Hallituksen politiikkariihen kannanoton seuranta 12/2010 Liite 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen politiikkariihen kannanoton seuranta 12/2010 Liite 2"

Transkriptio

1 Hallituksen politiikkariihen kannanoton seuranta 12/2010 Liite 2 Kannanoton kirjaus TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN JA MUU JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYDEN TUKEMINEN JA JULKISTEN PALVELUJEN JA ETUUKSIEN RAHOITUKSEN TURVAAMINEN Julkisia eläkejärjestelmiä ja muita eläkkeellesiirtymisikään vaikuttavia järjestelmiä koskevat uudistukset menpiteistä keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä on neuvoteltu Jukka Rantalan johtamassa eläkeneuvot- Politiikkariihen kannanotto johti hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimukseen vuoden 2009 loppuun mennessä tehtävästä selvitys- ja valmistelutyöstä. Toiteluryhmässä (eläkekysymykset) sekä Jukka Ahtelan työelämäryhmässä (työhyvinvointi). Ryhmät saivat joulukuussa 2009 lisäaikaa saakka. Rantalan eläkeneuvotteluryhmä ei päässyt yksimieliseen lopputulokseen. Ahtelan työryhmältä ilmestyi raportti työurien pidentämisestä. Ahtelan työryhmän työtä jatketaan uusissa asti toimivissa työhyvinvointi- ja terveystyöryhmissä. Uudistuksien valmistelu siirtyy. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ja ryhmäeläkevakuutuksen alaikärajojen nosto Työssäjaksamisen edistäminen ja työelämän laadun kehittäminen Verotuksessa vähennyskelpoisten yksilöllisten eläkevakuutusten alaikäraja kytkettiin yleiseen eläkeikään samassa yhteydessä, kun yksilöllinen eläkesäästäminen laajennettiin koskemaan vakuutusten lisäksi myös pitkäaikaissäästämissopimuksen mukaista säästämistä. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2009 ja eduskunta on hyväksynyt lait Ikärajan nousu 63 vuoteen jää kuitenkin pienemmäksi kuin politiikkariihen linjaus 65 vuoden alaikärajasta. Verotuen piiriin kuuluvien ryhmäeläkevakuutuksien ala-ikärajoihin ei ole tehty muutoksia. Asian valmistelu on siirtynyt VM:lle. STM:n hallinnonalalla toimenpide on huomioitu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden sekä Työterveyslaitoksen (TTL) tulossopimusten valmistelussa vuodelle Viranomaisaloitteista valvontaa suunnataan erityisesti niiden toimialojen työpaikoille, joilla tiedetään mm. tapaturmaisuuden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä ennenaikaisen masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden uhan olevan keskimääräistä merkityksellisempi. Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien roolia on vahvistettu alueen työhyvinvoinnin tilanteen seuraajina, aloitteellisina toimijoina ja verkostoyhteistyön tehostajina lähtien. Lisäksi STM:n käynnistämä Työhyvinvointifoorumi ja sen teema-alueet vahvistavat valtakunnallista ja alueellista verkottumista ja viestintää; yhteistilaisuuksia on järjestetty eri politiikkaohjelmien kanssa, mm. työn eettisestä kuormittavuudesta sekä kulttuurin ja työhyvinvoinnin suhteesta. Myös masennusperäistä työkyvyttömyyttä ehkäisevän Masto-hankkeen toteuttaminen on jatkunut. SATA -komitean ehdotusta työterveyshuollon työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan tehostamisesta valmistellaan tavoitteena, että uudistus tulee voimaan Sosiaali- ja terveysministerin johtama seminaarikiertue Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen toimintamalleja työelämän murroksessa on käynnistetty, mutta valtakunnallisia yleisölle suunnattuihin työssä jaksamista ja työhyvinvointia edistäviin viestintäkampanjoihin ei ole ollut riittävästi resursseja. TYPO on seurannut ministeriöiden ja valmistelutyöryhmän toimenpiteitä ja valmistelua aktiivisesti ja vuoden 2009 aikana lisännyt työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaista parantamista koskevan tietoutta työpaikoille: mm. alueelliset tiedotustilaisuudet viidellä paikkakunnalla, Kauppalehden laatuhomma-liite (laatuhomma.fi) sekä osallistuminen Työterveyslaitoksen Duunitalkoot-hankkeen kustannuksiin. TEM raportoi, että Työelämän laatu (TYLA) -hankkeen koordinaattori on palkattu selvitysmäärärahoilla väliseksi ajaksi. Lisäksi työelämän laatuun liittyvien julkisten resurssien kartoitusryhmän ( ) alkukartoitus ja ensimmäinen väliraportti valmistui marraskuussa 2009 ja toinen tammikuussa Esitykset liittyvät yhteistoimintatapojen parantamiseen tehokkuuden lisäämiseksi ja hallinnossa käynnissä olevien uudistamisprosessien hyödyntämiseen. Myös kolmikantainen jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava strateginen hanke on käynnissä, sitä valmistellaan työelämän laatu -alatyöryhmässä. Joustoturvahankkeen määräaika vuoden 2010 loppuun. Hallituksen politiikkaohjelmat ovat edistäneet aktiivisesti omista näkökulmistaan työelämän laatuun liittyviä hankkeita. TEPO:n puitteissa on vastuutettu TTL:lle on ohjelmassa useita hankkeita, mm. työterveyshuollon tilaajan opas "Tilaa taiten"- on valmistunut, samoin Terveyttä edistävän työpaikan kriteerit- hanke on edennyt suunnitellusti kuudella hanke-työpaikalla (kriteeristöt valmiina 2010, implementointi 2011) sekä ehkäisevään päihdetyöhön on valmistunut A-step-työkalu ja miniinterventio-koulutusta työterveyslääkäreille jatketaan. OKM: Taiteella ja kulttuurilla voi olla myönteisiä vaikutuksia työviihtyvyyteen, työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen. Osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa valmisteltiin poikkihallinnollisena yhteistyönä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma, jonka yhtenä painopistealueena on työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Ohjelman toimeenpano on käynnistynyt vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 alussa otettiin käyttöön verovapaa kulttuuriseteli, jonka avulla voidaan lisätä kulttuuripalvelujen käyttöä työelämän yhteydessä ja työpaikoilla kansalaisten työurien pidentämiseksi. Selvityshenkilö Tarja Cronbergilta tilattiin v selvitys taiteilijoiden työllisyyden ja toimeentuloedellytysten parantamisesta. Tehtyjen ehdotusten toimeenpanomahdollisuuksien selvittämisen yhteydessä on käynnistetty selvitys taiteen ja taiteilijoiden työn vaikutuksesta työurien pidentämisessä. 1

2 Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumisen edistäminen Aikuiskoulutuksen (ml. siihen liittyvän korvauksen kehittäminen) TEM:n kolmikantainen jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava strateginen hanke on käynnissä vuoden 5/2011 loppuun. Työn painopisteenä on kesäkuussa 2009 kolmikantaisesti sovittujen joustoturvaperiaatteiden toimeenpano. Lainsäädäntö- ja menettelytapamuutoksia valmistellaan kolmessa eri valmisteluryhmässä. Selvitysmies Mika Vuorelan ehdotukset eläkkeen lepäämään jättämisestä ja eläkkeen ohella tehtävän työn ansaintarajojen tarkistuksista on huomioitu lainsäädännössä. Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä on tullut voimaan vuoden 2010 alussa. TEM käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitettiin vajaakuntoisten ja osatyökykyisten palveluprosessia ja työllistymisen tukemista. Palkkatukijärjestelmän uudistuksen yhteydessä on arvioitu järjestelmää myös vajaakuntoisten työllistymisen tukemisen näkökulmasta. Lainsäädäntö yhdenmukaistettu EY:n valtiontukisääntelyn kanssa myös vajaa-kuntoisten osalta joulukuussa 2009 annetussa hallituksen esityksessä julkisen työvoimapalvelulain muuttamiseksi. EU-rahoitteinen YES -hanke tuottanut työnantajille esitteen vajaakuntoisten työllistymisen helpottamiseksi. Työolosuhteiden järjestelytuen käyttöä on selvitetty tilastojen ja TE-toimistoille tehdyn kyselyn avulla. Järjestelytuella voidaan tukea työnantajaa vammaisen, osatyökykyisen tai vajaakuntoisen työntekijän tarvitsemien kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa. Vuonna 2010 valmistellaan mahdolliset muutokset asetukseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. Ohjeistuksessa huomioidaan työelämän ulkopuolelta työelämään pyrkivien vammaisten ja osatyökykyisten syrjinnän ehkäisy työnhakija-asiakkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä. Ohjeistus uusitaan kun esitykset julkisen työvoimapalvelulain muutoksista on hyväksytty eduskunnassa. Työmarkkinoille kuntoutuvien palveluja kehitetään osana TE-toimiston asiakassegmentoinnin ja palvelumallin kehittämistä. TEM on antanut asiasta ohjeen TEtoimistoille. Uudistus toteutetaan koko maassa vuoden 2010 aikana. STM on käynnistänyt työpankkikokeilun SATA-komitean linjausten mukaisesti. Vaikeasti työllistettävien työllistämismallien kokeilu toteutetaan vuosina , minkä jälkeen päätetään kokeilun jatkosta. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lainmuutos tuli voimaan ja se sisältyi valtion vuoden 2010 talousarvioon. Lainmuutos laajentaa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen velvoittavuutta. STM on asettanut työryhmän ja selvitysmiehen selvittämään osatyökykyisten työllistämisen esteitä. Selvitystyön määräaika on ja sen jälkeen arvioidaan toteutettavat toimenpiteet. OKM:n vastuulla olevan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu ja toimeenpano on edennyt hallituksen iltakoulun linjausten mukaisesti ja AKKU-johtoryhmän väliraportteihin (OPM 2008:20 sekä OPM 2009:11) sisältyvien ehdotusten pohjalta. Pääehdotukset koskevat ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta, korkeakoulutettujen täydennyskoulutusta, aikuisopiskelun etuuksia sekä aikuiskoulutusta koskevan yhteistyön vahvistamista uudessa aluehallinnossa. AKKU-ehdotukset on otettu huomioon uudessa yliopistolaissa ja korkeakoulu-uudistuksen toimeenpanossa, aluehallintouudistusta koskevassa lainsäädännössä ja tulosohjauksessa, vuoden 2009 lisätalousarvioissa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä sekä aikuisopiskelun etuusuudistusta koskevan lainsäädännön valmistelussa. Viimeksi mainitun kokonaisuuden osalta on budjettilakeina syksyllä 2009 annettu hallituksen esitykset 152/2009, 178/2009 ja 179/2009. AKKU-johtoryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun ja johtoryhmä tekee tarvittavia lisäehdotuksia vuosille sekä laatii kokonaisuudistusta koskevan seurantaraportin työnsä päätteeksi. AKKU-johtoryhmän väliraporttiin (OPM 2009:11) sisältyi resursointisuunnitelma vuoteen Opetusministeriö tulee sisällyttämään kokonaisuudistuksen etenemistä koskevat resurssiehdotukset vuoden 2009 lopulla valtiovarainministeriölle toimitettavaan kehystarkistukseen. Hallituksen esitysten mukaan työelämässä olevien ja työttömien aikuisopiskelua koskevat etuudet selkiintyvät, yhtenäistyvät ja paranevat. Työelämässä olevien koulutustuki lähenee työttömyysturvaa ja nousee nykyiseen verrattuna noin kolmanneksen. Työttömien mahdollisuudet omaehtoiseen aikuiskoulutukseen työttömyysturvan tasoisella etuudella paranevat. Työttömiä koskevat uudistukset tulevat voimaan ja työelämässä olevien koulutustukea koskevat muutokset Hallituksen iltakoulun linjaukset, laajapohjainen valmistelutyö sekä ehdotusten synkronointi SATA-komitean, ALKU-uudistuksen ja yliopistouudistuksen valmistelutyöhän ovat edesauttaneet ehdotusten toimeenpanoa. STM on antanut HE:n (152/2009) aikuiskoulutustuen kehittämisestä, joka on tullut voimaan Sitä on sovellettu alkaen kun ihmiset aloittava opinnot. Aikuiskoulutustukea saavien henkilöiden lukumäärän arvioidaan lisääntyvän 10 % syksyllä Toimenpiteen resursointi: OKM on lisännyt merkittävästi aikuiskoulutuksen tarjontaa vuoden 2009 kahdessa lisätalousarviossa ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä mm. taantuman vaikutusten lieventämiseksi sekä AKKU-johtoryhmän ehdotusten toteuttamiseksi. Edellä mainituissa talousarvioesityksissä. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen volyymia on lisätty 950 henkilötyövuodella (8,6 M ), mikä merkitsee 2

3 Työmarkkinoiden muutosten ennakointi koulutuksen ollessa keskimäärin puolen vuoden mittaista noin 2000 henkilön pääsyä näyttötutkintoihin valmistavaan tai muuhun ammatilliseen lisäkoulutukseen. Lisäystä on kohdennettu ammatillista koulutusta vailla oleville ja vanhentuneen koulutuksen omaaville. Oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiötä on pystytty nostamaan paikalla (3,8 M ); koulutusta on kohdennettu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osaamistarpeisiin ja painopistettä on kysynnän mukaisesti siirretty lyhytkestoiseen, nopealiikkeisempään koulutukseen. AMK-tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta on lisätty noin 1000 paikalla (3 M ) ja sitä on suunnattu erityisesti vanhan opistotutkinnon suorittaneille osaamisen päivittämiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitettiin vuonna 2009 (300 paikkaa/1 M ) ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä volyymi on nostettu paikkaan ja rahoitus 4 M. AKKU-ehdotusten pohjalta on lisätty/kohdennettu myös työ- ja elinkeinoministeriön voimavaroja erityisesti työelämän nopeisiin muutoksiin vastaavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen sekä neuvontatoimintaan. STM on lisännyt määrärahaa 3,2 M vuonna 2010 ja vuositasolla noin 6 M, lisäksi uudistusta rahoittavat myös palkansaajat ja työnantajat noin 13 M. TEM:ssä on käynnissä strateginen hanke nimeltä Heikot signaalit. TEM on hankkinut koko konsernin käyttöön TrendWiki -tietojärjestelmän, jolla TEM -konsernin henkilöstö kerää ja analysoi heikkoja signaaleja toimintaympäristön muutoksista ja kehitystrendeistä. TrendiWikillä tehdyt analyysit palvelevat TEMkonserniyksiköiden suunnittelu-, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä. TrendWiki -järjestelmän käyttöä laajennetaan koko valtioneuvostoon TEM, VM, OPM ja STM ovat yhdessä muodostaneet tilaajakonsortion (PATKET) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutusennakoinnin uudistamiseksi. Ennakoinnin toteuttajaksi on valittu VATT. Hanketta rahoitettiin v Alustavia tuloksia on käsitelty alueviranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yhteistyötä VN:n ennakointiverkoston kanssa kehitetään. Ensimmäinen pitkän aikavälin toimialakehitystä ja työllisyyttä käsittelevä raportti valmistui v lopussa. Lisäksi TEM kerää TE-keskuksittain arvion TE-keskusalueen tuotannon, työllisyyden, työttömyyden ja lomautusten tilanteesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tarkoitus on saada kuva taantuman kehityksestä ja nähdä merkit kehityksen kääntymisestä. Arvioita kerätään toistaiseksi kahden viikon välein. Työmarkkinoiden muutosten ennakointitoiminta on jatkuvaa. TYPO:n vetovastuulla toimiva työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin yhteistyöryhmä sai huhtikuussa 2009 valmiiksi raportin, jossa linjattiin ennakointijärjestelmän kehittämisen vaatimia toimia niin valtakunnan- kuin aluetason ennakoinnissa. Tähän liittyen yhteistyöryhmä toteutti vuodenvaihteessa ennakointityön kehittämiseen tähtäävän kyselyn alueellisten toimijoiden ja oppilaitosten keskuudessa. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi varsinkin alueellista ennakointia kehitettäessä. Parannetaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutuvien työttömien mahdollisuuksia päästä koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen TYPO tähdentää, että sekä maakuntaliitoissa että uusissa ELY-virastoissa on huolehdittava riittävien voimavarojen varaamisesta ennakointityöhön, jotta se saadaan vakiintumaan niiden pysyväksi ja säännönmukaiseksi tehtäväksi. Lisäksi opetushallinnolla tulee olla vahvemmat keinot saada oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät toimimaan omissa koulutuspäätöksissään ennakoinnin tulosten mukaisesti. HE:n työttömyysturvauudistuksesta, johon toimenpiteen edistäminen sisältyy astui voimaan (ks. myös toimenpide 42). TEM arvioi koulutuspäivien lisääntyvän 25 % vuonna 2010 ja 50 % vuonna TEM on antanut lokakuussa 2009 HE:n työvoimapalvelulain uudistamiseksi, joka sisältää säädösesitykset em. toimenpiteiden toteuttamiseksi. Muutokset mahdollistavat työttömän osallistumisen omaehtoiseen koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen, kun TE-toimisto hyväksyy koulutuksen. Edellytyksenä on, että koulutus parantaa ammatillista osaamista ja nopeuttaa pääsyä työmarkkinoille ja että hyväksytty koulutus on osa työnhakijan työnhakusuunnitelmaa tai työllistymisohjelmaa. Laki tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Muutoksen seurauksena työttömän koulutusmahdollisuudet lisääntyvät taloudellisen tuen heikentymättä. 3

4 Opintojenohjauksen kehittäminen: määrään ja laatuun huomiota siten, että ketju perusopetuksesta työ-elämään toimii katkeamatta Opetushallitus on toteuttanut OPM:n toimeksiannosta oppilaanohjauksen kehittämishankkeen osana perusopetuksen laadun kehittämistä. Oppilaanohjausta pyritään kehittämään koulutuksen järjestäjien paikallisena ja seudullisena toimintana osana perusopetuksen laadun kehittämistä siten, että oppilailla on mahdollisuus saada riittävästi ohjausta perusopetuksen eri vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen päättäneille opiskelupolun jatkuminen perusopetuksen jälkeen. Toimintaan liittyy valtakunnallista ja alueellista koulutusta ja toimintaa kehittävää arviointia. Hankkeeseen osallistuvilta kunnilta edellytetään osallistumista koulutuskokonaisuuteen ja kehittävään arviointiin, jotka tukevat paikallista kehittämistyötä. Opetushallitus vastaa toiminnan ohjauksesta ja koordinoinnista. Opetushallitus tarjoaa erikseen suunnattua lähiohjausta kunnille ja tapaamisia kuntien edustajille. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettivat yhdessä elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kansalliseksi elinikäisen ohjauksen strategiaksi, joka käsittää kaikkien kouluasteiden ja -muotojen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja työelämän tarjoamat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut elinikäisen opiskelun ja oppimisen näkökulmasta. Strategian tulee olla valmis helmikuussa Työryhmän toimikausi on Nuorten työpajatoiminta tarjoaa peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääville sekä 2. asteen keskeyttäneille nuorille koulutuksessa ja työelämässä tarvittavia valmiuksia ja taitoja pääasiassa tekemällä oppimisen menetelmällä. Työpajatoiminnan saavutettavuutta on parannettu etsivällä nuorisotyöllä, joka kattaa tänä vuonna noin kolmasosan maamme kunnista. Nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö toteutuu enimmäkseen keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tukitoimissa; lähes 12 % työpajatoimintaan osallistuneista tuli oppilaitoksen kautta pajalle. OKM: Oppilaanohjauksen kehittämishanke on jatkunut vuonna Lukiokoulutuksen opinto-ohjauksen pilottihankkeet (12) valittu ja kilpailutus kehittävän arvioinnin osalta on suoritettu Hankkeen toteutus alkaa vuonna Perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajien määrän ja kelpoisuustilanteen parantaminen edellyttää opinto-ohjaajien koulutuksen lisäämistä. Opintojen ohjaukseen liittyvää koulutusta lisätään määräaikaisesti vuosina Vuoden 2011 talousarvioesityksessä esitetään opinto-ohjaajakoulutuksen laajennuksen kustannuksiin (n. 250 opiskelijaa) 1,2 milj. euroa. Toteutussuunnitelma tehdään yhteistyössä opinto-ohjaajien koulutusta antavien korkeakoulujen kanssa. Pätevien opinto-ohjaajien määrän lisääntymiseen pyritään sekä monimuoto-opetuksena toteutettavalla pätevöittävällä koulutuksella että kasvattamalla väliaikaisesti opintoohjaajakoulutuksen sisäänottomääriä. Tavoitteena on, että koulutukset käynnistyisivät syksyllä Koulutuksen kesto on keskimäärin noin 1,5 vuotta, joten koulutuslisäysten vaikutukset alkaisivat näkyä vuonna Etsivää nuorisotyötä laajennetaan koko maan kattavaksi toiminnaksi valtiontalousarvion määrärahan puitteissa. Tavoitteena on, että vuonna 2010 toiminta kattaisi 60 % kunnista. Toiminnan laajentumista ja sisältöä seurataan vuosittain. Etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maata kattavaksi edellyttää noin 3,5 M. Korkeakouluasteen pääsykoejärjestelmän uudistaminen Toimenpiteen resursointi: OKM: Vuoden 2011 talousarvioesityksessä esitetään opinto-ohjaajakoulutuksen laajennuksen kustannuksiin (n. 250 opiskelijaa) 1,2 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä nuorten työpajatoimintaan on esitetty nuorisotyömäärärahoihin (kasvua ) ja etsivään nuorisotyöhön (kasvua ). Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjien ja nuorten työpajatoiminnan yhteistyömenetelmiä kehitetään ESR-varoin. Huomioita: TYPO toteaa että etsivän nuorisotyön laajentamisen ohella olisi kyettävä vahvistamaan myös asevelvollisuuteen ja kutsuntoihin kytketyn Aikalisämallin käyttöä niiden nuorten tavoittamiseksi, joilla ei ole tiedossa koulutuspaikkaa tai työtä kutsuntavaiheessa. Lisäksi olisi harkittava myös tutkimuksen/selvityksen tekemistä siitä, keitä ovat 2. asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret miehet; esimerkiksi missä määrin he ovat ehkä samoja, jotka eivät myöskään syystä tai toisesta suorita asevelvollisuutta. TYPO katsoo myös, että varsinaisen opintojenohjauksen kehittämistä tulisi edistää. OPM raportoi, että yliopistojen sähköisen hakujärjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 2008 ja keväällä 2009 järjestettiin ensimmäinen sähköinen yhteishaku yliopistoihin. Hakujärjestelmän käyttöönotolla ja valtakunnallisella yhteishaulla yhtenäistetään opiskelijavalintojen tuloksia ja opiskelupaikan vastaanottoa koskevia aikatauluja sekä tehostetaan valintaprosessia. Järjestelmä palvelee myös opiskelijavalintojen suunnittelua, seurantaa ja kehittämistä. Opetusministeriö asetti marraskuussa 2008 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmän päättyväksi kaudeksi. Kehittämisryhmän tehtävänä on 1) koordinoida ja tukea ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä ja 2) määrittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämislinjauksia. OKM: Politiikkariihen tavoitteen toteuttamista selvitettiin opetusministerin asettamassa työryhmässä ja sen laajapohjaisessa ohjausryhmässä. Työryhmä jätti raporttinsa Työryhmä esitti mm., että toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä nopeutetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana ryhmänään ja korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opinto-oikeuden korkeakoulussa saaneet omana ryhmänään. Korkeakoulujen valintoja tehostetaan yhdistämällä korkeakoulujen nykyiset sähköiset hakujärjestelmät ja valitsemalla opiskelijat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaussa. Opiskelijat 4

5 valitaan nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, kuten tiedekuntiin tai koulutusaloille. Ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon painoarvoa korkeakoulujen valinnoissa lisätään. Korkeakoulut lisäävät suoria todistusvalintoja ja ilmoittavat etukäteen, millaisilla ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla ja eri aineista saaduilla pistemäärillä hakija tulee valituksi opiskelijaksi suoraan, ilman pääsykokeisiin osallistumista. Työryhmä piti tärkeänä, että sähköisiin hakujärjestelmiin integroidaan kattava sähköinen koulutustietopalvelu, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteella kattavaa, paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta, ammateista, työelämästä ja uravaihtoehdoista sekä ammatinvalinnan neuvonta- ja ohjauspalveluista. Sivistyspoliittinen ministeriryhmä totesi kannanotossaan ( ), että valmistelua jatketaan opetusministeriön nopeuttamisryhmän ehdotusten ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Talousarvioesityksessä vuodelle 2011 todetaan, että korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana hakijaryhmänään. Opinto-ohjaajakoulutuksessa käynnistetään määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan otettavaksi käyttöön vuonna Yliopistot ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä. (TAE 2011) Sähköisten hakujärjestelmien yhdistämisen ja korkeakoulujen yhteishaku toteutetaan siten, että hakujärjestelmä tukeutuu korkeakoulujen tieto- ja opintohallinnon järjestelmiin sekä integroituu valtionhallinnon tietojärjestelmien kehittämisen kokonaisuuteen (esim. SADe, Raketti). Tavoitteena on opiskelua ja koulutustarjontaa koskevan tiedon sekä hakujärjestelmän integroituminen hakijan ja opinto-ohjauksen näkökulmasta selkeäksi kokonaisuudeksi. Työn käynnistämisestä on sovittu OKM:n ja OPH:n välisessä tulossopimuksessa. Tarvittavat rekrytoinnit ja ohjausrakenteiden asettaminen on käynnistetty. Tavoitteena on, että jo vuoden 2011 valinnoissa opiskelijavalinta tehdään nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei oppiaineisiin. Myös YO-todistusten hyödyntämistä valinnoissa on mahdollista tehdä samassa aikataulussa. Uudistetun opiskelijavalinta-järjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuoden 2013 valinnoissa. Korkeakoulututkinnon jo omaaville aikuisille suunnatun täydennyskoulutustarjonnan parantaminen, jotta tutkintoon johtavat aloituspaikat voidaan enenevästi suunnata nuorisoikäluokalle Opiskelijavalinnan uudistamista valmistellaan tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa mm. työryhmissä ja seminaareissa, korkeakoulujen johdon tilaisuuksissa sekä alakohtaisissa rakenteissa. Toimenpiteen resursointi: OKM: - Vuoden 2011 TAE:ssa korkeakoulujen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän uudistamiseen esitetään vuosille yhteensä 5 milj.euroa. - Toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttaminen on otettu osaksi korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskaudelle asettamia tavoitteita. OPM:n asettama korkeakoulujen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM 2008:38) valmisteli ehdotukset korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarjonnan parantamiseksi ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja ne sisältyvät aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän raportteihin (OPM 2008:20 ja 2009:11). Uudessa yliopistolaissa on yliopistojen tehtäväksi säädetty myös elinikäisen oppimisen edistäminen. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille on aloitettu vuonna 2009 (300 paikkaa/yhdeksän koulutushanketta) ja se laajenee vuonna 2010 (1200 paikkaa). Lisäksi tutkintoja täydentävät ja työelämän kompetensseista johdetut erityispätevyydet otetaan käyttöön osana tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen toimeenpanoa. Viitekehystä koskevat periaatelinjaukset on valmisteltu opetusministeriön asettamassa työryhmässä (OPM 2009:24). Tutkintokoulutuksen aloituspaikkoihin kohdistuvaa painetta helpotetaan myös tarjoamalla tutkintojen osia avoimena korkeakouluopetuksena, lisäämällä niiden suorittamismahdollisuuksia erillisinä opinto-oikeuksina sekä laajentamalla tutkintojen osien myyntiä täydennyskoulutuksena. Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT) tehostetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostojen laatimien periaatteiden mukaisesti. Tavoitetta tuetaan myös opetusministeriön ja korkeakoulujen välisellä sopimusneuvotteluprosessilla ja seurannalla. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kysyntä on suuri ja AKKU-johtoryhmä on asettanut tavoitteeksi sen nostamisen asteittain 2000 paikkaan vuosina Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä koskeva lainsäädäntö valmistellaan niin, että HE voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä määritellään myös erityispätevyyksien asema. 5

6 Opintotukijärjestelmän rakenteellinen uudistaminen Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelun kehittäminen Toimenpiteen resursointi: OPM:n vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen osoitettiin M lisärahoitus ja vuoden 2010 talousarvioesityksessä rahoitus lisättiin 4 M pääluokan määrärahojen sisäisellä siirrolla. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen, erityispätevyyksien ja osaamisen näyttöjen kehittämistyötä tuetaan ESR-rahoituksella ja vuoden 2009 talousarvioon sisältyvillä kehittämismäärärahoilla. Avoimen yliopisto-opetuksen (23 M ) ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen (3,5 M ) rahoitus on sisällytetty vuoden 2010 talousarviossa (luku 29.40) osaksi korkeakoulujen kokonaisrahoitusta. OKM: Ministeriön asettaman opintotuen kehittämisen johtoryhmän valmistelemien kehittämisehdotusten pohjalta laadittiin hallituksen esitys laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta käsiteltäväksi vuotta 2011 koskevan valtion talousarvion yhteydessä. Eduskunnan päätöksen mukaisesti lait tulevat voimaan Opintotuen myöntämiskäytäntö muuttuu korkeakoulujen kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaiseksi, opintojen edistymisen seurantaa tehostetaan sekä opintotuen riittävyys paranee: harjoittelupalkan tai oppilaitoksen maksaman apurahan perusteella tehtävä erillinen tarveharkinta poistuu, lainatakauksen myönnetään korkeakouluopiskelijalle nykyistä automaattisemmin, lukiolaisten lainatakausoikeus laajenee, ulkomailla opiskelevien lainatakaus nousee 160 eurolla ja korkoavustuksen tulorajat nousevat 54 prosentilla. Lisäksi asumislisäkuukausi lasketaan tukiaikaan ja jatko-opintojen tukiaikaa rajataan. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus koulumatkatukeen laajenee. Huomioita: TYPO:n näkökulmasta johtoryhmän ehdotukset vaikuttavat vaatimattomilta ajatellen työurien pidentämistä. TYPO painottaa, että johtoryhmän jatkotyössä on välttämätöntä kehittää vaikuttavia ehdotuksia opintotuen siirtämiseksi entistä vahvemmin lainamuotoiseksi. Opintotukeen on kyettävä rakentamaan opintojen OPM:n hallinnonalan valtakunnallisissa ESR-kehittämisohjelmissa (TL 2:Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin ja TL 3: Osaajana työmarkkinoille) oli syksyn 2009 hankehaussa erityisenä painopisteenä korkeakouluharjoittelun tehostaminen. Korkeakouluja koskevat ESR-hankkeet ovat kuluvalla rahastokaudella valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa laajoja, koko korkeakoulukenttää koskevia ja sen verkostoihin perustuvia kokonaisuuksia. Niiden pääteemana on korkeakouluopintojen vauhdittaminen ja työmarkkinoille siirtymisen nopeuttaminen. Työharjoittelun tehostaminen kuuluu tähän teemaan. Tarkoituksena on tuottaa pysyviä ratkaisuja, jotka integroituvat osaksi korkeakoulujen normaalia toimintaa. OKM: Yliopistouudistuksen myötä erilliset hankerahoitukset poistuvat. Myös ammattikorkeakouluissa on sama suuntaus. Tämä edellyttää korkeakoulun sitoutumista opintoprosessiensa kehittämiseen omilla varoilla. ESR-rahoitusta suunnataan valtakunnallisina hankkeina yhteisten verkostojen synnyttämiseen opintojen vauhdittamisen ja työllistymisen kysymyksissä. Tarkoituksena ei ole tuottaa erillisiä järjestelmiä tai hajanaista projektitoimintaa vaan toteuttaa projektit korkeakoulujen ydintoimintojen osana. OKM:n hallinnonalan valtakunnallisessa ESR-kehittämisohjelmassa Osaajana työmarkkinoille (Toimintalinja 3) on käynnissä kaksi laajaa hanketta, joiden tarkoituksena on korkeakouluopintojen aikaisen harjoittelun edellytysten parantaminen. Vuosina toteutettava VALOA-hanke edistää ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä. Työharjoittelu ja yrityksissä tehtävät lopputyöt on hankkeen keskeinen teema. VALOA-hanke rakentaa konkreettisia työkaluja ja ohjaus- ja toimintamalleja työnantajien ja korkeakoulujen käyttöön. Hanke on Helsingin yliopiston päävastuulla ja se muodostaa 16 korkeakoulun, kaupunkien ja yrittäjäjärjestöjen toimintaverkoston. Turun yliopiston päävastuulla on vuosina toteutettava Lähde työelämään -hanke, jossa rakennetaan korkeakoulujen valtakunnallinen työelämäyhteistyöverkosto. Sen muodostavat työharjoittelun vastuuhenkilöt kussakin korkeakoulussa. Verkoston tehtävänä on luoda työnantajiin jäsentyneet ja pysyvät vuorovaikutusmuodot ja -rakenteet yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla. Yhteistyömallin keskeisinä toimijoita ovat alumnit ja kehitettävään työharjoitteluun kytkeytyvät myös työ- ja elinkeinotoimiston järjestämät harjoittelut ja korkea-asteen oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Ammattistartin vakinaistaminen Ammattistarttien määrä on kaksinkertaistunut aloitusvuoden opiskelijasta noin opiskelijaan syksyllä OPM antoi HE:n (107/2009) Eduskunnalle Ammattistarttia koskevat lakiesitykset tulivat voimaan (L ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 muuttamisesta: 892/2009 ja L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta: 893/2009). Asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (488/2008) muuttamisesta on vahvistettu joulukuussa Koulutuksen järjestäjät hakevat vakinaiseen koulutukseen järjestämisluvan opetusministeriöltä kevään 2010 aikana. OPM lähettää tammikuussa 2010 ohjeet koulutuksen järjestäjille järjestämisluvan hakemisesta, lupa annetaan noin koulutuksen järjestäjälle, päätökset tehdään huhti-toukokuussa. Vuonna 2009 kokeilukoulutuksessa oli opiskelijaa, joten vakinaisessa koulutuksessa syksyllä 2010 on oletettavasti saman verran opiskelijoita. Jyväskylän yliopiston seurantatutkimuksen mukaan noin 70 % ammattistarttikoulutuksen käyneistä on saanut jatko-opiskelupaikan koulutuksen jälkeen. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin ja ammattistartin tehostamishankkeisiin esitetään 3 M rahoitusta. 6

7 ja sen sekä muiden ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusmuotojen kehittäminen, myös työssäoppiminen Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet syksyllä Vuonna 2009 koulutuksessa oli opiskelijaa. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ottavat käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet syksyllä Vuonna 2009 koulutuksessa oli opiskelijaa. Kotitalousopetus eli talouskoulu ottaa käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet vuonna Syksyllä 2009 koulutuksessa oli 595 opiskelijaa. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin kohdennettiin kehyspäätöksellä lisämäärärahaa vuosille Hankkeissa kehitetään uusia työpaikalla tapahtuvan opiskelun toimintamalleja sekä kannusteita työnantajien laajemmalle osallistumiselle työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen. Hankkeen avulla on tarkoitus edistää erityisesti sellaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumista, jotka ovat käytännöllisesti orientoituneita tai joilla on ollut erilaisia ongelmia opiskelussa. Lisäksi hankkeella vähennetään koulutuksen keskeyttämisalttiutta ja edistetään tutkinnon suorittamista sen sijaan, että siirryttäisiin työmarkkinoille kesken koulutuksen. Laajennettu työssäoppiminen muodostaa myös luontevan jatkumon ammattistartin kautta ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyneille opiskelijoille. Elinikäisen oppimisen neuvosto käsittelee koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Sen yhteyteen on perustettu työssäoppimisen jaosto. Toisen asteen koulutuspaikan varmistaminen jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle Vuosien 2008 ja 2009 talousarvioista kohdennettiin yhteensä 4 M laajennetun työssäoppimisen hankkeisiin. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin ja ammattistartin tehostamishankkeisiin esitetään 3 M rahoitusta. Suomessa peruskoulun suorittavat käytännöllisesti katsoen kaikki nuoret. Vuonna 2008 perusopetuksen jälkeen 5,6 % ikäluokasta jäi julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Osuus pieneni edellisvuodesta. (Lähde: Tilastokeskus) OPM arvioi jatko-opintoihin siirtyvien määrän nousseen vuodesta 2005 vajaat 2 %. Vuonna 2008 jatko-opintoihin siirtyi 97,3 % perusasteen päättäneistä. Hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätöksiin perustuen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää on lisätty vuoden 2008 alusta noin opiskelijalla ja vuoden 2009 alusta noin opiskelijalla. Lisäksi vuoden 2009 I lisätalousarviossa hyväksyttiin 750 opiskelijan lisäys syksyllä alkaneeseen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjille tähän mennessä kohdennettu opiskelijamäärän lisäys on näin ollen yhteensä opiskelijapaikkaa. Hallitusohjelman mukaisesti lisäykset on kohdennettu alueellisen työvoimatarpeen mukaisesti ja kasvukeskuksiin. Hallituksen vuoden 2010 talousarvioesitykseen sisältyy, osana hallituksen elvytyspakettia, yhteensä noin opiskelijapaikan lisäys ammatillisen peruskoulutukseen. Lisäys kohdistetaan erityisesti nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tavoitteena on samalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen talouskasvun käynnistyessä. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen valtakunnallisten suositusten laatiminen Myös nuorten työpajatoiminta (toimenpide 9) tukee toisen asteen koulutuspaikan varmistamista jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle. OPM:n työryhmän vuonna 2007 asettamien valtakunnallisten suositusten pohjalta ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ja yliopistojen rehtoreiden neuvosto antoivat yhteiset suositukset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi korkeakouluissa maaliskuussa Lisäksi uudessa yliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa selkeytettiin oikaisumenettelyä aiemmin hankitun osaamisen perusteella tehtävissä korkeakoulujen päätöksissä. Toimenpiteiden seurauksena korkeakoulujen käytännöt aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa selkenevät ja yhdenmukaistuvat. Alkoholiveron korotus Alkoholiveroa korotettiin 10 %:lla "Monet polut ammattiin -nimisessä ESR-projektissa ( ) on kehitetty yhteistyössä mm. koulutuksen järjestäjien ja nuorten työpajatoiminnan kanssa prosessi, jossa opetussuunnitelmaa hyväksikäyttäen voidaan tunnistaa ja hallita oppimisympäristöjä ja kehittää nuorten parissa toimiville ammattilaisille osaaminen hyödyntää opetussuunnitelmien osaamiskarttaa. Edellä mainittua Keski-Suomen projektin tuloksia hyödynnetään valtakunnallisessa "Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön" -projektissa ( ), jota tuetaan Manner-Suomen ESR-varoin. Nuorten työpajatoimintaan liittyvien ESR-projektien päättyessä ratkaistaan jatkotoimenpiteet. 7

8 Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosenttien nosto Selvitys eri keinoista vahvistaa poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja verottajan toimintamahdollisuuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan vahvistamiseksi Hallitus on päättänyt valtiontalouden kehysriihen yhteydessä tiistaina 24. maaliskuuta, että kuntien perimän yleisen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostetaan alkaen vuonna Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5 1,0 %:sta 0,6 1,35 %:iin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22 0,5 %:sta 0,32 0,75 %:iin. YM:n työryhmä selvitti rakennusten kiinteistöveron porrastamista niiden energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella. Työryhmä luovutti raporttinsa asuntoministerille Todettiin, että kiinteistöveron porrastamiseen on vaihtoehtoisia malleja. Päätökset asiassa edellyttävät vielä lisäselvityksiä. OM ja SM raportoivat, että valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina Ohjelmaluonnos sisältää 18 toimenpidekokonaisuutta, joilla vahvistetaan poliisin, syyttäjän, tuomioistuimen ja verottajan toimintamahdollisuuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan vahvistamiseksi sekä vastuutahot eri hankkeille. Ohjelma on laadittu kaksivuotiseksi, jotta ohjelmien ajoituksessa päästäisiin normaalien vaalikausien rytmiin. Sekä neljännessä että esiteltävässä viidennessä harmaan talouden torjuntaohjelmassa keskeisimpinä hankkeina on esitetty käännetyn arvonlisäverojärjestelmän luomista rakennusalalle (ks toimenpide 20) ja toisaalta verottajan oikeutta tehdä vertailutietotarkastuksia rahoituslaitoksissa. Rakennusyritysten taholta on ehdotettu, että rakentaminen tulisi säätää luvanvaraiseksi. Viidennessä torjuntaohjelmassa esitetään, että rakentamiseen tulisi luoda urakoitsijoiden sertifiointijärjestelmä; urakoitsijalla olisi oltava tietyt perustiedot yritystoiminnan vastuullisuudesta. Tällä toimenpiteellä voidaan nostaa tulokynnystä rakennusalalle. Lisäksi OM on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia, vaatiiko rikoslain rahanpesua koskeva sääntely ja täytäntöönpano muutoksia. Työryhmän määräaika on helmikuun 2010 loppuun. Oikeusministeriön vastuulla talousrikostorjuntaohjelmassa ovat toimenpiteet Niiden osalta toteutuminen on seuraava: 9) Esitutkinta ja pakkokeinolain uudistusta koskeva HE 222/2020 vp on annettu eduskunnalle; 10) Lahjusrikoksia koskeva HE 79/2010 vp on an-nettu eduskunnalle, 11) Rahanpesua koskeva HE 285/2010 vp on annet-tu eduskunnalle ; 12) Hovioikeusuudistusta koskevat lait on hyväksyt-ty ja ne tulevat voimaan ; 13) Ulosottotoimen eritysperinnän laajentaminen on tarkoitus toteuttaa vuonna Selvitys siirtymisestä ns. käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään rakennusalalla Syyttäjäpanosta talousrikoksiin on vahvistettu. Päätoimisten talousrikossyyttäjien määrää on hallituskaudella lisätty neljällä, 31:een. Vuonna 2011 luku tulee nousemaan 36:een. Muidenkin kokeneiden syyttäjien työpanosta on voitu kohdentaa talousrikoksiin aiempaa enemmän. Poliisin ja syyttäjien esitutkintayhteistyötä on lisätty ja sen sisältöä kehitetty. Käynnissä on kehittämishanke, jossa Valtakunnansyyttäjänvirasto osoittaisi vaativimpiin asioihin riittävän työpanoksen syyttäjänvirastoista. Erikoisperinnän laajentaminen koko maan kattavaksi toteutuu keväällä VM:n selvityksen tarkoituksena on saada tarkempi kuva käännetyn verovelvollisuuden tehokkuudesta veropetosten vähentämisessä sekä sen vaikutuksista verotuottoon, verovalvontaan sekä verovelvollisten ja verohallinnon kustannuksiin. Selvitystyötä on tehty yhdessä Verohallinnon, Viranomaisyhteistyöprojektin (VIRKE), Elinkeinoelämän keskusliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa. Selvitys valmistui ja lähetettiin lausunnolle. Lausuntojen määräaika oli Asiaa koseva hallituksen esitys annettiin keväällä

9 VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN JATKOVALMISTELU Valtionosuusjärjestelmän jatkovalmistelu Hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja jatkovalmistelu VM:n koordinoima valtionosuusuudistus on toteutettu hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistämisen osalta. Tätä koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle lokakuussa Uudistus tulei voimaan vuoden 2010 alussa. Määräytymisperusteiden osalta valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta ei toteuteta tällä hallituskaudella. Hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen hallitusohjelman mukaisesti puitelain edellyttämin poikkeuksin vuoden 2010 alusta lisää vuoden 2010 talousarviossa VM:n hallinnonalan määrärahoja noin 7,6 mrd edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen harvaan asuttujen kuntien ja saaristokuntien valtionosuuksia on korotettu 30 M. Nykyisten sektorikohtaisten valtionosuuksien (VM, STM, OPM) keskittäminen valtiovarainministeriöön lisää VM:ssä valtionosuusasioiden valmistelusta aiheutuvia menoja, minkä johdosta STM:n ja OPM:n hallinnon-aloilta on vuoden 2010 talousarviossa siirretty yhteensä a VM:n toimintamenomomentille. TALOUSKASVUN EDELLYTYSTEN VAHVISTAMINEN Uusiutuva energia: energiapuun tarjonnan tukeminen, erilaiseen käyttöön liittyvien investointien tukeminen SM:n Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyy toimenpide, jonka mukaisesti valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa selvitetään, voidaanko palvelujärjestelmän mahdollisuutta käyttää pidempi aika maahanmuuttajien palvelemiseen toteuttaa ns. korotetun asiakaskertoimen kautta. Esi- ja perusopetuksessa on tarkoitus edelleen säilyttää valtionosuuden korotusperusteena vieraskielisten osuus kokonaisasukasluvusta. Olisi kuitenkin tärkeää laajentaa tämä menettely koskemaan myös muita maahanmuuttajien kannalta keskeisiä palveluja, kuten päivähoitoa ja sosiaali- ja terveystoimen palveluja. MMM tukee nuorista metsistä saatavan energiapuun korjuuta ja haketusta tähän tarkoitetun määrärahan puitteissa. Momentin määräraha (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) kasvaa vuonna ,3 milj. eurolla. Määrärahan lisäys kohdennetaan erityisesti nuoren metsän hoitoon sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Metsähakkeen käytön ennustetaan kasvavan hallituskaudella (käyttömäärät ,6 milj. ja ,6 milj. kuutiometriä). Metsähakkeen käyttömäärille asetetut kasvutavoitteet lisäävät energiapuun korjuu- ja haketustuen kysyntää. Korjuu- ja haketustuen käyttö onkin lisääntynyt voimakkaasti (käyttö 2008: 5,1 milj. euroa, arvio 2009: 12 milj. euroa). Metsäenergian käyttöä energianlähteenä on edistetty myös muilla Kansallisen metsäohjelman 2015 mukaisilla toimenpiteillä (esim. tutkimus- ja kehittämistoimenpiteet). Valtakunnallisesti kattavaa energianeuvontaa ei ole kyetty määrärahojen puuttuessa järjestämään, koska toiminnan vakinaistamiseen ei ole osoitettu määrärahaa. Metsäkeskukset ovat pyrkineet hankkimaan energianeuvontaan hankerahoitusta, mutta tilanne vaihtelee huomattavasti metsäkeskuksittain. TEM:n metsäalan strategisessa hankkeessa on toteutettu seuraavat toimenpiteet: - Metsä- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn arviointi on toteutettu ja raportin johtopäätösten pohjalta talouspoliittinen ministerivaliokunta teki linjaukset, joiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan. - Metsäalan yritystoiminnan edellytysten ja liiketoimintaosaamisen edistämiseksi on laadittu ehdotuksia työryhmässä ja käynnissä on ulkopuolinen selvitystyö metsäpalveluliiketoiminnan kasvumahdollisuuksista. - Uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseksi perustamalla metsäalan yrityskiihdyttämö on käynnissä selvitystyö - Puumarkkinoiden toimivuutta kuvaava raportti ja toimenpide-ehdotukset on julkaistu marraskuussa 2009 ja niistä johdetut toimenpiteet siirtyvät toteutukseen v Puuperäisen energian tuotannon osalta työryhmä laatii toimenpide-ehdotuksia alan pullonkaulojen avaamiseksi, ehdotukset valmistuvat vuoden 2010 alussa. Huomioita MMM: Ongelmana on epävarmuus energiapuun korjuu- ja haketustuen riittävyydestä jatkossa. Esimerkiksi vuonna 2009 ilman II lisätalousarviossa myönnettyä 12 milj. euron määrärahaa energiapuun korjuuta nuorista metsistä ei olisi pystytty jatkamaan keskeytyksettä. Jotta metsähakkeen käyttö olisi vuoteen 2020 mennessä ilmasto- ja energiastrategiassa asetetulla runsaan 12 milj. kuutiometrin tasolla, tulisi kehityspolun mukainen hakkeen vuotuinen käyttö olla vuonna 2010 noin 7 milj. kuutiometriä. Tämä edellyttää, että jatkossa nuorista metsistä korjattavan energiapuun lisäämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kehyspäätöksessä osoitetaan riittävät määrärahat momentille

10 Voimavarojen kohdentaminen ilmasto- ja energiateknologian tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen TEM:n strategia ja konserniohjaus painottavat ilmasto- ja energiasektoreita. Tekesin, VTT:n ja Finpron toimia on kohdistettu ja kohdistetaan edelleen voimakkaasti näille alueille tulosohjauksessa. Tekesin rahoituksesta 40 % on kohdistunut energia- ja ympäristöalueille. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (energia- ja ympäristöalan CLEEN Oy:n, Metsäklusteri Oy:n, tieto- ja viestintäteollisuuden ja -palvelujen TIVIT Oy:n, metallituotteiden ja koneenrakennuksen FIMECC Oy:n sekä rakennetun ympäristön RYM Oy:n) tutkimusohjelmat sisältävät energia- ja ympäristöalan sekä resursseja säästävien teknologioiden hankkeita. Suunnitelmien mukaan vuonna 2012 Tekesin rahoituksesta 20 % kohdistuu keskittymiin. YM on asettanut ympäristöinnovaatiopaneelin, jonka tavoitteena on löytää keinoja, joilla ympäristöpolitiikka tukee aiempaa vahvemmin ympäristöinnovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Tavoitteena on, että ympäristönsuojelun tavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja että ympäristöpolitiikka luo edellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. Paneeli lisää ympäristöteknologian kehittäjien ja ympäristöhallinnon vuoropuhelua ja parantaa alan toimijoiden mahdollisuuksia seurata ympäristölainsäädännön kehitystä. Paneelin toiminta tukee Sitran ympäristöliiketoimintaohjelman sekä kansallisen innovaatiostrategian toimeenpanoa. Paneelin toimintaa ohjaa vuosille laadittu toimintaohjelma. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on lisätä tuulivoimatuotantoa nykyisestä noin 140 megawatista 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimarakentamisen edellytykset paranevat huomattavasti, kun myös sisämaan tuulisuustiedot kattava tuuliatlas valmistuu vuoden 2009 lopulla ja valmisteilla oleva tuulivoimatuotannon syöttötariffi otettaneen käyttöön vuonna Valtioneuvoston tarkistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ja sovitetaan yhteen muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Tuulivoimaa koskevan kaavoituksen edistämiseen on osoitettu vuoden 2011 talousarviossa 1,5 milj. euroa. YM:n hallinnonalalla on valmistunut 10/2010 toimintaohjelma ERA17 (Energiaviisaan rakentamisen aika 2017). Se linjaa toimia, joilla parannetaan rakennetun ympäristön energiatehokkuutta uudis- ja korjausrakentamisessa, rakennusten ylläpidossa, maankäytössä ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Ohjelma sisältää 31 toimenpide-ehdotusta, jotka käsittelevät muun muassa energiatehokasta maankäyttöä, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohjausta, kiinteistöjen käyttöä ja omistusta sekä osaamisen kehittämistä. Luonnonvarapolitiikan koordinaation vahvistamisen valmistelu Huomioita YM: Resurssien niukkuus voi rajata ympäristöinnovaatiopaneelin keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Tuulivoimatuotannon lisäystavoitteen toteutuminen edellyttää mm. maakuntakaavoituksen nopeaa etenemistä sisämaassa. Tuulivoimaa koskevat vaatimukset täyttävän kaavoituksen ripeä eteneminen voidaan varmistaa vain, mikäli tarvittaviin selvityksiin pystytään kohdentamaan riittävät voimavarat. Määrärahaehdotus TAE 2011:ssa. VNK:n puheenjohdolla toiminut poikkihallinnollinen selvitystyöryhmä kartoitti lyhyellä aikataululla eri ministeriöissä ja hallinnonaloilla meneillään olevia hankkeita Sitran luonnonvarastrategian muutosaskeleissa ja ehdotti eri vaihtoehtoja luonnonvarapolitiikan valtioneuvostotason koordinaatiolle. Kartoitus osoitti, että eri hallinnonaloilla on menossa paljon toimintaa, joka toteuttaa Sitran luonnonvarastrategiaa, mutta toiminta on osin koordinoimatonta ja Suomen kehittyminen johtavaksi kestävän luonnonvarojen käytön maaksi edellyttäisi merkittävää strategista linjausta ja panostusta. Työryhmä luovutti muistionsa pääministerin valtiosihteerille lokakuussa 2009, jonka jälkeen sitä on käsitelty hallitusryhmissä ja kansliapäällikkökokouksessa. Luonnonvarapolitiikkaa ryhtyy jatkossa koordinoimaan ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä ministeri Mauri Pekkarisen johdolla. Poliittisista linjauksista riippuu, millaisilla panostuksilla valtioneuvostossa tuetaan kestävää luonnonvarapolitiikkaa. Kuluvalla hallituskaudella mahdollisesti tehtävät uudet avaukset tai merkittävät resurssipanostukset edellyttävät poliittisia päätöksiä. Talousneuvosto keskustelee luonnonvarapolitiikasta tammikuun lopulla YM: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle luonnonvaraselonteon Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous joulukuussa Ympäristöministeriö osallistui selonteon valmisteluun. 10

11 Ruokastrategian laatiminen Selonteko ruokapolitiikasta on annettu eduskunnalle Selonteossa hallitus pitää tärkeänä sitä, että koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky turvataan ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Ministeriöiden välistä yhteistyötä ruokapolitiikassa aiotaan parantaa. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ruoka-alan koordinaatiosta valtionhallinnossa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Ruokaselonteko pohjautuu kansallisen ruokastrategian esitykseen. Valtioneuvoston kanslia asetti marraskuussa 2009 johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Kesäkuussa 2010 valmistuneessa esityksessä linjattiin tulevaisuuden visio huomisen ruoasta. Esityksen mukaan strategian toteutumiseksi tarvitaan kuluttajalähtöisyyttä, yhteistä päätöstä tehdä ruoka-alasta kasvun ala, ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen lisäämistä sekä uutta ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomallia. Selonteossa on listattu noin 50 toimenpidettä, joiden avulla toteutetaan ruokastrategian tavoitteita lähivuosina. Toteutuksen rahoitustarpeista päätetään myöhemmin valtiontalouden kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. Kasvuprojektin käynnistäminen Julkisten tutkimusvarojen lisääminen TEPO on tehnyt yhteistyötä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman kanssa erityisesti kouluruokailun kehittämiseksi ja terveellisten välipalojen saamiseksi kouluihin. Joukkoruokailun seurantaryhmän ehdotuksista on valmistunut toimenpidesuositus marraskuussa Joukkoruokailun seurantaryhmän ehdotukset joukkoruokailun kehittämiseksi on käsitelty TEPO-ministeriryhmässä tammikuussa Myös LAPO on tehnyt yhteistyötä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman kanssa yhdessä TEPO:n kanssa. VNK käynnisti toukokuussa 2009 hankkeen, jonka tarkoituksena on etsiä uusia keinoja talouskasvun nopeuttamiseksi. Ministeri Antti Tanskasen johtamassa hankkeessa huomio kiinnittyy erityisesti tuottavuuden kohentamiseen tavalla, joka ottaa huomioon ympäristöön ja sosiaaliseen koheesioon liittyvät reunaehdot. Hanke tuottaa väliraportin helmikuussa Väliraportti sisältää keskeisen analyysin ja tähtää ennen kaikkea kansalaiskeskustelun virittämiseen. Se saattaa myös sisältää joitain ehdotuksia, joita voidaan ryhtyä panemaan toimeen jo vuoden 2010 aikana tai 2011 TAE:ssa. Loppuraportti valmistui alkusyksystä OKM: Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin Suomessa vuonna 2009 noin 6,8 miljardia euroa. Tästä yritysten osuus oli yli 4,8 miljardia euroa, korkeakoulusektorin vajaa 1,3 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin yli 650 miljoonaa euroa. T&k-menoja tilastoitiin noin 100 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vähenivät noin 250 miljoonaa euroa vuoteen 2008 verrattuna. Julkinen t&k-rahoitus talousarvioesityksissä on ollut vuonna 2009 yhteensä M ja 2010 n M. Vuoden 2010 TAE:ssa on vuoteen 2009 verrattuna kasvua 155 M eli n. 8 %. Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta nousee arviolta 1,17 prosenttiin. Hallituskaudella Suomen Akatemian kilpailtu tutkimusrahoitus on kasvanut. Akatemian myöntövaltuus oli vuonna ,6 ( ,3) Meuroa ja vuonna 2011 tulee olemaan 314,6 Meuroa. Kasvuun sisältyy vuodesta 2010 lähtien vuositasolla noin 24 Meuron tekninen lisäys johtuen tutkijavirkamuutoksesta. Eduskunta hyväksyi vuoden 2010 III lisätalousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriölle tilausvaltuuden uuden supertietokoneen ja datakeskuksen hankkimiseksi siten, että tehtävistä sopimuksista saa aiheutua valtiolle menoja vuosina yhteensä 25 milj. euroa (5 Me 2012, 10 Me 2013 ja 10 Me 2014). Ensimmäisenä toimenpiteenä hankkeen toteuttamiseksi CSC-yhtiö on päättänyt rakentaa Kajaaniin entisen paperitehtaan tiloihin ekotehokkaan palvelinkeskuksen, johon tarjouskilpailun perusteella hankittava supertietokone voidaan sijoittaa OPM:n hallinnonalalla tutkimuksen resurssit ovat kehittyneet vuodesta 2009 vuoteen 2010 seuraavasti: - Suomen Akatemian valtuus nousee 102,9 M. Koska noususta 90 M on kuitenkin teknistä johtuen akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden virkojen muutoksesta tutkijantehtäviksi, tiede- ja teknologianeuvoston (nyk. tutkimus- ja innovaationeuvoston) linjauksen ja OPM:n esittämän 40 M :n tasokorotus ei toteutunut vuoden 2010 talousarviossa vaan aitoa kasvua oli vajaat 30 M. - Akatemian painopistehankkeille on pyritty löytämään rahoitusta, mm. pohjoismaisen huippututkimushankkeen ns. pääministeriraha ( euroa/vuosi viiden vuoden ajan) maksetaan Akatemian käytettävissä olevista tieteen veikkausvoittovaroista. Tieteen veikkausvoittovaroihin lisättiin vuoden 2009 I lisätalousarviossa runsaat 5,8 M. Lisäys kohdennettiin Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeeseen, vanhojen aineistojen tietokantaluettelointiin ja pitkäaikaissäilytykseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen tarvitsemien tietoaineistojen välityspalvelun kehittämiseen. Vuoden 2010 talousarvioon sisältyy esitys tieteen veikkausvoittovarojen kasvattamiseksi 8,7 miljoonalla eurolla. Tutkimusinfrastruktuurin kehittämisessä o Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumi (ESFRI) on laatinut tiekartan usean maan yhteisistä tutkimusinfrastruktuureista. 11

12 Panostaminen tutkimustulosten kaupallistamiseen, liiketoimintaosaamiseen ja kansainvälistämiseen Selvitys PK-yritysten t&k-menojen verovähennysjärjestelmästä o OPM:n johdolla 2009 valmistunut kansallinen tiekartta, jonka hankkeiden rakentamiskustannusten on arvioitu olevan 230 M lähivuosina. o Tutkimus- ja innovaationeuvosto on esittänyt tiekartan tutkimusinfrastruktuureihin kohdennettvaksi 55 miljoonan euron tasokorotus vuoteen 2011 mennessä. OPM on esittänyt rahoitusta lisättävän keskitettynä kilpailtuna rahoituksena TINin mukaisesti, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. o TAE:ssa 2010 on osoitettu yhteensä 3 M (1 M IL/LVM ja 2 M SA/OPM) kiireellisimpien hankkeiden valmisteluun ja käynnistämiseen (kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä (ICOS) ja biotieteiden infrastruktuurit (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). TEM: TEM:n rahoituskehys t&k toimintaan on lisääntynyt. Rahoitus kanavoidaan VTT:n ja Tekesin kautta. TEM raportoi seuraavia toimenpiteitä: - Tekesin rahoitusasetuksen muutos (VNA 298/2008) mahdollistaa sen, että Tekes voi panostaa näille alueille - Keksintösäätiö on kehittänyt Tuoteväylä-palvelun, joka tarjoaa maksutonta asiantuntijapalvelua yksityishenkilöille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tuoteväylän ensisijainen tehtävä on arvioida ideoiden mahdollisuuksia, synnyttää kannattavaa liiketoimintaa ja ohjata potentiaaliset ideat eteenpäin sopiville yhteistyötahoille. HO:n mukaisesti Keksintösäätiön perusrahoitusta lisätään 5 %:lla vuosina 2010 ja TEM:n, Tekesin ja Averan yrityskiihdyttämöohjelma VIGO on käynnistetty. VIGO-ohjelmassa on toiminnassa kuusi kiihdyttämöä - Metsäalan yrityskiihdyttämötoimintaa koskeva selvitys valmistunut helmikuussa Käynnistämistä varten ei ole löydetty sopivaa tiimiä. Teollisuussijoitus selvittää 1/2011 mennessä metsäalan potentiaalisia sijoituskohteita. - Osaamiskeskusohjelman 13 temaattisen osaamisklusterin avulla kootaan eri puolilla maata sijaitsevaa osaamista verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi. Tällä tavoin luodaan vaikuttavampia hankekokonaisuuksia huippuosaamisen hyödyntämiseksi sekä edistetään innovaatiotoiminnan uusien toimintamallien kehittämistä ja käytäntöjen leviämistä - Yritysten yhteisvientihankemomentille on vuodelle 2010 myönnetty 25, 228 M valtuutta, mikä on noin 25 % nykytasoa enemmän. - Osana metsäalan strategista ohjelmaa toteutetaan monia kehittämishankkeita. Kohdassa 22 mainittujen lisäksi puutuoteteollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseksi käynnistyvät 2010 alussa työryhmän kartoituksen jatkona, PuuSuomiverkosto käynnistetty uudestaan ja helmikuussa käynnistetty Tekesissä puutuotealan aktivointi ja uudistamishankkeet (Puuska ja Energiapuuska). Suomen ja Venäjän metsässtrategioiden vertailu ja yhteistyön ilisääminen on käynnistynyt vuoden 2010 lopulla ja jatkuu vuoden 2011 aikana. OPM asetti yhdessä TEM:n kanssa kesäkuussa 2009 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on tutkimuspohjaisten innovaatioiden kaupallistamisen kehittäminen ja kasvuyrittäjyyden edistäminen. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on laatia konkreettinen ehdotus korkeakoulujen kaupallistamistoiminnan kehittämisestä. Asiantuntijaryhmän raportti valmistui joulukuussa TEM asetti t&k-menojen verovähennysjärjestelmää selvittävän työryhmän, jonka loppuraportissa suositetaan, että: o Suomessa otetaan käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä täydentämään nykymuotoista hyvin toimivaa ja korkealuokkaista innovaatiotoiminnan julkisen tuen järjestelmää o T&k-verokannustinjärjestelmä otetaan käyttöön määräaikaisena (esim. 3 v) mahdollisimman pian Talouspoliittinen ministerivaliokunta pyysi verotuksen kehittämistyöryhmältä selvitystä mahdollisuudesta luoda yritysten t&k-menojen verokannustinjärjestelmä. Lausunnossaan työryhmä esitti, että t&k-vähennystä ei tulisi ottaa käyttöön tällä vaalikaudella. Verovähennysoikeuden laajentamisen selvittelyä jatketaan VM:n alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtamassa verotuksen kehittämistyöryhmässä yhteistyössä TEM:n ja VM:n kanssa. Talpon on määrä ottaa kantaa erillisen t&k-vähennyksen tarpeellisuuteen korkeintaan keväällä Huomioita: TYPO: Asia ei ole edennyt toivotulla tavalla, kun se on tässä vaiheessa kytketty osaksi verotuksen kokonaisarviointia eikä t&k-menojen verovähennykseen perustuvaa innovaatiotoiminnan vauhdittamista ole lähdetty edistämään erillisenä, nopeasti toteutettavana hankkeena. 12

13 Pääomasijoittamisen verokohtelun uudistaminen kasvuyrittäjyyden edellytysten vahvistamiseksi VM on valmistellut luonnoksen HE:ksi sijoitusrahastolain muuttamisesta. Kuulemistilaisuus ja lausuntokierros Luonnosta on käsitelty ja käsitellään edelleen myös osana VM:n ja TEM:n välisiä keskusteluja. Hankkeen valmistelua ei ole kiirehditty lausuntopalautteen ristiriitaisuuden ja sijoitusrahastojen sääntelyyn Suomessa ja Euroopan unionissa kohdistuvien muiden muutoshankkeiden vaatiman huomion johdosta. Valmistelu jatkuu lausuntojen huomioon ottamisella. Tavoitteena on saada HE eduskunnalle vuoden 2010 aikana. TEM on työstänyt yhdessä VM:n kanssa ehdotusta yksityissijoittajan (ns. businessenkeli). Talpol päätti marraskuussa, että businessenkelien verokannustimen osalta edetään VM:n ehdotuksen mukaan: Tuloverolain 50 :ssä säädettyä omaisuuden luovutustappioiden vähentämisaikaa pidennettäisiin siten, että omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennettäisiin omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena. Ulkomaisen riskipääoman tarjonnalta on pyritty poistamaan esteitä erityisen verohallinnon ohjeistuksen avulla. Asia on valmistelussa VM:n vero-osastolla. VM:n kanssa on käyty keskusteluja yleishyödyllisten yhteisöjen pääomasijoitusten veroneutraalisuudesta. TEM: Luotu kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen tähtäävien yritysten tarpeisiin liittyvän politiikan kokonaisuus. Lisäksi kehitetty businessenkelimallia ja vähennetty rahastosijoituksiin liittyviä ja kasvurahoituksen saantiin liittyviä esteitä. Yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnan tehostaminen Huomioita TEM: TEM: TEM:n näkemyksen mukaan Talpon linjaus marraskuulta 2009 ei luo aitoa kannustinvaikutusta sijoitusten tekoon tai osaamisen siirtoon alkaviin kasvuyrityksiin, eikä toimisi kasvuyritysympäristön aktivoijana samalla tavoin kuin varsinainen verokannustin. Tappioiden vähennyskohtelulla voidaan toki kohentaa yleisiä sijoitustoiminnan edellytyksiä ja tätä kautta myös osaltaan vahvistaa businessenkelitoiminnan edellytyksiä. Hetemäen verotyöryhmän toteuttaman arvioinnin yhteydessä on syytä nostaa esiin myös tarve löytää verotuksen keinoin ratkaisu aikaisen vaiheen kasvurahoituksen ja businessenkelitoiminnan aktivointiin. TYPO: Asiassa tarvitaan uusia päätöksiä verokannustimista yksityisten pääomasijoittajien aktivoimiseksi kasvuyritysten rahoittamiseen. TEM:n mukaan taloustilanne on lisännyt kansainvälistymisrahoituksen kysyntää. Suomalaisyritysten vientiä, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä on edistetty ministerivetoisten vienninedistämismatkojen avulla. Nykyisten keskusten (Kiina, USA, Japani ja Venäjä) lisäksi innovaatiokeskusverkostoa laajennetaan Intiaan v FinNode-keskukset ovat merkittävällä tavalla lisänneet asemamaittensa innovaatiotoiminnan ja markkinoiden kehityksen ymmärrystä Suomessa sekä auttaneet suomalaisia toimijoita löytämään strategisia kumppaneita. Osaamiskeskusohjelman 13 osaamisklusteria ovat selkiyttäneet alueiden välistä työnjakoa temaattisilla osaamisaloilla ja lisänneet yhteistyötä alueiden välillä muun muassa kansainvälistymisen edistämisessä. TEM on käynnistänyt kansainvälistämistoimijoiden synergia-analyysin, joka on valmistunut Metsäalan strategisessa ohjelmassa on toteutettu puutuoteteollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin tilannekartoitus ja selvitys kehittämismahdollisuuksista yhteistyössä metsäalan organisaatioiden kanssa. Jatkotoimenpiteet liiketoiminnan kehittämiseksi käynnistyvät v alussa. PuuSuomiverkosto käynnistetään uudestaan. Tekesin puutuotealan aktivointi ja uudistamishanke käynnistetään v alussa. Yritysten yhteisvientihankemomentille vuodelle 2010 on myönnetty 25,228 milj. euroa valtuutta, mikä on neljänneksen nykytasoa enemmän. Vuoden 2010 budjettiesityksessä innovaatiokeskittymien kehittämisen rahoitus on koottu yhdelle momentille, mikä antaa paremmat edellytykset myös FinNode-verkoston toiminnan jatkuvuudelle. Luovien alojen yrittäjien asiantuntijapalvelujen kehittäminen ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen OPM ja TEM rahoittavat yhdessä FinPron toteuttaman luovien alojen yritysten kasvuohjelman Hanke on osa kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpanoa ja siitä päätettiin kulttuuriviennin ohjausryhmässä. Hanke liittyy myös Finpron palveluviennin kehittämiseen ja sen tavoitteena on lisätä merkittävästi ohjelmaan valittavien n. 20 yrityksen liikevaihtoa viennin lisääntymisen kautta. TEM toteuttaa Luova talous -strategista hanketta, jossa painopisteinä luovan työn kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen, uusien toimintamallien kartoittaminen sekä ennakointi. Yrittäjyyden edistämisessä on toteutettu mm. seuraavia toimenpiteitä: o OPM:n, TEM:n ja UM:n yhteinen kulttuuriviennin kehittämishanke on valmistellut kulttuuri-viennin kehittämisen toimenpideohjelmaa. TEM ja OPM rahoittavat yhdessä Finpron luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja viennin kehittämisohjelmaa (LUOVAAMO) o TEM ja OPM ovat osallistuneet vuonna 2009 Pohjoismaiden ministerineuvoston luovien alojen elinkeino- ja kulttuurihallintoa yhdistävään KreaNord - hankkeeseen, TEM:n Luovan talouden strateginen hanke aloittaa osana PMN:n KreaNord -hanketta kaksivuotisen luovien alojen yrityshautomotoiminnan ja rahoitusmallien kehittämishankkeen ( ). o Ministeri Sinnemäen tilaama selvitys luovan talouden kehittäjätoimijasta luovutettiin Luovan talouden kehittäjätoimijan organisointia ja toimintaa suunnitellaan ja pilotoidaan vuoden 2010 aikana. 13

14 o TEM:n luovan talouden strategisessa hankkeessa on tilattu selvitykset mm. starttirahan merkityksestä luovien alojen yksinyrittäjän arjessa, muotoilun muuttuneesta roolista sekä luovan talouden kehittämisen nykytilasta; kaikki selvitykset valmistuvat syksyn 2009 aikana o PKT-säätiön ylläpitämäänwww.asiantuntijahaku.fi -palveluun on kerätty luovien alojen yritysten erityistarpeisiin perehtynyt asiantuntijaverkosto (noin 30 henkilöä) o Luovien alojen yrityshautomopalvelu Jalostamon koordinaatio jalkautetaan PKT-säätiöstä Apake -hankkeen rahoituksella Keski-Suomen ELY-keskuksen hoitoon o Ketterien (agile) rahoitusinstrumenttien suunnittelu pienten yritysten ja yritysverkostojen kehittämishankkeiden rahoittamiseksi on käynnissä (TEM/TEKES) o Poikkisektoriaalisten ja pk-yritysten verkostomallien kehittäminen (mm. living labs, protomo -hanke ja OSKE-ohjelma). o Yritys-Suomi-portaalia kehitetään edelleen ja Ohjataan yrityspalvelu-järjestelmää ja yritystutkijoita tunnistamaan yritysten uudet toimintamallit ja liiketoiminnan uudet alueet. OKM vahvistaa luovien alojen yrittäjien yrittäjyysosaamista toimeenpanemalla Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESR-osarahoitteista kehittämisohjelmaa Kehittämisohjelmalla vahvistetaan luovien ja kulttuurin alojen tuotekehitys- ja innovaatio-, liiketoiminta- ja yrittäjyys, tuottaja- ja manageriosaamista sekä alan tietoperustaa ja ennakointia. Kehittämisohjelman EU:n ja valtion rahoituksen osuus on noin 14 miljoonaa euroa ja siitä toteutetaan vuoden 2010 lopussa 16 hanketta, jotka tukevat politiikkariihen tavoitetta luovien alojen yrittäjien kansainvälistyjmisestä ja yrittäjyysosaamisen vahvistamisesta. Alan tietoperustaa on vahvistanut erityisesti koordinoiva Luova Suomi -hanke, OKM ja TEM ovat asettaneet yhdessä poikkihallinnollisen luovan talouden ja kulttuurin tulevaisuustyöryhmän, joka valmistelee esityksen luovan talouden kehittämistoimista ja koordinaationra-kenteesta tulevalle hallituskaudelle. Valtioneuvoston 200 vuotisjuhlaistunnon päätöksen mukaisesti jaettiin tunnustuspalkintoja sellaisille alle 29 vuotiaille nuorille, jotka ovat luovalla ja menestyksellisellä tavalla työllistäneet itsensä ja/tai muita henkilöitä. Valtion talousarvioesityksessä oli varattu euron määräraha tarkoitukseen. Määräraha oli kertaluonteinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytysten selvitystä (selvittäjänä Tarja Cronberg). Vuonna 2010 opetusministeriö varaa määrärahan luovan talouden edistämiseen. Huomioita: TEM: Yrityspalvelujärjestelmä ei tunnista uusia toimialoja tai niillä toimivien yritysten verkostomaisten toimintamallien liiketoiminnan mahdollisuuksia. Erilliset luovien alojen yrityksille tarkoitetut palvelut eivät yksin korjaa tilannetta vaan tarvittaisiin koko yrityspalvelujärjestelmän läpäisevää osaamisen kehittämistä. Luovan talouden kehittäjätoimijaa ei ole budjetoitu vuoden 2010 talousarvioesitykseen, mutta sitä voidaan pilotoida ESR-rahoituksella vuonna Rahoitusta kehittäjätoimijalle haetaan vuodelle OPM: Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESR-osarahoitteisen kehittämisohjelman rahoitusta on haettu kaikilla hakukierroksilla 2 3 kertaa enemmän kuin rahoitusta on voitu myöntää. Kehittämisohjelmasta ei voida myöntää rahoitusta yksittäisten yritysten tai toimijoiden konkreettisiin tuote- ja palvelukehityshankkeisiin, joihin on kuitenkin suuri tarve.tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä luovien alojen yrittäjien, ammatinharjoittajien, yrittäjiksi aikovien ja alan 3. sektorin toimijoiden asiantuntijapalveluiden kehittämisestä ja yrittäjyysosaamisen vahvistamisesta. Tämän hetkiset toimenpiteet vastaavat vain osaan toimijoiden tarpeista. 14

15 Julkisin varoin luotujen tietovarantojen hyödyntämisen tehostaminen OKM: OKM on toteuttanut seuraavat toimenpiteet: - Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa on kehitetty kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen asiakasliittymä, jonka kautta niiden tietovarannot ovat haettavissa ja palvelut käytettävissä. Yhteinen asiakasliittymä otetaan käyttöön 2011, jolloin sen kautta on haettavissa noin 6 miljoonaa digitaalista objektia ja 60 miljoonaa viitettä. - Digitoitujen ja alkujaan digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilymisen ja tulevan käytön turvaavan, keskitetyn pitkäaikaissäilyttämisjärjestelmän kustannusja hyötyanalyysi, riskianalyysi ja etenemissuunnitelma valmistuivat 2010 ja toteuttamissuunnitelma valmistuu Tavoitteena on pitkäaikaissäilytysjärjestelmän I toteutusvaiheen käynnistäminen vuoden 2011 lopussa. Digitoitujen kulttuuriperintöaineistojen määrä on kasvanut vähintään kaksinkertaiseksi vuoden 2008 tasoon verrattuna. - OKM on käynnistänyt tietoaineistojen selvityshankkeen, jossa on selvitetty esteitä ja haasteita tietoaineistojen käytön mahdollistamiselle ja tehostamiselle. Selvityshanke julkaisi keväällä 2010 väliraportin, joka luovutettiin OKM:lle. Väliraportissa todetaan, että merkittävä osa kansallisista tietoaineistoista on tällä hetkellä vaikeasti löydettävissä, saatavissa ja vajavaisesti hyödynnettävissä. Selvityshankkeen ohjausryhmä (pj. kansleri Ilkka Niiniluoto) laatii toimeksiantonsa mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä loppuraporttinaan kansallisen suunnitelman (tiekartan) tutkimustietojen saatavuuden ja säilytyksen kehittämiseksi ja ehdotuksen kansallisesta vastuunjaosta, yhteistyöstä ja koordinaatiosta. - Korkeakoulujen yhteisenä palveluna on avattu paikkatietojärjestelmä Paituli keväällä Se tarjoaa eri aineistotuottajien paikkatietoaineistoja tutkimuksen ja opetuksen hyödynnettäväksi kunnes kansalliseen paikkatietoinfrastruktuuriin syntyy vastaava aineistopalvelu. Paikkatietojärjestelmä Paituli toimii CSC Tieteen tietotekniikan keskuksessa normaalina palvelutoimintana. - Rekisteritutkimuksen tukikeskuksessa on kesällä 2009 käynnistynyt selvityshanke, jossa hahmotetaan uudenlaista rakennetta rekisteritutkimusta tukevalle järjestelmälle. Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen ja CSC:n yhteisenä hankkeena on kehitetty etäkäyttöjärjestelmän prototyyppi ja sillä on toteutettu muutamia pilottihankkeita. Selvityshanke päättyy vuoden 2010 lopussa ja hanke antaa loppuraportin toimenpidesuosituksineen vuoden 2011 alussa. YM:n hallinnonalalla on 2009 avattu pääosa ympäristöä koskevista tiedoista internetissä vapaasti käytettäviksi. YM ja MMM ovat sopineet luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä, johon kuuluvat kaikki ministeriöiden alaiset tutkimuslaitokset. Yhteenliittymän yksi tavoite on myös tietojen entistä laajempi hyödyntäminen. VNK toteutti yhdessä TK:n kanssa Findikaattoriportaalin, joka kokoaa yhteen noin sata yhteiskunnallisen kehityksen keskeistä indikaattoria laajoine linkityksineen. VM johtaa kahta työryhmää, jotka luovat edellytykset julkisin varoin luotujen tietovarantojan paremmalle hyödyntämiselle yksinkertaistamalla hinnottelumekanismeja, luomalla saatavuusmääritykset ja rmäärittelemällä rajapintoja. Työryhmien tulokset valmistuvat vuoden 2011 aikana. Huomioita:OPM: - Tietovarantojen hyödyntämisen edistämisessä ongelmia ovat mm. hankkeiden ja projektien suuri määrä ja niiden vaikea hallinnoitavuus, tietovarantoihin liittyvä yhteentoimimattomuus eri hallinnonalojen välillä, kansallisen tietopolitiikan puuttuminen, infrastruktuurien, erityisesti e-infrastruktuurin kansallisten ratkaisujen tarve, metatietojen puutteellisuus sekä rajapintapalveluiden puutteellisuus. - Uusia päätöksiä rahoituksesta tarvitaan mm. rahoituksesta lainsäädännön uudistamiseksi, koordinaation vastuuttamiseksi ja muiden em. asioiden edistämiseksi. - Julkisin varoin luotujen tietovarantojen laajamittainen ja parempi hyödyntäminen on monitahoinen ja useaa hallinnonalaa koskeva asia, johon liittyy lainsäädännöllisiä ja rahoituksellisia näkökohtia. Yleinen tietämys asian tärkeydestä on merkittävästi lisääntynyt ja asiaa edistetään useilla hallinnonaloilla. Monia pilotointihankkeita on toteutettu tai käynnistetty ja osa niistä voidaan laajentaa jo tällä hallituskaudella tuotantokäyttöön riippuen käytettävissä olevista resursseista. VNK: Kansallisten tietovarantojen laajempi käyttö ja hyödyntäminen edellyttävät periaatteellisia linjauksia ja toimia, jotka liittyvät mm. Tilastokeskuksen toiminnan kehittämiseen. Ratkaisevia kysymyksiä liittyy mm. maksuperustelainsäädännön (hinnoittelu) ja tilastolainsäädännön (tietosuoja, käytettävyys) uudistamiseen. Etäkäyttöjärjestelmän edistämiseksi toteutettiin pilottihanke, jonka tuloksia voidaan hyödyntää. Järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen edellyttää kuitenkin päätöksiä rahoituksesta 15

16 Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kokoonpanon ja tehtävien uudistaminen OPM raportoi uudistuksesta seuraavaa: Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan rakenne on uudistettu ripeästi. Hallitus päätti neuvottelukunnan kokoonpanon ja tehtävien uudistuksesta toukokuussa 2009, tarvittavat asetuksen muutokset tulivat voimaan ja valtioneuvosto asetti uuden sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Neuvottelukunnan toimikausi päättyy, kun uudet jäsenet on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen määrätty. Toimikaudet vastaavat eduskunnan vaalikausia. Uusi sektoritutkimuksen neuvottelukunta on aloittanut toimintansa ja sen jaostot on asetettu. Liikkeellelähtö on osoittanut, että uudistus on jäntevöittänyt neuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnassa on edelleen kaikkien ministeriöiden edustus, mutta edustajat ovat ministeriössään keskeisessä asemassa tutkimustoiminnan ohjauksessa. Lisäksi neuvottelukuntaan nimitettiin valtion tutkimuslaitosten edustaja. Neuvottelukunnan ns. ulkopuolisista jäsenistä luovuttiin. Neuvottelukunnan puheenjohtajan nimitti opetusministeriö. Neuvottelukunnan muutoksilla pyrittiin lisäämään sen roolia sektoritutkimuksen poikkihallinnollisten ja laajojen tutkimusohjelmien rakentajana ja rahoittajana. Tätä varten hallitus sopi , että monitieteisten poikkihallinnollisten tutkimushankkeiden rahoittamiseksi perustetaan valtion talousarvioon vuodesta 2010 alkaen opetusministeriön pääluokkaan uusi sektoritutkimuksen momentti, jolle ohjataan uudelleen kohdennettavia resursseja 5 M. Rahoitus päätettiin nostaa asteittain 10 M :on vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen oli määrä päättää budjettiriihessä tavasta, jolla sektoritutkimuksen rahoitus kerätään. Päätöstä ei budjettiriihessä kyetty toteuttamaan. OKM: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta päätti toteuttaa neuvottelukunnan ja sen jaostojen toimintaa ja toimintaedellytyksiä koskevan ulkoisen arvioinnin, joka kattaa sekä edellisen että nykyisen sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toiminnan. Arvioinnin loppuraportti luovutetaan neuvottelukunnalle järjestettävässä kokouksessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta raportoi valtioneuvostolle hallituksen periaatepäätöksen ja hallituksen strategia-asiakirjassa todettujen tavoitteiden saavuttamisesta vuoden 2010 loppuun mennessä. Arvioinnin tavoitteena on tukea tätä raportointia sekä sektoritutkimusjärjestelmän kehittämistä koskevaa päätöksentekoa. Yliopistoihin siirrettävän tutkimustoiminnan kartoittaminen tutkimuslaitoksista Huomioita: OKM: Tutkimushankkeiden rahoittaminen tulee edelleen perustumaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan piirissä tapahtuvaan sopimiseen, joka ei ole riittävän tehokas ja toimiva, jotta neuvottelukunta kykenisi toteuttamaan hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä täsmennettyjä linjauksia. Poikkihallinnolliset tutkimusohjelmat pyritään rahoittamaan tutkimuslaitosten tulosohjauksen kautta ja ministeriöiden sitomattomilla tutkimusmäärärahoilla. Rahoituspäätökset tehdään hallinnonalakohtaisesti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tehtävä uudistaa sektoritutkimuksen laitoskenttää ja käynnistää tarvittavia rakenteellisia uudistuksia on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Neuvottelukunta jätti esityksensä sektoritutkimuskentän rakenteellisen kehittämisen jatkotoimenpiteiksi tutkimus- ja innovaationeuvostolle. Neuvosto on todennut, että sektoritutkimuksen uudistamisessa on tarvetta edetä nopeammin ja kunnianhimoisemmin kuin sektoritutkimuksen neuvottelukunta on ehdottanut. Linjaus2010-raportissa asiaa käsitellään yleisellä tasolla. OKM: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta pyysi ministeriöitä käynnistämään hallinnonalallaan toimivien tutkimuslaitosten tutkimustoiminnan kartoitustyön ja raportoimaan kartoitustyön tuloksista mennessä. Neuvottelukunta totesi kartoituksen tehdyksi kokouksessaan Kartoituksessa havaittiin hallinnollisia ja taloudellisia vaikeuksia siirtotoimenpiteiden toteuttamiselle sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Neuvottelukunta totesi, että yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä tulee edelleen kehittää. STM on tehnyt kartoitustyön Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin osalta, kun ne yhdistettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokseksi. Asia on selvitelty laajemminkin hallinnonalan työryhmässä, joka selvittää tutkimustoimintaan liittyviä tuottavuustoimenpiteitä. Vuoden 2010 aikana tuottavuustoimenpiteiden valmistelun yhteydessä laadittiin TTL:n ja STUK:n toimintaa koskevat erilliset selvitykset. Kummassakin laitoksessa tehdään jonkin verran perustutkimuksen luonteista tutkimusta. Tehtävien siirrot eivät johtaisi mittakaavaltaan merkittäviin tuottavuustoimiin. Yliopistojen mahdollisuudet tämän tyyppiseen tutkimukseen ovat hyvin vähäiset. 16

17 Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen Tietoyhteiskuntapolitiikan jäntevöittäminen, ks. kohdat VNK asetti politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen -hankkeelle valmistelutyöryhmän väliseksi ajaksi. Valmistelutyöryhmän raportti (VNK raportteja 6/2009) luovutettiin pääministerin valtiosihteerille Jatkotyötä varten VNK asetti ns. POVI-hanketta varten arvioinnin asiantuntijoista koostuvan koordinoivan työryhmän ajalle ). Työryhmä on tehtävänantonsa mukaisesti valmistellut suosituksia tulevalle hallitukselle tutkimus- ja arviointitiedon paremmaksi kytkemiseksi poliittiseen päätöksentekoon vuorovaikutuksessa muiden käynnissä olevien kehittämishankkeiden kanssa (mm. sektoritutkimusuudistus ja Sujuvampaan lainvalmisteluun -hanke). Lisäksi eri ministeriöiden pilottihankkeiden avulla on kartoitettu erilaisia tiedonkäytön toimintamalleja ja niihin liittyviä ongelmakohtia. Työryhmän työskentelystä on raportoitu valtioneuvoston kanslian johdolle, kansliapäällikkökokoukselle ja paremman sääntelyn ministerityöryhmälle. Työryhmän työ ja valmisteltavat suositukset kytkeytyvät tiiviisti VNK:n asettamaan hallitusohjelmakokonaisuuden toimeenpanon ja seurannan arviointi- ja kehittämishankkeeseen (ns. KOKKA) ja työryhmä tuottaa osaltaan aineksia siinä valmisteltaviin suosituksiin. Laajemmat linjaukset asiasta voitaneen tehdä seuraavan hallituksen ohjelmassa ja sen työskentelystä sovittaessa. SM: Sisäasiainministeriö on asettanut sisäasiainhallinnon yhteisen julkaisujärjestelmän, työntekijän sähköisen työpöydän ja hallinnonalan yhteisen intranet - sisällön kehittämishankkeen. Palvelun toteuttamisen hankinta-päätös on tehty ( ). Sisäasiainministeriö on käynnistänyt sähköisten palveluiden ja virtuaalisen läsnäolon kehittämis-hankkeen ( ) joka kattavasti vastaa kohtien 37 ja 38 tavoitteisiin. Asettamisvaiheessa hankkeelle asetetaan seuraavat painopisteet ja tavoitteet: 1. Cyberturvallisuus ja internetin omavalvonta 2. Luodaan sisäasiainhallinnon virtuaalinen palveluprofiili 3. Toimintaprosessien systemaattinen selvittäminen ja kehittäminen 4. Sähköisten palveluiden luominen ja niiden laatu asetetaan erityisesti vuosittain seurattavaksi tulostavoitteeksi Asiakokonaisuuksiin (37, 38 ja 122>) yleisesti liittyen: Sisäasiainministeriöllä on lukien ollut edustus Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnassa; nvk:n sihteeristössä SM on ollut mukana alusta (2007) lukien. - SM:n johto käsittelee hallinnonalan tietoturvallisuusraportin 3 krt./v. - Hallinnonalan henkilöstön on käytävä määrämuotoinen tietoturvakoulutus joka toinen vuosi. - Tietoturvaperiaatteet on edellytetty käsiteltävän hallinnonalan kaikkien virastojen johtoryhmissä ja esiteltävän koko hallinnonalan henkilöstölle. Luodaan jokaiselle sisäasiainhallinnon toimialalle virtuaalisen läsnäolon mahdollistama profiili soveltuviin internet-yhteisöihin; poliisin facebook-profiili on avattu elokuussa 2009 Rakennetaan sisäasiainministeriöön virtuaali-sm ja toimialoille virtuaaliset asemat. SM on suorittanut ulkoisten Internet-sivujensa ja sisäisten sähköisten työvälineidensä esteettömyyskartoituksen. Molempia koskevat puutteet on raportoitu ja keinot esteettisyyden poistamiseksi tunnistettu sekä toimeenpanosta sovittu. 17

18 Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin nopeuttaminen julkisella sektorilla, (Tulkinta edistymisestä on kuvattu tarkemmin toimenpiteiden kohdalla) VM: Valtiovarainministeriö on asettanut Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe). Tavoitteena on edistää julkisen hallinnon sähköistä asiointia siten, että se kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Toimenpide on edennyt suunnitelman mukaisesti. SADe-ohjelman sisällöistä tarkemmin kohdassa 132. SM:n keväällä 2009 hyväksytyssä strategiassa on esitetty seuraavat linjaukset: - Otetaan käyttöön 10 uutta aidosti vuorovaikutteista ja verkossa tapahtuvaa sähköistä palvelua vuoteen 2011 mennessä. - Kaikki keskeiset lupahallinnon palvelut (keskeiset luvat) muutetaan sähköisiksi (pl. henkilökohtaista haastattelua ja/tai henkilökohtaista tunnistamista edellyttävät) - Varmistetaan verkkopalvelujen toimivuus myös kriisitilanteissa Lisäksi SM:ssä on päätetty, että sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja tarkistetaan määräajoin. Poliisi: - Poliisi on ottanut käyttöön 16 sähköistä lupalomaketta. - Sähköinen ajanvaraus on vakiintunut palvelujen sujuvaa tarjoamista edistävänä sähköisenä palveluna. - Lupapalveluja tarjotaan poliisin omasta kiinteästä palveluverkosta riippumattomin järjestelyin hyödyntäen mobiilitoimistolaitteistoja (ns. lupasalkut) ja yhteispalvelupisteverkostoa. - Kaikissa mainituissa palvelumuodoissa on käynnissä voimakas jatkokehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. - Jatkossa poliisin on tarkoitus laajentaa sähköistä asiointia volyymilupiin, kuten esimerkiksi ajokorttiasioihin. - Tarvitaan rahoituspäätöksiä sekä poikkihallinnollisen ohjausryhmän perustamispäätös. Viimeksi mainittu asia on SMPO:ssa vireillä AAKE-työryhmän työn tuloksena. AAKE-työryhmä (edustajat SMPO/AKE/LVM) pohti tulevaisuuden ajo-oikeusmenettelyä. Rajavartiolaitos: Rajavartiolaitoksessa on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön biometriikan hyödyntämiseen perustuva pääosin automatisoitu rajatarkastus Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä itärajalla kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra) aikana : Tehtiin markkinaselvitys automaattisten rajatarkastuslinjastojen laitteistoista : Helsinki-Vantaan lentoasemalla pilotoitiin automaattista rajatarkastuslinjastoa, jossa EU/ETA/Schengen -kansalaiset voivat valita perinteisen rajatarkastuksen sijaan automaattisen tarkastuslinjaston. Linjastoja hankittiin 3 kpl ja niille pilotoinnin ajaksi tuki- ja ylläpitopalvelu : Selvitetään itärajan kansainvälisille rajanylityspaikoille soveltuva linjastoratkaisu ja pilotoidaan se. VM: Toimenpiteen etenemistä ja SADe-ohjelmalla ennakoitavia tuloksia on kuvattu tarkemmin kohdassa 132. SM: : Hankitaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15 kpl automaattilinjastoja : Hankitaan Vaalimaalle 3 olemassa olevan lisäksi 7 uutta automaattilinjastoa Rajavartiolaitoksen arvion mukaan hanke on ensimmäisiä askelia prosessissa, joka tulee pidemmällä aikavälillä muuttamaan nykyisen rajatarkastuskäytännön perusteellisesti. On hyvin todennäköistä, että rajatarkastusten automatisointia tullaan myöhemmin tarkastelemaan esimerkkinä hankkeesta, jossa työvoimavaltainen viranomaispalvelu on pystytty pääosin automatisoimaan ja henkilöstö kohdentamaan korkeamman tuottavuuden tehtäviin. On merkillepantavaa, että nyt käytettävät tekniset laitteet ja toimintamenetelmät ovat jo osoittautuneet toimiviksi, mutta ovat kuitenkin ensimmäistä sukupolvea. Huomioita: VM: Vuoden 2010 talousarvioesityksessä (momentti ) SADe-ohjelman toimeenpanoon ehdotetaan osoitettavaksi määrärahoja 10 miljoonaa euroa, joista 5 miljoonaa on jatkoa aikaisemman KuntaIT-momentin valtionosuusmomentilta siirrettyyn rahoitukseen ja 5 miljoonaa valtion lisärahoitusta. Määrärahalla toteutetaan SADe-ohjelman mukaisia valtion ja kuntien yhteisiä IT-hankkeita tavoitteena julkisen hallinnon tuottavuuden, erityisesti kuntien tuottavuuden, edistäminen ja sähköisten palvelujen parantaminen julkisessa hallinnossa. Vuoden 2009 osalta SADe-ohjelman toimeenpano on rahoitettu momenteilta (ValtIT-toiminta) ja (KuntaIT-toiminta). 18

19 Koulutuksen ja suomalaisen osaamisen viennin edistämisen yritysklusterin synnyttämisen hanke OPM: Opetusministeri Virkkunen asetti työryhmän tehtävänään koulutusvientistrategian laatiminen valtioneuvostolle. Työryhmän määräaika on vuoden 2009 loppuun mennessä. Työryhmän esitykset käsitellään hallituksen iltakoulussa Valtioneuvoston hyväksyttäväksi strategia tulee helmikuussa OPM: Toimenpiteet toteutetaan hyväksytyn strategian esitysten pohjalta. Koska työryhmän työ on vielä kesken, ei voida arvioida, tarvitaanko uusia päätöksiä asian etenemiseksi ja mitkä ovat konkreettiset tulokset tällä hallituskaudella. OPM: Työryhmän työn ollessa vielä kesken, ei kustannusvaikutuksia ole voitu arvioida vuoden 2010 talousarvioesityksessä. Työryhmän saatua esityksensä valmiiksi vuoden 2009 lopussa voidaan arvioida, millainen esitettyjen toimenpiteiden kustannusvaikutus tulee olemaan vuoden 2010 aikana. Työryhmän esityksistä aiheutuvien laajempien toimenpiteiden arvioidaan ajoittuvan pidemmälle aikavälille. TKI-toiminnan kehittäminen ja uudistaminen Ks. myös OPM:n kommentit kohdassa 32. Tiede- ja teknologianeuvosto on uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvostoksi. Eduskunnan vastaus innovaatioselontekoon on valmistunut , valtioneuvostolle tiedoksi elokuussa. Toimenpidekatsaus innovaatiostrategian etenemisestä annettu eduskunnalle keväällä TEM:n hallinnonalalla on valmistunut innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi, joka julkistettiin Arvioinnin pohjalta laadittu työohjelma ja tilannetta seuraa valtiosihteerityöryhmä. Tekesin rahoitusmahdollisuuksia innovaatiotoiminnassa on laajennettu (VNA 298/2008) ja on käynnistetty toimenpiteitä kasvuyritysten kehittämiseksi. VTT:n asiantuntijapalvelut ja spin-off -osakkuusyritysten hallinnointitoiminnot on yhtiöitetty, yhtiöt aloittaneet toimintansa Työelämän kehittämistoimien (TYKES) tehostaminen osana innovaatiojärjestelmää Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen politiikkaohjelman viitekehikko ja politiikkaohjelma julkistettu. TEM ja TYPO ovat toteuttaneet ja edistäneet seuraavia toimenpiteitä: Työelämän kehittämisohjelma Tykes on siirretty Tekesiin hallitusohjelman mukaisesti. Tykes-ohjelman rahoitusta on lisätty vuonna 2009 noin 50 % (lisäys noin 4,5 miljoonaa euroa). Nykyinen Tykes-ohjelma saatetaan loppuun hallituskaudella (viimeiset rahoituspäätökset tehty lokakuussa 2009, viimeiset projektit päättyvät vuonna 2011). Vuoden 2009 lopussa Tekes käynnisti uuden Työorganisaatioiden kehittämisen rahoituksen. Uudistuksen myötä työelämän kehittäminen pyritään kytkemään mukaan teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. TEM: Tykes-ohjelman rahoitusta on lisätty (nyt noin 14 miljoonaa), TEkes käynnistänyt uuden työorganisaatioiden kehittämisen rahoituksen osana muuta rahoitustoimintaansa. Uudistuksen myötä teknologian kehittäminen kytketään teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. Syksyllä 2010 käynnistyi aktivointi. TEM: Uusia päätöksiä tarvitaan siitä, miten työelämän kehittämistoimia saadaan sisällytettyä muihin Tekes-ohjelmiin. Lisäksi tarvitaan päätös mahdollisen uuden ohjelmamuotoisen rahoituksen käynnistämisestä. Mahdollisen uuden työelämäohjelman osalta Tekesissä on päätetty, että valmistellaan selvitys tammikuun 2010 loppuun mennessä siitä, miten nykyiset ja uudet ohjelma-aihiot kattavat työelämän laadun kehittämisasiat sekä miten järjestetään työmarkkinaosapuolten mukanaolo tyke-asioissa jatkossa Tekesissä. Päätös jatkotoimista tehdään tammikuussa EHEYTTÄ TUKEVAT TOIMET SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI Työttömyysjaksojen pitkittymisen estäminen TEM raportoi, että kolmikantainen jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä uudistava strateginen hanke on käynnissä. Strategisen hankkeen määräaika toukokuun 2011 loppuun. lisäys: otettu käyttöön nuorten työllistymistä parantava Sanssi-seteli Lisäksi toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: - Työnhakijan suunnitelmallista työnhakua nopeutetaan ja systematisoidaan SATA-komitean esitysten mukaisesti. Työvoimapalvelulain muutosesitys asiasta annettiin 2009 joulukuussa. - Henkilöasiakkaan palvelua TE-toimistossa tehostetaan asiakassegmentoinnin ja sen mukaisen palvelumallin avulla TEM:n ohjeen mukaisesti vuoden 2010 aikana. - Muutosturvan kohderyhmää on laajennettu työvoimapalvelulain muutoksella tiettyihin lomautettujen ja määräaikaisten työntekijöiden ryhmiin. Muutokset ovat tulleet voimaan Aktiivitoimenpiteiden taso nostetaan vuoden 2010 aikana keskimäärin henkilöön, mikä vastaa 21 prosentin aktivointiastetta. Lisätoimenpiteet kohdenne- 19

20 taan nuorten, vastavalmistuneiden, lomautettujen ja irtisanottujen nopeaan työllistymiseen. TE-toimiston henkilöstöresursseja on lisätty nuorten ja maahanmuuttajien palveluihin sekä muutosturvan toimeenpanoon. - Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa jatketaan. Erityisenä kohderyhmänä ovat työttömät nuoret miehet, joiden työllistymisen edistämiseksi asetettu työryhmä on jättänyt ehdotuksena toukokuussa Työryhmän ehdotuksia sisällytettiin vuoden 2010 talousarvioon. - Työvoimapoliittisia aktiivitoimenpiteitä on lisätty vuoden 2009 lisätalousarvioissa voimakkaasti ja kehyspäätökseen verrattuna määrärahoja lisättiin edelleen vuoden 2010 talousarvioesityksessä. STM on antanut HE:n, jolla tuetaan kouluttautumista ja muuta työ- ja toimintakyvyn parantamista työttömyysturvaan tehtävillä muutoksilla, jotka tulivat voimaan STM:n sektorilla on työttömyysturvamuutosten johdosta lisätty valtion määrärahaa noin 17 M ja lisäksi palkansaajat ja työnantajat osallistuvat työttömyysturvamuutosten rahoittamiseen 78 M :lla. STM:N ja TEM:n yhteistyönä on käynnissä neljällä paikkakunnalla työpankkikokeilu. Kokeilu on alkanut helmikuussa 2009 ja sen tarkoituksena on helpottaa vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työpanoksen käyttöä kehittämällä ja kokeilemalla työpankkitoimintaa. Työhyvinvointi- ja työssäjaksamisen kysymysten ja toimenpide-ehdotusten valmistelu tapahtuu Ahtelan työtä jatkavissa STM:n työhyvinvointi- ja työterveystyöryhmissä, joiden määräaika on STM:n MASTO-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden estämiseksi on kampanjoinut ja selvittänyt keinoja työssäjaksamisen edistämiseksi. Vuonn 2010 hanke on nostanut esiin erityisesti nuorten työkyvyttömyyden syitä ja seuraamuksia. Hanke on käynnissä saakka. Edellä mainituissa työryhmistä ja hankkeesta on luvassa keväällä 2011 toimenpide-ehdotuksia työttömyys- ja työkyvyttömyysjaksojen vähentämiseksi ja lyhentämiseksi. OPM on marraskuussa 2009 nimennyt selvityshenkilön (Tarja Cronberg) laatimaan ehdotuksen taiteeseen ja kulttuuriin pohjautuvan luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytysten parantamisesta. Selvityksen tavoitteena on löytää ratkaisumalleja, joiden avulla luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytykset paranevat maan eri osissa ja kansalaisten mahdollisuudet saada kulttuuripalveluita maan eri osissa tasapainottuvat. Toimenpiteiden rahoitusratkaisuesitykset tulevat valmisteltaviksi selvityshenkilön ehdotuksen pohjalta. Työn on tarkoitus valmistua mennessä. Työttömien, irtisanottujen ja lomautettujen kannustaminen koulutukseen ja työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin Erityisen huomion kiinnittäminen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin TYPO toteaa, että SATA-komiteassa on valmisteltu ns. työllistymisbonus- kokeilu vaikeasti työllistyvien kannustamiseksi ansiotyöhön, mutta sitä ei ole toistaiseksi toteutettu. TEM:n kolmikantaisen joustoturvahankkeen (ks. kohta 42) lisäksi konkreettisina toimenpiteinä on mahdollistettu työttömien osallistuminen omaehtoiseen koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen, kun TE-toimisto hyväksyy koulutuksen. Ylläpitokorvausta korotettiin vuoden 2010 alusta lähtien 8 eurosta 9 euroon päivässä, ja korotettua ylläpitokorvausta 16 eurosta 18 euroon päivässä. Ylläpitokorvauksen korottamisen budjettivaikutus on Muutosturvan kohderyhmää on laajennettu työvoimapalvelulain muutoksella tiettyihin lomautettujen ja määräaikaisten työntekijöiden ryhmiin. Muutokset ovat tulleet voimaan TEM:n nuoret miehet työelämään -työryhmä jätti ehdotuksensa toukokuussa Ehdotusten perusteella nuorten aseman työllisyystilanteen parantamiseksi vuoden 2010 talousarvioesitykseen sisällytettiin määrärahat työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden lisäämiseksi, työvoimaneuvojien virkalisäyksiä varten TEtoimistoissa ja ostopalveluihin oppisopimuspaikkojen järjestämiseksi nuorille. Lisäksi TEM on tehdyllä päätöksellä jakanut TE-keskuksille 19 M käytettäväksi erityisesti nuorisotyöttömyyden nousun ehkäisemiseen. TEM: Nuorisotyöttömyyden parantamiseen tähtäävää rahoitusta ja toimia on lisätty vuoden 2010 aikana. OPM:n nuorisotyömäärärahoilla on kehitetty kunnissa etsivää nuorisotyötä, joka kohdentuu julkisten palvelujen ulkopuolelle oleviin nuoriin ja samalla myös nuoriin miehiin (18 24-vuotiaat). Vuonna 2008 tavoitetuista nuorista 64 % oli poikia tai miehiä. Etsivää nuorisotyötä laajennetaan koko maan kattavaksi toiminnaksi valtiontalousarvion määrärahan puitteissa. Tavoitteena on, että vuonna 2010 toiminta kattaisi 60 % kunnista. Toiminnan laajentumista ja sisältöä seurataan vuosittain kyselyllä. OPM:n vuoden 2010 talousarvioon on varattu etsivään nuorisotyöhön 4,650 M n määräraha (kasvua 2,150 M ). Etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maata kattavaksi edellyttää noin 3,5 milj. euron lisärahoitusta. STM ja THL jatkavat Aikalisä-toimintamallin toteutusta PLM: Puolustusvoimat osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman ja yhdessä kuntien kanssa toimeenpaneman Aikalisä-palveluohjausmallin to- 20

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Ohjausta kehittämään

Ohjausta kehittämään Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Uudistuva korkeakoulutukseen hakeutuminen. Ilmari Hyvönen 7.5.2013

Uudistuva korkeakoulutukseen hakeutuminen. Ilmari Hyvönen 7.5.2013 Uudistuva korkeakoulutukseen hakeutuminen Ilmari Hyvönen 7.5.2013 Opiskelijavalintojen uudistaminen Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp - EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013. 29.3.2011 Ilmari Hyvönen

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013. 29.3.2011 Ilmari Hyvönen Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen 2013 29.3.2011 Ilmari Hyvönen Opiskelijavalintojen uudistaminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suositukset syksyltä 2009 Opintoihin siirtymistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Maahanmuuttajat korkeakouluissa Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija

Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto Janne Savolainen Erityisasiantuntija Ajankohtaista Hallitusohjelman toimeenpano on käynnistynyt Uraohjauksen merkitys

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00224 YVA Pastila-Eklund Mari AMOS 09.11.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.9.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen TEEMOJA Ammatillisen osaamisen pilottien käynnistäminen Vuodelle 2018 vielä jakamattomien

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalintojen uudistamisesta. Ilmari Hyvönen

Ajankohtaista opiskelijavalintojen uudistamisesta. Ilmari Hyvönen Ajankohtaista opiskelijavalintojen uudistamisesta Ilmari Hyvönen 21.5.2013 Opiskelijavalintojen uudistaminen Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet IH

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet IH Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet 2017-2020 IH 22.8.2017 Taustaa Tulossopimuksissa sovittu, että pitkäkestoista valmentautumisesta edellyttävistä pääsykokeista luovutaan 2018

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot