Valmiina haasteeseen. Jääkärijoukkue Afganistaniin. Dragsterin. Sääskisota. Tarkkailijat korvaava kokoonpano parantaa turvallisuutta uutiset, sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmiina haasteeseen. Jääkärijoukkue Afganistaniin. Dragsterin. Sääskisota. Tarkkailijat korvaava kokoonpano parantaa turvallisuutta uutiset, sivu 4"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Jääkärijoukkue Afganistaniin Tarkkailijat korvaava kokoonpano parantaa turvallisuutta uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 48. vuosikerta n:o 14 (1061) verkossa > Kuva: Jan Sundman Valmiina haasteeseen Uusien alokkaiden ensimmäisiin tehtäviin kuului varusteiden noutaminen. Karjalan Prikaatissa aloittaneille Samuli Korpimäelle (vas.), Tuukka Poutsalolle ja Ville Laitiselle säkkien paino ei ollut ongelma. Johtajakoulutukseen haluavia varusmiehiä riittää edelleen tarpeeksi, ja aina kaikki halukkaat eivät pääse johtamaan tulevaa saapumiserää. uutiset, sivu 3 Raumaluokan ohjusveneisiin 70 miljoonaa euroa uutiset, sivu 5 Sääskisota on käynnissä Jääkäriprikaatissa kentällä, sivu 11 Dragsterin rattiin kelpaa vain kylmäpäinen luonne vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 14/2010 pääkirjoitus Ase ei tapa Asekeskustelun ääripäihin suhtauduttava varauksella. Suomessa on kansainvälisesti erittäin paljon luvallisia aseita, noin puolitoista miljoonaa Jotkut väittävät, että tästä johtuvat meidän korkeat itsemurha- ja väkivaltarikosluvut.tällainen on mustavalkoista ajattelua. Kuluneen lausahduksen mukaan aseet eivät tapa, vaan ihmiset. Kun eduskunta syksyllä jatkaa aselain käsittelyä, on varmasti luvassa tunteellisia puheenvuoroja viime vuosien joukkosurmista ja muusta julkisuudessa olleesta aseellisista väkivallasta. Vaikka käsiaseet eli revolverit ja pistoolit kiellettäisiin, rikokset jatkuvat. Usein teot tapahtuvat luvattomilla aseilla. Lakia on varmasti aihetta kehittää säännöllisin väliajoin, mutta laillisen pistooliammunnan ja aseiden keräilyn harrastajilta ei saisi viedä toimintaedellytyksiä. Urheiluammunta ylläpitää myös reservin taistelutaitoa. tornitouhua Suuri aseiden määrä johtuu pääasiassa suositusta metsästysharrastuksesta, ja metsiähän meillä riittää. Metsästysaseet eivät ole kuitenkaan lainuudistuksessa keskiössä vaan käsiaseet. Kivääriä on vaikeampi salakuljettaa kouluun tai kanniskella julkisella paikalla. *** Suomalaiset kunnioittavat lakia ja viranomaisia. Jopa niin paljon, että ongelmien kuvitellaan ratkeavan säätämällä parempia lakeja, kiristämällä rangaistuksia tai ottamalla yhteyttä viranomaisiin. Yhteisöllisyyden vähenemisestä puhutaan vain traagisten tapausten yhteydessä. Jos tarpeeksi himoaa murhaamista, keinot siihen kyllä löytyvät. Jos pistoolia ei ole käden ulottuvilla, jopa normaalisti varustellusta keittiöstä löytyy useita murhavälineitä. Pomminteko-ohjeita löytyy internetistä. Kauhu- ja dekkariviihde tarjoaa vähäisemmällä mielikuvituksella varustetullekin lukuisia tappamismenetelmiä. Koulusurmia ei olisi estetty lainsäädännöllä, vaan ihan muilla toimenpiteillä. *** Väkivaltauutisoinnissa tuodaan usein esille tekijän suorittama asepalvelus.pitäisi myös mainita se, jos palvelusta ei ole suoritettu. Joillekin lukijoille voi nimittäin syntyä mielikuva, että asepalveluksella ja väkivaltaisuudella olisi jokin yhteys. Tulisi muistaa, että noin 80 prosenttia miehistä suorittaa varusmiespalveluksen. Varusmiespalveluksen aikana opitaan tervettä suhtautumista aseisiin. Lähtökohtana on, että aseisiin turvaudutaan äärimmäisessä hädässä puolustustarkoituksessa. Palveluksen aikaisissa ammunnoissa opitaan myös aseen vaarallisuus ja varovainen käsittely. Minkäänlaista leikkimistä tai huolimatonta toimintaa aseiden kanssa ei sallita. Aseenkäsittelytaidot tai aseiden määrä eivät itsessään siis edistä rikollisuutta. Voi olla jopa niin, että aseen tunteva henkilö suhtautuu siihen huolellisemmin. Toivottavasti syksyn aselakikeskustelu ei saa populistisia piirteitä eivätkä kummankaan lobbausosapuolen ääriryhmät varasta showta. > nurkka Falskaa molemmista päistä Kun poikani syntyi, kerroin ystävälleni jatkuvasta vaipanvaihdosta ja ruokkimisesta.yöllinen tuttipulloruokailu päättyi usein siihen, että pitkään ja hartaasti nautittu maito tuli pulautuksena ulos. Tähän ystävä totesi naurahtaen, että falskaa siis molemmista päistä. Lausahdus tuli mieleen viime viikolla Afganistan-operaatioon liittyvän yhdysvaltalaisen vuodon yhteydessä. Yli luottamuksellista ja salaista dokumenttia Afganistanin operaatiosta pääsi julkisuuteen tarkoituksellisen vuodon seurauksena. Tämän kaltainen vuoto voi vaarantaa operaatioturvallisuuden. Valtiolle on keskeistä luottaa toisen valtion tietoturvaan. Salaisiksi tarkoitettujen asioiden on pysyttävä salaisina. Kriisinhallintasotilaille tapahtuu virheitä ja toisessa päässä tieto vuotaa julkisuuteen. Eli molemmista päistä falskaa. *** Wikileaks-sivuston rahoitus perustuu lahjoituksiin. Sen takia sivuston ja sen johtajan tulee välillä päästä julkisuuteen. Heitä on kuitenkin turha syyttää aineiston julkaisemisesta, syy on yksin vuotajan harteilla. Syyttää ei voi sen enempää mediaa, joka raportoi vuodosta. Raportoimatta jättäminen herättäisi enemmän kysymyksiä. Porissa järjestetyssä Suomi- Areenassa keskusteltiin median roolista konflikteissa. Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen sanoi lehden julkaisevan saamansa tiedot, vaikka se vaarantaisi jopa rauhanprosessin. Hänen mukaansa rauhanteko ei ole median tehtävä vaan media on vastuussa vain lukijoilleen. Samassa keskustelussa presidentti Martti Ahtisaari totesi, että rauhanneuvottelijoiden on päätettävä haluavatko he tehdä rauhaa vai puhua medialle. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu vapaa media ja sen toiminnan kannalta keskeinen periaate on lähdesuoja.tahallisten ja tahattomien vuotojen avulla media voi toimia vallan vahtikoirana. Tätä kirjoitettaessa Pentagon selvittää laajasti vuotajaa. Wikileaksia journalistisena tuotteena on kuitenkin lähes mahdotonta painostaa paljastamaan lähdettään jos se nyt sitä itsekään tietää. Lain mukaan lähdesuoja voidaan pakottaa rikkomaan vain erittäin vakavissa tilanteissa. *** Entä jos kaikki kriisinhallintasotilaiden epäonnistumiset julkaistaisiin automaattisesti? Vähenisikö silloin kansan tuki operaatiolle? Ehkä suomalaisesta viestintäkulttuurista voisi ottaa mallia. Suomalaiset viranomaiset tiedottavat ikävistäkin asioista välittömästi mutta osaavat pitää asioita myös salassa (vrt. Tiitisen lista). Täydellinen avoimuus ei ole mahdollista yksityiselämässäkään kaikkia ajatuksia esimerkiksi tuntemattoman ulkonäöstä ei sovi esittää ääneen. Valtioiden tietovuodot saattavat pahimmillaan vaarantaa ihmishenkiä. Journalismille vuodot ovat tärkeitä yhtä lailla kuin tietoturva valtioille. Mikko Ilkko Ruotuväen päätoimittaja kysymys mielipide Sotilas ei ole portsari Kriisitilanteissa sotilaiden yksilöllisyys ja inhimillisyys unohtuvat liian helposti, kun siviileitä kuolee. Sotilas tekee aina väärin, oli kyseessä sitten Afganistan tai Lähi-itä. Koskaan ei kysytä, mistä sotilaan toiminta johtuu? Miksi sotilas toimii niin kuin toimii? Kesäkuussa Gazaan matkanneen laivasaattueen vallanneilta israelilaiskommandoilta odotettiin järjestyksenvalvojalle ominaista käytöstä. Unohdettiin, että ne toimivat niin kuin erikoisjoukkojen sotilaat toimivat, eivät niin kuin kulmakuppilan portsarit. WikiLeaks-sivustolle vuodetut Yhdysvaltain armeijan salassa pitämät Afganistan-raportit pöyhivät ilmapiiriä maassa vallitsevan kriisin ympärillä raskaalla kädellä, kun muutama kansainvälinen sanomalehti julkaisi tiedon aiheesta heinäkuun viimeisellä viikolla. Kritiikkiä annettiin laajalla rintamalla. Sitä saivat osakseen niin Yhdysvaltojen johtajat kuin yksittäiset sotilaiden suorittamat veriteot. Sotilaiden toimintaan kohdistuvassa keskustelussa ihmetellään, kuinka kammottavia raakalaisia yhdysvaltalaissotilaat ovat, mutta ei kysytä, mitkä tekijät sotilaan toiminnan taustalla vaikuttavat. Unohdetaan, että sotilas on ihminen. Onko se yllättävää, että sodassa myös siviilit kärsivät? Kuka oikeasti uskoi, ettei toiminta Afganistanissa ole välillä raakaa? Lauri Kangasniemi Pirkkala Edellisessä lehdessä kysyimme: Ovatko nykyiset palvelusajat riittävän pitkiä? Kyllä Varusmiehet ovat halpatyövoimana tai tyhjän panttina aivan liian pitkiä aikoja. - Ville 64% 36% Ei 6kk ei vielä tee sotilasta. Entinen 8/11kk:n järjestelmä oli paljon parempi. - Erä-koira Vastauksia yhteensä: 378 Seuraava kysymys: Pitäisikö miesten ja naisten päivärahan olla sama? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2010 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax TOIMITUSSIHTEERI Saija Järvimäki Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Mikko Laaksonen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Lauri Kangasniemi Puh Kaartinjääkäri Eetu Kupulisoja Puh GRAAFIKKO Korpraali Lassi Vehviläinen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Markus Kukkohovi Puh Kaartinjääkäri Jan Sundman Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Juhana Lindström Puh Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa:

3 ruotuväki 14/2010 uutiset 3 Kunto puhuttaa, johtajakoulutus kiinnostaa Alokkaiden kunnossa ei merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Johtajakoulutukseen hakeutuu noin kolmannes varusmiehistä. Eetu Kupulisoja, Lauri Kangasniemi Media on jo pitkään muistuttanut nuorten miesten rapistuvasta kunnosta. Totuus kuitenkin on, että tällä vuosituhannella palvelukseen astuneiden varusmiesten tulokunto ei ole enää laskenut luvulla 12 minuutin juoksutestin tulosten keskiarvot eivät ole muuttuneet. Vuosituhannen vaihteessa ne laskivat korkeimmasta tasostaan noin 12 prosenttia, kertoo puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila. Negatiivisia kehityssuuntiakin on kuitenkin ollut havaittavissa. Huonoon kuntoluokkaan kuuluvien määrä on kasvanut, ja varusmiesten keskipaino on lisääntynyt. Tämä ei kuitenkaan ole laskenut johtajakoulutukseen halunneiden määrää. Tällä hetkellä palveluksessa olevista saapumiseristä ei anneta tietoja ennen käynnissä olevan peruskoulutuskauden päättymistä. Palveluksen aikana kuntotasoissa tapahtuu Santtilan mukaan positiivisia muutoksia. Varusmiesten kestävyyskunto paranee noin 10 prosenttia ja lihaskunto nousee tyydyttävästä hyvään. Paino ei nouse, mutta kehon rasva muuttuu lihakseksi. Alokkaat uskovat kunnon riittävän Kuva: Lauri Kangasniemi Ruokailuun, olkaa hyvä! Alikersantti Tomi Kanto komentaa Panssarijääkärikomppanian uudet alokkaat varusmiespalveluksensa ensimmäiseen ruokailuun. Varusmiespalveluksen aikaisen liikuntakoulutuksen sisältöä on muutettu viimeisten vuosien aikana muutamaan otteeseen tehty ensimmäinen päivitys monipuolisti liikuntakoulutusta otettiin käyttöön sopeuttava peruskoulutuskausi, sillä siviilin ja peruskoulutuskauden välinen ero oli useilla varusmiehillä todella suuri. Viimeisimmän, reilu vuosi sitten tulleen muutoksen perusteella varusmiehet jaotellaan liikunta-aktiivisuuden mukaisiin tasoryhmiin. Koulutusta on jälleen monipuolistettu, ja nuorten suosimia liikuntamuotoja on otettu käyttöön. Karjalan Prikaatissa varusmiespalveluksensa aloittaneet alokkaat lähtivät palvelukseen hyvin valmistautuneina. Positiivisin mielin tulin palvelukseen. Olen valmistautunut kuntoilemalla, joten en usko, että jään muita jälkeen fyysisessä kunnossa. Ja jos jään, sitten otan kiinni, Samir Bekkouche lupaa. Ohjelmaa noudatetaan helteelläkin Mikko Laaksonen Vuoden toisen saapumiserän alokkaat astuivat palvelukseen poikkeuksellisen lämpimässä säässä. Suomea koetellut helleaalto nosti elohopean ennätyslukemiin, Joensuun Liperissä tehtiin mittaushistorian lämpöennätys, 37,2 astetta. Pakkohan se on ottaa huomioon. Suomalaisille kyse on poikkeusoloista, koska meille 30 astetta pakkasta on tutumpi lämpötila, muistuttaa Karjalan Prikaatin esikuntapäällikön sijainen, majuri Kimmo Toivola. Hänen mukaansa toimintakyvyn ylläpitäminen helleolosuhteissa nostettiin välittömästi esille uusien alokkaiden saapuessa. Heti kun ensimmäinen kontakti heihin saatiin, ohjeistettiin juomisesta. Lisäksi varuskunnassa jaettiin kaksi kenttäpulloa miestä kohden, kun tiedot palvelukseen astuttaessa saatiin kerättyä. Sen jälkeen nesteytyksestä huolehdittiin varusmiesesimiesten johdolla, Toivola selostaa. Helle huomioitiin jakamalla alokkaille Sotilaskodin ympäristössä mehujuomaa, jota sai vapaasti käydä juomassa, kertoo puolestaan tiedottaja Satu Hujanen Kainuun Prikaatista. Vaikka kuumuus painaisi päälle, viikko-ohjelman noudattamisesta ei varuskunnissa hevillä luovuta. Pääsääntöisesti ohjelmassa olevaa koulutusta ei siirretä tai peruta. Ennemmin kiinnitetään huomiota siihen, miten se toteutetaan. Tässä tapauksessa yksiköissä keskityttiin juuri nesteen nauttimiseen ja nestehukan ehkäisemiseen, tiivistää Hujanen. Viikko- ja opetusohjelmien noudattaminen on tavoitteena. Sen sijaan palveluksen rasitusta ja varustusta säädellään tarvittaessa, Toivola päättää. Myös alokas Henri Kiuru astui palvelukseen intoa puhkuen. Valmistauduin urheilemalla ja opettelemalla heräämään aikaisemmin, hän virnistää. Myös jatkokuviot ovat Kiurun osalta selvillä. AUK:n kautta RUK:uun. Johtajakoulutus kiinnostaa edelleen Jokaisesta saapumiserästä noin prosenttia valmistuu johtajakoulusta joko reservin upseeriksi tai aliupseeriksi. Tänä vuonna maavoimien RUK:ssa kurssin 236 suoritti 692 varusmiestä. Varusmiehille palveluksen loppupuolella suoritettavan loppukyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa kokee kehittyneensä johtajakoulutuksen aikana. Meillä on halukkaita myös pisimpiin palvelusaikoihin riittävästi, tai jopa enemmän kuin riittävästi, koulutuspäällikkö, eversti Pertti Laatikainen Pääesikunnasta toteaa. Loppukyselyssa kotiutuvat johtajat muun muassa antavat johtajakoulutukselle arvosanan asteikolla yhdestä viiteen. Kokonaisarvosanaksi on annettu noin neljä. Kolme neljäsosaa johtajakoulun käyneistä on sitä mieltä, että siitä on hyötyä opiskeluissa ja työelämässä, majuri Jari Karjalainen Pääesikunnasta sanoo. Panssariprikaatin Panssarijääkärikomppaniassa palveleva tamperelainen Jussi Laaksonen, 19, uskoo suuntautuvansa johtajakouluun. Armeijan Laaksonen näkee ennen kaikkea haasteena. Panssariprikaatia hänelle suositteli isoveli, joka suoritti oman palveluksensa Leopard-vaunun kuljettajana. Mielenkiinnolla katselen uusia haasteita. Johtajakoulutus on sellainen. Omat tuntemukset ovat tällä hetkellä hyvät, paremmat kuin odotin, Laaksonen kertoo. Varsikenkäpula paikataan kumisaappailla Varusmiesten keskuudessa kumisaappaiden lisääntynyt käyttö marssi- ja taistelukoulutuksessa on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Kuva: Jan Sundman Mikko Laaksonen Uusien maihinnousukenkien hankinnasta puhjennut oikeusjuttu on ajanut puolustusvoimat kenkäpulaan. Ratkaisuna on ollut varsikenkien säästäminen lisäämällä kumisaappaiden käyttöä marssi- ja taistelukoulutuksessa. Lisäksi heinäkuun alokkaille jaettiin useimmissa joukko-osastoissa kahden parin sijaan vain yksi pari. Toimittajaksi valittiin Sievi Jalkine Oy. Halvemman tarjouksen tehnyt, mutta vedenläpäisy- ja imeytymistesteissä hylätty Jalasjalkineita valmistava Urho Viljanmaa Oy teki valituksen, joka tullaan käsittelemään markkinaoikeudessa. Oikeuskäsittelyn ollessa kesken ei uusia kenkiä voida hankkia. Tietojemme mukaan tapaus käsitellään kiireellisenä, jolloin ratkaisu saadaan elo-syyskuussa. Jos tilaus pitää kilpailuttaa uudestaan, hankinta viivästyy. Mikäli valittaja vie asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voi prosessi kestää toista vuotta, puntaroi vaihtoehtoja Maavoimien Materiaalilaitoksen kaupallinen johtaja Lars- Christian Schauman. Saappaat jakavat mielipiteitä Kumisaappailla marssiminen ei ole kuitenkaan mikään poikkeustilanne, sillä jalkineita on aiemminkin käytetty rinnakkain. Kenkien käyttö on mennyt aika tasan. Usein kengät on saanut itse valita tai vaihtaa kesken marssin, kommentoi Ilmasotakoulussa palveleva alikersantti Vili Väisänen. Aina kun maa on ollut märkä, on marssittu saappaissa, kertoo puolestaan alikersantti Mikko Pursimo Tykistöprikaatista. Kumisaappailla marssiminen jakaa kuitenkin mielipiteitä. Jalanpohjat menevät saappaissa "mössöksi". Talvella hangessa ne ovat hyvä ratkaisu, Pursimo toteaa. Se on henkilöstä kiinni. Itse pidän saappaita mukavampina varsinkin pitkillä matkoilla, sillä ne eivät kiristä, Väisänen huomauttaa.

4 4 uutiset ruotuväki 14/2010 lyhyesti Ahtisaari ja Hägglund saivat tupet miekkohinsa Presidentti Martti Ahtisaarelle ja kenraali Gustav Hägglundille luovutettiin tupet heille aiemmin myönnettyihin Kenraalien Miekkoihin. He ovat olleet vahvasti mukana auttamassa Kenraalien Miekka -operaatiota henkisesti, ikään kuin suojelijoina, kertoo operaatiojohtaja Matti Hurtta. Tupet ovat härännahkaa, jossa on kultaseppä Jyrki Laisalmen tekemät hopeaheloitukset ja neljä kultaista leijonaa. Aikaisemmin tuppi on luovutettu myös Ilkka Suomiselle. Nuorille ampumahiihtäjille varoja kerännyt miekkaprojekti päättyi keväällä, kun kaikki sata miekkaa saatiin myytyä. MLa Vika Hornetissa aiheutti hälytyksen Hornet-hävittäjään tullut siiven taittomekanismin häiriö aiheutti hälytyksen Rovaniemen lentokentälle tiistaina Laskeutumassa ollut kone pääsi kuitenkin turvallisesti maahan. Häiriötapauksissa on hyvin matala kynnys tehdä vaaratilannehälytys, koska jos jotain menee pieleen, on pelastushenkilönkunnan oltava valmiina kentällä, kommentoi Lapin lennoston esikuntapäällikkö, eversti Pasi Hakala. JSu Mannerheimelokuvan rahoitus järjestyi Marsalkka Mannerheimin elämästä kertovan elokuvan rahoitus on selvinnyt. Elokuvaa on rahoittamassa useita eri maita ja Suomen elokuvasäätiö. Yksityisrahoittajina mukaan ovat lähteneet elokuvatuottaja Markus Selin, Hjallis Harkimo ja pokeriammattilainen Ilari Sahamies. Toivoisin, että varakkaat ihmiset haluaisivat enemmän profiloitua elokuvataiteen tukijoiksi eli mesenaateiksi. Mannerheim-elokuva on ollut iso avaus riskirahoittajille, Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn kertoo. JLi Rauhanturvaajille kohdistettu tuki ottaa huomioon omaiset Rauhanturvaajien psykososiaalista tukea on kehitetty nyt myös omaisia ja läheisiä tavoittavaksi. Ideana on jakaa rauhanturvaajien lähipiirille informaatiota muun muassa rauhanturvaajien päivittäisestä toiminnasta. Operaatioita median kautta seuraavissa omaisissa uutiset kriisivyöhykkeeltä saattavat herättää pelkoa ja kysymyksiä. Usein totuus on lohdullisempaa kuin se, että mielikuvitus keksii loput, Porin Prikaatin kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattori Paula Hurttia sanoo. (Porilainen 2/2010) LKa Jääkärijoukkue korvaa tarkkailijat ISAF:n aktiivisuus ja kohonnut riskitaso pakottavat muuttamaan kriisinhallinnan toimintamuotoja. Suomalaisjoukon vahvuutta nostetaan asteittain. Mikko Laaksonen Afganistanissa toimivan suomalaisen kriisinhallintajoukon kokoonpanoa muutetaan elokuun ja ensi vuoden maaliskuun välisenä aikana. Syynä ovat ISAF-kriisinhallintaoperaation luonteen muutokset ja uhkatason nousu. Viimeisen vuoden aikana Afganistanin armeijan, poliisin ja ISAF-joukkojen vahvuus on kasvanut merkittävästi. Entistä voimakkaampi ja aktiivisempi vaikuttaminen kapinallisten toimintaan on lisännyt turvallisuustapahtumia, taustoittaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti. Samalla kapinalliset ovat toimineet entistä suuremmilla joukoilla ja heidän iskujensa määrä on kasvanut. Alueella toimineiden kolmen suomalaisen MOT-tarkkailijaryhmän (Military Observation Team) on todettu olevan yksikköinä liian pieniä kykenemään turvaamaan oman toimintansa, minkä vuoksi niistä luovutaan ja tilalle lähetetään jääkärijoukkue. Uusi organisaatio kykenee paremmin toteuttamaan tehtävänsä muuttuneessa toimintaympäristössä. Jääkärijoukkuekokoonpanossa toimintakyky ja turvallisuus pystytään takaamaan paremmin, Parkatti toteaa. Muutosten yhteydessä Suomen kokonaisvahvuutta nostetaan nykyisestä 145 henkilöstä ensin syksyn aikana 182:een ja maaliskuussa tasavallan presidentin ja eduskunnan linjaamaan maksimivahvuuteen eli 195 henkilöön. Koulutusta päivitetään kokemusten mukaan Jääkärijoukkuekokoonpanossa toimintakyky ja turvallisuus pystytään takaamaan paremmin, toteaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti. Kriisialueelle lähetettävän jääkärijoukkueen tehtävät tulevat olemaan pääasiassa vartiointi-, partio- ja saattotehtäviä yhdessä Afganistanin turvallisuusviranomaisten kanssa. Jääkärijoukkue sijoitetaan osaksi ruotsalaista kiväärikomppaniaa. Kokoonpanomuutos on osa laajempaa organisaatiomuutosta Ruotsin johtamassa alueellisessa jälleenrakennusryhmässä, missä Suomi on mukana, Parkatti kertoo. Elokuussa Afganistanissa palveluksensa aloittavat rauhanturvaajat koulutetaan Kriisinhallintakeskuksessa Porin Prikaatissa, joka toimii kriisinhallintaorganisaation kansallisena johtoportaana. Jääkärijoukkuetta koulutettaessa on otettu huomioon muun muassa viime vuonna vaalivahvennusosastossa toimineen joukkueen kokemukset. Tätä kautta joukon omaan suojaan ja turvallisuuteen pystytään nyt kiinnittämään entistä paremmin huomiota. Keskeinen havainto oli myös, että yksittäisen taistelijan ja ryhmän perustaitojen Afganistanin kansallista armeijaa tullaan tukemaan OMLT-mentoritoiminnalla (Operational Mentor and Liaison Team) aikaisempaa enemmän. Mentoreiden päätehtävä on tukea armeijan koulutusta ja kehittämistä. Kyse on tiiviistä päivittäisestä valmennus- ja koulutusyhteistyöstä. Mentori tukee, ohjaa ja neuvoo johtotason henkilöä esimerkiksi Kansalaisten aktiivisuus tuo turvaa Saija Järvimäki Suomessa kaivataan sosiaalista vastuuta, totesi poliisiylijohtaja Mikko Paatero SuomiAreenalla Porissa kun puheenaiheena oli kriisivalmius. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpi oli samoilla linjoilla. Viranomaisyhteistyön lisäksi kriisivalmiutta ylläpitämään on otettava mukaan elinkeinoelämän lisäksi myös kansalaisjärjestöt ja sitä kautta kansalaiset, Rimpi totesi. Rimpi kannustaa suomalaisia varautumiseen. Kyllä kansalaisilla pitää olla vastuu itsestä ja naapurista omatoimisesti, ei voi odottaa, että yhteiskunta tulee joka tilanteessa apuun, kansliapäällikkö Kari Rimpi sanoi. Viranomaisten yhteistyön lisäksi keskeisiä kehittämiskohteita kriisivalmiudessa on mielestäni kansalaispoliisi. Suomi on niitä harvoja maita, jossa sellaista ei ole vaikka poliiseja on vähän eikä luultavasti tulevaisuudessakaan poliiseja saada lisää, Mikko Paatero totesi. Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula totesi, että heidän tutkimuksiensa mukaan vapaaehtoistyöhön on halukkuutta. Kansalaisilla olisi tahtoa vapaaehtoistyöhön, mutta haasteena on oman paikan löytäminen, sillä ulkoa päin koneisto (kriisitilanteita varten) näyttää valmiilta, hän toteaa. Kokonaiskuva haltuun hallinta on tärkeässä roolissa, Parkatti huomauttaa. Kotimaan kriisinhallintakoulutukseen päivitetään jatkuvasti Afganistanin armeijan operaatioiden valmistelussa ja suunnittelussa sekä ISAF:lta saatavan tuen koordinoinnissa, luettelee maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti. He ovat suomalaisia reservin upseereita, aktiivipalveluksessa olevia tai evp-upseereita, jotka ammattitaitonsa ja tietyn aselajiosaamisensa perusteella kykenevät kriisialueilta saadut kokemukset. Samalla haetaan myös ne asiat, mitä voidaan hyödyntää kansallisessa puolustuksessa, hän päättää. Mentorit tukevat paikallisia joukkoja SuomiAreenalla Porissa keskusteltiin myös puolustusvoimien toimintaan ja tulevaisuuteen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Kuva: Lauri Lappalainen haastaviin sotilasorganisaation koulutustehtäviin. Haasteena on oikeanlainen asennoituminen, esimerkiksi kulttuurierot tulee ottaa huomioon, Parkatti kertoo. Suomalaiset osallistuvat afganistanilaisjoukkojen muun muassa huolto-, pioneeri- ja jalkaväkiaselajien mentorointiin maan pohjoisosassa. OMLT-tehtäviin sijoitetaan noin 30 rauhanturvaajaa. Keskustelua seurannut yleisö piti arjen uhkakuvista todennäköisimpänä vakavaa tahallista tietoverkkohäiriötä. Uhkakuvista puhuttaessa ei voida kuitenkaan keskittyä yksittäisiin uhkiin vaan erilaisten riippuvuuksien takia on katsottava kokonaiskuvaa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen totesi, että myös puolustusvoimat on yhä enemmän verkottunut yhteiskuntaan siviiliyritysten kautta. Oleellista on pitää huoli siitä, että ratkaisut toimivat myös poikkeusoloissa ja varajärjestelmiä on olemassa, Puheloinen totesi. Nyt viidettä kertaa järjestetty Porin kaupungin ja MTV3:n yhteiskunnallinen kesätapahtuma SuomiAreena kiinnosti lähes kuulijaa. Tapahtuman päätukijat olivat tänä vuonna puolustusministeriö sekä tietoliikenteen keskusliitto FiCom. Puolustusvoimat ja puolustusministeriö järjestivät Suomi- Areenalla neljä keskustelutilaisuutta. Yhteinen esittelyteltta oli pystytetty kansalaistorille, jossa oli myös yli 40:n erilaisen yhteiskunnallisen järjestön telttaa. Kuva: Lauri Paju

5 ruotuväki 14/2010 uutiset 5 Rauma-luokalle uudet taistelunjohtojärjestelmät Jan Sundman Merivoimat sopi kesäkuun lopussa suomalaisen Patria Aviationin kanssa neljän Rauma-luokan ohjusveneen Rauman, Raahen, Naantalin ja Porvoon peruskorjauksesta.aluksien taistelujärjestelmä uusitaan ja osittain myös päivitetään.veneille tehdään alustekninen peruskorjaus, joka sisältää rungon, sisätilojen ja laivateknisten järjestelmien huoltoa. Nykyiset aseet ja sensorit säilytetään, mutta taistelunjohtojärjestelmä uusitaan, kertoo komentajakapteeni Sami Rauhanummi Merivoimien Esikunnasta. Patria teettää uuden taistelunjohtojärjestelmän ruotsalaisella Saabilla, koska nykyisin aluksilla olevat järjestelmät ovat myös sen valmistamia. Näin uusittavia osia tarvitaan vähemmän ja kustannukset pysyvät mahdollisimman matalina. Laivojen käyttötarkoitus ei uudistuksista huolimatta muutu. Ainoa erotus on se, että alusten itsenäinen merelläoloaika pitenee hieman. Lisää käyttövuosia Jan Sundman Puolustusvoimat tiukentaa linjaansa vapautusten myöntämiseen kertausharjoituksista. Aluetoimistoille on lähetetty kesän aikana uudet yhtenäiset ohjeet siitä, millä perusteilla vapautuksia voidaan myöntää. Uuden ohjeistuksen avulla päätösperusteista on pyritty tekemään mahdollisimman yhteneviä, kertoo reservin koulutuksen erikoissuunnittelija Kari Laitinen Pääesikunnasta. Kertausharjoituksista poisjääneiden määrä on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2007 pois jäi 15,4 prosenttia, viime vuonna jo 25,1. Jatkossa vapautusten myöntämiseen vaaditaan tarkempia perusteita. Eetu Kupulisoja Rauma-luokan ohjusveneillä on tarkoitus operoida vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Kertausharjoituksesta aiheutuvan haitan on oltava merkittävä. Peruskorjauksella mahdollistetaan alusluokan elinikä 2020-luvulle ja vastataan uhkakuvien ja muuttuneiden suorituskykyvaatimusten synnyttämiin tarpeisiin. Korjaustyöt alkavat jo tämän vuoden puolella ja kaikkien alusten tulisi olla operatiivisessa valmiudessa vuoden 2014 alkuun mennessä. Perusajatus on se, että laivat menevät korjaukseen yksi kerrallaan, jolloin valmius Saaristomeren Meripuolustusalueella ei pääse laskemaan. Käytössä on kuitenkin koko ajan vähintään yksi Rauma-luokan alus, Rauhanummi tarkentaa. Tarvittaessa tukea saadaan kuitenkin Suomenlahden Meripuolustusalueelta. Valmiutta ylläpidetään muun muassa modernisoiduilla Hämeenmaa-luokan miinalaivoilla. Henkilökuntaa ei vähennetä Alusten henkilökunta pysyy töissä koko korjausprosessin ajan, eikä henkilöstön väliaikaiseen vähennykseen ole tarvetta. Selkeyttä kertausvapautuksiin Puolustusvoimat pyrkii selkeämpien ohjeiden turvin takaamaan reserviläisten saapumisen kertausharjoituksiin. Esimerkiksi, jos harjoitus sattuu epämukavaan ajankohtaan, se ei Veteraanigolf palasi syntysijoilleen Eräänlainen ympyrä sulkeutui heinäkuun puolivälissä kun sotien veteraanit kokoontuivat Sarfvikin golfkentälle viettämään helteistä kesäpäivää.reilu 12 vuotta sitten samassa paikassa Vilho Tolvanen ehdotti golfkilpailua, johon kaikki veteraanit liitosta riippumatta saisivat osallistua.siitä lähtien suomenmestaruuskilpailuja järjestettiin vuosittain. 12 kilpailua kestänyt perinne on tältä erää tullut tiensä päähän, mutta ainakin tänä vuonna golfin peluuta jatkettiin ystävyysmielessä. Hienoa tapahtumaa ei haluttu leikata kerralla poikki, perustelee puolustusvoimain entinen komentaja, amiraali Jan Klenberg. Tulevaisuus on kuitenkin auki, hän jatkaa. Tämän kesän yhteistapaamisessa golfiin osallistui reilu 50 veteraania, joista naisia oli viisi. Osallistujia on parhaina vuosina ollut 80 90, kertoo SM-kilpailun kolmesti voittanut Seppo Soratie. Amiraali Klenberg oli tyytyväinen tapahtuman osallistujamäärään. Sodassa karaistuneet miehet jaksavat hyvin myös golfata, hän kehui. Veteraanigolf on saanut vuosien aikana tukea monelta eri taholta, Kuva: Puolustusvoimien Kuvakeskus Rauma-luokan henkilöstö sitoutuu korjaukseen hyvin tiiviisti. Työntekoa jatketaan osittain telakalla ja osittain valmisteltaessa seuraavaa laivaa korjausta varten. Lisäksi henkilökunta on vahvasti mukana uutta laitteistoa käyttöönotettaessa, Rauhanummi toteaa. Korjaushankkeen kokonaishinta nousee yli 70 miljoonaan euroon. ole vielä riittävä syy jättää tulematta, Laitinen jatkaa. Joukkotuotanto kärsii Liki puolella vapautetuista, eli vajaalla kahdella tuhannella reserviläisellä, syynä poisjäämiseen oli työnantaja. Uusilla ohjeilla pyritään tiukentamaan muun muassa töistä johtuvia poistumia. Henkilön tulee olla avainhenkilö yrityksensä toiminnassa. Pitää myös kyetä osoittamaan, että työpaikalla on tehty ennakoivia toimenpiteitä haitan minimoimiseksi. Merkittävin haitta suuresta määrästä vapautuksia on joukkotuotannolle. On erittäin tärkeää, että joukko saadaan kertausharjoitussuunnitelman mukaisesti harjoitettua, Laitinen päättää. kuten opetusministeriöltä ja puolustusvoimilta. Koskaan ei ole joutunut kerjäämään, vaan tukea on aina tullut, Klenberg kiittelee. Puolustusvoimat näkyi tapahtumassa myös tänä vuonna, kun tapahtuman avasi Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan esiintyminen. Lisäksi golfreitillä oli kurkkusalaattipukuisia varusmiehiä jakamassa veteraaneille vettä ja purtavaa. Kuva: Puolustusvoimien Kuvakeskus tähtäimessä Miten varusmiesalennuksista päätetään? Roope Kallionpää Varusmiehet saavat monia erilaisia alennuksia. Esimerkiksi Turun paikallisliikenteessä he voivat matkustaa lastenlipulla, mutta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä varusmiesalennuksia ei tunneta. Miksi varusmiehille ei tarjota alennuslippuja, Helsingin seudun liikenteen johtava tariffisuunnittelija Jarmo Riikonen? Alennusta ei myönnetä, koska yleinen asevelvollisuus ei ole kuntien edellyttämä järjestelmä. Varusmiespalvelus suoritetaan valtion vaatimuksesta, joten valtion pitää myös huolehtia aiheutuvien kulujen korvaamisesta. Esimerkiksi VR:n on luontevampaa antaa varusmiehille alennusta, koska valtio omistaa sen. Matkalippujen määrällisen myynnin lisääntyminen alennusten myötä tuskin korvaisi aiheutuneita kuluja. On hyvä myös muistaa, että kunnat tukevat normaalihintaistenkin lippujen hintoja hyvin voimakkaasti. uutisia muualta Laiturilta löydettiin pommi Kuopiossa Miksi opiskelijat kuitenkin saavat alennusta lähiliikenteen lipuista? Taustalla on erilainen logiikka. Opiskelijoiden ajatellaan jäävän kuntalaisiksi myös opiskelujensa jälkeen, jos heille opiskeluaikana tarjotaan edullisia matkalippuja. Miten alennuksista päätetään? Päätökset myönnettävistä alennuksista ja niiden suuruudesta tekee HSL:n hallitus. Tietenkin kunnat antavat omat lausuntonsa, ja jos alennusten aiheuttama tuottojen lasku ei ole muuten kompensoitavissa, kunnilta tarvitaan myös lisärahaa. Lopulta talous sanelee rajat lippujen hinnoille. Esimerkiksi VR ja Matkahuolto myyvät varusmiehille alennuslippuja. Kenen pussista alennukset menevät, VR:n markkinointijohtaja Kari Lehtipuu? Alennus pienentää yhdestä matkalipusta saatavaa tuloa. Alennetulla hinnalla pyritään kuitenkin myymään lukumääräisesti enemmän lippuja. Kuopionlahdelta läheltä Kuopion keskustaa löydettiin ilmeisesti sodanaikainen pommi. Noin puolimetrinen pommi oli jätetty laiturille ja sen löytäneet ohikulkijat ilmoittivat asiasta poliisille. Asiasta uutisoi YLE Savo. Ammus on pahasti ruostunut. On mahdoton sanoa, minkäläinen ammus on kyseessä, kommentoi ylikonstaapeli Kari Niskanen Pohjois-Savon poliisista. Poliisin arvion mukaan räjähde on saattanut löytyä esimerkiksi kalaverkosta ja löytäjä on luullut sitä rautaromuksi. Tarkka löytöpaikka kiinnostaa, koska siellä voi olla lisää vastaavanlaisia ammuksia, Niskanen toteaa. Hänen mukaansa ammus viedään turvalliseen paikkaan, missä se voidaan räjäyttää. YLE Savo Häkämies: Yleisestä asevelvollisuudesta ei luovuta SuomiAreena-tapahtumassa puhuneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen mukaan Suomi ei seuraa palkka-armeijaan siirtyneen Ruotsin esimerkkiä. Aiheesta uutisoi MTV3. Ruotsin tie ei ole Suomen tie, vaan asevelvollisuus tulee säilyttämään paikkansa. Suomi ja Ruotsi poikkeavat toisistaan jo historiallisista syistä. Me tarvitsemme uskottavan puolustuskyvyn ja liittoutuminen on toistaiseksi poissuljettu ratkaisu, Häkämies toteaa. Häkämies ei kannata myöskään valikoivaa asevelvollisuutta. Koko ikäluokan kutsuminen on vahvuus. Se on puolustusratkaisu, joka myös hitsaa yhden ikäluokan yhteen. MTV Seksuaalinen suuntautuminen pois kutsuntakysymyksistä Ensi kevään kutsuntaikäiset ovat Tampereella ensimmäinen ryhmä, jolta ei ennakkoterveystarkastuslomakkeessa tiedustella seksuaalista suuntautumista. Aiheesta kertoo Aamulehti. Kysymys on nähty tarpeelliseksi siksi, että osa kutsuntaikäisistä homoseksuaaleista ei uskalla ottaa asiaa muuten esiin. Noin puolet homoseksuaalisuudestaan kertovista saa vapautuksen. On todettu, että armeija voi olla olla kova paikka osalle homoseksuaaleja. Käytännössä vapautetut ovat itse ilmoittaneet, etteivät halua tulla, kertoo Tampereen kutsuntalääkäri Elja-Pekka Erkkilä. Aamulehti Toimittanut Mikko Laaksonen

6 6 maailmalla ruotuväki 14/2010 lyhyesti Israelin Iron Dome läpäisi testit onnistuneesti Israelin puolustusministeriön mukaan lyhyen ja keskipitkän kantaman Iron Dome -rakettitorjuntajärjestelmä läpäisi viimeiset kokeet onnistuneesti. Gazasta ammuttavia raketteja ja kranaatteja tuhoavaksi puolustusmekanismiksi kehitetty järjestelmä pystyi torjumaan useita yhtä aikaa laukaistuja ohjuksia. Kaksi valmista patteria liitetään marraskuussa Israelin ilmavoimien ilmatorjuntadivisioonaan. Vielä on epäselvää, kuinka monta patteria tullaan lopulta rakentamaan. (Haaretz 20.7.) LKa Itävalta hylkäämässä Naton Itävalta ei ole käyttämässä turvallisuuspoliittiseen linjaansa kirjattua optiota liittyä sotilasliitto Natoon. Vuonna 2001 silloinen oikeistohallitus esitti mahdollisuutta. Nykyinen keskustavasemmistolainen hallitus todennäköisesti hylkää ajatuksen. Panssaritaistelua rajalla ei ole odotettavissa, maan puolustusministeri Norbert Darabos totesi. Option käyttäminen olisi muutenkin ollut vaikeaa, sillä maa on julistettu puolueettomaksi. Kannan muuttaminen vaatisi kahden kolmasosan parlamenttienemmistön ja kansanäänestyksen. (STT-APA 2.7.) EKu Wikileaks julkaisi valtavasti salaisia raportteja Wikileaks-sivusto on julkaissut yli salaista raporttia, jotka käsittelevät Afganistanin sotaa vuosina Raporttien mukaan satoja siviilejä on kuollut iskuissa, joista ei ole kerrottu julkisuuteen. Valkoinen talo on ilmoittanut raporttien julkaisun olevan uhka kansalliselle turvallisuudelle. Tietovuoto, joka vaarantaa sotilaallista turvallisuutta, on valitettavaa ja tuomittavaa eikä tällaista pitäisi päästä tapahtumaan, eversti Jari Kallio Maavoimien Esikunnasta sanoo. Suomalaisten osalta asiakirjoista löytyy tapahtumaraportteja, joista on aikanaan tiedotettu asianmukaisesti. (HS 26.7.) JLi Saksan ulkoministeri poistaisi asepalveluksen Nykyinen ulkoministeri Guido Westerwelle arvelee, että yleinen asevelvollisuus saatetaan poistaa maan puolustusvoimista jo tällä vaalikaudella, eli ennen vuotta Hänen johtamansa Vapaat demokraatit (FDP) sekä maan liittokanslerin Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit ovat olleet asevelvollisuuden lakkauttamisen puolella. Westerwellen mielestä asepalveluksen lakkauttaminen edesauttaisi kansalaisten tasaarvoisuutta. Pakollisen varusmiespalveluksen suorittaa Saksassa vain 16 prosenttia ikäluokasta. (YLE 14.7.) EKu Venäjällä massiiviset sotaharjoitukset Vostok sotaharjoitukseen osallistui yli sotilasta. Maan puolustusvoimat osoitti kyvykkyytensä nopeaan toimintaan. Lauri Kangasniemi Venäjän puolustusvoimat testasi uutta rakennettaan Vostok sotaharjoituksessa Kaukoidässä. Heinäkuun alussa toteutettu kymmenpäiväinen harjoitus oli suurin vuosiin Venäjällä järjestetyistä. Mukana oli yli sotilasta, 70 lentokonetta ja 30 sotalaivaa. Kahden vuoden välein järjestettävään harjoitukseen osallistui vuonna 2008 noin 8000 sotilasta. Kasvava trendi on ollut näkyvissä koko ajan. Neuvostoliiton aikana harjoitukset olivat massiivisia. Romahduksen jälkeen volyymi oli pienempi. Hiljalleen toiminta on aktivoitumassa sille tasolle, missä sen oletetaankin olevan, kertoo komentaja Juha-Antero Puistola Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta. Uusi järjestelmä testauksessa Venäläisen uutistoimisto RIA Novostin mukaan puolustusministeri Anatoli Serdjukov kertoi tavoitteen olleen uuden tiedonkulku- ja komentojärjestelmän toimivuuden tarkastaminen käytännössä. Tarkoituksena on ollut muun muassa lisätä joukkojen liikkumisen nopeutta. En usko, että Venäjä haluaa luoda hitaan ja byrokraattisen järjestelmän, vaan nopean ja tehokkaan. Siihen Vostok 2010 antaa eväitä. Koko harjoituksessa tiedonsiirto on läpipaistava ominaisuus, kuinka tieto etenee taktiselta tasolta (kentältä) aina valtion johdolle asti, Puistola arvioi. Harjoituksen kohteena ei ollut pakina Venäjän puolustusvoimien panssaroitu ajoneuvo nousee maihin Tyynenmeren rannalla. Tyynenmeren laivaston lisäksi harjoituksessa olivat edustettuna Venäjän Pohjoinen laivasto, Mustanmeren laivasto ja Itämeren laivasto. Vanha Joe nielee ankkurin Grafiikka: Lassi Vehviläinen mitään nimettyä uhkaa tai vihollista. Joukot toimivat yhdessä erilaisissa harjoitteissa vahvistaakseen taistelukykyään mitä tahansa vihollista vastaan. Harjoitukset sisälsivät muun muassa maihinnousujen ja ilmahyökkäysten torjuntaa. Samalla Venäjä pyrki osoittamaan kykynsä toimia, mikäli sen Kaukoidän tai Siperian alueet ovat uhattuna, vaikkakaan realistisia uhkia Venäjän kaltaisella suurvallalla ei tällä haavaa ole. Harjoituksella ja presidentin vierailulla haluttiin näyttää Venäjän ottavan vastuun Kaukoidän ja Tyynenmeren alueen turvallisuudesta. Konkreettista uhkaa ei tällä hetkellä ole. Latentti uhka liittyy Korean niemimaan ongelmiin ja suurvaltana Venäjä haluaa olla paikalla ratkaisemassa mahdollisia konflikteja, Venäjän puolustuspolitiikan asiantuntija, dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta näkee. Harjoitus liittyi armeijan uudistukseen siten, että haluttiin kokeilla, kuinka modernia tekniikkaa kyettiin soveltamaan joukkojen siirrossa. Rynnäkkö- ja hävittäjäkoneita siirrettiin ilman välilaskua Länsi-Venäjältä noin 8000 kilometrin matka Kaukoitään. Laajoja uudistuksia tulossa 2010-luvulla Kriitikot ovat huomauttaneet, että uudenlainen rakenne puolustusvoimissa ei paikkaa muita puolustukseen liittyviä ongelmia, kuten armotta vanhentuvaa kalustoa ja puutteellista koulutusta. Puolustusministeriö ei nähnyt kaluston ikää ongelmaksi. Ministeriön tiedottajan mukaan kaluston tehokkuus ei riipu yksin sen iästä, vaan käyttäjän henkilökohtaiset taidot ovat ensisijaisia. Tiedottaja huomautti myös siitä, että Sukhoi Su-34 -hävittäjäpommittaja kuuluu uuteen kalustoon, jota käytettiin harjoituksen aikana. Alkujaan jo vuonna 1990 ensilentonsa tehneen kaksimoottorisen koneen on tarkoitus korvata Su-24- rynnäkkökoneet ja Tu-22M-pommikoneet Venäjän ilmavoimissa. Venäjä pyrkii aloittamaan merkittäviä varustelu-uudistuksia puolustusvoimissaan vuonna Tavoite on lisätä modernien aseiden osuutta 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suuret taloudelliset satsaukset alkavat myös näkyä hiljalleen, sillä vain neljä päivää harjoituksen jälkeen Venäjän ilmavoimien komentaja Alexander Zelin kertoi, että ilmavoimat aikoo hankkia yli 60 Sukhoi T-50 PAK FA viidennen sukupolven häivehävittäjää. Uusi hävittäjä on kehitetty haastamaan pääasiassa yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-22 Raptor, joka on tällä hetkellä ainoa sarjatuotannossa oleva viidennen sukupolven kone. Ensimmäiset hävittäjät toimitetaan ilmavoimille jo vuoden 2013 aikana, tosin niihin on erikseen asennettu vanhempi moottori. Uudella moottorilla varustetut hävittäjät tulevat ilmavoimien alle vuodesta 2016 alkaen. Kalle Liesinen Sanasto: Adult = senior officer = ylempi upseeri APC = Armoured Personnel Carrier = kuljetusvaunu, vrt. Tank = taistelupanssarivaunu Beached = Retired = eläkkeellä Brass / brass hat = senior officer = ylempi upseeri Joe = senior officer = ylempi upseeri Trooper = private in cavalry and armor = panssarimies Swallow the anchor = lähteä merivoimista Komentaja tekee päätöksiä, jotka sodassa saattavat merkitä elämää tai kuolemaa. On joukon kannalta parempi, että komentaja kokee vastuunsa myös alaisten suhtautumisena eikä amiraalin kavereita vilistele joka nurkassa. Vielä parempi on, jos the Old Man on brittiläisittäin hieman erikoinen ja haluaa kello viiden teensä täysin tilanteesta riippumatta ja sitruunaviipaleen sekä mausteneilikan kanssa. Shaken, not stirred you know. Muihin upseereihin sopii suhtautua tuttavallisemmin. Niinpä sana Joe saattaakin tarkoittaa ketä tahansa upseeria. Kun brittisotilas kertoo Joen tulevan käymään, kannattaa kysyä kuka Joe on kyseessä, sillä kyse on myös yleisestä etunimestä. Muuten tulee vahingossa siivottua trooper Joen kunniaksi, joka kolistelee paikalle tankilla tai APC:llä. Joe on puhtaasti tuttavallinen nimitys upseerista. Vaihtoehtoisella upseeria tarkoittavalla slangisanalla on puolestaan liukuva arvoväritys. Upseeri voi nimittäin olla myös adult, aikuinen. Suomalaiset pitävät ilmaisun käyttöä aika luonnollisena varusmiesnäkökulmasta ja pitkästä upseerikoulutusajastamme johtuen. Adult saa kuitenkin aivan toisen soinnin, kun sitä käyttää jo monien sotatantereiden karaisema ammattisotilas ja aikuinen on juuri Sandhurstin oven sulkenut luutnantti. Aikuisuutta tai oikeastaan sen vastakohtaa saattaa ilmetä myös riehakkaan lomaillan huuruissa. Asiayhteys ja äänenväri voivat siis tuoda adult-ilmaisuun aivan uusia vivahteita. Iän myötä sotilasarvo nousee ja sen merkkinä saa kantaa lakkinsa lipassa kultapunoksia. Sellainen hattu harvemmin vaihtuu upseerikerhon naulakossa. Niinpä termit kupari Brass tai kuparihattu Brass hat tarkoittavat korkeaarvoisia upseereita, joiden aikuisuus on jo vakiintunut keski-iän toiselle puolelle. Kuparihattu joutuu väistämättä harkitsemaan aikanaan rantautumista eli eläkettä beached. Joskus se on kovaa, kun koko elämän sisältö on ollut aktiivista toimintaa ja rantautuminen vaikuttaa hyllylle joutumiselta. Erityisen kovaa on hyvästijättö kuninkaallisessa laivastossa, sillä siellä jokainen lähtijä sotilasarvostaan riippumatta joutuu nielemään ankkurin. Kaiken lisäksi tuo swallow the anchor ei välttämättä merkitse edes eläkkeelle pääsemistä vaan yleensäkin lähtöä merivoimien palveluksesta. Nieleskelemään sekin pistää. Kuva: Vitaliy Ankov/RIA Novosti

7 ruotuväki 14/2010 reportaasi 7 Kuvat: Combat Camera, Juhana Lindström, Markus Kukkohovi Combat Camera -ryhmässä pitäisi olla kolme henkeä, yksi ottaa valokuvaa, toinen liikkuvaa kuvaa ja kolmas editoi yön aikana ryhmän päivällä kuvaamaa materiaalin ja laittaa sen suoraan nettiin, kaartinjääkäri Ville Korpela pohtii. Kuvissa Combat Camera -miehet Aki Huttunen, Lauri Lappalainen ja Ville Korpela työn touhussa. Asepalvelusta 25 ruutua sekunnissa Combat Camera päästää videoalan ammattilaiset tositoimiin. Kameramies kokee puolustusvoimat monesta näkökulmasta. Juhana Lindström Pääesikunnan viestintäosaston uumenista löytyy pieni taukokeittiö, johon on ahdettu muutama pöytä, kolme työtuolia ja kirjahylly. Pöydät on täytetty tietokoneilla, kaapeleilla, objektiiveilla ja kameroilla. Yhden tuolin selkänojalla roikkuu M05-taisteluvyö ja lattialla makaa erinäinen määrä reppuja ja laukkuja. Huoneen ovenpielessä lukee Combat Camera Varusmiehet. Mistä ihmeestä on kyse? Meitä koulutetaan kuvaajiksi, joita käytetään taistelukentän etulinjassa. Eroamme muista kuvaajista siinä, että pääsemme paikkoihin, joihin toimittajat ja muut valokuvaajat ei turvallisuutensa vuoksi pääse, kertoo editointikoneen ääressä istuva kaartinjääkäri Ville Korpela. Hyvää kuntoa tässä tarvitaan. Pitää pysyä minkä tahansa joukon mukana, tehdä mitä he tekee ja kuvata niitä samalla, oli ne sitten mitä tahansa superkommandoja. Keikkoja on kaikenlaisia jat, pystytetään teltat, vartioidaan ja taistellaan. Toisilla kuvauskeikoilla meitä on pyydetty keskittymään pelkästään taltiointiin ja tuotannon tekemiseen. Taistelukameramiehet ovat päässeet kokemaan muun muassa helikopterissa lentämistä Kotkassa Lippujuhlapäivän paraatin yhteydessä sekä panssarivaunulla ajelua ITÄ110:ssä. Tulevaisuudessa, kun osastomme saavuttaa riittävän valmiuden, suomalaisia Combat Camera -kuvaajia voidaan lähettää eri puolille maailmaa kuvaamaan kansainvälisiä operaatioita, Korpela arvelee. Yksi puolustusvoimien tehtävistä on muiden viranomaisten tukeminen, mikä näkyy erilaisina virka-aputehtävinä. Niitä on osunut Combat Camera -miehillekin. Me olemme juuri auttaneet poliisia kuvaamaan ja editoimaan lyhyttä mainosta ja lopputulos tulee nettiin elokuussa. Poliisit olivat tyytyväisiä tuloksista ja toivoivat, että tekisimme tulevaisuudessa lisää yhteistyötä heidän kanssaan. Oli mielenkiintoista nähdä mitä sielläkin päässä tehdään, Korpela hymyilee. ritään vahventamaan Combat Cameran suorituskykykä, kertoo yliluutnantti Tommi Kangasmaa Pääesikunnan viestintäosastolta. Tulevaisuudessa Combat Camera -kuvaajia voidaan lähettää eri puolille maailmaa. Combat Camera -toiminnasta ollaan nyt tekemässä aktiivinen ja vakituinen osa puolustusvoimien sisäistä ja ulkoista viestintäkoneistoa. Työkalut tehtävän mukaan Kameramiehillä on käytössä on kaksi järjestelmäkameraa, yksi kookas videokamera ja yksi pieni kypäräkamera. Editointikoneiksi löytyy Applen iso pöytäkone ja kannettava, joissa on ohjelmistoina Final Cut Pro ja After Effects sekä vino pino muita videoissa ja grafiikoissa käytettäviä softia. Meillä on perussotilaan varustus, mutta taisteluliiveihin on hankittu erikoistaskuja ja varusteita. Meille on myös hankittu uudet keikkareput ja kypärät, joihin saa kiinnitettyä kypärakamerat. Varustuksemme vaihtelee ja on kaiken aikaa testi vaiheessa, kaartinjääkäri Aki Huttunen summaa. Muuten kameramiesten varustus on kaupunkijääkärin M05-taisteluvarustus sisältäen taittoperäisen rynnäkkökiväärin ja pistoolin. Ammattisalaisuuksia vaihtamassa Ruotsissa Combat Camera -toimintaa on ollut jo viiden vuoden ajan, joista pari viimeistä ammattimaisesti. Ruotsalaiset kävivät toukokuussa harjoittelemassa suomalaisten Combat Camera -miesten kanssa ja vaihtamassa kokemuksia siitä miten tehdä asioita. Mielestäni oli erittäin hyvä, että ruotsalaiset kävivät. Se oli aika hyvä ryynäämisviikko, opittiin paljon ja rakensimme tärkeitä suhteita, kaartinjääkäri Lauri Lappalainen muistelee. Kaikkea oppia ei kuitenkaan haeta muilta, vaan Combat Cameralla on myös omia kehitysprojekteja työn alla. Olemme yrittäneet keksiä, miten saamme kamerat kunnolla kiinni tetsareihin siten, ettei ne rikkoudu heti kun hyppää maahan. Olemme kehittämässä puusta rakennettua koekameraa, joka olisi maalattu erikoismaalilla ja josta näkee heti kaikki naarmut. Näin opitaan missä on paras pitää oikeata kameraa maastossa, Lappalainen paljastaa. Tehtäväksi tulevat videotuotannot vaihtelevat harjoitusten ja tapahtumien dokumentoinnista mainosmateriaaleihin ja koulutusvideoihin. Combat Camera -miesten kuvaamansa koostevideot ITÄ110- sotaharjoituksesta ovat löytäneet tiensä YouTubeenkin. Tehtävänämme on liikkua ryhmän mukana, jolloin teemme samoin kuin kaikki muutkin tasteli- Kolmen hengen iskujoukko Tällä hetkellä palvelevista kolmesta kameramiehestä kaikilla on ennestään työkokemusta tai koulutusta videotuotannoista. Aiemmin tehtävässä on palvellut kuvaajien lisäksi muun muassa 3D-animaattoreita. Vuodesta 2004 lähtien tehtävään on koulutettu 2 4 varusmiestä per saapumiserä. Koko ajan py- Kokeilussa ollut kypäräkamera ja siihen kuuluva tallenninyksikkö. Combat Camera -mies Aki Huttunen juoksemassa rauhanturvaajien perässä Säkylässä.

8 8 stalingrad ruotuväki 14/2010 LAURI KANGASNIEMI kuvat GETTY IMAGES & SUPERSTOCK ulkoasu LASSI VEHVILÄINEN Neuvostoliitossa oltiin pelätty Saksan mahdollisia sotatoimia jo pitkään. Silti Operaatio Barbarossan käynnistänyt Wehrmachtin hyökkäys tuli yllätyksenä Neuvostoliiton johtajalle Josif Stalinille. Hieman kello kolmen jälkeen yöllä Moskovan aikaa Kreml sai tiedon Saksan Luftwaffen ilmahyökkäyksistä Sevastopolin laivastotukikohtaan. Vain pari tuntia tämän jälkeen virallinen sodanjulistus toimitettiin Stalinille, joka oli tyrmistynyt. Salassa ja kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu hyökkäys alkoi. Yli neljän miljoonan sotilaan voima vyöryi Neuvostoliittoon. Stalingradin tiellä Saksan eteneminen oli aluksi hyvin nopeaa. Huonosti organisoitu ja valmistautumaton puna-armeija koki sodan ensimmäisinä kuukausina suunnattomia tappioita. Joulukuuhun 1941 mennessä saksalaisjoukot olivat enää muutaman kymmenen kilometrin päässä Moskovasta. Venäjän kylmä ja armoton talvi kuitenkin hidasti hyökkääjän sotakoneistoa. Kevättalvella 1942 Hitlerin päämaja suunnitteli kuumeisesti ratkaisevia kesän hyökkäyksiä, joiden tarkoituksena oli valloittaa Leningrad ja edetä etelässä Kaukasuksen öljykentille. Eteläinen laaja offensiivi kulki nimellä Operaatio Sininen. Talvella heikkoutensa osoittanut Wehrmacht voimistui jälleen kesällä. Saksalaiset joukot etenivät vakuuttavasti Etelä-Venäjän rintamalla. 21. elokuuta 1942 ne ylittivät ensimmäistä kertaa Don-joen. Väylä Stalingradiin oli avoinna. Varsinainen hyökkäys Stalingradiin - Stalinin kaupunkiin, kuten Saksan johto sen näki - alkoi voimakkailla ilmahyökkäyksillä 23. elokuuta. Pommikoneet jauhoivat sosialistisen "mallikaupungin" katukuvaa täysin uuteen uskoon. Moskovassa ja Leningradissa Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler pyrki välttämään katutaisteluihin ajautumista, mutta Stalingradin hän halusi ehdottomasti vallata. "Puolustamme kaupunkia tai kuolemme sitä yrittäessämme" Pommitusten synnyttämät rauniot muodostuivat varsinaiseksi kuolemanlabyrintiksi, jossa eteneminen ei onnistunut juuri lainkaan tai hyvin hitaasti. Molemmilla puolilla tappiot olivat valtavat. Rintamalinjat olivat niin epämääräiset ja toisiinsa lomittuneet, että tykistön ja ilmaaseen käyttö muuttui hankalaksi. Stalingradia puolustaneen Neuvostoliiton 62. armeijan komentajaksi valittiin syyskuussa 1942 kenraali Vasili Tsuikov, jonka tehtävä hänen omien sanojensa mukaan oli puolustaa kaupunkia tai kuolla sitä yrittäessä. Taistelumoraali neuvostosotilaiden parissa oli kaiken kaikkiaan hämmästyttävän korkea läpi syksyn taistelujen. Kerrotaan tarinoita 50 miehen vahvuisista osastoista, jotka puolustivat asemiaan useita päiviä ylivoimaista vihollista vastaan. Saksalaisia joukkoja ei kuollut yksin vihollisen tuleen. Myös taudit karsivat joukkojen vahvuutta ankarasti. Edellisvuoteen suhteutettuna sairaiden määrä oli samaa suuruusluokkaa, mutta yhä useammin sairaus johti kuolemaan. Armeijan lääkärit uskoivat tämän johtuvan joukkojen yleisestä heikosta kunnosta ja laskeneesta vastustuskyvystä. Alkusyksystä saksalaiset alkoivat valmistautua talven varalle. Taisteluhautoja kaivettiin, bunkkereita pystytettiin ja varastoja rakennettiin. Edellisen talven virheistä koetettiin ottaa opiksi varautumalla kunnolla pakkasiin. Jokainen taistelija tiesi, ettei kylmällä arolla voinut selvitä ilman suojaa.

9 ruotuväki 14/2010 stalingrad 9 Operaatio Uranus Stalinin mielessä oli hautunut pitkään ajatus vastaiskusta, jolla asetelma eteläisellä rintamalla kääntyisi neuvostojoukkojen eduksi. Kenraaliensa avulla Stalin suunnitteli Operaatio Uranuksen, neuvostojoukkojen voimakkaan hyökkäyksen Stalingradissa taistellutta kenraali Friedrich Pauluksen johtamaa Saksan 6. armeijaa vastaan. Tarkoituksena oli koota Stalingradin länsi- ja eteläpuolelle joukkoja, jotka hyökätessään jättäisivät Stalingradiin keskittyneen Wehrmachtin 6. armeijan mottiin. Päähyökkäys tapahtuisi hieman alle 200 kilometriä Stalingradista länteen rintamalinjan kohdalla, jota puolusti romanialainen 3. armeija. Alkujaan Stalin suhtautui ajatukseen skeptisesti, koska piti Stalingradin menettämisen mahdollisuutta liian pelottavana. Puna-armeijan voimakas hyökkäys alkoi raskailla tykistökeskityksillä varhain aamulla torstaina 19. marraskuuta. Rintamalla olleiden sotilaiden mukaan maan tärinä tuntui voimakkaana jopa 50 kilometrin päässä etulinjasta. 3. armeija onnistui torjumaan ensimmäiset aallot, mutta taistelun jatkuessa panssarintorjunta-aseiden puutteesta kärsinyt puolustus murtui. Saksan sodanjohto ei vielä hyökkäyksen alettua ymmärtänyt venäläisten tavoitetta. Aamulla 21. marraskuuta hyökkäyksen kestettyä jo kaksi päivää - annettu tilannekatsaus oli sävyltään suotuisa. Saman päivän iltapäivään mennessä Paulus vihdoin ymmärsi, että venäläiset todellakin olivat saartamassa hänen joukkonsa. Motissa kuntonsa menettänyt Paulus joutui antautumaan lopulta punaarmeijan ylivoiman edessä. Hitler odotti Pauluksen tekevän itsemurhan, koska aiemmin yksikään saksalainen marsalkka ei ollut antautunut vihollisen käsiin. Tieto antautumisesta raivostutti valtakunnankanslerin. Venäläinen jalkaväki hyökkää Stalingradissa. Taistelu raunioituneesta kaupungista vaati yli miljoonan neuvostosotilaan hengen. Operaatio Uranus oli menestys puna-armeijalle. Saksalaisille se tarkoitti yli sotilaan jäämistä mottiin alkutalven kylmissä olosuhteissa. Tunnelma saarroksessa oli kaoottinen. Pelko valtasi monien taistelijoiden mielen. Venäläisille sotilaille suurvoitto antoi runsaasti lisää itseluottamusta, samalla se tyydytti sotilaiden kostonhalua, joka oli kytenyt sodan alusta alkaen. Eteneminen Saksan aiemmin miehittämille sektoreille paljasti venäläissotilaille myös karun totuuden miehityksestä. Siviilit oli ryövätty, useat karkotettu kodeistaan ja jätetty nääntymään pakkaseen. Kärsimyksen näkeminen synnytti suunnatonta kiukkua sotilaissa, joiden viha miehittäjiä kohtaan kasvoi entisestään. Monet ottivat oikeuden omiin käsiinsä teloittaen saksalaisia sotavankeja. Epäonnistunut pelastusyritys Neuvostoarmeija sai pian huomata, että Operaatio Uranuksen onnistumisesta huolimatta 6. armeija oli yhä edelleen taistelukykyinen. Yritykset murtaa se lopullisesti epäonnistuivat, mikä tavallaan johti enemmän näännytystaistelua muistuttavaan sodankäyntiin. 6. armeijaa piti elossa ilmasilta, jonka kautta Junkers 52 -kuljetuskoneet tiputtivat elintarvikkeita ja ammuksia joukoille, vaikkakin luvatuista määristä vain murto-osa pääsi perille asti. Hitler oli itsepäisyydessään yhä sitä mieltä, että 6. armeijan tulee pitää asemansa, koska Stalingradin menettäminen olisi liian kova menetys. Saksalaisjoukot luottivat huonoista olosuhteistaan huolimatta yhä edelleen siihen, että Führer tulee lähettämään apuvoimia. Saksalainen sotamarsalkka Erich von Manstein suunnitteli yhteistyössä Hitlerin päämajan kanssa Operaatio Talvimyrskyn, jonka tarkoituksena oli murtaa saarrosrengas ja luoda uusi väylä Stalingradiin. Hitlerin ajatus ei ollut pelastaa 6. armeijaa pois Stalingradista, vaan ennen kaikkea vahvistaa sen läsnäoloa uuden käytävän kautta. Manstein kuitenkin tiesi, että 6. armeija ei tule selviämään siellä talven yli. Mansteinin johtama hyökkäys alkoi 12. joulukuuta. Ilmavoimien tukemat joukot onnistuivat etenemään huomattavan nopeasti kohti Stalingradia. Venäläiset kuitenkin osasivat vastata tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Ajatuksena oli torjua saksalaisten hyökkäys, ja samalla suorittaa murtautuminen italialaisen 8. armeijan läpi noin 200 kilometriä luoteeseen Mansteinin hyökkäyksestä. Suunnitelma sai nimen Pikku Saturnus. Italialaisten linjat pystyivät pidättelemään hyökkääjää kaksi päivää, mutta sortuivat sitten vihollisen vyöryn edessä. Puolustus linjan takana oli vain heikkoa, mikä antoi venäläisille nopeasti eteneville panssarijoukoille mahdollisuuden mellastaa hyvin vapaasti vihollisen selustassa. Saksalaisten kannalta erittäin kohtalokkaaksi murtautuminen muodostui, kun kenraalimajuri Vasili Badanovin johtama 24. panssariarmeijakunnan onnistui edetä peräti 250 kilometriä aina Tatsinskajaan asti, joka toimi tuolloin Stalingradia huoltavien kuljetuskoneiden päätukikohtana. Peräti 72 Ju-52-konetta tuhoutui. Koneiden tuho vaikeutti Stalingradin huoltoa ratkaisevalla tavalla. Saksalaisten pelastusyritys oli epäonnistunut. Stalingradin spartalaiset Motissa riutuneet saksalaisjoukot joutuivat viettämään ankean joulun kaukana kodeistaan. Nälkä oli tautien ja täiden piinaamien miehien suurin vihollinen. Tammikuun tultua sotilaat osasivat jo odottaa Neuvostoliiton ratkaisevaa yritystä lyödä vihollinen lopullisesti. Kun neuvostohyökkäys alkoi sunnuntaiaamuna 10. tammikuuta 1943, taistelu oli jo käytännössä hävitty tykin ja kranaatinheittimen voimalla puna-armeijan tykistö möyhensi saksalaisten asemia tunnin ajan. Heikosta kunnostaan huolimatta monet saksalaiset olivat päättäneet taistella loppuun asti. Tosin oli heitäkin, joiden mielestä antautuminen oli parempi vaihtoehto. 17. tammikuuta neuvosto-offensiivi laantui hetkeksi, kun puna-armeija keräsi voimiaan viimeistä iskua varten, joka alkoi 20. tammikuuta. Puna-armeijan onnistui jakaa kaupunki kahteen viimeiseen saksalaispesäkkeeseen, jotka eivät kuitenkaan antautuneet taistelutta. Venäläinen tykistö moukaroi miehittäjän rippeitä ankarilla keskityksillä. Jalkaväki ja panssarivaunut pyrkivät taittamaan vihollisen selkärangan jatkuvalla hyökkäyksellä, mutta saksalaiset eivät antautuneet. Ilmailuministeri Hermann Göring vertasi tammikuun 30. päivän puheessaan viimeisiä puolustajia Thermopylain spartalaisiin. Göringin sanahelinä oli kuitenkin turhaa, sillä koko 6. armeija oli tuomittu tuhoon jo kauan aiemmin. 2. helmikuuta Saksan 6. armeija antautui virallisesti raskaiden taistelujen jälkeen. Vangiksi jäi lopulta miestä, joiden joukossa oli peräti 22 kenraalia. Taistelu jätti jälkeensä täysin raunioituneen kaupungin. Saksalaisvangeista vain hieman yli 5000 palasi sodan jälkeen Saksaan. 6. armeijan sotilaat marssivat vankeuteen. Vangiksi jääneiden miesten joukossa oli myös saksalaisten puolelle loikanneita venäläisiä. Armoa näille isänmaanpettureille ei annettu.

10 10 kentällä ruotuväki 14/2010 Onko viestintä sinun juttusi? HYMYILE. Etsimme juuri sinua. Suorita intti oman erikoisosaamisesi mukaisessa tehtävässä ja hanki arvokasta työkokemusta. Haemme erikoistehtäviin mm. verkkoviestinnän osaajia, Ruotuväki-lehden toimittajia, graafikkoja, Combat-kamerakuvaajia sekä muita viestinnän taitajia. Tee intistä itsesi näköinen. Katso lisätiedot ja hakuohjeet netistä: > varusmiehille > Erikoisjoukot ja erikoistehtävät

11 ruotuväki 14/2010 kentällä 11 Sääskisodassa sillanpääasema palveluksessa Jääkäriprikaatissa käydään viivytystaistelua ylivoimaista vihollista vastaan. Ötökkäkoulutuksessa opitaan häiritsemään hyttystutkaa. Teksti ja kuva: Kari Lindholm Jääkäriprikaatin arktiseen koulutukseen Sodankylässä kuuluu talvitaitojen lisäksi jokavuotinen puolustustaistelu Suomi-neidon kainaloista sikiävää, sankkalukuista sääskiarmeijaa vastaan. Vaikka siivekkäät viholliset ovat iskeneet vihreäpukuisten jänkäjääkärien kimppuun tänä kesänä jopa nostoväestä komennettujen joukkojen voimin, on prikaati saavuttanut sääskisodassa tavoittelemansa sillanpääaseman. Käymme parhaillaan viivytystaistelua lukumäärältään ylivoimaista vihollista vastaan. Uskomme sen perääntyvän ilmojen jäähtyessä, kertoo Jääkäriprikaatin komentaja eversti Mauri Koskela. Mitkä ovat ne aseet, joilla sitkeydessään ylivertainen ja verenhimoinen sääskiarmeija lyödään? Luotettava sääskiase on tavallinen vähittäiskaupan hyttysöljy, joka on jaettu jokaiselle varusmiehelle tai taisteluparille yhteiseksi. Kuuma kamiina karkottaa Sodankylässä palvelevan, Haukiputaalta kotoisin olevan alikersantti Jukka Ylitalon mukaan tehokas keino sääskien telttaan pääsyn estämiseksi on telttakamiinan kuumentaminen, vaikka hellesäällä. Kamiinan kuuma savupiippu estää sääski-ilmavoimien hyökkäykset yläsektorista, savu antaa ainakin näkösuojaa. ruotuväki 40 vuotta sitten Varusmies on aina tervetullut ravintolaan, vaikka hän ei pystykään käyttämään rahaa kuten muut asiakkaat, sanoo Mikkelin Seurahuoneen ravintolapäällikkö Birger Lindqvist kumoten väitteen, että varusmiestä katsottaisiin ravintolassa karsaasti. Valitettavaa on, että varusmies hieman humalluttuaan ryhtyy moittimaan armeijan oloja ja esimiehiään liian äänekkäästi. Muuten varusmies ei erotu muista ravintola-asiakkaista. Häntä pyritään myös kohtelemaan kuten muita asiakkaita. Eetu Kupulisoja Everstiluutnantti Vesa Happonen on määrätty 1. lokakuuta alkaen Kainuun Prikaatiin Kuopion Pataljoonan komentajaksi. Hänen tehtävänsä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta ovat kaikki liittyneet huoltoon ja painottuneet sen poikkeusolojen valmiuden kehittämiseen. Tällä hetkellä hän työskentelee Maavoimien Esikunnan huoltoosastolla suunnittelusektorin johtajana tehtävänään maavoimien huollon normaaliolojen ja poikkeusolojen toiminnan suunnittelu ja niihin liittyvät kehittämistehtävät. Ylitalo sanoo, että edellisessä palveluspaikassa, Porin prikaatissa, sääskistä ei tarvinnut piitata. Siellä ei annettu ötökkäkoulutusta, sillä ne puuttuvat Porin alueelta lähes tyystin. Alokas Henri Myllymäki Kiimingistä sanoo, että Lapin sääskiarmada ei pelota. Kotipuolessakin on sääskiä, niihin olen jo tottunut. Suojanaamari eli nasse, kuulosuojaimet ja maastopuvun huppu Tässä muutamia ajatuksia, joita ravintolapäällikkö Lindqvist esitti ohjatessaan Savon Prikaatin aliupseerikoulun oppilaita ravintolakäyttäytymisessä. Tapakasvatus lienee eräs armeijan tulevista työkentistä. Mutta seuratkaamme Savon Prikaatin RAuK:n kanssa mitä yleisimpiä virheitä me suomalaiset miehet teemme: Seuraava virhe tehdään pöytiin mentäessä: suomalaisista miehistä vain 10 prosenttia huomaa ja osaa tarjota pöytäseurueen naisille tuolin ennen kuin itse istuvat. Vuoden 2008 alusta alkanut työskentely Maavoimien Esikunnassa on antanut minulle erinomaisen näköalapaikan maavoimien toimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Siirtyminen Kajaaniin, huollon joukkoyksikön komentajaksi, on mitä tervetullein muutos nykyiseen työhöni ja mielestäni looginen askel lähteä toteuttamaan käytännössä niitä asioita, joita olen ollut valmistelemassa esikuntatyössä. Kuopion Pataljoonan päätehtävä on huollon henkilöstön koulutus. Pataljoona vastaa myös prikaatin huoltolaitosten toiminnas- antavat yhdessä hyvän suojan itikoita vastaan, Ylitalo vakuuttaa. Naamioväri suojaa hyvin Hyttysten tutkan häirintään käytetään myös kasvonaamioväriä, joka tosin vaatii ehostusta hikoilemisen takia. Hikisen ihon vesipesu tuo helpotusta sääskien hyökkäyksiin. Hyttysmyrkyn voi satunnaisesti korvata myös desinfiointiaineella, Varusmieskin tervetullut ravintolaan eteenpäin Lapin verenhimoiset sääsket eivät pelota, sillä Jääkäriprikaatissa varusmiehet koulutetaan myös hyttysten torjuntaan, kertovat Sodankylässä varusmiespalvelustaan suorittavat alikersantti Jukka Ylitalo (vas.) Haukiputaalta ja alokas Henri Myllymäki Kiimingistä. Savo vaihtuu Kainuuseen Ravintolassa ruokailtaessa voi hyvin tilata ruokajuomaksi myös maitoa tai piimää. Ei sitä tarvitse hävetä; juottehan te kotonakin joka päivä maitoa tai piimää. Ei ravintolassa ole pakko nauttia alkoholia. Sotilaita ei erota muusta ravintolayleisöstä muuten kuin asepuvun ansiosta. Nykyisin sotilaat tulevat usein ravintolaan siviilivaatteissa. Mikäli he tulevat asepuvussa, he esiintyvät hyvin arkaillen, sanoi ravintolapäällikkö Lindqvist. Ruotuväki nro 15 ta ja niiden tuottamista palveluista. Kainuun Prikaatin huolto organisoitiin uudella tavalla 1. tammikuuta Uuden organisaation lähivuosien tavoitteena ja haasteena on nivoa yhteen pataljoonan eri organisaatiot joukkotuotannon kannalta tehokkaimmalla tavalla sekä huolehtia edelleen prikaatin päivittäisestä huollosta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Odotan, että komentajan tehtävässä kohdattavat haasteet liittyvät pitkälti pataljoonan yhteisiin haasteisiin. Samanaikaisesti on huolehdittava myös perheen hyvinvoinnista Mikkeliin jäävän vaimon ja tyttären kanssa. sääskisodan komentajana toimiva eversti Koskela opastaa. Kerrospukeutuminen sekä hihan suiden ja kauluksen säätäminen kireälle on hyvä keino suojautua varsinkin vaatteiden alle pyrkiviltä mäkäröiltä. Vältämme majoituksessa pusikoita ja jokivarsia. Majoitumme mieluummin korkealle ja tuuliselle vaaran rinteelle, jossa on kuitenkin riittävä ilmasuoja, tarkentaa Koskela. Everstiluutnantti Vesa Happonen siirtyy teoriasta käytännön asioihin. Kuva: Ruotuväki Kuva: Lauri Paju NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Alokas Jared Hunter 19 TOIMENKUVA Alokas PorPr:n pioneerikomppaniassa PALVELUSPAIKKA KOULUTUS Porin Prikaati, Säkylä Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Know thyself. ASUINPAIKKA Lauri Kangasniemi Uutta, outoa, jopa karmeaa alokaskauden ensimmäisiä päiviä voi kuvailla lukemattomilla adjektiiveilla. Varmaa on se, että armeijan muottiin sopeutuminen vie aikansa.yhdysvalloista Porin Prikaatiin varusmiespalvelukseen saapunut Jared Hunter tietää hyvin tarkkaan, kuinka paha kulttuurishokki voi pahimmillaan olla.tennesseen Nashvillessa asuva Hunter on aikaisemmin vieraillut Suomessa lähinnä kesäisin tapaamassa isovanhempiaan. Se oli todella rankkaa. En ymmärtänyt yhtään mitään, eikä kukaan tiennyt, että olen englanninkielinen. Olin melko hämilläni ja jokseenkin turhautunut, hän muistelee ensimmäistä päiväänsä. Varusmiespalvelus kaukana kotoa Yhdysvalloissa koko elämänsä asuneen Hunterin äiti on suomalainen. Hän sai syntyessään sekä Yhdysvaltojen että Suomen kansalaisuudet, mutta ei puhu juurikaan suomea. Kolmen viikon jälkeen hän on oppinut tekemään erilaiset ilmoitukset ulkomuistista. Minulla ei kylläkään ole mitään aavistusta, mitä ne tarkoittavat sanasta sanaan, hän nauraa. Minun pitää käydä varusmiespalvelus, mikäli haluan asua ja opiskella tulevaisuudessa Suomessa. Tämä on varmasti myös hyvä kokemus ja haluan päästä erinomaiseen fyysiseen kuntoon, tuore alokas valottaa syitä valintansa taustalla. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä Hunter ajatteli myös liittymistä Yhdysvaltojen omaan armeijaan. NASHVILLE, TENNESSEE, USA Kaksoiskansalainen pärjää palveluksessa En nyt liikaa katsellut sitä vaihtoehtoa, mutta harkitsin kyllä. Omasta mielestäni sotilasura antaa kivijalan hyvälle elämälle. Ystäväni tukivat minua, kun kerroin heille päätöksestäni suorittaa varusmiespalvelus Suomen puolustusvoimissa. Suomen kieli haasteena Kielimuuri on Hunterin mielestä ehdottomasti rankin haaste omassa päivittäisessä palveluksessa. Aluksi oppitunnit tuntuivat hyvin erikoisilta, kun suomenkielisestä opetuksesta ei tuntunut saavan mitään tolkkua. Onneksi tupakaveri huomasi ongelman ja alkoi tulkata oppitunteja englanniksi. Se merkitsi paljon minulle. Suomessa ihmiset puhuvat lähes poikkeuksetta hyvää englantia. Esimiehet ovat kaiken kaikkiaan avuliaita. Kun en ymmärrä jotain, he osaavat toimia hyvin kärsivällisesti, hän kertoo. Lacrossea aiemmin harrastanut Hunter odotti etukäteen, että peruskoulutuskaudella on enemmän fyysistä koulutusta. Tähän mennessä liian vaativia suorituksia ei ole tullut eteen. Hän valmistautui haasteeseen hyvissä ajoin harjoittelemalla viimeiset kaksi kuukautta ennen armeijaa aktiivisesti. Palvelen luultavasti kuusi kuukautta, koska en voi olla varusmiesjohtaja kielen takia. Pioneerien jutut vaikuttavat mielenkiintoisilta, Hunter pohtii. Yhdysvalloissa koulunsa käynyt kaksoiskansalainen harkitsee vakavasti lääketieteen opintoja suomalaisessa yliopistossa. Suomen yliopistolaitoksen etu on hänen mielestään sen ilmaisuus. Tällä hetkellä yritän lähinnä oppia kieltä, jotta opiskelut voivat olla mahdollisia tulevaisuudessa.

12 12 kentällä ruotuväki 14/2010 Pilatus on ilmavoimien uusin tulokas Ensimmäiset Pilatus PC-12 NG -lentokoneet saapuivat etuajassa Suomeen. Uusi yhteyskone on huomattavasti suorituskykyisempi kuin edeltäjänsä. Lauri Kangasniemi Suomen ilmavoimat vastaanotti ensimmäiset uudet Pilatus PC-12 NG -yhteyslentokoneensa torstaina 8. heinäkuuta. Tikkakoskelle Sveitsistä lennätettyjen kahden lentokoneen lisäksi Satakunnan Lennosto vastaanotti kaksi konetta keskiviikkona 21. heinäkuuta. Loput kaksi toimitetaan ilmavoimille kesän aikana, toinen Karjalan Lennostoon ja toinen Lapin Lennostoon. Kuuden koneen kokonaishinta on 22,5 miljoonaa euroa. Yhdellä potkuriturbiinimoottorilla varustettu Pilatus korvaa käytöstä poistuvat Piper Chieftainit, Valmet Redigot sekä jo vuonna 2004 poistetut Piper Arrow -koneet. Yhteyslentojen ohella ilmavoimat käyttää uutta tulokastaan kevyen rahdin kuljetukseen. Ilmavoimilla pitää olla tietty yhteyslentokyky. Jotain piti saada vanhojen tilalle. Koneiden ikääntyessä niiden ylläpitokulut kasvavat. Kun kone saavuttaa tietyn tuntimäärän, se poistetaan käytöstä, Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen komentaja, everstiluutnantti Arto Kupiainen kertoo. Lähtökohtana oli, että koneella voi kuljettaa myös rahtia. Piper Chieftainin korvaajaa etsittäessä käytettävyystarkkailussa löytyi alkujaan kolme vaihtoehtoa: Beechcraft King Air, Pilatus PC-12 ja Cessna Caravan, hän jatkaa. Edeltäjäänsä parempi Kuva: Markus Kukkohovi PC-12 on komentajan mukaan suorituskykyinen, tyypillinen nykyaikainen lentokone. Ainoana miinuksena Kupiainen näkee koneen yksimoottorisuuden. Henkilökohtaisesti hän pitää kaksimoottorista turvallisempana vaihtoehtona, koska toisessa moottorissa ilmenevä vika ei heti tarkoita pahoja ongelmia. Pilatus voittaa vanhat Piper Chieftainit lähes kaikissa kysymyksissä. Rahtiovi on huomattavasti isompi kuin Piperissa. Kone on taloudellisempi, Chieftainia piti tankata paljon enemmän. Hyvä puoli on myös se, että tässä on säätutka, Kupiainen listaa. Kaupan myötä Suomesta tulee viides maa, jossa PC-12 on hankittu sotilaskäyttöön. Bulgarialla, Sveitsillä ja Etelä-Afrikalla on kullakin yksi VIP-koneeksi tarkoitettu yksilö. USA:n ilmavoimat operoi kymmentä konetta tarkoituksenaan hankkia kolme lisää. Siviilikäyttöön on myyty lähes 800 PC- 12:sta. Pilatus PC-12 NG (New Generation) Pituus: 14,40 m Korkeus: 4,26 m Siipien kärkiväli: 16,28 m Suurin lentoonlähtöpaino: 4760 kg Suurin matkanopeus: 519 km/h Maksimilentokorkeus: 9144 m Toimintasäde täydellä kuormalla: 2804 km Valmistusmaa: Sveitsi Tukilentolaivueen komentaja Arto Kupiainen poseeraa uuden suojattinsa rinnalla. Koneen voi nähdä Tampere- Pirkkalan lentokentällä järjestettävässä Tampere International Air Show ssa. huomio! verkossa Elokuvia ja televisiosarjoja - ilmaiseksi Käytävillä ei juosta käytävillä liidetään! katso lisää kuvia tai lähetä oma ehdotuksesi palstalle verkkosivuillamme > Kuva: Jan Sundman Juhana Lindström Voddler on uusi videopalvelu, josta voi katsella elokuvia suoraan internetistä, silloin kun itselle sopii. Ruotsalainen Voddler on lähtökohtaisesti verkkovideovuokraamo, mutta se sisältää paljon mainosrahoitteista materiaalia. Näin palvelusta löytyykin yli kuusisataa elokuvaa sekä joitain ulkomaisia televisiosarjoja ja dokumentteja, joiden katselun ehtona on vain muutama pakollinen mainos ennen ohjelman alkua. Ilmaismateriaalin myötävoddler soveltuukin pelastamaan pienien päivärahojen kanssa pähkäilevän varusmiehen elokuvaillan. Elokuvanautinto rajoittuu kuitenkin kotioloihin, sillä DVD-laatuinen video vaatii nettiyhteydeltä nopeutta jota mokkuloiden kanssa kasarmialueilla harvemmin saavutetaan. Voddler on useissa yhteyksissä verrattu olevan videojakelun vastine Spotify-musiikkipalvelulle, joka osaltaan tarjoaa mainosrahoitteisesti laajan valikoiman musiikkia ilmaisesti kuunneltavaksi. Käyttötavan kohdalla nämä kaksi palvelua eroavat kuitenkin suuresti toisistaan. Asiakasohjelman sijaan Voddlerin elokuva tai ohjelma valitaan palvelun verkkosivuilta, jolloin katselu käynnistyy käyttäjän koneelle asennetussa soitto-ohjelmassa. Käytettävyys ei ole saumattomin mahdollinen, mutta yllättävän toimiva. Suomesta löytyy netti-tv:tä Kotimaiset televisiokanavat ovat kiitettävästi lähteneet tarjoamaan ohjelmistoansa verkosta katsottavaksi.valitettavasti ohjelmien jaksot ovat pääsääntöisesti katsottavissa verkosta vain tietyn ajan, yleensä kunnes seuraava jakso lähetetään televisiosta, joten useimmissa palveluissa ei kerralla ole suuresti nähtävää. Ruutu.fi on Nelosen, Jimin, Livin ja parin muun kanavan yhteinen netti-tv-sivusto, joka tarjoaa uskollisimman tv-kokemuksen, sillä katseltaviin ohjelmiin on onnistuttu lisäämään mainoskatkojakin. MTV3:n omistamien kanavien Kuva: Lassi Vehviläinen yhteinen Katsomo.fi-palvelu ei paljoa eroa Ruutu.fi:stä. Mieleenkiintoisesti MTV:n omistaman SubTV:n ohjelmia löytyy Katsomoa paremmin Subin omilta verkkosivuilta, jossa ei joudu kärsimään myöskään mainoksista ohjelman alussa. Yleisradion Yle Areena on sisällön määrässä hyvä esimerkki videopalvelusta, sillä ohjelmista löytyy usein enemmänkin kuin yksi jakso katsottavaksi. Palvelun käytettävyyskin on parantunut Yle Areenan siirryttyä jonkin aikaa sitten käyttämään videontoistossa laajasti käytössä olevaa Flash-tekniikkaa. Rapakon takana Atlantin toisella puolella matkaavien kannattaa kokeilla yhdysvaltalaista netti-tv-palvelua nimeltään Hulu, josta voi katsoa ilmaiseksi NBC, Fox ja ABC-kanavien tv-sarjoja ja elokuvia.valitettavasti Hulu toimii vain yhdysvalloissa sijaitsevilta tietokoneilta, jotta amerikkalaisia televisiosarjoja ei katsottaisi ennakolta muualla maailmassa.

13 ruotuväki 14/2010 vapaalla 13 Kuva: Markus Kukkohovi Kapteeni Jukka Purhosen pienoismalliharrastuksen pääkohderyhmä on panssarikalusto. Sotatekniikkaa töissä ja vapaalla Suomalainen sotahistoria näkyy Jukka Purhosen pienoismalleissa. Eetu Kupulisoja Kapteeni Jukka Purhonen harrasti kouluikäisenä muiden poikien tapaan pienoismallien kokoamista. Nyt, yli 35 vuotta myöhemmin, harrastus on jäänyt monelta matkan varrelle, mutta Purhoselta ei. Tekniikka ja historia kiinnostivat, ja pienoismalleissa pääsi toteuttamaan molempia. Lisäksi siinä sai rakentaa omilla käsillä, hän perustelee harrastustaan. Puolustusvoimissa Purhonen toimii taisteluvälinemateriaalin täydennysupseerina. Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunnassa työskennellessään puolustusvoimien taisteluvälinemateriaalien täydennykset ovat hänen kontollaan. Kiinnostus maanpuolustukseen ajoi sotilasuralle Sturmgschütz III -rynnäkkötykkiin on istutettu kaksi Mannerheim-ristin ritaria. Kuva: Markus Kukkohovi Kun Purhonen haki nuorena työpaikkaa, oli puolustusvoimat yksi vaihtoehto. Toimin väliaikaisena kersanttina ja huomasin, että tätä työtähän pystyy tekemään. Koulutukseltaan hän on opistoupseeri. Ennen siirtymistään Itä- Suomen Huoltorykmentin Esikuntaan hän toimi Mikkelissä maanpuolustusalueen esikunnassa nykyisen kaltaisissa tehtävissä. Nykyinen tehtävä on luonnollinen jatkumo edelliselle. Pienoismalleissa Purhosen pääkohderyhmä on panssarikalusto. Lisäksi hän rakentaa erilaisia figuureja ja dioraamoja. Hänen pienoismalliensa mittakaava on 1/35. Harrastuksen parhaaksi puoleksi hän sanoo vapaan harrastustahdin. Kerrallaan voi rakentaa oman mielensä mukaan viisi minuuttia tai viikon. Harrastuksella ei ole reunaehtoja, hän kertoo. Varjopuolena hän näkee yksinäisyyden. Muita harrastajia tapaa harvemmin, joten sosiaalinen kanssakäyminen hoituu Internetissä ja erilaisissa tapahtumissa. Harrastukset eivät ikinä ole ilmaisia, mutta pienoismallit eivät ole erityisen kalliitakaan. Kun on hankkinut perustyökalut, yksi pienoismalli ei maksa paljoa harrastustuntia kohti, vaikka siihen ostaisi kaikki mahdolliset lisäosat. Hän hankkii pienoismallinsa alan erikoisliikkeistä sekä Suomesta että maailmalta. Myös tavallisista marketeista saattaa joskus löytyä sopivia pakkauksia. Internet on hyvä apuväline myös raaka-aineiden metsästyksessä. Tavoitteet kansainvälisissä kilpailuissa Kapteeni Purhonen on kuulunut noin kolmenkymmenen vuoden ajan Kansainvälisten Muovimallirakentajien Yhdistyksen Suomen osastoon, IPMS Finland ry:hyn. Se on ainoa koko maailman kattava alan harrastajat yhdistävä järjestö. Suomesta löytyy muitakin, esimerkiksi automallareilla on oma yhdistyksensä. IPMS on kuitenkin ainoa, joka kattaa kaikki alahaarat. Lähes vuosittain, yli kahden vuosikymmenen ajan, Purhonen on osallistunut Suomessa pienoismallialan kilpailuihin. IPMS järjestää kilpailuja kerran vuodessa. Lisäksi olen käynyt Model Expossa ja erilaisissa alueellisissa tapahtumissa. Myös menestystä on tullut, sillä Purhosen pienoismallit ovat keränneet useita luokkavoittoja. Kerran hänen teoksensa on valittu myös näyttelyn parhaaksi malliksi. Tulevaisuudessa Purhonen haluaisi osallistua myös kansainvälisiin kilpailuihin. Ne olisivat hyvä tapa mittauttaa itseään. Lisäksi haluaisin oppia uusia tekniikoita, ja saada nopeutta rakentamiseen. tupavisa 1. Mitkä ovat Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna 2011? 2. Kuka voitti jalkapallon MM-turnauksen parhaan pelaajan palkinnon? 3. Mikä on Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys? 4. Missä maassa Timbuktu sijaitsee? 5. Millä maalla on eniten Eurovision laulukilpailun voittoja? 6. Minä vuonna avattiin Linnanmäen vuoristorata? 7. Minkä kaupungin kesätapahtuma on Pitsiviikko? 8. Kuka voitti vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon? 9. Missä viihdetaiteilija Pertti "Spede" Pasanen kuoli? 10. Minkä kunnan vaakuna on kuvassa? vastaukset 1. Turku ja Tallinna, 2. Uruguayn Diego Forlán, 3. 37,2 astetta, 4. Malissa, 5. Irlannilla (seitsemän), , 7. Rauman, 8. Barack Obama, 9. Kirkkonummella Sarfvikin golfkentällä, 10. Siikajoen

14 14 vapaalla ruotuväki 14/2010 elokuvat näyttely Karate Kid Ohjaus Harald Zwart Pääosissa Jaden Smith, Jackie Chan, Taraji P. Henson Ensi-ilta Karate Kid on modernisointi vuonna 1984 tehdystä saman nimisestä elokuvasta, joka aikoinaan poiki itselleen kolme jatko-osaa. 12-vuotias Detroitilainen Dre Parker (Jaden Smith) muuttaa äitinsä kanssa Kiinaan ja ystävystyy paikallisen tytön kanssa, mutta joutuu kung futa harrastavan koviksen Chengin silmätikuksi. Dren asuintalon nuhruinen talonmies Han (Jackie Chan) pelastaa pojan mukiloinnilta. Yhdessä he menevät Chengin harjoitussalille tekemään rauhaa, mutta salin armoton kung fu opettaja mestari Li haastaa Dren kamppailuun Chengiä vastaan. Han päätyy opettamaan Drelle kung fu'ta, jotta tämä voi osallistua turnaukseen ja ansaita kiusaajiensa kunnioituksen. Uusi Karate Kid noudattaa pääosin alkuperäisen elokuvan rakennetta, mutta esittää asioita omalla tuoreella tavalla siinä määrin, että voisi puhua sarjan uudesta osasta eikä uudelleenfilmatisoinnista. Niin pienten kuin isompienkin näyttelijöiden roolisuoritukset ovat persoonallisia ja loistavia. Elokuvassa käsitellään avoimesti uuteen kulttuuriin sopeutumista sekä lasten elämää kodin ja koulumaailman ristiaallokossa. Ystäviä voi saada vaikka taustat olisivat kuinka erilaiset, eikä kiusaamisesta tai ihastumisesta kerrota vanhemmille. Pohjimmiltaan elokuvassa on kuitenkin kyse muiden ihmisten ja kulttuurien kunnioittamisesta. Juhana Lindström Saksalainen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III on yksi Panssarimuseon vetonauloista. Kuva: Jan Sundman Noidan oppipoika Ohjaus Jon Turtletaub Pääosissa Nicholas Cage, Jay Baruchel, Alfred Molina, Teresa Palmer Ensiilta Omaa ja vierasta panssaria Noidan oppipoika, alkuperäiseltä nimeltään The Sorcerer's Apprentice, on Disney-studioiden uusin maaginen seikkailuelokuva. Maailmoja kierrellyt mestarivelho Balthazar Blake (Nicholas Cage) löytää newyorkilaisesta tiedenörtistä Dave Stutlerista (Jay Baruchel) potentiaalisen mestarivelhon ja alkaa opettaa tälle, miten magia toimii. Koulutuksella on kiire, sillä Balthazarin arkkivihollinen Maxim Horvath (Alfred Molina) pyrkii herättämään kuolleista armeijan pahoja velhoja. Opintoihin keskittymistä vain häiritsee Daven orastava suhde nuoruuden ihastukseensa Beckyyn (Teresa Palmer). Kyseessä on amerikkalainen seikkailukomedia niin hyvässä kuin pahassa. Tarjolla on pelasta maailma ja valloita tyttö muottiin istutettuja efektejä räiskyvää toimintaa ja huumoria, eli hieman kevyempää velhoviihdettä kuin Potterit. Elokuvasta löytyy pieniä mutta mainioita oivalluksia, joista yksi on magian suhde tieteeseen. Tämän avulla Dave pääsee paikkaamaan velhon kykyjään tieteellisellä osaamisellaan, ja lopputulos onkin mielenkiintoista seurattavaa. Roolisuoritukset ovat kautta linjan viihdyttäviä ja mieleenpainuvia. Eräs yllättävän hieno seikka on, että kaikki hahmot tuntuvat hyvin inhimillisiltä ja haavoittuvilta. Baruchelin näyttelemä Dave ei muutu säheltävästä nörtistä itsevarmaksi supersankariksi. Juhana Lindström Vuodesta 1961 toiminut Parolan Panssarimuseo esittelee kattavan läpileikkauksen suomalaisjoukkojen sodissa käyttämistä, ja heitä vastaan käytetyistä panssarivaunuista ja panssarintorjunta-aseista. Museolle tulijoita tervehtii tielle näkyvä panssarijuna, joka on peräisin talvi- ja jatkosotien ajoilta. Lisäksi nähtävillä on muun muassa aito 20 hengen korsu, joka edelleen tarjoaa yösijan elämysmatkailijoille. Museoalue koostuu neljästä eri teemaisesta hallista, sekä kahdesta panssarivaunuja esittelevästä tasanteesta. - Ne ovat nimeltään talvisodan tasanne ja jatkosodan tasanne, sillä niiden sisältämät panssarivaunut ovat peräisin pääosin noilta ajoilta, valaisee museonjohtaja Timo Teräsvalli. Pääosassa tasanteiden panssarivaunuista ei ole moottoria paikallaan, vaan erillinen rakennus esittelee vaunujen moottoreita ja vaihteistoja. Kattavat kokoelmat sisältävät maailmanharvinaisuuksia Museokierroksen ensimmäinen halli sisältää kaikkein arvokkaimmat panssariajoneuvot, jotka kaikki ovat ajokuntoisia. Esillä on muun muassa neuvostoliittolainen BA-10 panssariauto, joka on ainoa jäljellä oleva kappale koko maailmassa. Ajoneuvot ovat viime sotien ajoilta saatuja sotasaalisvaunuja, tai niiden aikoina itse hankittuja. Kokoelmista löytyy myös ensimmäinen Suomeen hankittu panssarivaunu, Renault F.T. Modele Renault täytti viime vuonna 90 vuotta, ja se kiersi monessa paraatissa kunniavieraana, Teräsvalli esittelee. Panssarintorjunta-aseita esittelevä rakennus sisältää nimensä mukaisesti erilaisia panssarivaunujen tuhoamiseen tarkoitettuja tykkejä historian varrelta. Esillä on myös erilaisia miinoja ja vielä tänäkin päivänä varusmiespalveluksessakin käytettäviä kevyitä kertasinkoja. Sturm ja Sotka kiinnostavat Muutamat panssarivaunut ovat olleet museon niin sanottuja vetonauloja. Yksi niistä on harvinainen saksalainen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III, joilla suomalaiset tuhosivat sodan aikana 87 vihollisen vaunua, menettäen vain kahdeksan omaa. Museolle tulijoita tervehtii tielle näkyvä panssarijuna. Lisäksi toisessa maailmansodassa käytetty neuvostoliittolainen Sotka, eli T-34 panssarivaunu, sekä puolustusvoimien edelleen käyttämä Leopard 2 ovat kiinnostaneet vierailijoita. Leopard on museon ainoa panssarivaunu, jonka sisätiloja kävijät pääsevät kunnolla tarkastelemaan. Jokaiselle näytteillä olevalle artikkelille on kuitenkin tehty infotaulu, joka sisältää teknisiä tietoja ja historiaa niin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi kuin venäjäksikin. Lähes ympäri vuoden auki olevan Panssarimuseon johtaja on tyytyväinen museon kävijämääriin. Vierailijoita käy vuosittain yli Näin kesällä maksavia asiakkaita kertyy jopa päivässä, Timo Teräsvalli kiittelee. Museolla järjestetään myös erilaisia toimintapäiviä parisen kertaa vuodessa. Seuraava tällainen on 14. elokuuta, jolloin esillä on Panssariprikaatin koulutuskäytössä olevaa kalustoa. Luonnonkauniilla paikalla sijaitsevassa museossa kannattaa kaikkien varusmiestenkin vierailla, ihan jo yleissivistyksen kannalta. Eetu Kupulisoja levyt Enrique Iglesias: Euphoria Levy-yhtiö Universal Republic Enrique Iglesiasin yhdeksäs studioalbumi Euphoria sisältää yhdessä paketissa latinotähden koko repertuaarin tavaramerkiksi muodostuneista riutuvista balladeista tanssilattiat täyttäviin diskohitteihin. Samalla kyseessä on niin englanniksi kuin espanjaksikin levyttävän artistin ensimmäinen kaksikielinen albumi. Iglesias on ottanut mukaan enemmän nimekkäitä vierailijoita kuin aikaisemmilla levyillään sivuosissa kuullaan niin Akonia, Usheria, Nicole Scherzingeriä kuin Pitbulliakin. Viimeksi mainitun tähdittämä avausraita I Like It on levyn parhaimpiin kuuluva dancekappale, jossa muun muassa Lady Gagan menestyskappaleiden taustalta tutun tuottaja Nadir RedOne Khayatin kädenjäljen tunnistaa helposti. Niin ikään RedOnen tuottamassa Dirty Dancerissä on potentiaalia yhtä kovaksi hitiksi. Lievän pettymyksen tuottavat hitaammat kappaleet. Vaikka vikaa on myös arvostelijan epärealistisen korkeissa odotuksissa, ainakaan singlejulkaisut Cuando Me Enamoro ja Heartbeat eivät erotu edukseen. Kuitenkin esimerkiksi Dile Que, Ayer, Heartbreaker ja Everything's Gonna Be Alright ovat tasaisen hyviä kappaleita ja Why Not Me? nousee jopa levyn ehdottomaksi helmeksi, joten epäonnistumisesta ei voida puhua. Iglesiasin musiikin ystäville tarjolla on jälleen laadukasta materiaalia, vaikka yhtenäisen linjan ja useamman todellisen huippubiisin puuttumisen vuoksi Euphoria ei ole samanlainen elämys eikä yhtä eheä kokonaisuus kuin esimerkiksi artistin edellinen, loistava Insomniac-albumi. Mikko Laaksonen Bullet For My Valentine: Fever Levy-yhtiö Sony Music Entertainment On olemassa musiikkia, jota yksinkertaisesti hävettää kuunnella. Walesilaisen metallibändi Bullet For My Valentinen kolmas albumi Fever kuuluu valitettavasti tähän kategoriaan. BFMV on jättänyt edellisellä levyllä kokeilemansa kasarivaikutteet lähes kokonaan pois. Fever onkin hyvin suoraviivaista, kitaravoittoista metallia, joka poistuu toisesta korvasta ulos heti, kun on toisesta sisään mennyt. Se ei myöskään jätä juurikaan pureskeltavaa tuleville kuuntelukerroille. Musiikki on paikoitellen erittäin kulunutta hittihakuisine kitarariffeineen ja laulumelodioineen, eikä walesilaiskvintetti näytä juurikaan kehittyneen edellisiin julkaisuihinsa verrattuna. Levyn lyriikat kuulostavat monin paikoin 15-vuotiaan kirjoittamilta. Ne vajoavat paikoitellen niin alas ettei niitä ilkeä edes tähän lainata. Suurimmat myötähäpeän tunteet aiheuttavat levyn nimikkokappaleen sanoitukset. Sopiikin ihmetellä, onko bändi unohtanut tehneensä joskus oikeasti hyvää musiikkia. Ei levy kuitenkaan täysi fiasko ole. Paikoitellen walesilaiset onnistuvat näyttämään pilkahduksia sävellyskyniensä terävyydestä. Erityisesti levyn loppupuolen Dignity kuuluu sen hyviin hetkiin. Myös levyn avaavan Your Betrayalin ensimmäisen minuutin riffi antaa levylle mainion alun, joskin koko homma kaatuu sitä seuraaviin vokalisti Matt Tuckin kuiskailuihin. Levyllä ei ole oikeastaan mitään, minkä takia haluaisin kuunnella juuri sitä. Ainoan tähtensä se saa siitä, että bändin soitto on teknisesti komeaa. On kuitenkin vaikea käsittää, miksi tätä tehdään edelleen. Lassi Vehviläinen

15 ruotuväki 14/2010 drag racing 15 Jari Halinen painaa kaasua. Alle viidessä sekunnissa nopeutta on yli 500 km/h. teksti & kuvat LAURI KANGASNIEMI taitto LASSI VEHVILÄINEN Yli 8000-hevosvoimaiset Top Fuel -autot muodostavat lajin kuninkuusluokan. Suomalaiskuljettajat kuuluvat Euroopan eliittiin. Yhdysvalloissa alkunsa 1950-luvulla saanut Drag Race eli kiihdytysajo kasvattaa suosiotaan jatkuvasti myös Euroopassa. Pohjimmiltaan yksinkertaiseen filosofiaan - nopeampi voittaa - perustuva autourheilumuoto voi olla maallikolle hieman hankala ymmärtää. Eri kilpailuluokkia on runsaasti, eikä niiden eroja tunnu käsittävän ilman pitkää matematiikkaa. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että vuorollaan kaksi autoa tai moottoripyörää kilpailee nopeudesta neljännesmailin (402 metriä) matkalla. Tosin tietyillä radoilla nopeimpien luokkien kilpailu on lyhennetty turvallisuussyistä tuhanteen jalkaan (304 metriä). Puoli sekuntia nollasta sataan Kiihdytysajon kuninkuusluokka on kiistatta Top Fuel. Yli 8000 hevosvoimaiset "dragsterit" taittavat 402 metrin matkan alle viiteen sekuntiin. Loppunopeus maaliviivalla on parhaimmillaan pitkälti yli 500 km/h. Nollasta sataan Top Fuel -dragster kiihtyy noin puolessa sekunnissa. Autojen vääntömomentti on karkeasti laskettuna noin 8500 newtonmetriä. Vertailun vuoksi tavallinen kaupunkiliikenteeseen tarkoitettu matalalattialinja-auto yltää 1250 newtonmetrin vääntömomenttiin kehtaa laittaa lappuihin, mutta kyllä sitä on tosiasiassa vielä enemmän, viialalainen Top Fuel -kuljettaja Timo Lehtimäki toteaa. Polttoaineena Top Fuel -autot käyttävät liuosta, josta 90 prosenttia on nitrometaania ja jäljelle jäävä 10 prosenttia metanolia. Yhden kiihdytyksen aikana auton moottori nielee kymmeniä litroja "nitroa", eli aivan tavalliseen maantiekäyttöön soveltvasta koneesta ei ole kyse. - Se on aina elämys, kun nitroauton kone käynnistetään, vuoden 2000 luokan Euroopan mestari Anita Mäkelä sanailee. Lähtö onkin sitten aivan oma lukunsa. Ilma lämpenee nopeasti ratavallin takana, kun autohirviöt kiitävät ohitse valtavaa nopeutta. Pakoputkisto sylkee taivaalle parimetristä liekkiä. Paineaallon tuntee koko kropassa. Kaikki on ohi muutamassa sekunnissa. Ilmassa leijuva palaneen nitrometaanin tuoksu maistuu suussa asti. Huippukiihdytysajoa Suomessa Suomessa järjestettävistä kiihdytysajotapahtumista ylivoimaisesti suurin on perinteisesti heinäkuun alussa Alastaron moottoriradalla Varsinais-Suomessa ajettava Euroopan mestaruussarjan osakilpailu, joka kokoaa Euroopan kärkinimet mittelemään nopeudesta. Viikonlopun aikana kävijöitä moottoriradalla on yli , mikä tekee kilpailuista Suomen toiseksi suurimman autourheilutapahtuman heti Jyväskylän suurajojen jälkeen. Kuljettajien mielestä iso yleisömäärä on vain hyvä asia. - Siitä tulee huomattavasti lisää virtaa. Se on todella iso asia tiimille ja kuljettajalle. Voisi luulla, ettei noista kopeista (autoista) näe mitään, mutta kyllä kuljettaja näkee koko yleisömassan, Top Methanol Funny Car -kuljettaja Jarmo Kuutniemi kertoo. Tapahtuman yleisöystävällisyyttä lisää huomattavasti se, että varikko on yleisölle avoin. Kuka tahansa voi mennä jututtamaan suosikkikuljettajaansa tai katsomaan autojen kanssa häärääviä mekaanikkoja. Ei mitään joka pojan huvia Kylmäpäinen luonne on ominaista jokaiselle kiihdytysajajalle. Ilman rautaista psyykeä on turha haikailla radalle. Lajissa liikutaan yksinkertaisesti niin korkeissa nopeuksissa, ettei auton puikkoihin voi päästää ketä tahansa. Turvallisuustekijöitä ei voi ylikorostaa. Korkea nopeus ja nopeasti palava, erittäin räjähdysherkkä polttoaine voivat pahimmillaan aiheuttaa erittäin pahaa jälkeä. Alastaron kisaviikonloppuna nähtiin yksi poikkeuksellisen hurjan näköinen kolari, jossa helsinkiläisen Risto Poutiaisen ja tanskalaisen Stig Neergaardin Top Fuel -autot törmäsivät toisiinsa jo maaliviivan ohitettuaan. Ainoastaan silmänräpäyksen kestäneen kipinöinnin ja myllerryksen jälkeen radalle jäi lojumaan vain epämääräinen kasa romua. Molemmat kuljettajat selvisivät tilanteesta vammoitta. Jotain miesten perusluonteesta kertoo se, että heti seuraavan päivän ensimmäisessä vedossaan Poutiainen räväytti rataennätyksen pöytään. - Olen valmistautunut näihin, kun aloitin tämän lajin. Nyt se on taaksejäänyttä, turha miettiä liikaa, Poutiainen kommentoi. Kovan luonteen lisäksi laji kysyy loputonta voitonhalua. Ei siis liene ihme, että ennen kilpailua jokainen suomalaiskuljettaja uskoo omiin voitonmahdollisuuksiinsa järkkymättömästi. - Tänne on ihan turha lähteä muuta kuin voittamaan, kesäksi mäkisukset nitrodragsteriin vaihtava Janne Ahonen tiivistää.

16 16 takakansi ruotuväki 14/2010 potretti Elämäntapana jalkapallo Jan Sundman Valmentaja, entinen maajoukkuepelaaja ja tv-kommentaattori Pasi Rautiainen on jalkapalloihminen henkeen ja vereen. Pukinmäen PK-35:sta alkanut matka on vienyt Rautiaisen Saksan suurstadioneiden ja menestyksekkään valmennusuran kautta Canal+:n jalkapalloasiantuntijatiimiin. Päätös siirtyä valmentajaksi pelaajauran jälkeen kävi ensimmäisen kerran mielessä 90-luvun alussa kehon antaessa viestiä viimeisten pelivuosien olevan käsillä. PK-35:n puheenjohtaja Tarmo Janhonen soitti minulle ja kysyi kiinnostustani valmentaa edustusjoukkuetta. Ympyrä tavallaan sulkeutui silloin, kun päätin tarttua tilaisuuteen, Rautiainen muistelee. Kolmannessa divisioonassa pelannut PK-35 nousi tuoreen valmentajan opein pian Kakkoseen, ja vuonna 1998 joukkue taisteli jo Veikkausliigassa suomenmestaruudesta sijoittuen pronssille. Se oli patrioottista ja vallankumouksellista. Oli hienoa antaa omalle kasvattajaseuralleen jotain takaisin. Santahaminasta jäi hyvät muistot Pasi Rautiainen haluaa aina valmentajana muistaa olleensa itse myös yksi pelaajista. Siitä voi hänen mukaansa ammentaa paljon. Kuvassa oikealla Pasi Rautiainen ja Tuomas Tahvanainen juontamassa kisalähetystä. Kuvat: Markus Kukkohovi Varusmiespalveluksen keskikentän taituri suoritti Santahaminan varuskunnassa vuonna vuotiaana ollessaan pelaajana parhaassa iässä. Rautiainen on ylpeä, että suoritti palveluksen kunnialla pelikiireistä huolimatta. Kahdeksan kuukautta palvellut jääkäri muistaa yhä useita saaren metkuja. Kaappia en koskaan itse osannut tehdä, vaan kaverit auttoivat paljon sen kanssa, hän nauraa. Toki aika kultaa muistoja, mutta nimet ja kasvot eivät koskaan unohdu. Kersantti Koskinen ja kapteeni Nurminen ovat jääneet erityisesti mieleen, koska heiltä piti anoa lupaa esimerkiksi pääsyyn maaottelureissuille. Rautiainen ei mieltänyt palvelustaan missään vaiheessa ongelmalliseksi ammattilaisurastaan huolimatta. Kun 19-vuotiaana pääsee eurooppalaiseen huippuseuraan, niin onhan se jotain aivan käsittämättömän fantastista. Lähellä kotia sijainnut palveluspaikka helpotti myös harjoittelua, sillä Helsingin Jalkapalloklubi otti entisen pelaajansa avosylin mukaan iltaharjoituksiinsa. Siirto Saksaan oli huipentuma Peliuralta Suomesta mieleen on vahvasti jäänyt juuri HJK, jonka paidassa Rautiainen debytoi Suomen pääsarjatasolla 1970-luvun lopulla. Parin nousujohteisen kauden jälkeen saksalainen jalkapallojättiläinen Bayern München otti yhteyttä. Kun 19-vuotiaana pääsee eurooppalaiseen huippuseuraan, niin onhan se jotain aivan käsittämättömän fantastista, hän kertaa. Bayernista tie vei Werder Bremenin kautta Arminia Bielefeldiin, jossa räväkästä Rautiaisesta tuli yleisön suursuosikki. Paloa valmentamiseen on yhä Valmennusuransa aikana Rautiainen on nähnyt yhtä sun toista. Mies on ehtinyt valmentaa liki kahdenkymmenen vuoden aikana useaa Veikkausliiga-seuraa ja käynyt kahdesti lahden takana Virossa kokeilemassa siipiään. Palkintokaappiin on kertynyt useita mitaleja, mutta mestaruudet puuttuvat ainakin toistaiseksi. Tammikuussa päättynyt sopimus Turun Palloseuran kanssa ei välttämättä jäänyt viimeiseksi. Totta kai hinkua valmentamiseen yhä on, mutta sen täytyy sitten olla sopiva pesti minulle. Täytyy olla luottoa tyyliini valmentaa ja johtaa. Lisäksi taustalle tarvitaan osaavia ihmisiä, jottei siitä tule yhden miehen show, hän luettelee. Valmentajana Rautiainen on päässyt läheltä seuraamaan suomalaisten juniorijalkapalloilijoiden harjoittelua ja edesottamuksia. Hän kannustaakin lähtemään mahdollisimman nuorena kohti Euroopan suurempia liigoja, sillä vain todellisessa jalkapalloympäristössä voi kehittyä huipputason jalkapalloilijaksi. Olen sitä mieltä, että mitä aikaisemmin lähdetään ulkomaille taistelemaan peliajasta, sitä paremmin nuori kehittyy. Kulttuuri, ihmiset kaikki ympärillä vaikuttavat kehittyvään pelaajaan. Täällä jalkapallo ei vielä ole ihan niin kilpailukykyinen ammatti ja se näkyy kaikessa. Pasi Rautiainen Ikä: 49 Syntymäpaikka: Helsinki Asuinpaikka: Porvoo Ammatti: Tv-kommentaattori, jalkapallovalmentaja Sotilasarvo: reservin jääkäri poiminta Afganistanin valot ja varjot esillä Tampereella Mikko Laaksonen Suomalaisten rauhanturvaajien työ Afganistanissa on yksi teemoista Tampereen kaupungin järjestämässä Afganistan kulttuuritapahtumassa. Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä toteutettavan tapahtuman ohjelmassa on esimerkiksi Valoja ja varjoja Afganistanin taivaan alla -seminaari, jossa puhuvat muun muassa kouluttaja, kapteeni Mikko Kurko ja Afganistanissa parhaillaan rauhanturvatehtävissä toimiva tiedotusupseeri Elina Katajamäki. Odotamme kävijöiden joukossa olevan sekä kantaväestöä että afganistanilaisia kaikkialta Suomesta, kertoo Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden johtava koordinaattori Maris Reinson. Myös Afganistanissa palvelevat suomalaiset rauhanturvaajat ovat esillä Afganistan-kulttuuritapahtumassa. Kuva: Puolustusvoimat Tapahtumassa käsitellään myös Afganistanin kulttuuria ja sivistystä sekä naisten asemaa. Lisäksi afganistanilaisten arkeen voi tutustua Kansakunta elää kun kulttuuri elää -valokuvanäyttelyn kautta. Tapahtuman suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus sekä Norjan Suomen suurlähetystö. Afganistan 2010 Tampere Valoja ja varjoja Afganistanin taivaan alla -seminaari klo Ilmoittautuminen mennessä osoitteessa Vapaa pääsy. kalenteri Retki Kuivasaareen 7.8. ja 8.8. Helsinki Suomenlinnan Rannikkotykistökilta järjestää retkiä Kuivasaareen, jossa voi museo-oppaan johdolla tutustua muun muassa 12-tuumaiseen kaksoistykkitorniin ja muihin museotykkeihin. Lähdöt klo 11 Merisatamasta. Liput 30 e (aikuiset) / 10 e (5 16- vuotiaat). Osallistujien on oltava Suomen kansalaisia ja todistettava henkilöllisyytensä. Painin sotilas-mm Lahti Lahden Suurhallissa kilpaillaan Kansainvälisen sotilasurheiluliiton 27. sotilaiden painin MMkisat. Osallistujia odotetaan tulevan yli 200 noin 25 maasta. Kilpailut järjestää Hämeen Rykmentti. Puolustusministeri Jyri Häkämies on tapahtuman suojelija. Jalkapallon sotilas-sm Hämeenlinna Suomen-mestaruudesta kamppaillaan Parolannummella. Järjestelyistä vastaavat Panssariprikaati ja Maavoimien Esikunta. Sotilassoittokunta Rotuaarilla Oulu Pohjan Sotilassoittokunta esiintyy Rotuaarilla Oulussa järjestettävän MILjazzin tunnelmissa. Kello 12, säävaraus. Salibandymestaruuskisat Kouvola Suomen Sotilasurheiluliiton varusmiesten salibandymestaruus ratkotaan Kouvolassa. Ilmoittautumiset PvAH:lla mennessä majuri Juha Jaakkolalle (puh ). Järj. Kouvolan Varuskunnan Urheilijat.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER & VATT Matine tutkimusseminaari 17.11. 2011 (MATINE rahoitus 58 000 ) Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida maanpuolustus Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtion

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Kemijärven ammattioppilaitos 10.10.2008 Nuorten Time Out! Aikalisä-toiminta Sirkku Valve, Hanketyöntekijä, Time Out! Aikalisä! Elämäraiteilleen -

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot