Herman Van Rompuy: Tämä talouskriisi joka on 1930-luvun jälkeen suurin taloudellinen taantuma Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Transkriptio

1 ISSN Helmikuu 2013 / 02 teemanumero FI ETSK info Euroopan talousja sosiaalikomitea silta Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija Näemme ETSK:ssa itsemme siltana Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Silta määritellään esimerkiksi joen, notkelman tai tien yli ulottuvaksi ja sen yli johtavaksi rakennelmaksi. ETSK on siis kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuva elävä kokonaisuus, jolla on yhteys molempiin suuntiin EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskuntiin ja joka pyrkii kuromaan umpeen EU:n ja sen kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välisen kuilun. Voidakseen onnistua tässä ETSK:n tulee sekä toimia tehokkaasti toimielinten kumppanina Brysselissä että käydä jatkuvasti vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa jäsenvaltioissa. Maailmanlaajuisen finanssikriisin puhkeamisesta lähtien on käyty laajaa julkista keskustelua valtiollisten ja EU:n toimielinten nykyisestä ja tulevasta roolista sekä siitä, millaisia toimia ne esittävät kriisin taltuttamiseksi. ETSK ei voi sivuuttaa näitä keskusteluja, sillä tehtävänämme on tuoda esille Euroopan kansalaisten intressejä, tarpeita ja odotuksia. Olen erityisen mielissäni siitä, että komitean ehdotuksissa (joista yhteisymmärrykseen pääseminen on suuren työn takana) on aina pyritty kääntämään kriisi mahdollisuudeksi kehittää toimintamekanismeja ja jatkaa EU:n menestystarinaa. Olen vakaasti sitä mieltä, että vallitsevan tilanteen tulisi johtaa meidät pohtimaan uudelleen kansalaisyhteiskunnan asemaa politiikan muotoilussa ja rakentamaan uudenlaista demokratiaa. Tämä on yksi Vrije Universiteit Brusselin Eurooppa-tutkimuksen laitokselta aiheesta Kriisin vaikutus kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin EU:ssa tilaamamme tutkimuksen johtopäätöksistä. Tavoitteena oli, että ETSK saa ulkopuoliselta taholta näkemyksen EU:n jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintakyvystä kriisin jälkimainingeissa. Tiedämme kaikki, että työmarkkinaosapuolten on kriisin vallitessa päästävä täysipainoisesti mukaan uudistusprosessiin sekä valtio- että unionitasolla. Tarvitsemme vankkaa tietoa näiden tahojen nykyisistä toimintavalmiuksista, jotta voimme tutkia, miten niitä voidaan auttaa ja miten voimme ottaa oppia niistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että finanssi- ja talouskriisi, joka on horjuttanut perustavanlaatuisesti EU:n asemaa eurooppalaisessa yhteiskunnassa, voidaan nähdä mahdollisuutena antaa kansalaisyhteiskunnalle uusi ja mahdollisesti rakentavampi ja yhteistoiminnallisempi rooli päätöksentekoprosesseissa. Tutkimuksen mukaan voisimme alkaa pohtia uudelleen myös kansalaisyhteiskunnan poliittisen, demokratiaan perustuvan osallistumisen merkitystä. Tutkimus osoittaa, että kaikki kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat myötävaikuttaa unionin kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä sen varmistamiseen, että elämä on parempaa, rakentavampaa, osallistuvampaa ja tyydyttävämpää. Tutkimuksessa esitetyt suositukset voisivat hyvin edistää keskustelua kansalaisyhteiskunnan roolista EU:n päätöksentekokehyksessä ja luoda sille perustaa. Haluaisin, että näemme niiden kautta lintuperspektiivistä, mitä tällä hetkellä tapahtuu ruohonjuuritasolla, jotta voimme saada näistä tapahtumista tarkemman ja laajemman käsityksen. Suosituksista voidaan mainita kehotus kehittää mekanismeja alhaalta ylöspäin suuntautuvien, kestäväpohjaisten toimien edistämiseksi (esim. toimien epämuodollinen organisointi, organising without formalising) ja tukea kansallisia talous- ja sosiaalineuvostoja, kun ne edistävät kansalaisyhteiskunnan toimintaa omilla alueillaan ja omissa maissaan ja eurooppalaisten kumppaniensa kanssa. Tämän suppean tutkimuksen tulokset ja suositukset käyvät täydellisesti yksiin ETSK:n päivittäisen työn kanssa, vahvistavat sitoutumistamme kansalaisyhteiskunnan asiantuntemuksen ja omistautuneisuuden mahdollisimman tarkkaan hyödyntämiseen ja auttavat meitä pääsemään selville eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan tunnelmista. Tätä tarvitaan, jotta voimme tarjota turvallisen tien sillan toiseen päähän: EU:n toimielinten luo. KALENTERIIN MERKITTÄVÄÄ Staffan Nilsson Presidentti helmikuuta 2013 Bryssel: Symposiumi aiheesta Ydinfissiotutkimus vähähiilisen talouden hyväksi 14. maaliskuuta 2013 ETSK, Bryssel: Euroopan kuluttajapäivä maaliskuuta 2013 ETSK, Bryssel: ETSK:n täysistunto TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Merirosvouksen torjunta 3 Ihmiset etusijalle 4 Sisämarkkinoita ei saa pitää itsestäänselvyytenä 5 Ihmisten hyväksi, yhteiskunnan hyväksi 6 Sisämarkkinat: hyvät yrityksille, erinomaiset Euroopalle 7 Pilvipalveluilla selkeitä etuja 8 ETSK:n jäsenen Gonçalo Lobo Xavierin haastattelu Vastoinkäymiset eivät pysäytä Euroopan yhdentymistä ETSK-info: Sanoitte äskettäin pitämässänne puheessa, että Kriisi on paljastanut niiden rakennemuutosten laajuuden, joita tarvitaan talouden saattamiseksi takaisin kestävälle pohjalle. Voisitteko tarkentaa tätä hieman? Herman Van Rompuy: Tämä talouskriisi joka on 1930-luvun jälkeen suurin taloudellinen taantuma Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on paljastanut monia perusongelmia lukuisten maiden talouspolitiikassa, EU:n yhteisten sisämarkkinoiden toiminnassa ja euroalueen suunnittelussa. Euroalueen osalta niihin kuuluvat muun muassa eri jäsenvaltioiden kilpailukyvyn huomattavat erot, liiallinen julkinen ja yksityinen velkaantuminen, euroalueen onnistuneeseen hallinnointiin tarvittavien yhteisten välineiden puuttuminen sekä yhdennettyjen sääntely- ja valvontamekanismien riittämättömyys rahoitussektorilla. Pankkiunioni on yksi aiheista, joista on keskusteltu vilkkaasti ETSK:ssa. Komiteassa sitä pidetään vakauden edellytyksenä oletteko samaa mieltä? M i n u n l i s ä k s e n i k o k o Eurooppa-neuvosto on samaa mieltä. Sen vuoksi sovimme nopeasta etenemisestä yhteisen valvontamekanismin toteuttamiseksi rahoitussektorilla sekä yhteisestä kriisinratkaisumekanismista ja muista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan edetä tehokkaasti pankkiunionin perustamiseen. On luonnollista, että yhteisvaluuttaan osallistuvilla mailla on enemmän yhteistä tehtävää valuutan hallinnoinnissa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy Pankkiunionia koskevan ehdotuksen mukaan Euroopan keskuspankki ottaa vastuun euroalueen pankkien valvonnasta. Eikö tämä saattaisi aiheuttaa ristiriitaa EKP:n valvonta- ja rahapoliittisten tehtävien kesken? Näin voisi käydä esimerkiksi silloin, jos se haluaa pitää korkotason alhaisena pankkien tukemiseksi. Ei. EKP:n rahapoliittinen vastuu ja sen valvontatehtävät erotetaan ns. kiinanmuurilla. Monet etenkin euroalueen ulkopuoliset tarkkailijat katsovat, että pankkiunioni on ensimmäinen askel kohti kahden nopeuden Eurooppaa, jossa sivullisilla on eräillä lainsäädännön osa-alueilla rajattu vaikutusvalta. Onko olemassa mekanismeja, jotka huojentaisivat heidän pelkojaan? On luonnollista, että yhteisvaluuttaan osallistuvilla mailla on enemmän yhteistä tehtävää valuutan hallinnoinnissa. Tämä tehdään kuitenkin avoimella tavalla eikä se vaaranna EU:n sisämarkkinoita. Olen vaikuttunut siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan järjestäytyminen kehittyy niin Euroopan tasolla kuin valtio-, alue- ja paikallistasolla. Tällä hetkellä neuvotellaan EU:n talousarviosta seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Uskotteko, että Euroopan yhdentymiskehityksen jatkuminen saattaa itse asiassa riippua näiden neuvottelujen tuloksesta? Euroopan yhdentymiskehitys on jatkunut omalla painollaan jo 60 vuoden ajan ajoittaisista vastoinkäymisistä huolimatta. Se jatkuu tulevaisuudessa vaikka ja korostan tässä vaikka-sanaa sopimus seuraavasta rahoituskehyksestä viivästyisikin. Kuinka järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voisi teidän mielestänne parhaiten edistää yhdentymisprosessia näinä aikoina? Olen vaikuttunut siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan järjestäytyminen kehittyy niin Euroopan tasolla kuin valtio-, alue- ja paikallistasolla. Melkein jokaisella alakohtaisella organisaatiolla, kansalaisjärjestöllä, työmarkkinaosapuolella, tiedemaailman ryhmällä, pohdintaryhmällä ja kampanjaorganisaatiolla on nykyään Euroopan tason rakenne tai verkosto, joka huolehtii toiminnan eurooppalaisesta ulottuvuudesta. Tämä on erittäin tärkeää, kun pyritään varmistamaan laaja tietoisuus Euroopan unionin merkityksestä kansalaisten elämässä ja EU-tason mahdollisuudet puuttua keskeisiin kansalaisia huolestuttaviin seikkoihin aloilla, joilla olemme toisistamme riippuvaisia tai joilla yhteistoiminta tuo muita etuja. (asp/mb) 1

2 ETSK:n työnantajat-ryhmän varapuheenjohtaja Anna Bredima Merirosvouksen torjunta Merirosvous ei ole yksinomaan meriliikenteeseen liittyvä ongelma. Se on myös humanitaarinen ja kaupankäyntiin liittyvä maailmanlaajuinen ongelma, jolla on vaikutuksia kuluttajiin ja veronmaksajiin kaikkialla maailmassa. Maailmanlaajuisesti merirosvouksen kustannukset ovat pöyristyttävät 7 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain. Pelkästään vuonna 2012 merirosvot murhasivat kuusi merimiestä ja ottivat 448 panttivangiksi eri puolilla maailmaa alusta purjehtii vuosittain merirosvojen temmellyskenttänä olevilla vesillä. Kolme miljoonaa tynnyriä öljyä ja puolet maailman konttiliikenteestä kulkevat päivittäin Intian valtamerellä halki alueiden, joilla merirosvot ovat uhkana. Mikäli merirosvousaaltoa ei saada padottua, vaarana on, että EU:n tavaroiden ja energian koko logistiikkaja toimitusketju katkeaa, toteaa ETSK:n työnantajat-ryhmän varapuheenjohtaja, Kreikan laivanvarustajien liiton johtaja Anna Bredima, joka on laatinut ETSK:n täysistunnossa tammikuussa annetun lausunnon keinoista vahvistaa EU:n reagointia merirosvouteen. Otteita haastattelusta: ETSK-info: Monien mielestä merirosvous kuuluu menneeseen aikaan. Toteatte, että nykypäivän merirosvous sai uutta vauhtia vuonna Anna Bredima: Merirosvousta harjoitettiin myös ennen vuotta 2007, mutta se oli satunnaista. Nykypäivän merirosvous syntyi Somalian rannikon edustalla. Somalia on toimintakyvyttömyyden tilaan ajautunut valtio, joka ei kykene tarjoamaan nuorille uskottavaa vaihtoehtoa merirosvoukselle eikä ottamaan käyttöön tehokasta pelotetta. Viime aikoina merirosvous on levinnyt maailman muihin osiin: Guineanlahdelle sekä Länsi-Afrikan, Indonesian ja Etelä-Amerikan rannikon edustalle. Guineanlahden merirosvous on erilaista, paljon väkivaltaisempaa kuin Somalian rannikon edustalla harjoitettu merirosvous, ja sen tyypillisimpänä piirteenä ei ole panttivankien ottaminen vaan öljylastien kaappaaminen. EU:n toteuttamassa merirosvouksen torjuntatyössä on mielestänne ollut keskeisenä virheenä se, että siinä on torjuttu merirosvouden oireita eikä sen perimmäisiä syitä. Merirosvouksen perimmäinen syy on löydettävissä maan kamaralta. Valtion toimintakyvyttömyys, köyhyys, rankaisematta jääminen ja merirosvous ovat yhteydessä toisiinsa. Laatimalla lausunnon merirosvoudesta komitea on halunnut lisätä Euroopan kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta ongelmasta ja myös painostaa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden päätöksentekijöitä ryhtymään päättäväisiin ja järeisiin toimiin. Laatimassanne lausunnossa toteatte, että EU:lla on käytössään kaikki tarvittavat välineet merirosvouksen torjumiseksi: kaupankäynti ja kehitysapu, sotilaallinen läsnäolo, jälleenrakennus ja valtiorakenteiden kehittäminen. Mitä siis puuttuu? Merirosvouksen perimmäinen syy on löydettävissä maan kamaralta. Valtion toimintakyvyttömyys, köyhyys, rankaisematta jääminen ja merirosvous ovat yhteydessä toisiinsa. Mitä jäsenvaltiot voivat tehdä? Ensimmäisenä askeleena voisi olla merirosvouksen vastaisen lainsäädännön ajantasaistaminen niin, että merirosvous luokitellaan jälleen rikokseksi. Tähän saakka merirosvot on kyllä pidätetty, mutta heitä ei ole kuitenkaan asetettu syytteeseen, koska voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista sitä. Tämän seurauksena heidät lopulta vapautetaan. On sanottu leikillisesti, että viimeisin merirosvouksen vastaiseen lainsäädäntöön erikoistunut lakimies kuoli vuonna Merirosvous kukoistaa eikä vähiten siitä syystä, että se on kannattavaa liiketoimintaa. Olette useaan otteeseen todennut, että on välttämätöntä katkaista merirosvousta palvelevat rahoitusvirrat. Kuinka se voidaan tehdä? Olemme esittäneet ajatuksen siitä, että vahvistetaan toimia asianomaisten pääomavirtojen jäljittämiseksi ja laaditaan musta lista rahoituslaitoksista, jotka osallistuvat merirosvoukseen liittyvään rahanpesuun. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila yhä yhtä kaukana Joulukuun 4. päivä 2012 oli asetettu määräajaksi rajat ylittävien toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamiselle. Niiden on määrä korvata 27 nykyistä aluetta ja muodostaa perusta yhtenäiselle eurooppalaiselle ilmatilalle. Määräaikaa ei kuitenkaan noudatettu. Näin ollen EU:n ilmoittama tavoite lisätä ilmatilan kapasiteettia sekä vähentää lennonjohtokustannuksia, myöhästymisiä ja ilmansaasteita on edelleen yhtä kaukana toteutumisesta. Euroopan komissio on ilmoittanut uusista toimista, joilla tuetaan takeltelevaa Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II -hanketta (Single European Sky, SES II). Nimellä Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II+ (SES II+) tunnetun, vielä julkistamattoman paketin odotetaan elvyttävän SES II -hankkeen täytäntöönpanoa. Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa on pyydetty auttamaan komissiota tulevan ehdotuksen laatimisessa. Kuluttajat kärsivänä osapuolena Kuluttajat eivät saa kärsiä siitä, että lentoliikenneala ei kykene ratkaisemaan sisäisiä ongelmiaan, totesi ETSK:n varapuheenjohtaja Jacek Krawczyk, joka toimii tulevan SES II+ -pakettia käsittelevän lausunnon esittelijänä. Hänen tunnepitoinen vetoomuksensa ETSK:n tammikuussa järjestämässä konferenssissa loi puitteet keskustelulle siitä, kuinka pitkään vireillä olleessa hankkeessa pitäisi edetä. Liikenneasioista vastaava Euroopan komission jäsen Siim Kallas myönsi, että jäsenvaltioiden vastahakoisuus luopua omasta määräysvallastaan yhteisen valvonnan hyväksi on hidastanut yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseen tähtäävää hanketta. Hän ilmoitti, että Euroopan komissio aikoo ryhtyä oikeustoimiin kaikkia niitä valtioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet määräaikaa rajat ylittävien toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamisessa. ETSK on pitkään vaatinut kurinpitotoimia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät saavuta tavoitteita. Syksyllä Kyproksella järjestetyssä ilmailualan huippukokouksessa Krawczyk totesi, että komission on osoitettava vahvaa johtajuutta asettamalla tavoitteeksi suorituskykyparametrit ja valvomalla niitä tarkasti. Mikäli niitä ei saavuteta, komission on ryhdyttävä kurinpitotoimiin, hän sanoi. Aiheutuvat kustannukset toimitusjohtaja ja Euroopan lentoyhtiöiden liiton puheenjohtaja Bernard Gustin lisäsi. Kun tähän lisätään tarpeettoman korkeat lennonvarmistuskustannukset Euroopassa paljon suuremmat kuin Yhdysvalloissa kokonaissumma on valtava, komission jäsen Kallas totesi. Hän sanoi suoraan, että lasku lankeaa matkustajien ja yritysten maksettavaksi. Kuka on syypää? Halpalentoyhtiö Ryanairilla johtajana työskentelevä David O Brien syytti hankkeen viivästymisestä ja seisahtumisesta lennonjohtajia. Komission olisi lopetettava lennonjohdon kansalliset monopolit, mikäli se haluaa nykyaikaistaa Euroopan lentoliikenteen, hän sanoi. ETSK:n varapuheenjohtaja Jacek Krawczyk Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton lennonjohtajien komitean puheenjohtaja Riccardo Rubbini kommentoi syytöksiä toteamalla, että lennonjohdolla on kaikki luonnollisen monopolin ominaisuudet ja siksi siihen ei pidä soveltaa kaikkia kilpailu- ja markkinaperiaatteita. Komissio ei ole tätä ymmärtänyt, hän sanoi ja lisäsi, että komission pyrkimykset leikata kustannuksia ovat johtaneet siihen, että rajat ylittävien toiminnallisten ilmatilan lohkojen toteuttamista koskevat tavoitteet eivät ole realistisia. Koska todellinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on puuttunut yhtenäistä ilmatilaa koskevan paketin täytäntöönpanosta, hänen mielestään ilmailualan työntekijöiden tilanne on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lentoliikennereitit perustuvat yhä valtioiden rajoihin optimaalisten lentoliikennevirtojen sijaan. Niinpä lentokoneita ohjataan pidemmille reiteille, pakotetaan kiertämään sotilasalueet ja saatetaan aiheuttaa niille viivästyksiä siirryttäessä kansallisesta lennonjohdosta toiseen. Lentoliikenteen viivästysten arvioidaan olleen vuonna 2011 yhteensä EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden Tulisiko kyseisenlainen on löydettävä tarvittava poliittinen tahto luettelo laatia EU:n tasolla? lähes 18 miljoonaa minuuttia. Yhtenäisen ilmatilan puuttumisesta johtuvan naa lentomatkustajaa ja lennonjoh- EU:ssa on vuosittain 800 miljoo- Olemme esittäneet ajatuksen siitä, että vahviste- ja esitettävä merirosvouksen vastainen monitahoinen strategia. Komitea kannattaa YK:n päätöstä jatkaa Euroo- keskustellaan lisää lähitulevaisuudessa. aiheuttavan noin 3,7 miljardin euron on oikeus vaatia, että ilmailun koko Kyllä. Ja olen varma, että asiasta lentojen tehottomuuden arvioidaan tajia on noin Matkustajilla taan toimia asianomaisten pan unionin johtamien merivoimien Euroopan parlamentti kannattaa kustannukset. Mikäli järjestelmää ei arvoketju toimii tehokkaasti, ja torjua mandaattia Somaliassa (EU-NAV- painokkaasti senkaltaista luetteloa. En nykyaikaisteta, kansainvälisen lentoliikenneliiton IATAn mukaan 20 prosent- painostavat muita, Krawczyk sanoi tilanne, jossa eräät arvoketjun osat pääomavirtojen jäljittämiseksi ja laaditaan musta 2014 asti, mutta sitä on laajennettava merirosvoutta huomattavasti, tia lennoista myöhästyy vuonna loppupäätelmissään. FOR-ATALANTA-operaatio) vuoteen epäile, etteikö musta lista vähentäisi maantieteellisesti niin, että se kattaa koska mikäli rahavirta katkaistaan, lista rahoituslaitoksista, itäisen ja eteläisen Intian valtameren. yllykettä merirosvouteen ei enää ole. Yhtenäisen ilmatilan toteuttamatta jättäminen maksaa noin 14 SES II+ perustuu olemassa olevaan Komission jäsen Kallas ilmoitti, että jotka osallistuvat merirosvoukseen liittyvään Merivoimien nykyistä läsnäoloa Intian Eurooppalaisiin pankkeihin on lisäksi valtamerellä voidaan verrata partioimiseen 20 poliisiautolla Euroopan suurui- peräisin olevaa rahaa, joka on jäljitettävä jatkuvasti Euroopan lentoliikenteen suuntaviivat sen täytäntöönpanosta talletettu paljon merirosvouksesta miljoonaa euroa päivässä ja heikentää pakettiin. Komissio esittelee tarkat rahanpesuun. sella alueella, mikä on tyrmistyttävää. ja takavarikoitava. (mb) kilpailukykyä, Brussels Airlinesin lähiaikoina. 2 ETSK info Helmikuu 2013 / 02 teemanumero

3 Sisämarkkinat- TEEMAnumero ETSK info Euroopan talousja sosiaalikomitea Eine Brücke zwischen Europa und der organisierten Zivilgesellschaft ISSN Helmikuu 2013 / 02 teemanumero FI Hyvä lukija PÄÄKIRJOITUS Kun EU:n sisämarkkinat käynnistyivät vuonna 1992, monet eurooppalaiset olivat täynnä toivoa ja iloista odotusta: koittaisi suuremman vapauden aika, hallinnolliset esteet vähenisivät ja kaikkialla Euroopassa aukenisi uusia mahdollisuuksia. Kukaan ei osannut ennustaa, kuinka globaalit voimat vaikuttaisivat EU:n talouteen, tekisivät turhiksi sekä yksittäisten ihmisten että yritysten haaveet. Mutta nyt, kun Eurooppaa taistelee selviytyäkseen taantumasta ja eurokriisistä, viimeisen silauksen antaminen vahvoille ja vakaille sisämarkkinoille on tärkeämpää kuin koskaan: EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa epäonnistua. Alusta asti aktiivinen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on viime vuosina tiivistänyt työtään ottamalla osaa sisämarkkinafoorumeihin, julkisiin kuulemistilaisuuksiin ja konferensseihin eri jäsenvaltioissa kuullakseen kansalaisten omista kokemuksista, sekä osallistunut Euroopan parlamentin järjestämään sisämarkkinaviikkoon (Single Market Week). Viime vuonna vietetty 20. juhlavuosi oli hyvä hetki arvioida tähänastista kehitystä. ETSK:n jäseninä, EU:n toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välisenä siltana, yksi päätehtävistämme on viestintä. Meidän on pystyttävä osoittamaan EU:n kansalaisille sisämarkkinoiden tuomat edut. Meidän on näytettävä, että se on humanistinen hanke, jonka keskipisteenä ovat Euroopan kansalaiset; joka edistää vakautta, taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia, keskinäistä kunnioitusta ja yhteisten arvojen jakamista maailmanlaajuisessa ympäristössä. Meidän on myös opastettava päätöksentekijöitä oikeaan suuntaan. ETSK ei ole epäröinyt kritisoida komission ehdotusten puutteita, liittyivät ne sitten kuluttajien ja työmarkkinaosapuolten etujen huomiotta jättämiseen tai avoimuuden puutteeseen, kun asiat eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Sisämarkkinat eivät ole täydelliset, mutta nyt hallitusten on osoitettava uskonsa hankkeeseen ja annettava sisämarkkinoille mahdollisuus täyttää lupauksensa. Bryan Cassidy ETSK:n yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus -erityisjaoston puheenjohtaja Keskeneräiset sisämarkkinat Ihmiset etusijalle EU:n sisämarkkinat voivat parantaa kansalaisten elämänlaatua kaikkialla Euroopassa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), joka edustaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa EU:n tasolla, on ollut tiiviisti mukana tukemassa, ohjaamassa ja seuraamassa sisämarkkinoiden kehitystä kahden vuosikymmenen ajan. ETSK perusti vuonna 1994 yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän analysoimaan sisämarkkinoiden toimintaa, nostamaan esille ongelmia ja esteitä ja ehdottamaan niihin ratkaisuja. Se on koonnut Euroopan itse- ja yhteissääntelyaloitteista ainutlaatuisen tietokannan ja pyrkii jakamaan hyviä käytänteitä, puolustamaan yksinkertaisia menettelyjä erityisesti pienten yritysten etujen mukaisesti ja edistämään sidosryhmien kuulemista. Avainasioita ovat avoimuus ja hyvä hallinto. ETSK on erityisesti halunnut kehittää sellaisia yhtenäismarkkinoita, joiden ytimessä ovat ihmiset ja kansalaiset. Vuonna 2012 se julkaisi yhteistyössä Euroopan vapaakauppaliiton (Euroopan yhtenäismarkkinoilla on 30 jäsentä) kanssa laadittuja ehdotuksia siitä, millainen on kansalaiskeskeinen lähestymistapa sisämarkkinoihin nähden. Kansalaisyhteiskunta kysyy oikeutetusti, kyetäänkö kriisi hallitsemaan EU:n nykyisen institutionaalisen mallin avulla, komitea totesi ja korosti tarvetta vahvistaa Euroopan sosiaalista ulottuvuutta. Arkipäivän todellisuus Yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä on koonnut yhteen 50 ETSK:n tärkeintä suositusta sisämarkkinoiden ETSK:n yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän puheenjohtaja Edgardo Iozia elvyttämiseksi. Avoin viestintä lisäarvosta ja haasteista on äärimmäisen tärkeää suuren yleisön tuen saamiseksi, muistutti seurantaryhmän puheenjohtaja Edgardo Maria Iozia. Lyhytjänteiset poliittiset tavoitteet, joiden tuloksena on usein johdonmukaisuuden puute tai epätasapainoiset ehdotukset sekä rahoitus-, talous-, poliittinen ja yhteiskunnallinen kriisi, eivät lisää kansalaisten luottamusta EU:hun. On tärkeää ottaa huomioon arkipäivän todellisuus ja kansalaisten konkreettiset huolet. ETSK on antanut kahden viime vuoden aikana tiukkasävyisiä lausuntoja Euroopan komission pyrkimyksistä elvyttää sisämarkkinoita. Sisämarkkinoiden toisesta toimenpidepaketista tammikuussa 2013 annetussa lausunnossa komitea varoitti komissiota siitä, että se on kiinnittänyt liian vähän huomiota ETSK ei ole epäröinyt kritisoida komission ehdotusten puutteita, liittyivät ne sitten kuluttajien ja työmarkkinaosapuolten etujen huomiotta jättämiseen tai avoimuuden puutteeseen, kun asiat eivät ole edenneet toivotulla tavalla. sisämarkkinoiden kielteisiin sivuvaikutuksiin. Esimerkiksi sääntely on ollut liian heikkoa finanssimarkkinoiden toiminnan valvomiseen. Ennenaikainen onnistumisesta puhuminen on etäännyttänyt yleistä mielipidettä. Komission tulisi olla realistisempi ja viestiä tasapainoisemmin. ETSK katsoo myös, että kuluttajat tulisi nostaa tärkeämmälle sijalle vain yksi 12 aloitteesta on suunnattu erityisesti kuluttajille ja kehottaa komissiota painottamaan kuluttajaystävällisiä aloitteita. Lisäksi se kritisoi työmarkkinaosapuolten kumppanuuden puutteellista huomioimista ja luettelee puuttuvia, muun muassa perheyrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin liittyviä toimenpiteitä, jotka auttaisivat lisäämään kansalaisten luottamusta. ETSK on kahden viime vuoden aikana esittänyt jäsentensä käytännön kokemusten pohjalta rakentavia ehdotuksia kaikilla sisämarkkinoiden osa-alueilla julkisista hankinnoista ja liikenne- ja energiaverkoista sosiaaliseen yrittäjyyteen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin. Vuonna 2012 EU vietti sisämarkkinoiden käynnistämisen kahdennettakymmenennettä juhlavuotta. Sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen keskeinen osa, joka takaa tavaroiden, palvelujen, pääomien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden. Lähes 10 vuotta sitten tuolloinen EU:n sisämarkkina-asioista vastannut komission jäsen Frits Bolkestein vertasi kuuluisaksi nousseella tavalla sisämarkkinoiden toimintaa Ferrarin ajamiseen kakkosvaihteella. Hän kuvasi sitä valtavaksi, taloutta ja yhteiskuntaa hyödyttäväksi voimaksi, jonka potentiaalista suuri osa menee hukkaan. Hän kehotti valtioita osoittamaan yksituumaisuutta ja päättäväisyyttä vastatakseen haasteisiin ja elvyttääkseen taloutta. Juhlavuodesta huolimatta kahden vuosikymmenen kuluttua kuitenkin laajalti tunnustetaan, että sisämarkkinat eivät vieläkään toimi täysipainoisesti. Vuosituhannen alussa muutamat tietenkin ennustivat talouskriisin, joka pakottaa kovan paineen alla olevia hallitusvallan käyttäjiä palauttamaan kansalliset rajat tai ylläpitämään niitä vepars työpaikkojen säilyttämiseksi tai äänestäjien rauhoittelemiseksi. Sisämarkkinoita uhkaa työttömien määrän massiivinen lisääntyminen 28 miljoonaan, mistä ovat kärsineet etenkin EU:n nuoret, varoittaa Euroopan talousja sosiaalikomitea uudessa lausunnossaan. Satojatuhansia pk-yrityksiä on mennyt konkurssiin, ja köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat 120 miljoonaa kansalaista. Täyteen vauhtiin Sisämarkkinat tarvitsevat selvästi uutta potkua ja uutta ilmettä. Huhtikuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin, jossa määritettiin 12 viputekijää Euroopan talouden vauhdittamiseksi. Sitä seurasi lokakuussa 2012 toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti. Sillä pyritään poistamaan haittatekijöitä ja korjaamaan lainsäädännöllisiä puutteita, jotka estävät sisämarkkinoita vaihtamasta suurimmalle vaihteelle. Mikäli Sisämarkkinat tarvitsevat selvästi uutta potkua ja uutta ilmettä. sisämarkkinat toimisivat täydellä teholla kaikissa jäsenvaltioissa, se tuottaisi EU:lle yhtenäismarkkinoiden hallinto-osaston johtajan (sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto) Emer Dalyn mukaan 4 prosentin vuotuisen kasvun. Heinäkuussa ETSK:n yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä julkaisi yksityiskohtaisen tutkimuksen sisämarkkinoiden toteutumisen esteistä. Ne ryhmiteltiin viiteen kategoriaan: fyysiset (esim. rajatarkastukset), tekniset (keskinäinen tunnustaminen), verotukselliset, luonnolliset (kuten kieli ja välimatka) ja lainsäädännölliset esteet. Tutkimuksessa lueteltiin 90 estettä, joista 26 vaikeuttaa tavaroiden liikkuvuutta ja 14 haittaa henkilöiden liikkuvuutta. Siinä patistettiin rohkeisiin avauksiin niiden voittamiseksi. ETSK info Helmikuu 2013 / 02 teemanumero 3

4 Britannia: tapaustutkimus sisämarkkinoiden eduista Mikseivät brittiläiset yritykset pidä suurempaa ääntä EU:n sisämarkkinoiden eduista nykytilanteessa, kun Britannian pelätään ajautuvan kohti ulko-ovea? Tätä kysymystä pohdittiin marraskuussa 2012, kun ETSK ja Euroopan komissio järjestivät yhdessä Lontoossa konferenssin aiheesta The Single Market 20 years on What s in it for the UK?. Sisämarkkinoiden perustan vuonna 1985 hahmotelleen raportin laatija oli brittiläinen EU-komissaari Arthur Cockfield. Vuonna 2004 perustetun, sisämarkkinoita ja kuluttajansuojaa käsittelevän eurooppalaisen parlamentaarisen komitean puheenjohtajana on aina ollut britti. Ja kuitenkin Euroopan parlamentin jäsenen Malcolm Harbourin mukaan Britannian kansalaiset eivät arvosta sisämarkkinoita, koska nykyajan poliitikoilta puuttuu sitoutuminen niihin. Ja kun populistinen keskustelu Britannian EU-jäsenyydestä Sisämarkkinoita ei saa pitää itsestäänselvyytenä Euroopan parlamentin sisämarkkinaja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtaja Malcolm Harbour oli yksi pääpuhujista Euroopan komission ja ETSK:n Lontoossa järjestämässä konferenssissa The Single Market 20 years on What s in it for the UK?, jossa käsiteltiin sisämarkkinoiden tulevaisuutta Britannian näkökulmasta. ETSK-info kysyi häneltä Britannian suhtautumisesta sisämarkkinoihin. ETSK-info: Haluaako Britannia todella vahvemmat sisämarkkinat? Euroopan parlamentin jäsen Malcolm Harbour: Britannia on ollut alusta lähtien yksi sisämarkkinoiden tärkeimmistä liikkeellepanevista voimista. Asia on Britannian Eurooppa-suhteiden ydinseikkoja. Perinteisenä kauppamaana Britannia on aina ollut vapaakaupan kannattaja ja suhtautunut avoimesti ulkopuolisiin investointeihin. Mikä on Britannian kansalaisten mielipide? Suhtautuminen ovat pikemminkin välinpitämätöntä kuin kielteistä. Läheskään kaikki yritykset eivät ymmärrä etuja. Kansalaiset eivät näe suoraa yhteyttä lisääntyneen kilpailun etuihin suurempaan valikoimaan, alhaisempiin hintoihin ja vahvempaan talouteen vaikka ne ovat selkeästi osoitettavissa. Esimerkiksi omalla alueellani (West Midlands) monet työskentelevät pienissä yrityksissä, jotka valmistavat osia autonistuimiin, jotka on tarkoitettu Solihullissa valmistettaviin Land Rovereihin tai Oxfordissa valmistettaviin BMW:ihin, jotka myydään Eurooppaan. He eivät näe työpaikkojensa Läheskään kaikki yritykset eivät ymmärrä etuja. Kansalaiset eivät näe suoraa yhteyttä lisääntyneen kilpailun etuihin suurempaan valikoimaan, alhaisempiin hintoihin ja vahvempaan talouteen olevan riippuvaisia sisämarkkinoista, vaikka näin selkeästi on. Olemme alkaneet pitää sisämarkkinoita lähes itsestäänselvyytenä, jolloin niitä ei enää huomata. Soveltaako Britannia sisämarkkinoiden lainsäädäntöä hyvin? Yleinen käsitys on, että Britannia sitoutuu kaikkiin kustannuksia ja rasitteita aiheuttaviin sääntöihin ja muut maat eivät. Tämän katsotaan vievän uskottavuutta koko järjestelmältä. Tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ole paljon todisteita. Tietyt merkit viittaavat siihen, että Britannia on pannut täytäntöön EU:n säännöksiä perusteellisemmin ja joissakin tapauksissa byrokraattisemmin kuin muut valtiot. Kenties olemme olleet liian tunnollisia emmekä kovin käytännöllisiä. Muutos on kuitenkin tapahtumassa muissakin valtioissa. Mitä olisi seuraavaksi tehtävä sisämarkkinoiden edistämiseksi? Meidän on varmistettava, että olemassa olevat säännöt pysyvät ajan tasalla ja yksinkertaistettava niitä tehokkuuden lisäämiseksi. On myös kiinnitettävä huomiota epätasaiseen täytäntöönpanoon. On fantastinen mahdollisuus myydä tuotteita yli 500 miljoonan ihmisen markkinoille, missä o n y h t e n ä i s e t s ä ä n n ö t, avoin v o i m i s t u u, ensimmäisenä uhrina voi olla totuus sisämarkkinoiden eduista. pääsy, vapaa liikkuvuus ja hyvät liikenneyhteydet. Haluamme jokaisen yrityksen, jolla on kaupattavia tavaroita tai palveluita, etsivän kumppaneita ja asiakkaita muista EU-maista. Riskit ovat suhteellisen pienet paljon pienemmät kuin lähdettäessä Kiinaan tai Intiaan. Onko sosiaalinen ulottuvuus tärkeä? Sisämarkkinoilla on sosiaalinen ulottuvuus. Haluamme laadukkaita työpaikkoja kaikkialle Eurooppaan. Meidän on taattava, että työelämän perusnormeja noudatetaan. Työntekijöiden oikeudet on turvattava, mutta varsinkin pienet työnantajat saattavat joskus kokea, ettei työllistäminen ole kannattavaa: yrityksen perustaminen on huomattava riski. Tasapainon löytäminen on tärkeää, enkä ole varma, ovatko nykyiset puitteet oikeanlaiset dynaamisen Euroopan luomiseen. Inhoan kuitenkin ajatusta sosiaalisesta polkumyynnistä. Meidän on valvottava työlainsäädännön noudattamista paremmin kaikissa maissa. Tämä on sisämarkkinoita koskeva kysymys. T o s i a s i a t puhuvat puolestaan. EU:n laajentumisen jälkeen Britannian vienti uusiin jäsenvaltioihin on melkein kaksinkertaistunut. Vuonna 2011 Brit a n n i a n v i e n n i s t ä 47 % arvoltaan 281 miljardia euroa suuntautui EU- maihin. Britannian hallitus totesi lokakuussa 2012 vahvojen sisämarkkinoiden luovan työpaikkoja ja hyödyttävän kaikkia jäsenvaltioita. Aiemmissa tutkimuksissa vuodelta 2011 todettiin laajat hyödyt yritysten kannalta, samoin kuin vaikutusten olevan negatiiviset, mikäli Britannia päättäisi vetäytyä EU:n tulevista kauppasopimuksista. Ylisääntelyn uhka Britannia on kritisoinut ylisääntelyä, ja yksi Lontoossa käydyn keskustelun päätelmistä oli, että byrokratiaa on rajoitettava erityisesti pienyritysten osalta (säännös voimaan/toinen pois -periaate uusille säännöksille). Ongelmana on myös, ettei EU:n kansalaisille tiedoteta selkeästi yhteismarkkinoiden eduista. Internetissä olevien monien neuvontapalveluiden tuominen saman portaalin alle olisi hyvä alku. Britannian yrityksistä suuri joukko on pienyrityksiä jotka usein ovat Apua tarjolla Koska yli 12 miljoonaa Euroopan kansalaista ja yritystä liikkuu EU:n sisällä vuosittain, SOLVIT-palvelussa uskotaan, että se voi tukea nykyistä paremmin yhtenäismarkkinoita, jos se voi tavoittaa useampia kansalaisia ja yrityksiä. SOLVIT on auttanut vuodesta 2002 ihmisiä ja yrityksiä, joilla on ollut ongelmia sen vuoksi, että kansalliset viranomaiset ovat soveltaneet virheellisesti sisämarkkinasääntöjä. SOLVIT on vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely, jonka toiminnasta jäsenvaltiot vastaavat yhdessä ja jota Euroopan komissio koordinoi. Sillä on vankka kokemus esteistä, joita ihmiset ja pienyritykset kohtaavat liikkuessaan ja käydessään kauppaa rajatylittävästi unionissa. Verkostosta vuonna 2011 tehdyn arvioinnin mukaan SOLVIT on ainoa lajissaan oleva palvelu, ja sen palvelujen kysyntä todennäköisesti lisääntyy, koska kehittyvät yhtenäismarkkinat lisäävät työntekijöiden muuttoliikettä ja rajat ylittävää liiketoimintaa. SOLVITin palvelujen erottuvuuden lisääminen verkossa erityisesti pienyrityksille on keskeinen tavoite Suuri osa nykyistä työtämme koskee oleskelulupia ja sosiaaliturvakysymyksiä, kertoo Anoushka Janssens komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosastosta. SOLVIT käsittelee noin yksittäistapausta vuosittain, mutta kun otetaan huomioon, että 12 miljoonaa ihmistä liikkuu vuosittain EU:n sisällä, sen palveluilla on valtava potentiaali. Ammattipätevyyden tunnustaminen joka on liikkuvuuden kannalta ratkaiseva tekijä yhtenäismarkkinoilla on SOLVITin toinen tärkeä toiminta-ala, joka kattaa noin 16 prosenttia tapauksista. Kumuloituvat hyödyt tehokkaita kotimarkkinoilla, mutta joilta puuttuu uskallusta yrittää kaukaisemmille markkinoille. Monet ajattelevat, että sisämarkkinoiden kielteisiä vaikutuksia alkaa olla myönteisiä enemmän, varoittaa Karen Clements Britannian kauppakamarista. Britannian kansalaiset eivät arvosta sisämarkkinoita, koska nykyajan poliitikoilta puuttuu sitoutuminen niihin. Ja kun populistinen keskustelu Britannian EU-jäsenyydestä voimistuu, ensimmäisenä uhrina voi olla totuus sisämarkkinoiden eduista. selittää. Pienyritykset saattavat kohdata kaupan esteitä tuotteita ja palveluja sekä alv:tä ja muita verotuskysymyksiä koskevissa asioissa; ne ovat toistaiseksi aliedustettuja SOLVITin käsittelemien tapausten joukossa. Niiden tukemiseksi työskentelemme entistä tiiviimmin yritysten ja pk-yritysten verkostojen parissa. Vuoden 2011 arvioinnissa korostettiin myös yhtä tulevaisuuden kannalta tärkeää SOLVITin piirrettä: sen panosta paitsi yksittäisten ongelmien myös pikemminkin rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen jolloin se kansalaisia ja yrityksiä auttaa enemmän. Arviointikertomuksessa katsotaan itse asiassa, että SOLVITin ratkaisemien tapausten kumuloituvat taloudelliset hyödyt tiettynä vuotena ovat monta kertaa suuremmat kuin tapauskohtaiset hyödyt. SOLVITin palvelujen erottuvuuden Euroopan parlamentin jäsen Malcolm Harbour lisääminen verkossa erityisesti pienyrityksille on keskeinen tavoite, Janssens 4 ETSK info Helmikuu 2013 / 02 teemanumero