SUOMENKIELINEN VANHUSTYÖ MAAILMALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMENKIELINEN VANHUSTYÖ MAAILMALLA"

Transkriptio

1 SUOMENKIELINEN VANHUSTYÖ MAAILMALLA Yhteisökartoitus kolmannen sektorin tukihankkeiden käynnistämiseksi Juhana Malme Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Kirstinkadun yksikkö

2 Sitä nuorena luulee maailman löytyvän jostain kaukaa. Myöhemmin kokee kaiken muuttuneen. Vanhana ymmärtää maailman pyöreäksi: mitä kauemmaksi menee, sen lähemmäksi tulee omia juuriaan. (Elina Badur, Sitä nuorena luulee)

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / HELSINGIN KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Malme, Juhana Heikinpoika Suomenkielinen vanhustyö maailmalla yhteisökartoitus kolmannen sektorin tukihankkeiden käynnistämiseksi Helsinki s. 4 liitettä Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa ulkosuomalaisvanhusyhteisöjä ja niiden tarjoamia palveluita, sekä tarvetta ja mahdollisuuksia tukea palveluita. Ajatuksena on helpottaa oppilaitoksia ja järjestöjä luomaan kestäviä yhteistyöohjelmia vanhustyön tukemiseksi. Tutkimustyötä on tukenut Suomi-seura ja Ulkosuomalaisparlamentti. Aineisto kerättiin yhteisökartoituksella, jota lähetettiin sähköpostin välityksellä ympäri maailmaa yli 400 kappaletta. Tarkoituksena oli että kartoitus tavoittaisi kaikki toiminnalliset ulkosuomalaisvanhustyöyksiköt. Käyttökelpoisia vastauksia tuli 10 kohteesta. Aineisto osoitti eroavaisuuksia eri maiden yksiköiden rakenteissa ja palveluissa. Teoria osuuden perusteella merkitsevät muuttajat ovat siirtolaisuuden historiallinen kesto, sekä yksittäisten henkilöiden oleskeluaika maassa. Euroopan maissa oleskelun kesto on usein vain osan elinajasta kun taas sen ulkopuolella usein jo koko elämän mittaista. Tämä asettaa aivan erilaisia vaatimuksia työn suhteen. Kaikissa vastauksissa kävi selvästi ilmi tarve saada tukea, mutta toisaalta rakenteet ohjelmien aloittamiseksi olivat vielä useissa kohteissa varsin heikkoja. Mahdollisuuksia kuitenkin on ja kasvava vanhusten määrä sekä kansainvälistyminen kannustaa oppilaitoksia luomaan yhteyksiä näihin yhteisöihin.

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC KIRSTIKATU TRAINING UNIT Author: Malme, Juhana Title: Suomenkielinen vanhustyö maailmalla yhteisökartoitus kolmannen sektorin tukihankkeiden käynnistämiseksi Finnish Social Work among the Elderly A study of the expatriate communities Date: Autumn 2001 Pages: 51 Appendices:4 The purpose of this study was to find out what the elderly expatriate communities offer in general and how would it be possible to support their work with Finnish speaking volunteers. The study was made in co-operation with Suomi-seura and the Finnish expatriate parliament. The data was gathered from all over the world where there are Finnish related communities. More than 400 inquiries were sent out via in order to locate all the communities in this field. In total 10 responses were considered important for the study. However these responses gave enough data to classify the communities and to show patterns of different traditions of being Finnish minded. In conclusion the only way to support from Finland the expatriate communities is to create student and volunteer exchange programs. The responses from the communities stated an undeniable need for such programs but also pointed that the structures aren t yet ready in all the locations. Keywords: elderly, expatriate, migration, emigration, exchange program. Deposited: The library of Helsinki, Alppikatu training unit.

5 1 JOHDANTO ULKOSUOMALAINEN VANHUUS VANHUSTYÖN TAUSTOJA Vanhus, ikäihminen ja seniorikansalainen Suomalaisen vanhustenhoidon kehitys JÄLKITEOLLISEN YHTEISKUNNAN VANHUSKÄSITYS VANHUUDEN TUOMAT MUUTOKSET JA IKÄ ULKOSUOMALAISVANHUUS KEHITYSVAIHEENA ULKOSUOMALAISVANHUKSET JA PERHE DEMENTOITUMINEN JA ULKOSUOMALAISUUS ULKOSUOMALAISEN VANHUUDEN ERILAISIA MALLEJA SIIRTOLAISUUS JA ULKOSUOMALAISUUS SIIRTOLAISUUDEN MÄÄRITTELY ULKOSUOMALAISUUDEN MÄÄRITTELY SUOMALAINEN SIIRTOLAISUUS SIIRTOLAISUUDEN JA ULKOSUOMALAISUUDEN JAOTTELUTAPOJA Vanhat siirtolaisuusmaat Uudet siirtolaisuusmaat ETÄ- JA LÄHISUOMALAISET ERILAISIA PALVELUITA LAITOKSET YHTEISÖT SUOMENKIELINEN KIRKOLLINEN TYÖ KESKEISET PYHÄT TOIMITUKSET ULKOSUOMALAISVANHUKSILLE Rippi Hautaan siunaaminen TOIMENPIDEMALLIT PALVELURAKENTEIDEN TUKEMISEKSI YHTEISÖKARTOITUKSEN SUORITTAMINEN YHTEISÖKARTOITUS YHTEISÖKARTOITUKSEN JA KYSYMYSTEN ONGELMIEN ANALYSOINTI KYSELYYN VASTANNEET TAHOT KARTOITUKSEN TULOKSET TOIMITILAT JA ORGANISAATIOT SUOMENKIELISEN AVUN TARVE JA AIEMMAT KOKEMUKSET TYÖT JA NIIDEN OHJAUS MAHDOLLISUUS OPISKELUUN JA OPISKELUPAIKAT ASUMINEN JA KULUT KOLMANNEN SEKTORIN TUKIVERKOSTO POHDINTA...42 LÄHTEET...46

6 1 1 JOHDANTO Suomalaisia on aina muuttanut ulkomaille leivän tai jonkun muun syyn perässä. Ennen toista maailmansotaa muuttaneista suomalaisista on jo kasvanut toinen sukupolvi, joka vuosisadan puolivälin jälkeen ulkomaille muuttaneiden suomalaisten kanssa on saavuttamassa eläkeiän. Heidän palveluitaan on kartoitettu toistaiseksi eri maissa varsin vähän. Ulkosuomalaisten palveluita ei myöskään ole käsitelty vanhustyön ammattikirjallisuudessa, eikä vanhuksia erityisryhmänä siirtolaisuus- tai ulkosuomalaisuustutkimuksissa. Ulkosuomalaisparlamentti (USP), joka on maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvontaelin, käsitteli marraskuussa 2000 vanhusten tilanteen selvittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Päätöslauselmassa USP kehotti ulkosuomalaisyhteisöjä oma-aloitteiseen vanhustenhoidon kartoitustyöhön ja sihteeristöään jatkamaan edunvalvontatyötä ulkosuomalaisseniorien vanhustenhuollon turvaamiseksi viipymättä (USP päätöslauselmat I.3/2000). Tämän lisäksi USP lähetti maaliskuussa 2001 usealle eri taholle kyselyn näiden yhteisöjen nykytilanteesta, toimintatavoista, henkilökunnasta sekä palveluista. Tämä yhteisökartoitus sekä kirjallisuus ovat tämän opinnäytetyön perusta. Opinnäytetyö esittelee erilaisten ulkosuomalaisvanhusyhteisöjen erityispiirteitä ja tarkasteli syitä, jotka ovat johtaneet erilaisiin kehitysmalleihin. Se myös pohtii vaihtoehtoja kuinka tarjota suomenkielistä ja kulttuurista apua kolmannen sektorin tukitoimin. Opinnäytetyön päämääränä on helpottaa saattamaan alulle tukiverkostoja oppilaitosten ja järjestöjen kautta ulkosuomalaisvanhusyhteisöihin. Huoli suomenkielisten vanhusten asemasta maailmalla nousi ensin dementoituneiden vanhusten ongelmista, mutta on laajentunut käsittämään koko vanhustyön kenttää. Kysymys on ajankohtainen, sillä useiden arvioiden mukaan ongelmat tulevat kasvamaan lähivuosina nopeasti. Tällöin on oltava valmistautuneita vastaamaan siihen tarpeeseen, joka syntyy.

7 2 2 ULKOSUOMALAINEN VANHUUS 2.1 Vanhustyön taustoja Vanhus, ikäihminen ja seniorikansalainen Vanhuus on yleisilmaisu ihmiselämän viimeisestä kehityskaudesta. Se ei ole suoranaisesti ikärelativistinen, vaan enemmänkin psykososiaalinen kehityskausi. Vanhuus ei myöskään ala välttämättä eläkkeelle pääsystä. Eläkkeelle jäävä ihminen ei ole työelämän päättymisen vuoksi vanhus, vaikka usein vanhuuden alku sijoitetaan tähän vaiheeseen jolloin työssä ja perheessä tapahtuu paljon muutoksia (Uutela, Palosuo, Haukkala 1994,18). Eläkeläinen ja vanhus ovat silti eri ryhmien käsitteistä, joista ensimmäinen on sosiaalipoliittinen ja toinen kehityspsykologinen. Tässä tutkimuksessa käytetään ilmaisua vanhus tai vanha ihminen kuvamaan kaikkia niitä ihmisiä, jotka tuntevat ylittäneensä keski-iän, selvyyden vuoksi. Seniorikansalainen ei ole Suomessa saanut sanana kovin korkeaa kannatusta, toisaalta suomalaisten mielestä myöskään vanhus ei sovi sanana yli 60- vuotiaisiin, sen sijaan yli 80-vuotiaille se on suomalaisten mielestä paras termi. Ikäihminen tai ikääntynyt ihminen on suomalaisille sopiva termi yli 60-vuotiasta. (Vanhuusbarometri 1994.) En ole halunnut verhoilla vanhuutta antiageistisista, ts. ikärasistisista, syistä, vaan käyttää todenmukaista sanaa oikeasta elämänvaiheesta, jota ei ole syytä hävetä (Karisto 1997, 15). Vanhuus voi olla vireää tai passiivista, eikä sitä voida määritellä vain yhdellä tavalla. Erilaiset ihmiset kokevat kehitysvaiheet eri tavoin, eikä vanhuus tee poikkeusta. Psyykkinen = ihmisen havainnot, muisti, ajattelu, tunteet, motiivit Sosiaalinen = ihminen osana ympäristöä, normit, arvot, asenteet, yhteiskunta, kulttuuri Psykososiaalinen = ihminen ympäristönsä ajattelevana jäsenenä ilman fyysisiä muuttujia

8 Suomalaisen vanhustenhoidon kehitys Vanhustyö on oikeastaan vasta viime vuosisadan aikana muodostunut ja kehittynyt osa-alue sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vielä vuosisadan alussa vanhusten hoito oli perheiden tehtävä. Ne vanhukset joilla ei ollut perhettä kuuluivat köyhäinhoidon piiriin ensin seurakunnissa ja myöhemmin kunnissa. Tämä käytäntö oli tavalla tai toisella voimassa aina toiseen maailmansotaan asti. Vasta sodan jälkeen köyhäinhoidosta tuli sosiaalihuolto ja sen yhdeksi osaksi muodostui vanhustyö. (Koskinen 1998, 44.) Työelämän jälkeisen vanhuusajan pidennyttyä, ja kuolemisen siirryttyä kodeista laitoksiin, myös tutkijoita on alkanut kiinnostaa tuo elämän ehtoovaihe, jossa ihminen valmistautuu väistämättömään kuolemaansa. Vanhuus on nostettu tärkeäksi kehitysvaiheeksi, jossa ihminen arvioi elämäänsä ja ilmaisee elämättä jääneitä asioita ulospäin ehkä jopa hulluudelta tuntuvin tavoin. Vanhuuden kriisien käsittäminen mahdollistaa meille oikean tavan tukea vanhuksia säilyttämään toimintakykynsä jotakuinkin itsenäisenä. On aivan turhaa väittää, etteivät vanhukset muistuttaisi meitä elämän rajallisuudesta. Erään vanhuudesta kertovan novellikokoelman alku kiteyttää tunteen näin: Vanhuudesta puhuttaessa ihmisten kasvoille nousee juhlava ilme; kuin olisivat hautajaisissa. (Hägglund 1993) Vanhuus on osa elämää, joka yhteiskunnallisen muutoksen myötä on työnnetty yhä kauemmaksi työ-koti-perhe yhtälöstä. Muuttuneessa yhteiskunnassa ei haluta nähdä vanhuksia ikään kuin muistutuksina elämän rajallisuudesta, vaan heidät on siirretty sivuun muiden hoidettavaksi. Toisaalta monet vanhuksetkin ovat jo tottuneet yksin asumiseen ja viettämään aikaansa erilaisissa eläkeläisryhmissä. Vastapainona on kuitenkin se ryhmä, joka ei ikinä totu yksinäisyyteen. Sosiaalisen järjestelmän taloudellisen tasapainon järkkyessä on entistä enemmän alettukin taas suosia viimeisten elinvuosien sekä päivien

9 4 viettämistä kotihoidossa. Tämän järjestelyn on todettu siirtävän laitokseen siirtymistä pitemmälle (Isohanni 1988b, 58). Joissain tutkimustuloksissa on jopa todettu laitoshoidon olevan aivan liian kallista, eivätkä tuhlatut resurssit edes tue vanhusten hyvinvointia tehokkaasti (Häkkinen & Luoma, 1995; Iivari & Jämsen 1992; Koskinen 1990, 1994; OECD, 1994a, b,1996; Vaarama, 1995 ks. myös Noro1998). Kunnille ja valtiolle, jotka säästävät laitoshoitopaikkojen vähentyessä tuhansia ellei jopa miljoonia markkoja, tällaiset löydökset ovat merkityksellisiä luotaessa vanhustenhuollon kokonaisstrategiaa. Vanhustenhuolto on myös poliittisesti tärkeä asia, sillä tulevien vuosikymmenien aikana ikäryhmä tulee kasvamaan voimakkaasti (kuvio 1). Varmasti on tehtävä myös uudenlaisia sosiaalipoliittisia linjauksia muuttuvassa tilanteessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuvio 1. Väestön ikärakenne Suomessa (Lähde: Tilastokeskus) 2.2 Jälkiteollisen yhteiskunnan vanhuskäsitys Jälkiteollisen yhteiskunnan vanhuskäsitys on malli, joka on tullut perinteisen modernin mallin rinnalle. Sen perustana on aiempaa laajempi asiantuntemus ja tieteellinen tieto, joka on syrjäyttämässä käsityksen vanhuudesta rasituksena ja

10 5 ikäsidonnaisena ongelmana. Karkeasti voisi sanoa, että on siirrytty lääketieteellisestä mallista psykososiaaliseen malliin. Vanhusten hoitoa kohdennetaan yksilöllisemmin ja heidän mielipiteitään kuunnellaan. Vanhus on aktiivinen yhteiskunnan jäsen, jolla on omat kehityskriisit ja elämänvaihetehtävät. (Koskinen 1998, 18.) JÄLKITEOLLISEN YHTEISKUNNAN VANHUSKÄSITYS psykososiaalinen ja sosiokulttuurinen vanhenemisen malli vanhuus sosiaalisena integraationa ja aktiivisuutena vanhuus ainutkertaisena elämänvaiheena omine kehitystehtävineen ja elämänkriiseineen eläkkeelle siirtyminen ja vanhuus erkaantuneet toisistaan vanhat ihmiset heterogeenisena ryhmänä vanhat ihmiset voimavarana vanhat ihmiset vaikuttajina vanhuus sukupolvikysymyksenä tulevaisuuteen suuntautuneisuus: vanha ihminen tulevaisuudessa (Koskinen 1998, 19) Vanhuus on luonnollinen osa elämää. Se muodostuu, kuten kaikki elämänvaiheet, psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja kulttuurisesta osaalueesta. Vanhuus ei perustu ikään, vaan ihmisen itsensä ja ympäristön muodostamaan ajatukseen siitä, mikä on vanhuus. Tämä käsitys saattaa vaihdella paljonkin eri maissa, kuten myös vanhuuden arvostaminen. (Koskinen 1998, 20.) Ulkosuomalainen vanhus on osa maassa asuvaa suomalaisväestöä. Häntä tulisi aina tarkastella myös yhteisön jäsenenä. Lähestymistapa, joka rajaa vanhukset muun suomalaisyhteisötyöskentelyn ulkopuolelle, syrjäyttää vanhuksia. Tämä ei tarkoita, etteikö vanhuksille voisi järjestää omia

11 6 toimintaryhmiään, mutta ryhmien toiminta ja vuorovaikutus muuhun toimintaan on säilytettävä. Vanhukset ovat samassa asemassa kuin nuoret. Molempien ryhmien toivotaan olevan aktiivisia, mutta heidän osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vähätellään. Muutosvoimat tämän osa-alueen kohdalta ovat lähinnä työikäisten harteilla. Vanhus- ja nuorisoneuvostot ovat tärkeitä toimielimiä, joihin tulee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella. (Koskinen 1998, 21.) 2.3 Vanhuuden tuomat muutokset ja ikä Ihmisen ikä on monitahoinen käsite. On olemassa kronologinen ikä eli ns. kalenteri-ikä, joka kertoo kuinka monta vuotta on kulunut ihmisen syntymästä. Toisena mainittakoon sosiaalinen ikä, joka kuvastaa ihmisen suhdetta aikaan ja tilaan. Esimerkiksi ala-asteelta yläasteelle siirtyvän koululaisen sosiaalinen ikä nousee rajusti, sosiaalisia ikiä voi olla myös monta samassa kalenteri-iässä eri tilanteissa. Kolmantena on biologinen ikä, joka liittyy ihmisen fyysisiin muutoksiin. Biologinen aika on rytmisyyttä ja toistuvuutta, luonnon kiertokulkua kehossa (Tikka 1994, 81-99). Ikääntyessään ihmisen ruumis kokee muutoksia, jotka vaikuttavat toimintakykyyn. Lihasmassa vähenee, samoin jäljellä oleva lihasten voima. Hengitysjärjestelmä ottaa vastaan vähemmän happea. Sydämen voima vähenee ja samalla valtimoiden kovettuessa ja kutistuessa veren pumppaaminen kaikkialle ruumiiseen kuluttaa enemmän energiaa Tästä seuraa, että keskimäärin 75-vuotiaan henkilön sydämen teho on noin 70% siitä, mitä se on keksimäärin 30-vuotiaalla (Stuart-Hamilton 1996, 23). Entisiä fyysisesti vaativia liikuntaharrastuksia on vaikea ylläpitää. Tällöin vanhuuden tulo huomataan myös henkisellä puolella. Heikentynyt terveydentila voi vaikuttaa koettuun elämänlaatuun sekä suoraan että myös välillisesti rajoittamalla mahdollisuuksia aikaisemmin ylläpidettyyn elämäntapaan (Christiansson 1994, 110). Vanhusten älykkyyden tasoa värittävät paradoksaaliset mielikuvat. Toisaalta pidämme yhteiskunnassamme vanhuksia höperöinä, mutta ajatellessamme suuria filosofeja, ja vaikkapa Jumalaa, näemme vanhan valkopartaisen miehen

12 7 (Stuart-Hamilton 1996, 43). Vanhuksien älylliset kyvyt ovatkin usein aliarvioituja. Kun fyysinen ulkokuori rappeutuu uskomme, että myös ajattelun järjestelmä kärsii. Näin ei kuitenkaan ole, sillä vanhusten tiedon taso ei rappeudu, ellei sitä rappeuta joku sairaus. Toimintakykyä pitää yllä mielen virkeys ja virikkeellisyys, jota on pyrittävä vahvistamaan. Pelkkä sosiaalisen piirin avartaminen mahdollistaa jo paremmat edellytykset hyvinvoinnille. Vanhuuden yksi keskeinen kulmakivi on eläkkeelle siirtyminen. Kuten jo aiemmin on todettu vanhuus ja eläkeikä eivät sinänsä ole yhteneväisiä käsitteitä, mutta eläkkeelle siirtyminen on merkittävä ihmistä kokonaisvaltaisesti muokkaava prosessi. Jyväskylän yliopistossa tutkittiin eläkkeelle siirtyjiä. Heidät jaettiin neljään eri tyyppiin: 1)iloiset työnjättäjät, jotka eivät halua jatkaa työssään, eivätkä koe eläkeaikaan valmistautumista tarpeelliseksi; 2) harrastussuuntautuneet, jotka eivät halua jatkaa työssään, mutta kokevat ennakkovalmistautumisen eläkeaikaan tarpeelliseksi; 3) etäisyyssuuntautuneet, jotka haluavat jatkaa työssään, mutta eivät koe tarpeelliseksi valmistautua eläkeaikaan ennakolta ja 4) elämänmuutokseen suuntautuneet, jotka haluavat jatkaa työssään, ja kokevat eläkeaikaan valmistautumisen tarpeelliseksi. (Tikkanen 1994, ) 2.4 Ulkosuomalaisvanhuus kehitysvaiheena Vanhuus ei ole valmiina olemista vaan edelleen jatkuvaa kasvua. Kaikki samat ongelmat kuin muissa ikäkausissa ovat läsnä myös vanhuudessa, kuten perheja avio-ongelmat, alkoholiongelmat ja seksuaaliset vaikeudet. Jos näitä on esiintynyt keski-iässä tai jo aiemminkin, eivät ne katoa vanhuudessa. Pikemminkin ne voivat nousta pintaan, kun ei ole enää työelämää estämässä asioiden esille tuloa. Usein vanhuuden tutkimus ja tieto rajoittuu vain ihmisen ulkoiseen olemukseen, terveyteen, fysiologisiin muutoksiin sekä rooleihin yhteiskunnassa. Vanhuksen sisin on liian usein unohdettu täysin. Kuitenkin vanhan ihmisen pitkä historia

13 8 vaikuttaa hänen käytökseensä, joten sen tutkiminen ja tiedostaminen olisi myös ulkoisten tekijöiden kannalta tärkeää. (Ruth & Kenyon 1996.) Ulkosuomalaisen vanhuuden ominaispiirre lienee voimakas muuton syiden pohdiskelu. Työssä ollessa ajatukset ovat usein kiitäneet ohi ja peittyneet työkiireisiin, mutta eläkkeellä on aikaa miettiä. Maahanmuuton syyt ovat vuosien takana, ja kuva kotimaasta on myös tuolta ajalta. Kuva on romantisoitunut ja todellisten syiden pohdinta vaikeaa. Näin kuvaa Anneli Behrendt runossaan näitä ongelmia: Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, paikkaako, jossa synnyin ja kasvoin vaiko paikkaa, jonne perheeni perustin, jossa elämäni elin? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, kieltäkö, jota isäni puhui, äitini opetti, vaiko kieltä, jolla lapsilleni puhun, jolla heidät kasvatin? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, maatako, jossa opin elämän alkeet vaiko maata, jossa opin elämään? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän? (Anneli Behrendt, Kysymyksiä) Pohdinta on vanhukselle hyvä tapa hahmottaa menneisyyden valintoja ja niiden motiiveja nykyisen elämäntilanteen laajasta perspektiivistä. Prosessointia ja omaa mielenterveyttäkin helpottaa omaelämänkerran tekeminen (Kenyon 1996,

14 ). Monenlaiset runo- ja esseekokoelmat osoittavat, että siirtolaisuus ja muutto ovat näille ihmisille yhteisöllinen omakohtaisuus (collective subjectivity), joka toistuu kaikissa elämänkerroissa. Se toimii tavallaan kuin linssinä, jonka läpi tarkastellaan olemassa olevia ilmiöitä ja tapahtumia. Yksittäiset elämänkerrat siis liittyvät suurempaan kokonaisuuteen ja muodostavat sekä yhden ihmisen sisäisen, että koko ryhmän yhteisen totuuden.(alasuutari 1992, ) Vanhuksen yksilöllinen totuus muodostuu omien käsitysten ja opittujen kognitiivisten mallien sekä yhteisöllisen omakohtaisuuden suodattamana. Eri siirtolaismaiden erilaiset ja eriaikaiset siirtolaisuuskokemukset ovat muodostaneet maihin toisistaan poikkeavia totuuksia. Näin ollen ei ole olemassa kahta samanlaista ulkosuomalais-vanhusryhmää. 2.5 Ulkosuomalaisvanhukset ja perhe Siirtyminen agraarikulttuurista urbaaniin ei ole millään sektorilla ollut aivan ongelmaton prosessi. Vanhusten osalta se on merkinnyt siirtymistä perheiden yhteydestä keskitettyyn hoitoon. Toisaalta vanhusten määrä on myös kasvanut samalla, kun hyvinvointivaltion järjestelmän takaama terveydenhuolto on voimistunut. Perheiden sukupolviulottuvuus on venynyt kahdesta kolmeen, jopa neljään yhtäaikaa elossa olevaan jäseneen. Nämä eivät tosin enää asu saman katon alla. Yhteisen asumismuodon vähentymiseen on syynä myös käsityöläisammattien katoaminen ja ammatinvalinnan vapautuminen. Työ ei enää periydy isiltä pojille, joten työn käytäntöön perehdyttävät oppi isät ovat muualla kuin oman kodin seinien sisällä. (Isohanni 1988a, 37.) Jälkeläisiä eivät ole myöskään pidätelleet enää maan rajat. Toisaalta maailma on sikäli pienentynyt, että esimerkiksi matka Frankfurtista Espooseen juna-, lento- ja bussimatkaosuuksineen kestää neljä tuntia, joka on vähemmän kuin vaikkapa junamatka Jyväskylästä Espooseen. Näin ollen ulkomailla asuvat perheen jäsenet ovat tavoitettavissa, ja ajallisesti suhteellisen lähellä.

15 10 Kokonaan toinen asia on perheen merkitys eri yhteiskunnissa, joka tulee eteen varsinkin kun avioliitto on solmittu kahden erilaisesta traditiosta tulevien yksilöiden välillä. Espanja, Italia ja Portugali ovat katolisen sosiaalipolitiikan maita, joissa on vallalla läheisyysperiaate eli subsidiariteetti. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen velvollisuus on tukea lähisukulaisia viimeiseen asti. Vasta kun sukulaisilta ei todettavasti voida saada apua, valtion velvollisuus on auttaa. (Karisto, Takala, Haapola 1997, 310, 362.) Näissä maissa luonnollisesti perheen merkitys on toisenlainen kuin Suomessa. 2.6 Dementoituminen ja ulkosuomalaisuus Alun perin koko ulkosuomalaisvanhusten ongelmien havaitseminen liittyi juuri dementoituneiden kriiseihin. Yli 65-vuotiailla dementiaa esiintyy noin viidellä prosentilla ikäluokasta, eli mistään pienestä ongelmasta ei ole kysymys. Esimerkiksi Ruotsissa arvioidaan vuonna 2010 olevan yli 3000 dementoitunutta suomalaista siirtolaista. (Ekman 1993, 18.) Dementian tuttu piirre on aikuisiässä opittujen asioiden unohtaminen, ja lapsuuden asioiden nouseminen päällimmäiseksi. Ulkomaille muuttaneen ja siellä ulkomaalaisen kanssa avioituneen vanhuksen maailmassa tämä voi merkitä sitä että kommunikaatio koko perheeseen katkeaa. Maassa on puhuttu maan kieltä, eikä kukaan ole opetellut siirtolaisvanhemman tai puolison äidinkieltä. Dementian vaikutuksesta vanhus on unohtanut myöhemmin oppimansa kielen taidon ja on ummikkona kotonaan. Tämä on erityisen vakava ongelma, sillä dementoituneiden päivittäinen koettelemus on tunne siitä, ettei ole kotonaan. (emt.,44.) Sirkka-Liisa Ekmanin Uumajan yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan Ruotsin suomalaisilla siirtolaisilla on toisenlaisiakin ongelmia. Kaksikielisyys ja dementia johtavat kielten sekoittamiseen. Alzheimerin taudissa esineille on vaikea löytää nimiä ja kahden kielten erottaminen toisistaan vaikeutuu (emt.,14). Tämä johtaa helposti hoitajien ja potilaiden välisiin kommunikaatio-

16 11 ongelmiin. Samoilla kielillä kaksikielisen hoitajan kanssa potilas suoriutuu käytännön toimistaan paremmin ja kykenee jopa kommunikoimaan. Kielellisesti lukkiutuneissa hoitosuhteissa hoitajat kokivat olevansa riittämättömiä, mikä taas vaikutti suoraan hoitoaikojen lyhentymisiin. Siirtolaisten suuremmat elämän kriisit vaatisivat kuitenkin juuri päinvastoin enemmän hoitoaikaa ja keskusteluyhteyttä (emt.,41). Ekman esittää tutkimuksen tulosten perusteella erityisyksiköiden perustamista Ruotsin suomalaisten dementoituneiden hoitoon (emt.,44). Näillä perusteilla myös muissa maissa tulisi varautua tähän ongelmaan ajoissa.

17 Ulkosuomalaisen vanhuuden erilaisia malleja taulukko 1 ERILAISIA ULKOSUOMALAISVANHUSTYYPPEJÄ TYÖELÄMÄSSÄ ULKOSUOMALAISUUS KOHTEESSA SUOMESSA ULKOMAASSA UUDET YHTEISÖT (tässä 2. Maailmansodan jälkeen) - Ei varsinaista siirtolaisuutta - muuttolintuja ; kesät Suomessa talvet muualla - Suomenkielen ja kulttuurin tuntemus hyvä ja ajanmukainen - Integraatio vaikeaa; eristäytynyttä - Omat pienet suomalaispiirit - Ei kiintymystä yhteiskuntaan - Ei omaleimaista ulkosuomalaiskulttuuria (esim. ESPANJA) - Kielitaito varsin hyvää, kaksikielisiä - Suomen yhteiskunnalliset muutokset ja kulttuurin tuntemus heikentynyt - Paikalliset vahvat omaleimaiset yhteisöt, joihin myös uusien muuttajien on helppo tulla - Integroituneita ja kiintyneitä maahansa VANHAT YHTEISÖT - Teoreettinen ryhmä, joka saattaa olla tulevaisuudessa todellinen, kun määräaikainen muutto on vakiintunut niin, että alueen suomalaisväestöä voidaan pitää perinteikkäänä - Espanjasta saattaa muodostua siirtolaisuuden vakiintumisen myötä uudenlainen yhteisö, johon muodostuu oma muuttolintukulttuuri - Suomen kielen taito heikko tai vanhahtava - Suomen tuntemus hämärtynyt ja romantisoitunut - Vanhat kansanperinteet tallessa, jotka ovat Suomesta jo kadonneet - Yhteisöllisyys aatteellista, historiallista, kulttuuriantropologista - Täysin integroituneita paikalliseksi väestöksi (SAKSA, AUSTRALIA, RUOTSI) (POHJOIS-AMERIKKA, RUOTSI) Tämän taulukon (taulukko 1) tarkoituksena on osoittaa, että ulkosuomalaisvanhuus ei ole ilmiö, jota voisi tarkastella yhtenäisenä konseptina. Siihen vaikuttavat ainakin siirtolaisuusmaan taustat ja historia, joiden voidaan katsoa vaikuttavan paikalliseen ulkosuomalaiskulttuuriin ja kieleen sekä siihen onko siirtolaisuusmaassa vietetty koko työikä ja mahdollisesti jopa lapsuus, vai onko maahan siirrytty vasta eläkepäiviksi.

18 13 Kyselyvastausten ja siirtolaiskirjallisuuden pohjalta muodostettu jaottelu ei edusta absoluuttista totuutta, vaan hahmottaa ääriviivoja erilaisista lähtökohdista ja ympäristöistä, joissa ulkosuomalaisvanhuksia on. Pohjois-Amerikan ja Espanjan suomalaisilla ei varmastikaan ole samanlaiset tarpeet. Oletettavasti vanhan siirtolaisuusmaan Suomi-kulttuuri poikkeaa kesät Suomessa viettävien Suomi-kuvasta. Suomenkielisen palvelun saamisen motiivit voivat lisäksi olla täysin erilaiset. Kun toiselle suomenkielinen palvelu merkitsee kädenojennusta kotimaasta ja tuottaa eniten iloa sen vuoksi, että saa kuulla omaa äidinkieltään, toiselle se on lähes vähintä, mitä valtio voi antaa, ja välttämätöntä, koska oma käsitteistö on suppea paikallisen väestön kanssa asioiden toimittamiseen. Etenkin monet henkiset ja hengelliset kysymykset ovat sen verran koskettavia, että ne on voitava hoitaa sillä kielellä, jota taitaa parhaiten. Lokeroissa olevat esimerkkivaltiot eivät ole kahlittuja paikkaansa, vaan maassa voi olla eri lokeroiden ihmisiä. Parhaimpana esimerkkinä on Ruotsi, johon siirtolaisuus Suomesta on kaikkein vanhinta, mutta 70-luvun suuri muutto ja sitä edeltänyt hiljainen kausi ovat vaikuttaneet siihen, että sen siirtolaisuushistoria on sekä uutta, että vanhaa. Yhteisöillä tarkoitetaan aikaa, jolloin suomalaisten määrä on vakiintunut niin korkeaksi, että alueelle on syntynyt jonkinlaisia yhteisöjä. Se ei siis tarkoita esimerkiksi Suomi-seurojen tai Suomi-kotien perustamisvuotta.

19 14 3 SIIRTOLAISUUS JA ULKOSUOMALAISUUS 3.1 Siirtolaisuuden määrittely Siirtolaisia ovat siirtolaisinstituutin johtajan, Jouni Korkiasaaren, mukaan sekä maasta- että maahanmuuttajat. Maastamuuttajalla tarkoitetaan ihmistä, joka muuttaa toiseen maahan ja asettuu sinne asumaan pysyvästi. Tilastoissa heihin lasketaan kuitenkin kaikki maastamuuttoilmoituksen tehneet, eli henkilöt, joiden on tarkoituksena asua ulkomailla vähintään vuosi. Siirtolaisuudella tarkoitetaan näin ollen henkilöiden tai ryhmien, tavallisesti perheiden, vapaaehtoista muuttamista asuinmaasta toiseen lähinnä toimeentulon hankkimiseksi siellä. Se sisältää maastamuuton ohella myös toiseen maahan asettumisen ja paluumuuton. Määräaikaista tai muuten tilapäistä ulkomailla oleskelua kuten opiskelua tai komennustyötä ei tavallisesti sisällytetä siirtolaiskäsitteen piiriin. Tilastoissa nämäkin muuttajat tosin lasketaan siirtolaisiksi, koska heidän erottamisensa pysyvästi muuttavista on vaikeaa, toteaa Korkiasaari. Lisäksi heidän oleskeluunsa ulkomailla liittyy paljon samanlaista lainsäädännöllistä problematiikkaa kuin varsinaiseen siirtolaisuuteen. (Korkiasaari 1992, 4-5 sekä 1989,2.) Siirtolaisuus on vuosisatoja vanha ilmiö. Ensin heimot tai kansat ja myöhemmin perheet tai yksittäiset ihmiset ovat muuttaneet asuinpaikkaansa ruuan saamisen vuoksi. Pääsääntöisesti moderni siirtolaisuus on jaettu kahteen jaksoon: ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Suuret muuttovirrat Suomesta suuntautuivat aluksi Amerikkaan ja Kanadaan, mutta toisen maailmansodan jälkeen ne alkoivat hitaasti suuntautua kohti Ruotsia, jonne huippuvuosina 70-luvun vaihteessa muutti vuosittain yli suomalaista (Korkiasaari 1992, 14). Parhaimmillaan Ruotsissa asui vuonna 1980 yli Suomessa syntynyttä. Sen jälkeen paluumuutto ja hiljentynyt Ruotsiin muutto ovat laskeneet suomalaisten määrää (Korkiasaari 1989, 84). Myös opiskelijoita on lähtenyt Suomesta maailmalle jo vuosisatojen ajan. Opiskelijat eivät sinänsä ole siirtolaisia määräaikaisuuden vuoksi, mutta tilastollisesti heidät yleensä luetaan

20 15 samaan ryhmään (Korkiasaari 1992, 4). Tunnetuin esimerkki opiskelijoista lienee Mikael Agricola, joka oli "opiskelijavaihdossa" useita vuosia Saksassa. Tänäkin päivänä Saksa on suurimpia suosikkeja opiskelijoiden keskuudessa. 3.2 Ulkosuomalaisuuden määrittely Ulkosuomalaisia ovat sekä ulkomailla asuvat nykyiset ja entiset Suomen kansalaiset että heidän jälkeläisensä. Ensimmäisen sukupolven ulkosuomalaisilla tarkoitetaan Suomessa syntyneitä henkilöitä. Toisen sukupolven ulkosuomalaisia ovat henkilöt, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa. Kolmanteen polveen kuuluvat ne, joiden isovanhemmista ainakin toinen on suomalaissyntyinen (Korkiasaari 1992, 5 sekä 1989,2). Käsite on laajempi kuin siirtolaisuuden käsite. Tähän ryhmään kuuluvat varsinaisesti määräaikaisesti ulkomailla oleskelevat. Tämä ryhmä on nykyaikainen siirtolaisuuden muoto, sillä nykyään enää vain harvoin lähdetään jäädäkseen. Euroopan unionin Schengen -maissa voi toisen sopimuksen ratifioineen maan kansalainen, tai yhteen maahan oleskeluluvan saanut, liikkua vapaasti alle kolmen kuukauden ajan. Ainoastaan rajan ylittäessään henkilön on ilmoittauduttava kyseisen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi kirjautumalla hotelliin. Kaikki yli kolme kuukautta jossain maassa viettävät ihmiset ovat näin ollen ulkosuomalaisia. (Schengenin sopimukset ja Suomi.) 3.3 Suomalainen siirtolaisuus Euroopan siirtolaisuus on vanhastaan ollut sijaintimme vuoksi luonnollisesti määrällisesti korkeaa. Vain Amerikkaan suuntautunut suuri muuttoliike luvun vaihteessa käänsi määräsuhteet toisinpäin. Tarkasteltaessa tilastoja voisi kuvitella, että Euroopan siirtolaisuus on vasta sotien jälkeen noussut merkittäväksi. Tilastot eivät kuitenkaan ulotu kovinkaan kauas taaksepäin historiassa. Suomi on ollut merkittävä alue jo ennen itsenäisyyttä tai

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015

SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015 1 SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015 Teema: Vanhuus ja kaksi kotimaata Paikka: Tuomiokirkon Krypta, Helsinki 21.5.2015 Seminaarin suunnittelu ja toteutus: Suomalaiset Seniorit Maailmalla

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaiset - voimavara Suomelle Maailmalla asuu arviolta 600 000 ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaisia.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi?

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Jouni Korkiasaari Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Suomen siirtolaisuuden kehityspiirteistä viime vuosikymmeninä Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2003 http://www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

SENIORISEMINAARIMUISTIO

SENIORISEMINAARIMUISTIO 1 SENIORISEMINAARI 2010 Kirkkohallitus, Satamakatu 11, Helsinki 21.5.2010 Teema: Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma Suomen luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Risto Cantell

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot