SUOMENKIELINEN VANHUSTYÖ MAAILMALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMENKIELINEN VANHUSTYÖ MAAILMALLA"

Transkriptio

1 SUOMENKIELINEN VANHUSTYÖ MAAILMALLA Yhteisökartoitus kolmannen sektorin tukihankkeiden käynnistämiseksi Juhana Malme Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Kirstinkadun yksikkö

2 Sitä nuorena luulee maailman löytyvän jostain kaukaa. Myöhemmin kokee kaiken muuttuneen. Vanhana ymmärtää maailman pyöreäksi: mitä kauemmaksi menee, sen lähemmäksi tulee omia juuriaan. (Elina Badur, Sitä nuorena luulee)

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / HELSINGIN KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Malme, Juhana Heikinpoika Suomenkielinen vanhustyö maailmalla yhteisökartoitus kolmannen sektorin tukihankkeiden käynnistämiseksi Helsinki s. 4 liitettä Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa ulkosuomalaisvanhusyhteisöjä ja niiden tarjoamia palveluita, sekä tarvetta ja mahdollisuuksia tukea palveluita. Ajatuksena on helpottaa oppilaitoksia ja järjestöjä luomaan kestäviä yhteistyöohjelmia vanhustyön tukemiseksi. Tutkimustyötä on tukenut Suomi-seura ja Ulkosuomalaisparlamentti. Aineisto kerättiin yhteisökartoituksella, jota lähetettiin sähköpostin välityksellä ympäri maailmaa yli 400 kappaletta. Tarkoituksena oli että kartoitus tavoittaisi kaikki toiminnalliset ulkosuomalaisvanhustyöyksiköt. Käyttökelpoisia vastauksia tuli 10 kohteesta. Aineisto osoitti eroavaisuuksia eri maiden yksiköiden rakenteissa ja palveluissa. Teoria osuuden perusteella merkitsevät muuttajat ovat siirtolaisuuden historiallinen kesto, sekä yksittäisten henkilöiden oleskeluaika maassa. Euroopan maissa oleskelun kesto on usein vain osan elinajasta kun taas sen ulkopuolella usein jo koko elämän mittaista. Tämä asettaa aivan erilaisia vaatimuksia työn suhteen. Kaikissa vastauksissa kävi selvästi ilmi tarve saada tukea, mutta toisaalta rakenteet ohjelmien aloittamiseksi olivat vielä useissa kohteissa varsin heikkoja. Mahdollisuuksia kuitenkin on ja kasvava vanhusten määrä sekä kansainvälistyminen kannustaa oppilaitoksia luomaan yhteyksiä näihin yhteisöihin.

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC KIRSTIKATU TRAINING UNIT Author: Malme, Juhana Title: Suomenkielinen vanhustyö maailmalla yhteisökartoitus kolmannen sektorin tukihankkeiden käynnistämiseksi Finnish Social Work among the Elderly A study of the expatriate communities Date: Autumn 2001 Pages: 51 Appendices:4 The purpose of this study was to find out what the elderly expatriate communities offer in general and how would it be possible to support their work with Finnish speaking volunteers. The study was made in co-operation with Suomi-seura and the Finnish expatriate parliament. The data was gathered from all over the world where there are Finnish related communities. More than 400 inquiries were sent out via in order to locate all the communities in this field. In total 10 responses were considered important for the study. However these responses gave enough data to classify the communities and to show patterns of different traditions of being Finnish minded. In conclusion the only way to support from Finland the expatriate communities is to create student and volunteer exchange programs. The responses from the communities stated an undeniable need for such programs but also pointed that the structures aren t yet ready in all the locations. Keywords: elderly, expatriate, migration, emigration, exchange program. Deposited: The library of Helsinki, Alppikatu training unit.

5 1 JOHDANTO ULKOSUOMALAINEN VANHUUS VANHUSTYÖN TAUSTOJA Vanhus, ikäihminen ja seniorikansalainen Suomalaisen vanhustenhoidon kehitys JÄLKITEOLLISEN YHTEISKUNNAN VANHUSKÄSITYS VANHUUDEN TUOMAT MUUTOKSET JA IKÄ ULKOSUOMALAISVANHUUS KEHITYSVAIHEENA ULKOSUOMALAISVANHUKSET JA PERHE DEMENTOITUMINEN JA ULKOSUOMALAISUUS ULKOSUOMALAISEN VANHUUDEN ERILAISIA MALLEJA SIIRTOLAISUUS JA ULKOSUOMALAISUUS SIIRTOLAISUUDEN MÄÄRITTELY ULKOSUOMALAISUUDEN MÄÄRITTELY SUOMALAINEN SIIRTOLAISUUS SIIRTOLAISUUDEN JA ULKOSUOMALAISUUDEN JAOTTELUTAPOJA Vanhat siirtolaisuusmaat Uudet siirtolaisuusmaat ETÄ- JA LÄHISUOMALAISET ERILAISIA PALVELUITA LAITOKSET YHTEISÖT SUOMENKIELINEN KIRKOLLINEN TYÖ KESKEISET PYHÄT TOIMITUKSET ULKOSUOMALAISVANHUKSILLE Rippi Hautaan siunaaminen TOIMENPIDEMALLIT PALVELURAKENTEIDEN TUKEMISEKSI YHTEISÖKARTOITUKSEN SUORITTAMINEN YHTEISÖKARTOITUS YHTEISÖKARTOITUKSEN JA KYSYMYSTEN ONGELMIEN ANALYSOINTI KYSELYYN VASTANNEET TAHOT KARTOITUKSEN TULOKSET TOIMITILAT JA ORGANISAATIOT SUOMENKIELISEN AVUN TARVE JA AIEMMAT KOKEMUKSET TYÖT JA NIIDEN OHJAUS MAHDOLLISUUS OPISKELUUN JA OPISKELUPAIKAT ASUMINEN JA KULUT KOLMANNEN SEKTORIN TUKIVERKOSTO POHDINTA...42 LÄHTEET...46

6 1 1 JOHDANTO Suomalaisia on aina muuttanut ulkomaille leivän tai jonkun muun syyn perässä. Ennen toista maailmansotaa muuttaneista suomalaisista on jo kasvanut toinen sukupolvi, joka vuosisadan puolivälin jälkeen ulkomaille muuttaneiden suomalaisten kanssa on saavuttamassa eläkeiän. Heidän palveluitaan on kartoitettu toistaiseksi eri maissa varsin vähän. Ulkosuomalaisten palveluita ei myöskään ole käsitelty vanhustyön ammattikirjallisuudessa, eikä vanhuksia erityisryhmänä siirtolaisuus- tai ulkosuomalaisuustutkimuksissa. Ulkosuomalaisparlamentti (USP), joka on maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvontaelin, käsitteli marraskuussa 2000 vanhusten tilanteen selvittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Päätöslauselmassa USP kehotti ulkosuomalaisyhteisöjä oma-aloitteiseen vanhustenhoidon kartoitustyöhön ja sihteeristöään jatkamaan edunvalvontatyötä ulkosuomalaisseniorien vanhustenhuollon turvaamiseksi viipymättä (USP päätöslauselmat I.3/2000). Tämän lisäksi USP lähetti maaliskuussa 2001 usealle eri taholle kyselyn näiden yhteisöjen nykytilanteesta, toimintatavoista, henkilökunnasta sekä palveluista. Tämä yhteisökartoitus sekä kirjallisuus ovat tämän opinnäytetyön perusta. Opinnäytetyö esittelee erilaisten ulkosuomalaisvanhusyhteisöjen erityispiirteitä ja tarkasteli syitä, jotka ovat johtaneet erilaisiin kehitysmalleihin. Se myös pohtii vaihtoehtoja kuinka tarjota suomenkielistä ja kulttuurista apua kolmannen sektorin tukitoimin. Opinnäytetyön päämääränä on helpottaa saattamaan alulle tukiverkostoja oppilaitosten ja järjestöjen kautta ulkosuomalaisvanhusyhteisöihin. Huoli suomenkielisten vanhusten asemasta maailmalla nousi ensin dementoituneiden vanhusten ongelmista, mutta on laajentunut käsittämään koko vanhustyön kenttää. Kysymys on ajankohtainen, sillä useiden arvioiden mukaan ongelmat tulevat kasvamaan lähivuosina nopeasti. Tällöin on oltava valmistautuneita vastaamaan siihen tarpeeseen, joka syntyy.

7 2 2 ULKOSUOMALAINEN VANHUUS 2.1 Vanhustyön taustoja Vanhus, ikäihminen ja seniorikansalainen Vanhuus on yleisilmaisu ihmiselämän viimeisestä kehityskaudesta. Se ei ole suoranaisesti ikärelativistinen, vaan enemmänkin psykososiaalinen kehityskausi. Vanhuus ei myöskään ala välttämättä eläkkeelle pääsystä. Eläkkeelle jäävä ihminen ei ole työelämän päättymisen vuoksi vanhus, vaikka usein vanhuuden alku sijoitetaan tähän vaiheeseen jolloin työssä ja perheessä tapahtuu paljon muutoksia (Uutela, Palosuo, Haukkala 1994,18). Eläkeläinen ja vanhus ovat silti eri ryhmien käsitteistä, joista ensimmäinen on sosiaalipoliittinen ja toinen kehityspsykologinen. Tässä tutkimuksessa käytetään ilmaisua vanhus tai vanha ihminen kuvamaan kaikkia niitä ihmisiä, jotka tuntevat ylittäneensä keski-iän, selvyyden vuoksi. Seniorikansalainen ei ole Suomessa saanut sanana kovin korkeaa kannatusta, toisaalta suomalaisten mielestä myöskään vanhus ei sovi sanana yli 60- vuotiaisiin, sen sijaan yli 80-vuotiaille se on suomalaisten mielestä paras termi. Ikäihminen tai ikääntynyt ihminen on suomalaisille sopiva termi yli 60-vuotiasta. (Vanhuusbarometri 1994.) En ole halunnut verhoilla vanhuutta antiageistisista, ts. ikärasistisista, syistä, vaan käyttää todenmukaista sanaa oikeasta elämänvaiheesta, jota ei ole syytä hävetä (Karisto 1997, 15). Vanhuus voi olla vireää tai passiivista, eikä sitä voida määritellä vain yhdellä tavalla. Erilaiset ihmiset kokevat kehitysvaiheet eri tavoin, eikä vanhuus tee poikkeusta. Psyykkinen = ihmisen havainnot, muisti, ajattelu, tunteet, motiivit Sosiaalinen = ihminen osana ympäristöä, normit, arvot, asenteet, yhteiskunta, kulttuuri Psykososiaalinen = ihminen ympäristönsä ajattelevana jäsenenä ilman fyysisiä muuttujia

8 Suomalaisen vanhustenhoidon kehitys Vanhustyö on oikeastaan vasta viime vuosisadan aikana muodostunut ja kehittynyt osa-alue sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vielä vuosisadan alussa vanhusten hoito oli perheiden tehtävä. Ne vanhukset joilla ei ollut perhettä kuuluivat köyhäinhoidon piiriin ensin seurakunnissa ja myöhemmin kunnissa. Tämä käytäntö oli tavalla tai toisella voimassa aina toiseen maailmansotaan asti. Vasta sodan jälkeen köyhäinhoidosta tuli sosiaalihuolto ja sen yhdeksi osaksi muodostui vanhustyö. (Koskinen 1998, 44.) Työelämän jälkeisen vanhuusajan pidennyttyä, ja kuolemisen siirryttyä kodeista laitoksiin, myös tutkijoita on alkanut kiinnostaa tuo elämän ehtoovaihe, jossa ihminen valmistautuu väistämättömään kuolemaansa. Vanhuus on nostettu tärkeäksi kehitysvaiheeksi, jossa ihminen arvioi elämäänsä ja ilmaisee elämättä jääneitä asioita ulospäin ehkä jopa hulluudelta tuntuvin tavoin. Vanhuuden kriisien käsittäminen mahdollistaa meille oikean tavan tukea vanhuksia säilyttämään toimintakykynsä jotakuinkin itsenäisenä. On aivan turhaa väittää, etteivät vanhukset muistuttaisi meitä elämän rajallisuudesta. Erään vanhuudesta kertovan novellikokoelman alku kiteyttää tunteen näin: Vanhuudesta puhuttaessa ihmisten kasvoille nousee juhlava ilme; kuin olisivat hautajaisissa. (Hägglund 1993) Vanhuus on osa elämää, joka yhteiskunnallisen muutoksen myötä on työnnetty yhä kauemmaksi työ-koti-perhe yhtälöstä. Muuttuneessa yhteiskunnassa ei haluta nähdä vanhuksia ikään kuin muistutuksina elämän rajallisuudesta, vaan heidät on siirretty sivuun muiden hoidettavaksi. Toisaalta monet vanhuksetkin ovat jo tottuneet yksin asumiseen ja viettämään aikaansa erilaisissa eläkeläisryhmissä. Vastapainona on kuitenkin se ryhmä, joka ei ikinä totu yksinäisyyteen. Sosiaalisen järjestelmän taloudellisen tasapainon järkkyessä on entistä enemmän alettukin taas suosia viimeisten elinvuosien sekä päivien

9 4 viettämistä kotihoidossa. Tämän järjestelyn on todettu siirtävän laitokseen siirtymistä pitemmälle (Isohanni 1988b, 58). Joissain tutkimustuloksissa on jopa todettu laitoshoidon olevan aivan liian kallista, eivätkä tuhlatut resurssit edes tue vanhusten hyvinvointia tehokkaasti (Häkkinen & Luoma, 1995; Iivari & Jämsen 1992; Koskinen 1990, 1994; OECD, 1994a, b,1996; Vaarama, 1995 ks. myös Noro1998). Kunnille ja valtiolle, jotka säästävät laitoshoitopaikkojen vähentyessä tuhansia ellei jopa miljoonia markkoja, tällaiset löydökset ovat merkityksellisiä luotaessa vanhustenhuollon kokonaisstrategiaa. Vanhustenhuolto on myös poliittisesti tärkeä asia, sillä tulevien vuosikymmenien aikana ikäryhmä tulee kasvamaan voimakkaasti (kuvio 1). Varmasti on tehtävä myös uudenlaisia sosiaalipoliittisia linjauksia muuttuvassa tilanteessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuvio 1. Väestön ikärakenne Suomessa (Lähde: Tilastokeskus) 2.2 Jälkiteollisen yhteiskunnan vanhuskäsitys Jälkiteollisen yhteiskunnan vanhuskäsitys on malli, joka on tullut perinteisen modernin mallin rinnalle. Sen perustana on aiempaa laajempi asiantuntemus ja tieteellinen tieto, joka on syrjäyttämässä käsityksen vanhuudesta rasituksena ja

10 5 ikäsidonnaisena ongelmana. Karkeasti voisi sanoa, että on siirrytty lääketieteellisestä mallista psykososiaaliseen malliin. Vanhusten hoitoa kohdennetaan yksilöllisemmin ja heidän mielipiteitään kuunnellaan. Vanhus on aktiivinen yhteiskunnan jäsen, jolla on omat kehityskriisit ja elämänvaihetehtävät. (Koskinen 1998, 18.) JÄLKITEOLLISEN YHTEISKUNNAN VANHUSKÄSITYS psykososiaalinen ja sosiokulttuurinen vanhenemisen malli vanhuus sosiaalisena integraationa ja aktiivisuutena vanhuus ainutkertaisena elämänvaiheena omine kehitystehtävineen ja elämänkriiseineen eläkkeelle siirtyminen ja vanhuus erkaantuneet toisistaan vanhat ihmiset heterogeenisena ryhmänä vanhat ihmiset voimavarana vanhat ihmiset vaikuttajina vanhuus sukupolvikysymyksenä tulevaisuuteen suuntautuneisuus: vanha ihminen tulevaisuudessa (Koskinen 1998, 19) Vanhuus on luonnollinen osa elämää. Se muodostuu, kuten kaikki elämänvaiheet, psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja kulttuurisesta osaalueesta. Vanhuus ei perustu ikään, vaan ihmisen itsensä ja ympäristön muodostamaan ajatukseen siitä, mikä on vanhuus. Tämä käsitys saattaa vaihdella paljonkin eri maissa, kuten myös vanhuuden arvostaminen. (Koskinen 1998, 20.) Ulkosuomalainen vanhus on osa maassa asuvaa suomalaisväestöä. Häntä tulisi aina tarkastella myös yhteisön jäsenenä. Lähestymistapa, joka rajaa vanhukset muun suomalaisyhteisötyöskentelyn ulkopuolelle, syrjäyttää vanhuksia. Tämä ei tarkoita, etteikö vanhuksille voisi järjestää omia

11 6 toimintaryhmiään, mutta ryhmien toiminta ja vuorovaikutus muuhun toimintaan on säilytettävä. Vanhukset ovat samassa asemassa kuin nuoret. Molempien ryhmien toivotaan olevan aktiivisia, mutta heidän osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vähätellään. Muutosvoimat tämän osa-alueen kohdalta ovat lähinnä työikäisten harteilla. Vanhus- ja nuorisoneuvostot ovat tärkeitä toimielimiä, joihin tulee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella. (Koskinen 1998, 21.) 2.3 Vanhuuden tuomat muutokset ja ikä Ihmisen ikä on monitahoinen käsite. On olemassa kronologinen ikä eli ns. kalenteri-ikä, joka kertoo kuinka monta vuotta on kulunut ihmisen syntymästä. Toisena mainittakoon sosiaalinen ikä, joka kuvastaa ihmisen suhdetta aikaan ja tilaan. Esimerkiksi ala-asteelta yläasteelle siirtyvän koululaisen sosiaalinen ikä nousee rajusti, sosiaalisia ikiä voi olla myös monta samassa kalenteri-iässä eri tilanteissa. Kolmantena on biologinen ikä, joka liittyy ihmisen fyysisiin muutoksiin. Biologinen aika on rytmisyyttä ja toistuvuutta, luonnon kiertokulkua kehossa (Tikka 1994, 81-99). Ikääntyessään ihmisen ruumis kokee muutoksia, jotka vaikuttavat toimintakykyyn. Lihasmassa vähenee, samoin jäljellä oleva lihasten voima. Hengitysjärjestelmä ottaa vastaan vähemmän happea. Sydämen voima vähenee ja samalla valtimoiden kovettuessa ja kutistuessa veren pumppaaminen kaikkialle ruumiiseen kuluttaa enemmän energiaa Tästä seuraa, että keskimäärin 75-vuotiaan henkilön sydämen teho on noin 70% siitä, mitä se on keksimäärin 30-vuotiaalla (Stuart-Hamilton 1996, 23). Entisiä fyysisesti vaativia liikuntaharrastuksia on vaikea ylläpitää. Tällöin vanhuuden tulo huomataan myös henkisellä puolella. Heikentynyt terveydentila voi vaikuttaa koettuun elämänlaatuun sekä suoraan että myös välillisesti rajoittamalla mahdollisuuksia aikaisemmin ylläpidettyyn elämäntapaan (Christiansson 1994, 110). Vanhusten älykkyyden tasoa värittävät paradoksaaliset mielikuvat. Toisaalta pidämme yhteiskunnassamme vanhuksia höperöinä, mutta ajatellessamme suuria filosofeja, ja vaikkapa Jumalaa, näemme vanhan valkopartaisen miehen

12 7 (Stuart-Hamilton 1996, 43). Vanhuksien älylliset kyvyt ovatkin usein aliarvioituja. Kun fyysinen ulkokuori rappeutuu uskomme, että myös ajattelun järjestelmä kärsii. Näin ei kuitenkaan ole, sillä vanhusten tiedon taso ei rappeudu, ellei sitä rappeuta joku sairaus. Toimintakykyä pitää yllä mielen virkeys ja virikkeellisyys, jota on pyrittävä vahvistamaan. Pelkkä sosiaalisen piirin avartaminen mahdollistaa jo paremmat edellytykset hyvinvoinnille. Vanhuuden yksi keskeinen kulmakivi on eläkkeelle siirtyminen. Kuten jo aiemmin on todettu vanhuus ja eläkeikä eivät sinänsä ole yhteneväisiä käsitteitä, mutta eläkkeelle siirtyminen on merkittävä ihmistä kokonaisvaltaisesti muokkaava prosessi. Jyväskylän yliopistossa tutkittiin eläkkeelle siirtyjiä. Heidät jaettiin neljään eri tyyppiin: 1)iloiset työnjättäjät, jotka eivät halua jatkaa työssään, eivätkä koe eläkeaikaan valmistautumista tarpeelliseksi; 2) harrastussuuntautuneet, jotka eivät halua jatkaa työssään, mutta kokevat ennakkovalmistautumisen eläkeaikaan tarpeelliseksi; 3) etäisyyssuuntautuneet, jotka haluavat jatkaa työssään, mutta eivät koe tarpeelliseksi valmistautua eläkeaikaan ennakolta ja 4) elämänmuutokseen suuntautuneet, jotka haluavat jatkaa työssään, ja kokevat eläkeaikaan valmistautumisen tarpeelliseksi. (Tikkanen 1994, ) 2.4 Ulkosuomalaisvanhuus kehitysvaiheena Vanhuus ei ole valmiina olemista vaan edelleen jatkuvaa kasvua. Kaikki samat ongelmat kuin muissa ikäkausissa ovat läsnä myös vanhuudessa, kuten perheja avio-ongelmat, alkoholiongelmat ja seksuaaliset vaikeudet. Jos näitä on esiintynyt keski-iässä tai jo aiemminkin, eivät ne katoa vanhuudessa. Pikemminkin ne voivat nousta pintaan, kun ei ole enää työelämää estämässä asioiden esille tuloa. Usein vanhuuden tutkimus ja tieto rajoittuu vain ihmisen ulkoiseen olemukseen, terveyteen, fysiologisiin muutoksiin sekä rooleihin yhteiskunnassa. Vanhuksen sisin on liian usein unohdettu täysin. Kuitenkin vanhan ihmisen pitkä historia

13 8 vaikuttaa hänen käytökseensä, joten sen tutkiminen ja tiedostaminen olisi myös ulkoisten tekijöiden kannalta tärkeää. (Ruth & Kenyon 1996.) Ulkosuomalaisen vanhuuden ominaispiirre lienee voimakas muuton syiden pohdiskelu. Työssä ollessa ajatukset ovat usein kiitäneet ohi ja peittyneet työkiireisiin, mutta eläkkeellä on aikaa miettiä. Maahanmuuton syyt ovat vuosien takana, ja kuva kotimaasta on myös tuolta ajalta. Kuva on romantisoitunut ja todellisten syiden pohdinta vaikeaa. Näin kuvaa Anneli Behrendt runossaan näitä ongelmia: Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, paikkaako, jossa synnyin ja kasvoin vaiko paikkaa, jonne perheeni perustin, jossa elämäni elin? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, kieltäkö, jota isäni puhui, äitini opetti, vaiko kieltä, jolla lapsilleni puhun, jolla heidät kasvatin? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän, maatako, jossa opin elämän alkeet vaiko maata, jossa opin elämään? Mitä minun tulisi rakastaa enemmän? (Anneli Behrendt, Kysymyksiä) Pohdinta on vanhukselle hyvä tapa hahmottaa menneisyyden valintoja ja niiden motiiveja nykyisen elämäntilanteen laajasta perspektiivistä. Prosessointia ja omaa mielenterveyttäkin helpottaa omaelämänkerran tekeminen (Kenyon 1996,

14 ). Monenlaiset runo- ja esseekokoelmat osoittavat, että siirtolaisuus ja muutto ovat näille ihmisille yhteisöllinen omakohtaisuus (collective subjectivity), joka toistuu kaikissa elämänkerroissa. Se toimii tavallaan kuin linssinä, jonka läpi tarkastellaan olemassa olevia ilmiöitä ja tapahtumia. Yksittäiset elämänkerrat siis liittyvät suurempaan kokonaisuuteen ja muodostavat sekä yhden ihmisen sisäisen, että koko ryhmän yhteisen totuuden.(alasuutari 1992, ) Vanhuksen yksilöllinen totuus muodostuu omien käsitysten ja opittujen kognitiivisten mallien sekä yhteisöllisen omakohtaisuuden suodattamana. Eri siirtolaismaiden erilaiset ja eriaikaiset siirtolaisuuskokemukset ovat muodostaneet maihin toisistaan poikkeavia totuuksia. Näin ollen ei ole olemassa kahta samanlaista ulkosuomalais-vanhusryhmää. 2.5 Ulkosuomalaisvanhukset ja perhe Siirtyminen agraarikulttuurista urbaaniin ei ole millään sektorilla ollut aivan ongelmaton prosessi. Vanhusten osalta se on merkinnyt siirtymistä perheiden yhteydestä keskitettyyn hoitoon. Toisaalta vanhusten määrä on myös kasvanut samalla, kun hyvinvointivaltion järjestelmän takaama terveydenhuolto on voimistunut. Perheiden sukupolviulottuvuus on venynyt kahdesta kolmeen, jopa neljään yhtäaikaa elossa olevaan jäseneen. Nämä eivät tosin enää asu saman katon alla. Yhteisen asumismuodon vähentymiseen on syynä myös käsityöläisammattien katoaminen ja ammatinvalinnan vapautuminen. Työ ei enää periydy isiltä pojille, joten työn käytäntöön perehdyttävät oppi isät ovat muualla kuin oman kodin seinien sisällä. (Isohanni 1988a, 37.) Jälkeläisiä eivät ole myöskään pidätelleet enää maan rajat. Toisaalta maailma on sikäli pienentynyt, että esimerkiksi matka Frankfurtista Espooseen juna-, lento- ja bussimatkaosuuksineen kestää neljä tuntia, joka on vähemmän kuin vaikkapa junamatka Jyväskylästä Espooseen. Näin ollen ulkomailla asuvat perheen jäsenet ovat tavoitettavissa, ja ajallisesti suhteellisen lähellä.

15 10 Kokonaan toinen asia on perheen merkitys eri yhteiskunnissa, joka tulee eteen varsinkin kun avioliitto on solmittu kahden erilaisesta traditiosta tulevien yksilöiden välillä. Espanja, Italia ja Portugali ovat katolisen sosiaalipolitiikan maita, joissa on vallalla läheisyysperiaate eli subsidiariteetti. Tämä tarkoittaa sitä, että perheen velvollisuus on tukea lähisukulaisia viimeiseen asti. Vasta kun sukulaisilta ei todettavasti voida saada apua, valtion velvollisuus on auttaa. (Karisto, Takala, Haapola 1997, 310, 362.) Näissä maissa luonnollisesti perheen merkitys on toisenlainen kuin Suomessa. 2.6 Dementoituminen ja ulkosuomalaisuus Alun perin koko ulkosuomalaisvanhusten ongelmien havaitseminen liittyi juuri dementoituneiden kriiseihin. Yli 65-vuotiailla dementiaa esiintyy noin viidellä prosentilla ikäluokasta, eli mistään pienestä ongelmasta ei ole kysymys. Esimerkiksi Ruotsissa arvioidaan vuonna 2010 olevan yli 3000 dementoitunutta suomalaista siirtolaista. (Ekman 1993, 18.) Dementian tuttu piirre on aikuisiässä opittujen asioiden unohtaminen, ja lapsuuden asioiden nouseminen päällimmäiseksi. Ulkomaille muuttaneen ja siellä ulkomaalaisen kanssa avioituneen vanhuksen maailmassa tämä voi merkitä sitä että kommunikaatio koko perheeseen katkeaa. Maassa on puhuttu maan kieltä, eikä kukaan ole opetellut siirtolaisvanhemman tai puolison äidinkieltä. Dementian vaikutuksesta vanhus on unohtanut myöhemmin oppimansa kielen taidon ja on ummikkona kotonaan. Tämä on erityisen vakava ongelma, sillä dementoituneiden päivittäinen koettelemus on tunne siitä, ettei ole kotonaan. (emt.,44.) Sirkka-Liisa Ekmanin Uumajan yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan Ruotsin suomalaisilla siirtolaisilla on toisenlaisiakin ongelmia. Kaksikielisyys ja dementia johtavat kielten sekoittamiseen. Alzheimerin taudissa esineille on vaikea löytää nimiä ja kahden kielten erottaminen toisistaan vaikeutuu (emt.,14). Tämä johtaa helposti hoitajien ja potilaiden välisiin kommunikaatio-

16 11 ongelmiin. Samoilla kielillä kaksikielisen hoitajan kanssa potilas suoriutuu käytännön toimistaan paremmin ja kykenee jopa kommunikoimaan. Kielellisesti lukkiutuneissa hoitosuhteissa hoitajat kokivat olevansa riittämättömiä, mikä taas vaikutti suoraan hoitoaikojen lyhentymisiin. Siirtolaisten suuremmat elämän kriisit vaatisivat kuitenkin juuri päinvastoin enemmän hoitoaikaa ja keskusteluyhteyttä (emt.,41). Ekman esittää tutkimuksen tulosten perusteella erityisyksiköiden perustamista Ruotsin suomalaisten dementoituneiden hoitoon (emt.,44). Näillä perusteilla myös muissa maissa tulisi varautua tähän ongelmaan ajoissa.

17 Ulkosuomalaisen vanhuuden erilaisia malleja taulukko 1 ERILAISIA ULKOSUOMALAISVANHUSTYYPPEJÄ TYÖELÄMÄSSÄ ULKOSUOMALAISUUS KOHTEESSA SUOMESSA ULKOMAASSA UUDET YHTEISÖT (tässä 2. Maailmansodan jälkeen) - Ei varsinaista siirtolaisuutta - muuttolintuja ; kesät Suomessa talvet muualla - Suomenkielen ja kulttuurin tuntemus hyvä ja ajanmukainen - Integraatio vaikeaa; eristäytynyttä - Omat pienet suomalaispiirit - Ei kiintymystä yhteiskuntaan - Ei omaleimaista ulkosuomalaiskulttuuria (esim. ESPANJA) - Kielitaito varsin hyvää, kaksikielisiä - Suomen yhteiskunnalliset muutokset ja kulttuurin tuntemus heikentynyt - Paikalliset vahvat omaleimaiset yhteisöt, joihin myös uusien muuttajien on helppo tulla - Integroituneita ja kiintyneitä maahansa VANHAT YHTEISÖT - Teoreettinen ryhmä, joka saattaa olla tulevaisuudessa todellinen, kun määräaikainen muutto on vakiintunut niin, että alueen suomalaisväestöä voidaan pitää perinteikkäänä - Espanjasta saattaa muodostua siirtolaisuuden vakiintumisen myötä uudenlainen yhteisö, johon muodostuu oma muuttolintukulttuuri - Suomen kielen taito heikko tai vanhahtava - Suomen tuntemus hämärtynyt ja romantisoitunut - Vanhat kansanperinteet tallessa, jotka ovat Suomesta jo kadonneet - Yhteisöllisyys aatteellista, historiallista, kulttuuriantropologista - Täysin integroituneita paikalliseksi väestöksi (SAKSA, AUSTRALIA, RUOTSI) (POHJOIS-AMERIKKA, RUOTSI) Tämän taulukon (taulukko 1) tarkoituksena on osoittaa, että ulkosuomalaisvanhuus ei ole ilmiö, jota voisi tarkastella yhtenäisenä konseptina. Siihen vaikuttavat ainakin siirtolaisuusmaan taustat ja historia, joiden voidaan katsoa vaikuttavan paikalliseen ulkosuomalaiskulttuuriin ja kieleen sekä siihen onko siirtolaisuusmaassa vietetty koko työikä ja mahdollisesti jopa lapsuus, vai onko maahan siirrytty vasta eläkepäiviksi.

18 13 Kyselyvastausten ja siirtolaiskirjallisuuden pohjalta muodostettu jaottelu ei edusta absoluuttista totuutta, vaan hahmottaa ääriviivoja erilaisista lähtökohdista ja ympäristöistä, joissa ulkosuomalaisvanhuksia on. Pohjois-Amerikan ja Espanjan suomalaisilla ei varmastikaan ole samanlaiset tarpeet. Oletettavasti vanhan siirtolaisuusmaan Suomi-kulttuuri poikkeaa kesät Suomessa viettävien Suomi-kuvasta. Suomenkielisen palvelun saamisen motiivit voivat lisäksi olla täysin erilaiset. Kun toiselle suomenkielinen palvelu merkitsee kädenojennusta kotimaasta ja tuottaa eniten iloa sen vuoksi, että saa kuulla omaa äidinkieltään, toiselle se on lähes vähintä, mitä valtio voi antaa, ja välttämätöntä, koska oma käsitteistö on suppea paikallisen väestön kanssa asioiden toimittamiseen. Etenkin monet henkiset ja hengelliset kysymykset ovat sen verran koskettavia, että ne on voitava hoitaa sillä kielellä, jota taitaa parhaiten. Lokeroissa olevat esimerkkivaltiot eivät ole kahlittuja paikkaansa, vaan maassa voi olla eri lokeroiden ihmisiä. Parhaimpana esimerkkinä on Ruotsi, johon siirtolaisuus Suomesta on kaikkein vanhinta, mutta 70-luvun suuri muutto ja sitä edeltänyt hiljainen kausi ovat vaikuttaneet siihen, että sen siirtolaisuushistoria on sekä uutta, että vanhaa. Yhteisöillä tarkoitetaan aikaa, jolloin suomalaisten määrä on vakiintunut niin korkeaksi, että alueelle on syntynyt jonkinlaisia yhteisöjä. Se ei siis tarkoita esimerkiksi Suomi-seurojen tai Suomi-kotien perustamisvuotta.

19 14 3 SIIRTOLAISUUS JA ULKOSUOMALAISUUS 3.1 Siirtolaisuuden määrittely Siirtolaisia ovat siirtolaisinstituutin johtajan, Jouni Korkiasaaren, mukaan sekä maasta- että maahanmuuttajat. Maastamuuttajalla tarkoitetaan ihmistä, joka muuttaa toiseen maahan ja asettuu sinne asumaan pysyvästi. Tilastoissa heihin lasketaan kuitenkin kaikki maastamuuttoilmoituksen tehneet, eli henkilöt, joiden on tarkoituksena asua ulkomailla vähintään vuosi. Siirtolaisuudella tarkoitetaan näin ollen henkilöiden tai ryhmien, tavallisesti perheiden, vapaaehtoista muuttamista asuinmaasta toiseen lähinnä toimeentulon hankkimiseksi siellä. Se sisältää maastamuuton ohella myös toiseen maahan asettumisen ja paluumuuton. Määräaikaista tai muuten tilapäistä ulkomailla oleskelua kuten opiskelua tai komennustyötä ei tavallisesti sisällytetä siirtolaiskäsitteen piiriin. Tilastoissa nämäkin muuttajat tosin lasketaan siirtolaisiksi, koska heidän erottamisensa pysyvästi muuttavista on vaikeaa, toteaa Korkiasaari. Lisäksi heidän oleskeluunsa ulkomailla liittyy paljon samanlaista lainsäädännöllistä problematiikkaa kuin varsinaiseen siirtolaisuuteen. (Korkiasaari 1992, 4-5 sekä 1989,2.) Siirtolaisuus on vuosisatoja vanha ilmiö. Ensin heimot tai kansat ja myöhemmin perheet tai yksittäiset ihmiset ovat muuttaneet asuinpaikkaansa ruuan saamisen vuoksi. Pääsääntöisesti moderni siirtolaisuus on jaettu kahteen jaksoon: ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Suuret muuttovirrat Suomesta suuntautuivat aluksi Amerikkaan ja Kanadaan, mutta toisen maailmansodan jälkeen ne alkoivat hitaasti suuntautua kohti Ruotsia, jonne huippuvuosina 70-luvun vaihteessa muutti vuosittain yli suomalaista (Korkiasaari 1992, 14). Parhaimmillaan Ruotsissa asui vuonna 1980 yli Suomessa syntynyttä. Sen jälkeen paluumuutto ja hiljentynyt Ruotsiin muutto ovat laskeneet suomalaisten määrää (Korkiasaari 1989, 84). Myös opiskelijoita on lähtenyt Suomesta maailmalle jo vuosisatojen ajan. Opiskelijat eivät sinänsä ole siirtolaisia määräaikaisuuden vuoksi, mutta tilastollisesti heidät yleensä luetaan

20 15 samaan ryhmään (Korkiasaari 1992, 4). Tunnetuin esimerkki opiskelijoista lienee Mikael Agricola, joka oli "opiskelijavaihdossa" useita vuosia Saksassa. Tänäkin päivänä Saksa on suurimpia suosikkeja opiskelijoiden keskuudessa. 3.2 Ulkosuomalaisuuden määrittely Ulkosuomalaisia ovat sekä ulkomailla asuvat nykyiset ja entiset Suomen kansalaiset että heidän jälkeläisensä. Ensimmäisen sukupolven ulkosuomalaisilla tarkoitetaan Suomessa syntyneitä henkilöitä. Toisen sukupolven ulkosuomalaisia ovat henkilöt, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa. Kolmanteen polveen kuuluvat ne, joiden isovanhemmista ainakin toinen on suomalaissyntyinen (Korkiasaari 1992, 5 sekä 1989,2). Käsite on laajempi kuin siirtolaisuuden käsite. Tähän ryhmään kuuluvat varsinaisesti määräaikaisesti ulkomailla oleskelevat. Tämä ryhmä on nykyaikainen siirtolaisuuden muoto, sillä nykyään enää vain harvoin lähdetään jäädäkseen. Euroopan unionin Schengen -maissa voi toisen sopimuksen ratifioineen maan kansalainen, tai yhteen maahan oleskeluluvan saanut, liikkua vapaasti alle kolmen kuukauden ajan. Ainoastaan rajan ylittäessään henkilön on ilmoittauduttava kyseisen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi kirjautumalla hotelliin. Kaikki yli kolme kuukautta jossain maassa viettävät ihmiset ovat näin ollen ulkosuomalaisia. (Schengenin sopimukset ja Suomi.) 3.3 Suomalainen siirtolaisuus Euroopan siirtolaisuus on vanhastaan ollut sijaintimme vuoksi luonnollisesti määrällisesti korkeaa. Vain Amerikkaan suuntautunut suuri muuttoliike luvun vaihteessa käänsi määräsuhteet toisinpäin. Tarkasteltaessa tilastoja voisi kuvitella, että Euroopan siirtolaisuus on vasta sotien jälkeen noussut merkittäväksi. Tilastot eivät kuitenkaan ulotu kovinkaan kauas taaksepäin historiassa. Suomi on ollut merkittävä alue jo ennen itsenäisyyttä tai

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta

Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010. Antti Karisto: Ikää asumisesta Asuntomarkkinat 2010 Helsinki, Kalastajatorppa, 28.1.2010 Antti Karisto: Ikää ääntyvä Suomi ajatuksia asumisesta Esityksen missio: etsiä vaihtoehtoja taakkatulkinnalle, jossa väestv estön n vanheneminen

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot