VIEW TAX & LEGAL. Uutta ohjeistusta työsuhdeoptioiden verotuksesta. KPMG:n vero- ja lakipalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2015.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIEW TAX & LEGAL. Uutta ohjeistusta työsuhdeoptioiden verotuksesta. KPMG:n vero- ja lakipalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2015."

Transkriptio

1 TAX & LEGAL VIEW KPMG:n vero- ja lakipalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2015 Uutta ohjeistusta työsuhdeoptioiden verotuksesta Tässä numerossa: Minne menet siirtohinnoittelu? Onko yrityksesi valmis uuden tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin? Säätiölaki muuttuu

2 Pohjoismaista yhteistyötä KPMG:n pohjoismaiset praktiikat syventävät keskinäistä yhteistyötään tavoitteenaan palvella entistä paremmin alueella toimivia asiakkaita. Alati muuttuva toimintaympäristö tuo asiakkaille mukanaan uusia haasteita, joihin pyrimme vastaamaan lisäämällä pohjoismaista yhteistyötä entisestään ja toimimalla tiimeinä saumattomasti yli rajojen. Pohjoismainen yhteistyö näkyy jatkossa myös Tax & Legal View -lehdessä. Tästä numerosta alkaen voit lukea lehdestä myös muiden pohjoismaisten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Artikkelisarjan aloittaa Heléne Markström, joka kertoo artikkelissaan lähetettyihin työntekijöihin liittyvistä velvollisuuksista Ruotsissa. Lehden kotimaiset verotusta koskevat artikkelit käsittelevät tällä kertaa muun muassa verohallinnon tuoreen optio- ja kannustinjärjestelmiä koskevan ohjeen tulkintoja, ketjukaupan arvonlisäverotusta ja EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistusta. KHO antoi viime kesänä siirtohinnoitteluoikaisunormin soveltamisalaa koskevan ratkaisun, jonka seurauksena lainsäätäjä ryhtyi valmistelemaan uutta, nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä. Lehden siirtohinnoittelua koskeva artikkeli kertoo niistä ongelmista, joita valmisteilla olevasta lainsäädännöstä siitä saatujen tietojen perusteella seuraa. Lehdessä kerrotaan myös miten Euroopan komission tietosuoja-asetus tulee voimaan tullessaan vaikuttamaan suomalaisten yritysten toimintaan. Antoisia lukuhetkiä! PÄÄTOIMITTAJA Jukka-Pekka Kankaanpää / Vero- ja lakipalvelut P: / E: 2 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

3 Sisällys 4 Uutta ohjeistusta työsuhdeoptioiden verotuksesta 4 Reporting of posted workers in Sweden 8 Minne menet siirtohinnoittelu? 10 EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistus kolkuttelee ovella 14 Onko yrityksesi valmis uuden tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin? 16 Päättäisimmekö työsuhteen yhteisellä sopimuksella? 20 Uusi tapaus korostaa EU-tavarakaupan arvonlisäverouudistuksen tarvetta Keskeiset lakimuutokset Venäjällä Henkilökuvassa: Antti Leppänen 28 Säätiölaki muuttuu 30 Mikä muuttuu säätiöiden tuloverotuksessa? 33 Ajankohtaista 36 Eläke- ja perintöverotusta pakoon Portugaliin? 38 LEX VIEW: Delägaravtal som aktieägarnas arbetsredskap TAX & LEGAL VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab PL Helsinki puh Osoitteenmuutokset ja tilaukset Päätoimittaja Jukka-Pekka Kankaanpää Toimitussihteeri Miia Meklin Ulkoasu ja taitto Miia Meklin Painopaikka Uusimaa kpmgfinland KPMG Finland KPMG Finland KPMG Finland Painotuote 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab). The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity. The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 3

4 UUTTA OHJEISTUSTA TYÖSUHDEOPTIOIDEN VEROTUKSESTA Teksti: Marjo Westergård & Marika Kaitamaa 4 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

5 Verohallinto julkaisi uuden ohjeen työsuhdeoptioiden verotuksesta. Ohjeessa on käsitelty aiempaa tarkemmalla tasolla työsuhdeoption käsitettä ja huomioitu oikeus- ja verotuskäytännössä viime vuosina esiin nousseet optioiden käyttöön liittyneet kysymykset. Keskustelua uuden ohjeen ympärillä on herättänyt erityisesti työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotus. Työsuhdeoptiolle käsitteenä hyvin laaja merkitys Tuloverolain 66 :n 3 momentin mukaista työsuhdeoption käsitettä on perinteisesti tulkittu varsin laajasti. Työsuhdeoption määritelmän piiriin on luettu erilaiset järjestelyt, joissa työntekijä saa työsuhteen perusteella merkitä osakkeita käypää alempaan hintaan sopimuksen tai muun sitoumuksen perusteella. Työsuhdeoptiojärjestely voidaan toteuttaa paitsi osakeyhtiölain mukaisia optio-oikeuksia antamalla, myös muulla tavoin. Esimerkiksi johdon holdingyhtiöt ovat nousseet esiin oikeuskäytännössä. Ohjeen kirjoittamisesta vastanneen ylitarkastaja Janne Myllymäen mukaan uudessa ohjeessa on vain hieman aikaisempaa tarkemmalla tasolla käsitelty työsuhdeoption käsitettä. Hän ei kuitenkaan näe, että aiempi työsuhdeoptioiden verotuksesta annettu ohje olisi ollut sisällöltään nyt annettua ohjetta suppeampi tai että työsuhdeoption käsitettä olisi uudessa ohjeessa pyritty tietoisesti laventamaan. Esimerkkejä työsuhdeoptioksi katsotuista järjestelyistä Verohallinnon ohje sisältää useita esimerkkejä työsuhdeoptioksi katsottavista järjestelyistä. Esimerkiksi osakepalkkiojärjestelmät sekä niin sanotut RSU-ohjelmat katsotaan ohjeessa tyypillisesti työsuhdeoptioiksi. Samoin ohjelmat, joissa avainhenkilö saa tiettyjen kriteerien täyttyessä osakkeita veloituksetta, voidaan katsoa työsuhdeoptioiksi. Työsuhdeoptiona voidaan ohjeen mukaan pitää myös ratkaisun KHO 2009:8 perusteella merkintäoikeuksien antamista avainhenkilölle osakeannin muodossa osakekohtaiseen käypään hintaan, jos merkintäaika on useamman kuukauden mittainen tai pidempi. Ohjeessa on esimerkkien ohella kuitenkin todettu, että kannustinjärjestelyjen verokohtelu ratkaistaan tapauskohtaisesti järjestelyn ehtojen perusteella. Holdingyhtiöjärjestelyt työsuhdeoptiona Ohjeessa on erikseen esitetty esimerkkinä työsuhdeoptiosta ansiotuloveron kiertämistarkoituksessa toteutetut holdingyhtiöjärjestelyt. Linjaus perustuu ratkaisuun KHO 2014:66, jossa holdingyhtiön osakkeenomistajat olivat ennakkoon sopineet järjestelystä, joka oikeutti heidät myöhemmin saamaan julkisesti noteeratun työnantajayhtiön osakkeita. Ohjeessa on täsmennetty edellytykset, joiden täyttyessä holdingyhtiöjärjestely ainakin katsotaan verotuksessa työsuhdeoptioksi. Ohjeen listaus edellytyksistä ei siis ole tyhjentävä. Kyse voi olla työsuhdeoptiosta jo yksittäisten, alla mainittujen edellytysten täyttyessä: Avainhenkilön välittömästi tai välillisesti, yksin tai yhdessä muiden kanssa omistama holdingyhtiö hankkii työnantajayhtiön osakkeita ja järjestely perustuu työsuhteeseen (tai toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä toimimiseen). Työnantajayhtiö osallistuu rahoituksen järjestämiseen. Osakas- tai muussa sopimuksessa on sovittu työsuhdeoptioille ominaisista ehdoista. Järjestelyn tarkoitus on holdingyhtiön osakkeenomistajien kannustaminen ja sitouttaminen ja järjestelyssä on mahdollisuus hyötyä osakkeen arvonnoususta. Järjestelyn verottaminen työsuhdeoptiona tarkoittaa, että holdingyhtiörakenne sivuutetaan osittain verotuksessa. Käytännössä holdingyhtiön osakkeenomistajan ansiotulona verotetaan holdingyhtiön jakama osinko. Lisäksi holdingyhtiön osakkeiden vaihtaminen työnantajayhtiön osakkeiksi erilaisissa yritysjärjestelyissä verotetaan ansiotulona työnantajayhtiön osakkeiden käyvän arvon ja avainhenkilön tekemän pääomasijoituksen erotuksen osalta. Holdingyhtiöiden käyttöön jää kysymysmerkki Holdingyhtiöitä käytetään laajasti erilaisissa sijoitus- ja osakkuuspohjan laajentamiseen liittyvissä järjestelyissä, minkä vuoksi niitä ei tulisi liian herkästi kategorisoida työsuhdeoptioksi. Myllymäen mukaan mikäli esimerkiksi työnantajayhtiö ei millään tavoin osallistu holdingyhtiön rahoituksen järjestämiseen, ei käytä omistuksen tai sopimuksen perusteella määräysvaltaa yhtiössä eikä järjestelyn päättämiseen liittyvistä menettelyistä ole sovittu, järjestely olisi siinä määrin erilainen verrattuna ratkaisussa KHO 2014:66 ja ohjeessa käsiteltyihin tilanteisiin, että sitä ei voi kategorisesti luokitella ansiotuloverotuksen piiriin kuuluvaksi. 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 5

6 Verotuksen ennakoitavuuden kannalta olisi tärkeää tunnistaa, milloin avainhenkilöiden sitouttamiseen osakeannilla liittyy varainsiirtoverovelvollisuus. Asia on tällaisessa tapauksessa ratkaistava kyseisen tapauksen olosuhteiden perusteella, hän toteaa. Verohallinnon ohje jättää kuitenkin avoimeksi rajanvedon, milloin holdingyhtiön käyttö tulkitaan työsuhdeoptioksi. Ohjeessa tosin todetaan, että mikäli holdingyhtiöön ei liity mahdollisuutta saada työnantajayhtiön osakkeita, kyse ei olisi työsuhdeoptiosta. Myllymäen mukaan järjestelystä saatua etua voitaisiin kuitenkin tällöinkin verottaa osakkeenomistajien ansiotulona. Synteettisten optioiden poikkeava verokohtelu Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2013:93 jälkeen Suomi on siirtynyt soveltamaan samaa kertymisaikaa kuin suurin osa muista maista on jo soveltanut. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen kertymisaikana pidetään ajanjaksoa työsuhdeoption myöntämisestä (grant) niiden ansaintaan (vesting), kun aiemmin kertymisaikana on pidetty ajanjaksoa työsuhdeoption myöntämisestä (grant) niiden käyttöön (exercise). Muun maailman kanssa yhteneväinen kertymisaika on tervetullut muutos Suomen verotuskäytäntöön, joka selkeyttää ulkomailla työskentelevien avainhenkilöiden saamien työsuhdeoptioiden verotusoikeuden jakautumista koti- ja työskentelyvaltion välillä ja vähentää kaksinkertaisen verotuksen riskiä. Ohjeen mukaisesti synteettisten optioiden osalta kertymisaikana pidetään kuitenkin ajanjaksoa optio-oikeuden myöntämisestä (grant) rahasuorituksen maksamiseen (payment). Käytännössä tämä tarkoittaa, että synteettisen option perusteella maksettu rahasuoritus jaetaan kansainvälisissä työskentelytilanteissa myöntämisen ja maksuhetken välille, eikä suoraan sen ansaintajaksolle (eli grant-vesting välinen aika). Näin maksuhetken ajoitukselle annetaan tässä merkitystä. Synteettistä optiota käsitellään tässä mielessä samalla tavoin kuin rahapalkkaa, sanoo Myllymäki. Vallitsevan verotuskäytännön mukaan ulkomaankomennuksen jälkeen työntekijälle ulkomaantyöskentelyn perusteella maksettuun rahapalkkaan, esimerkiksi bonukseen, soveltuu kuuden kuukauden verovapaussääntö vaikka bonus olisi maksettu vasta työntekijän palattua jo Suomeen työskentelemään, mikäli bonus maksetaan työntekijälle tämän ulkomailla tehdyn työn perusteella. Tämä edellyttäen, että työntekijän ulkomaantyöskentelyyn on ylipäätään soveltunut kuuden kuukauden verovapaussääntö. Kun synteettinen optio rinnastetaan rahapalkkaan, voidaan perustellusti sanoa, että synteettisen option tulisi olla kokonaisuudessaan työntekijälle verovapaata tuloa kuuden kuukauden säännön perusteella, mikäli järjestelyn ehtojen mukaan synteettinen optio on kokonaisuudessaan kertynyt työntekijän ulkomaantyöskentelyn aikana. Varainsiirtoverotus herättänyt keskustelua Myllymäen mukaan osakeperusteisen kannustinjärjestelmän perusteella saatu optio-oikeus on osaketta koskeva merkintäoikeus. Se on siten varainsiirtoverolaissa tarkoitettu arvopaperi. Työsuhdeoption vastikkeellisesta luovutuksesta on tästä syystä lähtökohtaisesti suoritettava varainsiirtoveroa. Vastikkeellisesta luovutuksesta on kyse silloin, kun se tapahtuu työpanosta vastaan. Vastikkeellisuuden arviointiin ei vaikuta se, että kyse on luovutuksen jälkeen tapahtuvasta vastaisesta työpanoksesta, hän sanoo. Verohallinnon ohjeen mukaan työsuhdeoption varainsiirtoveron perusteena oleva vastike määräytyisi vasta optioiden käyttämisen yhteydessä riippumatta siitä, merkitäänkö optio-oikeuksilla uusia vai vanhoja osakkeita. Ohjeessa omaksuttu kanta työsuhdeoptioiden varainsiirtoverokohtelusta poikkeaa aiemmasta verotuskäytännöstä esimerkiksi optioilla merkittävien uusien osakkeiden osalta. Ohjeen taustalla ei kuitenkaan ole lakimuutosta. Optio-oikeuksien varainsiirtoverotuksen osalta ei ole aikaisemmin ollut yhtenäistä Verohallinnon linjausta. Tämän vuoksi on koettu tarpeelliseksi ottaa asiaan kantaa uudessa ohjeessa, toteaa Myllymäki. Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa on kuitenkin katsottu, että osakkeen uusmerkintä ei ole arvopaperin verollinen luovutus. Lisäksi on totuttu ajattelemaan, ettei merkintäoikeutta ensimmäisen kerran muodostettaessa synny varainsiirtoverovelvollisuutta, koska omistusoikeus vasta syntyy. Myllymäen mukaan optio-oikeudet arvostetaan osakkeen merkintähetken arvoon, koska tällä hetkellä selviää työpanoksen muodossa suoritetun vastikkeen arvo. Merkintähetken arvosta vähennetään mahdollinen optionsaajan osakkeesta maksama määrä, hän sanoo. Avainhenkilön työpanoksen arvon rinnastaminen työnantajayhtiön osak- 6 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

7 keen arvoon on herättänyt kysymyksiä. Yksittäisen optionhaltijan työpanoksen ei voitane sanoa vaikuttavan merkittävästi option kohdeosakkeen arvoon. Työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksen ulottuvuus Verohallinnon ohje koskee lähtökohtaisesti sekä pörssiyhtiöitä että listaamattomia yhtiöitä. Varainsiirtoveroa tulisi mahdollisesti suorittaa myös palkansaajan merkitessä noteeraamattoman työnantajayhtiön osakkeita. Työsuhdeantia ei ole käsitelty ohjeessa. Näissä tapauksissa olosuhteet saattavat vaihdella, joten asiaa on ohjeistuksen puuttuessa arvioitava tapauksen olosuhteiden mukaisesti, toteaa Myllymäki. Avainhenkilölle suunnattu osakeanti on noteeraamattomissa yhtiöissä usein optio-ohjelman vaihtoehto. Verotuksen ennakoitavuuden kannalta olisi tärkeää tunnistaa, milloin avainhenkilöiden sitouttamiseen osakeannilla liittyy varainsiirtoverovelvollisuus. Ohjeessa omaksuttu tulkinta työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksesta on herättänyt laajasti keskustelua. Jo tässä vaiheessa on varmaa, että työsuhdeoptioiden varainsiirtoverokäsittely tulee uudelleenarvioitavaksi oikeuskäytännön kautta. LISÄTIETOJA: Marjo Westergård / Yritysverotus P: / E: Marika Kaitamaa / Henkilöverotus ja komennuspalvelut P: / E: 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 7

8 Reporting of posted workers in SWEDEN Author: Heléne Markström, KPMG Sweden As the number of business trips to Sweden continues to increase, it is important for the Finnish employers to learn about all the possible obligations that might arise besides tax and social security obligations. One of the most recent new regulations considers the reporting of posted workers. All employees who are posted to Sweden to work for more than five days must be registered with the Swedish Work Environment Authority. The rules came into force on July 1, 2013 and apply to all foreign employers who have posted employees to Sweden. The foreign employer must register the posting and specify a contact person in Sweden. Rights of posted employees One aim of the new regulation is to ascertain that the employees are granted their rights in Sweden as a posted worker. Another aim is to enable the Swedish Trade Unions to get in contact with the foreign employers and the posted employees. The terms of employment for posted employees must not be less favorable than what follows by the Swedish law or by an applicable Swedish collective agreement. For example, the laws on holidays, working hours and minimum wages will apply to all posted employees. This means that the employer must be aware of these Swedish laws and comply with them in relation to employees who are deemed to be posted. The obligation for a foreign employer to comply with the Swedish provisions is based on the EC Posting of Workers Directive. Although the rules are based on the EC Directive, the Swedish rules cover all posted employees regardless of their nationalities. Moreover, all non-swedish employers are covered by the registration requirement. What is posting? A posted employee is a person who has been sent to another country by her/his employer in order to work for a limited period of time. This means that employees who are transferred to Sweden on a permanent basis are not considered posted. However, such an employee will be, likewise to Swedish locally employed individuals, covered by the Swedish employment laws in their entirety although there is no registration requirement. Posting exists when a foreign employer on its own account and under its own direction sends employees to Sweden to carry out work. The work carried out in Sweden is based on a contract that the employer has concluded with the recipient of the services and the recipient is active in Sweden. when a foreign employer sends employees to a workplace or a company in Sweden belonging to the same group of company as the foreign employer. when a foreign employer who s business is to hire out workers or who is a staffing agency, sends workers to a user undertaking that is established in Sweden or has operating in Sweden. The recipient of the services in Sweden could either be a client, a business partner or a company within the same group of company as the foreign employer. Examples of posting situations You are a German citizen employed by a Finnish company. You are sent to Sweden by your Finnish employer for two months to conduct market research for a Swedish company. You are a Finnish citizen employed by a Finnish company. You are sent to Sweden to work at the Finnish company s Swedish branch for two years. You are an Indian citizen being hired by a Finnish staffing/placement agency. You are sent to Sweden to provide services for a Swedish company. You are a Finnish citizen employed by a Finnish company. You are sent to Sweden to work four days per week during a 12 month period. The five-day criteria is met and a posting situation is at hand. However, one registration (for the whole 12 month period) should be enough. What is not posting? Since there must be a recipient of the services in Sweden, posting is not at hand if the employee is sent to Sweden by its foreign employer to conduct for 8 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

9 example marketing research or to make a news report for the foreign employer. Nor is posting at hand if the employee is sent to Sweden to participate in a training or a conference. This is because the posting requires that a service is provided by the foreign employer to a recipient in Sweden. However, if the employee is the leader of a training course in Sweden the situation will most likely be considered as posting as the foreign employer provides a service (i.e. leading the training) to the Swedish company and the foreign employer receives compensation for the service. In this regard it should be noted that transfer pricing rules should be considered. Whether an employee who undertakes a business trip to Sweden is considered to be posted or not depends on the purpose of the business trip. When making the assessment, it is decisive whether the foreign employer provides a service or not to a recipient in Sweden and whether any compensation is or should have been received. Example of non-posting situations You are a Polish citizen employed by a Finnish company. You participate in a meeting, training or conference at a subsidiary in Sweden. You are a Finnish citizen employed by a Finnish company. You are employed as an IT Manager with responsibility for the Nordic area which requires you to regularly travel to the Swedish subsidiary to discuss HR and operational issues. Although each trip to Sweden is limited in time the arrangement is on an ongoing basis. This is not considered to be a posting situation. Registration The registration of a posting period is made online at the Swedish Work Environment Authority s website after the employer has created an account and registered its contact details and a contact person in Sweden. The posting registration should include the following information: Start date and termination date of the posting period Client/Principal in Sweden where posting is to take place Location/area/city where posting is to take place Area of activity Date of birth, first name and surname of the posted employee Changes should be updated no later than three days after the change has occurred. Fines Employers who are not compliant to these rules may be charged with a fine of SEK 20,000 (approximately EUR 2.100) per employee and posting period. EC Directive and Swedish law Posting of Workers Directive 96/71/EC Posting of Workers Act, SFS 1999:678 Ordinance on a notification obligation for the posting of workers, SFS 2013:352 FURTHER INFORMATION: Heléne Markström / KPMG Sweden E: Kaisa Mensonen / KPMG Finland P: / E: 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 9

10 MINNE MENET SIIRTOHINNOITTELU? Teksti: Jarno Mäkelä Korkeimman hallinto-oikeuden viime heinäkuussa antaman siirtohinnoittelua koskeneen päätöksen KHO 2014:119 jälkeen siirtohinnoitteluoikaisua koskevan verotusmenettelylain 31 :n soveltamisalan laajuutta koskeva epävarmuus poistui. KHO vahvisti päätöksessään, että oikeustoimen sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta on mahdollista vain tilanteessa, jossa yleistä veronkiertonormia voidaan soveltaa. KHO:n päätöksen linjaus ei ilmeisesti miellyttänyt lainsäätäjää, joka on ryhtynyt valmistelemaan VML 31 :n muutosta verovelvollisten oikeusturvaa ja verotuksen ennustettavuutta horjuttavalla tavalla. Valtiovarainministeriön lainvalmistelu Valtiovarainministeriön vero-osastolla on valmisteltu selvitys (VM161:00/2014) verotusmenettelystä annetun lain 31 :n muuttamisesta. Selvitys on lähetetty lausuntokierrokselle ja lausuntojen määräpäivä on Selvitystyön liikkeellepaneva voima oli KHO:n viimekesäinen ratkaisu siirtohinnoitteluoikaisunormin soveltamisalan laajuudesta. KHO:n ratkaisussa linjattiin, että siirtohinnoittelun oikaisua koskevan normin nojalla liiketoimen verotuksellista luonnetta ei voida muuttaa toiseksi, vaan ainoastaan puuttua tavaraa tai palvelua koskevan liiketoimen ehtoihin, joista hinnoittelu on yksi osatekijä. Ratkaisulla on merkittävä vaikutus useisiin Verohallinnon siirtohinnoitteluhankkeen verotarkastuksiin, joiden keskeisenä sisältönä on verovelvollisten suorittamien liiketoimien sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta verotuksessa. Esimerkkejä tällaisista verotarkastuksista ovat Fortum Oyj:n rahoitusyhtiöitä ja Nokian Renkaat Oyj:n Venäjän liiketoimintoja koskevat tapaukset, joista on uutisoitu laajasti. Valtiovarainministeriön selvityksessä esitetään siirtohinnoitteluoikaisunormin muuttamista siten, että sen avulla voitaisiin jatkossa puuttua tilanteisiin, joissa jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta. Säännöksen ehdotettu uusi sanamuoto vastaa ajatukseltaan nykyisen yleisen veronkiertonormin sanamuotoa. Yleisen veronkiertonormin soveltamiskynnys on muodostunut oikeuskäytännössä korkeaksi, koska Verohallinnon täytyy näyttää verovelvollisen veronkiertotarkoitus, jotta normia voidaan soveltaa. Ehdotetussa siirtohinnoitteluoikaisunormin muutoksessa Verohallinnolta ei tällaista näyttövelvollisuutta edellytetä, ja se on merkittävä ero. Käytännössä tämä antaisi verottajalle mahdollisuuden sivuuttaa verovelvollisen toteuttama liiketoimi ja uudelleenluonnehtia se toiseksi liiketoimeksi. Verohallinto voisi esimerkiksi muuttaa lisensointijärjestelyn kaupaksi ja määrätä veroseuraamukset sen mukaisesti. Muutosesityksen seuraukset ovat kestämättömät verovelvollisten oikeusturvan, omaisuudensuojan sekä verojärjestelmän ennakoitavuuden näkökulmista. Selvityksessä nykyiseen siirtohinnoitteluoikaisunormiin ehdotetut muutokset murentaisivat merkittävällä tavalla verovelvollisen oikeusturvaa ja verotuksen ennustettavuutta. Selvitykseen sisältyy lisäksi merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, joita ei voida sivuuttaa. Lisäksi on perusteltua sanoa, että valtiovarainministeriö on ratkaisemassa ongelmaa, jota ei ole edes olemassa. Nykymuotoinen VML 31 antaa Verohallinnolle mahdollisuuden puuttua hinnoitteluvirheisiin sekä tilanteisiin, joissa on olemassa kiistaton näyttö siitä, että verovelvollisen oikeustoimelle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta. Tätä varten on säädetty yleinen veronkiertonormi, jonka 10 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

11 Selvityksessä nykyiseen siirtohinnoitteluoikaisunormiin ehdotetut muutokset murentaisivat merkittävällä tavalla verovelvollisen oikeusturvaa ja verotuksen ennustettavuutta. 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 11

12 12 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

13 Suomalaiselle yrityskentälle pitäisi antaa työrauha keskittyä liiketoimintaansa ja työpaikkojen luomiseen eikä pitkällisiin oikeusprosesseihin Verohallinnon kanssa. oikeuskäytännössä muodostunut korkea soveltamiskynnys on normin soveltamisella saavutettaviin oikeusvaikutuksiin nähden perusteltu. Hyvän ja toimivan verojärjestelmän ehdoton perusta on ennustettavuus. Ennustettava verojärjestelmä on merkittävä kilpailutekijä, kun houkutellaan kansainvälisiä suoria sijoituksia. Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tämä kilpailutekijä on meillä kunnossa. Todellisuus on tänä päivänä valitettavasti varsin toisenlainen. Viime vuosina lainsäätäjän tahtotilaa ja linjauksia on ollut vaikea seurata. Myös lainsoveltajan eli Verohallinnon siirtohinnoitteluhankkeen toiminta ei ole ollut omiaan ainakaan lisäämään luottamusta suomalaiseen verojärjestelmään. Suomi ei ole vielä hävinnyt kilpailua, mutta on selvää, että valtiovarainministeriön selvityksessä esitetyt muutokset romuttaisivat vakavalla tavalla suomalaisen verojärjestelmän ennakoitavuutta ja tätä kautta Suomen houkuttelevuutta investoijien näkökulmasta. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole varaa hävitä tätä kilpailua. Kansainvälinen kehitys Kansainvälinen taloudellinen alakulo on johtanut valtavaan paineeseen uudistaa kansainvälisen verotuksen pelisääntöjä. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD käynnisti kansainvälistä verovajetta hillitsevän BEPS-hankkeen G20-maiden aloitteesta. Tällä hankkeella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia markkinaehtoperiaatteen tulkintaohjeena käytettävään OECD:n siirtohinnoitteluohjeeseen. OECD on muiden selvitysten ohella julkistanut keskustelupaperin riskistä, uudelleenluonnehdinnasta ja 1 erityisistä toimenpiteistä. Keskustelupaperissa esitetty uusi lähestymiskulma keskittyy analysoimaan etuyhteydessä tehtyjen liiketoimien taloudellista sisältöä tukeutumatta lähtökohtaisesti liiketoimien osapuolten sopimusvapauden piirissä tekemien sopimusten sisältöön. OECD:n näkemyksen mukaan, ennen hinnoittelun markkinaehtoisuuden todentamista, tulee osapuolten välisen liiketoimen todelliset ehdot tunnistaa osapuolten käyttäytymisen perusteella. Tällainen poikkeuksellisen vahva sisältö ennen muotoa (substance over form) -lähestymistapa poikkeaa vallitsevasta käytännöstä, jossa siirtohinnoitteluanalyysin perusta on osapuolten välinen sopimus, jossa määritellään miten liiketoimeen liittyvät toiminnot, riskit ja varat jakautuvat. Ehdotettu lähestymistapa merkitsisi poikkeamista Suomessa vakiintuneesta periaatteesta, jossa verovelvollisen siviilioikeudellisesti pätevät oikeustoimet ovat verotuksellisen kohtelun lähtökohta. Valtiovarainministeriön selvityksen yhtenä taustavaikuttajana on selvästi ollut OECD:n keskustelupaperi. Vahvan sisältö ennen muotoa -lähestymistavan soveltamisessa keskeiseksi haasteeksi nousee veroviranomaisen kyky ja halu näyttää sisällön ja muodon eriparisuus, joka oikeuttaisi liiketoiminnan uudelleenluonnehdinnan, josta ilman muuta olisi kysymys, vaikka OECD:n paperissa argumentoidaankin toisin. Näyttökysymykset ovat jo nykyiselläänkin haasteellisia ja ne tulevat korostumaan tulevaisuudessa entisestään. Lopuksi Vaikka keskustelu kansainvälisen verovajeen estämisestä käy kuumana, olisi suotavaa, että valtiovarainministeriössä laitettaisiin jäitä hattuun ja mietittäisiin vielä kertaalleen, olisiko nyt hyvä pidättäytyä oikeusvarmuutta ja verolainsäädännön perusteita murentavista lainsäädäntöhankkeista ja keskittyä varmistamaan, että nykyisiä säännöksiä sovelletaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Suomalaiselle yrityskentälle pitäisi antaa työrauha keskittyä liiketoimintaansa ja työpaikkojen luomiseen eikä pitkällisiin oikeusprosesseihin Verohallinnon kanssa. 1 Discussion draft on revisions to Chapter I of the Transfer Pricing Guidelines (Including risk, recharacterisation and special measures), LISÄTIETOJA: Jarno Mäkelä / Siirtohinnoittelu P: / E: 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 13

14 EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistus kolkuttelee ovella Pitkä odotus päättyy Vappupäivänä 2016, kun EU:ssa ryhdytään soveltamaan uudistettua tullilainsäädäntöä. Vuosikausia kestänyt valmistelu on viivästynyt runsaasti alkuperäisestä aikataulusta, koska kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi kiireelliset osittaisuudistukset ovat ajaneet kokonaisuudistuksen ohi. TULLISEMINAARI Tiistaina klo KPMG, Töölönlahdenkatu 3 A, Helsinki EU:n tullilainsäädännön uudistus kolkuttelee ovella. Tule kuulemaan, mitä EU:n tullilainsäädännön uudistus tuo mukanaan ja miten varautua siihen! ILMOITTAUDU MUKAAN: events.kpmg.fi 14 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

15 Teksti: Matti Alpua Johtoajatuksena EU:n tullilainsäädännön valmistelussa on ollut lainsäädännön yksinkertaistaminen. Se onkin perusteltua, koska nykyinen tullilainsäädäntö on useista eri osittaisuudistuksista kokoonpantu tilkkutäkki. Valitettavasti nyt näyttää siltä, ettei yksinkertaistamisessa tulla täysin onnistumaan, sillä toimintaympäristön uudet haasteet edellyttävät yhä yksityiskohtaisempaa sääntelyä, mitä ei osattu aavistaa valmistelua aloittaessa. Eräissä puheenvuoroissa pitkään valmisteltua uutta tullilainsäädäntöä on pidetty vanhentuneena jo syntyessään. Tässä artikkelissa esitellään EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistuksen taustaa ja sen yleisiä periaatteita. Yksityiskohtaisemmin muutoksia esitellään lehden seuraavissa numeroissa aina sitä mukaa, kun tarkentavat säännökset valmistuvat. Kannattaa siis seurata, mitä vaikutuksia kokonaisuudistuksella on yrityksenne tullausprosesseille. EU:n monenkirjava tullilainsäädäntö EU:n tullilainsäädäntö on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa EU-oikeutta, jonka valmistelu tapahtuu EU:n toimielimissä. EU:n tullijärjestelmä palvelee ensisijaisesti kauppapoliittisia tarkoituksia. EU:n nykyinen tullilainsäädäntö muodostuu useista eri säännöksistä kuten tullikoodeksista ja sen soveltamisasetuksesta, tullitariffista, tullittomuusasetuksesta sekä eräistä muista säännöksistä. Nyt puheena oleva kokonaisuudistus koskee tullilainsäädännön perusteita, joista säädetään nykyisessä tullikoodeksissa ja sen soveltamisasetuksessa. Tähän mennessä uudistustyö on edennyt niin, että EU:n uusi tullikoodeksi hyväksyttiin vuonna Sen soveltaminen aloitetaan kuitenkin vasta , jolloin komissio on saanut valmiiksi uutta tullikoodeksia täydentävän täytäntöönpanoasetuksen ja delegoidut säännökset. Laajakantoisia täydentäviä säännöksiä valmistellaan yhä, minkä vuoksi kaikki uudet säännökset eivät ole vielä tiedossa. Kaikki uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet eivät ole välttämättä käytössä vielä , vaan niihin voi liittyä siirtymäaika. Uudistuksen helmiä Uuden tullilainsäädännön perusajatuksena on täysin sähköinen tiedonsiirto asiakkaan ja tulliviranomaisen välillä. Tämä periaate on Suomessa jo tuttu, sillä suurin osa ilmoituksista annetaan jo nyt sähköisesti ilman paperi-ilmoituksia. Asiakkaan rooli tulee muuttumaan niin, että tulevaisuudessa hän suorittaa itse yhä enemmän tehtäviä, jotka nykyisin kuuluvat tullille. Tätä heijastelee muun muassa mahdollisuus itsetullaukseen, jossa maahantuoja ottaessaan maahantuotavan tavaran vastaan määrittäisi tavaran tullinmääräytymisperusteet ja tilittäisi maahantuonnin verot tullille itse ilman perinteisen tulli-ilmoituksen jättämistä ja tullin reaaliaikaista väliintuloa. Itsetullaus rinnastuisi muuhun itseverotukseen. Itsetullaus voitaneen sallia vain asiansa osaavalle ja luotettavalle maahantuojalle. Toinen merkittävä parannus on mahdollisuus keskitettyyn tulliselvitykseen, jossa maahantuoja voisi ilmoittaa maahantuomansa tavarat vapaaseen liikkeeseen oman kotivaltionsa tulliin, vaikka tavarat saapuvat EU:n alueelle toisessa jäsenvaltiossa. Näin vältettäisiin tavaran passittaminen tullaamattomana EU:hun saapumispaikasta määräpaikkaan tai tulliedustajien käyttäminen saapumispaikassa tapahtuvaa tullausta varten. Niin itsetullaus kuin keskitetty tulliselvityskin edellyttävät virtaviivaistuksia myös arvonlisäverotusta koskeviin säännöksiin. Muutoksia on luvassa myös erityistullimenettelyihin, vakuussäännöksiin, tullin palautus- ja peruutussäännöksiin sekä moniin muihin säännöksiin, joista useimmat tarkoittavat helpotuksia luotettaville ja tulliasiat osaaville yrityksille. Uudistuksen risuja Tulliverotukseen on luvassa muutoksia, jotka ikävä kyllä tarkoittavat usein verotuksen kiristymistä. Nimittäin nykyisin käytössä oleva mahdollisuus ilmoittaa jokin viimeistä edeltävistä kauppahinnoista tullausarvon perusteeksi poistuu, ja maahantuojan on ilmoittava viimeinen kauppahinta, joka on tapahtunut välittömästi ennen vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan tulli-ilmoituksen jättämistä. Myös maahantuotaviin tavaroihin liittyvät rojalti- ja lisenssimaksut, jotka ostajan on maksettava myynnin edellytyksenä, on sisällytettävä entistä useammin tullausarvoon. Kiristyvän verotuksen taustalla lienee komission tarve lisätä omia varojaan, jotka koostuvat pääasiassa tulliveroista. AEO-asema yhä tärkeämpi Tiedossa olevia muutoksia tarkasteltaessa on selvää, että AEO-aseman merkitys tulee korostumaan sujuvan logistiikan edellytyksenä. Näyttää siltä, että merkittävimmät yksinkertaistukset voidaan myöntää AEO vaatimukset täyttäville toimijoille. Tulli voi myöntää Authorized Economic Operator eli AEO-aseman luotettavalle ja osaavalle yritykselle, joka täyttää EU:n tullilainsäädännössä säädetyt edellytykset. EU:n tullirajat ylittävää kauppaa harjoittavien yritysten kannattaakin aloittaa uudistukseen varautuminen hyvissä ajoin ennen sen voimaantuloa. Aikaisin liikkeellä olevat yritykset hyötyvät uudistuksesta eniten. LISÄTIETOJA: Matti Alpua / Tulli- ja valmisteverotus P: / E: Anna Jääskeläinen / Tulli- ja valmisteverotus P: / E: 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 15

16 Onko yrityksesi valmis uuden tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin? Teksti: Salha Hanna Euroopan komissio antoi kolmisen vuotta sitten ehdotuksen uudeksi yleiseksi tietosuoja-asetukseksi. Asetuksella pyritään ottamaan paremmin huomioon teknologian kehityksen ja globalisaation tuomat haasteet ja samalla luomaan paremmat edellytykset yksityisyyden suojalle. Asetuksen avulla yhtenäistetään henkilötietojen suojaan liittyvät käytännöt Euroopan unionin jäsenmaiden välillä sekä edistetään tehokkaasti toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden luomista. Tietosuoja-asetus korvaisi voimassa olevan vuonna 1995 annetun henkilötietodirektiivin (95/46/EY), joka on Suomessa saatettu voimaan henkilötietolailla (523/1999). Nyt, 20 vuotta vanhan henkilötietodirektiivin säätämisen jälkeen, uusi ehdotus tietosuoja-asetukseksi on käsiteltävänä Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston välisessä yhteispäätösmenettelyssä. Asetuksen voimaansaattaminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, ja sen vahvimmat kritisoijat toivoisivatkin ehdotuksen kariutuvan kokonaan. Komission tietosuojapäivänä antaman tiedonannon mukaan ehdotus kuitenkin etenee, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Henkilötietodirektiivin ja henkilötietolain säätämisen aikaan tuskin osattiin aavistaakaan, miten merkittäviksi informaatioteknologia ja verkkoympäristöt muodostuvat jokaisen ihmisen ja yrityksen arjessa. Vaikka yksityisyys ja henkilötietojen suoja eivät olekaan uusia teemoja, asettavat teknologian kehitys ja verkkoympäristöjen globalisoituminen painetta myös lainsäädännön uudistamiseksi. Tietosuojan merkitys korostuu jatkuvasti ihmisten tullessa yhä tietoisemmiksi heidän yksityisyyteensä kohdistuvista riskeistä. Tietosuoja-asetuksella halutaan luoda EU:n alueelle yhteiset tietosuojaa koskevat standardit, joita niin eurooppalaisten kuin globaalien toimijoiden on noudatettava. Nykyään jokaisessa EU:n jäsenmaassa noudatetaan henkilötietojen suojaa koskevia kansallisia lakeja, jotka poikkeavat toisistaan esimerkiksi tarvittavien ilmoitusten ja muiden hallinnollisten menettelyjen osalta. Suoraan sovellettavalla tietosuoja-asetuksella nämä erilaiset menettelytavat korvattaisiin yhteisillä, kaikissa jäsenmaissa noudatettavilla säännöillä. Monikansallisen yrityksen ja online-palvelujen tarjoajan näkökulmasta EU:n jäsenmaiden välisten tietosuojaa koskevien hallinnollisten erojen yhtenäistäminen helpottaisi liiketoiminnan harjoittamista, kun eri jäsenmaissa noudatettaisiin samoja käytäntöjä. Samalla tietosuojasääntelyn yhtenäistäminen olisi omiaan parantamaan eurooppalaisten kuluttajien luottamusta muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yrityksiä kohtaan. Mikä muuttuu? Tietosuoja-asetuksen voimaantulo edellyttää myös suomalaiselta rekisterinpitäjältä toimenpiteitä ja todennäköisesti investointeja tietosuojakäytäntöjen uudistamiseksi. Uusi asetus asettaa osittain tiukempia vaatimuksia rekisterinpitäjälle kuin nykyään sovellettava henkilötietolaki. Asetuksen voimaantulon jälkeen yrityksellä ehdotetaan olevan kaksi vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa asetuksen vaatimuksiin. Asetuksella parannetaan yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa. Asetuksessa täsmennetään käsittelyn perusteita ja tiukennetaan muun muassa rekisteröidyltä vaadittavan suostumuksen edellytyksiä. Lisäksi asetuksella täydennetään rekisteröidyn oikeuksia muun muassa oikeudella tulla unohdetuksi. Tällä rekisteröidyn oikeudella vahvistetaan jo nykyäänkin voimassa olevaa rekisterinpitäjän velvollisuutta poistaa tarpeettomaksi käyneet henkilötiedot. 16 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

17 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 17

18 Yksi tietosuoja-asetuksen keskeisistä viesteistä on, että tietosuoja tulisi jatkossa ymmärtää itsenäisenä osana yrityksen strategiaa. Vaikka tietosuoja-asetus ei olekaan vielä tullut voimaan, Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) vahvisti oikeuden tulla unohdetuksi niin sanotussa Google-tapauksessaan (C-131/12) viime keväänä. EUT totesi tuomiossaan, että EU:n kansalaisella on oikeus pyytää internetin hakukonetta poistamaan häntä itseään koskevat hakutulokset tietyin edellytyksin. On hyvä huomata, että rekisteröidyllä on nykyäänkin henkilötietolain mukaan oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on merkitty. Lisäksi rekisteröidyllä on henkilötietolain mukaan oikeus saada virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto korjatuksi tai poistetuksi. Etukäteisen suunnittelun merkitys korostuu entisestään. Asetus velvoittaa rekisterinpitäjää ottamaan tietosuojavaatimukset tarkasti huomioon sen toiminnan suunnittelussa. Asetuksessa edellytetään tuotteiden ja palveluiden suunnittelemista jo alun perinkin siten, että tietosuojavaatimukset täyttyvät (privacy by design). Lisäksi tuotteiden ja palveluiden, esimerkiksi sosiaalisten verkostojen ja mobiilisovellusten, oletusarvoisten asetusten tulee olla yhdenmukaiset tietosuojavaatimusten kanssa (privacy by default). Suunnitteluvelvollisuus kattaa koko tiedon elinkaaren sen keräämisestä tiedon tuhoamiseen saakka. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rekisterinpitäjän käytössä olevien järjestelmien on mahdollistettava tietojen käsittely asetuksen vaatimusten mukaisesti, mikä voi aiheuttaa rekisterinpitäjälle tarvetta investoida joko käytössään olevien järjestelmien päivittämiseen tai uusiin järjestelmähankintoihin. Yrityksen oma vastuu korostuu. Valmisteilla olevassa asetuksessa ehdotetaan, että organisaatiot, jotka käsittelevät yli 5000 henkilön henkilötietoja 12 kuukauden ajanjakson aikana, nimittäisivät erityisen tietosuojavastaavan huolehtimaan tietosuojavaatimusten noudattamisesta koko organisaation tasolla. Tietosuojavastaava raportoisi suoraan yrityksen ylimmälle johdolle. Lisäksi asetuksessa tarkennettaisiin ilmoitusvelvollisuutta tietomurto- tai tietovuototilanteissa. Ilmoitus olisi jatkossa tehtävä tietosuojaviranomaisille sekä yksityisyyden suojan vaarantuessa myös asianosaisille ilman aiheetonta viivytystä. Asetuksen myötä tietosuojan asema osana yrityksen yleistä riskienhallintaa korostuu. Puutteet tietosuoja-asioiden asianmukaisesta hoitamisesta lankeavat viime kädessä yrityksen johdon vastuulle. Lisäksi asetuksella säädettäisiin rekisterinpitäjän tilivelvollisuudesta, jonka mukaan rekisterinpitäjän tulisi pystyä näyttämään, että se noudattaa lain mukaisia tietosuojavaatimuksia. Yrityksen olisikin syytä dokumentoida huolellisesti tietosuojan suunnitteluun sekä toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet, jotta se voi tarvittaessa näyttää huolehtineensa siihen kohdistuvista tietosuojavaatimuksista asianmukaisesti. Tietosuojavaatimusten noudattamisen valvontaa tehostetaan. Tietosuojavaatimusten noudattamista valvovien viranomaisten toimivaltaa laajennetaan mahdollisuudella määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu tietosuojavelvoitteensa laiminlyöville yrityksille. Seuraamusmaksun suuruus olisi yhteydessä yrityksen globaaliin liikevaihtoon ja sen määrä voisi enimmillään olla jopa 100 miljoonaa euroa tai 5 % yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, mikäli se johtaisi suurempaan summaan. Euroopan parlamentti korotti seuraamusmaksun enimmäismäärää komission ehdottamasta määrästä, joka oli alkuperäisen esityksen mukaan 2 % yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Seuraamusmaksun suuruutta ei ole vielä sitovasti ratkaistu, mutta esitetyt ehdotukset antavat olettaa, että seuraamusmaksu tulee olemaan merkittävä. Miten varautua tuleviin muutoksiin? KPMG toteutti syksyllä 2014 Suomessa toimivien organisaatioiden tietosuojatoimintojen tilaan liittyvän kyselyn. Kysely paljasti merkittäviä puutteita yritysten tietämyksessä ja käytännöissä tietosuoja-asioiden suhteen. Kyselyyn vastanneiden mukaan tämän hetken suurimmat ongelmakohdat ovatkin tietosuojan johtamisen puutteet, tietosuojaosaamisen riittämätön taso organisaatioissa sekä epäselvä ja puutteellinen lainsäädäntö. Pystyäkseen paremmin varautumaan tietosuoja-asetuksen tuomiin muutoksiin, yrityksen tulisi aloittaa sen tietosuoja-asioiden nykyisen tilan ja muutostarpeiden kartoittaminen jo hyvissä ajoin ennen asetuksen voimaantuloa. Kartoittamisen voi aloittaa selvittämällä, mitä tietoja yrityksen toiminnassa kerätään ja mitkä näistä tiedoista ovat 18 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

19 määriteltävissä henkilötiedoiksi. Miten tiedot on nykyisellään järjestetty, miten niitä käsitellään, mihin tietoja luovutetaan säännönmukaisesti ja mitkä ovat niiden säilytysajat? Tuntemalla nykyiset käytännöt vahvuuksineen ja puutteineen yrityksen on helpompi varautua tiukentuviin vaatimuksiin ja pohtia mahdollisia muutostarpeita. Yksi tietosuoja-asetuksen keskeisistä viesteistä on, että tietosuoja tulisi jatkossa ymmärtää itsenäisenä osana yrityksen strategiaa. Tietosuoja-asetus ei ole saanut vielä lopullista muotoaan ja sen sisältämät yksityiskohdat tulevat todennäköisesti vielä tarkentumaan. Yrityksen olisi kuitenkin viimeistään tässä vaiheessa havahduttava tosissaan pohtimaan, mitä riskejä tietosuojavaatimusten laiminlyömiseen liittyy ja mitä hyötyjä yrityksen liiketoiminnassa voidaan saavuttaa, kun tietosuojaan panostetaan. Vaikka tietosuoja-asetusta koskevaan ehdotukseen sisältyvät sanktiot eivät toteutuisikaan ehdotuksen mukaisina, puutteet tietosuojassa voivat joka tapauksessa vaikuttaa haitallisesti yrityksen maineeseen ja siten vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa. Uudistusten asianmukainen toimeenpaneminen saattaakin monien yritysten kohdalla edellyttää ajatustavan ja toimintatapojen muutosta. TUTUSTU KPMG:N TIETOSUOJASELVITYKSEEN VERKOSSA KPMG toteutti syksyllä 2014 Suomessa toimivien organisaatioiden tietosuojatoimintojen tilaan liittyvän kyselyn. Tietosuojaselvityksen mukaan tämän hetken suurimmat ongelmakohdat ovat tietosuojan johtamisen puutteet, tietosuojaosaamisen riittämätön taso organisaatioissa sekä epäselvä ja puutteellinen lainsäädäntö. Tietosuojaselvitys on luettavissa verkossa osoitteessa: LISÄTIETOJA: Salha Hanna / Lakipalvelut P: / E: Mikko Viemerö / Tietoturvapalvelut P: / E: 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 19

20 PÄÄTTÄISIMMEKÖ TYÖSUHTEEN YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA? Teksti: Maiju Kurvi Työsuhteen päättäminen työnantajan ja työntekijän yhteisestä tahdosta on yleistynyt työsuhteen päättämiskeinona. Epävarma taloustilanne ja yrityksen toimintaympäristön muutostilanteet saattavat tuoda mukanaan tarpeen tehdä henkilöstömuutoksia ilman, että työsopimuslain mukaista päättämisperustetta työsopimuksille kuitenkaan on. Muun muassa tästä syystä työsuhteen päättymissopimuksen laatiminen saattaa olla harkinnanarvoinen keino saada toivottuja muutoksia aikaan. 20 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen

Lisätiedot

Työelämän tietosuojaan liittyvät ajankohtaiset kysymykset 25.9.2015

Työelämän tietosuojaan liittyvät ajankohtaiset kysymykset 25.9.2015 Työelämän tietosuojaan liittyvät ajankohtaiset kysymykset 25.9.2015 Esille nousevat aiheet vuonna 2015 Whistleblowing kanavat Policyt Whistleblowing, tietosuojanäkökulma Henkilötietolain perusedellytykset

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptio Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos Aikajakoperiaate: grant - vesting Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Muutos koskee sinua, jos optioiden

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot Pilvipalvelut ja henkilötiedot Titta Penttilä Senior information security manager Group Security, TeliaSonera Muuttuva toimintaympäristö Alihankinta, pilvipalvelut Yleisen tietoisuuden ja kiinnostuksen

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

T E R H O N E V A S A L O

T E R H O N E V A S A L O K Ä Y T T Ä J Ä T I E T O J E N H A L L I N N O I N T I H U O M I S E N P A L V E L U I S S A K O K O N A I S U U D I S T U S E U : N T I E T O S U O J A L A I N S Ä Ä D Ä N N Ö S S Ä T E R H O N E V A

Lisätiedot

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus www.pwc.fi :n nimikkeistökartoitus Tullinimikkeellä on merkitystä Luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa maahantuodulle tavaralle tai vientitavaralle päätetään oikea tullinimike. Tullinimikkeellä

Lisätiedot

BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia?

BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia? BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia? Oulu, 4.10.2013 OTK, VT Anu Kangasniemi Agenda Sopimusten hyödyistä ja sudenkuopista Riskienhallinnasta Osakassopimus - tiekartta vai pahan päivän vara? 1 Kirjallisen

Lisätiedot

KPMG:n tietosuojaselvitys. kpmg.fi

KPMG:n tietosuojaselvitys. kpmg.fi KPMG:n tietosuojaselvitys kpmg.fi KPMG:n tietosuojaselvitys Sisällys Johdanto 4 Yhteenveto 5 Tietosuojan hallinnan suunnitelmallisuus 6 Tietosuojan riskianalyysit 6 06 Tietosuojan hallinta Organisaatioon

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE 16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE Stockmann Oyj Abp:n hallitus ehdottaa 15.3.2012 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle optio-oikeuksien antamista

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 IFRS-tilinpäätösselvitys 2011 Selvityksessä tarkasteltiin: Onko yhteisyritysten käsittelytavassa vaihtelevuutta? Mitkä ovat uuden IFRS 11

Lisätiedot

Tullilainsäädännön uudistuminen ja AEO AEO-toimijapäivä 3.9.2014

Tullilainsäädännön uudistuminen ja AEO AEO-toimijapäivä 3.9.2014 Tullilainsäädännön uudistuminen ja AEO AEO-toimijapäivä 3.9.2014 3.9.2014 Lupakeskus / Kapanen 1 AEO ja uusi tullikoodeksi ja soveltamissäädökset 31.12.2020 30.10.2013 Union tullikoodeksi voimaan. Valtuutussäännöksiä

Lisätiedot

E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O

E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus Ensimmäinen EU:n

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT

KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT 1 (5) KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut ehtoja. Alkuperäiset luvut

Lisätiedot

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä 1 (4) KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt nämä ehdot 6. maaliskuuta 2003. KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö

Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö Esityksen aakkoset A B C Asiasisällöstä Best practices

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013 www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa Agenda Taloushallinto osana yritystoimintaa Taloushallinnon organisointi Kirjanpidon/tilinpäätöksen haasteeet kehittyvässä liiketoiminnassa Sivu2

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen ja päättämissopimukset. Asianajaja, osakas Maisa Nikkola

Työsuhteen päättäminen ja päättämissopimukset. Asianajaja, osakas Maisa Nikkola Työsuhteen päättäminen ja päättämissopimukset Asianajaja, osakas Maisa Nikkola Luennon aiheet Yleistä päättymissopimuksista Työsuhteen päättäminen yhteisesti sopimalla Sopimus työsuhteen päättämisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015 HTML5 - Vieläkö perinteinen webtestaus riittää? Antti Pirinen 15.1.2015 Esittäjä Antti Pirinen Antti Pirinen Valmistunut TKK:lta 2006, pääaineena tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena yritysturvallisuus.

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008

Ajankohtaista yhdistysten vero k ses a TAX Torsti Lakari V, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 Ajankohtaista yhdistysten verotuksesta t TAX Torsti Lakari VT, KTM Tax Manager KPMG, Tax 29.2.2008 2 Ajankohtaiset muutokset Verouudistus 2005 Verohallituksen ohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus Ajankohtaista BEPS:stä Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 BEPS G20-valtiot antoivat OECD:lle viime vuonna toimeksiannon kehittää kansainväliseen verotukseen säännöt,

Lisätiedot

Tietoturva ja johdon vastuu

Tietoturva ja johdon vastuu Tietoturva ja johdon vastuu Jan Lindberg & Mika J. Lehtimäki 21.1.2014 18.10.2011 1 Esityksen rakenne Tietoturvalainsäädännön nykytila Vahingonkorvausvastuun rakenne Vastuu yhtiölle Vastuu kolmansille

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 1 (7) QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 2 (7) Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 3 2 Hallitus... 3 3 Toimitusjohtaja... 4 4 Hallintoneuvosto... 4 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä. Whistleblowingjärjestelmät. suomalaisyhtiöissä. kpmg.fi

Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä. Whistleblowingjärjestelmät. suomalaisyhtiöissä. kpmg.fi Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä Whistleblowingjärjestelmät suomalaisyhtiöissä kpmg.fi 2 Whistleblowing-järjestelmien tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj HALLITUKSEN EHDOTUS HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN PÄÄTTÄMÄÄN OSAKEANNISTA JA OSAKKEISIIN OIKEUTTAVIEN ERITYISTEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA (Esityslistan kohta 15) Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA

TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA TIETOTILINPÄÄTÖSSEMINAARI 31.1.2013 TIETOTILINPÄÄTÖS OSANA ORGANISAATIOIDEN TIETOPÄÄOMAN HALLINTAA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun toimisto KEHITYSKULKUJA TIETOYHTEISKUNTA TEKNOLOGIA

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot