VIEW TAX & LEGAL. Uutta ohjeistusta työsuhdeoptioiden verotuksesta. KPMG:n vero- ja lakipalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2015.

Transkriptio

1 TAX & LEGAL VIEW KPMG:n vero- ja lakipalveluiden tiedotuslehti / 1 / 2015 Uutta ohjeistusta työsuhdeoptioiden verotuksesta Tässä numerossa: Minne menet siirtohinnoittelu? Onko yrityksesi valmis uuden tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin? Säätiölaki muuttuu

2 Pohjoismaista yhteistyötä KPMG:n pohjoismaiset praktiikat syventävät keskinäistä yhteistyötään tavoitteenaan palvella entistä paremmin alueella toimivia asiakkaita. Alati muuttuva toimintaympäristö tuo asiakkaille mukanaan uusia haasteita, joihin pyrimme vastaamaan lisäämällä pohjoismaista yhteistyötä entisestään ja toimimalla tiimeinä saumattomasti yli rajojen. Pohjoismainen yhteistyö näkyy jatkossa myös Tax & Legal View -lehdessä. Tästä numerosta alkaen voit lukea lehdestä myös muiden pohjoismaisten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Artikkelisarjan aloittaa Heléne Markström, joka kertoo artikkelissaan lähetettyihin työntekijöihin liittyvistä velvollisuuksista Ruotsissa. Lehden kotimaiset verotusta koskevat artikkelit käsittelevät tällä kertaa muun muassa verohallinnon tuoreen optio- ja kannustinjärjestelmiä koskevan ohjeen tulkintoja, ketjukaupan arvonlisäverotusta ja EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistusta. KHO antoi viime kesänä siirtohinnoitteluoikaisunormin soveltamisalaa koskevan ratkaisun, jonka seurauksena lainsäätäjä ryhtyi valmistelemaan uutta, nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä. Lehden siirtohinnoittelua koskeva artikkeli kertoo niistä ongelmista, joita valmisteilla olevasta lainsäädännöstä siitä saatujen tietojen perusteella seuraa. Lehdessä kerrotaan myös miten Euroopan komission tietosuoja-asetus tulee voimaan tullessaan vaikuttamaan suomalaisten yritysten toimintaan. Antoisia lukuhetkiä! PÄÄTOIMITTAJA Jukka-Pekka Kankaanpää / Vero- ja lakipalvelut P: / E: jukka-pekka.kankaanpaa@kpmg.fi 2 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

3 Sisällys 4 Uutta ohjeistusta työsuhdeoptioiden verotuksesta 4 Reporting of posted workers in Sweden 8 Minne menet siirtohinnoittelu? 10 EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistus kolkuttelee ovella 14 Onko yrityksesi valmis uuden tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin? 16 Päättäisimmekö työsuhteen yhteisellä sopimuksella? 20 Uusi tapaus korostaa EU-tavarakaupan arvonlisäverouudistuksen tarvetta Keskeiset lakimuutokset Venäjällä Henkilökuvassa: Antti Leppänen 28 Säätiölaki muuttuu 30 Mikä muuttuu säätiöiden tuloverotuksessa? 33 Ajankohtaista 36 Eläke- ja perintöverotusta pakoon Portugaliin? 38 LEX VIEW: Delägaravtal som aktieägarnas arbetsredskap TAX & LEGAL VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab PL Helsinki puh etunimi.sukunimi@kpmg.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset tax@kpmg.fi Päätoimittaja Jukka-Pekka Kankaanpää Toimitussihteeri Miia Meklin Ulkoasu ja taitto Miia Meklin Painopaikka Uusimaa kpmgfinland KPMG Finland KPMG Finland KPMG Finland Painotuote 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab). The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity. The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 3

4 UUTTA OHJEISTUSTA TYÖSUHDEOPTIOIDEN VEROTUKSESTA Teksti: Marjo Westergård & Marika Kaitamaa 4 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

5 Verohallinto julkaisi uuden ohjeen työsuhdeoptioiden verotuksesta. Ohjeessa on käsitelty aiempaa tarkemmalla tasolla työsuhdeoption käsitettä ja huomioitu oikeus- ja verotuskäytännössä viime vuosina esiin nousseet optioiden käyttöön liittyneet kysymykset. Keskustelua uuden ohjeen ympärillä on herättänyt erityisesti työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotus. Työsuhdeoptiolle käsitteenä hyvin laaja merkitys Tuloverolain 66 :n 3 momentin mukaista työsuhdeoption käsitettä on perinteisesti tulkittu varsin laajasti. Työsuhdeoption määritelmän piiriin on luettu erilaiset järjestelyt, joissa työntekijä saa työsuhteen perusteella merkitä osakkeita käypää alempaan hintaan sopimuksen tai muun sitoumuksen perusteella. Työsuhdeoptiojärjestely voidaan toteuttaa paitsi osakeyhtiölain mukaisia optio-oikeuksia antamalla, myös muulla tavoin. Esimerkiksi johdon holdingyhtiöt ovat nousseet esiin oikeuskäytännössä. Ohjeen kirjoittamisesta vastanneen ylitarkastaja Janne Myllymäen mukaan uudessa ohjeessa on vain hieman aikaisempaa tarkemmalla tasolla käsitelty työsuhdeoption käsitettä. Hän ei kuitenkaan näe, että aiempi työsuhdeoptioiden verotuksesta annettu ohje olisi ollut sisällöltään nyt annettua ohjetta suppeampi tai että työsuhdeoption käsitettä olisi uudessa ohjeessa pyritty tietoisesti laventamaan. Esimerkkejä työsuhdeoptioksi katsotuista järjestelyistä Verohallinnon ohje sisältää useita esimerkkejä työsuhdeoptioksi katsottavista järjestelyistä. Esimerkiksi osakepalkkiojärjestelmät sekä niin sanotut RSU-ohjelmat katsotaan ohjeessa tyypillisesti työsuhdeoptioiksi. Samoin ohjelmat, joissa avainhenkilö saa tiettyjen kriteerien täyttyessä osakkeita veloituksetta, voidaan katsoa työsuhdeoptioiksi. Työsuhdeoptiona voidaan ohjeen mukaan pitää myös ratkaisun KHO 2009:8 perusteella merkintäoikeuksien antamista avainhenkilölle osakeannin muodossa osakekohtaiseen käypään hintaan, jos merkintäaika on useamman kuukauden mittainen tai pidempi. Ohjeessa on esimerkkien ohella kuitenkin todettu, että kannustinjärjestelyjen verokohtelu ratkaistaan tapauskohtaisesti järjestelyn ehtojen perusteella. Holdingyhtiöjärjestelyt työsuhdeoptiona Ohjeessa on erikseen esitetty esimerkkinä työsuhdeoptiosta ansiotuloveron kiertämistarkoituksessa toteutetut holdingyhtiöjärjestelyt. Linjaus perustuu ratkaisuun KHO 2014:66, jossa holdingyhtiön osakkeenomistajat olivat ennakkoon sopineet järjestelystä, joka oikeutti heidät myöhemmin saamaan julkisesti noteeratun työnantajayhtiön osakkeita. Ohjeessa on täsmennetty edellytykset, joiden täyttyessä holdingyhtiöjärjestely ainakin katsotaan verotuksessa työsuhdeoptioksi. Ohjeen listaus edellytyksistä ei siis ole tyhjentävä. Kyse voi olla työsuhdeoptiosta jo yksittäisten, alla mainittujen edellytysten täyttyessä: Avainhenkilön välittömästi tai välillisesti, yksin tai yhdessä muiden kanssa omistama holdingyhtiö hankkii työnantajayhtiön osakkeita ja järjestely perustuu työsuhteeseen (tai toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä toimimiseen). Työnantajayhtiö osallistuu rahoituksen järjestämiseen. Osakas- tai muussa sopimuksessa on sovittu työsuhdeoptioille ominaisista ehdoista. Järjestelyn tarkoitus on holdingyhtiön osakkeenomistajien kannustaminen ja sitouttaminen ja järjestelyssä on mahdollisuus hyötyä osakkeen arvonnoususta. Järjestelyn verottaminen työsuhdeoptiona tarkoittaa, että holdingyhtiörakenne sivuutetaan osittain verotuksessa. Käytännössä holdingyhtiön osakkeenomistajan ansiotulona verotetaan holdingyhtiön jakama osinko. Lisäksi holdingyhtiön osakkeiden vaihtaminen työnantajayhtiön osakkeiksi erilaisissa yritysjärjestelyissä verotetaan ansiotulona työnantajayhtiön osakkeiden käyvän arvon ja avainhenkilön tekemän pääomasijoituksen erotuksen osalta. Holdingyhtiöiden käyttöön jää kysymysmerkki Holdingyhtiöitä käytetään laajasti erilaisissa sijoitus- ja osakkuuspohjan laajentamiseen liittyvissä järjestelyissä, minkä vuoksi niitä ei tulisi liian herkästi kategorisoida työsuhdeoptioksi. Myllymäen mukaan mikäli esimerkiksi työnantajayhtiö ei millään tavoin osallistu holdingyhtiön rahoituksen järjestämiseen, ei käytä omistuksen tai sopimuksen perusteella määräysvaltaa yhtiössä eikä järjestelyn päättämiseen liittyvistä menettelyistä ole sovittu, järjestely olisi siinä määrin erilainen verrattuna ratkaisussa KHO 2014:66 ja ohjeessa käsiteltyihin tilanteisiin, että sitä ei voi kategorisesti luokitella ansiotuloverotuksen piiriin kuuluvaksi. 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 5

6 Verotuksen ennakoitavuuden kannalta olisi tärkeää tunnistaa, milloin avainhenkilöiden sitouttamiseen osakeannilla liittyy varainsiirtoverovelvollisuus. Asia on tällaisessa tapauksessa ratkaistava kyseisen tapauksen olosuhteiden perusteella, hän toteaa. Verohallinnon ohje jättää kuitenkin avoimeksi rajanvedon, milloin holdingyhtiön käyttö tulkitaan työsuhdeoptioksi. Ohjeessa tosin todetaan, että mikäli holdingyhtiöön ei liity mahdollisuutta saada työnantajayhtiön osakkeita, kyse ei olisi työsuhdeoptiosta. Myllymäen mukaan järjestelystä saatua etua voitaisiin kuitenkin tällöinkin verottaa osakkeenomistajien ansiotulona. Synteettisten optioiden poikkeava verokohtelu Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2013:93 jälkeen Suomi on siirtynyt soveltamaan samaa kertymisaikaa kuin suurin osa muista maista on jo soveltanut. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen kertymisaikana pidetään ajanjaksoa työsuhdeoption myöntämisestä (grant) niiden ansaintaan (vesting), kun aiemmin kertymisaikana on pidetty ajanjaksoa työsuhdeoption myöntämisestä (grant) niiden käyttöön (exercise). Muun maailman kanssa yhteneväinen kertymisaika on tervetullut muutos Suomen verotuskäytäntöön, joka selkeyttää ulkomailla työskentelevien avainhenkilöiden saamien työsuhdeoptioiden verotusoikeuden jakautumista koti- ja työskentelyvaltion välillä ja vähentää kaksinkertaisen verotuksen riskiä. Ohjeen mukaisesti synteettisten optioiden osalta kertymisaikana pidetään kuitenkin ajanjaksoa optio-oikeuden myöntämisestä (grant) rahasuorituksen maksamiseen (payment). Käytännössä tämä tarkoittaa, että synteettisen option perusteella maksettu rahasuoritus jaetaan kansainvälisissä työskentelytilanteissa myöntämisen ja maksuhetken välille, eikä suoraan sen ansaintajaksolle (eli grant-vesting välinen aika). Näin maksuhetken ajoitukselle annetaan tässä merkitystä. Synteettistä optiota käsitellään tässä mielessä samalla tavoin kuin rahapalkkaa, sanoo Myllymäki. Vallitsevan verotuskäytännön mukaan ulkomaankomennuksen jälkeen työntekijälle ulkomaantyöskentelyn perusteella maksettuun rahapalkkaan, esimerkiksi bonukseen, soveltuu kuuden kuukauden verovapaussääntö vaikka bonus olisi maksettu vasta työntekijän palattua jo Suomeen työskentelemään, mikäli bonus maksetaan työntekijälle tämän ulkomailla tehdyn työn perusteella. Tämä edellyttäen, että työntekijän ulkomaantyöskentelyyn on ylipäätään soveltunut kuuden kuukauden verovapaussääntö. Kun synteettinen optio rinnastetaan rahapalkkaan, voidaan perustellusti sanoa, että synteettisen option tulisi olla kokonaisuudessaan työntekijälle verovapaata tuloa kuuden kuukauden säännön perusteella, mikäli järjestelyn ehtojen mukaan synteettinen optio on kokonaisuudessaan kertynyt työntekijän ulkomaantyöskentelyn aikana. Varainsiirtoverotus herättänyt keskustelua Myllymäen mukaan osakeperusteisen kannustinjärjestelmän perusteella saatu optio-oikeus on osaketta koskeva merkintäoikeus. Se on siten varainsiirtoverolaissa tarkoitettu arvopaperi. Työsuhdeoption vastikkeellisesta luovutuksesta on tästä syystä lähtökohtaisesti suoritettava varainsiirtoveroa. Vastikkeellisesta luovutuksesta on kyse silloin, kun se tapahtuu työpanosta vastaan. Vastikkeellisuuden arviointiin ei vaikuta se, että kyse on luovutuksen jälkeen tapahtuvasta vastaisesta työpanoksesta, hän sanoo. Verohallinnon ohjeen mukaan työsuhdeoption varainsiirtoveron perusteena oleva vastike määräytyisi vasta optioiden käyttämisen yhteydessä riippumatta siitä, merkitäänkö optio-oikeuksilla uusia vai vanhoja osakkeita. Ohjeessa omaksuttu kanta työsuhdeoptioiden varainsiirtoverokohtelusta poikkeaa aiemmasta verotuskäytännöstä esimerkiksi optioilla merkittävien uusien osakkeiden osalta. Ohjeen taustalla ei kuitenkaan ole lakimuutosta. Optio-oikeuksien varainsiirtoverotuksen osalta ei ole aikaisemmin ollut yhtenäistä Verohallinnon linjausta. Tämän vuoksi on koettu tarpeelliseksi ottaa asiaan kantaa uudessa ohjeessa, toteaa Myllymäki. Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa on kuitenkin katsottu, että osakkeen uusmerkintä ei ole arvopaperin verollinen luovutus. Lisäksi on totuttu ajattelemaan, ettei merkintäoikeutta ensimmäisen kerran muodostettaessa synny varainsiirtoverovelvollisuutta, koska omistusoikeus vasta syntyy. Myllymäen mukaan optio-oikeudet arvostetaan osakkeen merkintähetken arvoon, koska tällä hetkellä selviää työpanoksen muodossa suoritetun vastikkeen arvo. Merkintähetken arvosta vähennetään mahdollinen optionsaajan osakkeesta maksama määrä, hän sanoo. Avainhenkilön työpanoksen arvon rinnastaminen työnantajayhtiön osak- 6 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

7 keen arvoon on herättänyt kysymyksiä. Yksittäisen optionhaltijan työpanoksen ei voitane sanoa vaikuttavan merkittävästi option kohdeosakkeen arvoon. Työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksen ulottuvuus Verohallinnon ohje koskee lähtökohtaisesti sekä pörssiyhtiöitä että listaamattomia yhtiöitä. Varainsiirtoveroa tulisi mahdollisesti suorittaa myös palkansaajan merkitessä noteeraamattoman työnantajayhtiön osakkeita. Työsuhdeantia ei ole käsitelty ohjeessa. Näissä tapauksissa olosuhteet saattavat vaihdella, joten asiaa on ohjeistuksen puuttuessa arvioitava tapauksen olosuhteiden mukaisesti, toteaa Myllymäki. Avainhenkilölle suunnattu osakeanti on noteeraamattomissa yhtiöissä usein optio-ohjelman vaihtoehto. Verotuksen ennakoitavuuden kannalta olisi tärkeää tunnistaa, milloin avainhenkilöiden sitouttamiseen osakeannilla liittyy varainsiirtoverovelvollisuus. Ohjeessa omaksuttu tulkinta työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotuksesta on herättänyt laajasti keskustelua. Jo tässä vaiheessa on varmaa, että työsuhdeoptioiden varainsiirtoverokäsittely tulee uudelleenarvioitavaksi oikeuskäytännön kautta. LISÄTIETOJA: Marjo Westergård / Yritysverotus P: / E: marjo.westergard@kpmg.fi Marika Kaitamaa / Henkilöverotus ja komennuspalvelut P: / E: marika.kaitamaa@kpmg.fi 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 7

8 Reporting of posted workers in SWEDEN Author: Heléne Markström, KPMG Sweden As the number of business trips to Sweden continues to increase, it is important for the Finnish employers to learn about all the possible obligations that might arise besides tax and social security obligations. One of the most recent new regulations considers the reporting of posted workers. All employees who are posted to Sweden to work for more than five days must be registered with the Swedish Work Environment Authority. The rules came into force on July 1, 2013 and apply to all foreign employers who have posted employees to Sweden. The foreign employer must register the posting and specify a contact person in Sweden. Rights of posted employees One aim of the new regulation is to ascertain that the employees are granted their rights in Sweden as a posted worker. Another aim is to enable the Swedish Trade Unions to get in contact with the foreign employers and the posted employees. The terms of employment for posted employees must not be less favorable than what follows by the Swedish law or by an applicable Swedish collective agreement. For example, the laws on holidays, working hours and minimum wages will apply to all posted employees. This means that the employer must be aware of these Swedish laws and comply with them in relation to employees who are deemed to be posted. The obligation for a foreign employer to comply with the Swedish provisions is based on the EC Posting of Workers Directive. Although the rules are based on the EC Directive, the Swedish rules cover all posted employees regardless of their nationalities. Moreover, all non-swedish employers are covered by the registration requirement. What is posting? A posted employee is a person who has been sent to another country by her/his employer in order to work for a limited period of time. This means that employees who are transferred to Sweden on a permanent basis are not considered posted. However, such an employee will be, likewise to Swedish locally employed individuals, covered by the Swedish employment laws in their entirety although there is no registration requirement. Posting exists when a foreign employer on its own account and under its own direction sends employees to Sweden to carry out work. The work carried out in Sweden is based on a contract that the employer has concluded with the recipient of the services and the recipient is active in Sweden. when a foreign employer sends employees to a workplace or a company in Sweden belonging to the same group of company as the foreign employer. when a foreign employer who s business is to hire out workers or who is a staffing agency, sends workers to a user undertaking that is established in Sweden or has operating in Sweden. The recipient of the services in Sweden could either be a client, a business partner or a company within the same group of company as the foreign employer. Examples of posting situations You are a German citizen employed by a Finnish company. You are sent to Sweden by your Finnish employer for two months to conduct market research for a Swedish company. You are a Finnish citizen employed by a Finnish company. You are sent to Sweden to work at the Finnish company s Swedish branch for two years. You are an Indian citizen being hired by a Finnish staffing/placement agency. You are sent to Sweden to provide services for a Swedish company. You are a Finnish citizen employed by a Finnish company. You are sent to Sweden to work four days per week during a 12 month period. The five-day criteria is met and a posting situation is at hand. However, one registration (for the whole 12 month period) should be enough. What is not posting? Since there must be a recipient of the services in Sweden, posting is not at hand if the employee is sent to Sweden by its foreign employer to conduct for 8 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

9 example marketing research or to make a news report for the foreign employer. Nor is posting at hand if the employee is sent to Sweden to participate in a training or a conference. This is because the posting requires that a service is provided by the foreign employer to a recipient in Sweden. However, if the employee is the leader of a training course in Sweden the situation will most likely be considered as posting as the foreign employer provides a service (i.e. leading the training) to the Swedish company and the foreign employer receives compensation for the service. In this regard it should be noted that transfer pricing rules should be considered. Whether an employee who undertakes a business trip to Sweden is considered to be posted or not depends on the purpose of the business trip. When making the assessment, it is decisive whether the foreign employer provides a service or not to a recipient in Sweden and whether any compensation is or should have been received. Example of non-posting situations You are a Polish citizen employed by a Finnish company. You participate in a meeting, training or conference at a subsidiary in Sweden. You are a Finnish citizen employed by a Finnish company. You are employed as an IT Manager with responsibility for the Nordic area which requires you to regularly travel to the Swedish subsidiary to discuss HR and operational issues. Although each trip to Sweden is limited in time the arrangement is on an ongoing basis. This is not considered to be a posting situation. Registration The registration of a posting period is made online at the Swedish Work Environment Authority s website after the employer has created an account and registered its contact details and a contact person in Sweden. The posting registration should include the following information: Start date and termination date of the posting period Client/Principal in Sweden where posting is to take place Location/area/city where posting is to take place Area of activity Date of birth, first name and surname of the posted employee Changes should be updated no later than three days after the change has occurred. Fines Employers who are not compliant to these rules may be charged with a fine of SEK 20,000 (approximately EUR 2.100) per employee and posting period. EC Directive and Swedish law Posting of Workers Directive 96/71/EC Posting of Workers Act, SFS 1999:678 Ordinance on a notification obligation for the posting of workers, SFS 2013:352 FURTHER INFORMATION: Heléne Markström / KPMG Sweden E: helene.marksrtom@kpmg.se Kaisa Mensonen / KPMG Finland P: / E: kaisa.mensonen@kpmg.fi 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 9

10 MINNE MENET SIIRTOHINNOITTELU? Teksti: Jarno Mäkelä Korkeimman hallinto-oikeuden viime heinäkuussa antaman siirtohinnoittelua koskeneen päätöksen KHO 2014:119 jälkeen siirtohinnoitteluoikaisua koskevan verotusmenettelylain 31 :n soveltamisalan laajuutta koskeva epävarmuus poistui. KHO vahvisti päätöksessään, että oikeustoimen sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta on mahdollista vain tilanteessa, jossa yleistä veronkiertonormia voidaan soveltaa. KHO:n päätöksen linjaus ei ilmeisesti miellyttänyt lainsäätäjää, joka on ryhtynyt valmistelemaan VML 31 :n muutosta verovelvollisten oikeusturvaa ja verotuksen ennustettavuutta horjuttavalla tavalla. Valtiovarainministeriön lainvalmistelu Valtiovarainministeriön vero-osastolla on valmisteltu selvitys (VM161:00/2014) verotusmenettelystä annetun lain 31 :n muuttamisesta. Selvitys on lähetetty lausuntokierrokselle ja lausuntojen määräpäivä on Selvitystyön liikkeellepaneva voima oli KHO:n viimekesäinen ratkaisu siirtohinnoitteluoikaisunormin soveltamisalan laajuudesta. KHO:n ratkaisussa linjattiin, että siirtohinnoittelun oikaisua koskevan normin nojalla liiketoimen verotuksellista luonnetta ei voida muuttaa toiseksi, vaan ainoastaan puuttua tavaraa tai palvelua koskevan liiketoimen ehtoihin, joista hinnoittelu on yksi osatekijä. Ratkaisulla on merkittävä vaikutus useisiin Verohallinnon siirtohinnoitteluhankkeen verotarkastuksiin, joiden keskeisenä sisältönä on verovelvollisten suorittamien liiketoimien sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta verotuksessa. Esimerkkejä tällaisista verotarkastuksista ovat Fortum Oyj:n rahoitusyhtiöitä ja Nokian Renkaat Oyj:n Venäjän liiketoimintoja koskevat tapaukset, joista on uutisoitu laajasti. Valtiovarainministeriön selvityksessä esitetään siirtohinnoitteluoikaisunormin muuttamista siten, että sen avulla voitaisiin jatkossa puuttua tilanteisiin, joissa jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta. Säännöksen ehdotettu uusi sanamuoto vastaa ajatukseltaan nykyisen yleisen veronkiertonormin sanamuotoa. Yleisen veronkiertonormin soveltamiskynnys on muodostunut oikeuskäytännössä korkeaksi, koska Verohallinnon täytyy näyttää verovelvollisen veronkiertotarkoitus, jotta normia voidaan soveltaa. Ehdotetussa siirtohinnoitteluoikaisunormin muutoksessa Verohallinnolta ei tällaista näyttövelvollisuutta edellytetä, ja se on merkittävä ero. Käytännössä tämä antaisi verottajalle mahdollisuuden sivuuttaa verovelvollisen toteuttama liiketoimi ja uudelleenluonnehtia se toiseksi liiketoimeksi. Verohallinto voisi esimerkiksi muuttaa lisensointijärjestelyn kaupaksi ja määrätä veroseuraamukset sen mukaisesti. Muutosesityksen seuraukset ovat kestämättömät verovelvollisten oikeusturvan, omaisuudensuojan sekä verojärjestelmän ennakoitavuuden näkökulmista. Selvityksessä nykyiseen siirtohinnoitteluoikaisunormiin ehdotetut muutokset murentaisivat merkittävällä tavalla verovelvollisen oikeusturvaa ja verotuksen ennustettavuutta. Selvitykseen sisältyy lisäksi merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, joita ei voida sivuuttaa. Lisäksi on perusteltua sanoa, että valtiovarainministeriö on ratkaisemassa ongelmaa, jota ei ole edes olemassa. Nykymuotoinen VML 31 antaa Verohallinnolle mahdollisuuden puuttua hinnoitteluvirheisiin sekä tilanteisiin, joissa on olemassa kiistaton näyttö siitä, että verovelvollisen oikeustoimelle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta. Tätä varten on säädetty yleinen veronkiertonormi, jonka 10 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

11 Selvityksessä nykyiseen siirtohinnoitteluoikaisunormiin ehdotetut muutokset murentaisivat merkittävällä tavalla verovelvollisen oikeusturvaa ja verotuksen ennustettavuutta. 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 11

12 12 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

13 Suomalaiselle yrityskentälle pitäisi antaa työrauha keskittyä liiketoimintaansa ja työpaikkojen luomiseen eikä pitkällisiin oikeusprosesseihin Verohallinnon kanssa. oikeuskäytännössä muodostunut korkea soveltamiskynnys on normin soveltamisella saavutettaviin oikeusvaikutuksiin nähden perusteltu. Hyvän ja toimivan verojärjestelmän ehdoton perusta on ennustettavuus. Ennustettava verojärjestelmä on merkittävä kilpailutekijä, kun houkutellaan kansainvälisiä suoria sijoituksia. Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tämä kilpailutekijä on meillä kunnossa. Todellisuus on tänä päivänä valitettavasti varsin toisenlainen. Viime vuosina lainsäätäjän tahtotilaa ja linjauksia on ollut vaikea seurata. Myös lainsoveltajan eli Verohallinnon siirtohinnoitteluhankkeen toiminta ei ole ollut omiaan ainakaan lisäämään luottamusta suomalaiseen verojärjestelmään. Suomi ei ole vielä hävinnyt kilpailua, mutta on selvää, että valtiovarainministeriön selvityksessä esitetyt muutokset romuttaisivat vakavalla tavalla suomalaisen verojärjestelmän ennakoitavuutta ja tätä kautta Suomen houkuttelevuutta investoijien näkökulmasta. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole varaa hävitä tätä kilpailua. Kansainvälinen kehitys Kansainvälinen taloudellinen alakulo on johtanut valtavaan paineeseen uudistaa kansainvälisen verotuksen pelisääntöjä. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD käynnisti kansainvälistä verovajetta hillitsevän BEPS-hankkeen G20-maiden aloitteesta. Tällä hankkeella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia markkinaehtoperiaatteen tulkintaohjeena käytettävään OECD:n siirtohinnoitteluohjeeseen. OECD on muiden selvitysten ohella julkistanut keskustelupaperin riskistä, uudelleenluonnehdinnasta ja 1 erityisistä toimenpiteistä. Keskustelupaperissa esitetty uusi lähestymiskulma keskittyy analysoimaan etuyhteydessä tehtyjen liiketoimien taloudellista sisältöä tukeutumatta lähtökohtaisesti liiketoimien osapuolten sopimusvapauden piirissä tekemien sopimusten sisältöön. OECD:n näkemyksen mukaan, ennen hinnoittelun markkinaehtoisuuden todentamista, tulee osapuolten välisen liiketoimen todelliset ehdot tunnistaa osapuolten käyttäytymisen perusteella. Tällainen poikkeuksellisen vahva sisältö ennen muotoa (substance over form) -lähestymistapa poikkeaa vallitsevasta käytännöstä, jossa siirtohinnoitteluanalyysin perusta on osapuolten välinen sopimus, jossa määritellään miten liiketoimeen liittyvät toiminnot, riskit ja varat jakautuvat. Ehdotettu lähestymistapa merkitsisi poikkeamista Suomessa vakiintuneesta periaatteesta, jossa verovelvollisen siviilioikeudellisesti pätevät oikeustoimet ovat verotuksellisen kohtelun lähtökohta. Valtiovarainministeriön selvityksen yhtenä taustavaikuttajana on selvästi ollut OECD:n keskustelupaperi. Vahvan sisältö ennen muotoa -lähestymistavan soveltamisessa keskeiseksi haasteeksi nousee veroviranomaisen kyky ja halu näyttää sisällön ja muodon eriparisuus, joka oikeuttaisi liiketoiminnan uudelleenluonnehdinnan, josta ilman muuta olisi kysymys, vaikka OECD:n paperissa argumentoidaankin toisin. Näyttökysymykset ovat jo nykyiselläänkin haasteellisia ja ne tulevat korostumaan tulevaisuudessa entisestään. Lopuksi Vaikka keskustelu kansainvälisen verovajeen estämisestä käy kuumana, olisi suotavaa, että valtiovarainministeriössä laitettaisiin jäitä hattuun ja mietittäisiin vielä kertaalleen, olisiko nyt hyvä pidättäytyä oikeusvarmuutta ja verolainsäädännön perusteita murentavista lainsäädäntöhankkeista ja keskittyä varmistamaan, että nykyisiä säännöksiä sovelletaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Suomalaiselle yrityskentälle pitäisi antaa työrauha keskittyä liiketoimintaansa ja työpaikkojen luomiseen eikä pitkällisiin oikeusprosesseihin Verohallinnon kanssa. 1 Discussion draft on revisions to Chapter I of the Transfer Pricing Guidelines (Including risk, recharacterisation and special measures), LISÄTIETOJA: Jarno Mäkelä / Siirtohinnoittelu P: / E: jarno.makela@kpmg.fi 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 13

14 EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistus kolkuttelee ovella Pitkä odotus päättyy Vappupäivänä 2016, kun EU:ssa ryhdytään soveltamaan uudistettua tullilainsäädäntöä. Vuosikausia kestänyt valmistelu on viivästynyt runsaasti alkuperäisestä aikataulusta, koska kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi kiireelliset osittaisuudistukset ovat ajaneet kokonaisuudistuksen ohi. TULLISEMINAARI Tiistaina klo KPMG, Töölönlahdenkatu 3 A, Helsinki EU:n tullilainsäädännön uudistus kolkuttelee ovella. Tule kuulemaan, mitä EU:n tullilainsäädännön uudistus tuo mukanaan ja miten varautua siihen! ILMOITTAUDU MUKAAN: events.kpmg.fi 14 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

15 Teksti: Matti Alpua Johtoajatuksena EU:n tullilainsäädännön valmistelussa on ollut lainsäädännön yksinkertaistaminen. Se onkin perusteltua, koska nykyinen tullilainsäädäntö on useista eri osittaisuudistuksista kokoonpantu tilkkutäkki. Valitettavasti nyt näyttää siltä, ettei yksinkertaistamisessa tulla täysin onnistumaan, sillä toimintaympäristön uudet haasteet edellyttävät yhä yksityiskohtaisempaa sääntelyä, mitä ei osattu aavistaa valmistelua aloittaessa. Eräissä puheenvuoroissa pitkään valmisteltua uutta tullilainsäädäntöä on pidetty vanhentuneena jo syntyessään. Tässä artikkelissa esitellään EU:n tullilainsäädännön kokonaisuudistuksen taustaa ja sen yleisiä periaatteita. Yksityiskohtaisemmin muutoksia esitellään lehden seuraavissa numeroissa aina sitä mukaa, kun tarkentavat säännökset valmistuvat. Kannattaa siis seurata, mitä vaikutuksia kokonaisuudistuksella on yrityksenne tullausprosesseille. EU:n monenkirjava tullilainsäädäntö EU:n tullilainsäädäntö on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa EU-oikeutta, jonka valmistelu tapahtuu EU:n toimielimissä. EU:n tullijärjestelmä palvelee ensisijaisesti kauppapoliittisia tarkoituksia. EU:n nykyinen tullilainsäädäntö muodostuu useista eri säännöksistä kuten tullikoodeksista ja sen soveltamisasetuksesta, tullitariffista, tullittomuusasetuksesta sekä eräistä muista säännöksistä. Nyt puheena oleva kokonaisuudistus koskee tullilainsäädännön perusteita, joista säädetään nykyisessä tullikoodeksissa ja sen soveltamisasetuksessa. Tähän mennessä uudistustyö on edennyt niin, että EU:n uusi tullikoodeksi hyväksyttiin vuonna Sen soveltaminen aloitetaan kuitenkin vasta , jolloin komissio on saanut valmiiksi uutta tullikoodeksia täydentävän täytäntöönpanoasetuksen ja delegoidut säännökset. Laajakantoisia täydentäviä säännöksiä valmistellaan yhä, minkä vuoksi kaikki uudet säännökset eivät ole vielä tiedossa. Kaikki uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet eivät ole välttämättä käytössä vielä , vaan niihin voi liittyä siirtymäaika. Uudistuksen helmiä Uuden tullilainsäädännön perusajatuksena on täysin sähköinen tiedonsiirto asiakkaan ja tulliviranomaisen välillä. Tämä periaate on Suomessa jo tuttu, sillä suurin osa ilmoituksista annetaan jo nyt sähköisesti ilman paperi-ilmoituksia. Asiakkaan rooli tulee muuttumaan niin, että tulevaisuudessa hän suorittaa itse yhä enemmän tehtäviä, jotka nykyisin kuuluvat tullille. Tätä heijastelee muun muassa mahdollisuus itsetullaukseen, jossa maahantuoja ottaessaan maahantuotavan tavaran vastaan määrittäisi tavaran tullinmääräytymisperusteet ja tilittäisi maahantuonnin verot tullille itse ilman perinteisen tulli-ilmoituksen jättämistä ja tullin reaaliaikaista väliintuloa. Itsetullaus rinnastuisi muuhun itseverotukseen. Itsetullaus voitaneen sallia vain asiansa osaavalle ja luotettavalle maahantuojalle. Toinen merkittävä parannus on mahdollisuus keskitettyyn tulliselvitykseen, jossa maahantuoja voisi ilmoittaa maahantuomansa tavarat vapaaseen liikkeeseen oman kotivaltionsa tulliin, vaikka tavarat saapuvat EU:n alueelle toisessa jäsenvaltiossa. Näin vältettäisiin tavaran passittaminen tullaamattomana EU:hun saapumispaikasta määräpaikkaan tai tulliedustajien käyttäminen saapumispaikassa tapahtuvaa tullausta varten. Niin itsetullaus kuin keskitetty tulliselvityskin edellyttävät virtaviivaistuksia myös arvonlisäverotusta koskeviin säännöksiin. Muutoksia on luvassa myös erityistullimenettelyihin, vakuussäännöksiin, tullin palautus- ja peruutussäännöksiin sekä moniin muihin säännöksiin, joista useimmat tarkoittavat helpotuksia luotettaville ja tulliasiat osaaville yrityksille. Uudistuksen risuja Tulliverotukseen on luvassa muutoksia, jotka ikävä kyllä tarkoittavat usein verotuksen kiristymistä. Nimittäin nykyisin käytössä oleva mahdollisuus ilmoittaa jokin viimeistä edeltävistä kauppahinnoista tullausarvon perusteeksi poistuu, ja maahantuojan on ilmoittava viimeinen kauppahinta, joka on tapahtunut välittömästi ennen vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan tulli-ilmoituksen jättämistä. Myös maahantuotaviin tavaroihin liittyvät rojalti- ja lisenssimaksut, jotka ostajan on maksettava myynnin edellytyksenä, on sisällytettävä entistä useammin tullausarvoon. Kiristyvän verotuksen taustalla lienee komission tarve lisätä omia varojaan, jotka koostuvat pääasiassa tulliveroista. AEO-asema yhä tärkeämpi Tiedossa olevia muutoksia tarkasteltaessa on selvää, että AEO-aseman merkitys tulee korostumaan sujuvan logistiikan edellytyksenä. Näyttää siltä, että merkittävimmät yksinkertaistukset voidaan myöntää AEO vaatimukset täyttäville toimijoille. Tulli voi myöntää Authorized Economic Operator eli AEO-aseman luotettavalle ja osaavalle yritykselle, joka täyttää EU:n tullilainsäädännössä säädetyt edellytykset. EU:n tullirajat ylittävää kauppaa harjoittavien yritysten kannattaakin aloittaa uudistukseen varautuminen hyvissä ajoin ennen sen voimaantuloa. Aikaisin liikkeellä olevat yritykset hyötyvät uudistuksesta eniten. LISÄTIETOJA: Matti Alpua / Tulli- ja valmisteverotus P: / E: matti.alpua@kpmg.fi Anna Jääskeläinen / Tulli- ja valmisteverotus P: / E: anna.jaaskelainen@kpmg.fi 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 15

16 Onko yrityksesi valmis uuden tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin? Teksti: Salha Hanna Euroopan komissio antoi kolmisen vuotta sitten ehdotuksen uudeksi yleiseksi tietosuoja-asetukseksi. Asetuksella pyritään ottamaan paremmin huomioon teknologian kehityksen ja globalisaation tuomat haasteet ja samalla luomaan paremmat edellytykset yksityisyyden suojalle. Asetuksen avulla yhtenäistetään henkilötietojen suojaan liittyvät käytännöt Euroopan unionin jäsenmaiden välillä sekä edistetään tehokkaasti toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden luomista. Tietosuoja-asetus korvaisi voimassa olevan vuonna 1995 annetun henkilötietodirektiivin (95/46/EY), joka on Suomessa saatettu voimaan henkilötietolailla (523/1999). Nyt, 20 vuotta vanhan henkilötietodirektiivin säätämisen jälkeen, uusi ehdotus tietosuoja-asetukseksi on käsiteltävänä Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston välisessä yhteispäätösmenettelyssä. Asetuksen voimaansaattaminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, ja sen vahvimmat kritisoijat toivoisivatkin ehdotuksen kariutuvan kokonaan. Komission tietosuojapäivänä antaman tiedonannon mukaan ehdotus kuitenkin etenee, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Henkilötietodirektiivin ja henkilötietolain säätämisen aikaan tuskin osattiin aavistaakaan, miten merkittäviksi informaatioteknologia ja verkkoympäristöt muodostuvat jokaisen ihmisen ja yrityksen arjessa. Vaikka yksityisyys ja henkilötietojen suoja eivät olekaan uusia teemoja, asettavat teknologian kehitys ja verkkoympäristöjen globalisoituminen painetta myös lainsäädännön uudistamiseksi. Tietosuojan merkitys korostuu jatkuvasti ihmisten tullessa yhä tietoisemmiksi heidän yksityisyyteensä kohdistuvista riskeistä. Tietosuoja-asetuksella halutaan luoda EU:n alueelle yhteiset tietosuojaa koskevat standardit, joita niin eurooppalaisten kuin globaalien toimijoiden on noudatettava. Nykyään jokaisessa EU:n jäsenmaassa noudatetaan henkilötietojen suojaa koskevia kansallisia lakeja, jotka poikkeavat toisistaan esimerkiksi tarvittavien ilmoitusten ja muiden hallinnollisten menettelyjen osalta. Suoraan sovellettavalla tietosuoja-asetuksella nämä erilaiset menettelytavat korvattaisiin yhteisillä, kaikissa jäsenmaissa noudatettavilla säännöillä. Monikansallisen yrityksen ja online-palvelujen tarjoajan näkökulmasta EU:n jäsenmaiden välisten tietosuojaa koskevien hallinnollisten erojen yhtenäistäminen helpottaisi liiketoiminnan harjoittamista, kun eri jäsenmaissa noudatettaisiin samoja käytäntöjä. Samalla tietosuojasääntelyn yhtenäistäminen olisi omiaan parantamaan eurooppalaisten kuluttajien luottamusta muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yrityksiä kohtaan. Mikä muuttuu? Tietosuoja-asetuksen voimaantulo edellyttää myös suomalaiselta rekisterinpitäjältä toimenpiteitä ja todennäköisesti investointeja tietosuojakäytäntöjen uudistamiseksi. Uusi asetus asettaa osittain tiukempia vaatimuksia rekisterinpitäjälle kuin nykyään sovellettava henkilötietolaki. Asetuksen voimaantulon jälkeen yrityksellä ehdotetaan olevan kaksi vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa asetuksen vaatimuksiin. Asetuksella parannetaan yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa. Asetuksessa täsmennetään käsittelyn perusteita ja tiukennetaan muun muassa rekisteröidyltä vaadittavan suostumuksen edellytyksiä. Lisäksi asetuksella täydennetään rekisteröidyn oikeuksia muun muassa oikeudella tulla unohdetuksi. Tällä rekisteröidyn oikeudella vahvistetaan jo nykyäänkin voimassa olevaa rekisterinpitäjän velvollisuutta poistaa tarpeettomaksi käyneet henkilötiedot. 16 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

17 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 17

18 Yksi tietosuoja-asetuksen keskeisistä viesteistä on, että tietosuoja tulisi jatkossa ymmärtää itsenäisenä osana yrityksen strategiaa. Vaikka tietosuoja-asetus ei olekaan vielä tullut voimaan, Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) vahvisti oikeuden tulla unohdetuksi niin sanotussa Google-tapauksessaan (C-131/12) viime keväänä. EUT totesi tuomiossaan, että EU:n kansalaisella on oikeus pyytää internetin hakukonetta poistamaan häntä itseään koskevat hakutulokset tietyin edellytyksin. On hyvä huomata, että rekisteröidyllä on nykyäänkin henkilötietolain mukaan oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja rekisteriin on merkitty. Lisäksi rekisteröidyllä on henkilötietolain mukaan oikeus saada virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto korjatuksi tai poistetuksi. Etukäteisen suunnittelun merkitys korostuu entisestään. Asetus velvoittaa rekisterinpitäjää ottamaan tietosuojavaatimukset tarkasti huomioon sen toiminnan suunnittelussa. Asetuksessa edellytetään tuotteiden ja palveluiden suunnittelemista jo alun perinkin siten, että tietosuojavaatimukset täyttyvät (privacy by design). Lisäksi tuotteiden ja palveluiden, esimerkiksi sosiaalisten verkostojen ja mobiilisovellusten, oletusarvoisten asetusten tulee olla yhdenmukaiset tietosuojavaatimusten kanssa (privacy by default). Suunnitteluvelvollisuus kattaa koko tiedon elinkaaren sen keräämisestä tiedon tuhoamiseen saakka. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rekisterinpitäjän käytössä olevien järjestelmien on mahdollistettava tietojen käsittely asetuksen vaatimusten mukaisesti, mikä voi aiheuttaa rekisterinpitäjälle tarvetta investoida joko käytössään olevien järjestelmien päivittämiseen tai uusiin järjestelmähankintoihin. Yrityksen oma vastuu korostuu. Valmisteilla olevassa asetuksessa ehdotetaan, että organisaatiot, jotka käsittelevät yli 5000 henkilön henkilötietoja 12 kuukauden ajanjakson aikana, nimittäisivät erityisen tietosuojavastaavan huolehtimaan tietosuojavaatimusten noudattamisesta koko organisaation tasolla. Tietosuojavastaava raportoisi suoraan yrityksen ylimmälle johdolle. Lisäksi asetuksessa tarkennettaisiin ilmoitusvelvollisuutta tietomurto- tai tietovuototilanteissa. Ilmoitus olisi jatkossa tehtävä tietosuojaviranomaisille sekä yksityisyyden suojan vaarantuessa myös asianosaisille ilman aiheetonta viivytystä. Asetuksen myötä tietosuojan asema osana yrityksen yleistä riskienhallintaa korostuu. Puutteet tietosuoja-asioiden asianmukaisesta hoitamisesta lankeavat viime kädessä yrityksen johdon vastuulle. Lisäksi asetuksella säädettäisiin rekisterinpitäjän tilivelvollisuudesta, jonka mukaan rekisterinpitäjän tulisi pystyä näyttämään, että se noudattaa lain mukaisia tietosuojavaatimuksia. Yrityksen olisikin syytä dokumentoida huolellisesti tietosuojan suunnitteluun sekä toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet, jotta se voi tarvittaessa näyttää huolehtineensa siihen kohdistuvista tietosuojavaatimuksista asianmukaisesti. Tietosuojavaatimusten noudattamisen valvontaa tehostetaan. Tietosuojavaatimusten noudattamista valvovien viranomaisten toimivaltaa laajennetaan mahdollisuudella määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu tietosuojavelvoitteensa laiminlyöville yrityksille. Seuraamusmaksun suuruus olisi yhteydessä yrityksen globaaliin liikevaihtoon ja sen määrä voisi enimmillään olla jopa 100 miljoonaa euroa tai 5 % yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, mikäli se johtaisi suurempaan summaan. Euroopan parlamentti korotti seuraamusmaksun enimmäismäärää komission ehdottamasta määrästä, joka oli alkuperäisen esityksen mukaan 2 % yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Seuraamusmaksun suuruutta ei ole vielä sitovasti ratkaistu, mutta esitetyt ehdotukset antavat olettaa, että seuraamusmaksu tulee olemaan merkittävä. Miten varautua tuleviin muutoksiin? KPMG toteutti syksyllä 2014 Suomessa toimivien organisaatioiden tietosuojatoimintojen tilaan liittyvän kyselyn. Kysely paljasti merkittäviä puutteita yritysten tietämyksessä ja käytännöissä tietosuoja-asioiden suhteen. Kyselyyn vastanneiden mukaan tämän hetken suurimmat ongelmakohdat ovatkin tietosuojan johtamisen puutteet, tietosuojaosaamisen riittämätön taso organisaatioissa sekä epäselvä ja puutteellinen lainsäädäntö. Pystyäkseen paremmin varautumaan tietosuoja-asetuksen tuomiin muutoksiin, yrityksen tulisi aloittaa sen tietosuoja-asioiden nykyisen tilan ja muutostarpeiden kartoittaminen jo hyvissä ajoin ennen asetuksen voimaantuloa. Kartoittamisen voi aloittaa selvittämällä, mitä tietoja yrityksen toiminnassa kerätään ja mitkä näistä tiedoista ovat 18 / TAX & LEGAL VIEW 1/15

19 määriteltävissä henkilötiedoiksi. Miten tiedot on nykyisellään järjestetty, miten niitä käsitellään, mihin tietoja luovutetaan säännönmukaisesti ja mitkä ovat niiden säilytysajat? Tuntemalla nykyiset käytännöt vahvuuksineen ja puutteineen yrityksen on helpompi varautua tiukentuviin vaatimuksiin ja pohtia mahdollisia muutostarpeita. Yksi tietosuoja-asetuksen keskeisistä viesteistä on, että tietosuoja tulisi jatkossa ymmärtää itsenäisenä osana yrityksen strategiaa. Tietosuoja-asetus ei ole saanut vielä lopullista muotoaan ja sen sisältämät yksityiskohdat tulevat todennäköisesti vielä tarkentumaan. Yrityksen olisi kuitenkin viimeistään tässä vaiheessa havahduttava tosissaan pohtimaan, mitä riskejä tietosuojavaatimusten laiminlyömiseen liittyy ja mitä hyötyjä yrityksen liiketoiminnassa voidaan saavuttaa, kun tietosuojaan panostetaan. Vaikka tietosuoja-asetusta koskevaan ehdotukseen sisältyvät sanktiot eivät toteutuisikaan ehdotuksen mukaisina, puutteet tietosuojassa voivat joka tapauksessa vaikuttaa haitallisesti yrityksen maineeseen ja siten vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa. Uudistusten asianmukainen toimeenpaneminen saattaakin monien yritysten kohdalla edellyttää ajatustavan ja toimintatapojen muutosta. TUTUSTU KPMG:N TIETOSUOJASELVITYKSEEN VERKOSSA KPMG toteutti syksyllä 2014 Suomessa toimivien organisaatioiden tietosuojatoimintojen tilaan liittyvän kyselyn. Tietosuojaselvityksen mukaan tämän hetken suurimmat ongelmakohdat ovat tietosuojan johtamisen puutteet, tietosuojaosaamisen riittämätön taso organisaatioissa sekä epäselvä ja puutteellinen lainsäädäntö. Tietosuojaselvitys on luettavissa verkossa osoitteessa: LISÄTIETOJA: Salha Hanna / Lakipalvelut P: / E: salha.hanna@kpmg.fi Mikko Viemerö / Tietoturvapalvelut P: / E: mikko.viemero@kpmg.fi 1/15 TAX & LEGAL VIEW / 19

20 PÄÄTTÄISIMMEKÖ TYÖSUHTEEN YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA? Teksti: Maiju Kurvi Työsuhteen päättäminen työnantajan ja työntekijän yhteisestä tahdosta on yleistynyt työsuhteen päättämiskeinona. Epävarma taloustilanne ja yrityksen toimintaympäristön muutostilanteet saattavat tuoda mukanaan tarpeen tehdä henkilöstömuutoksia ilman, että työsopimuslain mukaista päättämisperustetta työsopimuksille kuitenkaan on. Muun muassa tästä syystä työsuhteen päättymissopimuksen laatiminen saattaa olla harkinnanarvoinen keino saada toivottuja muutoksia aikaan. 20 / TAX & LEGAL VIEW 1/15