Aila Halonen Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Oulu ja Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aila Halonen Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Oulu 1.-2.9.2015 ja Tampere 6.-7.10.2015"

Transkriptio

1 Aila Halonen Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Oulu ja Tampere

2 asukkaan valinnat ja kunnan mahdollisuudet luoda puitteet hyviä valintoja tukevalle elinympäristölle (liikkuminen ja virkistys) elinympäristön riskitekijät, joihin kunta voi toiminnallaan vaikuttaa eri toimintojen sijoittuminen ja niiden laajenemismahdollisuuksien turvaaminen maankäytön suunnittelussa kaavojen ajantasaisuus maankäytön suunnittelulla vaikutetaan sijoittumiseen ja lupaprosesseilla varmistetaan toiminnan soveltuvuus ao. alueelle toteuttamisen oikea ajoitus o esimerkiksi voimakkaan asuinrakentamisen yhteydessä tulee huolehtia suunniteltujen meluntorjuntarakenteiden rakentamisesta ja niiden tilantarpeesta riskien tunnistaminen ja merkittävyyden arviointi oikeassa laajuudessa ja oikeissa kohdissa (mm. välittömät vaikutusreitit, kuten hengitysilma ja välilliset vaikutusreitit, kuten talousvesi tai ruoka) sisäympäristössä hyvään sisäilmaan ja olosuhteisiin päästään huomioimalla koko ketju, ympäristön olosuhteet rakennuksen suunnittelu toteutus mukaan lukien rakennusmateriaalien valinnat o esimerkiksi radonkaasun määrään sisäilmassa voidaan vaikuttaa parhaiten ja kustannustehokkaasti hyvällä rakentamisen ohjauksella ja oikeanlaisella rakentamisen toteutuksella. rakennuksen käyttö ja kunnossapito

3 Riskitekijät

4 Ympäristöterveys Tarkoittaa elinympäristön terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden ennalta ehkäisyä, vähentämistä ja poistamista sekä elinympäristöön vaikuttavan toiminnan suunnittelua ja järjestämistä siten, että yksilön ja väestön terveyttä ylläpidetään ja edistetään (terveydensuojelulaki (763/1994) 1 ja 2 ). Elinympäristön terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä (riskitekijä) ovat mm. melu, ilman epäpuhtaudet, radon, kemikaalit, mikrobit tai liiallinen valo, haju tai savu. Vaikutus voi olla suora hengitysilman tai ihokosketuksen kautta tai epäsuora ravinnon, uimaveden tai muun tekijän välityksellä saatuna. Alueidenkäyttö Muodostuu maankäytön suunnittelusta, elinympäristöön vaikuttavista lupaprosesseista ja näihin liittyvistä seurannoista sekä muusta toiminnan ohjauksesta, kuten kuntien paikalliset määräyskokoelmat. Yhdyskunta Tarkoittaa suppeahkolla alueella asuvien ihmisten yhteisöä, ihmisyhteisö (lähde: kielitoimiston sanakirja).

5 Missä vaiheessa tiedät vaikuttamisen olevan tehokkainta? Minkä toimialojen kanssa teet yhteistyötä asioiden viemiseksi käytäntöön? Lausuntovaihe on voi olla myöhäinen vaihe vaikuttaa, mutta myös hyvä vaikuttamisen väline esittää näkemyksensä (esim. eri toimialojen näkemykset kunnan maakuntakaavalausuntoon) Toteuttaminen oikeassa järjestyksessä auttaa hallitsemaan myös haitallisia vaikutuksia. Rakentamisen laadusta huolehtimalla estetään virheet. Maankäytön toteutuksen edetessä on syytä kuitenkin aina tarkastaa, onko tilanne muuttunut ympäristössä hyväksyttyjen suunnitelmien ja ohjelmien jälkeen. Suunnitelmien toteuttamisella oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä vaikutetaan myös elinympäristön riskitekijöihin Toteutuksen ohjelmoinnin (maankäytön suunnittelu- ja toteuttamisohjelmat) avulla kunta yhteen sovittaa maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden toteuttamisen aikataulun, toteutusjärjestyksen ja kustannustarkastelun Toteuttamisohjelman sisältö vaihtelee kunnittain Yhteensovittaminen edellyttää kunnissa eri toimialojen yhteistyötä Kaavan toteutumistilannetta seurataan kaavoituskatsauksen, kaavoitusohjelman sekä maankäytön toteutusohjelmien (esim. MAATO) seurannalla. Kaavan muuttamis- tai laatimistarpeen voi synnyttää esim. runsas suunnittelutarve- tai poikkeamislupahakemusten määrä tietyllä alueella. Kaavan ajanmukaisuudesta huolehtiminen Ympäristön tilan seurantatieto on maankäytön suunnittelun tukena.

6 Ympäristöterveys kunnan markkinointivaltiksi! Kunta voisi profiloitua Hyvän elinympäristön tai Onnellinen kuntalainen kuntana. Kunta voi pyrkiä jopa parempaan tasoon, kuin mitä lainsäädännön vähimmäisvelvoitteet elinympäristön laadulta edellyttävät. Hyvä elinympäristö strategisena linjauksena Kuntastrategian avulla elinympäristön terveyttä tukeva ja edistävä vaikutus voidaan parhaiten arvioida kokonaisuutena. Elinympäristön riskitekijöiden huomioiminen kunnan toiminnassa ei ole yhden kuntatoimijan tehtävä tai yksittäisten asioiden tarkastelua lupaprosesseissa. Kokonaisuuden hahmottamisen kautta päästään tavoitteiden asetteluun ja yksityiskohtien huomioimiseen osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Seurannassa saadun tiedon avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista ja uusien asettamista. Haittojen ennalta ehkäisy tärkeintä Ympäristöterveyden strategiset tavoitteet painottuvat elinympäristön terveysriskien ennaltaehkäisyyn. Hyvä suunnittelu kannattaa, jotta jälkikäteisiltä lisäkustannuksia vaativilta korjaavilta toimilta vältytään. Strategiasta toteutukseen Selkeät elinympäristöön liittyvät strategiset linjaukset on helpompi saattaa käytäntöön. Tämä vaatii kuitenkin tilanteen tiedostamista ja terveysriskien olemassaolon ymmärtämistä. Tämän jälkeen voidaan miettiä, mitä kautta linjaukset parhaiten voidaan saattaa toteutukseen.

7 KUNTASTRATEGIA (KL 37 ) TOIMINTA-AJATUS VISIO strategiset linjaukset tavoitteet arviointi ja seuranta seurantaindikaattorit TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA (KL 110 ) ARVIOINTI JA SEURANTA Kuntalain mukaan kunnan strategisen suunnittelun tavoitteena on, että erillisistä strategisista ohjelmista tai vastaavista suunnitelmista luovuttaisiin. Strategia ja sen toteuttamiseksi laadittu talousarvio ohjaavat resurssien käyttöä kunnan toimialoilla. toimialakohtaiset talous- ja toimintasuunnitelmat STRATEGINEN OHJELMA 1 STRATEGINEN OHJELMA 2 STRATEGINEN OHJELMA 3 toimiala 1 toimiala 3 toimiala 2

8 Yhteiskunnalliset taustatekijät mm. julkiset terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut Ympäristötekijät Sosiaalinen Fyysinen Toiminnallin ja koettu ympäristö; en ympäristö; asuin- ja ympäristö; perhe, työ, työolot, palvelut, sosiaaliset ruoka, virkistys- ja kontaktit, talousvesi, liikkuminen, yhteisöllisyys, ilmanlaatu, esteettömyys paikan imago, melu, tärinä esteettisyys Yksilölliset elämäntavat kulutustavat, ravinto, liikkuminen Hyvinvointi on terveyttä, toimintakykyä, osallisuutta sekä elämänlaatua. Laajasti katsottuna ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat yhteiskunnan taustatekijät, ympäristötekijät sekä yksilön omat valinnat. Ympäristöterveydessä elinympäristöllä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä. Elinympäristö käsittää sisä- ja ulkoympäristön olosuhteet ja tekijät mukaan lukien ravinnon. Asukkaan terveys Lähde: Sairinen ym. 2006, Suomen ympäristö 13/2006

9 Riskitekijöiden merkittävyyden arviointi Väestötasolla terveysriskiä voidaan kuvata vertailukelpoisilla mittareilla, kuten oheisessa kuvassa ns. DALY arvioinnin avulla. Se kuvaa, miten paljon väestössä menetetään terveitä elinvuosia verrattuna keskimääräiseen eliniän odotteeseen tai vuosia, jotka jäävät ennenaikaisen kuoleman takia kokonaan elämättä. Lähde; Asikainen, Hänninen 2013, Y&T lehti 5/2013 Kuta isompi DALY arvo on sitä merkittävämpi terveysriskitekijä on suhteessa tarkasteltuihin 20 altistavaan tekijään. Ulkoilman pienhiukkaset ja ympäristömelu ovat näistä merkittävimmät. Arviot on suhteutettu sisäympäristöön, jossa vietämme suurimman osan ajastamme Esimerkkinä tautitaakka ja DALY arviosta voidaan pienhiukkaset avata seuraavasti; pienhiukkasaltistus aiheuttaa Suomessa vuosittain menetetyn terveen elinvuoden suuruisen tautitaakan, joka aiheutuu ennenaikaisesta kuolintapauksesta, kroonisen keuhkoputkentulehduksen kehittymisestä ja 2,1 miljoonasta vakavasta oirepäivästä

10 taustakuvat; Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2006, Oulun seudun yleiskaava 2020, Oulun asemakaava

11 Tavoitteista toteutukseen Kunta asettaa elinympäristön laadulle omat tavoitteet, minkä lisäksi ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Eri kunnissa ja alueilla korostuvat eri tyyppiset elinympäristön riskitekijät. Esimerkiksi yleiskaavan merkitys elinympäristön laadun ohjaajana on tärkeä kasvavilla alueilla. Pienemmissä kunnissa ei välttämättä ole laadittu koko kuntaa koskevaa yleiskaavaa ja elinympäristön laatua ohjataan alempiasteisilla kaavoilla ja yksittäisillä lupaprosesseilla. Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset turvalliselle ja terveelliselle elin- ja toimintaympäristölle. Suunnittelusta vastaavat maakunnan liitot (maakuntasuunnitelma ja alueellinen kehittämisohjelma, maakuntakaava) sekä kunnat (kuntastrategia, maapolitiikka, yleis- ja asemakaava, rakennusjärjestys). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maakunnan ja kunnan suunnittelua. Elinympäristöä koskevat alueidenkäytön erityistavoitteet sisältävät mm. melun, tärinän ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamien haittojen ennalta ehkäisyn huomioimista. Lisäksi mm. tulvavaara-alueiden aiheuttamat riskit tulee huomioida sekä haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki_2000_sarja (oppaita mm. kaavamerkinnät ja määräykset)

12 Maakuntakaavalla ohjataan yhdyskuntien ja liikenteen kehittymissuuntaa maakunnassa tai seudullisesti Maakunnan suunnittelujärjestelmä YM Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntasuunnitelma Visio - Strategia Osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys aikatähtäys v Maakuntakaava alueidenkäytölliset ratkaisut aikatähtäys v Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelma ja alueellinen kehittämisohjelma Kehittämistoimien suuntaaminen aikatähtäys 3-5 v TEM Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Aluestrategia 2020 ja alueelliset kehittämisohjelmat Valtion hallinnonaloittaiset suunnitelmat EU -ohjelmat

13 Kokonaismaakuntakaava on yleispiirteinen yhdyskuntien kehitystä ohjaava. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään yhtä teemaa tai teemoja. Kaavatyössä korostuu liikennejärjestelmäsuunnittelun ja kaavan yhteensovittaminen. Usein liikenne- ja ratahankkeissa joudutaan vaikutuksia arvioimaan jopa asemakaavatasoisesti Liikenteen ja asutuksen yhteensovittamisen tärkeys lisääntyy tiivistyvissä yhdyskunnissa; miten huomioida meluntorjunta ja ilman epäpuhtaudet, kun uusi tielinjaus kulkee asutuksen keskellä tai asutuksen kasvusuunta mukailee valtaväyliä tai vilkasliikenteisiä katuosuuksia? Ympäristöterveyden näkökulmasta huomioitavaa; elinympäristön terveysriskeihin vaikuttavien toimintojen sijoittuminen ja kasvusuunta (teollisuus, jätehuolto yms.) suhteessa asutukseen ja sen kasvusuuntaan yhdyskuntien tiivistämis- ja eheyttämistarve alueiden ominaisuudet yhdyskuntien vedenhankinta ja hyvälaatuisen talousveden turvaaminen (taustalla vesihuollon alueelliset yleissuunnitelmat ja kunnan vesihuollon kehittäminen) virkistysalueiden - kuten yleisten uimarantojen vesistöalue - ympäristön tilan turvaaminen käyttötarkoitukseensa kaavamerkintöjen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavien suunnittelumääräysten sisältö ympäristöterveysriskit huomioiden yleisillä määräyksillä voidaan ohjata koko kaava alueen suunnittelua, myös ns. valkeat alueet

14 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitte et Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ympäristöterveyden näkökulmasta huomioitavaa; elinympäristön terveysriskeihin vaikuttavien toimintojen sijoittuminen ja kasvusuunta suhteessa asutukseen ja sen kasvusuuntaan o hyvällä suunnittelulla turvataan eri maankäyttömuotojen kasvumahdollisuudet ja samalla elinympäristön laatu elinympäristön olosuhteet alueilla, joilla on tiivistämis- ja eheyttämistarvetta yhdyskuntien vedenhankinta, vesihuollon järjestäminen ja hyvälaatuisen talousveden turvaaminen (taustalla kunnan vesihuollon kehittäminen) elinympäristön haittatekijöihin liittyvät merkinnät; o esim. meluntorjuntatarvetta tai terveyshaitan poistamistarvetta koskevat kehittämistavoitemerkinnät ja määräykset (merkinnällä osoitetaan alueet, joilla ilmenee jokin haitta tai riski, joka tulee poistaa tai jonka vaikutusta tulee rajoittaa, esim. radonin huomioiminen rakentamisessa, lasten leikkipuiston sijoittuminen) Alueen erityisominaisuuksiin liittyvät merkinnät ja -määräykset; o pohjavesialueet, melualueet, pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia määrätylle alueelle (osayleiskaava) tarkempana ohjaamaan maankäyttöä ja rakentamista. Yleiskaava voidaan laatia kuntien yhteisenä. Strateginen yleiskaava Koko kuntaa koskevassa aluevarausyleiskaava, jolla haetaan kehittämisen suuntaa. Siinä voi korostua yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten yhdyskuntien toimivuus, lisärakentamisen sijoitusperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakentamisen kehittäminen. Yleispiirteinen aluevarausyleiskaava Laaditaan strategista yleiskaavaa yksityiskohtaisemmaksi ja siinä ratkaistaan kunnan eri alueiden käytön periaatteet. Voidaan laatia koko kunnan alueelle tai sen osalle. Voi keskittyä tiettyyn teemaan (esim. viheralue- tai harjuyleiskaavat) Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava Asemakaavoitettaville alueille saattaa olla tarve laatia asemakaavoituksen pohjaksi yleiskaava. Tarve korostuu alueilla, joille asemakaavoja joudutaan laatimaan hankekohtaisesti yksittäisiä rakennusprojekteja varten. Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, jolla ohjataan suoraan rakentamista Yleisesti tällaisia alueita ovat maaseudun maisema-alueet, kyläalueet, ranta-alueet tai tuulivoima-alueet.

15 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit teet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Asemakaavalla ohjataan rakentamista. Kuta alemmaksi kaavatasoilla mennään, sitä tarkemmaksi vaikutusselvitykset yleensä tulevat. Arviointi suhteutetaan aina kaavan tarkoitukseen, tavoitteisiin ja sisältöön. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia (MRL 58 asemakaavan oikeusvaikutukset). Esimerkiksi ympäristölupaharkinnassa kaavanmukaisuutta arvioitaessa huomioidaan ovatko toiminnasta aiheutuvat päästöt lupamääräyksillä rajattavissa siten, että ne vastaavat sijoituspaikan kaavamerkinnän sisältöä (merkintää ja määräyksiä). Ympäristöterveysnäkökohtia; riskien ja haitallisten vaikutusten tunnistaminen haittaa aiheuttavien riskitekijöiden huomioiminen kaavamääräyksissä; o meluntorjunnassa melulähdettä koskevat määräykset, melun leviämistä rajoittavat määräykset sekä suojattavaa aluetta tai kohdetta koskevat määräykset (mm. rakenteilta vaadittava ääneneristävyys, asuinrakennusten sijoittuminen tontilla melulta suojattuun paikkaan) o ilman epäpuhtauksien huomioiminen (mm. korvausilma-aukkojen sijainti ) o määräys pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta ennen rakentamista kortteleiden ja rakennusten käyttötarkoitukseen vaikuttaminen huomioimalla toiminnan soveltuvuus alueelle sekä riittävien suoja-alueiden varaaminen infralle on jätettävä tilaa (jätehuolto, jätteiden käsittely, teknisen huollon alueet yms.), jolla turvataan ao. toiminnan toimintaedellytykset

16

17 Pohjavesien suojelusuunnitelmat Vesienhoitoa koskevassa laissa on määritelty pohjavesiluokituksen periaatteet ja niiden rajaaminen. Lain mukaan kunta voi laatia pohjavesien suojelusuunnitelman kunnan alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle. Suunnitelmaan sisällytetään mm. tiedot pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja arvio toimenpiteistä pilaantumisen vaaran vähentämiseksi. Kuntien yhteiset suunnitelmat Kuntien olisi suositeltavaa suunnitella yhteistyössä jätehuollon toteuttamista. Seudullista jätehuoltoa koskevia selvityksiä ja aluevarauksia tehdään yleensä maakuntakaavan teemana. Jätteiden sijoittaminen ja käsittely vaatii yleensä YVA -prosessin Kunnan vesihuollon kehittäminen Kunnan tehtävänä on kehittää vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti siten, että turvataan kohtuullisin kustannuksin terveellinen ja hyvälaatuinen talousvesi sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Kehittäminen toteutetaan yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten, vettä laitokselle toimittavien ja näiden jätevesiä käsittelevien tahojen sekä muiden kuntien kanssa. Lisäksi kunta osallistuu vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Ympäristöterveys vesihuollon kehittämisessä; alueet, joilla on havaittu talousveden laadussa ongelmia, huomioiminen suunnitelmissa jätevesien käsittelypaikkojen (puhdistamoliete, varastoaltaat yms. ) sijoittuminen ja niihin liittyvät hajuja hygieniahaitat sekä mahdolliset erityistilanteet (esim. ohijuoksutustilanteet) puhdistettujen jätevesien purkupaikat o o puhdistetut jätevedet sisältävät tautia aiheuttavia mikrobeja ja mahdollisesti loisia puhdistetuista jätevesistä on mitattu myös lääkejäämiä (mm. hormoneja) sekä huumausaineita, näitä joutuu jäteveteen ihmisen virtsan ja ulosteiden mukana

18 Vesihuollon alueellinen yleissuunnittelu Alueellinen jätesuunnitelma Taustalla valtakunnallinen jätesuunnitelma (mm. jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen). Suunnitelmissa voidaan esittää tavoitteita mm. jätehuollon kehittämiseksi alueella. Suunnitelmien painopisteet vaihtelevat eri alueilla. Suunnitelman laadinnasta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely keskus). Suunnitteluun sovelletaan SOVA lakia. Vesihuoltolain perusteluissa alueellisella yleissuunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa ylikunnallista, seudullista, maakunnallista tai sitäkin laajempaa alueellista vesihuollon suunnittelua, jota kunnat yleensä tekevät yhteistyössä alueellisen ympäristökeskuksen ja maakunnan liiton kanssa. Tällaisia vesihuollon alueellisia yleissuunnitelmia on laadittu jo ainakin 1960-luvulta lähtien. Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitosuunnitelmissa huomioidaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeät vesistöt, joissa sijaitsee EU uimarantoja. Pintavedet luokitellaan kemiallisen ja ekologisen tilajaottelun mukaan erinomaisiksi, hyviksi, tyydyttäviksi, välttäviksi tai huonoiksi. Pohjavedet luokitellaan kemiallisen ja määrällisten ominaisuuksiensa perusteella hyvään ja huonoon tilaan. Vesienhoitosuunnittelusta vastaavat ely - keskukset Vesienhoitoa koskevassa laissa on määritelty pohjavesiluokituksen periaatteet ja niiden rajaaminen. Lain mukaan kunta voi laatia pohjavesien suojelusuunnitelman kunnan alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle. Suunnitelmaan sisällytetään mm. tiedot pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja arvio toimenpiteistä pilaantumisen vaaran vähentämiseksi.

19 ympäristövaikutusten arviointiprosessi ympäristölupa/ vesitalouslupa kaavanmukaisuus suunnittelutarveratkaisu rakennushanke rakennuslupa Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Ydinturvallisuutta koskeva lupa Kaivoslupa

20 ympäristövaikutuste n arviointiprosessi ympäristölupa/ vesitalouslupa kaavanmukaisuus suunnittelutarveratkaisu rakennushanke Rakennuslupa ja ympäristölupa rakennuslupa Isot hankkeet vaativat usein YVA prosessin ja/tai ympäristöluvan. YVA-, ympäristölupa- ja kaavoitusprosessit ovat vuorovaikutteisia. Rakennuslupa-asian ratkaisemista voidaan lykätä, kunnes ympäristölupa-asia on ratkaistu, jos se rakennuksen käyttömahdollisuudet tai aiotun toiminnan ympäristövaikutukset huomioon ottaen on perusteltua. Ympäristöluvan tai ympäristönsuojelulain mukaisen rekisteröinnin vaativaa toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti tai jos alueella on maakuntakaava tai yleiskaava, on varmistettava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. YVA prosessin vaatineen hankkeen YVA selostus liitetään ympäristölupa- ja rakennuslupahakemukseen. Kuntien määräyskokoelmilla rakennusjärjestys, ympäristönsuojelumääräykset, jätehuoltomääräykset ja terveydensuojelujärjestys täydennetään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää ohjausta. Rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan määrittää tarkemmin mm. jätevesien käsittelyyn liittyviä asioita. Rakennusjärjestyksessä voidaan määritellä suunnittelutarveratkaisua vaativat alueet tai vaihtoehtoisesti ne voidaan määrittää yleiskaavassa.

21 ympäristövaikutus ten arviointiprosessi ympäristölupa/ vesitalouslupa Kaavanmukaisuude n arviointi rakennusha nke rakennuslupa Suunnittelutarveratkaisu tai poikkeaminen kaavasta Rakennushankkeen sijoittuessa asemakaava-alueen ulkopuolelle arvioidaan pääsääntöisesti aina, sijaitseeko rakentaminen suunnittelutarvealueella. Myös muilla kuin kunnan määrittelemillä suunnittelutarvealueilla voi tulla tarve soveltaa suunnittelutarveperiaatteita. Suoraan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelutarvealueita ovat alueet, joiden käytön tarpeet vaativat mm. teiden, vesijohdon, viemärin rakentamista tai muuta yhdyskuntateknistä toimenpidettä. Suunnittelutarveratkaisua voidaan pitää laajennettuna rakennuslupakäsittelynä, jolla varmistetaan, että rakentaminen voidaan alueelle toteuttaa lupaprosessin kautta ilman tarkempaa suunnittelua. Ratkaisun yhteydessä arvioidaan myös täyttyvätkö rakentamisen edellytykset asemakaavan ulkopuolella (mm. rakennuspaikan soveltuvuus, vedensaanti ja jätevesien käsittelymahdollisuus). Suunnittelutarveratkaisulla ei oteta kantaa toimintaan itsessään, vaan siihen, ettei rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, estä alueen käytön muuta järjestämistä tai aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Suunnittelutarveratkaisu ei poista ympäristöluvan tarvetta. (esimerkkejä KHO:2014:109, KHO 2013:183) Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

22 Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Tuotantolaitoksen sijoittamisessa muuhun toimintaan nähden on huomioitava mm. onnettomuuden leviämiseen ja kulkuun vaikuttavat seikat, kuten vesistöt, viemärit, maastonmuodot, maaperän laatu, ilmasto-olosuhteet ja rakennukset. Tuotantolaitoksen onnettomuusvaarat ja niiden vaikutukset on arvioitava. Terveysvaikutukset on huomioitava siten, että onnettomuustilanteessa vaikutusalueella olevilla ihmisillä on mahdollisuus päästä suojaan tai poistua alueelta ilman, että heille aiheutuu siitä vakavia vammoja. Sijoituksessa on otettava erityisesti huomioon ihmisten ja väestön terveyden kannalta erityisen herkät kohteet, kuten hoitolaitokset, terveyskeskukset, ostoskeskukset, koulut, päiväkodit, kokoontumistilat ja -alueet sekä asuinalueet ja muut kohteet, joissa voi samanaikaisesti olla suuri joukko ihmisiä ja joista poistuminen tai joissa suojautuminen voi olla onnettomuustilanteissa erityisen hankalaa. Jos tuotantolaitosta ympäröivän, nk. konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta (MRL 9 ja MRA 1 ). Nämä vaikutukset on otettava huomioon laadittaessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (MRL 63 ). Tuloksista raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa annetaan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kaavamääräyksiä. (YM kirje dnro 3/501/2001).

23 Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana (maa-aineslaki 4 a ). Maa-ainesten ottoa koskevassa lupaharkinnassa (yhteinen ympäristölupa/maaainesten ottolupakäsittely tai maa-ainesten ottolupakäsittely) huomioidaan asema- tai yleiskaava sekä toimenpiderajoitukset yleiskaavan tai asemakaavan laatimista ja muuttamista varten siten, ettei ottaminen saa aiheuttaa huomattavaa haittaa kaavan muuttamiselle tai laatimiselle. Luvan myöntämisen edellytyksenä on mm. se, että vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatu ja antoisuus eivät vaarannu (maaaineslaki 3 ).

24 Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Kaivoslainsäädännön mukainen kaivoslupa Kaivoslainsäädännön lupakäsittelyssä arvioidaan toiminnan turvallisuuden lisäksi laajasti erilaisia asioita. Lupaharkinnassa punnitaan mitä vaaraa toiminta aiheuttaa yleiselle turvallisuudelle, ovatko ympäristövaikutukset huomattavan vahingollisia, heikentääkö toiminta merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja ja onko edellytyksiä lupamääräyksin poistaa em. vaaraa tai vaikutuksia (kaivoslaki (621/2011) 48 ). Uraanin tai toriumin tuottamista koskeva kaivoslupahakemus ja samaa toimintaa tarkoittava ydinenergialain mukainen lupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä (kaivoslaki 43 ). Kaivoslain mukainen lupaviranomainen on valtioneuvosto ja kaivosviranomainen Tukes. Ydinenergialain mukainen lupa Ydinenergialain (990/1987, YeL) tarkoituksena on ihmisen ja ympäristön kannalta turvallinen ydinenergian käyttö. Ydinenergian käytöstä aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä on rajoitettava säteilylaissa (592/1991) säädettyä optimointiperiaatetta noudattaen (toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista) (YeL 7c ). Ydinlaitoksesta tai muusta ydinenergian käytöstä väestön yksilölle aiheutuvan säteilyaltistuksen enimmäisarvoista säädetään valtioneuvoston asetuksella (YeL 7 c ). Ydinenergianlain mukaisia luvan vaativia toimintoja ovat mm. ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttäminen sekä uraanin ja toriumin tuottamiseen tarkoitettu kaivos- ja malminrikastustoiminta.

Aila Halonen, projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Tampere 6.9.2015

Aila Halonen, projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Tampere 6.9.2015 Aila Halonen, projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Tampere 6.9.2015 Päätöksillä edistetään kuntalaisten terveyttä Terveyttä edistävä ja tukeva elinympäristö luo viihtyisyyttä

Lisätiedot

Mikkeli Forum XXI Aila Halonen, projektipäällikkö

Mikkeli Forum XXI Aila Halonen, projektipäällikkö Mikkeli Forum XXI 23.9.2015 Aila Halonen, projektipäällikkö Nykytila Yleisesti - suunnittelussa ja valmistelussa korostuvat luonto- ja ympäristövaikutusarvioinnit - eri tilanteissa ympäristöterveysvaikutuksia

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan 21.11.2016 SH 1 Rakennuslupa MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön,

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO 1 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt / VESIHUOLTO JA JÄTEHUOLTO TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtakunnalliset

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

LAKIEHDOTUS. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

LAKIEHDOTUS. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Liite Rinnakkaistekstit LAKIEHDOTUS Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 64, 71 e, 77 ja 179, sellaisina kuin niistä

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kultaojan asemakaava ja korttelien 306, 308, 309 asemakaavan muutos Saariselän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO KEHA/1749/2016 Pohjois-Pohjanmaa 29.8.2016 Ympäristöministeriö Kirjaamo sähköisesti Lausuntopyyntönne 22.6.2016 (YM19:00/2015) LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet. Matti Laitio ympäristöministeriö

Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet. Matti Laitio ympäristöministeriö Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet Matti Laitio ympäristöministeriö Lähtökohta: Asemakaava-alueen ulkopuolella on erilaisia alueita X Z Z Y A X A

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat tuotantolaitokset - onnettomuusvaaran huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa

Kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat tuotantolaitokset - onnettomuusvaaran huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖ M I L J Ö M I N I S T E R I E T Alueidenkäytön osasto Markanvändningsavdelningen Päiväys Datum 26.9.2001 Dnro Dnr 3/501/2001 Jakelun mukaan Viite Hänvisning Asia Ärende Kemikaaleja

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7

RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7 LIITE 5 / Khall 11.1.2005 Erillisliite Kvalt 26.1.2005 RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot