Aila Halonen Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Oulu ja Tampere

Transkriptio

1 Aila Halonen Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, Oulu ja Tampere

2 asukkaan valinnat ja kunnan mahdollisuudet luoda puitteet hyviä valintoja tukevalle elinympäristölle (liikkuminen ja virkistys) elinympäristön riskitekijät, joihin kunta voi toiminnallaan vaikuttaa eri toimintojen sijoittuminen ja niiden laajenemismahdollisuuksien turvaaminen maankäytön suunnittelussa kaavojen ajantasaisuus maankäytön suunnittelulla vaikutetaan sijoittumiseen ja lupaprosesseilla varmistetaan toiminnan soveltuvuus ao. alueelle toteuttamisen oikea ajoitus o esimerkiksi voimakkaan asuinrakentamisen yhteydessä tulee huolehtia suunniteltujen meluntorjuntarakenteiden rakentamisesta ja niiden tilantarpeesta riskien tunnistaminen ja merkittävyyden arviointi oikeassa laajuudessa ja oikeissa kohdissa (mm. välittömät vaikutusreitit, kuten hengitysilma ja välilliset vaikutusreitit, kuten talousvesi tai ruoka) sisäympäristössä hyvään sisäilmaan ja olosuhteisiin päästään huomioimalla koko ketju, ympäristön olosuhteet rakennuksen suunnittelu toteutus mukaan lukien rakennusmateriaalien valinnat o esimerkiksi radonkaasun määrään sisäilmassa voidaan vaikuttaa parhaiten ja kustannustehokkaasti hyvällä rakentamisen ohjauksella ja oikeanlaisella rakentamisen toteutuksella. rakennuksen käyttö ja kunnossapito

3 Riskitekijät

4 Ympäristöterveys Tarkoittaa elinympäristön terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden ennalta ehkäisyä, vähentämistä ja poistamista sekä elinympäristöön vaikuttavan toiminnan suunnittelua ja järjestämistä siten, että yksilön ja väestön terveyttä ylläpidetään ja edistetään (terveydensuojelulaki (763/1994) 1 ja 2 ). Elinympäristön terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä (riskitekijä) ovat mm. melu, ilman epäpuhtaudet, radon, kemikaalit, mikrobit tai liiallinen valo, haju tai savu. Vaikutus voi olla suora hengitysilman tai ihokosketuksen kautta tai epäsuora ravinnon, uimaveden tai muun tekijän välityksellä saatuna. Alueidenkäyttö Muodostuu maankäytön suunnittelusta, elinympäristöön vaikuttavista lupaprosesseista ja näihin liittyvistä seurannoista sekä muusta toiminnan ohjauksesta, kuten kuntien paikalliset määräyskokoelmat. Yhdyskunta Tarkoittaa suppeahkolla alueella asuvien ihmisten yhteisöä, ihmisyhteisö (lähde: kielitoimiston sanakirja).

5 Missä vaiheessa tiedät vaikuttamisen olevan tehokkainta? Minkä toimialojen kanssa teet yhteistyötä asioiden viemiseksi käytäntöön? Lausuntovaihe on voi olla myöhäinen vaihe vaikuttaa, mutta myös hyvä vaikuttamisen väline esittää näkemyksensä (esim. eri toimialojen näkemykset kunnan maakuntakaavalausuntoon) Toteuttaminen oikeassa järjestyksessä auttaa hallitsemaan myös haitallisia vaikutuksia. Rakentamisen laadusta huolehtimalla estetään virheet. Maankäytön toteutuksen edetessä on syytä kuitenkin aina tarkastaa, onko tilanne muuttunut ympäristössä hyväksyttyjen suunnitelmien ja ohjelmien jälkeen. Suunnitelmien toteuttamisella oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä vaikutetaan myös elinympäristön riskitekijöihin Toteutuksen ohjelmoinnin (maankäytön suunnittelu- ja toteuttamisohjelmat) avulla kunta yhteen sovittaa maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden toteuttamisen aikataulun, toteutusjärjestyksen ja kustannustarkastelun Toteuttamisohjelman sisältö vaihtelee kunnittain Yhteensovittaminen edellyttää kunnissa eri toimialojen yhteistyötä Kaavan toteutumistilannetta seurataan kaavoituskatsauksen, kaavoitusohjelman sekä maankäytön toteutusohjelmien (esim. MAATO) seurannalla. Kaavan muuttamis- tai laatimistarpeen voi synnyttää esim. runsas suunnittelutarve- tai poikkeamislupahakemusten määrä tietyllä alueella. Kaavan ajanmukaisuudesta huolehtiminen Ympäristön tilan seurantatieto on maankäytön suunnittelun tukena.

6 Ympäristöterveys kunnan markkinointivaltiksi! Kunta voisi profiloitua Hyvän elinympäristön tai Onnellinen kuntalainen kuntana. Kunta voi pyrkiä jopa parempaan tasoon, kuin mitä lainsäädännön vähimmäisvelvoitteet elinympäristön laadulta edellyttävät. Hyvä elinympäristö strategisena linjauksena Kuntastrategian avulla elinympäristön terveyttä tukeva ja edistävä vaikutus voidaan parhaiten arvioida kokonaisuutena. Elinympäristön riskitekijöiden huomioiminen kunnan toiminnassa ei ole yhden kuntatoimijan tehtävä tai yksittäisten asioiden tarkastelua lupaprosesseissa. Kokonaisuuden hahmottamisen kautta päästään tavoitteiden asetteluun ja yksityiskohtien huomioimiseen osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Seurannassa saadun tiedon avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista ja uusien asettamista. Haittojen ennalta ehkäisy tärkeintä Ympäristöterveyden strategiset tavoitteet painottuvat elinympäristön terveysriskien ennaltaehkäisyyn. Hyvä suunnittelu kannattaa, jotta jälkikäteisiltä lisäkustannuksia vaativilta korjaavilta toimilta vältytään. Strategiasta toteutukseen Selkeät elinympäristöön liittyvät strategiset linjaukset on helpompi saattaa käytäntöön. Tämä vaatii kuitenkin tilanteen tiedostamista ja terveysriskien olemassaolon ymmärtämistä. Tämän jälkeen voidaan miettiä, mitä kautta linjaukset parhaiten voidaan saattaa toteutukseen.

7 KUNTASTRATEGIA (KL 37 ) TOIMINTA-AJATUS VISIO strategiset linjaukset tavoitteet arviointi ja seuranta seurantaindikaattorit TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA (KL 110 ) ARVIOINTI JA SEURANTA Kuntalain mukaan kunnan strategisen suunnittelun tavoitteena on, että erillisistä strategisista ohjelmista tai vastaavista suunnitelmista luovuttaisiin. Strategia ja sen toteuttamiseksi laadittu talousarvio ohjaavat resurssien käyttöä kunnan toimialoilla. toimialakohtaiset talous- ja toimintasuunnitelmat STRATEGINEN OHJELMA 1 STRATEGINEN OHJELMA 2 STRATEGINEN OHJELMA 3 toimiala 1 toimiala 3 toimiala 2

8 Yhteiskunnalliset taustatekijät mm. julkiset terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut Ympäristötekijät Sosiaalinen Fyysinen Toiminnallin ja koettu ympäristö; en ympäristö; asuin- ja ympäristö; perhe, työ, työolot, palvelut, sosiaaliset ruoka, virkistys- ja kontaktit, talousvesi, liikkuminen, yhteisöllisyys, ilmanlaatu, esteettömyys paikan imago, melu, tärinä esteettisyys Yksilölliset elämäntavat kulutustavat, ravinto, liikkuminen Hyvinvointi on terveyttä, toimintakykyä, osallisuutta sekä elämänlaatua. Laajasti katsottuna ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat yhteiskunnan taustatekijät, ympäristötekijät sekä yksilön omat valinnat. Ympäristöterveydessä elinympäristöllä tarkoitetaan lähinnä fyysistä ympäristöä. Elinympäristö käsittää sisä- ja ulkoympäristön olosuhteet ja tekijät mukaan lukien ravinnon. Asukkaan terveys Lähde: Sairinen ym. 2006, Suomen ympäristö 13/2006

9 Riskitekijöiden merkittävyyden arviointi Väestötasolla terveysriskiä voidaan kuvata vertailukelpoisilla mittareilla, kuten oheisessa kuvassa ns. DALY arvioinnin avulla. Se kuvaa, miten paljon väestössä menetetään terveitä elinvuosia verrattuna keskimääräiseen eliniän odotteeseen tai vuosia, jotka jäävät ennenaikaisen kuoleman takia kokonaan elämättä. Lähde; Asikainen, Hänninen 2013, Y&T lehti 5/2013 Kuta isompi DALY arvo on sitä merkittävämpi terveysriskitekijä on suhteessa tarkasteltuihin 20 altistavaan tekijään. Ulkoilman pienhiukkaset ja ympäristömelu ovat näistä merkittävimmät. Arviot on suhteutettu sisäympäristöön, jossa vietämme suurimman osan ajastamme Esimerkkinä tautitaakka ja DALY arviosta voidaan pienhiukkaset avata seuraavasti; pienhiukkasaltistus aiheuttaa Suomessa vuosittain menetetyn terveen elinvuoden suuruisen tautitaakan, joka aiheutuu ennenaikaisesta kuolintapauksesta, kroonisen keuhkoputkentulehduksen kehittymisestä ja 2,1 miljoonasta vakavasta oirepäivästä

10 taustakuvat; Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2006, Oulun seudun yleiskaava 2020, Oulun asemakaava

11 Tavoitteista toteutukseen Kunta asettaa elinympäristön laadulle omat tavoitteet, minkä lisäksi ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Eri kunnissa ja alueilla korostuvat eri tyyppiset elinympäristön riskitekijät. Esimerkiksi yleiskaavan merkitys elinympäristön laadun ohjaajana on tärkeä kasvavilla alueilla. Pienemmissä kunnissa ei välttämättä ole laadittu koko kuntaa koskevaa yleiskaavaa ja elinympäristön laatua ohjataan alempiasteisilla kaavoilla ja yksittäisillä lupaprosesseilla. Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset turvalliselle ja terveelliselle elin- ja toimintaympäristölle. Suunnittelusta vastaavat maakunnan liitot (maakuntasuunnitelma ja alueellinen kehittämisohjelma, maakuntakaava) sekä kunnat (kuntastrategia, maapolitiikka, yleis- ja asemakaava, rakennusjärjestys). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maakunnan ja kunnan suunnittelua. Elinympäristöä koskevat alueidenkäytön erityistavoitteet sisältävät mm. melun, tärinän ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamien haittojen ennalta ehkäisyn huomioimista. Lisäksi mm. tulvavaara-alueiden aiheuttamat riskit tulee huomioida sekä haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki_2000_sarja (oppaita mm. kaavamerkinnät ja määräykset)

12 Maakuntakaavalla ohjataan yhdyskuntien ja liikenteen kehittymissuuntaa maakunnassa tai seudullisesti Maakunnan suunnittelujärjestelmä YM Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntasuunnitelma Visio - Strategia Osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys aikatähtäys v Maakuntakaava alueidenkäytölliset ratkaisut aikatähtäys v Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelma ja alueellinen kehittämisohjelma Kehittämistoimien suuntaaminen aikatähtäys 3-5 v TEM Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Aluestrategia 2020 ja alueelliset kehittämisohjelmat Valtion hallinnonaloittaiset suunnitelmat EU -ohjelmat

13 Kokonaismaakuntakaava on yleispiirteinen yhdyskuntien kehitystä ohjaava. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään yhtä teemaa tai teemoja. Kaavatyössä korostuu liikennejärjestelmäsuunnittelun ja kaavan yhteensovittaminen. Usein liikenne- ja ratahankkeissa joudutaan vaikutuksia arvioimaan jopa asemakaavatasoisesti Liikenteen ja asutuksen yhteensovittamisen tärkeys lisääntyy tiivistyvissä yhdyskunnissa; miten huomioida meluntorjunta ja ilman epäpuhtaudet, kun uusi tielinjaus kulkee asutuksen keskellä tai asutuksen kasvusuunta mukailee valtaväyliä tai vilkasliikenteisiä katuosuuksia? Ympäristöterveyden näkökulmasta huomioitavaa; elinympäristön terveysriskeihin vaikuttavien toimintojen sijoittuminen ja kasvusuunta (teollisuus, jätehuolto yms.) suhteessa asutukseen ja sen kasvusuuntaan yhdyskuntien tiivistämis- ja eheyttämistarve alueiden ominaisuudet yhdyskuntien vedenhankinta ja hyvälaatuisen talousveden turvaaminen (taustalla vesihuollon alueelliset yleissuunnitelmat ja kunnan vesihuollon kehittäminen) virkistysalueiden - kuten yleisten uimarantojen vesistöalue - ympäristön tilan turvaaminen käyttötarkoitukseensa kaavamerkintöjen suunnittelua ja toteuttamista ohjaavien suunnittelumääräysten sisältö ympäristöterveysriskit huomioiden yleisillä määräyksillä voidaan ohjata koko kaava alueen suunnittelua, myös ns. valkeat alueet

14 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitte et Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ympäristöterveyden näkökulmasta huomioitavaa; elinympäristön terveysriskeihin vaikuttavien toimintojen sijoittuminen ja kasvusuunta suhteessa asutukseen ja sen kasvusuuntaan o hyvällä suunnittelulla turvataan eri maankäyttömuotojen kasvumahdollisuudet ja samalla elinympäristön laatu elinympäristön olosuhteet alueilla, joilla on tiivistämis- ja eheyttämistarvetta yhdyskuntien vedenhankinta, vesihuollon järjestäminen ja hyvälaatuisen talousveden turvaaminen (taustalla kunnan vesihuollon kehittäminen) elinympäristön haittatekijöihin liittyvät merkinnät; o esim. meluntorjuntatarvetta tai terveyshaitan poistamistarvetta koskevat kehittämistavoitemerkinnät ja määräykset (merkinnällä osoitetaan alueet, joilla ilmenee jokin haitta tai riski, joka tulee poistaa tai jonka vaikutusta tulee rajoittaa, esim. radonin huomioiminen rakentamisessa, lasten leikkipuiston sijoittuminen) Alueen erityisominaisuuksiin liittyvät merkinnät ja -määräykset; o pohjavesialueet, melualueet, pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia määrätylle alueelle (osayleiskaava) tarkempana ohjaamaan maankäyttöä ja rakentamista. Yleiskaava voidaan laatia kuntien yhteisenä. Strateginen yleiskaava Koko kuntaa koskevassa aluevarausyleiskaava, jolla haetaan kehittämisen suuntaa. Siinä voi korostua yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten yhdyskuntien toimivuus, lisärakentamisen sijoitusperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakentamisen kehittäminen. Yleispiirteinen aluevarausyleiskaava Laaditaan strategista yleiskaavaa yksityiskohtaisemmaksi ja siinä ratkaistaan kunnan eri alueiden käytön periaatteet. Voidaan laatia koko kunnan alueelle tai sen osalle. Voi keskittyä tiettyyn teemaan (esim. viheralue- tai harjuyleiskaavat) Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava Asemakaavoitettaville alueille saattaa olla tarve laatia asemakaavoituksen pohjaksi yleiskaava. Tarve korostuu alueilla, joille asemakaavoja joudutaan laatimaan hankekohtaisesti yksittäisiä rakennusprojekteja varten. Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, jolla ohjataan suoraan rakentamista Yleisesti tällaisia alueita ovat maaseudun maisema-alueet, kyläalueet, ranta-alueet tai tuulivoima-alueet.

15 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit teet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Asemakaavalla ohjataan rakentamista. Kuta alemmaksi kaavatasoilla mennään, sitä tarkemmaksi vaikutusselvitykset yleensä tulevat. Arviointi suhteutetaan aina kaavan tarkoitukseen, tavoitteisiin ja sisältöön. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia (MRL 58 asemakaavan oikeusvaikutukset). Esimerkiksi ympäristölupaharkinnassa kaavanmukaisuutta arvioitaessa huomioidaan ovatko toiminnasta aiheutuvat päästöt lupamääräyksillä rajattavissa siten, että ne vastaavat sijoituspaikan kaavamerkinnän sisältöä (merkintää ja määräyksiä). Ympäristöterveysnäkökohtia; riskien ja haitallisten vaikutusten tunnistaminen haittaa aiheuttavien riskitekijöiden huomioiminen kaavamääräyksissä; o meluntorjunnassa melulähdettä koskevat määräykset, melun leviämistä rajoittavat määräykset sekä suojattavaa aluetta tai kohdetta koskevat määräykset (mm. rakenteilta vaadittava ääneneristävyys, asuinrakennusten sijoittuminen tontilla melulta suojattuun paikkaan) o ilman epäpuhtauksien huomioiminen (mm. korvausilma-aukkojen sijainti ) o määräys pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta ennen rakentamista kortteleiden ja rakennusten käyttötarkoitukseen vaikuttaminen huomioimalla toiminnan soveltuvuus alueelle sekä riittävien suoja-alueiden varaaminen infralle on jätettävä tilaa (jätehuolto, jätteiden käsittely, teknisen huollon alueet yms.), jolla turvataan ao. toiminnan toimintaedellytykset

16

17 Pohjavesien suojelusuunnitelmat Vesienhoitoa koskevassa laissa on määritelty pohjavesiluokituksen periaatteet ja niiden rajaaminen. Lain mukaan kunta voi laatia pohjavesien suojelusuunnitelman kunnan alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle. Suunnitelmaan sisällytetään mm. tiedot pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja arvio toimenpiteistä pilaantumisen vaaran vähentämiseksi. Kuntien yhteiset suunnitelmat Kuntien olisi suositeltavaa suunnitella yhteistyössä jätehuollon toteuttamista. Seudullista jätehuoltoa koskevia selvityksiä ja aluevarauksia tehdään yleensä maakuntakaavan teemana. Jätteiden sijoittaminen ja käsittely vaatii yleensä YVA -prosessin Kunnan vesihuollon kehittäminen Kunnan tehtävänä on kehittää vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti siten, että turvataan kohtuullisin kustannuksin terveellinen ja hyvälaatuinen talousvesi sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Kehittäminen toteutetaan yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten, vettä laitokselle toimittavien ja näiden jätevesiä käsittelevien tahojen sekä muiden kuntien kanssa. Lisäksi kunta osallistuu vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Ympäristöterveys vesihuollon kehittämisessä; alueet, joilla on havaittu talousveden laadussa ongelmia, huomioiminen suunnitelmissa jätevesien käsittelypaikkojen (puhdistamoliete, varastoaltaat yms. ) sijoittuminen ja niihin liittyvät hajuja hygieniahaitat sekä mahdolliset erityistilanteet (esim. ohijuoksutustilanteet) puhdistettujen jätevesien purkupaikat o o puhdistetut jätevedet sisältävät tautia aiheuttavia mikrobeja ja mahdollisesti loisia puhdistetuista jätevesistä on mitattu myös lääkejäämiä (mm. hormoneja) sekä huumausaineita, näitä joutuu jäteveteen ihmisen virtsan ja ulosteiden mukana

18 Vesihuollon alueellinen yleissuunnittelu Alueellinen jätesuunnitelma Taustalla valtakunnallinen jätesuunnitelma (mm. jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen). Suunnitelmissa voidaan esittää tavoitteita mm. jätehuollon kehittämiseksi alueella. Suunnitelmien painopisteet vaihtelevat eri alueilla. Suunnitelman laadinnasta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely keskus). Suunnitteluun sovelletaan SOVA lakia. Vesihuoltolain perusteluissa alueellisella yleissuunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa ylikunnallista, seudullista, maakunnallista tai sitäkin laajempaa alueellista vesihuollon suunnittelua, jota kunnat yleensä tekevät yhteistyössä alueellisen ympäristökeskuksen ja maakunnan liiton kanssa. Tällaisia vesihuollon alueellisia yleissuunnitelmia on laadittu jo ainakin 1960-luvulta lähtien. Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitosuunnitelmissa huomioidaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeät vesistöt, joissa sijaitsee EU uimarantoja. Pintavedet luokitellaan kemiallisen ja ekologisen tilajaottelun mukaan erinomaisiksi, hyviksi, tyydyttäviksi, välttäviksi tai huonoiksi. Pohjavedet luokitellaan kemiallisen ja määrällisten ominaisuuksiensa perusteella hyvään ja huonoon tilaan. Vesienhoitosuunnittelusta vastaavat ely - keskukset Vesienhoitoa koskevassa laissa on määritelty pohjavesiluokituksen periaatteet ja niiden rajaaminen. Lain mukaan kunta voi laatia pohjavesien suojelusuunnitelman kunnan alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle. Suunnitelmaan sisällytetään mm. tiedot pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja arvio toimenpiteistä pilaantumisen vaaran vähentämiseksi.

19 ympäristövaikutusten arviointiprosessi ympäristölupa/ vesitalouslupa kaavanmukaisuus suunnittelutarveratkaisu rakennushanke rakennuslupa Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Ydinturvallisuutta koskeva lupa Kaivoslupa

20 ympäristövaikutuste n arviointiprosessi ympäristölupa/ vesitalouslupa kaavanmukaisuus suunnittelutarveratkaisu rakennushanke Rakennuslupa ja ympäristölupa rakennuslupa Isot hankkeet vaativat usein YVA prosessin ja/tai ympäristöluvan. YVA-, ympäristölupa- ja kaavoitusprosessit ovat vuorovaikutteisia. Rakennuslupa-asian ratkaisemista voidaan lykätä, kunnes ympäristölupa-asia on ratkaistu, jos se rakennuksen käyttömahdollisuudet tai aiotun toiminnan ympäristövaikutukset huomioon ottaen on perusteltua. Ympäristöluvan tai ympäristönsuojelulain mukaisen rekisteröinnin vaativaa toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti tai jos alueella on maakuntakaava tai yleiskaava, on varmistettava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. YVA prosessin vaatineen hankkeen YVA selostus liitetään ympäristölupa- ja rakennuslupahakemukseen. Kuntien määräyskokoelmilla rakennusjärjestys, ympäristönsuojelumääräykset, jätehuoltomääräykset ja terveydensuojelujärjestys täydennetään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää ohjausta. Rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan määrittää tarkemmin mm. jätevesien käsittelyyn liittyviä asioita. Rakennusjärjestyksessä voidaan määritellä suunnittelutarveratkaisua vaativat alueet tai vaihtoehtoisesti ne voidaan määrittää yleiskaavassa.

21 ympäristövaikutus ten arviointiprosessi ympäristölupa/ vesitalouslupa Kaavanmukaisuude n arviointi rakennusha nke rakennuslupa Suunnittelutarveratkaisu tai poikkeaminen kaavasta Rakennushankkeen sijoittuessa asemakaava-alueen ulkopuolelle arvioidaan pääsääntöisesti aina, sijaitseeko rakentaminen suunnittelutarvealueella. Myös muilla kuin kunnan määrittelemillä suunnittelutarvealueilla voi tulla tarve soveltaa suunnittelutarveperiaatteita. Suoraan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelutarvealueita ovat alueet, joiden käytön tarpeet vaativat mm. teiden, vesijohdon, viemärin rakentamista tai muuta yhdyskuntateknistä toimenpidettä. Suunnittelutarveratkaisua voidaan pitää laajennettuna rakennuslupakäsittelynä, jolla varmistetaan, että rakentaminen voidaan alueelle toteuttaa lupaprosessin kautta ilman tarkempaa suunnittelua. Ratkaisun yhteydessä arvioidaan myös täyttyvätkö rakentamisen edellytykset asemakaavan ulkopuolella (mm. rakennuspaikan soveltuvuus, vedensaanti ja jätevesien käsittelymahdollisuus). Suunnittelutarveratkaisulla ei oteta kantaa toimintaan itsessään, vaan siihen, ettei rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, estä alueen käytön muuta järjestämistä tai aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Suunnittelutarveratkaisu ei poista ympäristöluvan tarvetta. (esimerkkejä KHO:2014:109, KHO 2013:183) Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

22 Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Tuotantolaitoksen sijoittamisessa muuhun toimintaan nähden on huomioitava mm. onnettomuuden leviämiseen ja kulkuun vaikuttavat seikat, kuten vesistöt, viemärit, maastonmuodot, maaperän laatu, ilmasto-olosuhteet ja rakennukset. Tuotantolaitoksen onnettomuusvaarat ja niiden vaikutukset on arvioitava. Terveysvaikutukset on huomioitava siten, että onnettomuustilanteessa vaikutusalueella olevilla ihmisillä on mahdollisuus päästä suojaan tai poistua alueelta ilman, että heille aiheutuu siitä vakavia vammoja. Sijoituksessa on otettava erityisesti huomioon ihmisten ja väestön terveyden kannalta erityisen herkät kohteet, kuten hoitolaitokset, terveyskeskukset, ostoskeskukset, koulut, päiväkodit, kokoontumistilat ja -alueet sekä asuinalueet ja muut kohteet, joissa voi samanaikaisesti olla suuri joukko ihmisiä ja joista poistuminen tai joissa suojautuminen voi olla onnettomuustilanteissa erityisen hankalaa. Jos tuotantolaitosta ympäröivän, nk. konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta (MRL 9 ja MRA 1 ). Nämä vaikutukset on otettava huomioon laadittaessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (MRL 63 ). Tuloksista raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa annetaan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kaavamääräyksiä. (YM kirje dnro 3/501/2001).

23 Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana (maa-aineslaki 4 a ). Maa-ainesten ottoa koskevassa lupaharkinnassa (yhteinen ympäristölupa/maaainesten ottolupakäsittely tai maa-ainesten ottolupakäsittely) huomioidaan asema- tai yleiskaava sekä toimenpiderajoitukset yleiskaavan tai asemakaavan laatimista ja muuttamista varten siten, ettei ottaminen saa aiheuttaa huomattavaa haittaa kaavan muuttamiselle tai laatimiselle. Luvan myöntämisen edellytyksenä on mm. se, että vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laatu ja antoisuus eivät vaarannu (maaaineslaki 3 ).

24 Toimintaa ohjaavat muut lupakäsittelyt Kaivoslainsäädännön mukainen kaivoslupa Kaivoslainsäädännön lupakäsittelyssä arvioidaan toiminnan turvallisuuden lisäksi laajasti erilaisia asioita. Lupaharkinnassa punnitaan mitä vaaraa toiminta aiheuttaa yleiselle turvallisuudelle, ovatko ympäristövaikutukset huomattavan vahingollisia, heikentääkö toiminta merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja ja onko edellytyksiä lupamääräyksin poistaa em. vaaraa tai vaikutuksia (kaivoslaki (621/2011) 48 ). Uraanin tai toriumin tuottamista koskeva kaivoslupahakemus ja samaa toimintaa tarkoittava ydinenergialain mukainen lupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä (kaivoslaki 43 ). Kaivoslain mukainen lupaviranomainen on valtioneuvosto ja kaivosviranomainen Tukes. Ydinenergialain mukainen lupa Ydinenergialain (990/1987, YeL) tarkoituksena on ihmisen ja ympäristön kannalta turvallinen ydinenergian käyttö. Ydinenergian käytöstä aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä on rajoitettava säteilylaissa (592/1991) säädettyä optimointiperiaatetta noudattaen (toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista) (YeL 7c ). Ydinlaitoksesta tai muusta ydinenergian käytöstä väestön yksilölle aiheutuvan säteilyaltistuksen enimmäisarvoista säädetään valtioneuvoston asetuksella (YeL 7 c ). Ydinenergianlain mukaisia luvan vaativia toimintoja ovat mm. ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttäminen sekä uraanin ja toriumin tuottamiseen tarkoitettu kaivos- ja malminrikastustoiminta.