Kesäleiri välittää arvokkuuden ja ainutkertaisuuden arvoja

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti, jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t a l e h t i N o Kesäleiri välittää arvokkuuden ja ainutkertaisuuden arvoja n Kun 7-10-vuotiaiden kesäleirillä vihmoo vettä pari päivää peräkanaa, vaaditaan siinä ohjaajilta ehtymätöntä ideareppua ja nopeaa soveltamista. Yli 20-päinen tyttötai poikaryhmä ei kauan toimettomana viihdy. Kemin seurakunnan nuorisotyönohjaajille Virpi Ahoselle ja Kari Rimpiläiselle tilanne ei kuitenkaan tule eteen ensi kertaa tai yllätyksenä. Jo leiriohjelmaa laadittaessa on varauduttu niin hyviin kuin huonoihinkin säihin. - Tänä vuonna varhaisnuorten, 1-4-luokkalaisten, kaksipäiväisillä leireillä teemana on kierrätys. Tavoitteena on askarella siitä materiaalista, joka varastoistamme löytyy. Tavallaan nyhjätään näkyvää tyhjästä, kertoo Virpi. Askartelun, hauskuuden ja viihtyvyyden rinnalla leirillä käsitellään hyviä elämänarvoja. - Yritämme kertoa varhaisnuorille Jumalasta, kristillisyydestä ja antaa heille kokemuksia leirielämästä. Puhutaan paljon siitä, että Jumalan silmissä meistä jokainen on kaunis juuri sellaisena kuin on. Vaikka olet minkä näköinen tai kokoinen, olet toisille ihmisille ja Jumalalle tosi tärkeä. - Se on kasvatussanomamme kantava voima. Samaa arvokkuuden ja ainutkertaisuuden viestiä olemme lähettäneet jo 6-7 vuotta. Haluamme myös laajentaa kaverikäsitettä siten, että voi olla kaveri toisen kanssa, mutta pitää myös olla kaveri kaikkien kanssa. Maapallo pyörähtää yötä päivää Samaan aikaan kun toinen ryhmä askartelee pahviputkesta rytmisoitinta, purkaa toinen poikien ryhmä energiaansa ponnekkaasti lauluun Kari Rimpiläisen kitaran säestyksellä. Maapallo pyörähtää yötä päivää kajahtaa poikajoukosta sellaisella voimalla, ettei maapallolle takuulla tullut mieleensä edes yrittää pysähtymistä. - Koko ajan pitää olla touhu päällä niin tytöillä kuin pojillakin, naurahtaa Kari ja kiirehtii esittelemään innokkaalle ryhmälleen kitaroita. Suurin mielenkiinto tuntuu kuitenkin kohdistuvan rytmilaatikkoon, josta kokeilija toisensa jälkeen taputtelee enemmän tai vähemmän onnistuneita rumpusooloja. Leirin toisena päivänä laatikko tulee saamaan tuekseen pahviputkista, rautanauloista ja herneistä itse loihditut rytmiputket ja silloin on musiikissa potkua. Seitsemät häät Saarenottan leirikeskuksen keittiölle kesä on kiireistä aikaa. - Nyt kun lapset ovat vain pari vuorokautta leirillä, ruokaa menee normaalia vähemmän. Toista on rippileirien aikana, silloin ruokaa kuluu. Nuorillahan on aina nälkä, kertoo keittäjä Pirjo Pyörre. Keittiö työllistää kolme vakinaista työntekijää läpi vuoden. Kesällä ja joulun alla tarvitaan pari kolme lisähenkeä. Viime joulun alla Saarenottassa pidettiin kolmisenkymmentä pikkujoulua. Pirjon mukaan myös bed and Tytöt seuraavat tarkkaan, kun Virpi Ahonen näyttää kuinka huovuttamalla syntyy koruja. Saarenottan leirikeskuksen keittiölle kesä tuo monenlaisia ruokavieraita leiriläisten lisäksi, kertoi keittäjä Pirjo Pyörre (vas.) Intoa, rohkeutta ja kantavaa ääntä lähti tästä poikaryhmästä, jolle rytmin loi Kari Rimpiläinen. breakfast -vierailijoita on runsaasti. Monet yöpyvät leirikeskuksessa matkallaan pohjoiseen tai palatessaan sieltä. - Toki heidän tulee varata palvelut etukäteen, sillä oma leiritoimintamme on etusijalla. Onneksi meillä on kaksi majoituspuolta, joista tilaa löytyy myös turisteille. Rippileirien aikana molemmat majoituspuolet ovat leiriläisten käytössä. - Kun vieraisiin lisätään koulut, oppilaitokset ja kurssit, niin toimintaa riittää läpi vuoden. Tänä kesänä täällä järjestetään seitsemät häät. - Ruoan suhteen meillä ei tule paineita. Itse tein aikoinani Metsä- Botnian klubilla herroille herkkuja, nyt on arkiruoan vuoro. Lomalla olevalla pääemännällä Riitta Hännisellä on vastaava tausta. Meidän keittiöväellä on rautainen ammattitaito, sanoo Riitta ammattiylpeydellä. (PV) Kemi Kappalaiseksi ei hakijoita - kirkolliset s 4 Keminmaa Kirkosta kuvakortti - kirkolliset s 6 SIMO Seppo Lohelta pääkirjoitus - kirkolliset s 6 tervola Seurakunnan historia talteen - kirkolliset s 7 tornio Puontilan kolumnia saa nauraa - kirkolliset s 5 Nyt on hengellisten kesäjuhlien sesonki s. 3

2 Tervolan seurakuntahistoriaan kaivataan muisteluksia ja valokuvia n Tervolan seurakuntahistorian kokoaminen on edennyt suunnitellusti. Historian kirjoittaja Eemeli Hakoköngäs kertoo, että tavoitteena on saada pohjamateriaali kasaan siinä laajuudessa, että varsinainen kirjoitustyöt voivat alkaa syksyllä. Vaikka Hakoköngäs on kirjoittanut jo varastoon parisataa sivua, on edessä yhä parin vuoden työ. Eemeli aikoo uusia viime vuonna pitämänsä historiallisen valokuvanäyttelyn ja toivoo, että tervolalaiset vierailisivat sangoin joukoin näyttelyssä ja kertoisivat muistojaan näyttelyn kuvista. Uusia kuvia, omia ja esivanhempien muisteluja ja kaikenmoista dokumenttia kaivataan kuitenkin lisää. - Ei pidä aliarvioida oman tietonsa merkitystä, rohkaisee Eemeli kaikkia Tervolan menneisyyttä muistavia. Eemeli Hakoköngäs on lukenut aika joukon seurakuntien historioita omaa työtään linjatakseen. - Ne ovat hyvin asiallisia, mutta usein tylsiä. Kirkko on niin hyvin organisoitu, että aina kun luulee törmänneensä ainutkertaiseen ilmiöön tai tapahtumaan, huomaa ilmiön toistuvan samankaltaisena useiden seurakuntien historiassa. Tavoitteena elävä historia Eemelin ensimmäinen historian teos käsitteli Tervolan nuorisoseuraa, jonka toiminnassa Hakokönkäiden suku on ollut mukana alusta alkaen. Tervolan seurakuntahistorian hän aikoo kirjoittaa tavanomaisesta poikkeavasti. - Jokainen luku olisi tavallaan esseenä siten, että kronologisuus ja lähdeluettelot säilyvät. Tällöin historiasta on erotettavissa yksittäisiä kokonaisuuksia. Toivon tämän lisäävän historian mielenkiintoisuutta ja luettavuutta. Kirjoitettavan historian tulee Eemelin mukaan liittyä kiinteästi laajempaan yhteiskuntakehitykseen, jotta tapahtumista syntyy oikea kuva. - On huomattava kuinka tukkikaupan kehitys tai rautatien tulo on vaikuttanut ajatteluun, päätöksentekoon ja asioihin paikkakunnalla. On huomioitava missä kehitysvaiheessa esimerkiksi sosialismi ja työväenaate ovat paikkakunnalle rantautuneet. Tämä on sikälikin mielenkiintoista, että Kemi rinnakkaispitäjänä antaa hyvän mahdollisuuden asioiden vertailuun. Eemeli Hakoköngäs korostaa myös paikallisidentiteetin synnyn taustojen löytymistä. - Mikään luonnonlaki ei määritä, että Tervola ja tervolalaisuus ovat olemassa. Niille on oma kehityskaarensa. Hakoköngäs sanoo päässeensä käsiksi tietolähteisiin suhteellisen hyvin. Materiaalia on löytynyt niin Oulun maakunta-arkistosta kuin Tervolan seurakunnan omista arkistoista. Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkisto on toiminut kansanperinteen ja haastattelujen loistavana aarreaittana. Tervolan seurakunnasta on julkaistu vuonna 1917 typistetty historiikki, joka käsittelee kirkkohistoriaa menneisyydestä seurakunnan syntyyn. Tämän historian pohjana on kuitenkin kovin suppea, lähinnä kirkonkirjoihin ja muistitiedon palasiin pohjautuva, aineisto. Nuorisoseuran historia 2010 Eemeli Hakokönkään kirjoittama Raittiusseurasta Nuorisoseuraan vuotta itsekasvatustyötä Tervolassa julkaistiin noin vuosi sitten. Historia käsittelee Tervolan kirkonkylän nuorisoseuran taivalta tsaarin ajalta uudelle vuosituhannelle. - Nuorisoseuran historia oli aika tiukasti lähdeviittauksiin sidottua eikä sisältänyt juuri kirjoittajan omakohtaista pohdintaa. Tervolan seurakuntahistoriassa pohdintaa varmaan on jo aiheen laajuudenkin vuoksi. Juuri aiheen pitkä aikajänne sai Eemelin hylkäämään ajatuksen sitoa seurakuntahistoria osaksi historian opintojaan. Opinnäytteeksi historiasta olisi pitänyt erottaa tietty ajanjakso, jolloin kokonaisuus olisi kärsinyt. Toisaalta historiankirjoitusta ei olisi enää voinut toteuttaa työtehtävänä ilman rajoituksia. Eemeli Hakoköngäs viettää Tervolassa koko kesän ja on siten valmis vastaanottamaan kaikenlaista historian kokoamisessa auttavaa tietoa. Hän pyytää tervolalaisia vierailemaan tulevassa historiallisten valokuvien näyttelyssä ja ottamaan yhteyttä häneen kaikenlaisen historiallisen tiedon ja materiaalin pohjalta. (PV) Eemeli Hakoköngäs Monilahjakas, utelias, nuori, kokeileva pohdiskelija n Eemeli Hakoköngäs on niin henkilönä kuin historioitsijana nuori, mutta mielenkiintoinen. Hän kirjoitti Tervolasta ylioppilaaksi 2002 ja on sen jälkeen opiskellut monenlaista. Pääaineikseen hän kuitenkin nimeää historian ja sosiaalipsykologian. Historia on sinänsä kaikille tuttu, mutta sosiaalipsykologia? Wikipedian mukaan tuo tiede sijoittuu psykologian ja sosiologian välimaastoon ja tutkii yksilöä ryhmän jäsenenä sekä sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöön. Eemelin mukaan sosiaalipsykologia avaa lisäksi monenlaisia näkökulmia yhteiskunnan analyyttiseen tarkasteluun. Tietoja voi hyödyntää yritysmaailmassa vaikkapa henkilöstöpäällikkönä. Eemeli toimii Helsingissä ainejärjestölehden Statuksen päätoimittajana. Lehti on opiskelijoille suunnattu ja heidän avustuksellaan toimitettu. - Siihen liittyy kunnianhimoisia suunnitelmia. Tarkoituksena on kehittää siitä kantaaottava ja keskusteleva populäärijulkaisu. Nuoruuden innolla Eemeli on poukkoillut kokeilumielessä monilla yhteiskunnan sektoreilla. Nimi löytyy niin pitkän matkan juoksujen tuloslistalta kuin Kemijärven massatehtaan puolustajien adressista. - Adressin allekirjoitus osoittaa, kuinka netti säilöö kaiken mihin netissä osallistuu. Poliittinen suuntaus sen sijaan on vaikeammin määriteltävissä vaikka nuorisoseuratoiminta suvun perinteenä harrastuksiin kuuluukin. - Oikeastaan pitäisi olla oma puolue tai ottaa omaan poliittiseen suuntautumiseensa osia kaikista ideologioista. Parhaiten kai suuntautumistani määrittelee Pohjois- Suomen edun vaaliminen ja ajaminen. Tervolassa Eemeli asuu nuorisoseuran pihapiiriin kuuluvassa rakennuksessa. Sen seinillä riippuu hänen maalaamiaan teoksia. Maalaustaide on Eemelillä mummon perintönä. Uusimmissa kollaaseissa esiintyy kolmiulotteisia figuureja outoon maisemaan sijoitettuna. - Ehkä siinä on juuri sitä sosiaalipsykologista tarkastelua. Siellä taitaa kaaos kurkistella betoniviidakon uumenista. Tyypillistä minulle, sillä teen taidetta ekspressiivisesti ilman suunnittelua tai luonnostelua.(pv) Eemeli Hakoköngäs harrastaa maalausta ilman suunnittelua ja luonnostelua. Rippikoululaiset ehtoollisella Tervolan isossa kirkossa Ehtoollista jakaa kirkkoherra Gunnar Ervast (Ervamaa). Kuvan tytöistä jo yli puolella on valkoinen rippileninki. Vanhaa juhannusta historian kertomana n Vaikka juhannus on tällä kertaa jo ohitettu, lainataan Eemeli Hakokönkäältä pätkä hänen keräämäänsä juhannushistoriaa. Juhannus, joulu, Maria ja Mikkeli olivat Peräpohjolan tärkeimmät juhlapyhät vielä 1900-luvun alussa. Niitä varten taloissa pidettiin suursiivous ja erityisesti juhannuksena pihapiiri koristeltiin juhannuskoivuin. Paikka paikoin kaikkia Jusseja ja Juhaneita muistettiin nimipäiväkuusella, jonka ikätoverit pystyttivät päiväsankarin pihaan. Juhannus vakiintui jo varhain myös ripille pääsevien juhlaksi. Silloin laskettiin talven aikana rippikoulunsa käyneet ehtoolliselle. Tervolan pitäjän kaukaisemmista kylistä lähdettiin matkaan jo kellon käydessä kuutta. Kauempaa tulevien vanhemmat olivat harvoin mukana, sillä juhannuksena ehtoollisella kävivät vain rippilapset. Pojilla oli yllään tumma puku, lainattu tai ensimmäinen oma. Tytötkin kulkivat pitkään mustissa, valkoinen leninki alkoi yleistyä muistitiedon mukaan vasta Kirkonkylään tultaessa saatettiin pysähtyä Jurvan taloon syömään evääksi laitettu leipäjuusto ja muistelemaan rippikoulun opetuksia. Ennen ehtoollista oli sakastissa papin ja lukkarin pitämä kuulustelu, jossa selvisi pääsikö talven aikana rippikoulunsa käynyt kirjoittautumaan ripille. Kuulusteluissa reputtaneet, partakoululaiset pääsivät ehtoolliselle vasta tapaninpäivänä eli kylmänä juhannuksena.

3 Nyt on kesäjuhlien kuumin sesonki n Seuraavat kaksi viikonvaihetta ovat hengellisten kesäjuhliin sesonkia. Oulun hiippakunnassa ja lähialueilla järjestetään tänä kesänä poikkeuksellisesti peräti viidet valtakunnalliset kesäjuhlat ja vielä kesän päätteeksi omat hiippakunnalliset lähetysjuhlat. Kaikkiaan juhlille arvioidaan osallistuvan noin kävijää. Kokoontumiset ovat monien järjestöjen ja herätysliikkeiden toiminnan huippuhetkiä, joiden järjestämisessä ovat mukana kymmenet tuhannet talkoolaiset. Juhlat tarjoavat ohjelmaa vauvasta vaariin ja sielunhoidosta ylistykseen Suviseurat Lumijoella Vanhoillislestadiolaisten suviseurat alkavat Lumijoella aattoseuroilla torstaina klo 13 ja jatkuvat perjantaista 1.7. klo 10 alkaen aina maanantaihin 4.7. saakka tunnuksella Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Ohjelma koostuu perinteiseen tapaan seurapuheista, virsistä ja Siionin lauluista. Nuoret ja lapset osallistuvat seuroihin muun väen mukana. Lauantain ehtoolliskirkkoon polvistunee jopa osanottajaa. Ehtoolliskirkon seurapuheen pitää torniolainen kapteeni Alpo Isotalus. Yle ykkönen lähettää sunnuntaina 3.7. klo 18 iltaseurat, joissa puhuvat Simon kirkkoherra, dosentti Seppo Lohi ja maallikkosaarnaaja, entinen kansanedustaja Johannes Leppänen. Kaikkiaan Lumijoen suviseuroihin odotetaan arviolta seuravierasta. Suviseuroja voi kuunnella myös internetissä osoitteessa Evankeliset Raahessa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) Evankeliumijuhlia vietetään Raahessa ensi viikonvaihteessa teemalla Tervetuloa kotiin. Sley viettää juhlia nyt pohjoisessa Keski-Pohjanmaan pitäjiin ulottuvan ydinalueensa ulkopuolella. SLEY on yksi kirkkomme virallisista lähetysjärjestöistä ja siksi lähetyksellä on vahva painotus myös Raahen juhlien ohjelmassa. Kansanlähetys Seinäjoella Kansanlähetyspäivät järjestetään Seinäjoella samoin ensi viikonvaihteessa otsikolla Hengessä mukana. Päivien ohjelmassa huomioidaan erityisesti lapset ja nuoret. Ohjelmassa on mm. raamattuopetusta ja lähetystilaisuuksia sekä myös monipuolista musiikkia: Pekka Simojoki ja Exit, Tenorissimo, JJouppi Band, Nina Åström & co sekä Petri Kosonen band. Viikonloppu huipentuu sunnuntaina 2.7. Hyvät häjyt perhemessuun ja iltapäivän lähtöjuhlaan, missä piispa Simo Peura siunaa uudet lähetystyöntekijät. Seinäjoen Areenalle odotetaan kaikkiaan yli kävijää. Herättäjäjuhlat Oulussa Seuraavassa viikonvaihteessa on kahdet valtakunnalliset juhlat. Herättäjä-Yhdistyksen Herättäjäjuhlat ovat Oulussa tunnuksena Anna toivon kantaa. Ohjelmassa on seuroja ja messuja sekä omaa ohjelmaa lapsille ja nuorille. Juhlilla puhuvat mm. piispat Samuel Salmi, Kaarlo Kalliala ja Aarre Kuukauppi. Lauantain raamattutunnin pitää professori Martti Nissinen Helsingistä. Sunnuntain ehtoolliskirkossa saarnaa Herättäjä- Yhdistyksen uusi puheenjohtaja, rehtori Jukka Hautala. Juhlat päättyvät perinteiseen tapaan juhlakentällä ehtoolliskirkon jälkeen päätösseurojen polvirukoukseen juhlakentällä, joka sijaitsee Raksilan urheilukeskuksessa rautatie- ja linja-autoaseman vieressä. Juhlille odotetaan noin vierasta. Herättäjäjuhlien seuroja ja muuta juhlaohjelmaa voi kuunnella suorana lähetyksenä Körttiradion kautta IskelmäRadion taajuudella sekä internetin välityksellä Rauhan Sana Ähtävällä Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja ruotsinkielinen sisarliike Laestadianernas Fridsföreningars Förbund järjestävät ensimmäistä kertaa yhteiset kaksikieliset valtakunnalliset suvijuhlat Kokkolan-Pietarsaaren seudun Ähtävällä. Ruotsinkielinen liike LFF ei ole aiemmin liiemmälti osallistunut Rauhan Sanan juhliin. Ohjelma koostuu perinteistä seuroista ja Siionin Matkalauluista suomenja ruotsinkielellä. Avajaisseuroissa pe 8.7. klo 16 puhuu lääninrovasti Ari Juntunen ja hän toimittaa myös sunnuntaina jumalanpalveluksen, jossa saarnaa professori Jouko Talonen. Juhlilla puhuu myös Inkerin piispa Aarre Kuukauppi. Uusheräys Kalajoella Lestadiolaisen Uusheräyksen valtakunnalliset kesäseurat ovat Kalajoella otsikkona Vedet virratkoon!. Raamattuopetuksessa on mukana pastori Heikki Hilvo ja jumalanpalveluksessa saarnaa Tornion entinen kirkkoherra ja kirkkohallituksen kansliapäällikön virasta eläkkeelle jäänyt Risto Junttila. Hengen uudistus Rovaniemellä Valtakunnallisten kesäjuhlien sarjan Oulun hiippakunnassa päättää Hengen uudistus kirkossamme ry:n kesäjuhla elokuuta Rovaniemellä. Lapissa ainoan valtakunnallisen kesäjuhlan tunnuksena on psalmin 96 sana: Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herran kunnia ja voima. Ulkomaisena vieraana puhuu piispa Graham Dow Englannista ja ylistysmessussa saarnaa emerituspiispa Jorma Laulaja. Hiippakunnan lähetysjuhlat Koko kesän juhlakauden päättää hiippakunnan omat lähetysjuhlat Haukiputaalla syyskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa ääkirjoitus Tule, niin näet! n Kirkollisten kesäjuhlien pääsesonki ajoittuu tulevaan viikonloppuun. Valtakunnan suurimpiin kuuluva kesätapahtuma, suviseurat, pidetään tänä vuonna Lumijoella Samana viikonloppuna Raahessa vietetään evankeliumijuhlia ja Seinäjoella Kansanlähetyspäiviä. Juhlien sarja jatkuu kuun puolivälissä, jolloin Rauhan Sanan väki kokoontuu suvijuhlille Ähtävälle ja heränneet herättäjäjuhlille Ouluun. Suomen vanhin herätysliike Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys viettää heinäkuun puolivälissä herännäisjuhliaan Harjavallassa. Kuun loppupuolella pidetään uusheränneiden kesäseurat Kalajoella. Sarjan päättää aivan kuun lopussa järjestettävät Kansan Raamattuseuran Kirkastusjuhlat Heinävedellä. Näille kesäjuhlille odotetaan osallistuvan kaikkiaan runsaat ihmistä. Mainittujen lisäksi monet pienemmät kirkolliset järjestöt viettävät omia juhliaan. Oman sävynsä juhlinnalle antavat ulkomaiset vieraat. Kaikki ovat hengellisille kesäjuhlille tervetulleita. Tämä kaikki merkitsee talkooväeltä mahtavaa työpanosta. Monille oman liikkeen kesäjuhlat muodostavatkin vuoden kohokohdan, johon valmistaudutaan pitkään ja huolella. Kesäjuhlilla tavataan uskonystäviä ja sukulaisia. Järjestäjät painottavat juhlien hengellistä merkitystä. Ohjelman ytimen muodostavat Jumalan sana ja sakramentit. Sanankuulija on juhlien kutsuvieras. Suviseurat ovat perinteisesti väkimäärältään suurimmat. Seuravieraiden pääosa koostuu kymmenien tuhansien lasten ja nuorten joukosta. Se on näky, joka herättää ihailua varsinkin, kun ottaa huomioon, ettei heille vanhoillislestadiolaisen perinteen mukaan ole järjestetty minkäänlaista erityisohjelmaa. Järjestäjät ovat luottaneet Jumalan sanan voimaan. Saarnat, virret ja Siionin Laulut vuorottelevat viiden päivän ajan. Ne tulkitaan useille kielille, myös viittomakielelle. Lauantaiiltana lähes kolmenkymmenen tuhannen seuravierasjoukko polvistuu ehtoollispöytään. Tule, niin näet (Joh. 2:46). Seppo Lohi

4 Kemi PALVELUKSET Sunnuntaina 3.7. Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Oili Tuovinen, liturgia Jani Koivusalo. Keskiviikkona 6.7. Klo 18 kesähartaus Peurasaaren hautausmaalla, Lilli Alapiessa. Sateella kappelissa. Sunnuntaina Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Jani Koivusalo, liturgia Tuomas Tölli. Keskiviikkona Klo 19 kesäillan sävelhartaus Kemin kirkossa, Heikki Koivisto ja Anna- Elina Jaakkola. Torstaina Klo 13 kesähartaus Juntonkankaan seurakuntakodilla, Heikki Koivisto. Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , Keskiviikkona 6.7. Klo 18 entisten ja nykyisten nuorten lauluilta Jähti kahvilassa. Torstaina 7.7. Klo 15 pihaseurat lähetyksen merkeissä Rissasella, Tikankontintie 3, Oili Tuovinen. Sateella sisällä. Tervetuloa! Sunnuntaina Klo 15 pihaseurat Ajoksen nuorisotalolla, Jani Koivusalo. DIAKONIA Diakoniatyön ajanvarausvastaanotto ke 6.7. klo , ke puhelinpäivystys klo Puh Kesähartaus Syväkankaan palvelutalolla ti klo Heikki Koivisto. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! KESÄPYHÄKOULUT su linja-autoretki maalaistaloon Kemijokivarteen. Yhteiskuljetuksen lähtö seurakuntakeskuksesta klo ja paluu klo 16. Ilmoittautuminen viim Katriina Kallio p tai Salme Ruonala p ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Tiistaisin klo naisten saunailta Saarenottassa. Hartaus klo Keskiviikkoisin klo miesten saunailta Saarenottassa. Hartaus joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 19. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. RAUHANYHDISTYS SRK:n suviseurat Lumijoella su klo 17 seurat Kuollut: Lyyli Maria Fingerroos 89 v, Elsa Maria Jatko 88 v, Maija Liisa Saarela 58 v, Bertta Sofia Laakso 92 v, Eeva Orvokki Kantola 86 v. Vihitty: Janne Heikki Matti Pennanen ja Tiina Maarit Mäkelä, Juha Petteri Raitanen ja Minna Johanna Järvelä, Juha-Matti Tapani Rissanen ja Sarianna Anniina Piri, Jaska Lauri Oskari Vakkala ja Eeva Maria Kinnunen. Kastettu: Lenni Kalevi Nyroos, Vertti Ahto Rönkkö, Antero Aukusti Korsman, Aleksi Sakari Raninen, Miika Matias Ahokas, Roope Olavi Aro, Jaakko Tomi Heikki Nurminen, Niilo Voitto Vilhelmi Hautakoski. Kirkossa KESÄILLAN SÄVEL- HARTAUS keskiviikkona klo 19 Kemin kirkossa. Illan aikana kuullaan kuorolaulua, duettoja sekä urkumusiikkia. Kauneimpia hengellisiä lauluja esittää Riitta, Jukka, Juha, Anna- Maaria, Elisa, Reetta ja Anna-Elina Jaakkola sekä Maija Körkkö. Hartauden pitää Heikki Koivisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Tiekirkko TIEKIRKKO Kemin kirkko avoinna ma-pe klo 11-16, opas paikalla. Tervetuloa! www. keminseurakunta.fi Saunaillat SAUNAILLAT SAARENOTTASSA Naisten saunailtoja pidetään joka tiistai klo elokuun loppuun saakka. Hartaus klo Tervetuloa! Miesten saunailtoja pidetään joka keskiviikko klo elokuun loppuun saakka. Hartaus joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 19. Tervetuloa! Kemin kappalaiseksi ei hakijoita n Kemin kappalaiseksi ei ollut yhtään hakijaa päättyneellä hakuajalla. Heikki Koivisto jää eläkkeelle syksyllä. Edellisessä tuomiokapitulin istunnossa todettiin, että Kannuksen kappalaiseksi ei ollut kelpoisia hakijoita. Kelpoisiksi hakijoiksi Oulujoen seurakunnan kappalaisen virkaan todettiin seurakuntapastori Riikka Honkavaara, vs. seurakuntapastori Sanna K. Jukkola sekä vs. kappalainen Ilkka Mäkinen. Kuusamon kappalaiseksi kelpoinen hakija on Matti Jurvelin sekä Kaustisen ja Ullavan kappalaiseksi Kai Tikkakoski. Reisjärven kanttoriksi kelpoinen hakija on Hannele Räsänen. Kelpoisia hakijoita Inarin kanttoriksi ovat Sari Alakulppi ja Jari Linjama. Reijo Tuomola on suorittanut pastoraalitutkinnon. Heikki Niemelälle myönnettiin virkavapautta Kälviän kirkkoherran virasta ja Pasi Palmu toimii vs. kirkkoherrana ja Tuisku Winter vs. kappalaisena. Kirkkoherra Markku Töllille myönnettiin virkavapautta Lumijoen kirkkoherran virasta ajalle Haapaveden seurakuntapastori Maija Vahtealalle myönnettiin virkavapautta ajalle Lauri Kinnuselle annettiin virkamääräys Rovaniemen vs. sairaalapastoriksi ja Samuel Mäkiselle vs. seurakuntapastoriksi ajalle , Jari Flinkille Haukiputaan ma. seurakuntapastoriksi ajalle saakka, Mari Flinkille Oulun tuomiokirkkoseurakunnan vs. seurakuntapastoriksi ajalle ja Matti Poutaselle Kittilän seurakuntapastoriksi 1.9. alkaen. Tornio Y ö m u s i i k k i a Johanna Kurkela Trio Alatornion kirkko la klo e Bussikuljetus konserttiin Alatornion kirkkoon: klo 20:30 Haaparannan tori klo 20:35 Tornion linja-autoasema klo 20:40 Pikisaari Paluu samaa reittiä konsertin jälkeen. Ennakkoliput: Tornion kulttuuritoimisto, kirjasto, Kemin musiikki ja tuntia ennen ovelta Keminmaan kivikirkko tallentui tauluksi n Keminmaan seurakunta on hankkinut seurakuntasaliin taiteilija Kari Holman maalaaman taulun, joka kuvaa vanhan ja uuden kirkon synnyttämää kirkkomaisemaa. Akvarellin etualaa hallitsee Keminmaan vanha kivikirkko uuden kirkon jäädessä taustalle. Taulusta on tehty myös postikortteja ja adresseja. Nelisivuisen postikortin takakanteen on liitetty lyhyt kirkkojen ja seurakunnan historia. Teksti on oiva tietopaketti vuodesta 1374 nykyhetkeen. Oulussa vuonna 1951 syntynyt Kari Holma on maalannut paljon tilaustöinä vanhoja rakennuksia, historiallisia kohteita, kulttuurimiljöitä ja maisemia. Taiteilijan mielitekniikka on juuri akvarelli. Holman töitä on ollut esillä Kemin taidemuseossa mm. purjelaivoja, sahoja ja satamia esittelevässä näyttelyssä vuosina Kari on luonut myös yhdessä vaimonsa Eevan kanssa runoin sävytettyjä taidekortteja. (PV) Keminmaan kirkkomaisemaa kuvaavasta taulusta on tehty näköispainoksena postikortteja ja adresseja. Alkuperäistyö on nähtävissä seurakuntasalissa. Yhdessä eteenpäin - isänmaan virsien ilta Alatornion kirkossa klo n Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi pian jatkosodan sytyttyä 11. heinäkuuta 1941 sotarovasti Johannes Björklundille kenttäpiispan nimen ja arvon. Tapahtuman muistoksi sotilaspapisto on tehnyt aika ajoin kunniakäyntejä edesmenneiden kenttäpiispojen haudoille. Kuluvana vuonna täyttyy 70 vuotta puolustusvoimien kirkollisen työn saamasta merkittävästä tunnustuksesta. Juhlavuoden kunniaksi perinteinen kunniakäynti järjestetään tällä kertaa tavanomaista näkyvämmin. Tapahtuma alkaa isänmaallisten virsien iltana Alatornion kirkossa maanantaina klo Kanttorina on Timo Perkkiö. Illan teema on puolustusvoimien kirkollisen työn vuosiaiheen mukaisesti Yhdessä eteenpäin. Puheen pitää Pohjois-Suomen Sotilasläänin alueen kenttärovasti Jouni Parviainen Kainuun Prikaatista. Virsi-illan jälkeen lasketaan seppele kenttäpiispa Yrjö Massan haudalle ja nautitaan kirkkokahvit. Mukaan kutsutaan erityisesti sotiemme veteraaneja sekä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöissä toimivia tahoja.

5 Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo Kolumni PALVELUKSET Sunnuntaina 3.7. Klo 10 Konfirmaatiomessu Alatornion kirkossa; saarna Juhani Holma, lit. Heikki Turunen. Klo 11 Messu Karungin kirkossa; Martti Puontila. Klo 12 Konfirmaatiomessu Tornion kirkossa; saarna Alex Ylinärä, lit. Markus Pietilä. Lauantaina 9.7. Klo Puolipäiwäsaarna Peräpohjolan markkinoihin liittyen Tornion kirkossa; Mauri Laakso. Sunnuntaina Klo 10 Konfirmaatiomessu Alatornion kirkossa; Juhani Holma. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Heikki Turunen, lit. Mauri Laakso. Klo 13 Sanajumalanpalvelus Arpela -päiviin liittyen Arpelan kentällä (sateen sattuessa Arpelan srkkodilla); Martti Puontila. Jp: n jälkeen kirkkokahvit. Karungin kirkossa ei jumalanpalvelusta. Huom! Klo 20 Sanaa ja säveleitä kesäillassa Karungin kirkossa. Kolehdit 3.7. Lähetysyhdistys Rauhan Sana ry:lle Viron työhön Oman srk:n nimikkolähettityölle. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: Yhdessä eteenpäin isänmaan virsien ilta ma klo 18 Alatornion kirkossa; kenttärovasti Jouni Parviainen, kanttori Timo Perkkiö. Virsi-illan jälkeen seppeleenlasku kenttäpiispa Yrjö Massan haudalle ja kirkkokahvit. Retki Herättäjäjuhlille Ouluun Juhlapaikka Raksilan pesäpallostadion. Lähtö Tornion linja-autoasemalta klo 8, Kemin linja-autoasema klo 8.30, Oulussa n. klo 10. Paluumatkalle lähtö Oulusta n. klo 20. Matkan hinta 20. Tied. ja ilmoitt. Martti Puontila puh Retki Hengen uudistus kesäjuhlille Rovaniemelle päivän matkoina. Ilmoitt. ja tied. Martti Puontila puh LÄHETYSTYÖ Kirkkokahvit Parasniemen Lähetysaitalla sunnuntaisin Alatornion kirkossa toimitettavan jumalanpalveluksen jälkeen. Lauluillat Parasniemen Lähetysaitalla; - ke 6.7. klo 19, mukana Ville Väkeväinen ja Katja Heroja. - ke klo 19, mukana Mauri Laakso ja Timo Perkkiö. DIAKONIATYÖ Vaellusretki Kiilopäälle Pikaiset ilmoitt. Tornion khranvirastoon p Lisätiet. Ritva Eskola p (Kyyti omakustanteinen) Ruskaretki Ivaloon Käymme mm. kävellen Pielpajärven erämaakirkossa ja risteilyllä Inarijärvellä. Mökkimajoitus. Hinta: paikkakuntalainen 130, ulkopaikkakuntalainen 140. Matka toteutuu jos lähtijöitä 25. Sitovat ilm menn. Tornion kirkkoherranvirastoon p RAUHANYHDISTYS Karungin ry: Su klo 15 Seurat ry:llä. Tornion Ry, Kemintie 17: La 9.7. klo 19 pihaseurat Tiina ja Tapani Myllynevalla, Jorma Majuri. Su klo 18 kaksikieliset (suomi/ruotsi, tulkkaus) seurat ry:llä, Kalevi Heinänen, Ari Niskala. Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä KUOLLUT: Martta Salmi 90 v., Salli Helena Ailinpieti 89 v., Eevin Anneli Venäläinen 86 v., Ulla Maija Mäkipeura 81 v., Arvo Benjam Sliden 77 v., Auli Annikki Leutola 75 v., Eira Inkeri Puumalainen 75 v., Jorma Yrjö Henrik Karvonen 68 v. KUULUTETTU: Arto Allan Södervall ja Virve Elisa Räisänen. VIHITTY: Jari Juhani Jämsä ja Mari Eveliina Kanto. Mikko Tomi Antero Roivainen ja Maria Tuulikki Koskela. Mikko Juhani Vähä ja Mirva Marjatta Laiti. Mika Juho Tapani Isometsä ja Jaana Eriika Anneli Mattila. KASTETTU: Remu Aukusti Leukumaavaara, Otto Matias Aleksi Kaarninen, Veera Johanna Leiviskä, Viljo Valtteri Köngäs, Roni Mikael Sakarias Korpela, Veeti Petteri Pantsar, Venla Laura Sofia Lalli, Matias Vilho Henrik Liisanantti, Alvin Rafael Stenudd, Venni Eugen Leppäniemi, Hilma Edith Sofia Hiltula, Leevi Ensio Simonaho, Sanni Tuulia Lovikka, Saaga Aurora Piilola, Linea Sofia Myllykoski, Fanni Greta Laakso. Saa nauraa! Kristillisissä piireissä ovat vakavuus, totisuus ja jopa synkkämielisyys olleet suuria hyveitä. Joku voi jopa pitää itseään hurskaana ja hyvänä kristittynä, kun ei naura. Onneksi ajat ovat muuttuneet. Tosin huumoria on viljelty kirkossa aina. Papeista ja kanttoreista seurakuntalaiset ovat vääntäneet monenlaisia vitsejä ajan saatossa. Niitä on koottu lukuisiin kaskukirjoihin. Kristinuskosta on kuitenkin yritetty usein tehdä surutalon etäispesäke. Käskyt, kiellot, vaatimukset, painolastit, virheet ja tiukalle viritetty kristillisyys ovat tehneet seurakunnan elämästä usein ilottoman ja vakavailmeisen. Etelän mies halusi tulla pohjoiseen ja kokeilla maatöitä. Hän meni maalaistaloon ja kyseli isännältä töitä. Kyllä täällä työmiehiä tarvitaan,isäntä tuumi. Mitäs te osaatte? Onhan tässä tullut tehtyä monenlaista, mies kehaisi. Kieliäkin olen opiskellut, englantia ja italiaa. Italiaa? Kertokaapa sitten, mitä on haarukka italiaksi? Haarukaano. Entä lusikka? Lusikaano. Va niin. No, kyllä teille töitä löytyy. Menkää talon taakse. Siellä on navetaano. Ottakaa sieltä talikaano ja alkakaa luoda paskaano. On olemassa kolmen tasoista huumoria. Alin taso on, että nauraa vain omille vitseille. Toiseksi alin taso on, että nauraa toisten vitseille. Huumorin korkein taso on, että nauraa itselleen. Mutta seurakunta on vakava paikka. Turha hymyily pois. Pyhiä asioita ei pilkata. Tukka tiukalle, otsa rypylle ja naama nyrpeäksi. Rovasti puhuu nyt. Nuoret ulos häiritsemästä, lapset kitisemästä ja hankalat häiriköimästä Kaikki tunnemme Uuno Turhapuron. Uuno on pelottava ja kiehtova hahmo. Hänessä on sellaista suomalaista, mitä ei haluaisi itsessään tunnistaa, mutta minkä tarkasteluun tuntee tarvetta. Uuno rakastaa rähjäisyyttä ja repaleisuutta. Hän on ahne makkaralle ja kaljalle, nauttii joutenolosta, haaveilee suuria ja uskoo itsestään liikoja. Uuno on itsekäs, mutta hänessä on paljon lapsenomaista vilpitöntä iloa ja innostumiskykyä ja luovuutta. Uuno-puolensa kunnon kansalainen pitää tarkasti piilossa. Hulluttelun avulla voi sanoa painaviakin asioita. Klovni voi joskus puhua avoimemmin kuin kuningas tai presidentti. Papin tekemät mokatkin voivat joskus kääntyä iloksi ja nauruksi, kuten kävi eräälle papille. Hän nimittäin unohti kysyä morsiusparilta kaikkien odottaman tahdotko kysymyksen. Pappi odotti loppuvirttä, mutta kun sitä ei kuulunut, hän kuiskasi urkuparvelle: - Virsi! Kanttori oli huomannut puuttuvat kysymykset ja kuiskasi samalla tavalla: - Kysy! Pappi yritti vielä kerran ja kuiskasi kovempaa: - Virsi! Kanttori kuiskasi yhtä kovaa ja näytti morsiusparia: - Kysy! Nyt pappi huomasi virheen ja punastuneena esitti kysymyksen: - Lopuksi haluan kysyä juhlallisesti sinulta. Mutta ei tässä vielä kaikki. Vihkitilaisuuden jälkeen eräs morsiamen sukulaistäti tuli sakastiin kiittämään: - Kyllä tuo uusi vihkikaava on sitten kaunis! Martti Puontila

6 Keminmaa PALVELUKSET Su 3.7. Messu kirkossa klo 10, toimittaa Sakari Ylönen. Su Konfirmaatiomessu kirkossa klo 10, toimittaa Yrjö Haapala, avustaa Sakari Ylönen ke 6.7. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo Hartaus vanhassa kirkossa klo 19.30, hartauden jälkeen kahvi/tee väentuvalla lähetyksen hyväksi. ke Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo Kirkkoherranvirasto puh Hartaus vanhassa kirkossa klo 19.30, hartauden jälkeen kahvi/tee väentuvalla lähetyksen hyväksi. LÄHETYS Heinäkuun lähetyssoppi on kiinni. Vanhankirkon hartauksien kahvitusvuoroja saa varata kirkkoherranvirastosta puh Lähetyssihteeri Liisa Turtinen evl.fi DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys maanantaisin ja torstaisin klo Lastenohjaajat lomalla välisenä aikana. Kuollut: Salli Helena Ailinpieti 89 v Vihitty: Arto Johannes Hakala ja Marja Elina Roivainen, Pekka Henrik Rantamaula ja Sanna-Riikka Elisa Hast Kastettu: Tuuli Sofia Leskinen, Leevi Aukusti Kalevi Kinnunen RAUHANYHDISTYS Suviseurat Lumijoella Su klo 17 Seurat Kemissä Lähetysjärjestöjen kesäjuhlat: RETKI Hengen uudistus ry:n kesäjuhlille Rovaniemelle lauantaina 6.8. Lähtö aamulla 7.30 ja paluu iltajuhlan jälkeen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p mennessä * Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen evankeliumijuhla Raahe * Kansanlähetyspäivät Seinäjoki * Oulun hiippakunnan lähetysjuhlat Haukipudas Jos olet lähdössä lähetyksen kesäjuhlille soita ja kysy lisätietoa juhlista lähetyssihteeriltä. Liisa Turtinen tai liisa.turtinen@evl.fi Simo TERVETULOA PALVELUKSIIN! Su 3.7. klo 11 sanajumalanpalvelus kirkossa, Tuuli Kapraali. Tervetuloa! Jp:n jälkeen lähetyksen kirkkokahvit Mäkimattilassa. Su klo 11 sanajumalanpalvelus Aseman srkkeskuksessa, Kasperi Hakalisto. Tervetuloa! VIIKKOTAPAHTUMAT Su 3.7. klo 18 suviseurat Ylen ykkösessä, Seppo Lohi ja Johannes Leppänen. Lähetys Lähetyksen kirkkokahvit Simoniemen srk-talolla (Mäkimattilassa) alkavat taas. Ensimmäinen kerta su 3.7. klo 12 simo.seurakunta.net Kirkkoherranvirasto puh jumalanpalveluksen jälkeen. Kahvittelua, arvontaa ja mahdollisuus ostaa leivonnaisia kotiin. Tuotto nimikkolähettien hyväksi. Lahjoituksia otetaan vastaan! Tervetuloa! Lähetysilta Eila ja Antti Ylimartimolla Viantiejoella to klo 18. Merja ja Ilkka Simojoki laulavat. Mukana Tuuli Kapraali & Kasperi Hakalisto. Arvontaa ja Lättykahvit! Tervetuloa! Tulossa Rippikoulussa 50 vuotta sitten. Yhteinen tapaaminen 1945 ja 1946 syntyneille su klo 11 Simon srk-keskuksessa. Jumalanpalvelus ja kahvittelua. Tervetuloa! Lähde keväiseen kukkivaan Israeliin hiihtolomaviikolla su 4.3. su Tiedustelut ja ilmoittautuminen Seppo Lohi puh tai seppo.lohi@evl.fi tai seppo. lohi@pp.inet.fi. Kastettu: Ebba Inari Räisänen Veeti Matias Haapaniemi Taloustoimisto suljettu Uusi sydän, uusi henki Veteraaneilla antoisa kirkkopäivä n Lapin veteraanien kirkkopäivä kokosi runsaat kolmesataa kuulijaa Alatornion kirkkoon kesäkuun puolivälin helteisenä päivänä. Juhlapäivän järjestelyistä kantoivat vastuun Tornion seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset yhdessä reserviläisten kanssa. Messu ja päiväjuhla järjestettiin kirkossa. Ruokailu ja kahvitus toteutettiin Parasniemen seurakuntakodilla ja vanhassa pappilassa. Kirkkopäivän keskeinen sanoma liittyi arkimessuun ja juhlan puheenvuoroihin, joissa kiinnitettiin huomiota veteraanipolven suuriin uhrauksiin ja monenlaisiin vaivoihin. Samalla heijastui vahva usko ja luottamus ikiaikojen Jumalan varjelukseen ja johdatukseen. Perinteiseen tapaan kirkosta lähetettiin seppelpartio viemään tervehdyksen sankarihaudoille. Lapin sotilassoittokunnan välittämänä Narvan marssi kosketti, niin kuin myös sotaorvon, rovasti Ossi Ylipekkalan saatesanat. Yrjö Jylhän Hyvästi Kirvesmäki kunnallisneuvos Pauli Alaperän tulkitsemana muistutti taistelun ja uhrin merkityksestä rauhan ja vapauden omistamisessa. Puheenvuoroissa välittyi kiitollisuus isänmaan vapaudesta ja Jumalan lahjoista. Samalla niin sydämiin kuin Alatornion kirkkopäivän ohjelman vastuunkantajia Ari Juntunen, Aarno Strömmer, Pauli Alaperä, Pirkko Post, Ilmo Pulkamo, Ossi Ylipekkala ja Pekka Helasterä. mieliin välitettiin toivo Jumalan rauhasta suurimpana arvona. Risti kantaa Saarnassaan luottamuspappi Paavo Korteniemi valotti helluntain evankeliumin johdattamana kirkkopäivän ydinsanomaa. Seuraavassa on tiivistettynä siihen liittyvä perusviesti. Olen elämässäni kokenut konkreettisesti toteutuvan Hesekielin sanan Uusi sydän, uusi henki. Jouduin Murmanskissa hengelliseen sydänleikkaukseen, mikä merkitsi sydämen uudistumista. Jumala näytti, ettei sydämessä voi olla vihaa tai vilppiä. Sain kokea Jumalan uudistuksen, kun Hän johti uuteen rakkauteen, puhtauteen ja pyhyyteen. Alttarilla kohtaamme kuvan Golgatalta. Toivon, että samalla tunnemme ristiinnaulitun Vapahtajamme läheisyyden. Se voi meillekin merkitä uudistusta samalla tavalla kuin kerralliselle paronille. Hänet pysähdytti Ristiinnaulitun alla oleva sana Tämän minä tein sinun tähtesi, mitä sinä teet minun tähteni? Jeesus kuoli tähtemme. Golgatan risti on toivon merkki. Vihollisuus on voitettu, sillä Golgatalla. Uhrikaritsa vuodatti verensä tähtemme. Hän vie perille taivaaseen. Viimeisellä portilla meiltä kysytään: Saiko Herra Jeesus sydämessäsi asuinsijan? Olitko Sinä valmis toteuttamaan lähimmäisrakkautta? Jumalan tuomiosta ei ole valitusoikeutta. Juuri siksi tänäänkin on kysymys kuolemanvakavasta asiasta. Jeesus yksin riittää. Hänen ristinsä kantaa meitä. Risti hallitsee siniristilippuamme. Sen värit ovat Suomen. Se liehuu vapaana uhrin ansiosta. Me jälkipolvena hämmästelemme sitä rakkautta, mikä veteraanipolvea kannusti suuriin tekoihin. Kiitämme myös äidinrakkaudesta, joka on antanut suojan kansamme vaikeina päivinä. Evankeliumi lupaa parhainta johdattaessaan meidät yhä uudelleen iankaikkinen elämän lähteelle. Jeesus sen meille lupaa ja Pyhä Henki vahvistaa. Taistelu meillä kestää loppuun saakka. Meidän Ylipäällikkömme korostaa Mannerheimin tavoin viimeisen taistelun merkitystä. Isänmaan vaikeina vuosina piti jaksaa loppuun asti. Viimeiset taistelut kysyivät sitkeyttä ja uskoa. Te jaksoitte ja kestitte, kun tunsitte Tässä auttaa Herra. Uudessa sydämessä tunnetaan uuden hengen todellisuus, kun muistetaan, että Jeesus kerran kuoli kaikkien puolesta. Emme taistele lähimmäisinä toisiamme vastaan. Vihollinen on kyllä tallella. Tämä sielun vihollinen voitetaan Golgatan ristin sanomaan liittyvän evankeliumin välityksellä. Sitä vahvistaa messussa lahjaksi saatava pyhä ehtoollinen. Pisara Jeesuksen verta riittää vihollisuuden voittamiseen ja uudistukseen. Golgatan Uhrikaritsa johtaa meidät perille. (PK)

7 Tervola Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTOIMINTA Ke 6.7. Sairaalahartaus klo 14. Ke 7.7. Hartaus Kotikullerossa klo Hartaus Pihakullerossa klo Ke Sairaalahartaus klo 14. TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSILOMAT: Kirkkoherra Heikki Holma leirivapaalla vko 27 ja vuosilomalla , vuosiloman sijaisena kappalainen Heikki Turunen, p Vihitty: Erik Hannu Tapani Kinos ja Suvi Hannele Varis Kastettu: Ramona Friida Maria Körkkö ja Eetu Tapani Kinos PALVELUKSET Su 3.7. Messu Vanhassa kirkossa klo 10. Kolehti oman seurakunnan lähetystyölle. Su Sanajumalanpalvelus Vanhassa kirkossa klo 10, johtaa Ossi Ylipekkala. Kolehti kirkon ulkosuomalaistyöhön Kirkkohallituksen kautta. LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis (Keskustie 89) avoinna seuraavan kerran (Huom emme ota vastaan talvivaatteita säilytystilojen puutteen vuoksi). Kirppis avoinna myös la 9.7. klo Huonekalukirppis (ent säästöpankin tiloisssa) avoinna la 9.7. klo tiedustelut ja varaukset Arja, p RAUHANYHDISTYS Suviseurat Lumijoella Kanttori Sari Vähäkangas Diakoni Elina Volotinen , Lapsi-ja varhaisnuorisotyönohjaaja Leena Holma leirivapaalla ja vuosilomalla Nuorisonohjaaja Sari Siivola Talouspäällikkö Reijo Kiviharju Seurakuntamestari Kari Oinas Emäntä Airi Hartikainen Toimistosihteeri Arja Heikkinen , KONSERTTI ISOSSA KIRKOSSA Selloduo Anna-Maaria ja Olli Varonen konsertoivat Tervolan Isossa kirkossa pe 8.7 klo19. Ohjelmassa klassista musiikkia eri tyylikausilta, säveltäjinä mm. Haydn, Mozart, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 5. Jumalanpalveluksesta väsyneelle muistille virikkeitä ja lämpöisiä tunteita n Tervolan seurakunta järjesti juhannuksen aatonaattona kunnan vanhustenpalvelun asiakkaille oman jumalanpalveluksen. Tilaisuus järjestettiin kolmannen kerran. Aiemmin oli kokoonnuttu vanhaan kirkkoon, mutta tällä kertaa paikkana oli seurakuntakeskuksen kirkko. Tämä helpotti järjestelyjä, sillä osa 80 vieraasta saapui pyörätuolissa saattajien avustamana. Diakonissa Elina Volotinen on ollut järjestämässä tapahtumaa alusta alkaen. Idea syntyi, kun hän osallistui neljä vuotta sitten koulutustilaisuuteen, jossa puhuttiin muistisairaiden ihmisten kohtaamisesta, sielunhoidosta ja hartauksien pitämisestä heille. - Kouluttaja kehotti oikein tulisesti, että viekää teidän laitosten vanhukset ainakin kerran vuodessa kirkkoon. Nyt sitten tuomme kirkkoon kaikki ne vanhukset, jotka jumalanpalvelukseen haluavat. Teemme tätä yhteistyönä Tervolan kunnan vanhuspalvelun kanssa. Lisäksi mukana on vapaaehtoista, joita ilman tämän tapahtuman järjestäminen ei olisi mahdollista. Heille suuri kiitos. - Olen huomannut erilaisissa kohtaamisissa, että muistisairaat laulavat ihan sujuvasti vanhoja virsiä. Jopa sellaisetkin henkilö, jotka eivät muutoin paljon puhu. Jo pelkästään elävän urkumusiikin kuuntelu antaa heille mieluisia tuntemuksia. Virkistäviä vierailuja Vanhuspalvelujen ohjaaja Outi Kinnunen kertoi, että mukana on vanhustenpalvelun asiakkaita vanhainkodilta, Koti-Kullerosta, palvelukoti Kaunis kesäpäivä suosi vanhusten kirkkovierailua. Tervolan vanhustenpalvelun asiakkaille järjestettiin juhannuksen alla jumalanpalvelus, joka merkitsi monelle matkaa muistojen juhannuksiin. Vanhuspalvelun ohjaaja Outi Kinnunen kertoi, että suuri osa vanhuspalvelun asiakkaista vastasi myöntävästi kirkkokutsuun. Piha-Kullerosta, vanhusten rivitaloilta ja palveluasunnoilta. Vanhusten omaisille ja rivitalojen asukkaille oli asiasta tiedotettu kirjeitse, ja kysytty mielenkiintoa jumalanpalveluksen suhteen. - Monen kohdalla edelliset kirkkovierailut ovat herättäneet muistoja ja synnyttäneet keskusteluja. Varsinkin vanha kirkko on ollut monelle mieluisten muistelujen kohde. Lisäksi yhteistä hetkeä ja toisten tapaamista on sivuttu keskusteluissa myöhemminkin. Kyllä nämä ovat virkistäviä vierailuja. Esko Harjuniemi saapui kirkolle vanhustentalolta kavereidensa kanssa kävellen. - Olen ollut paljon mukana tapahtumissa. Tässä kuluu hyvin aika, ja on yhdessäoloa, jota aina kaipaa. Saa jutella ja vaihtaa ajatuksia. Tarvitaanhan tuonne aivoihin muitakin virikkeitä kuin arkipäiväinen meno ja elämä. (PV)

8 Sana sunnuntaiksi Hartaus sunnuntai helluntaista Kutsu Jumalan valtakuntaan Hautaus Päivän tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 151 Nyt yhdessä jo lähtekää, 223 Oi Jeesus, armas ystävä, 452 Jo Herran armopöytä Päivän virsiä: 413 Ah, miksi taivaan valtakunnan, 408 Joutukaa, sielut, on aikamme kallis, 615 Oi suruton, niin varma menossasi, 627 Elämä murheen laaksossa Päivän psalmi: Ps. 18:17-20, lukukappale: Sak. 1: lukukappale: 1. Kor. 1:26-31 Evankeliumi: Luuk. 19: sunnuntai helluntaista n Musiikin maailmasta on tuttu sana requiem. Requiem tarkoittaa sielumessua. Aikanaan roomalaiskatolisen kirkon piirissä alettiin viettää erillisiä sielumessuja, jotta vainaja saisi levätä rauhassa. Jotkut ajattelivat sielumessun koituvan jopa vainajan sielun pelastukseksi. Sittemmin sielumessuja ruvettiin säveltämään myös puhtaasti konserttitarkoituksiin. Jokainen voisiko sanoa tavallinen kristillinen hautaan siunaaminen jo itsessään on aina pieni jumalanpalvelus. Kristityt viettävät tällaisiakin elämän käännekohtia rukoillen ja Jumalan sanaa eli Raamattua lukien. Hautaan siunaamisen yhteydessä voidaan toki viettää myös messu eli ehtoollisjumalanpalvelus, mutta yksi asia on kuitenkin hyvin selvä: hautajaisissa ei jälkikäteen pystytä enää kenenkään kuolleen kohdalla muuttamaan sitä, mikä on ollut suhde ja suhtautuminen elävään Jumalaan. Mutta eivät kristilliset hautajaiset ole tyhjää teatteriakaan tai pelkkää konsertointia. Jäähyväisten jättämisen ohessa joudutaan kasvotusten myös oman ajan rajallisuuden kanssa. Jumalan sanasta saadaan lohdutus ja rohkaisu, että uskomalla Jeesukseen asiat ovat kunnossa Jumalan kanssa. Uskomalla Jeesukseen pääsee taivaaseen. Messussa oli kyse sitten jokasunnuntaisesta jumalanpalveluksesta tai ehtoollisenvietosta hautajaisten yhteydessä ehtoollisen nauttiminen on juuri meitä eläviä varten; meille uskon vahvistukseksi ja pelastukseksi. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki sanoi: Muistakaa, että teidän täytyy kuolla. Eläkää sen mukaan. Kun elää uskossa Jeesukseen, homma on hoidossa. Silloin kuolemaa ei ensinnäkään tarvitse keinotekoisesti vältellä, mutta ei myöskään murehtia joka päivä. Päinvastoin uskossa Jeesukseen on vapaa elämään. Tulevaa kuolemaakaan ei tarvitse odottaa pelolla, koitti sen aika sitten milloin hyvänsä. Saa elää täysillä tätä päivää, täyttä elämää, tässä ja nyt. Jeesus itsekin sanoi: Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. Sakari Ylönen Kadonnut ja jälleen löytynyt Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 285 Voi, mihin raukka juoksisin, 284 Ah autuas, ken armosta, 502 Jeesus, meitä kosketa nyt Päivän virsiä: 312 Muistan päivää autuasta, 269 Älä sure, sielu parka, 392 Oi, miksi tiellä Herrani, 270 Enkö Herraa Jumalaani Päivän psalmi: Ps. 32:1-2, lukukappale: Hoos. 12:6-7 tai Jes. 61: lukukappale: Room. 4:1-8 Evankeliumi: Luuk. 15:11-32 Kirkonmenot Kasvien teologiaa n Kasvikunta kokonaisuudessaan ilmaisee Raamatussa Jumalan luomisvoimaa ja hänen luomaansa elämää, kirjoittaa kristillisen symboliikan ammattilainen, professori Pentti Lempiäinen. Hän on kirjoittanut kokonaisen kirjan kasvien symboliikasta (Sano se kukkasin, WSOY 2001). Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat. Herätä meidät välinpitämättömyyden ja suruttomuuden unesta. Tule hallitsemaan elämäämme, ettemme ajallisten lahjojen vuoksi kadottaisi ikuisia. Anna armo, että epäröimättä noudatamme kutsuasi, jonka sanassasi saamme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Jumala, nykyisyys täyttää ajatuksemme kiinnostavilla ja ahdistavilla asioilla. Tulevaisuuteen, valtakuntasi juhlaan, emme edes ymmärrä kaivata. Havahduta meidät tajuamaan, että tulevaisuus on jo läsnä kaikissa ratkaisuissamme. Auta näkemään, että sinä luot uutta. Auta kuulemaan, kun kutsut meitä. Auta liikkeelle sinun tulevaisuuttasi kohti. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kasveilla on tietty yleinen sanoma kirkon kaunistuksessa. Alttarilla tulee käyttää leikkokukkia juuri niiden vertauskuvallisen viestin takia: ne muistuttavat elämän katoavaisuudesta. Ruoho kuivuu ja kukkanen lakastuu. Kuivuvat ja lakastuvat kukat muistuttavat siitä, että tässä maailmassa kaikki näkyvä on kuolevaista ja katoavaista. Samalla ne muistuttavat siitä, että on jotain, mikä pysyy ja säilyy: Jumala ja hänen iankaikkinen sanansa. Tämän yleisluontoisen symbolisen sanoman lisäksi useilla kasveilla, kukilla, pensailla ja puilla on joku oma, erityinen viestinsä. Kun opettajani on kirjoittanut niistä kokonaisen kirjan, riittää tässä vain muutama maininta tutuimmista kirkollisista kasvisymboleista. Ruusu on Kristuksen ja Neitsyt Marian vertauskuva. Niinpä se sopii hyvin kaikkiin Kristus-juhliin luterilaisessa kirkossa myös Mariaan liittyvät juhlapäivät ovat aina Kristusjuhlia. Kristukseen viittaavat myös meillä yleiset joulukukat: joulutähti on pyhän yön kukka, hyasintti muistuttaa Kristuksen kuninkuudesta. Pääsiäisen, ylösnousemuksen vertauskuvia ovat sipulikasvit: krookukset, tulppaanit, narsissit ja liljat. Pääsiäistä edeltävään palmusunnuntaihin liittyvät meillä pajunoksat, jotka ovat kotimaisia vastineita palmunoksille. Ne muistuttavat Kristuksen ratsastamisesta Jerusalemiin ja häntä vastaanottaneista ihmisjoukoista, jotka heiluttivat palmunoksiaan. Pitkänäperjantaina kirkoissa käytetään alttarikukkina viittä punaista ruusua, jotka viestittävät Kristuksen viidestä haavasta. Neitsyt Marian tärkeästä asemasta kristillisessä uskossa kertoo myös se, että hänelle on omistettu lukuisa määrä eri kasveja. Näiden joukossa ovat mm. ruusu, lilja, narsissi, amaryllis, kalla, orvokki, hanhikki, iiris, maariankämmekkä, neilikka. Mariaan liitetään yleisesti myös sypressi ja oliivipuu. Meillä tunnetuin symbolikäytössä oleva puu on luonnollisesti joulukuusi. Ikivihreänä puuna se kuvaa paratiisin elämänpuuta. Keskikesällä kirkkoon tuodaan usein myös koivuja, jotka keskellä suveakin muistuttavat elämän ajallisuudesta ja rajallisuudesta. Tammea pidetään kirkkotaiteessa uskon, rohkeuden ja ikuisen elämän symbolina. Hedelmäpuita käytetään usein kuvaamaan Vanhan testamentin elämänpuuta. Veijo Koivula KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 16. vuosikerta Julkaisija: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Markku Korpela , markku.korpela@evl.fi Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Puh Fax Alkkulanraitti 48, Ylitornio Toimittajat: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Tarja Tervahauta Tornio , tarja.tervahauta@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Uusi Torniolainen ja Itella Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina