Ohoh, oi ja voi - interjektiot Kalevalassa ja nykykielessä

Transkriptio

1 Ohoh, oi ja voi - interjektiot Kalevalassa ja nykykielessä Kalevalan päivän seminaari Babeş- Bolyain yliopistossa Mai Frick

2 Mitä interjektiota Kalevalassa on ja miten niitä käytetään nykykielessä ja Kalevalassa?

3 Esimerkki kalevalaisesta interjektiosta Väinämöinen on laulanut Joukahaisen suohon. Joukahainen pyytää Väinämöistä perumaan sanansa. Siitä nuoren Joukahaisen jopa tuskaksi tulevi, läylemmäksi lankeavi. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen! Pyörrytä pyhät sanasi, peräytä lausehesi! Kalevala, 3. runo Esimerkeissä interjektiot on lihavoitu ja muut affektiset ainekset alleviivattu

4 Kalevalan ja nykysuomen interjektiot Kalevalan kolme interjektiota: ohoh, oi ja voi. Nykyään oho, ohhoh, oi ja voi löytyvät sanakirjoista, kieliopeista ja korpuksista. Jo vanhassa kirjasuomessa esim. o, ah, voi Kalevalassa interjektioita käytetään hieman eri tavalla kuin nykykielen "normien" mukaan. Mitä interjektiot ovat ja miten niitä käytetään?

5 Interjektiot Interjektiot kuuluvat ns. dialogipartikkeleihin. Interjektio (huudahduspartikkeli) on yleensä: Affektinen - tulkitaan ilmaisevan puhujan asennetta, mielentilaa tai tunteita (VISK 856, ks. myös Sammallahti 2002: 537, Joronen 2007: ) Reaktiivinen - liittyy edellä sanotun vastaanottamiseen (VISK 856, Sorjonen 1999) Sitaateissa interjektiot lisäävät autenttisuutta (Lappalainen 2005: 169). Niitä käytetään kirjallisuudessa luomaan puheenomaisuutta (ks. esim. Nevalainen 2003)

6 Interjektiot (2000-luvun) nykysuomessa

7 Nykykielen interjektioita Tunnetila Ilmaus Emotion inho hyi, jak, yäk disgust, dislike hämmästys oho, ohhoh; hupsis astonishment, surprise mielihyvä ah, aah, mmm pleasure helpotus huhhuh relief pelko hui fear kipu aih, oioioi pain innostus hihuu, jip(p)ii, jess enthusiasm halveksunta höh, pyh contempt, disregard harmistus hm, äh, äsh annoyance harkitseminen hmm consideration (VISK 856) Käännössuomen korpuksen yleisimpiä interjektioita ovat no, voi ja ah (Nevalainen 2003: 8). Sanomalehtitekstikorpuksessa interjektiot eivät ole yleisiä (Suomen sanomalehtikielen taajuussanasto 2004)

8 Nykykielen interjektiot - ohhoh, oi ja voi Englanninkielisiä vastineita: oho i 1 well 2 heigh-ho 3 oh, whoops, oops, cor (yl br), cor blimey (yl br), gosh Oho, onpa myöhä! Whoops, it's late! oi i O, ach, och (skotl; irl), oh, oo[h] voi i 1 O 2 aah, ach, ah, och (skotl; irl), gee (am), oo[h] voi kiitos gee thanks 3 oh Voi ei! / Eihän Oh no! voi voi oh dear / dear me / dear dear (MOT Englanti 2007)

9 Nykykielen interjektiot ohoh ja oi ohoh (rinn. oho) hämmästystä, pahoittelua, päivittelyä, epäilystä tms. ilmaiseva huudahdus. Ohoh, onpa täällä väkeä. Ohoh, kaikkea sitä kuuleekin! Ohoh, nyt kyllä valehtelet! oi ihastusta, yllättymistä, säikähdystä tms. ilmaiseva huudahdus. Oi, miten ihania kukkia. Oi kiitos! Oi oi (t. oijoi), älä kaadu! Oi voi sentään! Oi aikoja, oi tapoja. ohoh - astonishment, regret, lament, doubt etc. oi - admiration, surprise, fright etc. (Kielitoimiston sanakirja)

10 Nykykielen interjektio - voi voi interj. 1. ihailun, ihmettelyn, yllättymisen, pahoittelun, myötätunnon tms. ilmauksena. Voi, miten kaunis! Voi, miten ikävää. Voi voi, älä itke! Voi poikaparkaa! 2. päivittelyissä, voimakasta tunnereaktiota (vars. mielipahaa) ilmaisevissa huudahduksissa ja kirouksissa. Voi tätä nuorisoa! Voi että pitikin sattua! Voi ei! Ark. Voihan nenä! Voi pahus, saamari! Voi perkele, helvetti. Alat. Voi vittu! 3. kivun, ahdistuksen tms. ilmauksena. Voi, voi, miten koskee. (Kielitoimiston sanakirja) 1. admiration, wonder, surprise, apology, compassion 2. shows strong emotions (esp. distress / resentment) when lamenting / complaining, cursing 3. pain, anxiety

11 Miten interjektioita käytetään Kalevalassa?

12 Kalevalan interjektiot - historiallista taustaa Ns. ekspressiivisanoja (deskriptiivisiä ja onomatopoeettisia sanoja ja interjektioita) on tutkittu Suomessa 1800-luvulta lähtien, mutta niitä pidettiin toisarvoisina vielä 1950-luvulla lukujen lähteiden mukaan kansankielen kerääjiä oli kielletty ottamasta mukaan tätä sanastoa "jota käyttävät heikkoälyiset ja epäselvästi ajattelevat kansalaiset tai ihmiset, joilla ei ole esteettistä makua". (Savolainen 1999: 62)

13 Kalevalan interjektiot, kysymyksiä Mitä keskustelupartikkeleita Kalevalassa on? Millaisissa puhetoiminnoissa (merkityksissä) ne esiintyvät? Miten affektiivisuus näkyy interjektioiden käytössä? Millaisia konstruktioita / syntaktisia rakenteita interjektiot muodostavat?

14 Kalevalan interjektiot - rakenteet, sijainti, affektit ja puhetoiminnot Ohoh [nimi] Oi [nimi] puhuttelu, affektinen reaktio edellisen puhujan vuoroon tai tekoon; suostutteluissa ja kehotuksissa, moitteissa, kauhistelussa puhuttelu; pyynnöissä Oi on [nimi /nimitys /ominaisuus] (predikatiivilause) - moitteissa, kehuissa, pyynnöissä Voi [minua /sinua] Ilmaisee mm. mielipahaa ja myötätuntoa. Valituksissa, säälittelyssä, moitteissa. Oi [sinua] Hoi, [nimitys] (harv.) moitteissa, valituksissa huudahdus-puhutteluissa ohoh [name] - when addressing s.o., affective reaction to a previous speaker's turn; used in persuation and requests, scolding and lament oi [name] - addressing, used in requests oi on [name / other predicative] - used in scolding, praising and requests voi [minua /sinua] - expresses pity, distress or compassion. used in complaints and scolding

15 Ohoh - reaktiivinen partikkeli, suostuttelu, moite, kauhistelu Lemminkäinen on vihainen vaimolleen ja puhuu äidilleen: "Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi itse korvin kuullakseni, nähä näillä silmilläni, onko neittä Pohjolassa, piikoa Pimentolassa, jok' ei suostu sulhosihin, mielly miehi'in hyvihin." Sanoi äiti Lemminkäisen: "Ohoh Ahti poikaseni! Sull' on Kyllikki ko'issa, kotinainen korkeampi! Kamala on kaksi naista yhen miehen vuotehella." Kalevala, 12. runo Lemminkäinen - angry with his waife - speaks to his mother: "I have heard a tale of Lapland, Some believe the wondrous story, That a maid in Pimentola Lives that does not care for suitors, Does not care for bearded heroes." This the aged mother's answer: "Warlike Ahti, son beloved, In thy home thou hast Kyllikki, Fairest wife of all the islands; Strange to see two wives abiding In the home of but one husband." Kalevala

16 Ohoh - Suostuttelu Itse Pohjolan emäntä käytti seppo Ilmarisen noissa Pohjolan tuvissa, Sariolan salvoksissa; siellä syötti syöneheksi, juotti miehen juoneheksi, apatti ani hyväksi. Sai tuosta sanelemahan: "Ohoh seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen! Saatatko takoa sammon, kirjokannen kirjaella joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, ohran pienestä jyvästä, kesäuuhen untuvasta, niin saat neion palkastasi, työstäsi tytön ihanan." Kalevala 10. runo

17 Oi on (viisas) - kehu, suostuttelu Joukahainen suostuttelee Väinämöistä perumaan taikansa, kehuu tätä viisaaksi. Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen! Laula jo laulusi takaisin, heitä vielä heikko henki, laske täältä pois minua! Kalevala, 3. runo

18 Oi on, (hullu) - moite Tuonetar moittii (toruu) Väinämöistä. Kyllä Tuonetar toruvi, Manan neiti riitelevi: "Oi on, hullu, hulluuttasi, mies on, mielesi vähyyttä! Tulet syyttä Tuonelahan, tauitta Manan majoille! Kalevala, 16. runo

19 Voi minua - valitus Väinämöinen valittaa, harmittelee, miksi ei nainut nuorena. Itse vanha Väinämöinen alla päin, pahoilla mielin kotihinsa kulkiessa sanan virkkoi, noin nimesi: "Voi minua, mies kuluista, kun en tuota tuntenunna, naia nuorella iällä, etsiä elon ajalla! Kalevala, 19. runo

20 Voi sinua - säälittely Väinämöinen kertoo, kuinka rauta syntyi, ja kuinka Ilmarinen puhutteli rautaa, joka on suden ja karhun käpälissä. "Sanovi sanalla tuolla: 'Voi sinua, rauta raukka, kun olet kurjassa tilassa, alahaisessa asussa, suolla sorkissa sutosen, aina karhun askelissa!'

21 Voi sinua - moite Marjatan äiti moittii raskaana olevaa tytärtään. Emo saattavi sanoa, oma vanhin vastaella: "Voi sinua, hiien huora! Kenen oot makaelema? Ootko miehen naimattoman eli nainehen urohon?" Kalevala, 50.runo

22 Kalevalan interjektiot Kalevalassa käytetään vain muutamaa interjektiota Ne ovat aina suorassa esityksessä (johtolause esim. itse tuon sanoiksi virkki), jotka on merkitty lainausmerkein: "...". Interjektiot liittyvät Kalevalassa lähes yksinomaa puhutteluun, esim: Oi [nimi]! Tietyissä konstruktioissa (Voi [minua /sinua], Ohoh [nimi], Oi on [adj.]) ym. Usein puhujan tunnetila on mainittu (allapäin, pahoilla mielin, vihastui, suuttui) Puhetoiminto voi olla suoraan mainittu (Tuonetar toruvi) Usein kontekstissa muuta affektiivista ainesta mukana (sanasto, rakenteet - mikä lienet lintujasi)

23 Kalevalan interjektiot verrattuna nykykieleen Usein interjektion merkitys on sama kuin nykykielessä - esim. Voi [minua /sinua]! -konstruktio Ohoh liittyy nykykielessä yleensä hämmästykseen, mutta Kalevalassa myös esim. suostutteluun. Oi:n ensisijainen merkitys nykykielessä on ihastus tai hämmästys, mutta Kalevalassa se liittyy mm. pyyntöihin ja suostutteluun. -> Ohoh ja oi eivät ole Kalevalassa yhtä reaktiivisia kuin nykykielessä (eivät liity yhtä kiinteästi edelliseen vuoroon tai johonkin nähtyyn). Ohoh ja oi ovat Kalevalassa melko samanlaisessa käytössä - johtuuneeko kalevalamitan vaatimasta tavumäärästä. Nykykielelle vieraahko rakenne on Kalevalassa yleinen Oi on [predikatiivi]

24 Mihin interjektion voima perustuu? Interjektiot ovat keino ilmaista moniäänisyyttä: Ne ovat merkki puhujanvaihdoksesta. Ne lisäävät sitaatin autenttisuutta.* Ne korostavat puhuttelun alkua. Ne ovat merkki asennoitumiseen, asenteiden, affektien muutoksesta. Interjektiot vahvistavat pyyntöjä, kehotuksia, moitteita ja muita hankalia (affektisia) puhetoimintoja. Ts. interjektiot toimivat kontekstivihjeinä (Gumperz 1982). * Kalevalan suora esitys korostaa puheella tehtäviä tekoja, kuten loitsuja, ja sankarien henkilökohtaisia ominaisuuksia, sanan voimaa (Kalliokoski 2005: 14)

25 Kalevalan interjektiot hankalissa puhetoiminnoissa

26 Oi ja ohoh hankalissa puhetoiminnoissa Oi ja ohoh -partikkeleita käytetään hankalissa puhetoiminnoissa, kuten suostutteluissa, pyynnöissä ja kehotuksissa. Usein näitä edeltää puhujan tunnetilan kuvaus tai toisen henkilön teko tai puheenvuoro, johon partikkelilla reagoidaan. Interjektio lisää sitaatin autenttisuutta, mikä puolestaan vahvistaa sanoilla tehtävän teon voimaa (vrt. Kalliokoski 2005: 14)

27 Oi, emoni... - pyyntö Lemminkäinen kuulee, että vaimo on käynyt kylillä, suuttuu ja päättää lähteä sotaan. Ahti poika, aino poika, itse lieto Lemminkäinen tuosta suuttui, tuosta syäntyi, tuosta viikoksi vihastui. Itse tuon sanoiksi virkki: "Oi emoni, vaimo vanha! Jospa paitani pesisit mustan käärmehen mujuissa, kiirehesti kuivoaisit, mun sotahan mennäkseni Pohjan poikien tulille Kalevala 12. runo

28 Oi... -pyynnön affektisuus Pyyntöjä edeltää puhujan tunnetila, joka on myös tekstissä mainittu (esim): Suohon lauletun Joukahaisen hätä Petetyn Lemminkäisen viha Vaimon löytäneen Lemminkäisen ilo Pyytäjä tarvitsee apua Että Väinämöinen peruisi taikansa Että äiti valmistelisi sotapuvun / häävuoteen ym

29 Ohoh, [nimi] - suostuttelu, kehotus Lemminkäisen äiti suostuttelee poikaansa jäämään kotiin (12. runo) Kyllikki suostuttelee Lemminkäistä jäämään kotiin (12. runo) Pohjolan emäntä suostuttelee Ilmarista takomaan sammon (10. runo) Annikki kehottaa veljeään lähtemään kosintaan (18. runo) Ilpotar kehottaa piikaa keittämään keittoa (27. runo) jne

30 Ohoh - kehotus Pohjolan neito kehottaa Ilmarista tekemään kultaisen auran. Antoi morsian apua, työnti neito neuvokkia: "Ohoh seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen! Aura kultainen kuvoa, hope'inen huolittele! Sillä kynnät kyisen pellon, käärmehisen käännättelet." Kalevala 19. runo

31 Hoi, mato! Puhuttelu Ilmarinen kyntää kyistä peltoa ja puhuu kyylle (madolle). Sai siitä tulisen ruunan, valjasti hyvän hevosen, läksi pellon kynnäntähän, vainion vakoantahan. Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia. Sanovi sanalla tuolla: "Hoi mato, Jumalan luoma! Kuka nosti nokkoasi, kenpä käski ja kehoitti päätä pystössä piteä, kaulan vartta kankeata? Kalevala 19. runo

32 Interjektiot vanhassa kirjasuomessa

33 Interjektiot vanhassa kirjasuomessa: Ah Mahdais nyt iocu sano, Ah ioska mine tieteisin, quinga eli coska teme Somen maan Canssa ombi Christituxi tullut. Mikael Agricola: Uuden Testamentin käännöksen esipuhe b/

34 Interjektiot vanhassa kirjasuomessa: Voi meitä IN SCHOLAS LUDENTIVM. DIALOGUS XVIII. Henricus, Thomas. H: Woi meitä Tuomoi. H.Ve nobis Thoma. T: Mikä on? mitäs wapiset? T.Quid est? quid tremis? H: Minä ja sinä hucumme. H.Ego & tu perimus. T: Mixi nijn? mistä systä? T.Quid ita? qua de causa? H: Schoulumästari tule. H.Præceptor venit. T: Mitä minä sinulda cuulen? T.Quid ex te audio. H: Woi meidän peräwieriäm. H.Ve nostris natibus Formulae puerilium colloquiorvm (1644). Keskusteluopas

35 Interjektiot vanhassa kirjasuomessa: Eja DE DIMISSIONE A LITERIS. DIALOGUS. XIX. Haquinus, Bero. H: Eja * iloitcam cumpanuxen. H.Io gaudet sodales. B: Mikä on, mistäs iloidzet. B.Quid est quod gestis? E: Meillä owat joutopäiwät. H.Sunt nobis feriæ. * Eijaa 'hei, eläköön' (lat. i ō ja eia ~ heia, vanhan ruotsin eja) on kehotukseen liittyvä tai iloa ilmaiseva interjektio. Dialogin repliikki modernistettuna: Hei toverit, iloitkaamme! Formulae puerilium colloquiorvm (1644). Keskusteluopas

36 Interjektiot vanhassa kirjasuomessa: O O hywä Herr' auta minu, Christe Jesu armahda nyt Minun Syndisen päälleni, Cuin olen waiwoist wäsynyt! (Justander 1651)

37 Kirjallisuutta Formulae puerilium colloquiorvm (suomentaja tuntematon), Keskusteluopas Gumperz, John 1982: Discourse strategies. Cambridge University Press, Cambridge. Justander Ericus eli Eerikki Juusti 1651: Wijmeinen Muisto, Pietari Brahen puolison Kristiina Katariina Stenbockin muistoruno Joronen, Piia 2007: Ärsyttävä kieli. Puhekieleen kohdistuvat affektiset kannanotot Ilta-Sanomien verkkokeskusteluissa. Suomen kielen pro gradu tutkielma Joensuun yliopistossa. Kalevala = Elias Lönnrot, Kalevala. Suomalaisen kirjallisuuden seura [1849] Kalevala 1988 = Kalevala by Elias Lönnrot. Translated by John Martin Crawbord Kalliokoski, Jyrki 2005: Referointi ja moniäänisyys kielenkäytön ilmiönä. Teoksessa Markku Haakana ja Jyrki Kalliokoski (toim.): Referointi ja keskustelun moniäänisyys. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki Kielitoimiston sanakirja. MOT. Kielikone Lappalainen, Hanna 2005: Referointi ja variaatio. Sitaatit yksilöllisen variaation kuvastimina ja resurssina. Teoksessa Markku Haakana ja Jyrki Kalliokoski (toim.): Referointi ja keskustelun moniäänisyys. SKS, Helsinki MOT Englanti. Suomi-englanti -sanakirja. Kielikone Nevalainen, Sampo 2003: Käännöskirjallisuuden puhekielisyyksistä - kaksinkertaista illuusiota? Virittäjä 1/ Sammallahti, Pekka 2002: Lauserakenteen kuvaamisesta I. Virittäjä 4/ Savolainen, Marjo 1999: Ahti Tytkönen ekspressiivisanatutkijana - oppihistoriallinen katsaus ekspressiivisanatutkimukseen. Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopistossa. Sorjonen, Marja-Leena1999: Dialogipartikkelien tehtävistä. Virittäjä 2/1999 s Suomen sanomalehtikielen taajuussanasto. CSC Kielipankki VISK = Ison suomen kieliopin verkkoversio