PÄIJÄNNELEADER-UUTISET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄNNELEADER-UUTISET"

Transkriptio

1 PÄIJÄNNELEADER-UUTISET MAASEUDUN HANKERAHOITUKSEN TIEDOTUSLEHTI N:o Kuva Pauli Nurminen Jaetaan jokaiseen talouteen Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja Sysmässä. Etelä-Päijänteen saaristoviikko on matkailuyrittäjien yhteistyön tulos Maalausyrittäjä rakensi kunnon hallitilat Lusista Päijät-Hämeen Vuoden kylä 2009 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Osakaskunta käynnisti Maakeskeen Leader-hankkeen Hämeen TE-keskus Rauhankatu LAHTI

2 Yksissä tuumin Sisältö: Kädessäsi on Päijänne-Leaderin tämän ohjelmakauden kolmas tiedotuslehti. Ensimmäisessä omassa lehdessämme kerroimme talvella 2008 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvän sopimuksen allekirjoittamisesta, esittelimme yhdistyksemme hallintoa, välitimme erilaisia ohjeita hankehakijoille sekä tiedotimme kunnissa ja kansalaisjärjestöjen kokoontumisissa järjestettävistä aktivointitilaisuuksista. Toinen lehtemme ilmestyi huhtikuussa Siinä tuotiin esille ohjelmakauden ensimmäisiä uusia hankkeita ja kerrottiin hyviä esimerkkejä useista yritystukimuodoista. Päijänne-Leader Uutisten teko on hyvä esimerkki toiminataryhmän omasta tiedotushankkeesta. Lehden graafinen suunnittelu ja sisällön toteuttaminen kilpailutettiin valtakunnallisesti Hilmassa hankintalain mukaisesti. Olemme olleet Päijänne-Leaderin toimistossa yhteistyöhön tyytyväisiä. Toivon, että myös hanke- ja yritystukien hakijat ovat saaneet lehdestämme tietoa ja vinkkejä. Hankkeen voi käynnistää vaikkapa vesiosuuskunta, säätiö, kotiseutuyhdistys tai muu kansalaisjärjestö. Hankehakijan kannattaa miettiä sitä ongelmaa, joka halutaan ratkaista paikallisesti. Tämän jälkeen mietitään niitä toimenpiteitä, miten asiassa edetään. Julkinen valtion ja Eu:n raha tuo aina lisäresursseja kylän tai suuremman alueen kehittämiseen. Nykyisessä kuntatalouden tilanteessa asukkaiden ja järjestöjen kannattaa itse toimia. Yhdessä tekeminen parantaa elämänlaatua ja lisää yhteisöllisyyttä. Kuntapäättäjät ovat sopineet Päijänne-Leaderin paikallisen kehittämisohjelman laadinnan yhteydessä alueensa leader-rahoituksesta vuoden 2013 loppuun saakka. Yhden euron panostus tuo vähintään neljä lisäeuroa paikalliskehittäjien tarpeisiin. Kehittämistyöhön saadaan leaderin kautta mukaan myös yksityistä rahaa, joko talkootöiden kautta tai rahana. Suomalainen leader-toiminta on kehuttua Euroopassa. Tärkeää on tiedostaa, että maaseutuun panostaminen ei leader-toiminnassa ole maatalouden kehittämistä, vaan tarjoaa paljon muunlaisia mahdollisuuksia. Ohjelmakausi lähti hitaasti käyntiin valtakunnallisesti. Tiedämme kuitenkin, että useat Euroopan maat ovat tässä työssä Suomen jäljessä aikataulullisesti. Tänä syksynä olemme saaneet antaa paikalliskehittämiseen vinkkejä sekä Prienain että Birstonasi toimintaryhmille, jotka toimivat Liettuassa. Kansainvälisiä yhteyksiä viritellään myös Puolaan. Suomessakin toimijoiden tiedonhalu ja epävarmuus lisäsivät ohjelmakauden alussa Suomen 55 toimintaryhmän henkilöstön yhteydenpitoa. Yhdessä mietittiin, miten ohjeita tuli tulkita eri hankemuodoissa ja toivottiin maaseutuviraston lopullisia määräyksiä neljän eri toimintalinjan toteuttamisesta. Menneistä haasteista on opittu. Toivottavasti nyt ohjeet ja lomakkeet on saatu laadittua lopulliseen muotoonsa. Odotamme ministeri Sirkka- Liisa Anttilan kokoaman selvitysryhmän työn tuloksia hallinnon keventämisestä, sillä työryhmä on koonnut kentältäkin tulleita mielipiteitä ja huolenaiheita byrokratian nujertamiseksi. Päijänne-Leaderissä mietitään myös omia kehittämisasioita. Jäsenistöllä on hyvä mahdollisuus kuulla toimintaryhmän viimeisimmät kuulumiset ylimääräisessä jäsenkokouksessa Vääksyssä 10. marraskuuta Kokouksessa arvioidaan, tulisiko vuonna 2008 hyväksyttyjä sääntöjä sekä hallituksen, johtoryhmän ja työntekijöiden työnkuvia muokata. Keskustelua on käyty muun muassa hallituksen kokoon pienentämisestä. Hallituksen ja toimintaryhmän johtaminen on haaste puheenjohtajalle. Johdetun ryhmän koko ei saa kuitenkaan olla ensisijainen ratkaistava ongelma. Tarvitaan oman ajan antamista sekä jatkuvaa, avointa ja luottamuksellista vuoropuhelua, erilaisten mielipiteiden sietämistä. Kokoustaitojen hallinta korostuu suuressa hallitustyöskentelyssä, jotta virheitä ei pääse syntymään. Minulle rakkaissa Niskavuori-näytelmissä kuvataan hämäläisiä ihmiskohtaloita. Vielä tänäänkin raha, rakkaus ja valta voivat sokaista ja tehdä elämän monimutkaiseksi. Peruskalliolle rakennettu rehellinen elämä kestää. Sitä perustusta eivät pienet myrskyt järkytä. Toimintaryhmätyö on parhaimmillaan jalkautumista ihmisten keskelle, yhdessä suunnittelua ja oman strategian hiomista. Päämääränä on monipuolinen toiminta-alueemme kehittäminen. Yksi osaa yhtä, toinen toista. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Toivon positiivista kierrettä alueemme kaikille toimijoille. Maritta Virtanen Toiminnanjohtaja Pääkirjoitus: Yksissä tuumin 2 Lusissa tehdään talkoilla 3 Metsästäjien Riistamylly toimii koko kylän talona 4 Kunnon halli pidentää maalausyrittäjän sesonkia 5 Hartolassa on vahva halu toimia yhdessä 5 Jussi Katajisto: Uteliaisuus vei Leader-hallitukseen 6 Puheenjohtajan palsta 6 Hilkka Vihinen: Ihmiset päättävät yhteiskunnan suunnan 7 Koti-hanke jatkaa maaseutuasumisen edistämistyötä 8 Maaseutumatkailuyritys pärjää persoonallisuudella 8 Päijänteen vesi on edelleen juotavaa 9 Maakeskeen halutaan ehompi uimaranta ja venealue 9 Onko hanketoiminnalla tulevaisuutta? 10 Kuntayhteyshenkilöt linkkinä kuntiin 10 Rajupusu ry vieraili Vierumäellä 11 Kylissä toimivien yhdistysten rooli entistäkin tärkeämpi 11 Sinikka Tuomikoski pakinoi: Tulevan eläkeläisen unelmointia 12 Päijänne-Leaderin hankerekisteri ja Päijänne-Leader ry:n puoltamat yritystuet 12 Päijänne-Leaderin hallitus Päijänne-Leader ry:n hallituksessa on kolmikantaperiaatteen mukaan julkisen hallinnon edustajia, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten edustajia sekä paikallisten maaseudun asukkaiden edustajia. Yhdistyksellä on yli 200 jäsentä, jotka päättävät kevään vuosikokouksessa hallitusvalinnoista. Hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsen voi toimia tehtävässään yhtäjaksoisesti enintään 6 vuotta. Asikkala Heikki Toukola Heinola Matti Seppä Pertunmaa Erkki Ojala Padasjoki Asikkala Sysmä Hartola Heinola Pertunmaa Tapio Vihersaari Sirkka-Liisa Rautavuo Hartola Maija-Liisa Mamia Heidi Heino, vpj Terho Leppänen Padasjoki Pirkka Ahola, puheenjohtaja Henrik Hausen Annukka Lehtimäki Sysmä Sari Lehtinen Esittelijä Toiminnanjohtaja Maritta Virtanen, Hannele Heinonen Pekka Valtonen Kyösti Piippo Pöytäkirjan pitäjä Virpi Kallioinen, Tuomo Tommola Anneli Pastila Juha Katajisto

3 Päijät-Hämeen Vuoden kylä 2009 Lusissa tehdään talkoilla Lusissa on totuttu tekemään talkoovoimin se mitä eteen tulee ja tarpeelliseksi todetaan. Koulun lähistölle on vuosien varrella rakennettu monenlaista, mikä antaa hyvät puitteet toiminnalle. Teksti ja kuvat Irma Peltola Pururata, laavu, jalkapallokenttä, tenniskenttä, jääkiekkokaukalo ja viimeisimpänä matonpesupaikka, joka toteutettiin testamenttivaroin, listaavat kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Niemi ja Pekka Ojanen urheiluseura Lusin Lukosta. Kylällä toimii lukuisia muitakin yhdistyksiä, mutta ei juuri ole väliä, minkä yhdistyksen väriä tunnustaa. Samat aktiiviset ihmiset toimivat sovussa ja yhteistyössä kylän hyväksi. Kyllikit, toiminnan vetäjät ja Lusin koulun väkeä luokkakuvassa. Kasvava kylä kaupungin kupeessa Lusista on matkaa Heinolan keskustaan nelisentoista kilometriä. Keskusta on sopivan lähellä ja sopivan kaukana, sillä Lusissa voi elää maaseudun rauhassa. Ainoa oikea paikka asua, tässä teitten risteyksessä, toteaa Pekka Ojanen Lusin hyvät puolet omalta kohdaltaan. Noin 500 asukkaan Lusin kylällä on kolmiopettajainen koulu, päiväkoti, yksityinen hoivakoti, metsäkoneyrittäjiä ja maataloutta. Hyvien yhteyksien vuoksi Lusi on myös asuinmaaseutua, josta käydään muualla töissä. Kylällä on kaavoitettuja omakotitontteja vesi- ja viemärilinjan varrella, joten asukasmäärän jatkuvalle nousulle on hyvät edellytykset. Vapaa-ajanasukkaat kolminkertaistavat kyläläisten määrän kesäaikaan. Tämä koulu on kylälle kaikki kaikessa, ilman sitä kylä taantuu, toteavat Jaana Niemi ja Pekka Ojanen Lusin koulun aulassa. Koulu on kylän sydän Lusin koulu on liki kaiken kylän toiminnan keskipiste. Moni tapahtuma tehdään yhteistyössä koulun kanssa, kuten kylän vanhusten viikoittainen virkistyspäivä. Ryhmä, Kyllikit, käsittää viitisentoista vanhempaa rouvaa ja pari herraa, jotka osallistuvat välillä koulutunneille laulu- ja leikkihetkiin ja käsitöihin tai elävöittävät historian opetusta omilla muistikuvillaan. Iltapäivään kuuluu myös Pekka Ojasen vetämä liikuntatuokio, kouluruokailu ja muuta omaa ohjelmaa. Palvelupäivä käynnistyi Päijät-Hämeen kylien ja Lahden tiede- ja yrityspuiston hankkeen kautta, ja toiminta pyörii meillä jo kolmatta vuotta, kertoo Jaana Niemi. Iltapäivässä poikkeavat välillä seurakunnan edustajat, joskus taas jalkahoitaja. Koulu on ollut mielellään tarjoamassa puitteet ja kaupunki tukemassa kuljetuksia. Ja lapsista on mukavaa, kun kylän vanhukset tulevat kouluun. Eivätkä Kyllikit malta edes pitää kesälomaa, vaan kesälläkin he kokoontuivat joka toinen viikko lähiruokatori Heilassa. Ojanen ja Niemi painottavat Lusin koulun tärkeyttä kylälle. He näkevät, että ilman koulua alkaa kylän kuihtuminen, sillä koulu ja lapset ovat yhteinen tekijä, joka kokoaa kylän väen yhteen. Koulu on myös talvisin sisäliikunnan keskus, jossa pidetään urheiluseuran ja muiden yhdistysten liikuntavuoroja. Ohjaajia eri lajeille löytyy kylältä kymmenkunta. Aina kun uusi liikuntaryhmä tai laji tulee tarjolle, on siihen tulijoita. Tunnustus talkootyölle Päijät-Hämeen vuoden kylä 2009 tarjosi Lusin koululla kakkukahvit kyläläisille ja sidosryhmille juhliakseen nimitystä. Vuoden kylä -titteli on tunnustus kyläläisille pitkäjänteisestä talkootyöstä kylän hyväksi. Siksi se oli mukava saada, sanoo Jaana Niemi. Kylällä jatketaan liikoja meuhkaamatta omaa mieluista toimintaa. Tänä keväänä järjestettiin kylpyläretki, syksyllä pidettiin koululaisten ja hoivakodin väen kanssa lyhteidentekopäivä ja tehtiin pururadalle ja laavulle tietoiskuja ympäristöviikolla. Kylvöt siunataan ja joulun tienoilla on puurojuhla, jossa myös jaetaan kakut vuoden aikana syntyneille vauvoille. Tapa on jatkoa Marttojen perinteelle. Uuttakin muhii mielessä, vanha Rapakosken mylly olisi hieno laittaa kuntoon. Kylän hyväksi toimiminen on myös paperitöitä. Sijaintinsa vuoksi kylä on antanut lausunnon jos toisenkin tieasioista. Viimeksi on tehty aloite varoitusmerkin saamiseksi koulun ja päiväkodin ohi kulkevalle tielle. 3

4 Metsästäjien Riistamylly toimii koko kylän talona Pertunmaan Riistamiehet osti kymmenisen vuotta sitten vanhan myllyn, jotta seuralla olisi paikka kokoontua ja toimia. Nyt Riistamylly on kylän ainoa kokoontumistila. Taloon palautettiin entinen kermanvaalea väri. Kuva Pasi Uotinen. Teksti ja kuvat Irma Peltola Kyltti odottaa paikalleen laittamista. Nähdään myllyllä on yleinen kommentti, jos kyläläiset ovat porukalla reissuun lähdössä. Hartolantien kupeessa Mansikkamäen kylällä sijaitsevaa Riistamyllyä metsästäjät ovat aiemmin kunnostaneet etupäässä talkoilla. Alakertaan on rakennettu lihan riiputus- ja käsittelytilat ja keittiö oleskelutiloineen. Yläkerrassa on isompi kokoontumistila, jonka takaseinällä ovat ampumataulut. Siellä ovat hyllyllä esillä myös urheiluseura Mansikkamäen Mahdin pokaalit ja palkinnot. Meillä on ollut ajatuksena, että taloa voivat käyttää muutkin kuin metsästysseura. Siksi nuo pokaalitkin ovat täällä tallessa, kun kylällä ei ole muuta yhteistä tilaa, kertoo riistamiesten puheenjohtaja Pasi Uotinen. Muita talon käyttäjiä ovat mm. tiekunnat, maa- ja kotitalousnaiset ja kylätoimikunta. Talossa pidetään myös yksityishenkilöiden juhlia ja siellä on järjestetty koulujen toimintapäiviä. Avoimuus mahdollisti myös Leader-rahoituksen talon jatkokunnostukseen. Päijänne-Leader ei tue lahtivajoja tai pelkästään metsästäjien omassa käytössä olevia tiloja. Tässä tapauksessa toimintaryhmä puolsi mielellään hanketta. Ulkovuorta, ikkunoita, kattoa Nyt on uusittu ulkolaudoitusta ja räystäskourut, kunnostettu ikkunoita ja korjattu perustusten halkeamia. Lisäksi maalataan peltikatto ja huolehditaan sadevesien johtamisesta pois rakennuksen vieriltä. Korjaustarve selvitettiin ensin kuntotarkastuksella. Riistamylly on ranta- ja kyläyleiskaavassa säilytettäväksi merkitty kohde. Siksi myllylle palautettiin myös sen alkuperäinen kermanvaalea väri. Riistamiehillä on ollut talon kunnostushankkeessa napakka työnjako. Pasi Uotinen hoiti Leader-hakemuksen teon, Kari Kinnunen vastaa maksuliikenteestä ja Raimo Mattila rakennushomman etenemisestä. Tekstiviesteillä on koottu porukkaa paikalle. Talkootunteja on toistaiseksi kertynyt noin 400 ja kolmisenkymmentä henkilöä on ollut hommissa, kertovat miehet. Hyvänä apuna on ollut myös Vaaksa-hankkeen väki, jossa myllyä on korjattu työttömien työvalmennuskohteena. Harrastus yhdistää Pertunmaan Riistamiehissä on noin sata jäsentä, joista puolet asuu vakituisesti Pertunmaan ulkopuolella. Mattila, Uotinen ja Kinnunen pitävät seuransa monipuolista toimintaa mainiona yhdyssiteenä muualle muuttaneiden ja pertunmaalaisten kesken. Myös vapaaajanasukkaita on otettu seuraan mukaan. Ja vaikka riistamiehiä ollaan, seurassa on myös naismetsästäjiä. Kaikki ovat taustoistaan riippumatta samalla viivalla, kun harrastus on yhteinen. Meillä harrastetaan varsinaisen metsästyksen ja riistanhoidon lisäksi ammuntaa ja kenneltoimintaa. Täällä pidetään metsästykseen liittyviä kursseja, kuten lihanleikkuuta, loukun tekoa ja metsästäjätutkintoja. Riistamiesten hirvipeijaisiin kutsutaan seuran jäsenet, maanomistajat ja kyläläiset. Peijaisia ei tosin järjestetä Riistamyllyllä. Peijaisiin voi tulla jopa 250 vierasta. Niihin juhliin tarvitsemme isommat tilat, naurahtavat Pasi Uotinen, Raimo Mattila ja Kari Kinnunen. Perusidea on, että talkoissa pitää olla aina mukavaa, muuten homma ei toimi, sanovat Pertunmaan Riistamiesten aktiivit, Pasi Uotinen, Kari Kinnunen ja Raimo Mattila. 4

5 Kunnon halli pidentää maalausyrittäjän sesonkia Ari Vainikka pääsee jatkossa maalaamaan omassa hallissa myös talvikaudella vuorilautoja, ovia, ikkunoita ja vaikka huonekaluja. Olisi voinut rakentaa jo aiemmin, sanoo yrittäjä Ari Vainikka tyytyväisenä harjakorkeudessa olevan hallin luona. Pertunmaalaisen Maalausliike Ari Vainikka Oy:n varastotilana on tähän asti ollut entinen navettarakennus, matala ja sokkeloinen. Se on täpötäynnä maalipurkkeja ja työkaluja. Uuteen 300 neliön halliin saadaan asialliset ja paloturvalliset varasto-, huolto- ja työtilat. Kolmannes hallista tulee olemaan lämmintä tilaa. Ari Vainikka miehineen tekee ulko- ja sisämaalauksia, tasoitetöitä, tapetointeja ja myös laatoituksia. Nyt töissä on kaksi vierasta, enimmillään jopa 9. Teksti ja kuvat Irma Peltola Paneelit maaliin katon alla Perusmaaleja, kuten erilaisia valkoisia, on oltava aina varastossa, toteaa Ari Vainikka vanhan varaston sokkeloissa. Uuteen halliin tulee maalivaraston ja maalaustilojen lisäksi myös säilytystilaa mm. painepesurille, maalausruiskuille ja henkilönostureille. Vainikka tekee töitä koko Etelä-Suomen alueella. Kesät ovat kiireisiä, talvella saattaa olla hiljaisempaa ja töitä on haettava kaukaa. Neljä talvea kului hotellisaneerauksissa Helsingissä. Reissutyöt eivät enää niin kiehdo, ja hallissa voi tehdä töitä tehokkaammin. Remontoitavissa kohteissa on monta työvaihetta menossa samaan aikaan, eikä niissä yleensä ole sopivaa maalaustilaa. Hallissa voi maalata pölyttömissä olosuhteissa ikkunoita, ovia, huonekaluja tai vaikka rivitalon aitaelementtejä. Myös ulkovuorauslaudat ja paneelit maalataan yleensä ennen seinään kiinnitystä, jotta maali saadaan myös pontteihin. Aiemmin etsin vuokrattavaa maalaustilaa työmaan läheltä. Tiloja ei joko ole, tai niitä ei haluta vuokrata ruiskumaalaukseen, koska pelätään roiskeita. Ari Vainikka sai halli-investointiin Päijänne-Leaderin kautta 35 % yritystuen. Paperien teossa yrittäjä sai apua ja neuvoja Päijänne-Leaderiltä ja Mikkelin seudun elinkeinoyhtiön Kyösti Lempiäiseltä. Ilman Leader-tukea halli olisi tehty tiukemmalla budjetilla ja useamman vuoden aikana, sanoo Ari Vainikka. Nyt katto ja seinät tulevat valmiiksi ennen syyssateita ja sisätyöt tehdään talven aikana. Ja jos taantuma oikein iskee, sisätyöt tehdään firman omalla työvoimalla. Hartolassa on vahva halu toimia yhdessä Hartolan kunnan teettämän selvityksen mukaan yritykset ja yhdistykset ovat valmiita hakemaan lisävoimaa toiminnalleen verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Esiselvitys toteutettiin Leaderrahoituksen turvin haastattelemalla 50 hartolalaista toimijaa. Mukana oli yrityksiä, yhdistyksiä ja koulutusorganisaatioita. Tavoitteena oli myös kartoittaa mahdollisuudet käynnistää erillinen kehittämishanke, jolla tuettaisiin toimijoiden verkostoitumista, yhteistyömallien luomista, yhteismarkkinointia ja koulutusta. Selvityksen toteutti Nina Hämäläinen KuningasViesti Ky:stä. Haastatteluista ilmeni kautta linjan myönteinen ilmapiiri ja avoimuus yhteistyölle, toteaa Nina Hämäläinen. Positiivisuudelle selvä tilaus Hartolan kunta on mukana kuntaliitosneuvotteluissa ja taantuma tuntuu koko Suomessa. Selvitys kuitenkin osoitti, että Hartolan toimijoista löytyy vahvaa uskoa tulevaisuuteen ja halua hengennostatukseen. Monet olivat sitä mieltä, että nyt olisi oikea aika tehdä yhdessä jotain uutta, josta syntyisi positiivista henkeä ja uusia valmiuksia yritysten ja yhteisöjen toiminnalle, sanoo Nina Hämäläinen. Esiin nousseita teemoja ovat toimijoiden verkostoitumisen tehostaminen, uuden yhteisen tapahtuman luominen ja yhteisen markkinoinnin kehittäminen. Vastanneiden monialaisuudesta johtuen varsinainen koulutus todettiin kuitenkin luontevaksi hoitaa muuta kautta. Haastatellut olivat valmiita panostamaan euroa yhteishankkeeseen, jossa halutut elementit olisivat vahvasti esillä. Nina Hämäläisen mukaan tutustumisen, keskustelujen ja tapahtumien kautta syntyy uusia yhteistyöryhmiä, jotka taas voivat johtaa uuteen tuote- ja palvelutarjontaan. Yhteismarkkinoinnissa taas tavoitteena pitää olla hyvin tehty pitemmän jakson kehittämissuunnitelma, Teksti Irma Peltola eikä tyytyä yhteen yhteiseen messukäyntiin. Esiin nousi myös toimijoiden välinen yhteistyö etenkin Sysmään ja Joutsaan päin. Yrittäjien toimintaanhan eivät kuntarajat vaikuta. Hämäläinen on esitellyt tulokset Hartolan kunnanhallitukselle, joka oli niihin tyytyväinen. Kunnanjohtaja Raija Peltonen kertoo, että varsinaista Leader-hanketta ollaan lähdössä valmistelemaan. Hanke suunnitellaan siten, että se voisi käynnistyä ensi vuonna. Markkinat kerää myyjiä ja ostajia Hartolaan ympäri Suomen. Nyt tehdyn selvityksen mukaan paikkakunnalle voisi yhteisvoimin kehittää uusiakin tapahtumia. Kuva Maritta Virtanen. 5

6 Uteliaisuus vei Leader-hallitukseen Kun sysmäläistä paluumuuttajaa Jussi Katajistoa kysyttiin Leaderhallitukseen, hän päätti lähteä katsomaan, miten Leader-toimii. Ajattelin, että jos voisi jotenkin osaltaan vaikuttaa siihen, että porukka ei kyliltä katoaisi. Olin käynyt pari vuotta aiemmin hankerahoitustilaisuudessa Sysmässä, koska Nikkaroisten nuorisoseurantalo kaipaa remonttia, kertoo Katajisto. Leader-sana tuli siellä esille, mutta oman yrityksen kiireet veivät miehen mennessään. Nyt Katajisto on istunut kolmen kokouksen verran Leaderin hallituksessa yhtenä Sysmän kolmesta edustajasta. Enpä voi vielä sanoa olevani kovin viisas Leader-toiminnan suhteen. Siellä kuitenkin kuulee isomman alueen asioita, hän toteaa. Jussi Katajisto toivoo, että ihmisten ei olisi pakko muuttaa pois maalta tai sinne voisi tulla takaisin. Jos Leader voi tässä auttaa, se tekee paljon maaseudun hyväksi. Helsingin hulinoista takaisin Jussi Katajisto on käden taitaja, joka on kouluttanut yli 20 vuotta nuoria ja aikuisia ammattilaisiksi puusepänteollisuuteen. Reitti on kulkenut Sysmästä Ylitornion, Kalajoen ja Vihdin Nummelan kautta takaisin. Oikeasti hän ei ole koskaan kokonaan poissa ollutkaan, vaan käynyt paikkakunnalla kesät talvet vapaa-aikanaan. Sysmä on pirteä paikka, on kirjakylää, Päijätsaloa ja vaikka mitä, viisi kirpputoriakin. Tosin kaupassahan minä kirkolla oikeastaan vain käyn, Etelä-Sysmässä Nikkaroisten vanhalla koululla asuva Katajisto nauraa. Ystävät ja tutut ovat säilyneet ja uusia on tullut. Ja vaikka talkoo-sana ja hankkeiden vaatimat paperityöt eivät tunnu omilta, hän on jo mukana kokoamassa Etelä-Sysmän kyläkirjaa ja pohtimassa seurantalon kunnostusta. Jussi Katajisto leikkaa naapurin mummojen pihanurmet samalla kuin omansa, ja kamarikuorokin on saanut hänestä oivan basson riveihinsä. Ilmiselvä kyläaktiivi! Teksti ja kuva Irma Peltola Yrittävälle on tilaa Sysmään muuttaessaan Jussi Katajisto laski tarkkaan, voisiko hän pärjätä paikkakunnalla oman yrityksen turvin. Käytäntö on osoittanut, että maailmalla hankittu kokemus ja verkostot työllistävät yhtä lailla Sysmästä käsin. Pihapiirissä on valmistumassa Jussin yrityksen Nikkaroiva Oy:n verstas. Yrityksen päätoimialaa ovat kiinteät kalusteet keittiöihin ja liikehuoneistoihin, mutta puusepän verstaassa tehdään tarvittaessa myös pintakäsittelyjä, erikoishuonekaluja ja sisäverhoiluja. Toimeentulon filosofiana on, että kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin. Puoliso Seija on edelleen viikot työssä Nummelassa. Lisäksi ikänsä vesillä viihtynyt Katajisto kunnostaa entistä Hackman & kumppaneiden 23-metristä tavaraproomua matkailualukseksi, jolla voi tehdä muutaman päivän Päijänneristeilyjä. Kysyntää olisi ollut jo tänä kesänä. Koeajot on tehty ja talven aikana kunnostetaan sisätilat hytteineen. Vesillä on tarkoitus olla ensi kesänä. Koko Suomen Leadertoiminnan ohjelmakausi on jo puolivälissä, mutta käyntiin pääsy on ollut takkuista. Ohjeet ja määräykset eivät ole valmistuneet siihen tahtiin kuin olisi pitänyt. Lisäksi byrokratian kasvu on ollut niin valtavaa, että sitä eivät käytännön tekijät enää voi hyväksyä. Me suomalaiset olemme kansakuntana oppineet kunnioittamaan lakeja ja asetuksia, ja niitä kyllä EU-koneisto osaa tuottaa tutkimatta kunnolla, mitä ne pitävät sisällään ja varsinkin mitä ne täällä projektien arjessa käytännössä tarkoittavat. Hallinnointi työllistää asiakirjojen ja kaavakkeiden täyttämistä toinen toisensa perään, selitysten antamista sekä kilpailutusta eri toimijoista koko projektin toiminnan ajalle. Kun yhteistä rahaa jaetaan, niin toki sitä pitää niin EU:n kuin myös kansallisen tason valvoa. Nykyinen järjestelmä ei voi kuitenkaan kauan jatkua tällaisena, sen uskottavuus kärsii. Olen varma, että niiden Leader-hankkeiden hakijat joiden tarkoitus on osaltaan kehittää alueitaan, tylsistyvät kun kehitystyön aika ja tarmo hupenee papereiden pyörittämiseen. Puheenjohtajan palsta Odotankin paljon ministeriön työryhmältä, joka etsii keinoja byrokratian vähentämiseksi. Olen ymmärtänyt, että työryhmässä ollaan aidosti liikkeellä ja siellä halutaan hakea keinot nykyistä järkevämmän järjestelmän ja toimintatavan aikaansaamiseksi.. Omassa Päijänne-Leader toimintaryhmässämme on syntynyt luottamuspula hallinnon ja toimiston välille. Niin kuin tiedämme, vaihtui henkilöstö yhdistyksessämme jo edellisen ohjelmakauden aikana hyvin nopeaan tahtiin. Tahti on jatkunut oman hallitukseni aikana, eikä se voi olla vaikuttamatta asioiden ja hankkeiden kulkuun. Viimevuotinen toimiston muuttoprosessi ei saa keneltäkään hyviä tyylipisteitä. Kun Heinolan kaupunki sanoi vuokrasopimuksen irti ja lopetti maksamasta toimintaryhmän tilan vuokrakuluja, tilat kilpailutettiin kesäkuussa Ensimmäisellä kilpailutuskierroksella vuokraaja tarjosi Päijänne-Leaderille samoja tiloja. Muita tarjouksia saatiin Sysmästä, Hartolasta ja Asikkalasta. Syyskuussa hallitus päätti kilpailuttaa toimitilat uudestaan. Kilpailutuksessa Padasjoen kunnan toimistotila oli edullisin laaditun pisteytysohjelman mukaan. Aluettamme ajatellen Hartola ja Padasjoki eivät kuitenkaan sijaintinsa puolesta ole keskeisiä paikkoja toimistollemme ja kun lahtelaisen Aceimer Oy:n tarjous Hotelli Tallukassa oli seuraavaksi edullisin, muutimme sinne. TE-keskuksen kautta tuli pitkin talvea viestiä, että yhdistyksessämme käytetään paljon aikaa epäolennaisten asioiden hoitoon. Olisi keskityttävä huomattavasti enemmän hankeideoiden ja hankkeiden neuvontaan, sekä antamaan ohjausta hyvien hankkeiden syntymiseksi. Kesäkuisen kokouksen yhteydessä ilmoitin hallitukselle, että minun ja toiminnanjohtajan välillä on luottamuspula. MMM järjesti ministeriöön elokuussa tilaisuuden, johon oli kutsuttu Päijänne-Leaderistä allekirjoittaneen lisäksi varapuheenjohtaja Heidi Heino ja toiminnanjohtaja Maritta Virtanen. TE-keskuksesta paikalla olivat ryhmäpäällikkö Timo Kukkonen ja asiantuntija Antti Pitkänen. Maaseutuvirastoa edusti suunnittelija Sari Parviainen, maa- ja metsätalousministeriötä neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen ja toimintaryhmätyön johtaja Eero Uusitalo sekä ylitarkastaja Sanna Sihvola. Viimeksi mainittu toimi koollekutsujana ja johti kyseisen tilaisuuden puhetta. Tapaamisessa asiat käytiin asiat läpi perusteellisesti. MMM:n edustajat vaativat, että meidän on saatava asiamme kuntoon. Käytännön työssä tehdyt virheet eivät saa toistua ja hankeneuvontaa on jatkossa tehostettava. He antoivat tämän vuoden aikaa saattaa asiat järjestykseen. Tuli selväksi, että meidän on muutettava ja kehitettävä muutoinkin toimintaamme. Hallituksen kokoonpanoa on pienennettävä ja sisäistä työskentelytapaa on muutettava niin, että hallituksen jäsenet eivät ole kaikki kerralla erovuorossa. Lisäksi puheenjohtajalle on annettava pidempi työskentelyaika kuin yksi vuosi. Johtoryhmästä olisi hyvä luopua ja säännöt on saatettava ajan tasalle. Toimihenkilöiden työnkuvat ja tehtävät vaativat selkeyttämistä, jotta hankeneuvonnalle saadaan enemmän aikaa. Tulevaisuudesta keskusteltaessa ilmoitin omana kantanani, että hallituksen koko ja toimintatavat muutetaan vastaamaan MMM:n toiveita ja tämän päivän vaateita. Lisäksi henkilökysymykset ratkaistaan niin, että kitkaton toiminta on jatkossa mahdollista. Hallitus on asettanut työryhmän muuttamaan sääntöjä ja luomaan työnkuvia henkilöstölle ja hallitukselle. Marraskuussa pidetään ylimääräinen jäsenkokous, jossa on tarkoitus hyväksyä uudet säännöt. Ensi vuoden vuosikokouksessa valitaan uusi hallitus, joka alkaa hoitaa asioita tehokkaasti eteenpäin uusien sääntöjen puitteissa. Joudumme raportoimaan niin TE-keskukselle kuin ministeriöönkin aikaansaannoksista. Meidän on pakko toimia niin, että Päijänne-Leader pystyy jatkossakin olemaan uskottava toimintaryhmä, vaikka henkilöt ja hallituksen jäsenet vaihtuvat. Nähdään jäsenkokouksessa marraskuussa, Pirkka Ahola Päijänne-Leader ry:n puheenjohtaja 6

7 Ihmiset päättävät yhteiskunnan suunnan Vaikka maaseutu kärvistelee Euroopan unionin ja kansallisten säädösten puristuksessa, maaseutuprofessori Hilkka Vihinen uskoo lujasti kansalaisyhteiskuntaan. Teksti ja kuva Irma Peltola Arjen ratkaisut lopulta ohjaavat yhteiskunnan kehitystä, sanoo Hilkka Vihinen. Siksi päättäjien ja hallinnon pitäisi paremmin kuunnella, mitä ihmiset haluavat ja luoda näiden toiveiden toteutumiselle raamit. Säädöksillä kielletään ja rajoitetaan, vaikka voitaisiin tukea ja edistää. Yksi esimerkki on halu keskittää asumista myös maaseudulla. Meillä on Suomessa tilaa, mikä on vahvuus. Nyt on vallalla tulkinta, että laaja maamme on rasite, ja ihmiset halutaan ahtaa tiiviisti asutuskeskuksiin. Hilkka Vihinen viittaa etenkin ympäristöhallintoon. Keskittämistä pidetään ympäristölle parempana ratkaisuna kuin hajauttamista, ja säädöksillä ohjataan keskittämiseen. Hajautetulle asumiselle ja energiantuotannolle on mahdollista kehittää kestävät käytännöt, jos niin halutaan. Vihisen mukaan säädöksillä ei lopulta voida ohjata yhteiskunnan kehityssuuntaa, vaan ihmisten arjen ratkaisut ovat määrääviä. Maaseutukin on asumisen suhteen vain monimuotoistunut. On ykkös-, kakkos- ja kolmosasumista sekä ihmisiä, jotka pistäytyvät maaseudulla. Vihinen kantaa kuitenkin huolta maaseudun infrastruktuurista. Jos se päästetään rapautumaan, maaseutu muuttuu tilaksi, jonne ei ole vapaata pääsyä. Aidattua, vain harvojen käytössä olevaa tilaa maailmalla kyllä riittää, eikä sellaisen syntymistä Suomeen ole tarpeen edistää. Sopimuksellisuus edellyttää yhteisöllisyyttä Vihinen pitää maaseutua tavallaan valmiimpana kohtaamaan tiukan kuntatalouden, koska maaseudulla vaikuttamiselle on luotu välineitä ja rakenteita kylätoiminnassa ja muussa omaehtoisessa kehittämisessä. Kaupungeissa olisi tästä opittavaa, sillä esimerkiksi kaupunginosayhdistykset ovat vaisuja, eikä niitä osata hyödyntää vaikuttamisen tai oman ympäristön ja palvelujen parantajana. Sopimuksellisuuden avulla voidaan pelastaa tiettyjä palveluja, jos markkina- ja julkinen sektori vetäytyvät. Se edellyttää vahvaa kolmatta sektoria eli yhteisöjä, sanoo Vihinen. Vihinen uskoo vahvasti paikallisdemokratiaan ja sen nousuun. Kun tarvetta ilmenee, ihmisistä löytyy paljon tekemisen ja auttamisen intoa. Isojen kuntaliitosten jälkeen ihmiset reuna-alueilla eivät välttämättä tunnista päätöksenteon perusteita omikseen, vaan tulee tarve uusille vaikuttamisen ja toiminnan kanaville, Maaseudulla on tilaa monialayrittäjyydelle Maaseudun vahvuuksia ovat monialayrittäjyys ja yhteisöllisyys. Vihinen toteaa, että erikoistuneiden maatilojen kasvu toki jatkuu, mutta niiden rinnalla monialayrittäjyys voi hyvin, sekä maatilojen yhteydessä että ilman maatilakytkentää. Erityisesti näin on Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Monialayrittäjyys kasvaa myös kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa palvelut työllistävät. Hilkka Vihisen koordinoimassa Mahdollisuuksien maaseutu -tutkimusohjelmassa paneudutaan myös monialayrittäjyyden tutkimukseen. Yksi konkreettinen huomio on, että monet yhteiskunnalliset säädökset ovat monialayrittäjille epäedullisia, koska ne on laadittu yhden alan yrityksiä ajatellen. Säädöksiä kertyy paljon ja ne aiheuttavat yritystasolla lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia. Kuka? Hilkka Vihinen työskentelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa maaseutupolitiikan professorina. Hän on mukana mm. maaseutuverkoston innovaatiotyöryhmässä ja EU:n komission työryhmässä, jonka tehtävänä on analysoida maaseudun alueellisia eroja ja eri alueiden kehittämistarpeita ja niiden keinoja. Hän on perehtynyt erityisesti maatalouspolitiikan politiikantutkimukseen, maaseutu- ja alue-politiikkaan ja hallinnon tutkimukseen. Maaseutuprofessori Hilkka Vihinen haluaa tukea maaseudun kehitystä tarjoamalla analysoitua tietoa niin paikallisiin kuin kansainvälisiin tarpeisiin. sanoo Vihinen. Ja vaikka paljon puhutaan nykyihmisen itsekkyydestä ja oman edun tavoittelusta, Vihinen ei tähän enää usko. Suomessa se on tainnut olla vain pienen piirin pintakuohua. Toimintaryhmätyö voi uudistua Leader-toimintaryhmille on annettu vastuuta niin maaseudun yhteisöllisyyden, yrittäjyyden kuin kansainvälistymisenkin edistäjänä. Hyvää työtä on tehty vuosien varrella paljon. Uudistumistarvetta on selvästi olemassa. Kaikilla organisaatioilla on kehittymissyklinsä, jota ilman toiminta taantuu, ja ihmiset väsyvät, pohtii Vihinen. Leader nojaa pitkälle ihmisten haluun tehdä asioita yhdessä, epäitsekkäästi yhteiseksi hyväksi. Innon lisäksi tarvitaan kunnon resursseja: rahaa, vahvaa ammattilaisten tukea, viisasta johtajuutta ja jatkuvuutta. Kaikesta työstä on saatava onnistumisen kokemuksia ja erityisesti tämä koskee yhteisön hyväksi tehtyä vapaaehtoistyötä. Sen pitää olla kivaa, muistuttaa Hilkka Vihinen. Yrittäjä, muista Sypven neuvontapalvelut! Seudulliset yrityspalveluverkostot Hämeessä -hanke tarjoaa neuvontaa aloittavien yrittäjien ja yritystään kehittävien tueksi. Myös maksuttomia palveluja löytyy. Hankkeen kautta yrittäjä saa maksuttoman 8 tunnin alkuneuvonnan. Siinä keskustellaan yritysideasta tai jo toimivan yrityksen kehittämistarpeista ja konkretisoidaan ajatuksia eteenpäin, kertoo Sypve 3:n projektipäällikkö, yritysneuvoja Pauliina Okkonen ProAgria Hämeestä. Sypven neuvojaverkostoon kuuluvat ProAgria Hämeen lisäksi Forssan Seudun Kehittämiskeskus, Hyvinkään-Riihimäen talousalueen yrityspalvelut, Sysmän kunta, Kehittämiskeskus Häme ja Lakes. Verkostosta löytyy erityisosaajia monen alan tarpeisiin. Matkailu, hevosyrittäjyys, metalli, hoiva, Okkonen antaa esimerkkejä. Hanke auttaa myös yritystukihakemusten täytössä ja rahoitussuunnitelman teossa. Hanketta rahoittaa Hämeen TE-keskus. Sparrausta paikan päällä Sypven puitteissa yritys voi saada paikan päälle myös asiantuntijatiimin ideoimaan esimerkiksi rakennusinvestointia. Teksti Irma Peltola Yritysneuvoja, rakennussuunnittelija ja maisemasuunnittelija käyvät yrittäjän kanssa yhdessä läpi vaikka tallin laajentamistarvetta. Katsomme kulkureittejä, materiaalien siirtoja ja tulevan rakennuksen sijoittumista maisemaan. Varsinaisia kuvia ei tehdä, mutta luonnoskuvia tiimi voi arvioida ja ehdottaa korjauksia, kertoo Okkonen. Sypve-hanke aloitti toimintansa omalla riskillä jo Aluksi palvelujen markkinointi oli varovaista, koska hankepäätös puuttui. Okkosen mukaan tämän vuoden puolella palvelujen kysyntä on ollut taantumasta huolimatta vilkasta. Hankepäätöksenkin pitäisi tulla nyt syksyllä. Jatkossa pyrimme edistämään myös yritysten välisten pienryhmien syntymistä. Kokemusten vaihto tällaisissa ryhmissä on todettu erittäin hyväksi keinoksi yritysten kehittymisen kannalta. Lisäksi jatkossa on luvassa opintomatkoja ja seminaareja, lupaa Pauliina Okkonen. 7

8 Päijäthämäläisellä maaseutumatkailuyrittäjällä on toimeentulolleen monta tukijalkaa eli matkailuyrittäjyys on usein sivutoimista, sanoo projektipäällikkö Sanna Hiltunen Päijät- Hämeen maaseutumatkailun koordinointihankkeesta. Sivutoimisessa matkailuyrityksessä tehdään paljon itse, ja parhaimmillaan omatoimisuus luo ainutlaatuisen yrityksen, Koti-hanke jatkaa maaseutuasumisen edistämistyötä Kirsi Laaksonen ja Sinikka Tuomikoski jalostavat Koti-hankkeen puitteissa kuntien maallemuuttoa edistäviä ideoita eteenpäin (Kuva LAMK). jossa asiakas viihtyy. Asiakas tulee usein keskelle yrittäjän arkipäivää. Toiminnassa, tiloissa ja ympäristössä voi kokea isäntäväen persoonallisen otteen ja ylpeyden työstään. Helmikuussa alkanut Koti-projekti tukee Päijät-Hämeen maaseutukuntia näiden toimissa rajata ja kehittää omia vahvuuksiaan. Vahva imago kiinnostaa myös muuttajia. Kaikista kunnista löytyy se jokin oma juttu, jota voidaan pitkäjänteisesti edistää ja käyttää markkinoinnissa. Tunnettuus ja vahva imago lisäävät kunnan kiinnostavuutta myös yritysten sijaintikuntana ja asuinkuntana, sanoo projektipäällikkö Sinikka Tuomikoski Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksesta. Sinikka Tuomikoski ja projektikoordinaattori Kirsi Laaksonen jatkavat samalla työsaralla kuin aiempi Päijänne-Leaderin rahoittama Onni asuu ja Maaseutumatkailuyritys pärjää persoonallisuudella Teksti Irma Peltola Maaseutumatkailuyrityksen vahvuus on usein yrittäjät itse, ja heidän oman näköisensä ja oloisensa yritys. Internet ja sosiaalinen media maaseutuyrittäjän viestinnässä klo Kohderyhmä: Päijät-hämeen maaseutukuntien pk-ja maatilayrittäjät Aiheena mm. Millaista on vaikuttava verkkoviestintä, Laajakaista kaikille -hankkeen mahdollisuudet haja-asutusalueiden yrittäjille, Osaatko käyttää sosiaalista mediaa hyväksesi- vai käyttääkö se sinua, Kaupankäynti verkossa, LAMKin opiskelijaprojektit yrittäjän apuna. Osallistumismaksu 80 euroa. Ilmoittautuminen viimeistään sähköpostitse tai puhelimitse Seminaarin järjestää KOTI- Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin -projekti, Lahden ammattikorkeakoulu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Palveluketjuja ja markkinointia edistämään Päijät-Hämeessä on noin 200 maaseutumatkailuyritystä, joista löytyy mm vuodepaikkaa. Näistä enemmistö on lomamökeissä, toteaa Hiltunen. Yrityksistä monet ovat toimineet 5-10 vuotta. Rakennuksiin ja ympäristön kunnostamiseen on satsattu. Moni yritys tuntuu tyytyvän nykyiseen toimintaan ja kasvua suunnittelee aika harva. Syynä on osin yrittäjien ikärakenne, sillä vaikka yritykset ovat nuoria, yrittäjillä alkaa olla jo ikää. Palveluketjujen kehittämistä ja yrittäjien välistä yhteistyötä pitää edistää. Ne voivat tuoda uusia mahdollisuuksia, kun kaikkea ei tehdä itse. Markkinointi on kolmas tärkeä asia. Sanna Hiltunen pitää puhtautta, hiljaisuutta ja turvallisuutta edelleen maaseutumatkailun Hankkeessa laaditaan Päijät- Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma, edistetään maaseutumatkailun yhteistyötä maakuntien välillä ja järjestetään pienille matkailuyrityksille erilaisia tilaisuuksia. Hanke tarjoaa apua alan yritysten tai yritysryhmien kehittämishankkeiden ideointiin, suunnitteluun ja yrittää maalla -hanke. Kotihankkeessa ovat mukana Asikkala, Hartola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Padasjoki ja Sysmä. Vajaat kolme vuotta kestävän Kotihankkeen rahoitus tulee Hämeen TE-keskuksesta. Sinikka Tuomikoski kiertää syksyn aikana hankekuntia ja tapaa niiden päättäjiä, yrittäjiä ja kyläaktiiveja. Kuntiin toivotaan syntyvän ideointiryhmiä pohtimaan omia tavoitteita. Kun kukin kunta on määritellyt omat tarpeensa, autamme niiden hankkeistamisessa ja valtteina. Taantumakin on osin ollut jopa hyväksi vapaa-ajanpalveluja tarjoaville yrityksille. Lomakassan eurot ovat ohjautuneet kotimaahan ja perusasioihin, mökkimajoitukseen ja hyvää ruokaan. Moni on jättänyt ulkomaan reissun väliin. Sanna Hiltunen näkee yrittäjien välisen yhteistyön lisäksi tärkeänä myös alan organisaatioiden tiiviin yhteistyön. arviointiin. Tavoitteena on myös luoda malli tulevien matkailuhankkeiden koordinoimiseksi. Hankkeen toteutuksesta vastaa Lahden ammattikorkeakoulun Matkailun ala ja sitä rahoittaa Hämeen TEkeskus. Paikallisten leader-toimintaryhmien toiminnanjohtajat Teksti Irma Peltola rahoituksen hakemisessa. Innovaatiokeskuksessa on vahvaa projektiosaamista. Sinikka Tuomikoski muistuttaa, että kehittämiskohde voi olla maisemallinen tai johonkin kylään liittyvä. Kehittämistä voidaan tehdä myös LAMKin opiskelijaprojektien kautta. Uuden asuinalueen suunnittelua on aiemmin tehty opiskelijatyönä Kärkölässä toimintaryhmä Etpähän rahoittaman Konsta etsii kortteeria hankkeen turvin, kertoo Tuomikoski. Hanke edistää myös työpajoin kuntien välistä verkostoitumista ja Päijät-Hämeen maaseutukuntien yhteisen imagon vahvistamista. Yhteistyötä haetaan myös lähimaakuntien kanssa. Hankkeen puitteissa järjestetäänkin yrittäjien, kehittäjien ja neuvojien yhteisiä kokoontumisia, kuten Matkailuparlamentti ja Maaseutumatkailun teemapäivä. On valtavan tärkeää nähdä ja kuulla miten joku toinen yritys toimii. Se on paras innostuksen lähde oman yrityksen kehittämiseen. Omintakeiset ideat eivät välttämättä vaadi suuria investointeja. Esimerkiksi Marttilan tilalla Kalkkisissa voi pelata perunagolfia. (Kuva Marttilan tila) Päijät-Hämeen maaseutumatkailun koordinointihanke Maritta Virtanen Päijänne- Leaderistä ja Jukka-Pekka Jauhiainen Etpähä ry:stä kuuluvat tämän matkailuhankkeen ohjausryhmään. Hanke koordinoi myös toimintaryhmien kautta rahoitettavia matkailun kehittämishankkeita. 8

9 Päijänteen vesi on edelleen juotavaa Etelä-Päijänteen saaristoviikko loi konkreettista yhteistyötä matkailuyrittäjien välille. Teksti ja kuva Kyösti Piippo Vuonna 1994 neljä matkailualan yrittäjää kokoontui hotelli Tallukkaan paikan silloisen yrittäjän Mikko Kyöstilän kutsusta. Pyhäniemen Kartanon, Päijänteen poikki liikennöivän Linta-laivan, ravintola Mühlenstuben ja Tallukan isännät olivat sitä mieltä, että Päijännettä ei hyödynnetä tarpeeksi matkailumielessä. He kartoittivat tapaamisessaan yhteistyön mahdollisuuksia, tekivätpä pienen tiedotteenkin Päijänteen kytkemisestä entistä tiukemmin liiketoimiinsa. Pian tämän tapaamisen jälkeen Sysmän, Asikkalan ja Padasjoen matkailuyrittäjät kokoontuivat isommalla joukolla ja kutsuivat kunnat mukaan. Perustettiin yhdistys, Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry. Kunnat lähtivätkin mukaan jäseniksi edistämään Päijänteen matkailua. Toiminta käynnistyi rivakasti. Päijät-Hämeen liiton kautta kanavoitui EU-rahaa toiminnan mahdollistamiseksi. Yhdistys toimi niin aktiivisesti, että se huomattiin kauempanakin; hanke osallistui Suomen edustajana EU:n kilpailuun ja sijoittui finaaliin, ihan mitaleiden tuntumaan. Hankebyrokratia karkottaa pienet toimijat? Etelä-Päijänteen saaristoviikko -hankkeen projektipäällikkö Mikko Kyöstilä ei pidä ollenkaan EU-projektien nykyisestä byrokratiasta. Aikataulujen venyminen on tuottanut hankkeessa mukana oleville yrityksille ongelmia. Pikkutarkan byrokratian lisääntyminen vaatii kyllä jatkossa keskusteluja päättäjien kanssa. Meidän hankkeemme on vain vuoden mittainen, mutta voin kuvitella miten vaikeaa hankehakijan on tietää kolmen vuoden päässä tapahtuvista asioista. Syntyihän tämä nykyinen lamakin muutamassa kuukaudessa, vertaa Kyöstilä. Mikko Kyöstilä pelkää, että jatkossa pitkäkestoiset hankkeet ohjautuvat ruohonjuuritasolta ammattimaisille hanketoimijoille. Toiminta jatkui vuosituhannen vaiheeseen, mutta kun tuet loppuivat eivätkä kunnat halunneet satsata hankkeeseen, kaatuivat suunnitelmat ja toiminnot. Uusi tuleminen Vuosi sitten kesäkuussa Koulutuskeskus Salpaus, alueen kalastusalueet ja osakaskunnat järjestivät avoimen Pro Päijänne tilaisuuden, jonka tavoitteena oli jatkaa yhteisin voimin Päijänteen puolesta puhumista. Tilaisuuden avannut Mikko Kyöstilä kertoi laajasti 90-luvun lopun Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne hankkeesta. Yleiskeskustelun aikana syntyi ajatus käynnistää tämä hyvä hanke uudelleen, varsinkin Etelä- ja Keski- Päijänteen kalastusalueen edustaja Markku Lappi oli asiasta erikoisen innoissaan ja Salpauksen edustajat halusivat myös uutta starttia. Elokuussa yhdistys kokosi uuden hallituksen, johon tuli kolme edustajaa Asikkalasta, Sysmästä ja Padasjoelta. Valtaosa uusista jäsenistä on matkailualan yrittäjiä. Hallituksen puheenjohtajaksi lupautui hotelli Tallukan nykyinen yrittäjä Kalevi Gran. Leader-toimintaa hyvin tunteva Asikkalan maaseutuasiamies Pekka Niemelä heitti Syyskuulle sijoitettu Etelä-Päijänteen saaristoviikko pidensi matkailutarjonnan sesonkia, toteaa Mikko Kyöstilä. Kyöstilälle ajatuksen rahoituksen hakemista Leaderin kautta uuden startin toteuttamiseksi. Tuli melkoinen kiire, sillä hakemukset piti jättää Leadertoimistoon syyskuun 10. päivään mennessä, kertoo Kyöstilä. Päijänne-Leaderin hallitus teki myönteisen päätöksen Etelä-Päijänteen saaristoviikko -nimiselle hankkeelle. Kymmenen prosentin omarahoitusosuus katettiin Juotavan Hyvä Etelä- Päijänteen tilille jääneillä rahoilla. Päijännehullut 30 luvulla syntyi muutamien Päijänteen hyödyntämistä suunnittelevien herrojen toimesta Päijännehullut -kerho. Tämän projektin myötä olemme saaneet uuden Päijännehullut-ryhmän paikallisista matkailuyrittäjistä, toteaa projektipäällikkö Mikko Kyöstilä. Kyöstilä uskoo projektin onnistumiseen ja siihen, että lopputuloksena syntyy tiivis matkailutahojen verkosto ja pitkälti Päijänteen aalloilla liikkuva ohjelmatapahtumien ketju. Tämänvuotinen tapahtumaviikko sijoittuu syyskuun alkuun ja jatkaa kesän mökkeilysesonkia merkittävästi. Projektin lopullinen onnistuminen toki mitataan vasta muutaman vuoden päästä. Silloin nähdään, onko yrittäjien yhteistyö vakiintunut ja kuinka monet projektiviikon tapahtumat ovat jääneet elämään. Suunnittelusta kaikki alkaa Maakeskeen halutaan ehompi uimaranta ja venealue Maakesken kylän yhteinen ranta-alue ja sen viereiset vesialueet halutaan kunnostaa. Työ aloitetaan alueen kokonaissuunnittelulla. Teksti ja kuva Irma Peltola Maakesken yhteisten vesialueiden osakaskunta teettää Lounais-Päijänteen rantojen ja valuma-alueen kunnostussuunnitelmat yhdessä Maakesken ja Vähä-Äiniön maa-alueiden osakaskuntien ja Vähä-Äiniön yhteisten vesialueiden osakaskunnan kanssa. Nimet ovat pitkiä, mutta kyse on yksinkertaisesti ihmisten halusta kunnostaa yhteisessä käytössä olevia alueita. Yhteisalueella, hienolla niemellä Päijänteen rannalla, on Maakesken kylän uimaranta, nelisenkymmentä venetalasta ja veneiden laskupaikka. Siellä on tilaa myös uusille venepaikoille. Viereiset Maakeskenlahti ja Rekijänlahti ovat ruohottuneet, joten vesialueiden osalta tarvitaan suunnitelmat valuma-alueiden kunnostuksesta, suojavyöhykkeistä ja kosteikoista. Myös kaislanniitto ja ruoppaus voivat olla tarpeen. Maakesken yhteisten alueiden osakaskunta on ensimmäinen osakaskunta, joka on hakenut rahoitusta Päijänne-Leaderiltä. Kun alueen kunnostussuunnitelmat ensi vuonna valmistuvat, tarkoitus on hakea rahoitusta myös toteutukseen, jos osakaskunnan yleinen kokous niin päättää. Ensimmäisenä on vuorossa uimaranta, poistetaan kiviä rantavedestä ja kunnostetaan laituri, sanoo osakaskunnan puheenjohtaja Petri Syrjä. Uimarantaa käytetään eniten ja hyöty sen kunnostuksesta tulee suurelle joukolle kyläläisiä, hän perustelee. Jos koko alueen käyttö kasvaa ja venepaikoille on kysyntää, voisi kylätoimikunta laittaa kesäkioskinkin laivaväylän viereen. Osakaskunnassa on parisensataa jäsentä, joista kokouksiin tulee vain pieni osa. Petri Syrjä arvelee, että kun suunnitteluhanke saatiin pystyyn, niin tahtoa löytyy myös toteutukseen. Maakesken kylällä on sopuisaa porukkaa. Täällä on monenlaista yhteistyötä eri tasoilla, sanoo Petri Syrjä ja lähtee viljankuivaamolle sekin on kylän yhteinen. - Maakesken kylän ranta-alueelle sopii myös uusia venepaikkoja. Talasalueet jäävät ennalleen, toteaa Petri Syrjä. 9

10 Onko hanketoiminnalla tulevaisuutta? Yhä useammin kuulee sanottavan, että maaseudun hanketoiminta on kriisissä. Byrokratia kasvaa, hanketoimijat toimittavat kilokaupalla liitteitä ja kuitteja. Hankkeiden ja maksatusten käsittelyajat venyvät niin, että osa toimijoista on jo siirtynyt muihin hommiin ennen kuin päätöksiä tulee. Kaikkein vaikeinta on hyväksyä, että sääntöjä muutetaan ja tulkitaan uudella tavalla. Tulkinnanvaraisuus on luonut epäluottamuksen ilmapiirin, jossa hankehakijat tuntevat olevansa TE-keskusten hankekäsittelijöiden mielivallan armoilla. Erityisesti pienet yhdistykset ja yritykset väsyvät ja toimijat etsiytyvät muualle. Toisaalta hankkeilla on saatu paljon hyvää aikaan, väärinkäytöksiä on Suomessa erittäin vähän ja tarkan käsittelyn ansiosta tukien takaisinperinnät ovat hyvin harvinaisia. Mutta palataan alkuun: Miksi meillä ylipäätään on hankkeita? Hanketoiminnassa on suuret mahdollisuudet: hanketuki on aktivoiva verrattuna tulonsiirtoihin tai järjestöjen pysyvään tukeen. Pienellä tukimäärällä voidaan saada käyntiin hyvä kierre kylissä ja alueilla: uudet toimijat tarttuvat kehitykseen ja etsivät uusia keinoja parantaa palveluja ja elinkeinoja kylissä. Neuvontajärjestöt ja oppilaitokset etsivät uusia tehokkaita toimintatapoja. Hankkeisiin on saatu hyvin mukaan paikallisia asukkaita, on rakennettu uusia yhteistyökuvioita ja jopa kansainvälisiä yhteyksiä. Maassa on toteutettu tuhansia onnistuneita hankkeita, tässäkin lehdessä on esitelty muutamia. Hanketoiminnan ongelmat Pienen yhdistyksen hanke onnistuu sitä paremmin mitä paremmin jäsenistö saadaan innostuneena mukaan toimintaan. Kyläyhdistyksen hankkeeseen kyläläiset lähtevät mukaan vain, jos he kokevat hankkeen päämäärät omiksi. Pienten yhdistysten hanketoiminnassa on kuitenkin suuri vaara, että toimijat rahoituksen toivossa suuntaavat päämääränsä muualle kuin mihin yhdistys alun perin on perustettu. Hankkeiden etukäteissuunnittelu on tärkeä asia ja vähentää varmasti epäonnistumisien määrää. Kuitenkaan nykyinen pikkutarkka ennakointi ei sovi kaikkiin hankkeisiin: jos halutaan kehittää jotakin uutta, niin toimintaa on voitava joustavasti suunnitella uudestaan myös hankkeen aikana. Ankara kilpailuttamisvaatimus on myös ristiriidassa sen kanssa, että pienet yhdistykset yrittävät rakentaa kumppanuutta yritysten kanssa. Byrokratia on paisunut ja päätösaikataulut venyvät. Tulkinnanvaraisia sääntöjä voidaan käyttää hakijoiden pompottamiseen. Puhutaan myös epäluottamuksen ilmapiiristä: hankehakija joutuu toimittamaan jatkuvasti enemmän todistuksia ja selvityksiä siitä, ettei tee vilunkia ikään kuin jokainen hankehakija olisi rikoksesta epäilty. Kuitenkin on osoitettu, että organisaatiot yleensä toimivat paremmin silloin, kun päätösvaltaa uskalletaan jakaa alas käytännön työtä tekeville. Hanketoiminnan hyvä tulevaisuus Hanketoiminnan hyvä tulevaisuus edellyttää, että hakijoita kunnioitetaan ja hallinto toimii asiakaslähtöisesti. Tässä mielessä Leader-ryhmät ovat edelläkävijöitä: Leader-toimisto opastaa, ohjaa ja aktivoi hankehakijoita. Tiedotukseenkin satsataan. Leader-toimintaryhmä pyrkii pitkäjännitteisyyteen. Kaikkia hankkeitahan ei voida rahoittaa, vaan rahoitettavat hankkeet valitaan toimintaohjelman perusteella. Päijänne- Leaderin toimintaohjelma on laadittu paikallisin voimin vuosille Olisi tietysti suotavaa, että paikalliset yhdistykset näkisivät näiden ohjelmien laatimisen tärkeäksi ja osallistuminen olisi mahdollisimman laajaa. Hyvä hanketoimija taas pitää kiinni omista tavoitteistaan, asettaa rohkeita mutta realistisia tavoitteita, etsii yhteistyötä, toimii pitkäjänteisesti, on luotettava yhteistyökumppani, pystyy hyvin yhdistämään talkootyötä ja palkattua työtä, on keskusteleva ja herkkä mutta myös tehokas ja on aktiivinen tiedon kerääjä ja tiedottaja. Hanketoiminnan hyvä tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä. Henrik Hausen Päijänne-Leaderin hallituksen jäsen ja Etelä-Savon kyläasiamies Yritys- ja hanketukien hallintoa halutaan keventää Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on asettanut selvitysryhmän tutkimaan, kuinka maaseudun yritys- ja hanketukien hallinnollista taakkaa voidaan keventää. Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yritys- ja hankerahoituksen säännösten, ohjeistuksen ja hallinnollisten käytäntöjen ongelmakohdista. Työryhmän työ valmistuu lokakuun loppuun mennessä ja sitä vetää Hämeen TE-keskuksen maaseudun ja energian vastuualueen päällikkö Kari Kivikko. Kivikon mukaan hanke- ja yritystukien viivästyminen näkyy epäluottamuksen ilmapiirinä toteuttajien keskuudessa. Aikataulut ovat venyneet ja se on murentanut luottamusta hallintoa kohtaan. Kesän aikana hanketoimijoilla ja yritystukia hakeneilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn, jossa tiedusteltiin ongelmakohtia, pyydettiin parannusehdotuksia ja kysyttiin hallinnointiin kuluvaa työaikaa. Vastauksia saatiin lähes 500 toimijalta eri puolilta Suomea. Kertyneet vastaukset kertovat, miten tärkeänä tukihaun yksinkertaistamista pidetään. Kaikesta hallinnosta ei voida, eikä ole tarpeellistakaan päästä eroon. Mutta mitä vähemmän panoksia kulutetaan hallinnolliseen työhön, sitä enemmän voidaan saada aikaiseksi hankkeiden ja varsinaisen kehittämisen puolella, sanoo Kivikko. EU:n säännökset tuovat säädösten selkiyttämiselle omat rajoituksensa, mutta paljon voidaan tehdä myös kansallisella tasolla. Toisaalta on vaikutettava aktiivisesti myös Brysselin suuntaan, sillä sama tavoite hallinnon keventämisestä on myös siellä. Työryhmän tarkoituksena on syksyn aikana muodostaa käytännön ratkaisumalleja ja testata niitä vielä eri tahojen kanssa. Ehdotukset tulevat olemaan isoja ja pieniä, ja niiden aikataulujänne voi olla hyvin erilainen. Pienempiä voidaan hoitaa jo ennen kuin työryhmän loppuraportti saadaan valmiiksi. Osassa tavoite asetetaan seuraavan ohjelmakauden alkuun, Kivikko arvelee. (Lähde MMM:n uutiskirje Liiteri) Kuntayhteyshenkilöt linkkinä kuntiin Teksti ja kuva Maritta Virtanen Päijänne-Leader pitää yhteyttä kuntiin erityisesti maaseutuasiamiesten kautta. Toimintaryhmätyöhön liittyvä ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman edellyttämä julkinen kuntaraha sisältyy kuntien talousarviossa usein maaseutulautakuntien tai elinkeinotoimen tulosalueille. Päijänne-Leaderin kautta alueemme kuntiin saadaan suunnattua lisäresursseja paikalliseen kehittämiseen. Laskelmien mukaan kunnan tai maaseutukaupungin leader-toimintaan antaman yhden euron avulla, saadaan yhteensä neljä valtion ja EU:n euroa lisää kehittämistyöhön. Myös hankkeiden vaatima paikallinen yksityinen raha on lisäresurssi maaseudun hyväksi. Kehittämistyössä parhaimpia tuloksia on saatu aikaan pienten ja paikallislähtöisten hankkeiden kautta. Monet maaseutuasiamiehet olivat perustamassa yli 10 vuotta sitten maaseudun kehittämisyhdistystä alueellemme. Päijänne-Leader ry pitää yhteyttä kuntiin järjestämällä tapaamisia, tiedottamalla asioista sähköpostilla ja kirjeitse sekä järjestämällä kokouksia alueen eri kunnissa. Myös yhdistyksen hallitusjäsenet ovat hyvä linkki kuntiin ja hanketoimijoihin päin. Kuvassa edessä puheenjohtaja Pirkka Ahola Padasjoelta, varapuheenjohtaja Heidi Heino Heinolasta sekä takana maaseutusihteeri Matti Järvinen Padasjoelta, hankesihteeri Virpi Kallioinen, hallintopäällikkö Annika Marttinen Heinolasta, maaseutujohtaja Erkki Ojala Pertunmaalta ja maaseutuasiamies Asko Salo Hartolasta. Kuvasta puuttuvat Asikkalan maaseutuasiamies Pekka Niemelä ja Sysmän maaseutuasiamies Erkki Suhonen. 10

11 Rajupusu ry vieraili Vierumäellä Teksti ja kuva Maritta Virtanen Suomessa on yhteensä 55 toimintaryhmää, joiden tehtävänä on maaseudun monipuolinen kehittäminen eri ohjelmavaroilla. Työssä ollaan tarkkana papereiden, suunnitelmien ja raportoinnin kanssa, mutta se on myös hauskaa. Luovien ihmisten tavatessa syntyy uutta. Toimintaryhmäaktiiveilla on mahdollista nähdä toisiaan monissa maaseutuviraston, maaseutuverkoston ja Suomen Kylätoiminta ry:n järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Toimintaryhmien laatutyön seminaaripäivä Punkaharjulla kesäkuun alussa sekä Rajupusu ry:n ja Päijänne-Leader ry:n tukema Suur-Savon 4H-piirin nuorten yrittäjyyttä edistävä kehittämishankeyhteistyö olivat hyvä aloitus toimintaryhmämme ja Rajupusu ry:n yhteistyölle. Rajupusun työntekijöille ja luottamushenkilöille järjestettiin vierailu Heinolaan elokuun lopulla. Vierumäellä tutustuttiin leader-tukea saaneeseen Päiväkoti Ensiaskeleeseen yrittäjä Sinikka Viinikan opastuksella. Vierumäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Ahokas ja hankevetäjä Kristiina Mattila kertoivat Vierumäki nousuun esiselvityshankkeestaan. Aktiivinen kylä ja sen mahdollisuudet herättivät runsaasti keskustelua. Iltapäivällä Päijänne-Leaderin edustajat Annukka Lehtimäki, Henrik Hausen ja Maritta Virtanen kisailivat savolaisten kanssa Suomen urheiluopiston leikkimielisessä Tahko-kisassa. Illalla oli mahdollista vaihtaa ajatuksia toimintaryhmien paikallisista kehittämisohjelmista, työskentelytavoista sekä hankeja yritystukien hakutilanteesta. Pertunmaalle ja Heinolaan suuntautuneen vierailunsa aikaan Rajupusun väki Rantasalmelta, Juvalta, Puumalasta ja Joroisista hioi strategiaansa ja arvioi toimintaryhmänsä toimintaa. Rajupusu ry vieraili Itä-Hämeessä. Pöydän päässä puheenjohtaja Terhi Ahokas Vierumäeltä. Edessä oikealla toiminnanjohtaja Ilpo Lehtinen. Päijät-Hämeessä on noin sata kylää, joista puolet Päijänne- Leaderin alueella. Kylistä 60 % on Päijät-Hämeen kylät ry:n jäseniä. Lisäksi muita yhdistys- sekä henkilöjäseniä Päijät-Hämeen kylät ry on maakunnallinen kylien perustama yhdistys, joka toimii päijäthämäläisten kylien edunvalvojana, kehittäjänä, neuvojana ja markkinoijana. Yhdistys järjestää vuosittain kylämarkkinat Lahdessa, valitsee maakunnallisen vuoden kylän, toimii aloitteellisena maakunnallisten yhdistysten yhteistyössä sekä toteuttaa ja edistää kylien elinvoimaisuutta vahvistavia hankkeita. Toiminnan tavoitteita linjaa Päijät-Hämeen kyläohjelma Lisätietoa kylätoiminnasta ja kylien kehittämisestä: Hannu Markkanen puheenjohtaja Päijät-Hämeen kylät ry Kylä välittää -hanke viivästynyt Päijät-Häme on ollut ilman kyläasiamiestä toukokuun alusta lähtien. Tämä johtuu siitä, että neljän maakunnan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Länsi- Uusimaan ja Varsinais-Suomen Kylä välittää -yhteishankkeesta ei ole saatu rahoituspäätöstä. TE-keskuksesta syyskuun puolivälissä saadun tiedon mukaan lopullinen hankepäätös saadaan heti, kun Maaseutuvirasto on hoitanut ylimaakunnalliset varainsiirrot. Hankkeen projektipäällikkö tulee toimimaan Päijät-Hämeen kyläasiamiehenä. Kylissä toimivien yhdistysten rooli entistäkin tärkeämpi Kylissä yhdistykset ovat keskeisiä toimijoita. Niiden kautta voidaan vahvistaa paikallisuutta ja lisätä yhteisöllisyyttä. Kylien yhdistykset ovat oiva verkostoitumisen muoto ja yhteistyön rakentaja. Lähtemällä rohkeasti mukaan näihin erilaisiin kylien yhdistysten toimiin saadaan isoja asioita tehtyä lähidemokratiassa ja suuremmissakin ympyröissä. Kylien rooli tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Viides valtakunnallinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma antaa myös ymmärtää näin. Kylien on syytä olla vahvoja ja toimivia kestääkseen muutokset kuntaja palvelurakenteessa ja pystyäkseen vastaamaan niihin. Ahvenanmaan tämänvuotisten Sadonkorjuujuhlien teema oli omena. Suomen omenista tuotetaan 60 % Ahvenanmaalla. Kuva Jaakko Kerppilä Syksyn saapumisen huomaa paitsi luonnosta ja kalenterista, myös yhdistys- ja harrastustoiminnan vilkastumisesta. Tosin kesäkin on ollut useissa kylissä toiminnan aikaa. Kesäasukkaat moninkertaistivat pienten kylien asukasmäärän. Kesäteatterit tarjosivat tasokasta viihdettä, kuten Padasjoen kesäteatterin Lehmänmaitoa ja mansikoita, joka voitti kesäteatterien Suomen mestaruuden. Kylissä erilaiset kesätapahtumat keräsivät suuria kävijämääriä. Pian on aika taas aloittaa ensi kesän tapahtumien suunnittelu. Päijät-Hämeen kylät ry:n oma iso tapahtuma on Kylämarkkinat toukokuun toisena lauantaina Lahden satamassa. Seuraavien markkinoiden suunnittelu ja kehittäminen aloitetaan syyskuun lopulla. Päijät-Hämeen kylien hallitus ja joukko markkina-aktiiveja lähtee tutustumis- ja opintomatkalle Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlille etsimään uusia ideoita ja näkökulmia tapahtuman uudistamiseen. Hallitus on muutenkin lisännyt paikallistuntemustaan kokoontumalla eri puolilla yhdistyksen toimialuetta. Reipasta ja toimeliasta syksyä Päijät-Hämeen kyliin! Sirpa Kerppilä, tiedotussihteeri Päijänne-Leaderin tiedotuslehti Lokakuu 2/2009 Julkaisija: Päijänne-Leader ry Maaseudun hankerahoituksen tiedotuslehti. Jaetaan jokaiseen talouteen Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja Sysmässä. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Painos: kpl. Toimituskunta: Päätoimittaja Maritta Virtanen, hallituksen jäsenet Henrik Hausen ja Kyösti Piippo Toimitus Irma Peltola / Tohtaan Tieto Layout Hannu Salmi Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa Päijänne-Leaderin toimisto Tallukantie 1, Vääksy Puhelin: (03) Telefax: (03) Avoinna ma-pe klo Toiminnanjohtaja Maritta Virtanen paijanne-leader.net Hankesihteeri Virpi Kallioinen paijanne-leader.net 11

12 Pakina Tulevan eläkeläisen unelmointia Tuula avaa keittiön verhot. Kahvinkeitin pörisee, kohta saa aamusumpit. Raitin toisella puolella Leena on jo pihalla lehtiä haravoimassa. Tuula istahtaa ruudun ääreen tutkimaan saapuneita viestejä. Hieroja Paavo ilmoittaa tulevansa torstaina kylätalolle. Tuula napauttaa heti ajanvarauspainiketta. Paavo on kyläläisten suosiossa, hieronta-ajat menevät kuin kuumille kiville. Kyllä oli onni päästä tänne asumaan, Tuula jää miettimään katsellessaan Leenan ahertamista. Oma punainen mummonmökki on varustettu uusimmalla tekniikalla. Parasta on kylän paikallisverkko. Kuvaketta napauttamalla voi varata aikoja kylässä vierailevilta palveluyrittäjiltä, tilata kaupasta ruokaa, käydä keskustelua naapureiden kanssa ja ottaa nettipuheluita maailman ääriin. Talon tietojärjestelmä valvoo, että lämpö- ja kosteusolosuhteet ovat sopivat ja hälyttää tarvittaessa huoltomiehen. Älykäs talo seuraa myös asukkaansa liikehdintää ja hälyttää apua, jos jotain äkillistä ja poikkeavaa tapahtuu. Ihanteellista ja turvallista saa asua omissa oloissaan, ja silti palvelut ja naapurit ovat sekä virtuaalisesti että konkreettisesti lähituntumassa. Talon 60 neliöön ei juuri yövieraita mahdu. Mutta se ei haittaa, sillä kylätalossa on majoitustiloja, joita asukkaat voivat varata vierailleen. Paikalliselta matkailuyrittäjältä voi tilata ateriat, ja kylätalon salissa voidaan järjestää vaikka minkälaiset kemut. Tuula on vasta hupakkoiässä, juuri eläkkeelle jäänyt kuusvitonen, ja jaksaa vielä puuhailla pienellä pihallaan. Kun voimat iän myötä vähenevät, hän voi siirtyä asumaan läheiseen palvelutaloon. Toimintaa on kylätalolla paljon. Työväenopisto järjestää monenmoista koulutusta. Pihalla on myös yhteispuutarha, joka on suunniteltu vanhusten jäykkiä selkiä ja köppäjalkoja ajatellen. On kohopenkit, pitkävartiset työvälineet ja tasaiset välikäytävät, joilta yltää mukavasti kuopsuttamaan. Siellä järjestetään eri vuodenaikoihin sopivia puutarhakursseja. Ne houkuttelevat myös lähikaupungin eläkeläisiä aktiivilomalle rauhalliseen maalaisympäristöön. Kun vanhat viherpeukalot saapuvat puutarhanhoitoa opiskelemaan, joutuu kursseja vetävä nuori puutarhuri-jussi usein oppipojan asemaan. Rollaattorikansakin pääsee nauttimaan puutarhan iloista, sillä heille on tarjolla katettu kävelypolku, joka ei ole liukas talvellakaan. Polku tarjoaa iloa kaikille aisteille on tuoksuva yrttitarha, perhospuutarha ja jopa hiljainen nurkkaus huvimajoineen ja lampineen. Kyläyhteisöä ympäröivät kauniit peltomaisemat, ja Päijänne on lähituntumassa. Rantasauna tarjoaa omat löyly- ja pesutilat liikuntarajoitteisille. Ei tarvitse kiivetä lauteille, vaan löylyt voi ottaa vaikka pyörätuolissa. Ei ole matkailuyrittäjän tarvinnut katua, kun valitsi asiakkaikseen seniorikansalaiset ja ryhtyi rakentamaan ympäristöä heille sopivaksi. Asiakkaita riittää, maksukykyisiä ja innostuneita. Ovikellon helinä keskeyttää Tuulan auvoiset ajatukset. Kahvin tuoksu on leijaillut raitin toiselle puolelle ja houkutellut Leenan naapuria tervehtimään. Sinikka Tuomikoski Koti-hankkeen vetäjä Päijänne-Leader ry:n hankerekisteri Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman uusimmat hankkeet 2009 Lounais-Päijänteen rantojen ja valuma-alueiden kunnostus Hankkeessa etsitään yhteistä toimintamallia rantojen kunnostamiseksi. Vesistöjen ja peltojen väliin perustettavista suojavyöhykkeistä tehdään suunnitelmat, kartoitetaan vesiensuojelukosteikkojen paikkoja sekä edistetään kosteikkojen perustamista. Hakija: Maakesken yhteisten vesialueiden osakaskunta Tukityyppi: Yleishyödyllinen kehittämishanke Kustannusarvio: , josta tukea 85 % = Toteutusaika: Yhteistyössä Vierumäki nousuun Esiselvityksen tavoitteena on löytää sitoutuneet yhteistyökumppanit paikalliselle tai alueelliselle hankkeelle. Hanke selvittää millainen malli syntyisi asukkaiden kotiuttamiseen maaseutukylään ja Toimitilan rakentaminen Yrittäjä rakentaa työ-, varasto- ja toimitilan Pertunmaan Mansikkamäkeen. Hakija: Maalausliike Ari Vainikka Oy, Pertunmaa Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio: , josta tukea 35 % = Toteutusaika:: Toimitilan rakentaminen Yrittäjä rakentaa lasitusalan työhön sopivat tilat Pertunmaan Kuorttiin. Hakija: Someron Lasi Ky miten kyläpalveluja parannettaisiin. Hakija: Vierumäen kyläyhdistys ry Tukityyppi: Yleishyödyllinen kehittämishanke Kustannusarvio:14 280, josta tukea 90 % = Toteutusaika: Itä-Sysmän kylätalo Valittulan Seuraintalo kunnostetaan lähialueen kylien yhteiseksi kylä- ja juhlataloksi. Hakija: Valittulan Nuorisoseura Ponnistus ry Hanketyyppi: Yleishyödyllinen investointihanke Kustannusarvio: , josta tukea 75 % = Toteutusaika: Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio:: , josta tukea 35 % = Toteutusaika: Toimitilan varustaminen Yrittäjä kehittää yritystään ja parantaa asiakaspalvelua varustamalla uudet toimistotilat työ- ja asiakaskäyttöön. Ei TE-keskuksen laillisuuspäätöstä. Hakija: Stailimainos TeKo Ky, Hartola Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio: , josta Riistamyllyn kunnostus Yhdistys parantaa kiinteistön teknistä kuntoa ja siten sen houkuttelevuutta Mansikkamäen kylän yhteisenä kokoontumistilana. Tavoitteena on myös luoda puitteita uusille toiminnoille. Hakija: Pertunmaan Riistamiehet ry, Pertunmaa Hanketyyppi: Yleishyödyllinen investointihanke Kustannusarvio: , josta tukea 75 % = Toteutusaika: Asikkalan historian Hinkala Asikkalan kirkonkylälle rakennetaan arkisto-varastorakennus, johon tallennetaan yhdistysten ja yhteisöjen tutkimuksia, valokuvia, äänitteitä, kirjanpitoa sekä pienesineistöä. Hanke luo puitteita myös yhdistyksen uusille toiminnoille. Hakija: Asikkalan kotiseutuyhdistys ry Hanketyyppi: Yleishyödyllinen investointihanke Kustannusarvio: , josta tukea 75 % = Toteutusaika: Päijänne-Leader ry:n puoltamat uusimmat yritystuet 2009 tukea 30 % = Toteutusaika: Kuva- ja käyttötaiteen yhteisnäyttelyn investoinnit Yrittäjä hankkii kaluston ja laitteet, jotka mahdollistavat Ars Auttoinen -näyttelytoiminnan järjestämisen. Ei laillisuuspäätöstä. Hakija: Suomen Muotoilutoimisto Tmi, Padasjoki Tukityyppi: Yrityksen investointituki Kustannusarvio: , josta tukea 30 % = Toteutusaika: HANKEHAku Päijänne-Leader ry hakee uusia hankkeita käynnistettäväksi. Rahoitamme maaseudun kehittämistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä paikallisen Päijänne-Leader ry:n kehittämisohjelman mukaisesti. Kehittämishankkeita ovat yleishyödylliset kehittämishankkeet, elinkeinojen kehittämishankkeet, koulutus- ja tiedotushankkeet, koordinointihankkeet sekä yleishyödylliset investoinnit. Yrityksille myönnetään käynnistys-, investointi- ja kehittämistukia. Yritystukien haku on jatkuva. Tukihakemus jätetään Päijänne-Leaderin toimistoon tai lukolliseen postilaatikkoomme osoitteessa Tallukantie 1, Vääksy. Hakijana voi olla muun muassa yhdistys, järjestö, kunta, säätiö tai osuuskunta. Neuvomme hankehakemuksen, hakukaavakkeiden ja hakemukseen tarvittavien liitteiden kokoamisessa. Päijänne- Leader puoltaa hakemuksia, mikäli ne täyttävät ohjelmakauden valintakriteerit. Soittele etukäteen numeroon (03) ja tule käymään Leader-toimistollamme. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla osoitteeseen Hankehakemusohjeet hankkeiden valintakriteereineen ja linkit maaseutuviraston uusimpiin hakukaavakkeisiin löydät verkkosivuiltamme Päijänne-Leader ry Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin HANKETREFFIT HEINOLASSA Tervetuloa Hanketreffeille Itä-Häme Taloon tiistaina kello Tilaisuus on tarkoitettu hankevetäjille, hankkeiden hausta kiinnostuneille, kuntayhteyshenkilöille sekä Päijänne-Leader ry:n hallituksen jäsenille. Tavoitteena on perustaa vertaisryhmiä eri hankkeiden hallinnoinnin ja toteuttamisen avuksi. Luvassa vinkkejä ja hyviä käytäntöjä hankehakijoille. Toimintaryhmälle on mahdollista esittää toiveita ja kehittämisehdotuksia. Pitopöydässä tarjolla jouluateria. Ilmoittaudu treffeille mennessä toimistomme numeroon tai sähköpostilla Samalla voimme sopia osallistumisestasi yhteisen tilaisuutemme ohjelman toteuttamiseen. Osoite: Kirjanpainajankatu 1, Heinola. Katso ajo-ohje tarkemmin osoitteesta Päijänne-Leader ry Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin 12

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI JA TOIMINTAKERTOMUS 2010

VUOSIRAPORTTI JA TOIMINTAKERTOMUS 2010 Päijänne-Leader ry Tallukantie 1 17200 Vääksy VUOSIRAPORTTI JA TOIMINTAKERTOMUS 2010 YHDISTYS Yleinen kokous Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 21.4. Padasjoella. Kokouksessa oli 43 osanottajaa ja sen puheenjohtajana

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimivuus Leader -toimintaryhmätyössä

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimivuus Leader -toimintaryhmätyössä Työ- ja elinkeinokeskus Toimintaryhmätyön neuvottelupäivät 2.4.2009 Pohjois-Karjalan TE-keskus Tuomo Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimivuus Leader -toimintaryhmätyössä Työvoima-

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä

Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Kansainvälinen Leaderhanke käytännössä Pieksämäki 6.10.2009 Sivu 1 6.10.2009 Kantri ry Esityksen rakenne Miksi ja miten kv-toimintaa Leader kv-hankkeen suunnittelu Leader kv-hankkeen toteuttaminen Sivu

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot