Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 Maa- ja elintarviketalous 83 Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa Sari Forsman-Hugg, Jaana Paananen, Merja Isoniemi, Inkeri Pesonen, Johanna Mäkelä, Katri Jakosuo, Sirpa Kurppa Talous

2 Maa- ja elintarviketalous s., 3 liitettä Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa Sari Forsman-Hugg, Jaana Paananen, Merja Isoniemi, Inkeri Pesonen, Johanna Mäkelä, Katri Jakosuo, Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Copyright MTT Sari Forsman-Hugg, Jaana Paananen, Merja Isoniemi, Inkeri Pesonen, Johanna Mäkelä, Katri Jakosuo, Sirpa Kurppa Julkaisija ja kustantaja MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, Helsinki Jakelu ja myynti MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, Helsinki Puhelin (09) , telekopio (09) sähköposti Julkaisuvuosi 2006 Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Kannen kuvat Koekentät: Tapio Tuomela/ MTT:n arkisto, juuston valmistus: Yrjö Tuunanen/ MTT:n arkisto, kaupassa: Tero Pajukallio/Kuvaliiteri 2

4 Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa Sari Forsman-Hugg 1), Jaana Paananen 1), Merja Isoniemi 3), Inkeri Pesonen 2), Johanna Mäkelä 3), Katri Jakosuo 1) ja Sirpa Kurppa 4) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, taloustutkimus, Luutnantintie 13, Helsinki, 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Jokioinen, 3) Kuluttajatutkimuskeskus, PL 5, Helsinki, 4) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen, Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten eri toimijoiden näkemykset laadusta ja vastuusta kohtaavat elintarvikeketjussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin elintarvikeketjun eri toimijoiden laatu- ja vastuunäkemyksiä sekä niiden konkretisoitumista toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi haettiin vastausta siihen, kuinka laaja-alaiseksi vastuu määritellään, mihin tai keneen vastuu kohdistetaan sekä miten laadusta ja vastuusta viestitään. Tutkimuksessa sovellettiin laadullista lähestymistapaa. Aineistojen hankinta toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset aineistot hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen (N=61) avulla. Tutkimuksessa haastateltiin panosteollisuuden, alkutuotannon sekä elintarviketeollisuuden ja -kaupan edustajia, kuluttajia, viranomaisia sekä edunvalvojia. Tutkimuksen rajaamiseksi ja tutkimuskysymysten konkretisoimiseksi tarkasteltavaksi valittiin kolme esimerkkituotetta ja niiden tuotantoketjut. Toisessa vaiheessa toimijaryhmien haastatteluaineistojen pohjalta saatuja tuloksia vertailtiin keskenään. Vertailun tueksi tutkimuksen loppupuolella järjestettiin toimijaryhmille yhteisesti kaksi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui 13 edustajaa elintarvikeketjun kaikista eri osista. Tutkimus osoittaa, että laatu ja vastuu linkittyvät toisiinsa käsitteellisesti. Vastuu voidaan nähdä olennaisena osana laatua ja laatutyötä. Panosteollisuudessa vastuu ulotettiin tuotantopanosten soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen aina lopputuotteen laatuvaikutuksiin. Alkutuotannossa vastuu miellettiin erityisesti tuotannon laatukriteerien täyttymiseksi, kun taas elintarviketeollisuudessa se ymmärrettiin kokonaisvaltaisesti korkeaksi laatutyöksi. Elintarvikekaupalle vastuullinen toiminta merkitsi laadukkaita hankintoja ja vastuullista asiakaspalvelua. Kuluttajien näkemykset elintarvikeketjun vastuullisuudesta olivat ennen muuta sidoksissa laadukkaaseen ja turvalliseen ruoan tuotantoon ja tarjontaan, mutta myös yleisempiin kestävää kehitystä ja eettisiä toimintatapoja koskeviin kysymyksiin. Kaikki ketjun toimijat linkittivät tuoteturvallisuuden keskeiseksi 3

5 osaksi laatua ja laatutyötä. Jäljitettävyys jakoi näkemyksiä ketjun toimijoiden kesken. Sitä pidettiin tärkeänä, jotta voidaan selvittää tuotteiden alkuperä ja hallita tuote-eräkohtaisia riskejä ja jäljitettävyyskustannuksia. Läpinäkyvyys koettiin jäljitettävyyttä laajempana asiana. Sen katsottiin liittyvän yritystoiminnan avoimuuteen ja rehellisyyteen. Eri toimijaryhmien mielipiteet yhteiskuntavastuuseen liittyvistä tekijöistä olivat samansuuntaisia alan kirjallisuuden kanssa. Liiketoiminnan kannattavuutta pidettiin taloudellisen vastuun keskeisimpänä tekijänä. Sosiaaliseen vastuuseen sisältyvien tekijöiden hahmottaminen oli haasteellista erityisesti kuluttajille. Sen sijaan kaikille toimijaryhmille ympäristövastuu oli tutuin yhteiskuntavastuun osa-alue. Tutkimuksen mukaan viestintää elintarvikeketjun laatu- ja vastuuasioista tulee kehittää edelleen. Kehittämistä on erityisesti viestinnässä käytettyjen käsitteiden selkeydessä ja yhtenäisyydessä sekä viestinnän avoimuudessa ja vuorovaikutteisuudessa kuluttajien ja elintarvikeketjun eri toimijoiden välillä. Asiasanat: elintarvikkeiden laatu, jäljitettävyys, kuluttaja, läpinäkyvyys, turvallisuus, vastuullisuus, yhteiskuntavastuu, elintarvikeketju 4

6 Perspectives on quality and responsibility in the food chain Sari Forsman-Hugg 1), Jaana Paananen 1), Merja Isoniemi 3), Inkeri Pesonen 2), Johanna Mäkelä 3), Katri Jakosuo 1) and Sirpa Kurppa 4) 1) MTT Agrifood Research Finland, Economic Research, Luutnantintie 13, FI Helsinki, Finland, 2) MTT Agrifood Research Finland, Biotechnology and Food Research, FI Jokioinen, Finland, 3) National Consumer Research Centre, P.O. Box 5, FI Helsinki, Finland, 4) MTT Agrifood Research Finland, Plant Production Research, FI Jokioinen, Finland, Abstract The purpose of the study was to find out how the different actors views on quality and responsibility meet in the food chain. The study examined the views on quality and responsibility of the different actors and the ways they are concretised in the interaction between them. Further questions to be answered were how broadly the concept of responsibility is defined, to what or whom the responsibility is directed and how quality and responsibility are communicated. The study applied the qualitative approach. The data were collected in two stages. The first set of data were obtained through semi-structured thematic interviews of representatives of the input industry, primary production, food industry and trade, as well as consumers, authorities and representatives of different interests (N=61). Three example products and their production chains were selected to structure the study and concretise the questions asked. In the second stage the results obtained on the basis of the data from the interviews were compared with each other. To support the comparison, two group discussions were organised for all the groups of actors. Altogether 13 representatives from all parts of the food chain participated in these discussions. The study shows that conceptually quality and responsibility are linked to each other. Responsibility can be seen as an essential element of quality and quality work. In input industry responsibility extended from the applicability of the production inputs to their specific uses all the way to the quality impacts of the final product. In primary production quality was mainly associated with meeting the quality criteria for the production, while in the food industry it was perceived in a comprehensive way as top quality work. For food trade responsible action implied high-quality purchases and responsible customer service. The consumers views on responsibility in the food chain were primarily linked to the production and supply of safe, high-quality food, but they also covered wider issues, such as sustainable development and ethical practices. All actors in the chain associated product safety as an essential element to quality and quality 5

7 work. The views on traceability were somewhat divergent. It was considered important to be able to find out the origin of the products and control the risks in specific consignments and traceability costs. Transparency was perceived as a broader issue than traceability: it was considered to relate to the openness and honesty of the business operations. The views of the different groups of actors on the elements involved in social responsibility were similar to those presented in the literature. Profitability of the business activity was considered the central factor of economic responsibility. Perceiving the factors included in social responsibility was challenging especially for the consumers. Environmental responsibility was the best known aspect of social responsibility for all groups of actors. According to the study, communication on the quality and responsibility aspects of the food chain calls for further improvement. In particular, the concepts used in the communication should be clarified and harmonised, communication should be more open and interaction between the consumers and different actors in the food chain should be improved. Index words: food quality, traceability, consumer, transparency, safety, responsibility, social responsibility, food chain 6

8 Esipuhe Vaikka merkittävä osa Suomessa kulutetuista elintarvikkeista on edelleen pääosin Suomessa tuotettuja, elämäntapojen ja kulutustottumusten muuttuessa suositaan yhä enemmän tuotteita, joiden osalta kotimaisuuden tai yleensäkin alkuperän jäljittäminen tuotantoketjussa on ongelmallista tai peräti mahdotonta. Kuluttajat valintoineen ovat edelleenkin lopullisen ostopäätöksen tekijöitä, mutta heidän puolesta päätöksiä tarjolla olevista elintarvikkeista tekevät myös kauppojen ja suurkeittiöiden sisäänostajat ja muut elintarvikeketjujen toimijat. Elintarvikemarkkinoiden globalisoituessa ja elintarvikkeiden muuttuessa entistä jalostetuimmiksi kuluttajien kuten myös sisäänostajien on yhä vaikeampaa tietää ostamansa tuotteen tai sen raaka-aineiden alkuperästä tai tuotantoympäristöistä. Globaalissa toimintaympäristössä valmistajan tai valmistuttajan nimi ei kerro mitään tuotteen valmistuspaikan sijainnista, ja toisaalta korkealle jalostettujen tai useiden tuotantovaiheiden läpikäymien tuotteiden kohdalla alkuperän määrittäminen voi olla mahdotonta. Suomessa on opittu luottamaan kuluttajille tarjolla olevien niin kotimaisten kuin myös ulkomaisten elintarvikkeiden korkeaan laatuun ja turvallisuuteen. Päätöksenteko näiltä osin on jätetty paljolti kansallisten ja EU:n elintarvikeviranomaisten huoleksi, sillä kuluttajien mahdollisuudet tuotteiden sisältöön liittyvän laadun ja turvallisuuden valvomiseen ovat käytännössä melko vähäiset. Mistä me kuluttajat elintarvikkeiden ostopäätöksiä tehdessämme oikeastaan haluamme päättää? Miksi me yleensäkin haluamme tietää, mistä ruokamme on kotoisin? Kotimaisten elintarvikkeiden ostopäätösten perustana mainitaan usein turvallisuus ja tuttuus, toisin sanoen luottamus suomalaisen elintarvikeketjun eri osien toimintatapoihin alkutuotannosta kauppaan tai suurtalousruokailuun asti. Vaikka emme tiedä kovin tarkkaan valitsemiemme tuotteiden tuotantotapoja, oletamme, että kotimaiset elintarvikeketjun yritykset toimivat kuten suomalaisessa ja myös EU:n säädösten mukaisessa yrityskulttuurissa tulee toimia. Sitä vastoin tuontielintarvikkeiden taustalla olevien mitä erilaisimpien yritysten toimintatavoista ei kuluttajilla voi olla kovin selkeää kuvaa. Kuitenkin useimmat meistä kuluttajina haluaisivat valinnoillaan vaikuttaa hyvän yrityskulttuurin puolesta, eli haluaisimme kantaa yhteiskunnallisen vastuun myös kulutuspäätöksissämme. Kestävän kehityksen mukaiseen yhteiskuntavastuuseen liitetään usein taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Jotta kuluttajat voisivat ottaa huomioon näihin liittyviä tekijöitä tuotevalinnoissaan, niistä tulisi olla olettamusten sijaan tutkittua tietoa saatavilla. Elintarvikeketjun toimijoiden yhteiskunnallinen vastuu voi olla parhaimmillaan kilpailuvaltti, mutta sen määrittäminen kuluttajan kannalta helposti lähestyttävällä tavoin on haasteellinen tehtävä. Oheisessa tutkimuksessa tätä kysymystä on lähestytty selvittämällä eri toimijoiden näkemyksiä laadusta ja vastuusta elintarvikeketjussa, miten näistä viestitään ja miten nämä kohtaavat 7

9 eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimus on toteutettu MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tutkimushankkeen koordinaatiosta on vastannut MTT erikoistutkija Sari Forsman-Huggin johdolla. Tutkimusryhmään ovat lisäksi kuuluneet tutkija Jaana Paananen, tutkija Inkeri Pesonen ja professori Sirpa Kurppa MTT:stä sekä tutkija Merja Isoniemi ja tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Raportin viimeistelyvaiheessa on avustanut vanhempi tutkija Katri Jakosuo MTT:stä. Hankkeen on rahoittanut Maa- ja metsätalousministeriö (laatujärjestelmien kehittämisen momentti) yhdessä toteuttajatahojen kanssa. Hankkeella on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtajana ylitarkastaja Suvi Ryynänen, MMM ja jäseninä ylitarkastajat Arvo Alajoki ja Marja Innanen, MMM:n laatustrategiaryhmä, prof. Visa Heinonen, Helsingin yliopiston taloustieteen laitos, johtaja Seppo Heiskanen, Elintarviketeollisuusliitto, lehtori, dosentti Ritva Järvinen, Kuopion yliopisto, pääsihteeri Raija Kara, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, johtaja Eila Kilpiö, Kuluttajatutkimuskeskus, toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi, Finfood, projektipäällikkö Pauliina Lehtimäki, ProAgria, ylitarkastaja Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Elintarvikevirasto, prof. Riitta Maijala, EELA, asiamies Ilkka Nieminen, Suomen päivittäistavarakauppa ry, prof. Kaisa Poutanen, VTT Biotekniikka, tutkimuspäällikkö Eeva-Liisa Ryhänen, MTT, toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen, Ravitsemusterapeuttien yhdistys, johtaja Markku Suojanen, MTK ja elintarvikeasiantuntija Riitta Tainio, Kuluttajaliitto. Tutkimuksen toteuttajien puolesta esitän parhaat kiitokset rahoittajalle ja ohjausryhmälle. Tutkimusta varten hankittiin laaja haastattelu- sekä ryhmäkeskusteluaineisto. Haastatteluihin osallistuneille Kuluttajatutkimuskeskuksen Kuluttajapaneelin jäsenille sekä elintarvikeketjun eri toimijoille esitän erityiskiitokset, sillä ilman näin saatuja tutkimusaineistoja hankkeen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Luontevana jatkona tässä esitetylle tutkimukselle on MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdessä elintarvikeketjun yritysten kanssa kuluvana vuonna aloittama hanke Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, joka pyrkii konkretisoimaan ja pohtimaan yhteiskuntavastuuta sekä elintarvikealan yritysten että kuluttajien näkökulmasta. Heinäkuussa 2006 Maija Puurunen tutkimuspäällikkö MTT Taloustutkimus 8

10 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulmat Tutkimuksen keskeiset käsitteet Laatu Laadun käsitteestä Elintarvikkeiden laatu Kuluttajien laatunäkemykset Laadunhallinta elintarvikeketjussa Elintarvikkeiden jäljitettävyys Läpinäkyvyys Laatutyö suomalaisessa elintarviketaloudessa Vastuu Yhteiskuntavastuu Vastuullinen kulutus Aineistot ja menetelmät Esimerkkituotantoketjut ja -tuotteet Haastattelut ja ryhmäkeskustelut Aineistojen analyysi Toimijoiden näkemyksiä laadusta ja vastuusta elintarvikeketjussa Laatunäkemykset sekä jäljitettävyys ja läpinäkyvyys Laatu ja turvallisuus Jäljitettävyys Läpinäkyvyys

11 4.2 Näkemykset yhteiskuntavastuusta Vastuullinen toiminta Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Vuorovaikutus laadun ja vastuun ketjussa Toimijoiden odotukset laadusta ja vastuullisuudesta Toimijoiden välinen vuorovaikutus Viestintä laadusta Viestintä vastuullisesta toiminnasta Vastuu ja vaikuttamismahdollisuudet sekä vastuun laaja-alaisuus Vastuullisuuden erityiskysymyksiä Vastuullisuus, kustannustehokkuus ja elintarvikkeiden hinnat Vastuullisuus ja suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuus Vastuullisuus ja terveellisten ruokatottumusten edistäminen Yhteenveto Kirjallisuus Liiteet 10

12 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Laatutyö on olennainen osa suomalaista elintarviketaloutta, ja sen kehittämiseen on keskitetty voimavaroja erityisesti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Laatutyön pohjaksi julkistettiin vuonna 1999 kansallinen laatustrategia ja laatutavoitteet, joiden toteuttamiseen elintarviketalouden toimijat ovat sitoutuneet. Laatustrategia ja -tavoitteet päivitettiin vuonna Suomen elintarviketalouden laatustrategian toiminta-ajatuksena on: Suomalainen elintarvikeketju tarjoaa kuluttajalle turvallisia ja korkealaatuisia tuotteita ja palveluita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Elintarvikeketju tekee järjestelmällistä laatutyötä ja toimii asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti ihmisiä, eläimiä ja luontoa kunnioittaen. (Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja tavoitteet 2004). Tuotteiden ja toiminnan laadun ohella on viime vuosina sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että yritysten toiminnassa nostettu esiin yhteiskuntavastuun käsite. Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yrityksen aktiivista vastuullisuutta hyvää yrityskansalaisuutta - joka perustuu yrityksen omiin lähtökohtiin, arvoihin ja strategioihin. Yhteiskuntavastuun kantaminen tarkoittaa yritykseen kohdistettujen odotusten täyttämistä. Yhteiskuntavastuu jaetaan useimmiten kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Vastuullisen yritystoiminnan taustalla on yhteiskunnan ja kansainvälisen kaupankäynnin kestävän kehityksen tukeminen. Taloudellisten arvojen rinnalle otetaan huomioon myös ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia koskevat arvot (Elkington 1997, Teollisuus ja työnantajat 2001, Niskala & Tarna 2003, Kalpala 2004). Myös suomalainen elintarviketalous on sitoutunut vastuullisen yritystoiminnan toteuttamiseen. Laatustrategiassa toiminnan vastuullisuus on kantava laatutyötä ohjaava arvo yhdessä asiakkaan tyytyväisyyden ja kannattavuuden kanssa. Laatustrategian yhtenä tavoitteena onkin elintarviketalouden vastuullisen toimintatavan vahvistaminen. Kannustimia vastuullisen toiminnan toteuttamiseen ja raportointiin on vahvistettu muun muassa kehittämällä elintarvikealan yritysten ympäristöraportointia (Elintarviketeollisuusliitto 2004). Sekä elintarviketeollisuuden että -kaupan yritykset ovat olleet aloitteellisia raportoimalla ympäristönäkökohtien lisäksi myös sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liittyviä asioita. Toistaiseksi laatustrategiasta ja -tavoitteista puuttuu kuitenkin erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta konkreettisuus. Sekä laatutyön että vastuullisen toiminnan kehittämisen haasteet kasvavat elintarvikemarkkinoiden globalisoituessa. Elintarvikemarkkinoiden globalisoitumisen myötä ruoan tuotannon ja kulutuksen välinen etäisyys on kasvanut (esim. Brom 2000). Markkinoiden kansainvälistyminen on johtanut siihen, että monille 11

13 kuluttajille elintarvikeketjun alkupää on tuntematon. Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa kuullaan usein kannanottoja, joiden mukaan kuluttajilla on lopullinen vastuu siitä, miten suomalainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus menestyvät tulevaisuudessa. Kuluttajien tietoisuutta elintarvikeketjun muista toimijoista ja näiden toimijoiden toiminnan vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan tulisi lisätä. Tulevaisuudessa kuluttajat olisi myös nähtävä elintarvikeketjun yhtenä olennaisena toimijaryhmänä, jonka kanssa tuotantoketjun toimijoiden tulisi käydä jatkuvaa vuoropuhelua. Vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset näkyvät myös eri hallinnonaloilla. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on todettu, että kansallisesti tarvitaan lisää tietoa kestävästä kehityksestä. Tutkimusten tulisi tuottaa tuotekohtaista tietoa kestävien kulutusvalintojen perustaksi sekä edistää elintarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan osallistuvien yritysten vastuullisuutta (Maa- ja metsätalousministeriö 2004). Pyrkimys kestävään kehitykseen näkyy myös ympäristöministeriön hallinnonalalla. Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan tavoitteena on, että tulevaisuudessa kuluttajille tarjottaisiin entistä enemmän tietoa kestävää kehitystä tukevista elintarvikkeista sekä ruokapalveluista (Ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö 2005). Näiden eri hallinnonalojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää elintarvikeketjun toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, entistä avoimempaa vuoropuhelua ja horisontaalista yhteistyötä. Koska vastuullisessa yritystoiminnassa on hyvin pitkälti kyse vuorovaikutuksesta yrityksen ja sen asiakkaiden ja sidosryhmien välillä (Wilenius 2005), on tärkeää tarkastella niitä rajapintoja, joissa elintarvikeketjun eri toimijat kohtaavat. Elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi on olennaista selvittää, millaisia näkemyksiä eri toimijoilla on elintarvikkeiden laadusta ja sekä omaan toimintaan liittyvästä että muiden toimijoiden vastuusta. Toistaiseksi on vähän konkreettista tietoa siitä, mitä elintarvikeketjun toimijat vastuulla ja erityisesti yhteiskuntavastuulla ymmärtävät ja miten heidän vastuukäsityksensä muodostuu. Käsillä olevassa tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovatkin erityisesti laatu- ja vastuukäsitteet ja se, miten ne linkittyvät toisiinsa. Laadun ja vastuun välistä suhdetta voidaan tarkastella myös vastuun omistajuuden ja rajojen kautta; kenellä on vastuu tietyn laadun tuottamisesta ja kuinka laaja-alainen tämä vastuu on. Kuinka aukottomasti ja läpinäkyvästi elintarvikeketju tässä suhteessa toimii? Onko jokainen elintarvikeketjun toimija tietoinen ketjun muiden toimijoiden vastuusta laatutyössä? Yritysten yhteiskuntavastuun ohella painotetaan vastuullista kuluttamista. Eettisen kuluttajuuden merkityksen kasvamisen on nähty liittyvän kuluttajien vastuun ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen. Kuluttajat vaikuttavat markkinoilla valinnoillaan. Avoimilla tuote- ja palvelumarkkinoilla kuluttajien tietämyksellä ja ymmärryksellä monimutkaistuvista elintarvikemarkkinoista on 12

14 tärkeä merkitys kuluttajien oman osallisuuden ja vastuun kannalta. ETU raportissa (Elintarviketalouden reunaehdot vuoteen 2030 mennessä) ennustetaan Suomessa siirryttävän vähitellen oppivaan ruokajärjestelmään. Sen lähtökohtana ovat kuluttajien tasapuoliset valintamahdollisuudet, hyvät edellytykset vaikuttaa ruokajärjestelmään niin kuluttajan kuin kansalaisenkin roolissa sekä niiden edellytyksenä järjestelmän läpinäkyvyys sekä tiedon tuottaminen ja saatavuus. Oppivassa ruokajärjestelmässä on keskeistä toimijoiden välinen vuorovaikutus. Ruokajärjestelmän edellytysten luomisessa vastuun nähdään olevan sekä julkisella vallalla, markkinoilla että kuluttajilla (Puolanne ym. 2002). 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulmat Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten eri toimijoiden näkemykset laadusta ja vastuusta kohtaavat elintarvikeketjussa. Elintarvikeketjun toimijoista tarkastelun kohteena olivat panosteollisuus, alkutuotanto, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa, kuluttajat sekä viranomaiset ja edunvalvojat. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri toimijoiden laatu- ja vastuunäkemyksiä sekä niiden konkretisoitumista toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksella haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten eri toimijat määrittelevät laadun ja vastuun? Kuinka laaja-alaiseksi vastuu määritellään ja mihin/keneen vastuu kohdistetaan? Miten laadusta ja vastuusta viestitään? Miten näkemykset laadusta ja vastuusta kohtaavat toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa? Yleisen laatukäsityksen lisäksi tarkastelun kohteena olivat erityisesti tuoteturvallisuus, jäljitettävyys ja elintarvikeketjun läpinäkyvyys. Vastuuta lähestyttiin yhteiskuntavastuukäsitteen näkökulmasta. Yhteiskuntavastuu jaetaan perinteisesti taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen (esim. Elkington 1997). Tutkimus toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksen koordinoinnista on vastannut MTT. Tutkimuksen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja tutkimuslaitokset. 13

15 Tutkimusaineistojen hankintaa ja haastattelukysymysten operationalisointia lähestyttiin tutkimuksessa kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisenä näkökulmana oli tarjontaketjun johtamisen näkökulma. 1 Tästä näkökulmasta tutkimuksessa tarkasteltiin elintarvikeketjua ryhmänä toimijoita kiinnittäen erityistä huomiota eri toimijoiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin laatu- ja vastuukäsitysten osalta (Kuva 1). Lähestymistavassa keskeisiä ovat asiakaslähtöisyys, yritysten liiketoimintojen suunnittelu koko tarjontaketjun näkökulmasta sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen (Trienekens ym. 2003). Laajasti määriteltynä tarjontaketjun johtaminen kattaa kaikki lisäarvoa tuottavat toiminnot koko ketjussa (Omta ym. 2001, Tan 2001). Eräänä tarjontaketjun keskeisenä tavoitteena on tuottaa arvoa, ei yksistään toimijalle tarjontaketjun alkupäässä vaan koko tarjontaketjuverkostolle mukaan lukien loppukäyttäjät (Lambert & Cooper 2000). Keskeisiä elintarvikealan tarjontaketjun tutkimusaiheita ovat esimerkiksi tarjontaketjun teknologia, ruoan turvallisuus ja laatu, kestävä taloudellinen kehitys, tieto, vuorovaikutus ja valvonta sekä tarjontaketjun hyöty-, kustannus- ja asiakasarvotekijät (Trienekens ym. 2003). Tarjontaketjun johtamisen lähestymistavassa elintarvikeketjun katsotaan muodostuvan toimijoista, jotka vertikaalisessa suunnassa toimivat yhdessä luodakseen lisäarvoa asiakkaille. Elintarvikeketjun toimijat voidaan jaotella kahdella tasolla. Yhtäältä toimijoita ovat yksittäiset henkilöt kuten maatalousyrittäjä, kaupan ostopäällikkö tai kuluttaja. Toisaalta yksittäiset toimijat ryhmänä muodostavat yrityksiä tai yhteisöjä, joilla on yleensä yhteinen päämäärä. Elintarvikeketju voidaan puolestaan nähdä prosessina, joka yhdistää ketjun eri toimijat aina raaka-aineiden tuotannosta lopputuotteen kulutukseen. Elintarvikeverkosto voi muodostua yhden toimialan kaikista toimijoista, joilla on yhdessä mahdollisuus luoda lisäarvoa asiakkaille (Omta ym. 2001). Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat elintarvikeketju ja sen eri toimijat panosteollisuudesta, alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta ja kaupasta sekä kuluttajat. Tutkimusongelmia lähestyttiin yksittäisten toimijoiden kautta; tutkimuksen lähtökohtana oletettiin, että elintarviketeollisuudessa ja kaupassa sekä hallinto- ja viranomaisorganisaatioissa yksittäisten henkilöiden päätökset ja ratkaisut heijastavat laajemmin heidän Panosteollisuus Elintarvikekauppa Alkutuotanto Elintarviketeollisuus Kuluttaja Viranomaiset ja edunvalvojat Kuva 1. Tarjontaketjun johtamisen näkökulma. 1) Engl. Supply chain management 14

16 edustamansa organisaation tavoitteita ja arvoja. Lisäksi elintarviketeollisuus ja kauppa ovat Suomessa varsin keskittyneitä, jolloin yksittäisen toimijan rooli koko elintarvikeketjussa voi muodostua merkittäväksi. Toisena näkökulmana oli käyttäjälähtöinen kuluttajatutkimus, jonka tarkoituksena on edistää tuotteiden, tuotantotapojen ja -tekniikoiden kehittäjien ja käyttäjien välistä vuoropuhelua. Kuluttajien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen edellyttää kuluttajien näkemyksien tuomista elintarvikeketjun toimijoille, julkisen vallan käyttöön sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Käyttäjälähtöisen kuluttajatutkimuksen näkökulmaa sovellettiin tässä tutkimuksessa tarkastelemalla kuluttajien näkemyksiä laadusta ja yhteiskuntavastuusta sekä kuluttajien vastuullisuudesta osana kuluttajien arkisia toimintastrategioita (ks. esim. Holm & Kildevang 1996, Mäkelä 2002, Timonen 2002, Järvelä & Mäkelä 2005). Tutkimusraportin luvussa kaksi esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet. Luvussa kolme esitetään tutkimusmenetelmät, kerätyt aineistot ja aineistojen analyysi. Luku neljä sisältää haastateltujen näkemykset laadusta ja vastuusta sekä näkemysten vertailun aiempiin tutkimuksiin ja tutkimuksen keskeisiä käsitteitä koskeviin teoreettisiin tarkasteluihin. Luvussa viisi tarkastellaan laatu- ja vastuunäkemysten kohtaamista haastateltujen toimijaryhmien välisessä vuorovaikutuksessa. Luvussa kuusi pohditaan muutamia vastuullisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä. Tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset esitetään viimeisessä luvussa. 2 Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat laatu, vastuu, jäljitettävyys ja läpinäkyvyys. Tämän luvun tarkastelu pohjautuu kirjallisuuden ohella empiiristen tutkimusten tuloksiin. Katsaus suomenkieliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen osoittaa, ettei laadulle ilmiönä tai käsitteenä löydy yksiselitteistä määritelmää. Laadun monimuotoisuus tekee siitä vaikeasti hallittavan käsitteen (Lillrank 1990). Perinteisessä laatuajattelussa laatu yhdistettiin lopputuotteen ominaisuuksiin ja erityisesti tuotteen virheettömyyteen. Seuraavaksi alettiin kiinnittää huomiota siihen, että tuote soveltuu käyttöönsä ja vastaa asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Tuotteiden laadun ohella alettiin kiinnittää 1980-luvulla huomiota palveluiden laatuun. Sittemmin laatuajattelu on laajentunut 1990-luvulla koskemaan prosessien laatua ja 2000-luvulla informaation laatuun ja sen käyttöön. (Savolainen 1994, Karjalainen 2001). 15

17 2.1 Laatu Laadun käsitteestä Laatututkimuksessa laatukäsitettä on määritelty lukuisilla tavoilla. Erilaisia määritelmiä on myös koottu yhteen (esim. Garvin 1988, Silén 2001). Garvin (1988) esimerkiksi on identifioinut viisi laadun näkökulmaa: filosofinen, valmistuskeskeinen, tuotekeskeinen, käyttäjä/asiakaskeskeinen ja arvokeskeinen näkökulma. Filosofisen näkökulman mukaan laatua ei voi täsmällisesti määritellä, vaan laatu on ominaisuus, jonka voi oppia käsittämään kokemuksen kautta. Laatu merkitsee lähinnä samaa kuin luontainen erinomaisuus. Valmistuskeskeisessä laatunäkemyksessä laatu ymmärretään ennen muuta ennalta asetettujen vaatimusten mukaisuutena ja virheettömyytenä (esim. laatustandardit, laatujärjestelmät). Tuotekeskeisessä näkökulmassa tuotteen laadun määrittelevät tuotteen mitattavissa olevat ominaisuudet. Asiakaskeskeisessä näkökulmassa laatu on puolestaan tuotteen kyky tyydyttää asiakkaan tarpeet ja toiveet. Arvokeskeinen näkökulma korostaa yhtäältä tuotteen hinnan ja laadun suhdetta ja toisaalta subjektiivista hyötyarvoa. Silén (2001) mainitsee laadun näkökulmia luetellessaan lisäksi muun muassa kilpailu- ja yhteiskuntakeskeisen laadun. Kilpailukeskeisellä laadulla tarkoitetaan Silénin mukaan sitä, että laatu on vähintään yhtä hyvä kuin kilpailijoilla. Yhteiskuntakeskeinen laatu määritellään puolestaan sen mukaan, mikä yrityksen toiminnan laadun kokonaisvaikutus on ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon. Yleisesti ottaen hyödykkeiden laadun katsotaan muodostuvan useamman osaalueen muodostamasta kokonaisuudesta. Yksinkertaistetusti hyödykkeiden laatu voidaan jakaa tekniseen laatuun eli siihen, mitä asiakas saa, ja toiminnalliseen laatuun eli siihen, miten asiakas kokee prosessin. Toiminnallisen ja teknisen laadun ohella tuotteiden ja palveluiden laatuun vaikuttavat useat muut tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa hyödykkeiden tuottamiseen tarvittavat fyysiset resurssit, tuotantoketjun toimivuus, hyödykkeiden saatavuus sekä hyödykkeitä tuottavien yritysten imago. Yritysten näkökulmasta kokonaislaatu muodostuu tehokkuuden ja taloudellisuuden ohella panosten, prosessien ja lopputuloksen laaduista. Lisäksi kokonaislaatuun liittyy olennaisesti henkilöstön ammattitaito sekä asiakkaan tarpeisiin vastaaminen. Jotta tuotettavat hyödykkeet vastaisivat käyttäjien tarpeita, myös asiakkaiden tyytyväisyyteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen on tärkeää. (Grönroos 1990, 2001, Kaplan & Norton 2004). Nykyisin yhä harvempi asiakas ostaa enää pelkkää tuotetta tai palvelua. Vallalla olevan käsityksen mukaan asiakkaat ostavat nykyisin tuotteista, palveluista, tiedosta, huomion osakseen saamisesta ja muista tekijöistä koostuvia tarjoamia 16

18 (Grönroos 2001). Tämä näkemys korostaa asiakkaan tuotteesta ja yrityksestä saamien mielikuvien sekä asiakkaan ja yrityksen välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Siten esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausten ulkonäkö ja informatiivisuus vaikuttavat yhä enemmän kuluttajien ostopäätöksiin Elintarvikkeiden laatu Vallitsevan käsityksen mukaan elintarvikkeiden laadun katsotaan perustuvan niiden aistittaviin ja ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, turvallisuuteen, käyttömukavuuteen sekä elintarvikkeiden tuotantoketjun toimintaan. Osaa näistä laatuun liittyvistä tekijöistä voidaan mitata erilaisilla mittareilla, mutta osa näistä tekijöistä on subjektiivisia. Subjektiivisten tekijöiden laadun arviointi on vaikeaa, sillä arviointi riippuu siitä, kenen näkökulmasta ja ketä varten arvioinnit tehdään. Elintarvikkeiden aistittavalla laadulla tarkoitetaan tuotteiden makua, hajua, ulkonäköä ja rakennetta. Aistittava laatu kertoo myös elintarvikkeen mikrobiologisesta laadusta eli siitä, onko tuote syötäväksi kelpaava. Aistittavaan laatuun liittyvien tekijöiden arviointi on joissain tapauksissa hankalaa; vaikka osa aistittavaan laatuun liittyvistä tekijöistä onkin mitattavissa, eikä niiden arviointi riipu arvioijan henkilökohtaisista tekijöistä, osa aistittavaan laatuun liittyvistä arvioista saattaa riippua esimerkiksi arvioijan henkilökohtaisista makutottumuksista. Aistittavan laadun lisäksi elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvotaan teknisesti mitattavien tekijöiden kautta. Nämä mittaukset kohdistuvat tavallisesti raaka-aineiden ja tuotteiden mikro-organismeihin, vieraisiin aineisiin sekä elintarvikkeissa luonnostaan esiintyviin myrkyllisiin yhdisteisiin. Tuoteturvallisuus on yksi keskeinen elintarvikkeiden laadun perustekijöistä. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan pääasiassa hygienia-, terveydensuojelu- ja elintarvikelakien avulla (Hannula ym. 2005). Näiden lakien perusajatuksena on turvata kuluttajien asema; lainsäädännön mukaan kuluttajan tulee saada elintarvikkeita, joiden elintarvikehygieeninen ja terveydellinen laatu on turvattu ja joista ei aiheudu kuluttajalle taloudellisia tappioita. Elintarvikkeiden laadun osatekijöitä ovat lisäksi muun muassa käyttömukavuus ja käyttötarkoitukseen soveltuvuus. Tärkeinä laadun osatekijöinä voidaan edelleen pitää elintarvikkeen esteettistä laatukuvaa, jossa elintarvikepakkausten ja pakkaamattomissa tuotteissa ulkomuodon (ulkoisen laadun) merkitys on suuri (esim. Isoniemi 1993). Elintarvikkeiden eettisen laadun merkitys on erityisesti korostunut viime vuosina. Elintarvikkeiden eettisen laadun voidaan ajatella olevan ennen kaikkea sidoksissa elintarvikkeiden tuotantoketjun toimintaan. 17

19 2.1.3 Kuluttajien laatunäkemykset Tutkimusten mukaan kuluttajat arvostavat ruoassa makua, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ruoanvalmistuksen helppoutta ja vaivattomuutta (esim. Viinisalo & Leskinen 2000, Mäkelä 2002). Brunsø ym. (2002) mainitsevat neljä laadun ulottuvuutta, joita he pitävät universaaleina ainakin läntisten teollisuusmaiden kuluttajien laatukäsityksissä. Nämä neljä laadun ulottuvuutta ovat maku ja ulkonäkö (taste and appearance), terveellisyys (health), vaivattomuus (convenience) ja tuotantotapa (process). Ne kattavat tutkijoiden näkemyksen mukaan suurimman osan kuluttajille tärkeistä ruoan laatua koskevista tekijöistä. Ruoan maku, ulkonäkö ja muut aistittavat ominaisuudet edustavat hedonista laatuulottuvuutta, jolla on kaikkina aikoina ollut suuri merkitys ruoan valinnassa. Vaivattomuus merkitsee kuluttajille muutakin kuin ostamisen helppoutta tai pikaruokailua. Vaivattomuus merkitsee lisäksi ajan sekä fyysisen tai henkisen energian säästöä joko kaikissa tai joissakin vaiheissa ostamisen, ruoaksi valmistamisen ja jätteiden hävittämisen prosesseissa. Ruoan terveellisyydestä on tutkijoiden näkemyksen mukaan tullut kuluttajille yhtä tärkeä laatutekijä kuin ruoan maku. Ruoan terveellisyyteen (health-related quality) kuluttajien näkemyksissä tutkijat sisällyttävät yhtäältä sen, miten kuluttajat mieltävät ruoan vaikutukset terveyteen. Toisaalta kuluttajat ovat myös kiinnostuneita ruoan turvallisuudesta sekä mahdollisista riskeistä. Neljännestä laadun ulottuvuudesta, ruoan tuotantotavasta on tullut kuluttajien kasvavan kiinnostuksen kohde. Tutkijat käyttävät terveellisyydestä ja tuotantotavasta myös käsitettä luottamusominaisuus (credence characteristic/quality), koska kuluttajien on näitä laatuominaisuuksia arvioidessaan luotettava eri tahoilta saamaansa tietoon. Kuluttajien laatunäkemyksissä edellä mainitut neljä laatu-ulottuvuutta eivät ole toisistaan irrallisia. Esimerkiksi arvioidessaan ruoan laatua, kuluttajat saattavat toisinaan mieltää ruoan hyvän maun ja terveellisyyden välillä olevan samansuuntainen yhteys, mutta toisinaan yhteys voidaan mieltää käänteisenä. Kuluttajat voivat toisinaan myös mieltää ruoan maun ruoan tuotantotapaan liittyvänä ominaisuutena ja toisinaan ei. Kuluttajien laatunäkemykset riippuvatkin paljon siitä, mistä tuotteesta on kyse. (Brunsø ym. 2002). Laadun moniulotteisuudesta ja kuluttajien laatunäkemysten muodostumisesta on esitetty useita malleja, joissa on otettu huomioon laatu kokonaisvaltaisena käsitteenä (esim. Brunsø ym. 2002, Peri 2006). Brunsø ym. (2002) esimerkiksi käyttävät esittämästään mallista nimitystä The Total Food Quality Model. Tässä mallissa on otettu huomioon laadun moniulotteisuus sekä hierarkkinen näkökulma kuluttajien laatunäkemysten muodostumisessa. Mallissa yhdistetään myös erilaisia kuluttajakäyttäytymisen teoreettisia näkökulmia. Esittämässään mallissa Brunsø ym. (2002) ensinnäkin erottavat toisistaan ennen ostamista ja ostamisen jälkeen tapahtuvan laadun arvioinnin. Monet ruoan laatuominaisuuksista ovat sellaisia, että niiden arvioiminen on mahdollista vasta kokemuksen perusteella. Ostohetkellä kuluttajat muodostavat tällaisista laatuominaisuuksis- 18

20 ta olettamuksia erilaisten vihjeiden perusteella (ks. myös Holm & Kildevang 1996, Timonen 2002, Järvelä & Mäkelä 2005). Mallin olettamus on, että laatu itsessään ei ole päämäärä vaan haluttu ominaisuus, koska sen avulla kuluttajat kykenevät tyydyttämään tarpeitaan ja toteuttamaan arvojaan. Perin (2006) mukaan toistaiseksi ei ole olemassa teoriaa, jonka avulla kyettäisiin jäsentämään niitä monia elementtejä, joista kokonaisvaltainen ruoan laatunäkemys rakentuu. Perin esittämässä ruoan laadun dynaamisessa mallissa laatua tarkastellaan elintarvikeketjussa kehänä kuluttajasta tuottajaan ja päinvastoin (Kuva 2). Perin mallissa tehdään oleellinen ero laadun ominaisuuksien ja suorituskyvyn välillä. Ominaisuudet ovat objektiivisia ja mitattavia, ne luodaan kontrolloidussa elintarvikeketjussa tuottajalta kuluttajalle ja ne ovat samat siitä riippumatta, kuka laatua arvioi. Laadun suorituskyky puolestaan on olemassa kuluttajan ja tuotteen välisessä suhteessa. Kuluttajien subjektiivisten kokemusten laadun suorituskyvystä ja toimijoiden asettamien vaatimusten laadun ominaisuuksista tulisi kohdata elintarvikeketjussa. Tämä edellyttää jatkuvaa sekä tuotteiden laatuominaisuuksiin että kuluttajakäyttäytymiseen kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta, koska laatu on dynaaminen, muuttuva. Sekä Brunsø ym. (2002) että Peri (2006) painottavat kuluttajien laatuarviointien kontekstisidonnaisuutta. Peri (2006) toteaa, että kuluttajien laatuodotusten tärkeysjärjestykseen asettaminen on vaikeaa. Jossakin tilanteessa kuluttajan odotusten täyttymättä jääminen vain yhdenkin yksittäisen laatuodotuksen osalta saattaa johtaa tuotteen ostamatta jättämiseen. Jossakin toisessa tilanteessa puolestaan vain yhdenkin laatuodotuksen täyttyminen saattaa puolestaan johtaa tuotteen valintaan. Laatu suorituskykynä - turvallisuus - ravitsemuksellinen suorituskyky - aistinvarainen suorituskyky - toiminnallinen suorituskyky - esteettinen suorituskyky - eettinen suorituskyky - käyttömukavuus, helppous, vaivattomuus suorituskyky määriteltyinä ominaisuuksina Laatu ominaisuutena - kemiallinen - fysikaalinen - mekaaninen - rakenteellinen - mikrobiologinen - geneettiset ominaisuudet - ominaisuuksien kontekstisidonnaisuus vaatimusten tyydyttyminen tuotteen suorituskyvyn kautta ominaisuudet määriteltyinä elintarvikeketjun ehtoina Kuluttajien vaatimukset Elintarvikeketju pellolta pöytään Kuva 2. Elintarvikkeiden laadun dynaaminen malli (Peri 2006). 19

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä JOHDANTO LAATUAJATTELUUN Matti Särkelä Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan. Sitten sitä vastustetaan voimakkaasti. Sen jälkeen se hyväksytään itsestäänselvyytenä. Arthur Schopenhauer-

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ 1 2 3 Mitä on yrityksen vastuullisuusviestintä? Miten Veikkaus viestii vastuullisuutta? Lessons learned Miten viestitään? Kenelle viestitään? Mitä viestitään? Kuvaja

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa Talous tutuksi 2011 / Sari Rämö 1 SCA Packaging Finland Kuka olen? Sari Rämö, ylioppilas Lahden Yhteiskoulu, KTM Helsingin Kauppakorkeakoulu Oy Hartwall Ab/Oy

Lisätiedot

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2016 Tampere-talo 6.5.2016 SESSIO: Työkalut sosiaalisen vastuullisuuden huomiointiin Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus Julkiset hankinnat

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Johtamisjärjestelmä Näkemyksiä laadun hallintaan, sisältä ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio Joulunajan henkeen liittyen tämänvuotisen matinean tarkoituksena on innostaa yhteistyökumppaneitamme kiteyttämään omaan toimintaansa liittyvät yhteiskuntavastuun

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012

Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012 Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012 Riskiperusteisuus kuulostaa helpolta paperilla ja pomojen juhlapuheissa Jaana Husu-Kallio, 17.1.2012 Riskipohjainen

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali

KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali Esitys Naantali Frans Silvenius tutkija, MTT Tuotteen valinta Erilaisia vaihtoehtoja tuotteeksi oli useita Tuotteeksi valittiin kuitenkin ahvenpihvi Kyselyn tilanne

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot