Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 Maa- ja elintarviketalous 83 Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa Sari Forsman-Hugg, Jaana Paananen, Merja Isoniemi, Inkeri Pesonen, Johanna Mäkelä, Katri Jakosuo, Sirpa Kurppa Talous

2 Maa- ja elintarviketalous s., 3 liitettä Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa Sari Forsman-Hugg, Jaana Paananen, Merja Isoniemi, Inkeri Pesonen, Johanna Mäkelä, Katri Jakosuo, Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 ISBN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Copyright MTT Sari Forsman-Hugg, Jaana Paananen, Merja Isoniemi, Inkeri Pesonen, Johanna Mäkelä, Katri Jakosuo, Sirpa Kurppa Julkaisija ja kustantaja MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, Helsinki Jakelu ja myynti MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, Helsinki Puhelin (09) , telekopio (09) sähköposti Julkaisuvuosi 2006 Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Kannen kuvat Koekentät: Tapio Tuomela/ MTT:n arkisto, juuston valmistus: Yrjö Tuunanen/ MTT:n arkisto, kaupassa: Tero Pajukallio/Kuvaliiteri 2

4 Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa Sari Forsman-Hugg 1), Jaana Paananen 1), Merja Isoniemi 3), Inkeri Pesonen 2), Johanna Mäkelä 3), Katri Jakosuo 1) ja Sirpa Kurppa 4) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, taloustutkimus, Luutnantintie 13, Helsinki, 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Jokioinen, 3) Kuluttajatutkimuskeskus, PL 5, Helsinki, 4) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen, Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten eri toimijoiden näkemykset laadusta ja vastuusta kohtaavat elintarvikeketjussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin elintarvikeketjun eri toimijoiden laatu- ja vastuunäkemyksiä sekä niiden konkretisoitumista toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi haettiin vastausta siihen, kuinka laaja-alaiseksi vastuu määritellään, mihin tai keneen vastuu kohdistetaan sekä miten laadusta ja vastuusta viestitään. Tutkimuksessa sovellettiin laadullista lähestymistapaa. Aineistojen hankinta toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset aineistot hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen (N=61) avulla. Tutkimuksessa haastateltiin panosteollisuuden, alkutuotannon sekä elintarviketeollisuuden ja -kaupan edustajia, kuluttajia, viranomaisia sekä edunvalvojia. Tutkimuksen rajaamiseksi ja tutkimuskysymysten konkretisoimiseksi tarkasteltavaksi valittiin kolme esimerkkituotetta ja niiden tuotantoketjut. Toisessa vaiheessa toimijaryhmien haastatteluaineistojen pohjalta saatuja tuloksia vertailtiin keskenään. Vertailun tueksi tutkimuksen loppupuolella järjestettiin toimijaryhmille yhteisesti kaksi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui 13 edustajaa elintarvikeketjun kaikista eri osista. Tutkimus osoittaa, että laatu ja vastuu linkittyvät toisiinsa käsitteellisesti. Vastuu voidaan nähdä olennaisena osana laatua ja laatutyötä. Panosteollisuudessa vastuu ulotettiin tuotantopanosten soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen aina lopputuotteen laatuvaikutuksiin. Alkutuotannossa vastuu miellettiin erityisesti tuotannon laatukriteerien täyttymiseksi, kun taas elintarviketeollisuudessa se ymmärrettiin kokonaisvaltaisesti korkeaksi laatutyöksi. Elintarvikekaupalle vastuullinen toiminta merkitsi laadukkaita hankintoja ja vastuullista asiakaspalvelua. Kuluttajien näkemykset elintarvikeketjun vastuullisuudesta olivat ennen muuta sidoksissa laadukkaaseen ja turvalliseen ruoan tuotantoon ja tarjontaan, mutta myös yleisempiin kestävää kehitystä ja eettisiä toimintatapoja koskeviin kysymyksiin. Kaikki ketjun toimijat linkittivät tuoteturvallisuuden keskeiseksi 3

5 osaksi laatua ja laatutyötä. Jäljitettävyys jakoi näkemyksiä ketjun toimijoiden kesken. Sitä pidettiin tärkeänä, jotta voidaan selvittää tuotteiden alkuperä ja hallita tuote-eräkohtaisia riskejä ja jäljitettävyyskustannuksia. Läpinäkyvyys koettiin jäljitettävyyttä laajempana asiana. Sen katsottiin liittyvän yritystoiminnan avoimuuteen ja rehellisyyteen. Eri toimijaryhmien mielipiteet yhteiskuntavastuuseen liittyvistä tekijöistä olivat samansuuntaisia alan kirjallisuuden kanssa. Liiketoiminnan kannattavuutta pidettiin taloudellisen vastuun keskeisimpänä tekijänä. Sosiaaliseen vastuuseen sisältyvien tekijöiden hahmottaminen oli haasteellista erityisesti kuluttajille. Sen sijaan kaikille toimijaryhmille ympäristövastuu oli tutuin yhteiskuntavastuun osa-alue. Tutkimuksen mukaan viestintää elintarvikeketjun laatu- ja vastuuasioista tulee kehittää edelleen. Kehittämistä on erityisesti viestinnässä käytettyjen käsitteiden selkeydessä ja yhtenäisyydessä sekä viestinnän avoimuudessa ja vuorovaikutteisuudessa kuluttajien ja elintarvikeketjun eri toimijoiden välillä. Asiasanat: elintarvikkeiden laatu, jäljitettävyys, kuluttaja, läpinäkyvyys, turvallisuus, vastuullisuus, yhteiskuntavastuu, elintarvikeketju 4

6 Perspectives on quality and responsibility in the food chain Sari Forsman-Hugg 1), Jaana Paananen 1), Merja Isoniemi 3), Inkeri Pesonen 2), Johanna Mäkelä 3), Katri Jakosuo 1) and Sirpa Kurppa 4) 1) MTT Agrifood Research Finland, Economic Research, Luutnantintie 13, FI Helsinki, Finland, 2) MTT Agrifood Research Finland, Biotechnology and Food Research, FI Jokioinen, Finland, 3) National Consumer Research Centre, P.O. Box 5, FI Helsinki, Finland, 4) MTT Agrifood Research Finland, Plant Production Research, FI Jokioinen, Finland, Abstract The purpose of the study was to find out how the different actors views on quality and responsibility meet in the food chain. The study examined the views on quality and responsibility of the different actors and the ways they are concretised in the interaction between them. Further questions to be answered were how broadly the concept of responsibility is defined, to what or whom the responsibility is directed and how quality and responsibility are communicated. The study applied the qualitative approach. The data were collected in two stages. The first set of data were obtained through semi-structured thematic interviews of representatives of the input industry, primary production, food industry and trade, as well as consumers, authorities and representatives of different interests (N=61). Three example products and their production chains were selected to structure the study and concretise the questions asked. In the second stage the results obtained on the basis of the data from the interviews were compared with each other. To support the comparison, two group discussions were organised for all the groups of actors. Altogether 13 representatives from all parts of the food chain participated in these discussions. The study shows that conceptually quality and responsibility are linked to each other. Responsibility can be seen as an essential element of quality and quality work. In input industry responsibility extended from the applicability of the production inputs to their specific uses all the way to the quality impacts of the final product. In primary production quality was mainly associated with meeting the quality criteria for the production, while in the food industry it was perceived in a comprehensive way as top quality work. For food trade responsible action implied high-quality purchases and responsible customer service. The consumers views on responsibility in the food chain were primarily linked to the production and supply of safe, high-quality food, but they also covered wider issues, such as sustainable development and ethical practices. All actors in the chain associated product safety as an essential element to quality and quality 5

7 work. The views on traceability were somewhat divergent. It was considered important to be able to find out the origin of the products and control the risks in specific consignments and traceability costs. Transparency was perceived as a broader issue than traceability: it was considered to relate to the openness and honesty of the business operations. The views of the different groups of actors on the elements involved in social responsibility were similar to those presented in the literature. Profitability of the business activity was considered the central factor of economic responsibility. Perceiving the factors included in social responsibility was challenging especially for the consumers. Environmental responsibility was the best known aspect of social responsibility for all groups of actors. According to the study, communication on the quality and responsibility aspects of the food chain calls for further improvement. In particular, the concepts used in the communication should be clarified and harmonised, communication should be more open and interaction between the consumers and different actors in the food chain should be improved. Index words: food quality, traceability, consumer, transparency, safety, responsibility, social responsibility, food chain 6

8 Esipuhe Vaikka merkittävä osa Suomessa kulutetuista elintarvikkeista on edelleen pääosin Suomessa tuotettuja, elämäntapojen ja kulutustottumusten muuttuessa suositaan yhä enemmän tuotteita, joiden osalta kotimaisuuden tai yleensäkin alkuperän jäljittäminen tuotantoketjussa on ongelmallista tai peräti mahdotonta. Kuluttajat valintoineen ovat edelleenkin lopullisen ostopäätöksen tekijöitä, mutta heidän puolesta päätöksiä tarjolla olevista elintarvikkeista tekevät myös kauppojen ja suurkeittiöiden sisäänostajat ja muut elintarvikeketjujen toimijat. Elintarvikemarkkinoiden globalisoituessa ja elintarvikkeiden muuttuessa entistä jalostetuimmiksi kuluttajien kuten myös sisäänostajien on yhä vaikeampaa tietää ostamansa tuotteen tai sen raaka-aineiden alkuperästä tai tuotantoympäristöistä. Globaalissa toimintaympäristössä valmistajan tai valmistuttajan nimi ei kerro mitään tuotteen valmistuspaikan sijainnista, ja toisaalta korkealle jalostettujen tai useiden tuotantovaiheiden läpikäymien tuotteiden kohdalla alkuperän määrittäminen voi olla mahdotonta. Suomessa on opittu luottamaan kuluttajille tarjolla olevien niin kotimaisten kuin myös ulkomaisten elintarvikkeiden korkeaan laatuun ja turvallisuuteen. Päätöksenteko näiltä osin on jätetty paljolti kansallisten ja EU:n elintarvikeviranomaisten huoleksi, sillä kuluttajien mahdollisuudet tuotteiden sisältöön liittyvän laadun ja turvallisuuden valvomiseen ovat käytännössä melko vähäiset. Mistä me kuluttajat elintarvikkeiden ostopäätöksiä tehdessämme oikeastaan haluamme päättää? Miksi me yleensäkin haluamme tietää, mistä ruokamme on kotoisin? Kotimaisten elintarvikkeiden ostopäätösten perustana mainitaan usein turvallisuus ja tuttuus, toisin sanoen luottamus suomalaisen elintarvikeketjun eri osien toimintatapoihin alkutuotannosta kauppaan tai suurtalousruokailuun asti. Vaikka emme tiedä kovin tarkkaan valitsemiemme tuotteiden tuotantotapoja, oletamme, että kotimaiset elintarvikeketjun yritykset toimivat kuten suomalaisessa ja myös EU:n säädösten mukaisessa yrityskulttuurissa tulee toimia. Sitä vastoin tuontielintarvikkeiden taustalla olevien mitä erilaisimpien yritysten toimintatavoista ei kuluttajilla voi olla kovin selkeää kuvaa. Kuitenkin useimmat meistä kuluttajina haluaisivat valinnoillaan vaikuttaa hyvän yrityskulttuurin puolesta, eli haluaisimme kantaa yhteiskunnallisen vastuun myös kulutuspäätöksissämme. Kestävän kehityksen mukaiseen yhteiskuntavastuuseen liitetään usein taloudellinen vastuu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Jotta kuluttajat voisivat ottaa huomioon näihin liittyviä tekijöitä tuotevalinnoissaan, niistä tulisi olla olettamusten sijaan tutkittua tietoa saatavilla. Elintarvikeketjun toimijoiden yhteiskunnallinen vastuu voi olla parhaimmillaan kilpailuvaltti, mutta sen määrittäminen kuluttajan kannalta helposti lähestyttävällä tavoin on haasteellinen tehtävä. Oheisessa tutkimuksessa tätä kysymystä on lähestytty selvittämällä eri toimijoiden näkemyksiä laadusta ja vastuusta elintarvikeketjussa, miten näistä viestitään ja miten nämä kohtaavat 7

9 eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimus on toteutettu MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tutkimushankkeen koordinaatiosta on vastannut MTT erikoistutkija Sari Forsman-Huggin johdolla. Tutkimusryhmään ovat lisäksi kuuluneet tutkija Jaana Paananen, tutkija Inkeri Pesonen ja professori Sirpa Kurppa MTT:stä sekä tutkija Merja Isoniemi ja tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Raportin viimeistelyvaiheessa on avustanut vanhempi tutkija Katri Jakosuo MTT:stä. Hankkeen on rahoittanut Maa- ja metsätalousministeriö (laatujärjestelmien kehittämisen momentti) yhdessä toteuttajatahojen kanssa. Hankkeella on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtajana ylitarkastaja Suvi Ryynänen, MMM ja jäseninä ylitarkastajat Arvo Alajoki ja Marja Innanen, MMM:n laatustrategiaryhmä, prof. Visa Heinonen, Helsingin yliopiston taloustieteen laitos, johtaja Seppo Heiskanen, Elintarviketeollisuusliitto, lehtori, dosentti Ritva Järvinen, Kuopion yliopisto, pääsihteeri Raija Kara, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, johtaja Eila Kilpiö, Kuluttajatutkimuskeskus, toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi, Finfood, projektipäällikkö Pauliina Lehtimäki, ProAgria, ylitarkastaja Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Elintarvikevirasto, prof. Riitta Maijala, EELA, asiamies Ilkka Nieminen, Suomen päivittäistavarakauppa ry, prof. Kaisa Poutanen, VTT Biotekniikka, tutkimuspäällikkö Eeva-Liisa Ryhänen, MTT, toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen, Ravitsemusterapeuttien yhdistys, johtaja Markku Suojanen, MTK ja elintarvikeasiantuntija Riitta Tainio, Kuluttajaliitto. Tutkimuksen toteuttajien puolesta esitän parhaat kiitokset rahoittajalle ja ohjausryhmälle. Tutkimusta varten hankittiin laaja haastattelu- sekä ryhmäkeskusteluaineisto. Haastatteluihin osallistuneille Kuluttajatutkimuskeskuksen Kuluttajapaneelin jäsenille sekä elintarvikeketjun eri toimijoille esitän erityiskiitokset, sillä ilman näin saatuja tutkimusaineistoja hankkeen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Luontevana jatkona tässä esitetylle tutkimukselle on MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdessä elintarvikeketjun yritysten kanssa kuluvana vuonna aloittama hanke Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, joka pyrkii konkretisoimaan ja pohtimaan yhteiskuntavastuuta sekä elintarvikealan yritysten että kuluttajien näkökulmasta. Heinäkuussa 2006 Maija Puurunen tutkimuspäällikkö MTT Taloustutkimus 8

10 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulmat Tutkimuksen keskeiset käsitteet Laatu Laadun käsitteestä Elintarvikkeiden laatu Kuluttajien laatunäkemykset Laadunhallinta elintarvikeketjussa Elintarvikkeiden jäljitettävyys Läpinäkyvyys Laatutyö suomalaisessa elintarviketaloudessa Vastuu Yhteiskuntavastuu Vastuullinen kulutus Aineistot ja menetelmät Esimerkkituotantoketjut ja -tuotteet Haastattelut ja ryhmäkeskustelut Aineistojen analyysi Toimijoiden näkemyksiä laadusta ja vastuusta elintarvikeketjussa Laatunäkemykset sekä jäljitettävyys ja läpinäkyvyys Laatu ja turvallisuus Jäljitettävyys Läpinäkyvyys

11 4.2 Näkemykset yhteiskuntavastuusta Vastuullinen toiminta Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Vuorovaikutus laadun ja vastuun ketjussa Toimijoiden odotukset laadusta ja vastuullisuudesta Toimijoiden välinen vuorovaikutus Viestintä laadusta Viestintä vastuullisesta toiminnasta Vastuu ja vaikuttamismahdollisuudet sekä vastuun laaja-alaisuus Vastuullisuuden erityiskysymyksiä Vastuullisuus, kustannustehokkuus ja elintarvikkeiden hinnat Vastuullisuus ja suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuus Vastuullisuus ja terveellisten ruokatottumusten edistäminen Yhteenveto Kirjallisuus Liiteet 10

12 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Laatutyö on olennainen osa suomalaista elintarviketaloutta, ja sen kehittämiseen on keskitetty voimavaroja erityisesti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Laatutyön pohjaksi julkistettiin vuonna 1999 kansallinen laatustrategia ja laatutavoitteet, joiden toteuttamiseen elintarviketalouden toimijat ovat sitoutuneet. Laatustrategia ja -tavoitteet päivitettiin vuonna Suomen elintarviketalouden laatustrategian toiminta-ajatuksena on: Suomalainen elintarvikeketju tarjoaa kuluttajalle turvallisia ja korkealaatuisia tuotteita ja palveluita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Elintarvikeketju tekee järjestelmällistä laatutyötä ja toimii asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti ihmisiä, eläimiä ja luontoa kunnioittaen. (Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja tavoitteet 2004). Tuotteiden ja toiminnan laadun ohella on viime vuosina sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että yritysten toiminnassa nostettu esiin yhteiskuntavastuun käsite. Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yrityksen aktiivista vastuullisuutta hyvää yrityskansalaisuutta - joka perustuu yrityksen omiin lähtökohtiin, arvoihin ja strategioihin. Yhteiskuntavastuun kantaminen tarkoittaa yritykseen kohdistettujen odotusten täyttämistä. Yhteiskuntavastuu jaetaan useimmiten kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Vastuullisen yritystoiminnan taustalla on yhteiskunnan ja kansainvälisen kaupankäynnin kestävän kehityksen tukeminen. Taloudellisten arvojen rinnalle otetaan huomioon myös ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia koskevat arvot (Elkington 1997, Teollisuus ja työnantajat 2001, Niskala & Tarna 2003, Kalpala 2004). Myös suomalainen elintarviketalous on sitoutunut vastuullisen yritystoiminnan toteuttamiseen. Laatustrategiassa toiminnan vastuullisuus on kantava laatutyötä ohjaava arvo yhdessä asiakkaan tyytyväisyyden ja kannattavuuden kanssa. Laatustrategian yhtenä tavoitteena onkin elintarviketalouden vastuullisen toimintatavan vahvistaminen. Kannustimia vastuullisen toiminnan toteuttamiseen ja raportointiin on vahvistettu muun muassa kehittämällä elintarvikealan yritysten ympäristöraportointia (Elintarviketeollisuusliitto 2004). Sekä elintarviketeollisuuden että -kaupan yritykset ovat olleet aloitteellisia raportoimalla ympäristönäkökohtien lisäksi myös sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liittyviä asioita. Toistaiseksi laatustrategiasta ja -tavoitteista puuttuu kuitenkin erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta konkreettisuus. Sekä laatutyön että vastuullisen toiminnan kehittämisen haasteet kasvavat elintarvikemarkkinoiden globalisoituessa. Elintarvikemarkkinoiden globalisoitumisen myötä ruoan tuotannon ja kulutuksen välinen etäisyys on kasvanut (esim. Brom 2000). Markkinoiden kansainvälistyminen on johtanut siihen, että monille 11

13 kuluttajille elintarvikeketjun alkupää on tuntematon. Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa kuullaan usein kannanottoja, joiden mukaan kuluttajilla on lopullinen vastuu siitä, miten suomalainen alkutuotanto ja elintarviketeollisuus menestyvät tulevaisuudessa. Kuluttajien tietoisuutta elintarvikeketjun muista toimijoista ja näiden toimijoiden toiminnan vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan tulisi lisätä. Tulevaisuudessa kuluttajat olisi myös nähtävä elintarvikeketjun yhtenä olennaisena toimijaryhmänä, jonka kanssa tuotantoketjun toimijoiden tulisi käydä jatkuvaa vuoropuhelua. Vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset näkyvät myös eri hallinnonaloilla. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on todettu, että kansallisesti tarvitaan lisää tietoa kestävästä kehityksestä. Tutkimusten tulisi tuottaa tuotekohtaista tietoa kestävien kulutusvalintojen perustaksi sekä edistää elintarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan osallistuvien yritysten vastuullisuutta (Maa- ja metsätalousministeriö 2004). Pyrkimys kestävään kehitykseen näkyy myös ympäristöministeriön hallinnonalalla. Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan tavoitteena on, että tulevaisuudessa kuluttajille tarjottaisiin entistä enemmän tietoa kestävää kehitystä tukevista elintarvikkeista sekä ruokapalveluista (Ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö 2005). Näiden eri hallinnonalojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää elintarvikeketjun toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, entistä avoimempaa vuoropuhelua ja horisontaalista yhteistyötä. Koska vastuullisessa yritystoiminnassa on hyvin pitkälti kyse vuorovaikutuksesta yrityksen ja sen asiakkaiden ja sidosryhmien välillä (Wilenius 2005), on tärkeää tarkastella niitä rajapintoja, joissa elintarvikeketjun eri toimijat kohtaavat. Elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi on olennaista selvittää, millaisia näkemyksiä eri toimijoilla on elintarvikkeiden laadusta ja sekä omaan toimintaan liittyvästä että muiden toimijoiden vastuusta. Toistaiseksi on vähän konkreettista tietoa siitä, mitä elintarvikeketjun toimijat vastuulla ja erityisesti yhteiskuntavastuulla ymmärtävät ja miten heidän vastuukäsityksensä muodostuu. Käsillä olevassa tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovatkin erityisesti laatu- ja vastuukäsitteet ja se, miten ne linkittyvät toisiinsa. Laadun ja vastuun välistä suhdetta voidaan tarkastella myös vastuun omistajuuden ja rajojen kautta; kenellä on vastuu tietyn laadun tuottamisesta ja kuinka laaja-alainen tämä vastuu on. Kuinka aukottomasti ja läpinäkyvästi elintarvikeketju tässä suhteessa toimii? Onko jokainen elintarvikeketjun toimija tietoinen ketjun muiden toimijoiden vastuusta laatutyössä? Yritysten yhteiskuntavastuun ohella painotetaan vastuullista kuluttamista. Eettisen kuluttajuuden merkityksen kasvamisen on nähty liittyvän kuluttajien vastuun ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen. Kuluttajat vaikuttavat markkinoilla valinnoillaan. Avoimilla tuote- ja palvelumarkkinoilla kuluttajien tietämyksellä ja ymmärryksellä monimutkaistuvista elintarvikemarkkinoista on 12

14 tärkeä merkitys kuluttajien oman osallisuuden ja vastuun kannalta. ETU raportissa (Elintarviketalouden reunaehdot vuoteen 2030 mennessä) ennustetaan Suomessa siirryttävän vähitellen oppivaan ruokajärjestelmään. Sen lähtökohtana ovat kuluttajien tasapuoliset valintamahdollisuudet, hyvät edellytykset vaikuttaa ruokajärjestelmään niin kuluttajan kuin kansalaisenkin roolissa sekä niiden edellytyksenä järjestelmän läpinäkyvyys sekä tiedon tuottaminen ja saatavuus. Oppivassa ruokajärjestelmässä on keskeistä toimijoiden välinen vuorovaikutus. Ruokajärjestelmän edellytysten luomisessa vastuun nähdään olevan sekä julkisella vallalla, markkinoilla että kuluttajilla (Puolanne ym. 2002). 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja näkökulmat Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten eri toimijoiden näkemykset laadusta ja vastuusta kohtaavat elintarvikeketjussa. Elintarvikeketjun toimijoista tarkastelun kohteena olivat panosteollisuus, alkutuotanto, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa, kuluttajat sekä viranomaiset ja edunvalvojat. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri toimijoiden laatu- ja vastuunäkemyksiä sekä niiden konkretisoitumista toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksella haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten eri toimijat määrittelevät laadun ja vastuun? Kuinka laaja-alaiseksi vastuu määritellään ja mihin/keneen vastuu kohdistetaan? Miten laadusta ja vastuusta viestitään? Miten näkemykset laadusta ja vastuusta kohtaavat toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa? Yleisen laatukäsityksen lisäksi tarkastelun kohteena olivat erityisesti tuoteturvallisuus, jäljitettävyys ja elintarvikeketjun läpinäkyvyys. Vastuuta lähestyttiin yhteiskuntavastuukäsitteen näkökulmasta. Yhteiskuntavastuu jaetaan perinteisesti taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen (esim. Elkington 1997). Tutkimus toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksen koordinoinnista on vastannut MTT. Tutkimuksen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja tutkimuslaitokset. 13

15 Tutkimusaineistojen hankintaa ja haastattelukysymysten operationalisointia lähestyttiin tutkimuksessa kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisenä näkökulmana oli tarjontaketjun johtamisen näkökulma. 1 Tästä näkökulmasta tutkimuksessa tarkasteltiin elintarvikeketjua ryhmänä toimijoita kiinnittäen erityistä huomiota eri toimijoiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin laatu- ja vastuukäsitysten osalta (Kuva 1). Lähestymistavassa keskeisiä ovat asiakaslähtöisyys, yritysten liiketoimintojen suunnittelu koko tarjontaketjun näkökulmasta sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen (Trienekens ym. 2003). Laajasti määriteltynä tarjontaketjun johtaminen kattaa kaikki lisäarvoa tuottavat toiminnot koko ketjussa (Omta ym. 2001, Tan 2001). Eräänä tarjontaketjun keskeisenä tavoitteena on tuottaa arvoa, ei yksistään toimijalle tarjontaketjun alkupäässä vaan koko tarjontaketjuverkostolle mukaan lukien loppukäyttäjät (Lambert & Cooper 2000). Keskeisiä elintarvikealan tarjontaketjun tutkimusaiheita ovat esimerkiksi tarjontaketjun teknologia, ruoan turvallisuus ja laatu, kestävä taloudellinen kehitys, tieto, vuorovaikutus ja valvonta sekä tarjontaketjun hyöty-, kustannus- ja asiakasarvotekijät (Trienekens ym. 2003). Tarjontaketjun johtamisen lähestymistavassa elintarvikeketjun katsotaan muodostuvan toimijoista, jotka vertikaalisessa suunnassa toimivat yhdessä luodakseen lisäarvoa asiakkaille. Elintarvikeketjun toimijat voidaan jaotella kahdella tasolla. Yhtäältä toimijoita ovat yksittäiset henkilöt kuten maatalousyrittäjä, kaupan ostopäällikkö tai kuluttaja. Toisaalta yksittäiset toimijat ryhmänä muodostavat yrityksiä tai yhteisöjä, joilla on yleensä yhteinen päämäärä. Elintarvikeketju voidaan puolestaan nähdä prosessina, joka yhdistää ketjun eri toimijat aina raaka-aineiden tuotannosta lopputuotteen kulutukseen. Elintarvikeverkosto voi muodostua yhden toimialan kaikista toimijoista, joilla on yhdessä mahdollisuus luoda lisäarvoa asiakkaille (Omta ym. 2001). Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat elintarvikeketju ja sen eri toimijat panosteollisuudesta, alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta ja kaupasta sekä kuluttajat. Tutkimusongelmia lähestyttiin yksittäisten toimijoiden kautta; tutkimuksen lähtökohtana oletettiin, että elintarviketeollisuudessa ja kaupassa sekä hallinto- ja viranomaisorganisaatioissa yksittäisten henkilöiden päätökset ja ratkaisut heijastavat laajemmin heidän Panosteollisuus Elintarvikekauppa Alkutuotanto Elintarviketeollisuus Kuluttaja Viranomaiset ja edunvalvojat Kuva 1. Tarjontaketjun johtamisen näkökulma. 1) Engl. Supply chain management 14

16 edustamansa organisaation tavoitteita ja arvoja. Lisäksi elintarviketeollisuus ja kauppa ovat Suomessa varsin keskittyneitä, jolloin yksittäisen toimijan rooli koko elintarvikeketjussa voi muodostua merkittäväksi. Toisena näkökulmana oli käyttäjälähtöinen kuluttajatutkimus, jonka tarkoituksena on edistää tuotteiden, tuotantotapojen ja -tekniikoiden kehittäjien ja käyttäjien välistä vuoropuhelua. Kuluttajien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen edellyttää kuluttajien näkemyksien tuomista elintarvikeketjun toimijoille, julkisen vallan käyttöön sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Käyttäjälähtöisen kuluttajatutkimuksen näkökulmaa sovellettiin tässä tutkimuksessa tarkastelemalla kuluttajien näkemyksiä laadusta ja yhteiskuntavastuusta sekä kuluttajien vastuullisuudesta osana kuluttajien arkisia toimintastrategioita (ks. esim. Holm & Kildevang 1996, Mäkelä 2002, Timonen 2002, Järvelä & Mäkelä 2005). Tutkimusraportin luvussa kaksi esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet. Luvussa kolme esitetään tutkimusmenetelmät, kerätyt aineistot ja aineistojen analyysi. Luku neljä sisältää haastateltujen näkemykset laadusta ja vastuusta sekä näkemysten vertailun aiempiin tutkimuksiin ja tutkimuksen keskeisiä käsitteitä koskeviin teoreettisiin tarkasteluihin. Luvussa viisi tarkastellaan laatu- ja vastuunäkemysten kohtaamista haastateltujen toimijaryhmien välisessä vuorovaikutuksessa. Luvussa kuusi pohditaan muutamia vastuullisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä. Tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset esitetään viimeisessä luvussa. 2 Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat laatu, vastuu, jäljitettävyys ja läpinäkyvyys. Tämän luvun tarkastelu pohjautuu kirjallisuuden ohella empiiristen tutkimusten tuloksiin. Katsaus suomenkieliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen osoittaa, ettei laadulle ilmiönä tai käsitteenä löydy yksiselitteistä määritelmää. Laadun monimuotoisuus tekee siitä vaikeasti hallittavan käsitteen (Lillrank 1990). Perinteisessä laatuajattelussa laatu yhdistettiin lopputuotteen ominaisuuksiin ja erityisesti tuotteen virheettömyyteen. Seuraavaksi alettiin kiinnittää huomiota siihen, että tuote soveltuu käyttöönsä ja vastaa asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Tuotteiden laadun ohella alettiin kiinnittää 1980-luvulla huomiota palveluiden laatuun. Sittemmin laatuajattelu on laajentunut 1990-luvulla koskemaan prosessien laatua ja 2000-luvulla informaation laatuun ja sen käyttöön. (Savolainen 1994, Karjalainen 2001). 15

17 2.1 Laatu Laadun käsitteestä Laatututkimuksessa laatukäsitettä on määritelty lukuisilla tavoilla. Erilaisia määritelmiä on myös koottu yhteen (esim. Garvin 1988, Silén 2001). Garvin (1988) esimerkiksi on identifioinut viisi laadun näkökulmaa: filosofinen, valmistuskeskeinen, tuotekeskeinen, käyttäjä/asiakaskeskeinen ja arvokeskeinen näkökulma. Filosofisen näkökulman mukaan laatua ei voi täsmällisesti määritellä, vaan laatu on ominaisuus, jonka voi oppia käsittämään kokemuksen kautta. Laatu merkitsee lähinnä samaa kuin luontainen erinomaisuus. Valmistuskeskeisessä laatunäkemyksessä laatu ymmärretään ennen muuta ennalta asetettujen vaatimusten mukaisuutena ja virheettömyytenä (esim. laatustandardit, laatujärjestelmät). Tuotekeskeisessä näkökulmassa tuotteen laadun määrittelevät tuotteen mitattavissa olevat ominaisuudet. Asiakaskeskeisessä näkökulmassa laatu on puolestaan tuotteen kyky tyydyttää asiakkaan tarpeet ja toiveet. Arvokeskeinen näkökulma korostaa yhtäältä tuotteen hinnan ja laadun suhdetta ja toisaalta subjektiivista hyötyarvoa. Silén (2001) mainitsee laadun näkökulmia luetellessaan lisäksi muun muassa kilpailu- ja yhteiskuntakeskeisen laadun. Kilpailukeskeisellä laadulla tarkoitetaan Silénin mukaan sitä, että laatu on vähintään yhtä hyvä kuin kilpailijoilla. Yhteiskuntakeskeinen laatu määritellään puolestaan sen mukaan, mikä yrityksen toiminnan laadun kokonaisvaikutus on ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon. Yleisesti ottaen hyödykkeiden laadun katsotaan muodostuvan useamman osaalueen muodostamasta kokonaisuudesta. Yksinkertaistetusti hyödykkeiden laatu voidaan jakaa tekniseen laatuun eli siihen, mitä asiakas saa, ja toiminnalliseen laatuun eli siihen, miten asiakas kokee prosessin. Toiminnallisen ja teknisen laadun ohella tuotteiden ja palveluiden laatuun vaikuttavat useat muut tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa hyödykkeiden tuottamiseen tarvittavat fyysiset resurssit, tuotantoketjun toimivuus, hyödykkeiden saatavuus sekä hyödykkeitä tuottavien yritysten imago. Yritysten näkökulmasta kokonaislaatu muodostuu tehokkuuden ja taloudellisuuden ohella panosten, prosessien ja lopputuloksen laaduista. Lisäksi kokonaislaatuun liittyy olennaisesti henkilöstön ammattitaito sekä asiakkaan tarpeisiin vastaaminen. Jotta tuotettavat hyödykkeet vastaisivat käyttäjien tarpeita, myös asiakkaiden tyytyväisyyteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottaminen on tärkeää. (Grönroos 1990, 2001, Kaplan & Norton 2004). Nykyisin yhä harvempi asiakas ostaa enää pelkkää tuotetta tai palvelua. Vallalla olevan käsityksen mukaan asiakkaat ostavat nykyisin tuotteista, palveluista, tiedosta, huomion osakseen saamisesta ja muista tekijöistä koostuvia tarjoamia 16

18 (Grönroos 2001). Tämä näkemys korostaa asiakkaan tuotteesta ja yrityksestä saamien mielikuvien sekä asiakkaan ja yrityksen välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Siten esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausten ulkonäkö ja informatiivisuus vaikuttavat yhä enemmän kuluttajien ostopäätöksiin Elintarvikkeiden laatu Vallitsevan käsityksen mukaan elintarvikkeiden laadun katsotaan perustuvan niiden aistittaviin ja ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, turvallisuuteen, käyttömukavuuteen sekä elintarvikkeiden tuotantoketjun toimintaan. Osaa näistä laatuun liittyvistä tekijöistä voidaan mitata erilaisilla mittareilla, mutta osa näistä tekijöistä on subjektiivisia. Subjektiivisten tekijöiden laadun arviointi on vaikeaa, sillä arviointi riippuu siitä, kenen näkökulmasta ja ketä varten arvioinnit tehdään. Elintarvikkeiden aistittavalla laadulla tarkoitetaan tuotteiden makua, hajua, ulkonäköä ja rakennetta. Aistittava laatu kertoo myös elintarvikkeen mikrobiologisesta laadusta eli siitä, onko tuote syötäväksi kelpaava. Aistittavaan laatuun liittyvien tekijöiden arviointi on joissain tapauksissa hankalaa; vaikka osa aistittavaan laatuun liittyvistä tekijöistä onkin mitattavissa, eikä niiden arviointi riipu arvioijan henkilökohtaisista tekijöistä, osa aistittavaan laatuun liittyvistä arvioista saattaa riippua esimerkiksi arvioijan henkilökohtaisista makutottumuksista. Aistittavan laadun lisäksi elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvotaan teknisesti mitattavien tekijöiden kautta. Nämä mittaukset kohdistuvat tavallisesti raaka-aineiden ja tuotteiden mikro-organismeihin, vieraisiin aineisiin sekä elintarvikkeissa luonnostaan esiintyviin myrkyllisiin yhdisteisiin. Tuoteturvallisuus on yksi keskeinen elintarvikkeiden laadun perustekijöistä. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan pääasiassa hygienia-, terveydensuojelu- ja elintarvikelakien avulla (Hannula ym. 2005). Näiden lakien perusajatuksena on turvata kuluttajien asema; lainsäädännön mukaan kuluttajan tulee saada elintarvikkeita, joiden elintarvikehygieeninen ja terveydellinen laatu on turvattu ja joista ei aiheudu kuluttajalle taloudellisia tappioita. Elintarvikkeiden laadun osatekijöitä ovat lisäksi muun muassa käyttömukavuus ja käyttötarkoitukseen soveltuvuus. Tärkeinä laadun osatekijöinä voidaan edelleen pitää elintarvikkeen esteettistä laatukuvaa, jossa elintarvikepakkausten ja pakkaamattomissa tuotteissa ulkomuodon (ulkoisen laadun) merkitys on suuri (esim. Isoniemi 1993). Elintarvikkeiden eettisen laadun merkitys on erityisesti korostunut viime vuosina. Elintarvikkeiden eettisen laadun voidaan ajatella olevan ennen kaikkea sidoksissa elintarvikkeiden tuotantoketjun toimintaan. 17

19 2.1.3 Kuluttajien laatunäkemykset Tutkimusten mukaan kuluttajat arvostavat ruoassa makua, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ruoanvalmistuksen helppoutta ja vaivattomuutta (esim. Viinisalo & Leskinen 2000, Mäkelä 2002). Brunsø ym. (2002) mainitsevat neljä laadun ulottuvuutta, joita he pitävät universaaleina ainakin läntisten teollisuusmaiden kuluttajien laatukäsityksissä. Nämä neljä laadun ulottuvuutta ovat maku ja ulkonäkö (taste and appearance), terveellisyys (health), vaivattomuus (convenience) ja tuotantotapa (process). Ne kattavat tutkijoiden näkemyksen mukaan suurimman osan kuluttajille tärkeistä ruoan laatua koskevista tekijöistä. Ruoan maku, ulkonäkö ja muut aistittavat ominaisuudet edustavat hedonista laatuulottuvuutta, jolla on kaikkina aikoina ollut suuri merkitys ruoan valinnassa. Vaivattomuus merkitsee kuluttajille muutakin kuin ostamisen helppoutta tai pikaruokailua. Vaivattomuus merkitsee lisäksi ajan sekä fyysisen tai henkisen energian säästöä joko kaikissa tai joissakin vaiheissa ostamisen, ruoaksi valmistamisen ja jätteiden hävittämisen prosesseissa. Ruoan terveellisyydestä on tutkijoiden näkemyksen mukaan tullut kuluttajille yhtä tärkeä laatutekijä kuin ruoan maku. Ruoan terveellisyyteen (health-related quality) kuluttajien näkemyksissä tutkijat sisällyttävät yhtäältä sen, miten kuluttajat mieltävät ruoan vaikutukset terveyteen. Toisaalta kuluttajat ovat myös kiinnostuneita ruoan turvallisuudesta sekä mahdollisista riskeistä. Neljännestä laadun ulottuvuudesta, ruoan tuotantotavasta on tullut kuluttajien kasvavan kiinnostuksen kohde. Tutkijat käyttävät terveellisyydestä ja tuotantotavasta myös käsitettä luottamusominaisuus (credence characteristic/quality), koska kuluttajien on näitä laatuominaisuuksia arvioidessaan luotettava eri tahoilta saamaansa tietoon. Kuluttajien laatunäkemyksissä edellä mainitut neljä laatu-ulottuvuutta eivät ole toisistaan irrallisia. Esimerkiksi arvioidessaan ruoan laatua, kuluttajat saattavat toisinaan mieltää ruoan hyvän maun ja terveellisyyden välillä olevan samansuuntainen yhteys, mutta toisinaan yhteys voidaan mieltää käänteisenä. Kuluttajat voivat toisinaan myös mieltää ruoan maun ruoan tuotantotapaan liittyvänä ominaisuutena ja toisinaan ei. Kuluttajien laatunäkemykset riippuvatkin paljon siitä, mistä tuotteesta on kyse. (Brunsø ym. 2002). Laadun moniulotteisuudesta ja kuluttajien laatunäkemysten muodostumisesta on esitetty useita malleja, joissa on otettu huomioon laatu kokonaisvaltaisena käsitteenä (esim. Brunsø ym. 2002, Peri 2006). Brunsø ym. (2002) esimerkiksi käyttävät esittämästään mallista nimitystä The Total Food Quality Model. Tässä mallissa on otettu huomioon laadun moniulotteisuus sekä hierarkkinen näkökulma kuluttajien laatunäkemysten muodostumisessa. Mallissa yhdistetään myös erilaisia kuluttajakäyttäytymisen teoreettisia näkökulmia. Esittämässään mallissa Brunsø ym. (2002) ensinnäkin erottavat toisistaan ennen ostamista ja ostamisen jälkeen tapahtuvan laadun arvioinnin. Monet ruoan laatuominaisuuksista ovat sellaisia, että niiden arvioiminen on mahdollista vasta kokemuksen perusteella. Ostohetkellä kuluttajat muodostavat tällaisista laatuominaisuuksis- 18

20 ta olettamuksia erilaisten vihjeiden perusteella (ks. myös Holm & Kildevang 1996, Timonen 2002, Järvelä & Mäkelä 2005). Mallin olettamus on, että laatu itsessään ei ole päämäärä vaan haluttu ominaisuus, koska sen avulla kuluttajat kykenevät tyydyttämään tarpeitaan ja toteuttamaan arvojaan. Perin (2006) mukaan toistaiseksi ei ole olemassa teoriaa, jonka avulla kyettäisiin jäsentämään niitä monia elementtejä, joista kokonaisvaltainen ruoan laatunäkemys rakentuu. Perin esittämässä ruoan laadun dynaamisessa mallissa laatua tarkastellaan elintarvikeketjussa kehänä kuluttajasta tuottajaan ja päinvastoin (Kuva 2). Perin mallissa tehdään oleellinen ero laadun ominaisuuksien ja suorituskyvyn välillä. Ominaisuudet ovat objektiivisia ja mitattavia, ne luodaan kontrolloidussa elintarvikeketjussa tuottajalta kuluttajalle ja ne ovat samat siitä riippumatta, kuka laatua arvioi. Laadun suorituskyky puolestaan on olemassa kuluttajan ja tuotteen välisessä suhteessa. Kuluttajien subjektiivisten kokemusten laadun suorituskyvystä ja toimijoiden asettamien vaatimusten laadun ominaisuuksista tulisi kohdata elintarvikeketjussa. Tämä edellyttää jatkuvaa sekä tuotteiden laatuominaisuuksiin että kuluttajakäyttäytymiseen kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta, koska laatu on dynaaminen, muuttuva. Sekä Brunsø ym. (2002) että Peri (2006) painottavat kuluttajien laatuarviointien kontekstisidonnaisuutta. Peri (2006) toteaa, että kuluttajien laatuodotusten tärkeysjärjestykseen asettaminen on vaikeaa. Jossakin tilanteessa kuluttajan odotusten täyttymättä jääminen vain yhdenkin yksittäisen laatuodotuksen osalta saattaa johtaa tuotteen ostamatta jättämiseen. Jossakin toisessa tilanteessa puolestaan vain yhdenkin laatuodotuksen täyttyminen saattaa puolestaan johtaa tuotteen valintaan. Laatu suorituskykynä - turvallisuus - ravitsemuksellinen suorituskyky - aistinvarainen suorituskyky - toiminnallinen suorituskyky - esteettinen suorituskyky - eettinen suorituskyky - käyttömukavuus, helppous, vaivattomuus suorituskyky määriteltyinä ominaisuuksina Laatu ominaisuutena - kemiallinen - fysikaalinen - mekaaninen - rakenteellinen - mikrobiologinen - geneettiset ominaisuudet - ominaisuuksien kontekstisidonnaisuus vaatimusten tyydyttyminen tuotteen suorituskyvyn kautta ominaisuudet määriteltyinä elintarvikeketjun ehtoina Kuluttajien vaatimukset Elintarvikeketju pellolta pöytään Kuva 2. Elintarvikkeiden laadun dynaaminen malli (Peri 2006). 19

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030

Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030 Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030 MIRHAMI 2030 hankkeen loppuseminaari 10.12.2008 Helsinki Anna Kirveennummi & Johanna Mäkelä & Riikka Saarimaa Mitä ruoaksi huomenna?

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012

Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012 Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012 Riskiperusteisuus kuulostaa helpolta paperilla ja pomojen juhlapuheissa Jaana Husu-Kallio, 17.1.2012 Riskipohjainen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

Marjo Lukkari Jatkojalostus ja tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus

Marjo Lukkari Jatkojalostus ja tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus 1 Marjo Lukkari ESSEE 601M08 Jatkojalostus ja tuotteistaminen 0800675 Laatu ja turvallisuus 27.1.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO: Laatu- sekä tuoteturvallisuuskäsitteistöä... 3 Kokonaisvaltainen laatu... 3 Laatujohtaminen...

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mitä projektista opittiin ja muita huomioita

Mitä projektista opittiin ja muita huomioita Mitä projektista opittiin ja muita huomioita SFS-ISO 26000 projekti 2012-2013 Laila Törnroos Eltekon Oy 15.05.2013 Suomalaistentie 7, 02270 Espoo +358 40 568 5706 laila.tornroos@eltekon.fi www.eltekon.fi

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla?

Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Ruoan ilmastomyötäisyyden edistäminen kuluttajaviestinnällä/hiilimerkinnöin merkkiviidakon armoilla? Juha-Matti Katajajuuri, MTT Viivi Wanhalinna, MTT Haastattelututkimus: Kuluttajaviestintä osana ohjauskeinoja

Lisätiedot

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot