Joulukuu Suomen Radio- ja TV-selostajat ry Finlands Radio- och TV-reportrar rf The association of finnish radioand TV-Commentators rf

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuu 2009. Suomen Radio- ja TV-selostajat ry Finlands Radio- och TV-reportrar rf The association of finnish radioand TV-Commentators rf"

Transkriptio

1 Joulukuu 2009 Suomen Radio- ja TV-selostajat ry Finlands Radio- och TV-reportrar rf The association of finnish radioand TV-Commentators rf SUOMEN RADIO- JA TV-SELOSTAJAT

2 Radio-puolen ns. hallituksen päättämät Kopiosto-korvaukset haettavissa Kopioston ns. hallituksen päättämät radio-puolen free-kopiostokorvaukset ovat haettavissa siten, että, kirje jossa on postileima hyväksytään vielä käsittelyyn. Hakemus tehdään vapaamuotoisesti, SRTVShallitukselle osoitettuna ja omakätisesti allekirjoitettuna. Hakemuksessa tulee ilmetä kuitenkin vähintään seuraavat asiat: 1. Paljonko hakija on tehnyt radiojuttuja freelancerina vuoden 2008 aikana? 2. Mihin viestimeen hakija on tehnyt radiojuttuja? 3. Hakijan sotu 4. Hakijan pankkitilin numero. ( Mille tilille hakijan kopiostokorvaus voidaan lähettää, mikäli hakija hyväksytään vuonna 2009 korvauksensaajaksi.) 5. Hakemus lähetetään mennessä osoitteeseen: Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry /Teuvo Laine, Liutuntie 13 E 35, Kangasala. 6. Huom. puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Kangasala Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry hallitus TEBOILIN MAKSUAIKAKORTTIALENNUKSET SRTVS RY:N JÄSENILLE Oy Teboil Ab tarjoaa Suomen Radio- ja TV-selostajat Ry:n jäsenille Teboilin yksityisen henkilön Maksuaikakorttia seuraavin ehdoin: Alennukset: Teboil -maksuaikakortilla maksettaessa myönnämme yhdistykseenne kuuluvalle jäsenelle Teboil huoltoaseman tai automaattiaseman (ei koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eikä raskaan liikenteen D-automaattiasemia) kulloinkin ostohetkellä olevista hinnoista seuraavat alennukset: Terra 95E ja 98E -bensiinit./. 2,2 snt/l HiDiesel Eco -dieselöljy./. 2,2 snt/l Teboil-voiteluaineet - 10% (alle 10 litran astiat) Teboil-pullokaasu - 5% Alennukset sisältävät ALV:n 22 %. Laskutus tapahtuu kerran kuukaudessa ja laskun eräpäiväksi voi valita kuukauden 1., 10. tai 20. päivä. Tilinhoitomaksu on 1,35 euroa/lasku ja se veloitetaan vain, jos on laskutettavaa. SRTVS ry:n jäsenen hakiessa Teboilin Maksuaikakorttia hakemuksen kohtaan lisätietoja tulee merkitä SRTVS. Maksuaikakorttihakemuksen saa lähimmältä Teboil huoltamolta tai sen voi tilata osoitteesta Maksuaikakorttihakemuksen voi täyttää myös netissä Oy Teboil Ab Huoltamoliiketoiminta Tapani Tanhuanpää, markkinointipäällikkö puh

3 SRTVS 73 vuotta Jäsenlehti Suomen Radio- ja TV-selostajat ry:n jäsenlehti 13. vuosikerta Päätoimittaja: Teuvo Laine, Liutuntie 13 E 35, Kangasala Puh , matkapuh Sähköposti: Taitto: Tmi Lehtiapu / Marja Rissanen, Peltotie 3, Vuo ren taus ta Puh , puh./fax (03) , sähköposti: Toimittajat: Erja Hakkarainen, Vuohtiankatu 26 as 1, Lahti Matkapuh Jäsenlehti 1/2009 Juhani Lahti, Jäkäläkuja 13 as 9, Imatra Puh. (05) Ruokatoimittaja Kati Karapalo, Vihiojankatu 2, Tampere Musiikkitoimittaja Anita Andersson, Kaskenkaatajantie 5 D 8, Espoo p Painopaikka: Esa Print Oy, Ahertajankatu 19, Tampere ISSN Irtonumeron hinta 5 SRTVS:n pankit Sampo , Nordea Helsinki Keski-Töölö Sisältö Radio-puolen ns. hallituksen päättämät Kopiosto-korvaukset haettavissa...2 kansi Pääkirjoitus... 2 Kauko-Aatos Leväahon puhe: Arvoisat läsnäolijat, hyvä naiset ja herrat... 3 Pekka Tiilikaisen rahaston stipendi... 5 Stuart Köhler: Sinuttelu... 7 Elokuva Kauhusta nousevat kukat, tv-dokumentti Simolan suurpommituksista valmis... 8 Tauno Judin: Impilahti-seura tuottaa sotahistoriallisen tv-dokumentin... 9 VTM Matti Höökin lyhennetty CV...10 Teuvo Laine: Jori ja Jorin pikkuveli Eugen...11 Liitelomake veroilmoitukseen vuodelta Mannerheimin jalanjäljillä Pietarissa...16 Seppo Nissilän ottamia kuvia SRTVS-musiikkitapahtumasta Kangasalan kisapirtillä!...17 Muistojen kyyneleitä...18 Alpo Jortikka ja Havualttarin joulun tarina...20 HD TV eli teräväpiirtotelevisio, historiaa ja nykyaikaa...22 Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry: Faktoja...24 Etukansi: Sastamalan vanhojen kirjojen päivillä haastateltiin kirjailija Raili Mikkosta. Oikealla sihteeri Kati Karapalo tallentaa haastattelun videolle. 1

4 Pääkirjoitus SUOMEN RADIO- Selostajajärjestöllä ollut monipuolinen toimintavuosi JA TV-SELOSTAJAT Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry on toimintavuotensa aikana puuhannut monenlaista. Vuosikokous TV 2:dessa antoi pontta toiminnallisesti sillä eri jaostot sitoutuivat avustamaan erilaisten toimintatapahtumien järjestelyssä. Tästä on esimerkkinä teknisen jaoston pj. Martti Kemppi. Hän piti mielenkiintoisen alustuksen teräväpiirtotekniikasta Kangasalan Kisapirtissä järjestetyssä tilaisuudessa. Seppo Nissilä toimi siellä tilaisuuden vetäjänä. Hallituksen jäsenet Matti Saari, Kati Karapalo, Tuula Väisänen ja ohjaaja Mikko Rainio antoivat ison panoksen Sastamalan vanhojen kirjojen päivien ja Turun kirjamessujen järjestelytöissä, jossa meillä oli ensi kertaa oma osasto esittelemässä toimintaamme. Kummassakin tilaisuudessa oli paikallisradio tekemässä juttua Suomen Radio- ja TV-Selostajien toiminnasta. Ikaalisissa järjestetyssä tilaisuudessa taas Kati Karapalo, Heikki Mäenpää, Matti Saari ja Pia Temisevä auttoivat esittelytoimintamme onnistumista. Nykyään yhdistyksissä valitellaan sitä ettei talkooväkeä tahdo löytyä kun järjestellään tapahtumia. Tämä vuosi on ainakin Selostajien kohdalla antanut uutta puhtia talkoohengen muodossa. Tiedottaminen netissä on myös onnistunut. Nykyään pannaan kaikki tiedotteet sinne ja päivitetään kotisivumme /srtvs aina tarpeen vaatiessa. Sieltä löytyvät myös hakulomake ja tarvittavat tiedot kun joku järjestäytymä tön hakee jäseneksi. Vuoden kohokohta Pekka Tiilikaisen rahaston tunnustuspalkinnon jako tapahtui Ylen Isossa Pajassa. Tällä kertaa tunnustuspalkinnon sai pitkäaikainen jäsenemme Meri Louhos. Lämpimät onnittelut hänelle. Suruviestejäkin on tullut. Kunniajäsenemme Kyllikki Virolainen siirtyi rajan taa. Sa moin kirjailija Uma Aaltonen poistui yllättäen keskuudestamme. Heidän kauttaan muistamme kaikkia niitä jäseniämme, jotka ovat siirtyneet vuoden 2009 aikana keskuudestamme. Heidän muistonsa säilyköön lämpiminä mielissämme. Teuvo Laine puheenjohtaja Lämpimät onnittelut jäsenellemme Pentti Teräväiselle vuoden 2009 yrittäjäpalkinnon johdosta! Puheenjohtajaa haastateltiin Turun kirjamessuilla vastailmestyneen kirjan johdosta. 2

5 PT-Rahaston stipendi Pj. Kauko-Aatos Leväahon puhe Arvoisat läsnäolijat, hyvät naiset ja herrat Olemme tänään jakamassa 11:nnen kerran Pekka Tiilikaisen Rahaston stipendiä. Tälläkin kerralla meillä on suuresti ansioitunut stipendin saaja. Kuitenkin ennen tämän stipendin luovutusta haluaisin muutamalla siteerauksella palata rahaston isän Pekka Tiilikaisen ajatuksiin noin 60 vuotta sitten, aikaan, jolloin televisio ei vielä kuulunut kotiemme huonekaluvalikoimaan. Pekka Tiilikainenhan oli suorien selostusten sanankäytön virtuoosi, joka eläytymisellään rakensi valmiita, rikkaita mielikuvia kuuntelijan ajatusmaailmaan. Pekka oli myös tulevien selostajapolvien opettaja, joka mielellään jakoi antiaan ja kokemuksiaan. Muistan kiitollisuudella taiteilija Alexis af Enehjelm vainajaa, joka käsittääkseni on antanut Suomen radioreportaashitoiminnalle kaiken sen hyvän mitä siinä on, kirjoittaa Pekka Tiilikainen. Radioselostuksen tekemisessä avautuu aina reportterille työ, jolla on aivan rajattomat mittasuhteet. Sen kimpussa hääriessään ja sen antamia ongelmia ratkaistessaan on selostajalla kaikki voimansa, kaiken kykynsä ja ennenkaikkea kaiken luovan minänsä. Reportterin täytyy jaksaa päästä selostusaiheensa ytimeen. Reportterin on kyettävä katsomaan elämänilmiöitä syventyen ja viipyen. Pintaa syvemmälle, pintaa syvemmälle on radioselostuksissa päästävä. Pikajunan vauhdilla eteenpäin kiitävä ja vain tuokioksi sivulleen vilkuileva maailmakin tahtoo ainakin joskus tuntea syvempiäkin kouraisuja, kuin vain puolinaisuuden ja hapuilun. Tuossa muutama Pekka Tiilikaisen ohjeista ja ajatuksista radioselostuksesta. Suomen Akatemian kielitoimisto on puolestaan seurannut suomenkielen käyttöä Yleisradiossa. 27. maaliskuuta 1956 kielitoimisto lähetti Yleisradiolle kirjeen, josta muutama lause: Yleisradion kuuluttajat ja selostajat ovat äidinkielen opettajia. Vaikutuspiirin laajuus tekee yleisradion kielenkäyttäjien vastuun hyvin suureksi: mitä päivästä toiseen kuullaan radiosta, tarttuu korvaan, oli se hyvää tai huonoa. Ja sitten itse tämän tilaisuuden kohokohtaan. Pekka Tiilikaisen Rahasto on jakanut stpendinsä aiemmin Paavo Noposelle, Kosti-Heikki Lahdelle, Ilmo Lounashei- 3

6 molle, Martti Silvennoiselle, Eero Saarenheimolle, Markus Similälle, Voitto Raatikaiselle, Seppo Kannakselle, Tauno Äijälälle ja Jouko Färdille. Tänä vuonna on vuorossa musiikin monitoimiosaaja, suorien musiikkilähetysten herkkä ja iloinen Meri Annikki Louhos, joka osallistuu uutterasti myös tämän Selostajayhdistyksemme toimintaan. Meri Louhos aloitti musiikkiuransa jo kymmenvuotiaana hän lähti opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Diplomin hän suoritti Ensikonsertin Meri Louhos antoi vuonna Opinnot jatkuivat sen jälkeen Wienissä, Pariisissa, Nizzassa, Budapestissä ja USAssa. Ura taitavana säestäjänä ja kamarimuusikkona hahmottui. Meri Louhos on kasvattanut suuren joukon asiansa taitavia soittajia ja hän on kirjoittanut useita oppikirjoja. Julkisuudessa Mari Louhos on ollut erittäin pidetty Yleisradion suorien musiikkilähetysten juontaja 1970-luvulta lähtien. Kuten huomaamme niin tälläkin kertaa Pekka Tiilkaisen Rahaston vaatimattoman stipendinsaaja on todella alallamme ansioitunut henkilö. Tästä kaikesta onnittelemme Meri Louhosta ja toivotamme edelleenkin hänelle rikasta elämää. 4

7 Pekka Tiilikaisen rahaston stipendi Järjestyksessä 11 kerran kokoontui runsas lukuinen jäsenistömme YLEn Isoon pajaan, jossa marraskuun puolessa välissä luovutettiin Pekka Tiilikaisen rahaston vuoden 2009 tunnustuspalkinto musiikin monitoimiosaajalle Meri Louhokselle. Hän aloitti musiikkiuransa lapsena (10v) ja opiskelut Sibelius-Akatemiassa alkoivat Diplomin hän sai Ensikonsertin hän suoritti 1956 jonka jälkeen opinnot jatkuivat ulkomailla mm Wienissä, Pariisissa ja Nizzassa. Meri Louhos on kasvattanut uransa varrella suuren joukon taitavia soittajia ja hänen kädestään ovat lähteneet useat oppikirjat. Ylessä Meri Louhos muistetaan useiden suorien musiikkilähetysten juontajana aina 1970 luvulta lähtien. Eten kin YLEn klassinen toimitus on ollut Merille yksi tärkeimmistä paikoista. Meri Louhos oli silminnähden iloinen saamastaan huomion osoituksesta ja luovutustilaisuuden yhteydessä nautitun kahvihetken lomassa hän innostui muistelemaan huippuhetkiä radiossa. Jos urheilua selostavilla on suorituksen jälkeen selvät tulokset joiden varaan selostusta rakentaa niin musiikkikilpailuja arvostellessa tilanne oli aivan toisenlainen hän huomautti. Meri Louhos liittyi samalla ensimmäisenä naisena tähän Pekka Tiilikaisen rahaston jakamaan legendaaristen stipendin saajien joukkoon jonka aiemmin ovat saaneet Paavo Noponen, K-H Lahti, Ilmo Lounasheimo, Martti Silvennoinen, Eero Saarenheimo, Markus Similä, Voitto Raatikainen, Seppo Kannas, Tauno Äijälä ja Jouko Färd. Juhani Lahti 5

8 SRTVS:n vuosikokous oli TV 2:dessa. Selostajain liiton lehti täydentää avustajaverkostoaan Mikäli olet kiinnostunut maam me vanhimman sähköisen viestinnän järjestön lehden avustamisesta soittele pu heen joh ta ja Teuvo Lai neel le, puh tai meilaa Lompakkojäsenkortti Otamme vastaan tilauksia nahasta tehdystä moniosaisesta lompakkojäsenkortista. Lompakkoon soveltuvat hyvin luottokortit, koko SRTVS:n kortin kokoinen. Koe-erän hinta on 15 /kpl. Tilauksia ottaa vastaan puheenjohtaja Teuvo Laine, puh tai Osoitteen muutokset sähköpostilla osoitteeseen tai tekstiviestillä kännykkään

9 Stuart Köhler SINUTTELU Jo varhaislapsuudestani muistan Pekka Tiilikaisen olleen minun ja silloisten leikkitovereideni suuri idoli. Hiihtäessämme tai juostessamme kilpaa kukin vuorollaan selosti kisaa Pekkaa matkien. Pekan urheiluselostuksia kuuntelemaan ja jännäämään kokoonnuimme vuoroin toistemme koteihin. Hohdokkaimpana on jäänyt mieleen Pekan selostus ensimmäisistä sodanjälkeisistä yleisurheilun EM-kisoista vuonna 1946, jolloin Viljo Heino ja Helge Perälä juoksivat metrillä kaksoisvoittoon Mikko Hietasen ja Väinö Muinosen samanaikaisesti tuodessa maratonilta kaksoisvoiton. Edelleen unohtumattomia Pekan selostuksia ovat monet Salpausselän ja Holmenkollenin kisat sekä Marskin hautajaiset. Ihailu sai vielä uutta kantavuutta Pekan vetämästä Metsäradiosta, varsinkin sen jälkeen, kun itsekin ryhdyin metsäalaa opiskelemaan. Jo lapsuudesta asti olin ihaillut hyviä radioselostajia muitakin kuin Pekkaa. Mielessä pyöri toistuvasti salainen toive päästä itsekin joskus tekemään radioon juttua tai kuten silloin sanottiin selostusta. Taisi olla kevät 1960, kun aavistin tilaisuuteni koittavan. Sain tietää, että Suomen Yleisradio järjestää uusille tulokkaille selostajakurssin. Pyrin mukaan ja pääsin. Kolmisenkymmentä innokasta nuorta ihmistä kokoontui kauniina toukokuun päivänä Nylands Nationille eli Natsalle. Tuskin olisi Kekkosenkaan ilmestyminen kurssin avaajaksi säväyttänyt sisintäni yhtä paljon kuin Pekka Tiilikaisen ilmestyminen eteemme. Hän toimikin sitten kurssin päävetäjänä. Muista luennoitsijoista vain Leo Meller ja Adolf Turakainen ovat jääneet mieleeni. Antoisimpia, ja ainakin mieleen jäävimpiä olivat kuitenkin Pekan oppitunnit. Oikeastaan oppitunti on väärä nimitys näille estradiesityksille. Ne koostuivat lähes kokonaan hänen omista muistelmistaan. Useimmiten hän kertoi kommelluksista tai yllättävistä tilanteista, joihin selostaja saattoi joutua niin selostustilanteissa kuin talon sisälläkin ylempien johtoportaiden kanssa. Pekka osasi taitavasti käyttää liioittelua tyylin kaunistuskeinona, niin värikkäitä hänen tarinansa olivat. Kurssin lopussa Pekka ilmoitti, että kukin saa tämän jälkeen laatia ensimmäisen varsinaisen selostuksensa radion kalustolla ja studioissa. Jokainen sai itse valita aiheensa, joka piti Pekalla hyväksyttää. Valmis tuote piti johonkin määräpäivään mennessä tuoda itse mestarille tarkastettavaksi. Edelleen Pekka ilmoitti tärkeän asian. Jos selostus on hyväksyttävä, se ajetaan ulos radion ohjelmassa. Jos se ei ole kelvollinen, loppuu selostajakandidaatin ura ainakin toistaiseksi tähän. Ne, joiden jutut kelpuutetaan, saavat myös halutessaan jatkaa selostusten tekoa. Tämä merkitsi toisin sanoen mahdollisuutta päästä Suomen Yleisradion freelanceriksi, jota nimitystä tosin ei silloin vielä käytetty. Lopuksi suuri idolimme lausui oraakkelimaisesti: Kokemuksesta muuten tiedän, että tästäkin porukasta korkeintaan kolme tai neljä tulee jatkamaan selostuksien tekoa. Tässä hän oli varsin oikeassa, sillä muistaakseni kurssimme osanottajista vain Aarne Tanninen, Pasi Rutanen, Margareta Mutreich ja minä jatkoimme. Ensimmäisen selostukseni otsikoksi olin valinnut Sinuttelun. Se oli siihen aikaan jotenkin hankalan abstrakti käsite, sil- lä teitittely oli vielä yleistä, mutta toisaalta useat vanhat käyttäytymisnormit olivat sota-ajan kokemusten jälkeen alkaneet murentua. Moni tunsi jäykän teitittelyn taakaksi, mutta samalla sinutteluun siirtymisen koettiin olevan kiusallisen korkean kynnyksen takana. Oikeastaan olin itse toistuvasti tuntenut epävarmuutta korrektin puhuttelumuodon valinnassa. Oli suuri arvostuksen osoitus, kun joku vanhempi henkilö teki kanssani ihan oikeat sinunkaupat. Toisaalta taas yhteiskunta oli jo muuttunut niin, että eräät henkilöryhmät ajautuivat sinutteluun, halusivat he sitä tai eivät. Esimerkiksi arvostettuja opettajiamme Pekkaa ja kumppaneita teititeltiin luonnollisesti, vaikka he olivat kanssamme samanikäisiä. Aiheeni oli siis varsin ajankohtainen, ehkäpä suorastaan kiinnostava. Tein selostussuunnitelman. Suunnittelin haastateltavat edustamaan mahdollisimman erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Tietoisesti pyrin kuitenkin rakentamaan jutun niin, että sen olisi suosiollinen sinuttelun yleistymiselle. Pidin hyvin mielessäni Leo Mellerin ohjeen: Paperin kahina kuuluu, vaikka siihen ei koskisikaan. Olin kuitenkin suunnitellut mitä kultakin kysyn. Haastattelin mm. silloista käyttäytymisen gurua kamarineuvos Matti Viherjuurta, jonka muistan sanoneen haastattelussa: Tehdyt sinunkaupat ovat aina lopulliset, eikä niitä voi koskaan perua. Muita haastateltuja oli 4-5, mutta en muista keitä he olivat. Radion ainoa kuljetettava nauhurityyppi oli silloin vanha Maihak. Vanhemmat kollegat muistanevat vielä hyvin tämän vieterillä toimineen monta kiloa painaneen laukkumallisen laitteen, jonka kertaveto riitti muistaakseni noin kymmenen minuutin nauhoitukseen. Siihen liittyi hyvä mikki, joten äänentoisto oli varsin laadukas. Kotona suunnittelin välijuonnot sekä kirjoitin paperille ohjeet haastattelujen leikkaamisesta itseäni ja äänitarkkailijaa varten. Studiotyö oli uusi jännä kokemus. Muistan vielä, että äänitarkkailijana oli Tattari-niminen kokenut radiomies, joka ilmeisesti oli saanut ohjeet kärsivällisesti opastaa meikäläisiä ensikertalaisia. Minua sekä imarteli että nolotti, kun hän kuitenkin suhtautui minuun arvostavasti kuin vanhaan toimittajaan ja teititteli kohteliaasti. Muistan, että tämän alle puolen tunnin selostuksen montteeraamiseen kului ainakin pari tuntia. Kun työ oli valmis, se jäi taloon vietäväksi Pekka Tiilikaisen arvosteltavaksi. Jännittyneenä menin sovittuna aikana muutaman päivän kuluttua pääselostaja Pekka Tiilikaisen luo hänen sikarinhajuiseen työhuoneeseensa kuulemaan tuomioni. Sain kuulla opinnäytteeni olevan muuten hyvä, mutta yksi paha virhe siinä oli: Olin haastateltavia teititellessäni jättänyt verbit monikkomuotoon (esim. oletteko Te olleet?). Armollisesti oppimestari kuitenkin lupasi, että jos onnistun Tattarin kanssa nämä viat korjaamaan, niin ensimmäinen selostukseni kelpaa. Parin viikon kuluttua keskityimme nuoren perheeni kanssa kuuntelemaan kuuluttajan ilmoittamaa Stuart Köhlerin ohjelmaa sinuttelusta. Radio maksoi minulle ensimmäisen palkkioni. 7

10 Elokuva KAUHUSTA NOUSEVAT KUKAT, tv-dokumentti Simolan suurpommituksista valmis 58. min pituinen tv-dokumentti Simolan suurpommituksista Elokuva jakautuu kahdeksi jaksoksi (26.41 min ja min), jotka muodostavat kummatkin hyvän kokonaisuuden. Osan 2 pituutta on helppo hiukan jatkaa. On myös mahdollista tasata molemmat jaksot noin 29 minuuttia pitkiksi. Elokuvassa on myös lyhyitä näyteltyjä rekonstruktiojaksoja, joissa on käytetty myös symbolikuvia, luontokuvia ym. - Yhden vuorokauden aikana pommituksissa kuoli enemmän ihmisiä kuin Helsingin kolmessa suurimmassa pommituksessa helmikuussa 1944 yhteensä. Uhrit olivat evakoita (paljolti naisia ja lapsia), kyläläisiä, lottia, sotilaita, sotavankeja jne. Työhömme on kerätty materiaalia Simolassa ja eri puolilla Suomea. Elokuva on valmis, mutta joitain pieniä teknisiä ym. korjauksia on tarkoitus tehdä: Mm. punaiset alku- ja lopputekstit vaihdetaan valkeiksi, Ing ressin pommikoneista varoittavan naisen osuus lyhennetään. Mikko Rainio ja Teuvo Leo Niemelä esittelivät Kangasalan hotelli Urussa Simolan pommitukset elokuvaa. Tekijät puurtaneet aihetta 10 vuotta! Teuvo Leo Niemelä Kirkkonummelta: Dokumentaristi. Ollut aikaisemmin myös YLEn työntekijänä. Töitä esitetty Suomen televisiossa ja YLEn radio-ohjelmissa: mm. Marskin pojat, Rautaiset korpit Simolan taivaalla, dokumentti marsalkka Mannerheimin hautajaisista. Töitä myyty myös ulkomaille. Kesäpaikka ja äidin kotikylä Ylämaalla, Simolan lähellä. Mikko Rainio Vantaalta: Fil. maist., lehtori, toiminut myös tietokirjatoimittajana Otavassa. Tehnyt artikkeleita, karttoja, kuvia ja runoja kirjoihin sekä lehtiin. Julkaissut myös valokuvia lehdissä sekä tehnyt radiodokumentteja. Yksi viimeksi mainituista YLE 1:lle Risto Nurmen kanssa Simolan pommituksesta. (Tampereelta R. Nurmen kanssa ohjelma Luonto Lauri Viidan runoudessa YLE 1:ssä ja Teuvo Laineen kanssa Simolan pommitus Radio Moreenissa.) Simola on M.R:n äidin kotikylä ja sisarusten yhteinen kesänviettopaikka, jonka pihapiiriin kuoli kymmeniä ihmisiä. Hyvin suuri määrä video- ja radionauha-haastatteluja Simolassa ja eri puolilla Suomea, kuvauksia Simolan maastosta, muistojuhlista, vaurioituneista rakennuksista ja esineistä sekä suutaripommeista. Kirjeitä, valokuvia, piirroksia ja karttoja. Pienimuotoisia tapahtumien rekonstruktioita oikean ikäisillä henkilöillä Simolan maastossa. Tietoja sota- ym. arkistoista, sekä pommituksissa olleiden lehtikirjoituksista. Omat henkilökohtaiset rahat ja ilmaiseksi tehty vuosien työ itseäkin läheltä koskettavan ja siksi kiinnostavan aiheen parissa. Suomen kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahastolta, 8 Uudenmaan rahastolta ja Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiöltä saatu kultakin pienet apurahat. Hämeen tv-tiimi -tuotantoyhtiö on takanamme. Tapahtuma oli henkilövahingoiltaan ehkä Suomen kaikkien aikojen suurin suuronnettomuus, josta on sodan aikana ja sen jälkeenkin pitkään vaiettu. Hyökkääviä koneita oli kolmessa aallossa ehkä jopa lähes 300 (silminnäkijöiden kertomat lukumäärät hyvin erilaisia ja 12 tunnin välein tapahtuneet 3 pommitusaaltoa on usein sekoitettu toisiinsa). Simolan uhrien nimet ja todellinen lukumäärä ovat vasta nyt tutkimustemme myötä selviämässä (mm. uusi muistokivi Lappeenrannan Sankarihautausmaalle 2004; olemme löytäneet paljon uhrien hautoja myös muualta Suomesta). Pommituksen jälkeen vallitsi täysi kaaos ja haavoittuneet ja kuolleet vietiin nopeasti eri puolille Suomea. Haavoittuneita, jotka kuolivat matkalla, jätettiin eri paikkakunnille. Suuri osa kertojistamme oli pommituksen aikaan lapsia. Elokuvassa on myös tietoa lottien toiminnasta tilanteessa, jossa monet heistä menettivät henkensä. Työmme on paljolti selvitystä siitä, miten eri tavoin ihmiset ovat selvinneet äärimmäisen traumaattisista kokemuksistaan pommitustilanteessa ja myöhemmässä elämässään. Näistä tiedoista on varmasti paljon hyötyä myös vasta viime aikoina tärkeäksi tulleelle suuronnettomuuksien jälkihoidolle, varsinkin siksi, että Simolan uhrien ikäjakauma oli lapsista vanhuksiin. Mikko Rainio, ohjaaja

11 Maaliskuussa 2009 kävi Impilahti- Seuran dokumenttiryhmä tutustumassa Impilahden keskeisten saarien taistelupaikkoihin. Kuvassa vasemmalta kuvaaja Kari Kaste, käsikirjoittaja ja ohjaaja Tauno Judin ja Impilahti-Seuran puheenjohtaja ja taustatuki Pertti Hämäläinen. Tauno Judin Impilahti-Seura tuottaa sotahistoriallisen tv-dokumentin Neljä vuotta sitten julkistettiin Impilahti-Seura ry:n tuot - ta ma tv-videodokumentti Kollaa-Lemetti-Petäjäsaari-Nietjärvi. Koosteen avulla seura halusi kertoa kotiseudulla käydyistä taisteluista, joilla oli ratkaiseva merkitys koko Suomen itsenäisyydelle. Tämän vuoden alussa heräsi ajatus tehdä tv-kooste Pitkärannan saariston taisteluista v , joitten avulla lopulta pystyttiin estämään Karjalan kannaksella taistelevien suomalaisjoukkojen saarrostus. Dokumenttiohjelma on kunnianosoitus saarten taistelijoille. Sen työnimeksi on annettu Viimeiseen mieheen. Kuten ohjelmassa Kollaa ym., myös tämän ohjelman käsikirjoittaja ja ohjaaja on Tauno Judin ja ohjelman editoi Kari Kaste. Ohjelman rahoitukseen osallistuu joukko yhteisöjä, ja Tykkimiehet ry, joka tätä ennen on ollut mukana jo viiden suomalaisen tv-sotafi lmin teossa, on tarjonnut myös tämän kuvausryhmä kävi saariston keskeisillä sotasaarilla. Talvisodan ajalta ei sieltä ole kuin muutama valokuva, ja näin ollen n.54 minuutin mittaiseksi suunniteltu tv-kooste kuvitetaan kuva-arkistoista, videoarkistoista ja näytelmäepisodeista. Keskeinen saari, Petäjäsaari, sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Laatokan itärannikolta. Muita taistelujen Maaliskuussa 2009 Tauno Judin ja pitkärantalainen yhdysmies Toivo Kajava tutustuivat Pitkärannan saaristoon moottorikelkalla. 9

12 kannalta tärkeitä saaria olivat mm. Paimoinsaari, Putkisaari, Maksima ja Vuoratsu. Varhain aamulla Petäjäsaaren kohtalonpäivänä saareen iski Neuvostoliiton ilmavoimat, niin että lähikentältä jatkuvasti rullaavassa pommitus- ja hävittäjälaivueissa oli ilmassa yli sata lentokonetta. Samaan aikaan saaria moukaroi 150 keskiraskasta tykkiä ja jäältä saaren lähistöltä tulitti kymmenien suorasuuntaustykkien rivistö. Sitten tuli 32 panssarivaunua, jotka alkoivat koko ajan tulittaen kiertää saarta. Pitkärannan edustan saarien puolustuksen päävastuu oli Savosta koottujen JR 35 ja JR 38:lla. Iltapäivään tultaessa hirvittävä tulitus yhä jatkui, ja vihollinen hyökkäsi nyt saariin myös panssarirekien ja -kilpien suojassa. Puolustus alkoi lamautua. Myöhempien sotakirjatietojen mukaan saarien taisteluihin osallistui 7000 Neuvostoliiton sotilasta ja n. 700 suomalaista. Yhtenä ainoana päivänä saarten taisteluissa menetettiin 200 suomalaista, joista 140 haavoittuneina. Tämä yksi päivä vei kaatuneina 46 rantasalmelaista ja 23 nilsiäläistä. Petäjäsaaresta onkin käytetty oikeutetusti nimitystä Savon Thermopylai, sillä 6.3. Petäjäsaaressa taistelleilla ei ollut minkäänlaista perääntymismahdollisuutta. Mm. Lauri Immonen kuvaa sotaromaanissaan Unohdettujen rintama tarkasti taistelutapahtumat. 60 vuodessa sodan runteleman Petäjäsaaren puusto Palanutta Petäjäsaaren keskustaa muistolaatan lähellä. uusiutui, kunnes joku leiriytyjä vuonna 2002 jätti nuotion kytemään ja saaren koko puusto tuhoutui. Saaren puolustajien muistoksi kallioseinämään kiinnitetty marmorilaatta kuitenkin säilyi. Tv-ryhmä taltioi talviset näkymät keskeisistä sotasaarista. Palanut Petäjäsaari oli jälleen kerran ruhjottu, niin kuin se oli ollut talvisodan lopulla. Rantasalmelaisten muistolaatan vieressä, liki puolimetrisessä lumessa, oli havutettu teltanpohja ja laatan alla muistokynttilä. Jonkun taistelussa kaatuneen omainen oli 6.3. käynyt tervehtimissä esi-isiään. Ohjelma on suunniteltu esitettäväksi eli talvisodan päättymisen vuosipäivänä. SRTVS -kirjailijat tutuksi: VTM Matti Höökin lyhennetty CV Valtiot. kandidaatin tutkinto Res. vänrikki Tiedotus-, järjestö-, koulutus- ja markkinointialan tehtäviä SOK, Veronmaksajain Keskusliitto, Osuuskassojen Keskusliitto, Taloustieto ry, MTV, Suomen Työn Liitto, Matkailun Edistämiskeskus. Matkailuyrittäjä, konsultti ja vapaa toimittaja vuodesta Kirjoittanut kirjan metsäsuomalaisista: Paavo Halttunen ja pojat. Metsäsuomalaisia kahdella mantereella. Sotalapsista: Jotta edes lapset säästyisivät. Sotaorvoista: Muistojen Kyyneleitä. Keski-Uudenmaan sotaorvot muistelevat. Kaatuneitten Omaisten Liiton äänenkannattajan Huoltoviestin päätoimittaja Pääkaupunkiseudun sotaorpojen hallituksen jäsen. Helsingin Seudun sotalasten jäsen. Ylikeravan Rotaryklubin jäsen. Harrastukset : kalastus, metsästys, kuntourheilu ja kirjallisuus. Olen tullut mukaan SRTVS:n toimintaan Kauko Ahosen 10 yllyttämänä ja suosittelemana. Olemme tehneet Ahosen kanssa urheilukalastusaiheisia fi lmejä ja Juhan af Grannin kanssa muitakin matkailufi lmejä sekä suomalaista työtä propagoivia fi lmejä. Matkailun edistämiskeskuksessa ollessani tuotin myös matkailuaiheisia tietoiskuja. Ollessani Suomen Työn Liiton toimitusjohtajana sain aikaiseksi mm. 2 tunnin suoran viihdeohjelman suomalaisen työn juhlasta Helsingin messukeskuksessa. Veronmaksajain Keskusliiton tiedotussihteerinä pidin muutamia verotusta koskevia radioesitelmiä. En ole koskaan ollut varsinaisesti tv- ja radiotyössä, mutta tiedotustyöni on johtanut yhteistoimintaan alan ihmisten kanssa. Pari vuotta sitten minua haastateltiin FST:ssa sotaorpoasioissa. TV 2:den Erätuli-ohjelmissa esiinnyin viimeksi urheilukalastuksen ja metsästyksen asiantuntijana Ahvenanmaalla. Asia liittyi alan markkinointityöhöni Ahvenanmaalla.

13 Teuvo Laineen kokoamasta muistelmateoksesta, (ilmestyi syksyllä 2009) Aineiston on lahjoittanut edesmennyt srtvs-selostaja Heikki Karuvaara Jori ja Jorin pikkuveli Eugen SUKUSELVITYS ÄITINI PUOLELTA 1800-luvulla oli äitini suku tullut Venäjältä Porvooseen. Ruotsin kuningas Kustaan perustama Borgå, Linnajoki oli oleva sittemmin eräs kaikkien arvokkaimpia kaupunkeja. Siellä sanottiin sijaitsevan taiteen ja sivistyksen. Porvoota pidettiin maan toiseksi vanhimpana kaupunkina, jonka kohtaloksi tulivat tulipalot. Tästä johtuen hävisivät Petroffi en henkikirjat veroluettelosta ja kirkonkirjoista. Itse muistan äitini perheestä vain hänen sisarensa Anna- Liisan, joka oli nuorempi kuin äitini. He olivat tulleet yhdessä Helsinkiin ansiotyöhön. Porvooseen oli tullut valtaajien mukana sekä jonkin verran jälkeenpäin paljon venäläisiä asukkaita. Porvoon silloiset omat asukkaat olivat suomenruotsalaisia, joten pääkielenä oli ruotsi, vasta seuraavana venäjä ja suomi. Äiti kertoili näitä tarinoita meidän ollessa pieniä aina silloin kun kotitöiltään jouti. JORIN PIKKUVELI EUGEN MALMSTEN MUISTELEE Synnyin Helsingin kaupungin synnytyslaitoksella Tehtaankadulla 16. päivänä helmikuuta Se oli pureva pakkaspäivä. Vanhempi Jarl Karl Malmsten ja Eugenia os. Petroff olivat helsinkiläisiä, samoin heidän vanhempansa. Isäni oli ammatiltaan rikosetsivä. Suomi kuului silloin autonomisena tasavaltana tsaarin Venäjän valtakuntaan. Poliisilaitos oli venäläisten valvonnassa ja virallisia kieliä olivat suomen lisäksi ruotsi ja venäjä. Asuntomme sijaitsi Uudenmaankatu 38:ssa. Taloa kutsuttiin poliisien taloksi. Se oli työsuhdeasunto ja kuului isäni palkkaetuihin. Huone ja keittiö riitti perheellemme, johon kuului vanhempiemme lisäksi minua neljä vuotta vanhempi Georg eli Jori Malmsten (synt.1902) ja minä kuopuksena. Neljä vuotta myöhemmin (1911) meille syntyi sisar Greta. Viereisessä talossa Uudenmaankatu 40:ssa oli Pelastusarmeijan päämaja eli Temppeli. Rakennus oli puinen kuten vielä meidänkin päivinä. Sieltä kuului kaikkiin lähitaloihin torvisoittoa ja kaunista kuorolaulua kitaroiden säestyksellä. Muistan miten erityisesti kesäisin nämä olivat odotettuja tapahtumia ja lapsen mielestä suuri elämys. Toisinaan menimme pihalle saakka kuuntelemaan. Olin ollut kaksivuotias, kun pääsin äidin kanssa ensi kerran heidän kokouksiinsa. Vähän vanhempana alkoi mielenkiintoni kohdistua niihin tilaisuuksiin, joissa kuuli torvisoittoa. Erityisesti olin kiinnostunut kiiltävistä pienistä torvista. Kuulin selvästi, että niistä lähti korkeampi ääni. Jori oli alkanut isompana poikana käydä omin päin myös niissä kokouksissa, joissa kuoro lauloi kitaroiden säestyksellä. Kuoron aloittaessa lähti Jori mukaan hyvällä äänellä, vaikka hänelle tuotti aluksi vaikeuksia pysyä kuoron mukana. Kai se niin oli käynyt, että olimme Jori-veljen kanssa alkaneet imeä musiikin makua äidinmaidon lisäksi silloin, kun naapurissa Pelastusarmeijan torviseitsikko tai kitarakuoro päästi iloiset sävelet kaikkien kuultaviksi, Joka tapauksessa uusi asuntoalueemme eteläisessä kaupunginosassa oli miellyttävä elämänmuutos ja toi virkeyttä isän ja äidin olemukseen. Pelastusarmeijan täti oli maininnut äidille, että hänestä kuulostaa kuin pojalla olisi musiikillisia taipumuksia lauluun. Hän tarkoitti tällä Joria. Aloin kiinnostua naapuritalon ihmisistä uniformuissaan yhä enemmän. He keskustelivat meidän pienempien kanssa huomaavaisesti, ottivat kädestä kiinni ja kävelivät pitkin pihaa. Itse olin lapsena kovin ujo. Pysyttelin vieraiden setien ja tätien paikalla ollessa äitini hameenhelmoissa. Ollessani pihalla ja leikkiessämme olivat vanhempani seuranneet, miten olin ottanut suojelukseeni viereisen portaan Maudin. Häntä kutsuttiin Moddeksi. Tyttö oli vuoden minua nuorempi ja mielestäni kovin kiltti ja hyvin sievä. Hänellä oli kolme nukkea ja ne olivat kotileikeissä aina mukana omalla asfalttipihallamme. En hävennyt tunnustaa, että pidin nukeista paljon. Enemmän kuin Moddesta. Emme riidelleet hänen kanssaan milloinkaan, joskus pyrin halimaan häntä hyvin hellästi. Silloin tunsin kasvaneeni vuoden lisää, kun saimme kävellä yhdessä Maudin kanssa käsi kädessä Töttermanin sekatavarakauppaan Annakadulle äidin asioille. Kauppiaan karamelli oli molemmille matkan kohokohta. Talvi-iltaisin kuuntelin kotona vanhempien puheita sellaisista asioista kuin Venäjän-Japanin sota ja Viaborgin kapina. Jotkut näistä olivat tapahtuneet ennen syntymääni. Uutisina ne olivat olleet suuria asioita. Radiotahan ei vielä silloin oltu keksitty ja lehtiäkin ilmestyi vain muutama. Ei meillä eikä monella muullakaan perheellä ollut varaa tilata kotiin yhtäkään lehteä. Sen sijaan juuri kaupoissa ja kaduilla sekä pesutuvissa kulki tieto suhteellisen nopeasti ihmiseltä toiselle. Kun venäläisen laivaston sotilaat olivat aloittaneet kapinan Viaborgissa eli nykyisessä Suomenlinnassa, olivat ihmiset alkaneet aavistella, että suuressa Venäjän maassa eivät ehkä kaikki ihmiset olleetkaan onnellisia. Isä kertoi äidille, että kapinan siemen oli levitetty armeijan laivaston keskuuteen. Meidän kodin elämää ei mikään rikkonut. Se tuntui niin turvalliselta, kun äitini oli aina kotona ja isä tuli kotiin töiden jälkeen. Jori kävi Ratakadun ruotsalaista kansakoulua siinä lähellä. Äiti piti yllä hyvää järjestystä. Isällä oli lempinimenä Jali. Isä ei milloinkaan puhunut meille kovalla äänellä, vaikka joskus, kun vieraita setiä tuli kylään, he keskenään innostuivat puhumaan kovempaa. Äiti keitti kahvia ja miehet kaatoivat jotain kirkasta kuppeihinsa. 11

14 Äidillä oli usein aikaa minulle muistellessaan jo elettyä elämää ennen minua. Halusin kuulla kaikenlaista niistä ihmisistä, jotka olivat tulleet läheisiksi ollessani pieni. Eräs Hermannin kaupunginosan suurimpia siunauksia oli se, kun ensimmäinen Pelastusarmeijan osasto perustettiin Heruliin. Heidän selkeä sanomansa perustui kristilliseen Jumalan sanaan ja sosiaaliseen työskentelyyn sillä alueella missä rukous-kokoushuone sijaitsi. Toiminta sai aivan alusta alkaen kiitollisen kannattajajoukon. Yhdessä laulettiin ja kuunneltiin sanomaa Jeesuksesta. Ainoat, jotka olivat häirinneet hartaustilaisuuksia eivätkä olleet ymmärtäneet Pelastusarmeijan ja rukoushetkien merkitystä, olivat nk. hambuusit. Näiden ilkivallantekijöiden johtajaksi oli nostettu Malmstenin Jali. Silloin oli eletty lukujen vaihdetta, muisteli äiti. ÄITI JATKOI KERTOMISIAAN Tapahtui sitten niin, että Jalin sisko Anna alkoi käydä kokouksissa aina tilaisuuden tullen. Lopulta hän liittyi Pelastusarmeijaan ja Hermannin osaston pelastussotilaaksi. Kokouksissa oli ollut ihanan rauhallinen tunnelma. Sai kuulla lohduttavia sanoja. Useimmat ihmiset, jotka kävivät näissä kokouksissa, olivat itse käyneet vain jonkun vuoden kiertokoulua eivätkä olleet tottuneet tämmöiseen. Ihmiset etsivät lohtua. Huligaanien tullessa kokouksiin he ivasivat Sanan kuulijoita. Joskus jopa käyttäytyivät väkivaltaisesti. Meidän isämme ei ollut enää sen jälkeen mukana hulikoimassa, kun hänen nuorempi siskonsa Anna oli liittynyt pelastussotilaaksi. Anna sai korean hatun ja tummansinisen leningin merkkeineen Pelastusarmeijasta. Anna-siskon puheet meillä kotona veljelleen Jalille olivat alkaneet vaivata tämän mieltä: Sinun pitää sanoa niille sakilaisystävillesi, että jättävä rauhaan Hermannin Pelastusarmeijan tilaisuudet. Eikö olisi sinunkin jo aika miehistyä? Eroa joukosta, pitäisi miehellä olla muutakin tekemistä kuin johtaa räyhääjiä. Isä Jali oli ollut jonkin päivän ajatuksissaan hiljainen. Hän oli näyttänyt hämmentyneeltä. Kun aikaa oli kulunut tarpeeksi, kutsui Jali Hermannin sakkinsa kokoon. Anna on liittynyt Prälläkkään. Hän haluaa olla kaikessa mukana mitä siellä tekevät, käydä kokouksissa ja auttaa vanhuksia. Te lopetatte ne käynnit ja metelöinnit. Tällä puheella jätetään Hermannin osasto rauhaan. Joka vielä jatkaa siskoni ivaamista ja pelottelua joutuu minun käsittelyyni. Siitä ei pääse kukaan onko selvä? Jengin johtaja Jali oli puhunut. Tilanne alkoi rauhoittua. Pelastuskokouksissa alkoivat käydä myös vanhemmat ihmiset sekä aivan nuoret. He eivät olleet lähteneet villiin elämänmenoon toisten mukana vaan alkoivat etsiä jotain aivan muuta. Lähimmäisen rakkautta, Jeesuksen opin mukaan rauhaa. Kirkonmenot olivat viralliset ja jäykät. Saarnat ja papin puhumiset olivat vaikeita ymmärtää. Siksi äitikin silloin alle 20-vuotiaana alkoi käydä Pelastusarmeijan kokouksissa laulamassa. Siellä viihtyi. Äiti muuten esitti kertomansa aina niin elävästi. Siitäköhän minäkin olen saanut ne jonkinlaiset näyttelijän lahjat perintönä? Jori toi ne myöhemmin hyvin esille päästyään Suomalaiseen Oopperaan Musiikkiopiston koulunkäynnin aikana. Hyvin alkanut ura vei veljen aina ooppera- ja operettiesityksiin saakka. Omat konsertit tulivat myös. Saatuani enemmän ymmärrystä aloin tajuta, että mies, joka liikkui kodissamme, oli isäni. Vartuttuani jonkin vuoden 12 aloin kuunnella äidin ja sukulaistemme juttuja isäni Jarl-Jalin nuoruudesta. Itselleni alkoi muodostua Malmstenin Jalista kuva, joka pelotti. Isän koti oli ollut Hermannissa ja siellä isovanhempani olivat saaneet kuulla pojastaan kaikenlaista, äitini kertoi. Isäsi oli nuorena miehenä juopotellut ja tapellut. Ollut aina ensimmäisenä aloittamassa ja lopussa päällimmäisenä. Hän oli siinä joukossa, jossa kulkivat huligaanit ja hampparit. Minun oli vaikea tätä kaikkea ymmärtää, koska minua kohtaan isä oli aina ollut rauhallinen ja kiltti. Äidillä olivat heidän nuoruuden aikaiset elämänmenot kuitenkin hyvin mielessä. -Muistan, kun isäsi alkoi hakea minun tanssien päätyttyä saatolle kotiin. Siitä levisi tietysti tieto ikäisilleni tytöille ja pojille. Omat vanhempani kauhistelivat kuulemiaan, äiti kertoi. -Etkö sitten itse, äiti, pelännyt, että isä olisi ollut myös sinulle ilkeä? kyselin. -Se oli niin turvallista, kun Kulmien keisari oli saattamassa. Eivät toiset pojat uskaltaneet tulla edes pyytämään samaa matkaa, oli äidin vastaus aivan luonnollisena asiana. Isän sisar, tätimme Anna, pyrki auttamaan ympäristön asukkaita kaikin tavoin. Hän teki sen oman päivätyönsä jälkeen. Voimakkaimmat nuhteet sai veli Jarl, Hermannin kulmien keisari. Niin vain siinä sitten kävi, että Jali nähtiin lopulta hiljaisena kokouksissa kuuntelemassa. Hän yhtyi lauluun muiden joukossa. Helsingin Verkatehtaan työmiehestä oli varttumassa mies, jonka avioliitto äitimme kanssa oli edessäpäin. UUTEEN AMMATTIIN Jorin syntymän aikoihin (1902) oli ilmoituksia päivälehdissä. Niissä kehotettiin miespuolisia kansalaisia pyrkimään poliisilaitokselle työhön. Ilmeisesti tsaari-venäjä halusi vahvistaa valtaansa pääkaupungissa. Paitsi passipoliiseja, myös rikosetsiviä otettiin koulutettaviksi. Niinhän siinä sitten kävi, että Hermannin huligaani Jarl Malmsten pani anomuksensa sisään pyrkiäkseen joko passi- tai etsiväpoliisiksi. Tarkoituksena oli päästä kiinni turvallisempaan toimeentuloon ja parempaan palkkaukseen kuin oli ollut Verkatehtaalla. Isä Jarl oli Suomen ruotsalaisia. Hän puhui hyvin suomea ja oli oppinut jonkin verran venäjää äidin kanssa seurustellessaan. Avioiduttua oli oppiminen jatkunut. Kielitaito oli yhtenä vaatimuksena poliisiksi pääsyyn. Määrätynlaista rohkeutta isällä oli aina ollut. Poliisiksi ryhtyminen oli yllätys monelle omaiselle, sukulaiselle ja tuttavalle. Siitä huolimatta, että isän käytös oli täysin muuttunut siitä, mitä oli ollut hurjuuden nuorina vuosina. No niin, vastaus tuli ja se oli myönteinen: Teidät on hyväksytty Helsingin kaupungin poliisilaitoksen palvelukseen rikospoliisiksi. Ilmoittautukaa Aleksanterinkadun poliisiosastolle 1. pv toukokuuta 1903 klo 9.00 ap. Alla oli leima ja komisaarion nimi. Äidille tieto oli ollut suuri riemun aihe. Hän kertoi minulle sanoman olleen iloisin minkä hän oli koskaan elämässään kuullut. Isällä oli myös mieli hyvänä siitä, että hänet oli valittu rikospoliisiosastolle. Ajatella, jos hänestä olisi tullut passipoliisi? Olisi joutunut kävelemään pitkin katuja järjestystä valvomassa kaiken kansan töllisteltävänä. Olisi saattanut joutua vielä Hermanniin selvittämään tappeluja ja siinä yhteydessä tapaamaan vanhoja ystäviään tai tappelupukareitaan.

15 Äidin kasvot hymyilivät ja silmät loistivat, kun hän kertoili noista ajoista. Olin kuuntelija, joka suurella lapsen mielenkiinnolla kuvitteli ja painoi myös kerrottua mieleen. Tässähän se nähdään, että hyvin on pysynyt tajunnassa, vaikka aikaa on kulunut yli kahdeksankymmentä vuotta! JARL KARL MALMSTENIN JA EUGENIA PETROFFIN HÄÄT VUONNA 1900 Ollessani vielä poikanen ja Jori 10-vuotias alkoivat vanhempani usein kertoilla häistään, jotka olivat olleet pari vuotta ennen Jorin syntymää, vuonna Ne vietettiin Hakaniemen Arbetsvännerillä. Vihkiäisissä oli mukana suuri sukulaisten ja ystävien joukko. Kirkonmenot suoritti silloin sen ajan Helsingin Kallion seurakunnan suosituin pappi. Hän oli Jacob Stenberg. Kirkossa hänen saarnansa olivat olleet niin syvästi vaikuttavia, että monet olivat itkeneet pastorin puhuessa vertauskuvin Raamatun aiheista. Hän oli ottanut esimerkit oman seurakuntansa joukosta. Häissä oli, kuten nykyäänkin, hyvä ruokatarjoilu ja kahvia. Se oli kuitenkin poikennut jonkin verran suomalaisesta tavasta, sillä äitini oli halunnut runsain mitoin kaikkea oikeaa venäläistä tyyliä ja makua mukaan. Isä oli kysynyt kohteliaisuuden vuoksi, voiko pastori ottaa ryypyn eli hääparin maljan muiden mukana vihkiparin onneksi. No kyllähän se käy näin suuren ilon juhlassa. Irrotan vain tämän kaapuni kauluksen ensin. Sitten hän asetti sen kakluunin reunustalle ja jatkoi puhettaan: Nyt pannaan tämä papin virka hetkeksi sivuun ja ruvetaan juttelemaan. Se on oikeata lähimmäisen rakkautta. Jori oli jonkinlainen iskelmäpappi, musiikin tekijä, kuten pastori, kansanmies Jacob Stenberg oli ollut oikea kansanpappi saarnan siveltimellä. Mitä taas tulee kahteen edellä kerrottuun henkilöön ja heidän viinin käyttöönsä, niin ei sitä tule ottaa kovin raskauttavana. Jeesus Nasaretilainenkin muutti suurissa pidoissa veden viiniksi. Kansa sai ruokailun kanssa huuhdella kurkkunsa. Nauttiko Jeesus viintä ei missään ole kirjoitettu, mutta se osoittaa, että ei sen nauttiminen mikään synti ollut, niin kuin jotkut väittävät. PERHEEMME HÄTÄTILASSA Kaikki kuitenkin loppuu aikanaan. Kohtalon suuri koura puuttui asioiden kulkuun julmalla kädellään. Suomessa toimivan venäläisen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoffi n murhan jälkeen oli ruvettu erottamaan suomalaisia virkamiehiä toimistaan valtion koneistosta. Heitä oli alettu pitää epäluotettavina vallanpitäjille. Puhdistuksia alettiin tehdä myös poliisilaitoksella. Isä oli palvellut nuhteettomasti koko uransa aikana poliisietsivänä. Jarl-Jali oli täyttänyt annetut tehtävät moitteettomasti ja tunnollisesti saaden kiitosta. Isä oli kuitenkin irtisanottujen joukossa. Tsaarille uskolliset saivat jäädä, venäläisten mielestä epäluotettavat lähteä. Saimme käskyn muuttaa pois Uudenmaankadun asunnosta. Vanhemmilla alkoi toivottaman tuntuinen uuden asunnon etsiminen. Työtön isä, vaimo ja kolme lasta ei antanut luotettavaa kuvaa säännöllisestä vuokranmaksusta. Silloin perhettä eivät olleet tukemassa sosiaaliturvamaksut, lapsilisät, työttömyyskorvaukset tai vuokratuet. Vihdoin isän onnistui saada vuokratuksi kellarihuone Kapteeninkatu 4-6:sta, Eiran kaupunginosasta. Ikkuna oli jalkakäytävän tasolla. Syksyllä ja talvella suojasään aikana valui vesi pitkin sisäseiniä. Pakkaspäivinä sisäseinät jäätyivät. Lisäksi yhden huoneen koti oli meille viidelle ahdas. Vesi oli kannettava sisään ja likavesi ulos. Lämmityspuita piti olla runsaasti. Kellarin käytävillä vilisi rottia, jotka pyrkivät joskus sisäänkin. Jori pääsi asumaan mummolaan äidin vanhempien luokse Hermanniin. Myöhemmin pääsimme muuttamaan oikeaan asuntoon neljänteen kerrokseen. Se oli jo terveydellisistä syistä meille välttämätöntä. Asunto oli tilavampi mutta myös kalliimpi. Isä oli etsinyt ja pitänyt kiinni kaikista satunnaisista töistä. Niillä oli selvitty vuokranmaksuista. Äiti oli hankkinut meille lapsille jotain suuhunpantavaa. Pikkusisko tarvitsi parhaimman ravinnon. Kyllähän meille kasvaville pojillekin olisi jokin lisäannos maistunut. Viikonloppuisin Jori-veli tuli mummolasta kotiin. Hän halusi niin. Isällä ja äidillä oli varmasti vaikeaa. Saimme tuntea puutetta kaikesta, kipeimmin ruoasta ja vaatteista Tamperelainen Radio Moreeni täytti 20 v. Onnitteluja vastaanottamassa Eveliina Niskanen ja Ritva Alpola (ruusu kädessä). 13

16 LIITELOMAKE VEROILMOITUKSEEN VUODELTA 2009 (Freelance toimittajan) Kuitteja ei enää tarvita lomakkeen mukana. Nimi Henkilötunnus Mahd. erikoisalat Erillisen työhuoneen os. ja puh. I Tulot (jos tarpeen eritellä, muutoin verolomake 1. kohta 1 ja 13) II Tulon hankkimisesta johtuneet vähennykset 1. Työhuone Käytetään yksinomaan työhuoneena Käytetään osittain muuhun tarkoitukseen a) Asunnon yhteydessä vuokratussa huoneistossa tai omas sa osakehuoneistossa: Huoneiston koko pinta-ala m 2, joista työhuoneena.. m 2 eli % huoneistosta Huoneiston koko vuokra tai yhtiövastike..euroa Työhuoneen osuus vuokrasta tai yhtiövastikkeesta..%.. b) Omassa kiinteistössä Huoneiston koko pinta-ala m 2, joista työhuoneena.. m 2 eli % Kiinteistön kulut (ilman sähköä) ja poistot (verolomake 3) yht..euroa Työhuoneen osuus..% kuluista ja pois tois ta c) Erillinen työhuone (ei asunnon yhteydessä) Vuokra tai yhtiövastike euroa 2. Sähkökulut työhuoneen osalta Siivous työhuoneen osalta 3. Puhelin. (Jos kotipuhelin, laskujen yhteismäärä) euroa Ansiotyön osuus puhelinkuluissa 4. Postikulut 5. Toimistotarvikkeet (paperit, värinauhat, yms.) 6. Filmit, kehitteet, erilaiset tarveaineet ja tarvikkeet 7. Jäsenmaksut Suomen Radio- ja TV-selostajille 8. Jäsenmaksut muille liitoille ja alan taiteellisille yhdistyksille. (Erittely kohdassa III) Yhteensä euroa Vähennettävä osuus euroa 14

17 9. Ammattikirjallisuus (erittely kohdassa II) 10. Ammattilehtien ja muiden ansiotoiminnan vuoksi tarpeellisten lehtien tilaushinnat. (Erittely + mahd. perustelut kohdassa III) 11. Ammattikurssit kurssimaksut matkakulut 12. Edustuskulut (erittely kohdassa III) 13. Matkakustannukset kotimaassa a) omalla autolla auton merkki. hankintavuosi ja -hinta euroa työajot. km yksityisajot.. km vähennettävät kulut yhteensä centtiä/km... b) yleisillä liikennevälineillä c) yöpymiskustannukset d) muut matkakustannukset 14. Kirjoituskoneen, nauhurin, kameran yms. työvälineiden korjaus ja kunnossapito 15. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehdyt poistot Poistomaton meno Poistoprosentti (enintään 30%) Poisto verovuoden alussa Kirjoituskone Kamera Poistot yhteensä 16. Sellaisten työ vä li nei den hankintameno, joiden to den nä köi nen käyttöaika on enin tään 3 v. (erittely kohdassa III) 17. Muut ansiotoiminnassa aiheutuneet kulut (esim. ul ko maan mat ka) 18. Vähennykset kohdissa 1-7 ja 9-18 yhteensä 2009 (siirretään lomakkeen kohtaan 52) III Lisäselvityksiä Selostajain liitto lehden apulomakkeen avulla teet freelancetyön ve ro il moi tuk set kä te väs ti. Kuitit säilytettävä viisi vuotta. 15

18 Mannerheimin jalanjäljillä Pietarissa Sotiemme ylipäällikkö Carl Gustav Mannerheimin elämäntyöstä ja etenkin nuoruuden ajoista on vuosien varrella tullut uutta ja varsin mielenkiintoista tietoa. Imatran Reser viupseerikerhon tämän keväinen jäsenmatka suuntasi toukokuun puolessa välissä viikonlopuksi Pietariin, jossa Man nerheim vietti osan nuoruudesta kun Venäjä oli vielä tsaarin valtakunta. Matkalle osallistui vajaat 50 henkeä ja erittäin hyvien ja mielenkiintoisten oppaiden ansiosta jokainen mukana ollut sai aimo annoksen uutta historiantietoa. Imatran rajanylityspaikan jälkeen bussi suuntasi entisen Enson läpi kohti Viipuria. Jo tässä vaiheessa historianopettaja Pertti Pispa, joka oli yksi oppaistamme osasi hyvin kertoa Ihantalan kohdalla ratkaisutaisteluista kesällä 1944 ja vain kivenheitto tästä oltiinkin jo kuuluisan Portinhoikan taistelualueella, jossa suomalaiset onnistuivat lyömään vihollisen etenemisen kohti Saimaan kanavaa ja Lappeenrantaa. Tämä Talin-Ihantalan alue olikin eräs legendaarisimmista taistelualueista lähellä Viipuria jossa Suomen kohtalo kesällä 1944 oli vaakalaudalla. Toukokuinen Pietari, joskin hieman koleana oli juuri sellainen kuin osasimme odottaa. Perjantain ohjelmassa ennen kaupunkiin saapumista oli pysähtyminen Vammelsuun taistelun muistomerkillä jonka suomalaiset olivat äskettäin pystyttäneet. Muutenkin menomatkan ohjelman täytti Pispan mielenkiintoiset kertomuksen vanhojen taistelualueiden kohdilla. Lauantaina päästiin itse asiaan, kun alkoi kiertoajelu Pietarin keskustassa niiden kortteleiden alueella, jossa Mannerheim oli ollut tsaarin armeijassa suorittaessaan varusmiespalvelustaan. Myös Mannerheimin asunto aivan nykyisen Kuuterselässä äskettäin paljastettu muistomerkki. Pietarin keskustassa oli helposti löydettävissä, tosin paikallisten oppaiden avustamana. Iltapäivän ohjelmassa saatiin myös loistavaa tietoa inkerinsuomalaisten historiasta ja nykyisyydestä siellä asuvalta Matti Torpolta. Lauantaihin mahtui myös pieni omatoiminen kävely Nevski prospektilla, jossa saattoi hyvin aistia Venäjän tämän hetkisen tilan, oli ripaus ylellisyyttä, mutta joukkoon mahtui myös niitä joiden elämässä taistelu jokapäiväisestä leivästä oli kovaa ja raakaa. Sunnuntain paluumatkalla saimme vierailla Kronstatin linnoituksessa joka aina Neuvostoliiton luhistumiseen asti oli tarkkaan vartioitu sotilasalue, jonne ulkomaalaisilta oli pääsy kielletty. Aivan Terijoen tuntumassa oli matkamme viimeinen pysähdyspaikka kun Inon linnoituksen alueelle oli järjestetty tutustuminen. Tuo linnake oli rakennettu 1912 mutta kertaakaan sitä ei käytetty todelliseen tarpeeseen. Vaikka matkan kesto oli vain perjantaista sunnuntai-iltaan niin kaikille mukana oleville jäi tämän keväisestä Pietarista erittäin hienon matkan tunne. Suurkaupunki vaatisi aina enemmän aikaa kuin kolme päivää mutta osalle ryhmästä virisi jo ideana tulla kaupunkiin uudestaan ja hieman enemmän aikaa varattuna. Esimerkiksi viikko miljoonakaupunki Pietarissa menee todella nopeasti jos haluaa tutustua paikalliseen kulttuuriin ja historiaan Talvipalatsista alkaen. Teksti ja kuvat: Juhani Lahti Hovitallihallinnon palveluksessa ollessaan Mannerheimin Pietarin asunto oli tässä keisarillisessa tallirakennuksessa. 16

19 Seppo Nissilän ottamia kuvia srtvs-musiikkitapahtumasta Kangasalan Kisapirtillä! 17

20 Keski-Uudellamaalla on ilmestynyt uusi muistelmateos. Kirja on Keski-Uudellamaalla asuvien sotaorpojen yhteishanke. Alueemme aktiivit sotaorvot kuuluvat lähes poikkeuksetta Pääkaupunkiseudun Sotaorvot yhdistykseen, jolla on jo lähemmäs 700 jäsentä. Sotaorpojen muistelmakir joja on julkaistu useita eri puolilla maatamme. Niinpä katsoimme, että meil lekin kuuluu oma muistelmateoksemme. Tä hän kirjaan ovat eräät sotaorvot kirjoittaneet oman tarinansa. Jotkut ovat kertoneet allekirjoittaneelle muistelmansa, jotka olen sitten parhaan kykyni mukaan kirjoittanut. Näissä muisteloissa on mukana yli 40 henkilöä, joiden kokemuksia ja mielipiteitä voidaan pitää varsin edustavina varsinkin kun muissakin tähän mennessä tästä aiheesta julkaistuissa kirjoissa on esitetty paljon samantyyppisiä ajatuksia. Otsikkomme Muistojen Kyyneleitä kertoo, että sotaorvot vielä yli 60 vuotta isänsä kaatumisen jälkeen muistelevat häntä kaipauksella, haikeudella ja kyyneleilläkin. Sotaorvot ovat kokeneet, että he ovat jääneet paljosta paitsi, kun heillä ei ole ollut omaa isää tukenaan. Joissakin tapauksissa sotaorvot ovat voineet saada uuden isän, isäpuolen, josta on saatu erilaisia kokemuksia, mutta siitä huolimatta biologista isää on kaivattu, vaikka asianomaiset eivät ehkä koskaan ehtineet tavata häntä. Isän kaatuminen merkitsi paitsi vakavaa psyykkistä, myös taloudellista iskua perheelle. Sotaleskien perheissä on koettu pääsääntöisesti heikentynyttä toimeentuloa. Joissakin tapauksissa jopa nälkää. Monet sotaorvot ovat kokeneet myös syrjintää koulutovereidensa taholta ja jopa halveksuntaa niinä aikoina, jolloin sodan uhrien muisteleminen ei ollut kovin yleistä. Yhteiskunta on tukenut sotaorpoja tarjoamalla heille tukea ammattikoulutuksessa ja keskiasteen koulutuksessa. Kaikki eivät kuitenkaan päässeet nauttimaan näistä eduista siitä syystä, että tieto yhteiskunnan tuesta ei aina mennyt perille. Suhtautuminen sotaleskiin ja -orpoihin myös vaihteli eri kunnissa. Ei ole tietoa siitä miten sotaorvot ovat menestyneet elämässään verrattuna muihin saman ikäluokan kansalai siin. Jonkun selvityksen mukaan huonommin, joka tuntuisi varsin loogiselta, mutta toisaalta tiedetään, että sotaorvoilla on myös ollut halu näyttää, kunnostautua ja pärjätä. Huonom -mat lähtökohdat ovat parhaimmissa tapauksissa kasvattaneet ns. suomalaista sisua. Näytänpä niille.. Ilman isää kasvaneiden sotaorpojen elämä ei ole ollut helppoa. Ilman isän tukea on pitänyt tehdä lasten mielestä vaikeita ratkaisuja. Ei ole ollut isää, joka olisi vienyt poikansa esim. hyvien harras tusten pariin. Isän mallin puuttuminen on ollut monille sotaorvoille vahingollista. Tästä on voinut kärsiä myös seuraava sukupolvi. Sodan tappioiden seuraukse na venäläisvihaa esiintyy, ymmärrettävistä syistä, sotaorpojen kes kuudessa. Jos isä on tapettu, ko ti pommitettu ja joutunut evakkoon, niin siinä on hyviä syi tä tuntea epäluuloa naapurikan saa kohtaan. Historian kokemukset ovat vah vistaneet näitä epäluuloja. Yhteistä kaikille sotaorvoille on kuitenkin toivomus, että tulevat sukupolvet eivät joutuisi kokemaan samaa kuin mitä me olemme kokeneet. Sotaorpojen keskuudessa vallitsee varsin vahvasti toi vomus, että meille kuuluisi sa mat etuudet kuin veteraaneil le. Veteraanit ovat koke neet kovia, mutta entä me jotka olemme menettäneet isämme. Eikö sekin ole kova kokemus. Virallisen sotaorpotunnuksen saaminen valtiovallalta olisi oikeansuuntainen toimenpide, josta voitaisiin lähteä liikkeelle. Toistaiseksi valtiovalta ei ole viitsinyt edes selvittää paljonko meitä sotaorpoja ylipäänsä on olemassa. Sodan lapset on unohdettu kansalaisryhmä, kuten kirjailija Laila Hirvisaarikin on todennut. Hän on mukana tässäkin hankkeessa. Lapsuuden kovien kokemusten muistelemisella ja kirjaamisella on terapeuttinen vaikutus. Eräät sotaorvot ja sotalapset eivät vieläkään uskalla ja halua muistella menneisyyttään. Siitä on luultavasti vahinkoa heille itselleen. Vertaisten tapaaminen alan yhdistyksissä ja muistojen kirjaaminen on tullut muotiin vasta viime vuosina. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Matti Höök, sotaorpo, sotalapsi, valtiot.maisteri (kirjoittaja on MTV:n entinen tiedottaja) 18

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014.

OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014. OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014. Yhdistys perustettu v.2002,joten oli kahdestoista(12) toimintavuosi. Toimintavuoden aikana eri tapahtumiin osallistui 1250 henk. tilanne 31.12.

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoo tämän vertauksen heti edellisten vertausten

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Lomakkeen 15 täyttäminen

Lomakkeen 15 täyttäminen Tässä esityksessä lomakkeen kohdat käydään läpi käytännöllisessä täyttöjärjestyksessä, joka poikkeaa osittain lomakkeen numerojärjestyksestä. 1. Nimi, henkilötunnus 2. Taiteen ala tai ammatti, esim. kuvataide

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot