KOLARIN KUNTA OPETUSSUUNNITELMA LUOKILLE 3.-9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOLARIN KUNTA OPETUSSUUNNITELMA LUOKILLE 3.-9."

Transkriptio

1 KOLARIN KUNTA OPETUSSUUNNITELMA LUOKILLE Sivltk

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 1. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1. Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kieliohjelma Noudatettava paikallinen tuntijako 4 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 3.1. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, Ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaisaineet Saksa B2-kieli Biologia Englanti Kotitalous Kuvataide Liikunta Matematiikka Musiikki Ruotsi Tekninen työ Tekstiilityö Tietotekniikka Opiskelun yleinen tuki 4.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvät yhteistyön järjestäminen Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Ruokahuollon suunnitelma Koulukuljetukset Kouluterveydenhuolto Tukioppilastoiminta Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Arviointi 6.1. Koulun toiminnan arviointi Oppilasarviointi Opinnoissa etenemisen periaatteet Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle ja käyttäytymisen arviointi Todistukset Strategiset suunnitelmat 7.1. Tietostrategia Kriisisuunnitelma 163

3 2 JOHDANTO Kolarin perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 3-9 sisältää ne kehykset, joiden puitteissa koulutyön rakenne, suunnittelu ja toteutus määritetään Kolarin perusopetusta antavissa kouluissa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden määrittelemien raamien mukaisesti. Luokkien opetussuunnitelma rakentuu jo hyväksytyn luokkien opetussuunnitelman perustalle nivelkohdat huomioiden. Osa opetussuunnitelman kappaleista koskee kaikkia luokkia kolmesta yhdeksään, osaan taas alakoulu (luokat 3-6) ja yläkoulu (luokat 7-9) on kirjattu erikseen. Vuosiluokkien 3-9 opetussuunnitelma sisältää opetuksen järjestämisen lähtökohdat, opetuksen toteuttamisen, opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokittain tai yläkoulun (luokat 7-9) osalta kursseittain, opiskelun yleisen tuen, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen, oppilaan arvioinnin, toiminnan arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen sekä viimeisenä koulujen tärkeimmät strategiset suunnitelmat. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle sisältyvät oppilaan arviointiosioon. Opetussuunnitelma sisältää toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvauksen perusopetusta antavien koulujen tasolla sekä aihekokonaisuuksien näkymisen koulujen toimintakulttuurissa. Kunkin oppiaineen kohdalle on lisäksi merkitty ensimmäiseksi ne aihekokonaisuudet, jotka luontevimmin liittyvät kyseessä olevaan aineeseen tai joita aineessa halutaan erityisesti painottaa. Aihekokonaisuuksien jälkeen oppiaineisiin on kirjattu yleistavoitteet, oppisisällöt ja opetuksen toteuttaminen. Kohdassa opetuksen toteuttaminen tuodaan esille oppimiskäsitys/käsitys hyvästä oppimisesta, aineeseen liittyvää oppimisympäristö- ja toimintakulttuuriasiaa sekä oppiaineessa käytettävät työtavat siinä määrin kuin opettajat kussakin aineessa ovat halunneet niitä kirjata. Koska opetussuunnitelma on jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva, määritetään tarkempi koulutyön toteutus vuosittain koulujen työsuunnitelmissa. Näin kouluilla on liikkumavaraa toteuttaa joustavasti eri vaihtoehtoja ja painottaa eri asioita ympäristön ja yhteiskunnan kehittymisen vaatimalla tavalla. 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Arvot ja toiminta-ajatus Arvot: Kolarin peruskoulun luokkien arvot rakentuvat alkuopetuksen arvopohjalle sitä laajentaen ja kehittäen. Kannustamme lapsia noudattamaan fyysisesti ja psyykkisesti terveellisiä elämäntapoja ja autamme heitä löytämään omat vahvuutensa hyvän itsetunnon kehittymiseksi. Samalla painotamme hyvää käyttäytymistä ja kunnioittavaa suhtautumista muita kohtaan sekä toimintaa rakentavana yhteisön jäsenenä, mihin kuuluu myös erilaisuuden ja yksilöllisyyden hyväksyminen ja arvostaminen sekä itsessä että muissa. Opastamme lapsia tietotulvassa kriittisyyteen olennaisen erottamiseksi epäolennaisesta. Omatoimisuus, yritteliäisyys ja työnteon arvostus sekä rakkaus kotiseutua, sen kulttuuria ja luontoa kohtaan koetaan lasten ja Kolarin tulevaisuuden kannalta tärkeiksi arvoiksi. Lapsia opastetaan näkemään kotiseutu myös osana maapalloa, jolle on tärkeä luonnon monimuotoisuus, sen kestävä käyttö ja kulttuurien rauhanomainen rinnakkaiselo ja keskinäinen kunnioitus.

4 3 Toiminta-ajatus: autetaan oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja niitä edelleen kehittämään kasvatetaan oppilaita omatoimisuuteen ja yritteliäisyyteen sekä arvostamaan työntekoa oppilaan luovuutta kehitetään tarjoamalla hänelle esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä sekä perehdyttämällä häntä käden ja liikunnan taitoihin omaa kieltä ja kulttuuria arvostaen oppilas perehdytetään kalottiyhteistyöhön, eurooppalaisuuteen ja kansainvälisyyteen oppilaita opetetaan ymmärtämään mitä kestävä kehitys on, jotta hän alkaisi toteuttaa sitä omissakin arkikäytännöissään annetaan edellytykset jatko-opinnoille 1.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet luokkien kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet rakentuvat alkuopetuksen tavoitteiden pohjalle. Alkuopetuksen tavoitteet ovat myönteinen minäkuva, oppimistaidot, sosiaalisuus, vastuuntuntoisuus, terveys sekä kieli- ja kulttuuri-identiteetti. Oppilaan ymmärryksen lisääntyessä näitä tavoitteita laajennetaan ja syvennetään. Yläkoulun viimeisillä luokilla oppilaalle asetetaan yhä enemmän tavoitteita, jotka liittyvät yhteiskunta- ja jatko-opintokelpoisuuteen. Tavoitteena on kasvattaa oppilasta hyvin käyttäytyvä kansalainen, jolla on perustaidot selviytyä yhteiskunnassa. Hän osaa ottaa huomioon muut ihmiset ja huolehtii myös ympäristöstään. 9. vuosiluokan lopussa hän myös saavuttaa sellaisen tason, että pystyy halutessaan jatkamaan opintojaan ylemmän asteen oppilaitoksissa Kieliohjelma Kunnan kieliohjelma Kolarin kouluissa on yhteinen kieliohjelma kunnan sisäisen tasa-arvon turvaamiseksi. A1-kieli A1-kielen opetus alkaa 3. luokalla. A1-kielenä opetetaan englantia. A2-kieli Pienen oppilasmäärän takia Kolarissa ei tarjota A2-kieltä. B1-kieli B1-kielen (ruotsi) opiskelu alkaa 7. luokalla. B2-kieli Valinnaisena B2-kielenä tarjotaan saksaa ja sen opetus alkaa 8. luokalla. B2-kielen valinta tehdään seitsemännen luokan keväällä ja valinnassa sitoudutaan neljän kurssin suorittamiseen.

5 1.4. Noudatettava paikallinen tuntijako 4 KOLARIN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (Sivltk Liite nro 7 ja ) Aine Vuosiviikkotunnit Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö edelliset kuitenkin yhteensä Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Syksyllä 2004 aloittavat yhdysluokat kolmannen luokan tuntimäärillä ja viidennen luokan tuntimäärillä. Niissä aineissa, joissa käytetään vuorokurssia aloitetaan kolmannen ja viidennen luokan kursseilla (historia, biologia, maantieto, fysiikka ja kemia, uskonto sekä mahdollisesti äidinkieli). Seuraavana vuonna on sitten puolestaan vuorossa 4. ja 6. luokkien tuntimärät ja vuorokurssit.

6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tasolla tapahtuvaa tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Se rakentuu koulun ja koulussa toimivien arvojen ja tavoitteiden pohjalle. Siihen kuuluvat erilaiset säännöt, jotka voivat olla virallisia kuten järjestyssäännöt tai epävirallisia kuten käyttäytymissäännöt. Toimintakulttuuria ovat myös toiminta- ja käyttäytymismallit erilaisissa tilanteissa. Koska toimintakulttuuri muovaa koulua oppimis- ja työympäristönä, niin se vaikuttaa merkittävästi kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu myös suhde ympäröivään yhteiskuntaan, joka näkyy mm. erilaisissa juhlissa, teemapäivissä, tapahtumissa ja koulun ulkopuolisessa toiminnassa. Kouluopetuksen ongelmana on eri oppiaineiden lokeroituminen. Aihekokonaisuuksien avulla yritetään saada oppilas huomaamaan, miten eri oppiaineet käsittelevät samoja asioita hieman eri puolilta., esimerkkinä voisi olla Kolarin kannalta tärkeä yrittäjyys. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Oppimisympäristö muodostuu koulun tiloista, kalustuksesta ja opetusvälineistä, mutta yhtä oleellista on henkinen ympäristö. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. oppilaiden, opettajien ja koulun henkilökunnan asenteet ja tunteet. Tärkeitä ovat myös vanhempien asenteet, jotka välittyvät oppilaan kautta. Lisäksi erilaiset oppimisnäkemykset ja toimintatavat vaikuttavat kokonaisvaltaiseen toimintaympäristöön. Oppimisympäristön psyykkisiä tavoitteita ovat mm. Avoin, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri Opastaminen, kannustaminen ja rajojen asettaminen Mahdollisuus yhteisölliseen sekä itsenäiseen oppimiseen Toimiva vuorovaikutus opettajien, oppilaiden, vanhempien ja koulun muun henkilökunnan välillä. Erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen sekä monipuolisten opetusmenetelmien käyttö Oppilaan kasvun, oppimisen, oman toiminnan arvioinnin, aktiivisuuden, itseohjautuvuuden ja luovuuden tukeminen Mahdollisuudet ikäkauden mukaiseen leikkiin ja liikuntaan ja energian purkamiseen 2.2. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Kaikkien perusteissa mainitun seitsemän aihekokonaisuuden lisäksi kouluilla voi olla muitakin aihekokonaisuuksia, jotka toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Ylimmillä luokilla 7-9 tällainen oma aihekokonaisuus on kuluttajakasvatus. Aihekokonaisuudet on sisällytetty opetussuunnitelmassa oppiaineisiin ja yhteisiin tapahtumiin ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurin kuvauksessa. Näitä kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja voidaan toteuttaa vuosittain esimerkiksi eri oppiaineiden yhteisillä projekteilla, osin mahdollisesti myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

7 3. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AIHEKOKONAISUUDET: Ihmisenä kasvaminen liittyy äidinkieleen ja kirjallisuuteen aivan keskeisesti: kasvatetaanhan oppilaita harrastamaan kaunokirjallisuutta, joka avaa heille uusia maailmoja. Oppiaine on tärkeä myös kulttuuri-identiteetin vahvistamisen kannalta: oppilaita tutustutetaan oman kielen rakenteeseen ja historiaan ja kotimaiseen kirjallisuuteen sekä oman paikkakunnan kieleen, perinteeseen, nimistöön ja kulttuuriin. Kieli on viestinnän väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla opetellaan viestimään monipuolisesti, myös nykyaikaisia viestintävälineitä käyttäen. Niinpä viestintä ja mediataito liittyy oppiaineen ydinalueeseen. Oppiaine sisältää myös tietotekniikan hyväksikäyttöä ja esimerkiksi internetistä löytyvien tietolähteiden käytön problematisointia. Tuolloin on kysymys osaltaan myös ihmisen ja teknologian suhteesta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys liittyy jokaiseen oppiaineeseen, myös äidinkieleen ja kirjallisuuteen, sikäli, että tunneilla opetellaan ponnistelemaan päämäärän saavuttamiseksi. Yrittäjyys- ja osallistumisteemoja voidaan ottaa huomioon myös kirjoitelmien aiheita valittaessa. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa opetellaan perustelemaan ja arvioimaan asioita yleensä ja oman toiminnan vaikutuksia erityisesti. Mielipidekirjoitelmissa, väittelyissä ym. tilanteissa voivat siten korostua myös vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ja ehkä jopa turvallisuuteen ja liikenteeseen liittyvät asiat. KESKEISET TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT: Kolarin koulujen perusasteen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja oppimisen kulmakiviä ovat oman kielen arvostus, puhumisen rohkeus, lukemisen ilo ja kirjoittamisen taito. Äidinkieli on kaiken oppimisen perusta ja elämänhallinnan väline. Kieli on keskeinen yksilön ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden muodostamisen, maailmankuvan jäsentämisen sekä kulttuurin siirtämisen ja kehittämisen kannalta. Oppiminen on hyvin voimakkaasti yhteydessä lapsen kielen kehittymiseen. Siksi sen tukemisella on ensiarvoinen merkitys. Aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana kielenoppimisen prosessissa. Lapsen ajattelu kehittyy käyttämällä kieltä tutkivassa, uutta oppivassa ympäristössä. Kysyminen ja keskustelu ovat keskeisessä asemassa kielen ja ajattelun oppimisessa. Äidinkielen perustaitojen ja kielen monipuolinen hallinta ovat keskeisiä kouluopetuksen tavoitteita. Itsenäinen tiedonhankinta ja vuorovaikutustaidot ovat merkityksellisiä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Tämän vuoksi äidinkielessä korostuu taitojen opiskelu, jolloin opiskelun yhtenä painopistealueena on itse tekemällä oppiminen ja samalla opiskelutaitojen ja tiedonhallintataitojen kehittäminen. Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaineena hyvin moninainen: se on tieto-, taito- ja taideaine, jonka keskeistä sisältöä on kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä saatu aines. Oppiaineen pohjalla on laaja käsitys tekstistä. Tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden yhdistelmiä, painettuja, sähköisiä ja verkkotekstejä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiminen on kokonaisvaltaista, ja eri osa-alueet nivoutuvat toisiinsa. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilöllisyys ja erilaiset oppimisen lähtökohdat. Erityisopetus on tärkeä tuki lukemis- ja kirjoittamishäiriöiselle oppilaalle, ja siksi äidinkielen opettajat toimivat yhteistyössä erityisopettajien kanssa. Erityisopetuksessa opiskelevalle laaditaan tarvittaessa oma oppimissuunnitelma. Oppilaat ohjataan kirjastopalveluiden monipuoliseen ja aktiiviseen käyttöön. Teatteri- ja elokuvakasvatusta tuetaan käynneillä ja vierailuesityksillä mahdollisuuksien mukaan.

8 YLEISTAVOITTEITA: 7 - itsenäinen, luova ja kriittinen ajattelu - ilmaisutaito ja -rohkeus - maailmankuvan avartuminen - sosiaalisten suhteiden } - kulttuuri-identiteetin } kehittyminen - suvaitsevuuden } Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen eri osa-alueiden tavoitteita luonnehditaan seuraavasti: Lukemisen ja kirjallisuuden opettamisella pyritään saavuttamaan monipuolinen lukutaito sekä pitämään yllä aktiivista, vapaaehtoista lukemisen harrastusta. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää lukemansa ja kykenee lukemalla kartuttamaan tietojaan ja että oppilas kykenee lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä ja tulkitsemaan niitä. Kaunokirjallisuuden käsittelyssä elämyksellisyys on tärkeää, ja tämä painottuu erityisesti alemmilla vuosiluokilla. Kirjoittamisen opettamisella pyritään ajattelun ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Kirjoittaminen on keskeinen itseilmaisun, viestinnän ja oppimisen tapa. Kirjoittaessaan ihminen luo ja hahmottaa omaa maailmankuvaansa. Kielitietouden opettamisen tavoitteena on, että luontainen tieto omasta kielestä syvenee. Pelkkien muotorakenteiden opiskelun sijaan korostuu kielen eri ilmiöiden ja käytänteiden tarkastelu ja analysointi. Tärkeää on merkitysten ja käyttötapojen pohtiminen. Puhuminen on vuorovaikutusta, johon kuuluu myös taito kuunnella. Puheviestintä liittyy luonnollisena osana kaikkeen äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun. Yhdessä tekeminen on erilaiset pari- ja ryhmätyöt harjaannuttavat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Tavoitteena on, että keskustelijoina oppilaat ottavat vastuuta keskustelun syntymisestä ja sujumisesta sekä osaavat kuunnella myös toisten ajatuksia. Sisällöt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) pohjalta tehty äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma on taulukoitu tämän kappaleen jälkeen. Tavoitteet ja sisällöt ryhmitelty seuraaviksi osa-alueiksi: lukeminen ja kirjallisuus, kirjoittaminen, kielitieto, puheviestintä sekä viestintä ja mediataito. ALAKOULU 3-6: 3. LUOKKA Tavoitteen on, että oppilas - varmentaa ja kehittää lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojaan - lukee mielellään ikäkaudelleen sopivaa lastenkirjallisuutta - kehittää ilmaisullisia ja vuorovaikutuksellisia perustaitojaan - kehittää kielellisiä perustaitojaan ja valmiuksiaan Lukeminen ja kirjallisuus - lukuharrastukseen kasvattaminen, luetun ymmärtämisen kehittäminen ja sujuvan - lukutaidon varmentaminen - sadut, runot, lasten- ja nuortenkirjallisuus, lasten tietokirjallisuus - kirjallisuuden termeistä painottuvat aihe, juoni ja henkilöt - omien lukutottumusten ja kokemusten arviointia: lukupäiväkirja ja kirjaarvioinnit - kirjastovierailut, kirjastonkäyttö ja tiedonhaku kirjoista - mahdolliset kirjailijavierailut - suomalaisia kirjailijoita - Suomen kansansadut: seikkailusadut ja ihmesadut - Suomen vähemmistöjen kirjallisuutta: sadut ja tarinat - lasten Kalevala

9 8 Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus - lauseen aloittaminen - iso ja pieni alkukirjain - lopetusmerkit: piste, kysymysmerkki ja huutomerkki - pilkku luettelossa - vuorosanaviiva - yhdyssanat - vierasperäisten kirjainten kirjoittaminen Tekstien kirjoittaminen - ajatuskartta - juonellinen kertomus - viesti, kirje, päiväkirja, runo Käsialaharjoituksia - kirjoituskirjaimilla kirjoittamista: tekstaus ja sidosteinen peruskäsiala Kielitieto Äänteet ja kirjaimet - vokaalit ja konsonantit - diftongit - aakkostaminen Sanat - sanojen luokittelu - yleis- ja erisnimet - yksikkö ja monikko Sanaluokat - verbit - substantiivit - adjektiivit - persoonapronominit Lause - lausetyypit: toteamus-, kysymys- ja käskylause - yksinäislause ja yhdyslause Puheviestintä Puhe- ja keskustelutaitojen kehittäminen - esiintymistaitojen harjoittelu: kertominen, puheenvuorojen harjoittelu, mielipiteen ilmaisu, kuunteleminen Ilmaisun perusharjoituksia ryhmässä - liikkeet, eleet, ilmeet - puhuminen ja kuunteleminen Teatteri - nukketeatteri - pienten roolien esittäminen - koulun juhlat - teatterivierailut Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediakasvatuksen opetussuunnitelma Tarkastelukohteita: - radio - radio-ohjelmat - televisio-ohjelmat - sanomalehti 4. LUOKKA Tavoitteena on, että oppilas - lukee sujuvasti erilaisia tekstejä, kehittää luetun ymmärtämisen taitojaan ja osaa arvioida lukemaansa - kirjoittaa erityyppisiä tekstejä - kehittää ilmaisullisia ja vuorovaikutuksellisia taitojaan - ymmärtää kielen ja kieliopillisen kuvauksen perusasioita Lukeminen ja kirjallisuus - lukuharrastukseen kasvattaminen, sujuvan lukutaidon varmentaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen

10 9 - sadut, runot, lasten- ja nuortenkirjallisuus, lehdet, sarjakuvat, tietokirjallisuus - kirjallisuuden termeistä painottuvat juoni, henkilöt, tapahtuma-aika ja paikka - omien lukutottumusten ja kokemusten arviointia: lukupäiväkirja ja kirjaarvioinnit - kirjastovierailut, kirjastonkäyttö ja tiedonhaku - mahdolliset kirjailijavierailut - suomalaisia arvoituksia, sananlaskuja ja uskomuksia - Pohjoismaisia kirjailijoita, lastenkirjallisuutta ja kansansatuja - Kalevala Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus - lopetusmerkit - pilkku pää- ja sivulauseen välissä - yhdyssanat ja yhdysmerkki - vuorosanaviiva - päiväyksen kirjoittaminen Tekstien kirjoittaminen - otsikointi, käsitekartta - aloitus, juoni ja lopetus - kertomus, ilmoitus, uutinen runo Käsialaharjoituksia - kirjoituskirjaimilla kirjoittaminen Kielitieto Sanat - synonyymit - vastakohdat Sanaluokat - substantiivit - adjektiivit - verbin myönteinen ja kielteinen muoto - pronominit - numeraalit - partikkelit Lause - predikaatti - subjekti Puheviestintä Puhe- ja keskustelutaitojen kehittäminen - esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen - lausunta - kerronta - esitys/esitelmä - perusteleminen Ilmaisun ryhmä- ja yksilöharjoituksia - puhuminen, äänenkäyttö - ilmeet, eleet ja liikkeet Teatteri - pienoisnäytelmän esittäminen - vuorosanojen keksiminen ja esittäminen - koulun juhlat - teatterivierailut Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediakasvatuksen opetussuunnitelma Tarkastelukohteita: - sanomalehti - televisio - radio - radio-ohjelmat

11 10 5. LUOKKA Tavoitteen on, että oppilas - kehittää lukemisen tekniikkojaan ja osaa analysoida lukemaansa - kirjoittaa sujuvasti erityyppisiä tekstejä - kehittää persoonallista ilmaisuaan ja vuorovaikutustaitojaan - kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja syventää kieliopillisen kuvauksen perusasioita Lukeminen ja kirjallisuus - lukuharrastuksen vahvistaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen, tekstin ajatuksen löytäminen - lukutekniikat ja opiskelutekniikat - sadut, nuortenkirjat, sarjakuvat, lehdet, tietokirjat, hypertekstit - kirjallisuuden lajityypeistä seikkailu-, jännitys- ja fantasiakirjallisuus - lukutottumusten ja kokemusten arviointi ja vertailu - kirja- ja kirjailijaesitelmä - kirjastovierailut ja kirjaston tietopalveluiden käyttö - mahdolliset kirjailijavierailut - eri kansojen kirjailijoita, nuortenkirjoja ja kansansatuja - Kalevala Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus - johtolause ja vuorosanat, vuorosanaviiva ja lainausmerkit - alkukirjain - yhdyssanat - yhdysmerkki Tekstien kirjoittaminen - tukisanat - rakenne: jäsennys ja kappalejako - mielipiteen ilmaisu ja perustelu - kertomus, runo, mainos - tietoteksti: tekstin tiivistäminen ja väliotsikointi Käsialaharjoituksia - kirjoituskirjaimilla kirjoittamista Kielitieto Sanaluokat - verbi: perusmuoto, myönteiset ja kielteiset persoonamuodot, aktiivi ja passiivi, aikamuodot - adjektiivin vertailumuodot - muiden sanaluokkien kertaus Sijamuodot - nominatiivi - genetiivi - partitiivi Lause - päälause ja sivulause - subjekti, predikaatti ja objekti Kieli - puhutun ja kirjoitetun kielen ero - oma murrealue - oppilaan nimihistoriaan ja paikkakunnan nimistöön tutustuminen historiaan integroituna Puheviestintä Puhe- ja keskustelutaitojen kehittäminen - kontaktin otto, äänenkäyttö - haastattelu - kuunnelma - esitelmä Oman ilmaisun kehittäminen, teatteri - tarinateatteri - varjoteatteri - näyttelijä - teatterivierailut - koulun juhlat

12 11 Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediakasvatuksen opetussuunnitelma Tarkastelukohteita: - sanomalehti - televisio - radio - radio-ohjelmat 6. LUOKKA Tavoitteen on, että oppilas - löytää oman lukumieltymyksensä ja vahventaa näin lukuharrastustaan - vahvistaa tekstitaitojaan kirjoittamisessa - kehittää omaa persoonallista ilmaisuaan eri viestintätilanteissa - laajentaa kielitietouttaan kokonaisuutena sanoista lauseisiin Lukeminen ja kirjallisuus - lukuharrastuksen vahvistaminen, omien lukumieltymysten ja tyylien löytäminen, luetun ymmärtämisen kehittäminen - sadut, runot, pakinat, novellit, nuortenkirjat, hypertekstit (tekstien vertailu) - kirjallisuudenlajityypeistä scifikirjaromaanit, kehityskertomukset - lukutottumusten ja kokemusten arviointi ja vertailu - kirjastovierailut ja kirjaston tietopalveluiden käytön varmentaminen - mahdolliset kirjailijavierailut - jonkin kirjailijan työhön, elämäkertaan ja tuotantoon tutustuminen - kirjailija- tai kirjaesitelmä - eri kansojen sadut, tarinat, runot, legendat ja myytit - Kalevala Kirjoittaminen Tekstien kirjoittaminen - otsikointi, jäsennys ja kappalejako - juoni, käännekohdat - henkilö- ja luontokuvaus - tekstin arviointi - näytelmä, kertomus, novelli, pakina, runo, oma kirja, päiväkirja, mielipidekirjoitus - tietotekstit: eri tietolähteet ja lähdeviittaukset Kielitieto Sanat - johtaminen - lainasanat - yhdyssanat Sijamuodot - nominatiivi - genetiivi - partitiivi - essiivi - translatiivi - paikallissijat Lause ja virke - päälause ja sivulauselajit - yksinäislause ja yhdyslause - subjekti, predikaatti ja objekti Kieli - puhekieli ja yleiskieli - Suomen murteisiin tutustumista - Suomessa puhuttaviin kieliin tutustumista Puheviestintä Puhe- ja keskustelutaitojen kehittäminen - puheen rakenne - puheen pitäminen - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - väittely

13 12 Oman persoonallisen ilmaisun kehittäminen, teatteri - käsikirjoitus - roolin esittäminen - teatteritietous - teatterivierailut Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediakasvatuksen opetussuunnitelma Tarkastelukohteita: - sanomalehti - televisio - radio - radio-ohjelmat YLÄKOULU 7-9: Jokaisella yläasteen vuosikoululla on kolme kurssia, siis yhteensä yhdeksän. 7. LUOKKA 1. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus Tiedonhankintataidot - kirjastotietoutta - erilaisia tiedonlähteitä (painettuja ja sähköisiä) - tiedon arviointi Kirjallisuustieto - kirjallisuuden termejä: aihe, henkilöt, miljöö ja juoni - luetaan kokonaisteos (nuortenkirja) Kirjoittaminen Fiktion tekstilajeja - kirjoitetaan kertomus, kuvaus ja dialogi sen osana Kirjoitelman rakenne - kappalejako Yleiskielen käyttö - alkukirjaimet - yhdyssanat - puhekielisyyksien välttäminen Kielitieto Tekstin käsite Persoonamuotoiset verbit - pääluokat ja persoonat - tempukset Puheviestintä Esiintymistottumuksen ja viestintätaitojen harjoittelua - kuvailu Viestintä ja mediataito - uutinen 2. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus Kirjallisuustieto - tekstien jaottelu: fakta ja fiktio - perinteisen ja modernin runon vertailua - luetaan kokonaisteos (nuortenromaani) Kirjoittaminen Fiktiivisten tekstien tuottamista - kerronnan keinoja (mm. ajan ilmaiseminen) - kerronnan näkökulma (erilaisia kertojia) - kirjoitetaan omia runoja

14 13 - kirjoitetaan kertomus/kertomuksia Faktan tekstilajeja - referointia (tekstin keskeisten asioiden erottaminen) Kirjoitetaan aine luetusta kokonaisteoksesta Kielitieto - kaikkien sanaluokkien syventävä käsittely - ylä- ja alakäsitteet - kaikkien sijamuotojen syventävä käsittely Puheviestintä Esiintymistottumuksen ja viestintätaitojen harjoittelua - selostus Viestintä ja mediataito - sarjakuvien maailma 3. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus Kirjallisuustieto - kirjallisuuden lajit: lyriikka, draama ja epiikka - luetaan kokonaisteos Kirjoittaminen Kertomuksen rakenne: - jaksotus - suunnittelu - suunnitelman mukainen toteutus Yleiskielen käyttö: - välimerkit - suora ja epäsuora esitys Kirjoitetaan aine Kielitieto Keskeiset lauseenjäsenet: - predikaatti - subjekti - objekti Tekstin sidoksisuus: - virke - lauseiden lajit - lausetyypit Puheviestintä Esiintymistottumuksen ja viestintätaitojen harjoittelu: - haastattelu - keskustelua luetusta kokonaisteoksesta (esim. ryhmissä) - ryhmätyön tulosten suullista raportointia Viestintä ja mediataito - elokuvan ilmaisukeinoja - nuorten elokuva 8. LUOKKA 4. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus - kirjallisuuden termeistä kertoja ja sanoma sekä näkökulma - yksi tai kaksi kokonaisteosta - kertomuksia Kirjoittaminen - yleiskielen käyttö: lyhenteet ja lukusanat - kerrataan tarvittaessa välimerkit - luovan kirjoittamisen harjoituksia Kielitieto - verbin persoonamuotojen lyhyt kertaus - verbin vaikutuskeinoja: modukset

15 Puheviestintä - oma puhe Viestintä- ja mediataidot - kuvan lukeminen Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus - novelli ja näytelmä kirjallisuuden lajeina - luetaan ja eritellään novelleja - kuunnelma draaman lajina (jos aika riittää!) - oman paikkakunnan kieli ja kulttuuri Kirjoittaminen - kirjoitetaan kirjallisuusteemaan liittyvä novelli - (kuunnelman kirjoittaminen) - faktan tekstilajeja: muistiinpanot ja referaatti Kielitieto - kieliopin kertausta tarpeen mukaan Puheviestintä - ilmaisu- ja draamaharjoituksia, esim. kuunnelma Viestintä- ja mediataidot - ongelmaratkaisukeskustelu 6. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus - romantiikan ja realismin piirteitä - kirjallisuuden lajityyppejä: jännitys-, fantasia-, kauhu- ja scifikirjallisuus - luetaan yksi tai kaksi esim. lajityyppiä edustavaa kokonaisteosta ja novelleja Kirjoittaminen - fiktion tekstilajeja: tyyliharjoituksia, esim. romanttisia ja realistisia tekstejä - faktan tekstilajeja: argumentoivia tekstejä: mielipidekirjoitus, arvostelu (lukupäiväkirja) Kielitieto - lauseenjäsennyksen syventäminen: kaikki lauseenjäsenet Puheviestintä - väittely Viestintä- ja mediataito - argumentoivat tekstit ja viestinnän keinoja: perusteleminen, suostutteleminen, mainonta, propaganda 9. LUOKKA 7. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus - kirjallisuustieto: ja 1900-luvun Suomen kirjallisuuden pääpiirteitä - keskeisiä suomalaisia kirjailijoita ja klassikkoja, kuten Runeberg, Lönnrot, Kivi, Canth, Aho, Södergran, Jotuni, Sillanpää Kirjoittaminen - yleiskielen käyttö: vierassanat, puhutun ja kirjoitetun kielen eroja - pohtiva kirjoitelma (asia-aine) Kielitieto - nominaalimuodot - lauseenvastikkeet Puheviestintä - keskustelu Viestintä- ja mediataito - elokuvan ja kirjallisuuden vertailu; luku- ja katsomiskokemuksen vertailua

16 15 8. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus - modernismin piirteitä epiikassa ja lyriikassa Kirjoittaminen - fiktion tekstilajeja esim. runoja, novelleja, satuja - faktan tekstilajeja: essee, aineistopohjainen ainekirjoitus Kielitieto - yleissivistävä kielitieto: kieli-identiteetti suomen kielen kehitys suomen kielen ominaispiirteet tutustumista sanaston ja nimistön rakentumiseen ja etymologioihin kielikunnat suomi ja sen sukukielet kielen vaihtelu: murre ja slangi Puheviestintä - kokoustaito, ryhmäviestintätaidot Viestintä- ja mediataito - sanomalehden syventävä tarkastelu 9. Kurssi Lukeminen ja kirjallisuus - kansanperinteen kokoava ja syventävä tarkastelu - tiedonhankintataidot: kotimaisesta kirjallisuudesta tutkielma, jossa edellytetään kirjallisuuden termistön tuntemusta tutkielmatyöskentely: aiheen muotoilu; lähteiden käsittely; tutkimuksen kirjoittaminen Kirjoittaminen - kirjallisuustutkielma Kielitieto - kieliopin kertausta tarpeen mukaan Puheviestintä - tutkielmaesitelmä: esityksen laadintaprosessi - puhetilanteen analysointi- ja palauteharjoituksia Viestintä- ja mediataito - viihteellisten mediatekstien kerronnan vertailu OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN (Oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtavat) Menetelmien valinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: - yksilöllisyyden ja valinnaisuuden kunnioittaminen (eriyttäminen) - opiskelijan oman aktiivisuuden painottaminen - menetelmien vaihteleminen ryhmän koostumuksen perusteella - yhteistoiminnallisiin ja oppilaskeskeisiin työtapoihin harjaannuttaminen - prosessikirjoittaminen - aineistopohjaisen kirjoittamisen alkeet ARVIOINTI Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaiden äidinkielen ja kirjallisuuden hallintaa oppimiselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, kannustaa ja antaa aineksia myönteisen minäkuvan muotoutumiselle. Arvioinnin tehtävänä on myös informoida, ohjata ja auttaa opiskelussa. Arvioinnin tukena käytetään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia äidinkielen ja kirjallisuuden arviointikriteerejä. HUOM! HYVÄ OSAAMINEN! Oppimistulosten lisäksi arvioidaan oppimisprosessia ja työskentelyä. Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden ohessa arvioinnissa painottuvat oppilaan aktiivisuus ja vastuullisuus.

17 16 Sanallista palautetta annetaan säännöllisesti eri äidinkielen osa-alueista, suullista. Rakentavalla ja kannustavalla palautteella tuetaan oppilaiden äidinkielen taitojen kehitystä. Myös itsearviointi on tärkeää äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa. Erityisopetusta saavan oppilaan arvioinnista päättävät äidinkielen opettaja ja erityisopettaja yhdessä. ALAKOULU lk: Nivelvaiheen (lk. 5. jälkeen) hyvän osaamisen kuvaus (arvosana 8): Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi

18 17 tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon YLÄKOULU lk: Kurssiarvosanan muodostuminen: Menettely: Soveltaminen: - Summatiiviset kokeet Kaikissa niissä kursseissa, joissa kielentuntemusta 1-2 / kurssi - Formatiiviset kokeet 1-3 / kurssi - Tuntityöskentelyn arviointi (opettaja) 2-3 kertaa / kurssi - Kirjoitelmat 1-4 / kurssi - Suulliset esitykset Opettaja arvioi lähinnä esitelmät - Oppilaan itsearviointi Tavoitteiden asettaminen kurssin alussa, lopussa arviointi siitä, miten onnistui saavuttamaan tavoitteet. Tulokset: - Summatiiviset kokeet numeroin Formatiiviset kokeet numeroin 4-10 tai pistein - Suulliset esitykset (esitelmät) kirjainarvostelu: ki (kiitettävä), hy (hyvä), ty (tyydyttävä), vä (välttävä, he (heikko) - Tuntityöskentely numeroin Kirjoitelmat numeroin 4-10 tai kirjainarvostelu (ki, hy, ty, vä, he) - Oppilaan itsearviointi sanallinen arviointi, halutessa numeroin Kurssin arvosana määräytyy annettujen arvosanojen keskiarvon mukaan Päättötodistukseen merkittävän päättöarvosanan muodostuminen: kurssien aritmeettisen keskiarvon pohjalta Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmaratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä

19 18 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitaitoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

20 19 tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5: 1. Lukutaito Oppilas pystyy - lukemaan helppoja fakta- ja fiktiotekstejä - poimimaan asiatietoja tekstistä - kertomaan mielipiteitä (perustelut voivat olla erittäinkin puutteellisia) - lukemaan helppotasoisen kokonaisteoksen ja kertomaan sen päätapahtumat 2. Kirjoitustaito - oppilaan kirjoittamasta tekstistä lukee ja ymmärtää ajatuksen, vaikka kielessä onkin puutteellisuuksia - lauseet ovat mielekkäitä ja virkerajat näkyvissä 3. Kielentuntemus Oppilas - tunnistaa tiedottavan ja kuvitteellisen tekstin - erottaa puhe- ja yleiskielen toisistaan - tunnistaa kysymyksen, käskyn ja toteamuksen - löytää yksinkertaisesta peruslauseesta tekemistä ja tekijää ilmaisevan sanan

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa. Äidinkieli ja kirjallisuus / viestintä Viestintäpainotteinen luokka Johdanto Viestintäpainotteisella luokalla oppilailla on mahdollisuus syventää viestintätaitojaan ja harjoitella viestintävälineiden käyttöön

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot