Ilmarinen LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN. Pitkästä työurasta hyve. Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN. Pitkästä työurasta hyve. Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia?"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2011 Pitkästä työurasta hyve Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia? Minkälaiseen Suomeen työeläke syntyi? LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE

2 Ilmarinen 1/2011 Sisältö Pääkirjoitus Sijoitustuotot palanneet hyvälle tasolle 4 Debatti Työurasyöpöt kuriin 5 5 Kuva: MikkoKäkelä Työhyvinvointi Varhainen välittäminen varmistaa työkyvyn 10 Työ ja eläke Pitäisikö aiempia eläkeuudistuksia korjailla? 14 Tulos Ilmarisella hyvä vuosi 16 Sijoitukset Öljy-yhtiö BP sitoutui vastuullisiin toimintatapoihin 18 Yrittäjän elämää Lapin lumo vei lääkäriksi Ylläkselle 20 Elämäni kunnossa Pää terävänä ja jalat liikkeellä 23 Ilmarinen 50 vuotta 1960-luku nykyaikaistumisen vuosikymmen 26 Työn iloa 9 Kolumni 13 Ajankohtaista På svenska Kysyttyä 34 Palveluvinkki 35 Asiakastilaisuudet 36 Töitä pitäisi tehdä entistä pidempään, sillä väki vanhenee ja elää entistä pidempään. Leila Kostiainen, Lasse Laatunen ja Jaakko Kiander pohtivat, miten työuria saataisiin pidemmiksi. Debatti 26 Työeläkelaki hyväksyttiin kesällä 1961, ja Ilmarinen perustettiin viisi kuukautta myöhemmin. Suomi oli silloin maatalousvaltainen maa ja useimmat suomalaiset elivät nuukaa elämää luvulla uskottiin edistykseen. Kasvua edistivät edullinen ikärakenne ja halpa energia, kertoo tutkija Jukka Kortti. Kuva: Esko Tuomisto JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: asiakaslehti@ilmarinen.fi TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu maaliskuussa Seuraava Ilmarinen-lehti ilmestyy Kannen kuva: Paul Palmer Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2011 Ilmarinen Pitkästä työurasta hyve Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia? Minkälaiseen Suomeen työeläke syntyi? LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE 2

3 Kuva: NEODES Kuva: Esko Tuomisto Vinkki Näet uuden työeläkeotteesi verkosta heti huhtikuun puolenvälin jälkeen. Työhyvinvointi10 Rautakirjan varhaisen välittämisen mallin lähtökohtana oli sairauspoissaolojen seuranta. Mallin ideana on auttaa työyhteisöä käsittelemään ongelmia. Yhtiö on saavuttanut mallilla hyviä tuloksia. YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Kuva: Esko Tuomisto 23 Sirkka Minkkinen tunnetaan Loppukiristä. Loppukiri on normaali kerrostalo, mutta asukkaat hoitavat itse yhdessä ruokahuollon, siivoavat yhteiset tilat ja järjestävät monenlaista aktiviteettia. Työ yhteiseksi hyväksi antaa merkitystä elämään, hän sanoo. Elämäni kunnossa Käy jo nyt valitsemassa sähköinen työeläkeote vuodelle 2011, niin olet mukana 1000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa. Ennuste Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet 63,0 Ikä 56, Lähde: Eläketurvakeskus Fakta 50-vuotiaan odote 25-vuotiaan odote Ilmarisen henkilöstötunnuslukuja Eläkeuudistuksen yhteydessä arvioitu kehitys Henkilömäärä 589 Lähtövaihtuvuus 5,1 % (myös eläkkeelle jääneet) Sairauspoissaoloprosentti 3,6 % Työkyvyttömyysmaksuun vaikuttava maksuluokka 2 Eläkkeelle vuosina jääneiden keski-ikä: vanhuuseläkkeet 63,5 vuotta kaikki eläkkeet 62,7 vuotta 62,3 60,4 3

4 Pääkirjoitus Työeläkevarojen sijoitustuotot palanneet hyvälle tasolle Kuva: MikkoKäkelä Työeläkevarojen pitkän aikavälin sijoitustuottojen palautuminen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on ollut odotettuakin nopeampaa. Jo vuonna 2009 monet suomalaiset työeläkeyhtiöt, Ilmarinen etujoukossa, ylsivät ennätystuottoihin. Myös sijoitusvuosi 2010 oli menestyksekäs. Niin Ilmarisen kuin kolmen muunkin parhaiten menestyneen työeläkeyhtiön sijoitustuotot olivat 11 prosentin tuntumassa. Lopputulos oli erinomainen, kun otetaan huomioon sijoitusvuoden haasteet. Niistä suurimmat olivat korkotason alhaisuus sekä euroalueen valtionlainakriisin luoma epävarmuus. Lisäksi osakekurssien vaihtelu oli melkoista vuoristorataa, mikä aiheutti monenlaista päänvaivaa sijoittajalle. Eläkesijoittajan kohdalla olennaisinta on kuitenkin tarkastella pitkän aikavälin keskimääräisiä sijoitustuottoja ovathan eläkevastuutkin pitkäaikaisia. Työeläkeyhtiöt ovat vuodesta 1997 voineet sijoittaa eläkevaroja laajemmin eri omaisuusluokkiin, joten tuottoja on perusteltua tarkastella tästä vuodesta lähtien. Ilmarisen sijoitusten reaalituotto on ollut keskimäärin 4,4 prosenttia vuodessa. Näin hyvä tuotto kertoo mielestäni yhtiön pitkäjänteisen sijoitusstrategian toimivuudesta. Eläketurvakeskus laatii laskelmia työeläkkeiden ja niiden rahoituksen kehityksestä. Viime vuosina työeläkemaksuennusteissa on käytetty neljän prosentin reaalituotto-oletusta, jonka Ilmarisen hoitamien eläkevarojen keskimääräinen tuotto siis ylittää selvästi. Sijoitusten tuotto onkin eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta erittäin tärkeä tekijä. Nyrkkisääntö on, että prosenttiyksikön muutos pitkän aikavälin tuotoissa tarkoittaa suunnilleen kahden prosenttiyksikön muutosta työeläkemaksun suuruuteen. Ilmarisen asiakkaina olevat työnantajayritykset sekä niin nykyiset kuin tulevatkin eläkkeensaajat voivat olla luottavaisin mielin. Ilmarisen sijoituspolitiikka on osoittautunut toimivaksi ja turvaa yhtiön hoitamien eläkevarojen kilpailukykyisen tuoton myös tulevaisuudessa. Timo Ritakallio varatoimitusjohtaja Haasteita seuraavalle hallituskaudelle Neodes 4 Uskon, että työurakysymykseen syntyy kokonaisratkaisu. Sen pitää sisältää keinot, joilla vähennetään työkyvyttömyyseläkkeitä ja saadaan nuoret nykyistä nopeammin työelämään. Vaikka eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, todennäköisesti myös vanhuuseläkeikäraja on otettava tarkasteluun. Kymmenen vuoden päästä eläkeikä on luultavasti nykyistä korkeampi. toimitusjohtaja Harri Sailas vuoden 2010 tilinpäätöstiedotteessa

5 Debatti Teksti: Satu Malkamäki Kuvat: Mikko Käkelä Tarve työurien venyttämiselle on nyky-suomessa kiistaton. Millä keinoin suomalaiset saadaan pidettyä työn syrjässä kiinni entistä pidempään, on kuitenkin epävarmaa. Tulevan hallituksen odotetaankin ensi töikseen synnyttävän isoja eläkepoliittisia ratkaisuja. TYÖURASYÖPÖT KURIIN TYÖURIIN LISÄÄ PITUUTTA. Työurien pidentämisen välttämättömyydestä ja keinoista keskustelivat Ilmarinen-lehden debatissa STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen ja Ilmarisen eläkepolitiikasta ja taloudesta vastaava johtaja Jaakko Kiander. 5

6 Debatti Mitkä ovat keskeiset syyt, joiden vuoksi työurien pidentäminen nopeasti on välttämätöntä? Jaakko Kiander: Työurien pidentäminen on tärkeää kansantalouden ja julkisen talouden kannalta. Väestön ikääntyminen johtaa meillä lähivuosina työikäisen väestön supistumiseen. Tätä voidaan kompensoida sillä, että työurat pitenevät. Jos työskentelemme pidempään, ei väestön ikääntyminen johda työllisyyden laskuun eikä talouskasvun hidastumiseen. Pidemmät työurat hyödyttävät myös valtion ja kuntien taloutta; hyvinvointipalveluista aiheutuva maksurasitus on pienempi, jos työllisyys on korkeampi. Lisäksi on muistettava, että pidemmät työurat hyödyttävät tulevia eläkeläisiä: mitä pidempi työura sitä parempi eläke. Leila Kostiainen: 1970-luvulla ja vielä 1980-luvullakin oli lähes tuomittavaa tehdä töitä yli eläkeiän. Sitä pidettiin jopa itsekkäänä, ikään kuin ikääntyvä työntekijä veisi työn nuoremmilta. Tuolloin vallitsi staattinen käsitys työmarkkinoista, eli oltiin sitä mieltä, että työmarkkinoilla on tietty määrä työtä, joka sitten jaetaan. Yksi hyvä kannustin jatkaa töissä on palkka, joka nyt yleensä on suurempi kuin eläke. Leila Kostiainen STTK On hyvä, että nykyään töissä pitkään jatkaminen on kääntynyt jo hyveeksi. Uskon, että joustava eläkeikä, vuotta, pidentää työuria. Oma valinnan mahdollisuus eläkkeelle jäämisestä lisää halukkuutta pysyä työelämässä. Lasse Laatunen: Olen samaa mieltä. Erittäin myönteistä on se, että nykyään on yhä enemmän työpaikkoja, joissa yritetään löytää ikääntyneille työntekijöille sopivia työnkuvia. Tosin paljon on toki vielä tehtävääkin, että työurat pitenisivät. Miten pitkiä suomalaisten työurien pitäisi olla? Kostiainen: Eläkeikäraja on asia, johon kohdistuu kovia nousupaineita. Ikärajan muutoksella ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan työuran pituuteen. Laatunen: Näen vanhuuseläkeikärajan merkityksen kyllä paljon suurempana. Mielestäni se on yksi keskeinen tekijä, joka pitää eläkejärjestelmää ryhdissään. Jos ikäraja on liian matala, niin se vaikuttaa muutenkin asenteisiin. Ei se saa tietenkään olla niin korkea, että sen saavuttaminen koetaan toivottomana. Työuran pituudella pitäisi olla vaikutusta siihen, koska eläkkeelle voisi jäädä. Näyttää siltä, että ihmiset kokevat sen oikeudenmukaisena kriteerinä. On helpompi hyväksyä 63 vuoden eläkeikä 40 vuoden työuralla kuin 30 vuoden työuralla. Kostiainen: Äkkiseltään voi vaikuttaa siltä, että 40 vuoden työ-uralla eläkkeelle pääseminen on oikeudenmukaista. Mutta siihen liittyy pikemminkin epäoikeudenmukaisuutta, kun mietitään, millaiseksi työelämä on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Työsuhteet ovat lyhyitä ja pätkittäisiä etenkin nuorilla. Olisi hyvin vaikeaa ja epävarmaakin yrittää koota tällaisesta pirstaleisesta työhistoriasta sellainen tieto, jolla varmasti saa eläkkeen. Mikään taho ei tällä hetkellä kerää yksityiskohtaisia tietoja henkilön työsuhteiden pituudesta. Kiander: On toki kohtuullista, että 40 vuoden työuran jälkeen pääsee eläkkeelle 63-vuotiaana. Työuran vuosien laskeminen ei ole kuitenkaan yksiselitteistä: miten huomioidaan kesätyöt ja erilaiset pätkätyöt, miten suhtaudutaan vanhempainvapaisiin ja varusmiespalvelukseen jne? Eläketurvakeskuksen arvion mukaan eläkeiän nostaminen 63 vuodesta ylöspäin ei vaikuttaisi kovin paljoa todelliseen eläköitymisikään. Kauempana tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin tältä osin muuttua ja on syytä varautua henkisesti siihen, että eläkeikärajojen sitominen elinajan odotteen kehitykseen tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Saksa esitti vastikään EU-maille yhteistä eläkeikää. Mistä tämä kertoo? Kostiainen: EU:llahan ei ole mandaattia päättää asiaa, koska eläkejärjestelmät ovat kansallisia. Mutta kyllä tällä ehdotuksella on varmasti tarkoitus vaikuttaa kansalliseen harkintaan. 6

7 Täsmätietoa työurien pituudesta Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60,4-vuotiaana, kertovat Eläketurvakeskuksen vuoden 2010 tilastot. Vuonna 2009 eläkkeellesiirtymisikä oli 59,8. Työmarkkinaosapuolet ja hallitus pääsivät maaliskuussa 2009 yhteisymmärrykseen linjauksesta, jonka mukaan eläkkeellesiirtymisikää nostetaan vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työuria on pidennettävä muun muassa siksi, että vanhuuseläkeikäisen väestön osuus kasvaa, elinaika pidentyy, työvoiman saatavuus ja eläkkeiden taso pitää pystyä turvaamaan ja että julkinen talous saadaan jälleen tasapainoon. Työeläkevakuuttajat TELA ry:n syksyllä 2010 teettämän tutkimuksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista olisi valmis jäämään työelämään 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Osuus on lisääntynyt kolmella prosenttiyksiköllä vuoden 2007 vastaavaan tutkimukseen verrattuna. Ei eläkeikäraja saa tietenkään olla niin korkea, että sen saavuttaminen koetaan toivottomana. Lasse Laatunen EK Laatunen: Uskon, että Saksan ehdotus on seurausta euroalueen talouskriisistä. Muualla Euroopassa käydään ihan samanlaista keskustelua työurien pituudesta kuin meilläkin, ja eläkeikiä on monissa maissa nostettu. Eri maiden poliitikot näkevät tilanteen ja ratkaisut keskenään näköjään hyvin samalla tavalla. Kiander: Saksan päätös nostaa vanhuuseläkeikää asteittain 67 vuoteen luo paineita muihinkin maihin. Meillä Suomessakin eläkeikähaarukkaa on varmasti siirrettävä ylöspäin jollain aikataululla. Kenellä on vastuu työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentämisessä? Laatunen: Vastuun kantavat kaikki, eikä taikatemppuja tähän ongelmaan ole. On löydettävä syyt, jotka pitkittyessään johtavat työkyvyttömyyskierteeseen sekä ratkaisut. Luulen, että työnantajat ovat vähitellen alkaneet tajuta työkyvyttömyyseläketapausten kalleuden eli heillä on taloudellinen intressi tehdä kaikki voitava työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Uskon, että paras käsitys työkyvyttömyyden syistä on työeläkeyhtiöiden lääkäreillä, jotka käyvät valtavan määrän tapauksia läpi. Työeläkeyhtiöiden asiantuntemuksella toteutetuilla kuntoutustoimilla on saatu tosi hyviä tuloksia aikaan. Myös työterveyshuolto pitää paremmin saada mukaan arviointiin. Lisäksi olisi selvitettävä, myönnetäänkö Suomessa esimerkiksi liian pitkiä sairauslomia mielenterveysongelmista kärsiville, jolloin kynnys palata töihin kasvaa. Ratkaisuna voisivat olla lyhyemmät sairauslomat, jolloin olisi mahdollisuus käydä osittain työssä. Kostiainen: Suurimmat työurasyöpöt ovat työkyvyttömyys ja työttömyys. Näihin on kohdistettava toimenpiteet tosissaan. Työkyvyttömyyden vähentämiseksi tarvitaan monia tahoja, yhtä lääkettä ei ole. Työttömyyden vähentäminen taas edellyttää talouskasvua oikotietä ei ole. 7

8 Laatunen: Kyllä, juuri näin. Koko järjestelmä nojaa työllisyyden hyvään kehitykseen ja kasvuun. Miten ikääntyvät saadaan jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään? Kostiainen: Resepti on osaamisesta huolehtiminen ja joustot. Myös työuran loppuvuosina on huolehdittava työntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Lisäksi tarvitaan erilaisia työelämän joustoja, jotka voivat liittyä sekä työnkuvaan että työaikoihin. Laatunen: Työtä tekevän väestön terveydenhoidosta on huolehdittava mahdollisimman hyvin, sillä koko yhteiskunnan kehitys perustuu työntekoon ja työikäiseen väestöön. Olen samaa mieltä ikääntyvien kohtelemisesta työelämässä: jotta vanhempi väestö jaksaa jatkaa töissä, tarvitaan ammattitaitoista johtamista, arvostusta ja motivointia. Ikääntyneille voidaan räätälöidä työkuntoon sopivia työtehtäviä, esimerkiksi suunnittelutöitä fyysistä työtä tehneelle. Kostiainen: Osa-aikaeläkkeestä on tullut hyvää palautetta työpaikoilta; sen avulla jaksetaan olla pidempään töissä. Korotetut eläkekarttumat ovat varmasti hyvä kannustin silloin, kun ihmisellä aito mahdollisuus valita, että jatkanko vielä työelämässä vai en. Yksi hyvä kannustin jatkaa töissä on palkka, joka nyt yleensä on suurempi kuin eläke. Kiander: Uskon, että varsinkin korkeasti koulutetuille superkarttuma toimii hyvänä kannustimena etenkin, jos sitä ruvetaan markkinoimaan heille elinaikakertoimen yhteydessä. Koulutetuillahan on useimmiten paremmat terveydelliset edellytykset työskennellä pidempään kuin fyysistä työtä tekevillä. Mitä konkreettisia kirjauksia toivotte hallitusohjelmaan? Kostiainen: Jäsenliittojemme kyselyjen mukaan työntekijöiden suurimpia huolenaiheita ovat osaamiseen liittyvät kysymykset. Tunne tai pelko oman osaamisen vajavaisuudesta aiheuttaa työpahoinvointia. Työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen olisi tärkeä ja melko helposti toteutettava parannus suomalaiseen työelämään. Laatunen: Työmarkkinajärjestöjen olisi löydettävä hallitusneuvotteluihin mennessä riittävän konkreettisella tasolla yhteinen näkemys siitä, mikä on seuraava eläkepoliittinen ratkaisu, jolla vastataan kestävyysvajeen ja työurien pidentämisen asettamiin haasteisiin. Tarvitaan laajempi sosiaalipoliittinen ratkaisu, joka tähtäisi eläkepoliittisten toimien lisäksi nuorten työmarkkinoille tulon varhentamiseen ja työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Uskottava ratkaisu tarvitaan heti hallitustaipaleen alkuun. Kostiainen: Myös eläkemaksun suuruus tulevaisuudessa tulee olemaan erittäin iso osa tätä keskustelua. Kiander: Kaikki suuret puolueet ovat yksimielisiä siitä, että talouspolitiikan on tähdättävä työpaikkojen luomiseen. Keinoista on hieman erimielisyyttä, mutta tavoite on yhteinen. Uuden On toki kohtuullista, että 63-vuotias 40 vuoden työuran tehnyt pääsee eläkkeelle. Jaakko Kiander Ilmarinen hallituksen on tähdättävä työttömyyden ja työkyvyttömyyden vähentämiseen ja työkyvyttömyyden syihin on puututtava. Työuria olisi pidennettävä myös alkupäästä, ja tämä edellyttää opintojen ja nuorten työelämään siirtymisen nopeuttamista. Eräs keino lyhentää opintoja olisi luopua maisterintutkinnosta yleisenä tavoitteena ja korvata se kandidaatintutkinnolla. Uuden hallituksen on lisäksi sovittava työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, miten eläkemaksuja ja muita eläkejärjestelmän parametreja kehitetään vuoden 2014 jälkeen. Pohjan tälle työlle antaa arvio siitä, miten hyvin vuoden 2005 eläkeuudistus on onnistunut työurien pidentämisessä. Kostiainen: Myös palkansaajapuolta kiinnostaa, millaisilla taidoilla työelämään tullaan ja miten nopeasti opinnoista siirrytään työelämään. Myös opintojen aloittamista pitää voida nopeuttaa. On poistettava esteet, jotka estävät opiskelujen aloittamista. Esimerkkinä näistä esteistä voi mainita sen, että useimpiin oppilaitoksiin voi hakea vain kerran vuodessa. Laatunen: Huolta aiheuttava ryhmä on peruskoulunsa keskeyttäjät, sillä he ovat syrjäytymisvaarassa. Myös työmarkkinatuella olevien pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen olisi keksittävä keinoja. 8

9 Työn iloa Ajatuksia suomalaisten työhyvinvoinnista Työhyvinvoinnin johtaminen tuo kilpailuetua Julkisuudessa käyty keskustelu työurien pidentämisestä herättää voimakkaita tunteita. Keskustelussa on korostettu työurien jatkamista loppupäästä ja työskentelyä yli oman eläkeiän. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin ennaltaehkäistä työurien katkeaminen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Huoli on yhteinen koko yhteiskunnassa, koska hyvinvointivaltion eläkejärjestelmä ei kestä tulevaisuuden eläkekuluja, jos työssäkäyviä ei ole tarpeeksi tasaamassa kuluja. Miten ehkäistään työuran katkeaminen kesken työelämän ja samalla parannetaan työelämän laatua? Yksinkertaista vastausta ei ole. Joitakin suuntaviivoja voidaan kuitenkin nähdä niin tutkimusten kuin käytännönkin kokemustenkin ansiosta. Työnantajien on huolehdittava, että työkykyä ja hyvinvointia tukevat toimintamallit ovat käytössä ja työyhteisöissä reagoidaan työkyvyn heikkenemiseen jo ensimmäisten merkkien ilmaannuttua. Usein ratkaisuja työssä jatkamiseen löytyy, kun ongelmat tunnistetaan ja niihin tartutaan tarpeeksi varhain. Suomessa on käytössä hyvä työterveyshuoltojärjestelmä, joka on ansiokkaasti huolehtinut terveydestä työpaikoilla. Terveyttä ja hyvinvointia ei voi kuitenkaan hoitaa ilman kontekstia, jossa ihminen elää: työhyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat muun muassa työpaikan esimiestyö, osaamisen ja osallistamisen tunteet sekä työyhteisön toimivuus. Nämä ovat asioita, joita työpaikoilla voidaan aina kehittää. Yrityksiä on ohjattu jo pitkään ottamaan erilaisia varhaisen välittämisen toimintamalleja käyttöönsä. Tavoitteena on hallita systemaattisesti työkykyä, sairauspoissaoloja sekä työhyvinvointia. Ensin päähuomio keskittyi sairauspoissaolojen seurantaan ja niihin puuttumiseen, jolloin työterveyshuolto nähtiin pääasiallisena toimijana. Myöhemmin alettiin korostaa yrityksen omaa vastuuta seurata lyhyitä, 1 3 päivän sairauspoissaoloja, joista tieto eivät aina välity työterveyshuoltoon asti. Lyhyet sairauspoissaolot ovat yrityksen näkökulmasta myös kalleimpia, koska Kela ei maksa niistä sairauspäivärahaa. Työkyvyn hallintamallit ovat esimiehen työvälineitä työhyvinvoinnin seuraamiseksi ja asian puheeksi ottamiseksi, kun ensimmäinen huoli työntekijän tilanteesta nousee esiin. Työkykyä alentaviin tekijöihin halutaan tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan ehkäistä lyhyitä sairauspoissaoloja ja niiden muuttumista pitemmiksi. Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot voivat olla ensimmäinen merkki mahdollisesta tulevasta työkyvyttömyyseläkkeestä. Työkyvyn hallintamalli kannattaa rakentaa yhdessä eri henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Lisäksi tarvitaan ylimmän johdon vahva tuki sekä esimiesten valmentaminen, jotta he ottaisivat asian osaksi henkilöstöjohtamista. Toimintamallin seuranta ja jatkuva kehittäminen varmistavat sen, että malli on arjessa aktiivisessa käytössä. Sairausvakuutuslain muutos vuoden 2011 alusta tehosti työkyvyn hallintamallien käyttöönottoa yrityksissä. Kelalta haettavat työterveyshuollon korvaukset ennaltaehkäisevästä eli lakisääteisestä työterveyshuollosta vähenevät, jos yrityksellä ei ole dokumentoitua ja käytössä olevaa varhaisen välittämisen toimintamallia. Kela on myös helpottanut osasairauspäivärahan hakemisen ehtoja, joten osa-aikainen työhönpaluu on helpottunut. Työhyvinvoinnin johtamisen malli lähtee yrityksen liiketoimintastrategiasta ja tukee tavoitteiden saavuttamista. Jokainen yritys luo mallista omiin tarpeisiinsa kehitetyn version. Kopioitu malli ei toimi oman yrityksen organisaatiossa eikä arvomaailmassa. Työhyvinvoinnin oikealla johtamisella voidaan ehkäistä yksilön työuran katkeaminen, motivoida jatkamaan työssä yli oman vanhuuseläkeiän alarajan ja säästää yrityksen kustannuksia. Työhyvinvoinnin johtaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla tulevaisuuden kilpailuetua yrityksissä rakennetaan. Annamari Nieminen työhyvinvointipäällikkö Ilmarinen 9

10 Työhyvinvointi Henkilöstöjohtaja Pirjo Hämäläinen, työhyvinvointipäälliikö Pia Rautio, myymäläpäällikkö Kristina Samiselkä ja myyntipäällikkö Kari Pääkkö ovat olleet mukana kehittämässä Rautakirjan työhyvinvoinnin johtamista. Varhainen välittäminen varmistaa työkyvyn Runsaat sairauspoissaolot ovat yrityksille merkittävä kustannuserä sekä myös signaali työkyvyttömyyseläkeriskistä. Varhaisen välittämisen mallilla voidaan havaita työkykyä uhkaavat ongelmat riittävän aikaisessa vaiheessa, vähentää sairauspoissaoloja ja saada tuntuvia kustannussäästöjä. Rautakirja on saavuttanut mallilla hyviä tuloksia. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Esko Tuomisto Rautakirjassa lähdettiin vuonna 2009 järjestelmällisesti kehittämään koko organisaation työhyvinvoinnin johtamista. Tavoitteena oli mm. seurata ja vähentää sairauspoissaoloja ja tuoda lisää tehokkuutta työntekoon. Olimme tiedostaneet, että puutteet työhyvinvoinnissa aiheuttavat kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaoloina, sijaisuusjärjestelyinä ja pahimmillaan työkyvyttömyytenä sekä korkeampina työeläkemaksuina, sanoo Rautakirjan henkilöstöjohtaja Pirjo Hämäläinen. Aloitimme kaksi vuotta sitten systemaattisen ja pitkäjänteisen työhyvin- 10

11 Varhaisen välittämisen mallin avulla ongelmiin voidaan puuttua oikeissa kohdissa. voinnin johtamisen kehittämisen yhdessä Ilmarisen kanssa. Systemaattisuus tarkoittaa kokonaisuuden tarkastelua, toimenpiteiden suunnittelua sekä sopivien mittareiden miettimistä. Varhaisen välittämisen malli on hyvä keino puuttua ongelmiin oikeissa kohdissa ja lisätä avoimuutta koko organisaatioon, kertoo Rautakirjan työhyvinvointipäällikkö Pia Rautio. Varhaisen välittämisen mallissa olennaisten tilanteiden tunnistamiseksi voidaan seurata käytössä olevia kyselyjä, mittareita ja muita tunnuslukuja. Seurattavia asioita voivat olla mm. asiakaspalautteet, aikatauluissa pysyminen, työn laatu, työilmapiiri- ja esimiestyön kartoitukset, sairauspoissaolot ja työterveyshuollon käyttö. Rautakirjan varhaisen välittämisen mallin lähtökohtana oli sairauspoissaolojen seuranta. Jos työntekijän sairauspoissaolot lähestyvät ennalta sovittuja raja-arvoja tai hänen työhyvinvoinnissaan havaitaan muuten heikkenemisen merkkejä, siihen puututaan heti. Kattava valmennus esimiehille Vuonna 2010 Rautakirjassa toteutettiin kattava varhaisen välittämisen mallin valmennusohjelma kaikille yhtymän esimiehille sekä myös työsuojeluorganisaatiolle ja luottamusmiehille yhdessä Ilmarisen ja Humapin kanssa. Valmennuksessa annettiin esimiehille työkaluja varhaisen välittämisen mallin käyttöön ja samalla myös muokattiin mallia nimenomaan Rautakirjalle sopivaksi. Valmennuksissa käsiteltiin myös aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja työterveyshuollon roolia, Pia Rautio sanoo. Valmennukset olivat myös oivia tilaisuuksia avoimen keskustelukulttuurin edistämiseen esimiesten ja eri yksiköiden välillä. Yhtymän johto oli sitoutunut hankkeeseen ja saimme kaikki esimiehet mukaan valmennukseen, mitä pidimme loistavana tuloksena näin isossa organisaatiossa, Pirjo Hämäläinen jatkaa. Varhaisen välittämisen malli edellyttää yhteisiä sääntöjä, joilla sovitaan käytännön menettelyistä. Organisaation on huolehdittava siitä, että koko henkilöstö tuntee ohjeet ja sovitut raja-arvot. Rautakirjassa viestinnällä on ollut tärkeä rooli mallin lanseerauksessa koko henkilöstölle. Esimiehet ovat kertoneet varhaisesta välittämisestä omille työntekijöilleen. Mallista on kerrottu myös Rautakirjan henkilöstölehdessä ja intranetissä. Olemme halunneet viestiä, että mallin mukainen toimintatapa on sekä työntekijän ja yrityksen etu. Kyseessä ei ole esimiehen tapa vahtia yksittäisten työntekijöiden työtehoa, vaan varmistaa työkyvyn säilyminen jatkossakin, Pirjo Hämäläinen sanoo. Tukea myös esimiehille Varhaisen välittämisen mallin ideana on auttaa työyhteisöä käsittelemään ongelma- ja konfliktitilanteita. Varhainen välittäminen toimii parhaiten keskustelevassa työyhteisössä, jossa esimiesten ja alaisten välillä on riittävä luottamus. Sain valmennuksesta käytännön työkalujen lisäksi myös uutta varmuutta varhaiseen välittämiseen kuuluvien kes- 11

12 Työhyvinvointi Varhainen välittäminen toimii parhaiten keskustelevassa ja luottamukseen perustuvassa työyhteisössä. kustelujen käyntiin työntekijöiden kanssa. Nyt tiedän paremmin, että minulla on lupa tai paremminkin velvollisuus puuttua alaiseni työskentelyyn havaitessani sinä ongelmia, sanoo Suomalaisessa Kirjakaupassa työskentelevä myymäläpäällikkö Kristina Samiselkä. Ennen valmennusta käymäni keskustelut alaisten kanssa jäivät usein irrallisiksi. Valmennuksen avulla sain systemaattisuutta keskusteluihin sekä hyvän kuvan siitä, mitä eri mahdollisuuksia minulla on esimiehenä auttaa alaistani säilyttämään työkykynsä mahdollisimman hyvänä, kertoo Finnkinon yritysmyynnin myyntipäällikkö Kari Pääkkö. Valmennuksen ansiosta esimiehille on syntynyt myös uusia verkostoja. Minulle oli tärkeää hahmottaa, että en ole esimiehenä yksin ongelmatilanteissa vaan tukenani on muiden esimiesten verkosto ja myös työterveyshuollon asiantuntemus, Kari Pääkkö sanoo. Työterveyshuollon rooli on usein tärkeä henkilön työkyvyn säilymisen turvaamisessa. Meidän työterveyskumppanimme on myös oppinut ja kehittynyt kanssamme, kun olemme toteuttaneet valmennusohjelmaa. Myös ammatillisen kuntoutuksen eri muotojen hyödyntäminen on lisääntynyt, sanoo Pirjo Hämäläinen. Rautakirja Rautakirja-yhtymä työllistää kaikkiaan noin henkeä, joista Suomessa on noin henkeä. Rautakirja-yhtymään kuuluu mm. R-kioski, Lehtipiste, Suomalainen Kirjakauppa ja Finnkino. Varhaisen välittämisen mallin keskustelujen painopiste on tavoitteissa ja ratkaisumahdollisuuksissa. Esimies ja alainen tekevät yhdessä konkreettisen suunnitelman, joka perustuu käytännön tekoihin ja tavoitteisiin. Työntekijä voi myös itse ottaa häntä vaivaavan asian puheeksi esimiehensä kanssa. Varhaisen välittämisen tuloksena pitäisi aina olla jokin ratkaisu henkilön työkykyyn vaikuttavaan seikkaan: esimerkiksi työtehoa vaivaavan ongelman selviäminen, ammatillisen kuntoutuksen aloittaminen tai vaikkapa henkilön työtehtävien muuttaminen, Pia Rautio miettii. Vuonna 2010 Rautakirjassa käytiin 120 henkilön kanssa varhaisen välittämisen mallin mukaisia keskusteluja. Malli työllistää esimiestä suhteellisen paljon, mutta onnistuneet keskustelut ja alaisen työkyvyn turvaaminen ovat myös erittäin palkitsevia. Erään pitkään meillä työssä olleen työntekijän poissaolot olivat muutaman viime vuoden aikana olleet varsin korkealla tasolla. Asia tiedostettiin ja otettiin puheeksi yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Yli vuoden kestäneen prosessin aikana työntekijän poissaolot ovat tipahtaneet radikaalisti entisestä, ja nyt hän on yksi parhaista työntekijöistä, Kari Pääkkö kertoo. Kyseiselle työntekijälle oli tärkeää huomata, että välitämme hänestä ja olimme huolestuneita runsaista sairauspoissoloista. Henkilön uusi motivaatio työntekoon löytyi keskustelujen ja toimenpiteiden ansiosta Myös Kristina Samiselällä on kokemuksia onnistuneista välittämistapauksista. Eräällä työntekijällä oli henkilökohtaisessa elämässä ongelmia, jotka heijastuivat myös hänen työhönsä. Hänen oli vaikeaa ottaa asiaa puheeksi esimiehen kanssa, mutta varhaisen välittämisen mallin mukaisissa luottamuksellisissa keskusteluissa asiasta pystyttiin puhumaan turvallisessa ilmapiirissä, sanoo Kristina Samiselkä ja jatkaa Työntekijän työtehon parantuminen ja alaisilta saatu kiitos antavat aivan uskomattoman paljon virtaa. Kari Pääkkö on miettinyt myös omaa jaksamistaan esimiestyössä. Minun jaksamisvinkkini on, että älä unohda omaa itseäsi. Joskus on pakko priorisoida henkilökohtaiset asiat tärkeysjärjestyksessä ykköseksi, että jaksaa tehdä töitä ja olla täysillä läsnä esimiestyössä. Onnistumiset palkitsevat Varhaisella välittämisellä edullisempaa työterveyshuoltoa Sairausvakuutuslakiin tuli vuoden 2011 alusta muutos, jonka mukaisesti ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 prosentin korvaus niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Jos työkyvyn hallinnan toteuttamisesta ei sovita, Kelan maksama korvaus ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista on 50 prosenttia. Varhaisen välittämisen mallipohjan ja ohjeet saat käyttöösi työhyvinvoinnin verkkopalvelusta. 112

13 Kolumni Minäkö muka vanhenen? Tämä on se vuodenaika, kun nuoruus kukkii. Jotkut kisailevat Idolsissa, toiset tepastelevat catwalkilla Miss Suomen kruunua havitellen. Yhteishaku taitaa olla juuri suoritettu, ja penkkariautot kuljettavat kirkuvia teinejä kaupunkimme kaduilla. Ihana nuoruus! Eihän siinä ole muuta vikaa kuin se, että nuoruus menee hukkaan nuorissa. Eihän ne mitään ymmärrä. Luulevat vaan. Elämän keväässä ei päätä palella. Osataan kaikki ja neuvotaan niitä, jotka eivät osaa. Huominen on täynnä mahdollisuuksia. Maailma odottaa ehkä juuri minua! Hollywood on vain lentomatkan päässä! On vain ajan kysymys, milloin valloitan maailman. Mutta mitenköhän minun käy vanhana? Ihan sama, eletään tässä ja nyt. Aikuisena tajuntaan hiipii huoli. Pitäisi olla jo saavuttanut vaikka mitä. Hemmetin aviomieskin on jäänyt hankkimatta sivistyneessä ajassa. Sukulaiset pitävät sateenkaarikansalaisena, kun ei ole jälkikasvua. Onko tämä ala edes minulle passeli? Käynkö liian usein baarissa? Pitäisikö hankkia oma asunto? Televisiossa puhutaan nykyajan vallitsevista arvoista. Mitä se tarkoittaa? Pitääkö minun ruveta nyt arvostamaan jotain? Ketä? Jätän äänestämättä, koska en tajua politiikasta mitään, eivätkä poliitikot vaikuta inhimillisiltä. Haluan viihtyä. Onhan kaikilla hyvä meininki? Luen toiveikkaana Kaarina Davisin kirjan Irti oravanpyörästä. Entisen sairaanhoitajan elämäntapa vaikuttaa ihanalta, mutta pirun työläältä. En jaksaisi ruveta kilpailuttamaan sähköä, asuntolainaa, puhelimia, ruokaa, liikkumavälineitä, jne. Mietin, onko Pentti Linkola sittenkään niin hirveän raaka sanoessaan, että maailma karsii heikot. Pidän itseäni huonona ihmisenä, koska en keskity luomutuotteisiin ja heitä televisiota kaatopaikalle. Tuntuu, ettei aika riitä edes kunnon raivareille. Toisaalta, eihän tässä nyt raivoamaankaan jaksa ruveta, kun olisi nuo pyykit tuossa laitettavana. Kaikki edellä mainitut elämänvaiheet olen joko kokenut tai voin kuvitella. Vanha en ole koskaan ollut. Onko joku muu ollut joskus vanha? Eräs nelikymppinen ystäväni kertoi minulle, miltä tuntuu olla vanha. Häneltä leikattiin silmät. Hän ei nähnyt juuri mitään ja liikkuminen oli lähes kokonaan kiellettyä. Aivan yksinkertaiset asiat tuntuivat vaikeilta ja apu oli tarpeen koko ajan. Joskus minustakin saattaa tulla juuri sellainen. Toivottavasti kiireiset aikuiset, eli minä ja kaltaiseni, olemme siihen mennessään luoneet toimivan järjestelmän, joka takaa, että pärjään. Tällä hetkellä hieman hirvittää. Katja Ståhl Keski-iässä huomaan, että pim: minulla on kolme lasta ja mies. Perhe-elämä imee minusta kaikki mehut, mitä työelämä ei ole huomannut imeä. Rakennamme taloa, jonka budjetti on räjähtänyt käsiin jo viime viikolla, vaikka perustukset on vasta luotu. Keskimmäinen ipana tarvitsee silmälasit ja nuorimmaisella on rasitusastma. Miehen suvussa kummittelee verenpainetauti. Syöpä niittää omia sukulaisia. Mihin nämä vuodet ovat oikein hävinneet? Miten minun käy vanhana? Pitävätkö lapseni huolta minusta? Vai yhteiskunta? Jäänköhän tätä menoa ikinä eläkkeelle? Vai kuolenko? Miten lasteni käy jos kuolen? Olen kuolla huoleen. Kuva: Jouni Harala

14 Työ ja eläke Pitäisikö aiempia eläkeuudistuksia korjailla? Suomalainen työeläketurva on puolen vuosisadan ikäinen. Työeläke on kestänyt, koska se on pystynyt sopeutumaan. Tulevan hallituksen työlistalla eläkekysymykset ovat iso asia. Työeläketurva käynyt läpi erilaisia vaiheita; suuren laman ja finanssikriisin, jonka jälkimainingeissa edelleen ponnistelemme luvulle jatkuneen kasvukauden ja sitä seuranneen sopeutumiskauden kuluessa on tehty suuri määrä kauaskantoisia ratkaisuja. Sopeutuminen ei merkitse perusperiaatteiden myymistä vaan mukautumista maailman muuttumiseen. Elinaika kasvaa ripeästi, talous toipuu hitaammin Työeläketurvan taloudellisen kestävyyden varmistaminen on ollut kaikkien eläkeuudistusten taustalla. Kuitenkin vasta vuoden 2005 uudistusta suunniteltaessa elinajan jatkuva kasvu kirjattiin erityistä huomiota vaativaksi ilmiöksi. Ratkaisuksi kehitettiin elinaikakerroin ja kannustinkarttuma. Elinaikakerroin sopeuttaa alkavien eläkkeiden tason elinajan kasvuun. Kannustinkarttuman turvin on mahdollista kompensoida elinaikakertoimen eläkettä pienentävä vaikutus jatkamalla töissä noin puolet keskimääräisen elinajan kasvusta. Ajankohtaisen kipupisteen muodostavat finanssikriisin aiheuttama tuotannon notkahdus ja kriisin jäljiltä matalaksi jäänyt työllisyysaste. Nämä asettavat raamit keskustelulle, jota käydään julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hyvinvointi perustuu työntekoon Kehittyneessä yhteiskunnassa useimpien toimeentulo perustuu ansiotyöhön. Väestöryhmien vastakkainasettelu ei ole hedelmällistä, ja keskustelu eläkkeelle siirtyneen väestönosan roolista pelkkänä rasitteena on vailla pohjaa. Kun työeläketurva on asianmukaisella tasolla, eläkkeensaajat ovat huomattava ja koko ajan kasvava kuluttajaryhmä. Totta on, että kokonaan eläkkeelle siirtyneet eivät enää ole kasvattamassa kansantalouden kakkua. Jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevinakin vuosina samassa iässä kuin nykyisin, se johtaisi pitkällä aikavälillä luonnottomaan tilanteeseen: yksi sukupolvi olisi eläkkeellä keskimäärin 20 vuotta, jokin myöhempi 30 vuotta, jokin vielä myöhempi 40 vuotta. Tämä ei olisi kansantalouden kannalta tervettä. Ei myöskään yksilön: työnteko antaa elämälle sisältöä ja merkitystä. Miksi työuria täytyy pidentää? Oma kysymyksensä on, missä määrin ja millä keinoin nuorten työelämään osallistumista tulisi edistää. Toinen ongelmapiiri on se, miten voitaisiin vähentää työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä. Kolmas haaste on työurien jatkaminen loppupäästä. Tässä on eläkepoliittisilla ratkaisuilla suuri rooli. Vaikka yksimielisyys vallitseekin tarpeesta pidentää työuria, ollaan kovin erimielisiä siitä, missä määrin eläkejärjestelmää tulisi muuttaa. Koko tämän ongelmapiirin hoito viisaalla tavalla on eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Työeläketurvan taloudellisen kestävyyden kannalta työurien pidentäminen ei ole olennaista. Sen sijaan se on tärkeää kansantalouden ja työeläkkeiden tason kannalta. Näin siksi, että elinaikakerroin sopeuttaa alkavat eläkkeet elinajan kasvuun; elinaikakertoimen vaikutuksen voi kompensoida työntekoa jatkamalla, ja jos työnteko ei jatku, eläkkeet uhkaavat jäädä riittämättömälle tasolle. Monella mittarilla kehitys on ollut oikean suuntaista ja yllättävän positiivista. Sekä vuotiaiden että vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysaste on kasvanut ripeästi koko 2000-luvun. Eläketurvakeskus seuraa tarkoin sitä, missä iässä eläkkeelle tosiasiassa jäädään, ja tässä tapahtui vuonna 2010 suoranainen hyppäys, kun eläkkeellesiirtymisiän odote kasvoi 0,6 vuodella. Kehitys ylittää vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteen. Tahti on toistaiseksi myös ylittänyt työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhdessä keväällä 2009 asettaman tavoiteuran, joka johtaisi kolmen vuoden lykkääntymiseen vuoteen 2025 mennessä. Indeksin ja elinaikakertoimen muutoksia syytä varoa? Työeläkeindeksin parantamiseen on olemassa pysyvä paine. Tältä osin on kui- 14

15 tenkin syytä pidättyä muutoksista. Nykyinen indeksi korvaa hintojen nousun ja antaa vielä hieman reaalista kasvua tämän päälle. Vaikka indeksin parantamisen hinta olisi ensimmäisenä vuonna hyvin vaatimaton, se kasvaa korkoa korolle. Paluu niin sanottuun puoliväli-indeksiin merkitsisi pitkän päälle noin kahden prosenttiyksikön tasokorotusta työeläkemaksuun. Hyöty tulisi nykyisille eläkkeensaajille, ja laskun maksaisivat jälkipolvet joko pienennettyjen eläkkeiden tai nousseen työeläkemaksun muodossa. Myös elinaikakerroin askarruttaa julkisessa keskustelussa. Ennuste elinajan kasvusta on muuttunut, ja sen myötä arvio elinaikakertoimen vaikutuksesta. Kerroin siis toimii juuri niin kuin pitääkin; on luonnollista, että jos elinaika kasvaa ennustettua enemmän, myös työurien on syytä pidentyä vastaavasti enemmän. Elinaikakerroin on avainasemassa työeläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden kannalta, ja sen poistaminen merkitsisi työeläkemaksuun noin kuuden prosenttiyksikön lisänousupainetta. Tämä edellyttäisi työeläketurvan leikkauksia, joita ei saataisi yhtä tasapuolisiksi kuin elinaikakerroin. Huomiota pitää kenties kuitenkin kohdistaa niiden henkilöiden työeläketurvan riittävään tasoon, joilla palkkataso on matala ja työssä jatkamiseen ei aukea tilaisuutta. Uudet haasteet liittyvät ikärajoihin Eläkkeelle voi nyt jäädä vuoden iässä. Elinajan odote on viime aikoina kasvanut lähes kaksi vuotta kymmenvuotisjaksoa kohden. Jos halutaan, että aktiivivuosien osuus koko elinkaarella suunnilleen säilyy, luonteva eläkkeelle jäänti-ikä yksinkertaisesti karkaa tästä haarukasta parissa vuosikymmenessä. Jos elinajan kasvu jatkuu, jossakin vaiheessa myös vanhuuseläkkeelle siirtymistä rajoittavia Kuva: Tomi Parkkonen Jaakko Tuomikoskesta olisi toivottavaa, että jos muutokset ovat tarpeen, ne toteutettaisiin tutuilla, jo edellisessä eläkeuudistuksessa käytetyillä työkaluilla. muodollisia ikärajoja on syytä kasvattaa. Mutta missä vaiheessa? Sinänsä ei kiirettä olisi, mutta toisaalta eläketurva on osa kunkin pitkäjänteistä elämänsuunnittelua, ja siihen kohdistuvat muutokset on parempi tietää ajoissa, vaikka tulisivatkin voimaan hitaalla aikataululla. Ikärajat ovat myös viesti siitä, miten yhteiskunnassa nähdään työnteon merkitys. Tärkeää on säilyttää riittävästi joustavuutta ja sitoa mahdollinen muutos elinajan toteutuneeseen kasvuun. Eläkkeen karttumaprosentit ovat luonnostaan sidoksissa ikärajoihin. Nykyinen kannustinkarttuma on 4,5 prosenttia vuodessa, ja tämän kaltaiset korkeat prosentit ovat mielekkäitä vain sellaisella ikäalueella, jossa voi aidosti päättää, lähteekö eläkkeelle vai jatkaako töissä. Ikärajat, karttumaprosentit ja elinaikakerroin ovat teknisiä välineitä, jotka soveltuvat vuoden 2005 eläkeuudistuksen raameihin. Jos päätetään tehdä muutoksia, on toivottavaa, että ne toteutettaisiin näillä työkaluilla. Esillä on ollut myös eläkkeellesiirtymisoikeuden sitominen työuran pituuteen. Tämä aloite on kuitenkin erittäin ongelmallinen siksi, että työsuhdeaikojen seurannasta on juuri päästy eroon, ja eläke perustuu vain ansaittuihin euroihin. Päätöksenteko ja muutosten suunnittelu eläkekysymyksissä Lainsäädäntövalta on Suomessa hallituksella ja eduskunnalla. Työeläkkeessä on kyse työstä saatavan korvauksen osasta, ja siinä mielessä on luontevaa, että sitä koskevat ratkaisut pohjautuvat työmarkkinaosapuolten sopimuksiin. Jos päädytään siihen, että linjaukset vanhuuseläkkeelle siirtymisiän muutoksista on syytä tehdä jo nyt, päätöksentekijöillä on edessään mutkikkaat tekniset pohdinnat. Työeläkelaitoksilla on muutosprosessissa toimenpanijan rooli. Niillä on kuitenkin kokemusta siitä, millaiset uudistukset toimivat ja millaiset eivät, ja siksi oma luonteva osuutensa muutosten suunnittelussa. Jaakko Tuomikoski varatoimitusjohtaja 15

16 Tulos Ilmarisen asiakkaat hyötyvät yhtiön hyvästä tuloksesta. Asiakashyvityksiä pystytään maksamaan edellisvuotta enemmän. Ilmarisella hyvä vuosi Ilmarinen oli vuonna 2010 vahva toimija työeläkemarkkinoilla. Sijoitustuotto oli 10,8 prosenttia, ja yhtiö ylsi tuloksellaan jälleen alan kärkijoukkoon. Myös työeläkevakuutusten myynnissä onnistuttiin. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas on tyytyväinen vuoteen Kuva: MikkoKäkelä Ilmarisen toiminta vuonna 2010 oli menestyksekästä niin sijoitustoiminnan tuotolla, työeläkevakuutusten myynnillä kuin toiminnan tehokkuudellakin mitattuna. Myös eläkkeiden maksamisen ja eläkepäätösten tekemisen hoidimme jälleen hyvin. Vuosi 2010 oli Ilmariselle kauttaaltaan hyvä vuosi, kiteyttää toimitusjohtaja Harri Sailas. Ilmarinen menestyi viime vuonna erinomaisesti asiakashankinnassa. Asiakassiirroissa muista eläkeyhtiöistä maksutulo kasvoi lähes 76 miljoonaa euroa. Siirtoliikkeen tulos olikin yksi Ilmarisen historian parhaimmista. Myös uusien yritysten vakuuttamisessa saatiin hyviä tuloksia, ja Ilmarisen vakuutuskanta kehittyi myönteisesti. Vuoden lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna yli puoli miljoonaa henkilöä. Sijoitusten tuotto ja vakavaraisuus hyvällä tasolla Ilmarinen pärjäsi vaativassa sijoitusympäristössä hyvin, ja yhtiön sijoitusten tuotto ylsi 10,8 prosenttiin. Ilmarisen sijoitusten arvo oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 28,1 miljardia euroa. Etenkin loppuvuonna kehitys oli yllättävänkin suotuisaa. Tällä tuloksella olemme mukana aivan työeläkeyhtiöiden kärkikaartissa, Sailas sanoo. Vakavaraisuus kohentui edelleen. Vakavaraisuutta mittaava toimintapääoma 16

17 oli vuoden lopussa 6,6 miljardia euroa, mikä oli 29,7 prosenttia vastuuvelasta. Panostus Suomeen vahvaa ja kannattavaa Ilmarinen säilytti sijoitusstrategiassaan vahvan Suomi-painotuksen. Kotimaisten osakkeiden omistusta Ilmarisen noteeratuissa osakesijoituksissa nostettiin 44 prosenttiin. Suomalaisosakkeista saatiin komea 30 prosentin tuotto. Painotus sellaisten suomalaisyhtiöiden osakkeisiin, jotka hyötyvät kehittyvien markkinoiden kasvusta, osoittautui varsin onnistuneeksi strategiaksi. Näin jatkamme myös tänä vuonna, Sailas sanoo. Miten eläkeyhtiön vakavaraisuutta mitataan? Vakavaraisuutta mitataan niillä varoilla, jotka yhtiöllä on yli vastuuvelan. Vakavaraisuutta kuvaavaa varojen osaa sanotaan toimintapääomaksi. Vastuuvelan ydin taas on kyseisen yhtiön vastuulla olevien tulevien eläkkeiden yhteismäärä. Vakavaraisuus voidaan ilmoittaa joko euroina tai prosentteina vastuuvelasta. Vakavaraisuudesta huolehtimalla eläkeyhtiö pitää huolen siitä, että sijoituksilla voidaan hakea korkeaa tuottoa. Samalla tulee huolehdituksi siitä, että yhtiö voi jakaa asiakashyvityksiä ja viime kädessä siitä, että työeläkemaksujen korotuspaine jää pidemmänkin päälle mahdollisimman vähäiseksi. Reijo Vanne, johtaja Työeläkevakuuttajat TELA ry Hyvä tulos ja kustannustehokkuus hyödyttävät asiakkaita Ilmarisen asiakkaat hyötyvät yhtiön hyvästä tuloksesta, sillä asiakashyvityksiä pystytään maksamaan edellisvuotta enemmän. Ilmarinen varaa asiakashyvityksiin 71 miljoonaa euroa. Kustannustehokkuutta mittaava hoitokulusuhde kohentui 74 prosenttiin. Yhä parantunut hoitokulusuhde vaikuttaa osaltaan asiakashyvitysten korotuksiin. Työhyvinvointipalveluissa toimelias vuosi Ilmarisen työhyvinvointipalveluissa vuosi 2010 oli yhtiön historian aktiivisin ja muun muassa työhyvinvointiseminaarit kasvattivat suosiotaan entisestään. Muutaman viime vuoden aikana työnantajat ovat alkaneet entistä paremmin ymmärtää, mitä konkreettista hyötyä yritykselle koituu hyvinvoivasta henkilöstöstä. Suurilla yrityksillä työkyvyttömyysriskin pieneneminen näkyy jo työeläkemaksuissakin, Sailas sanoo. Ammatillisen kuntoutuksen suosio jatkoi viime vuonna nousuaan; Ilmariseen tulleiden hakemusten määrä kasvoi yli 11 prosentilla. Kuntoutuksen vaikuttavuus on säilynyt hyvänä, sillä Ilmarisen kuntoutujista yli 70 prosenttia palaa työmarkkinoille kuntoutusohjelman jälkeen. Onnistuneet kuntoutusohjelmat pidentävät työntekijöiden työuria, mikä on tietenkin koko yhteiskunnan etu, Sailas korostaa. Sijoitusvuosi 2010 oli haastava Kuva: Tomi Parkkonen Vuosi 2010 aiheutti sijoittajalle monenlaista päänvaivaa. Vuoden alussa oli huoli siitä, iskeekö maailmantalouteen jonkinlainen kaksoistaantuma. Keväällä kärjistynyt euroalueen valtionlainakriisi johti suureen epävarmuuteen korkomarkkinoilla. Tämä epävarmuus taas heijastui loppukeväästä myös osakemarkkinoille negatiivisesti. Aivan vuoden lopussa osakemarkkinat kuitenkin kehittyivät yritysten tulosten ja talousnäkymien elpyessä hyvin. Myös velkamarkkinat rauhoittuivat. Ilmarinen jatkoi pitkäjänteistä osakepainotteista sijoituspolitiikkaansa myös vuonna Onnistuimme kokonaisuudessaan hyvin niin sijoitustoiminnan valinnoissa kuin ajoituksissakin, mikä takasi meille hyvän sijoitustuoton haastavassa toimintaympäristössä. Myös pääomasijoitukset ja kiinteistösijoitukset tuottivat hyvin. Sen sijaan korkosijoitusten tuotto jäi euroalueen valtionlainakriisistä johtuen vaatimattomaksi. Timo Ritakallio varatoimitusjohtaja 17

18 Sijoitukset Aktiivinen omistaminen tuottaa tulosta Öljy-yhtiö BP sitoutui vastuullisiin toimintatapoihin BP on yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä ja siten myös sijoittajien kiinnostuksen kohteena. Taannoisten öljykatastrofien johdosta Ilmarinen on aktiivisena sijoittajana yhdessä muiden kanssa vaikuttanut siihen, että BP huolehtisi ympäristöasioista jatkossa paremmin. BP:n omistajien joukossa on ollut suuri määrä eurooppalaisia eläkesijoittajia, sillä yhtiöllä on ollut hyvän osingonmaksajan maine. Pelkkä taloudellinen menestys ei kuitenkaan riitä vastuulliselle sijoittajalle, vaan menestyksen on synnyttävä ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen. Ilmarinen on allekirjoittanut ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna Periaatteiden mukaan sijoittajan on otettava huomioon hallintotapaan, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen liittyviä seikkoja sijoituspäätöksiä tehtäessä. Mahdoton tapahtui Osana Ilmarisen omia vastuullisen sijoittamisen periaatteita BP oli poissa Ilmarisen sijoitussalkusta pari vuotta Alaskan öljyputken vuotojen ja Teksasin öljynjalostamon työturvallisuustekijöiden takia. Ilmarinen oli mukana kansainvälisessä sijoittajaryhmässä, jonka tarkoituksena oli nostaa ympäristöriskejä ja työturvallisuutta koskevia asioita esille. Keskustelut etenivät hyvin ja BP:n katsottiin muuttaneen toimintatapojaan niin, että palautus salkkuun vuonna 2007 oli oikeutettu. Jälkiviisaana voisi sanoa, että BP palasi sijoitussalkkuun liian aikaisin, sillä huhtikuun 20. päivä 2010 Meksikonlahdella syntyi ketjureaktio, jonka piti raporttien mukaan olla mahdotonta. BP:n hallinnoimasta merenpohjassa olevasta öljyesiintymästä nousi kontrolloimattomasti kaasua, öljyä ja mutaa, jotka aiheuttivat räjähdyksiä öljynporauslautalla. Kaikki varotoimenpiteet pettivät, ja tuloksena oli 11 henkilön menehtyminen ja öljyn ja kaasun vapaa virtaus meren pohjasta kohti pintaa. BP:ltä kului kolme kuukautta saada vuodot tukittua erittäin haastavissa olosuhteissa. Arviot mereen päässeen öljyn määrästä vaihtelevat, mutta kyseessä on kaikkien laskujen mukaan suurin ihmisen toiminnasta johtuva ympäristökatastrofi. 18

19 Meksikonlahden onnettomuuden jälkeen parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin pysyvän positiivisen muutoksen saaminen BP:n toimintatavoissa yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa. Sijoittajalla on vaikutusvaltaa Kuvalähde: U.S. Coast Guard Sijoittajilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa isojenkin kansainvälisten yritysten toimintatapoihin vastuukysymyksissä. Ongelmatilanteissa osakkeiden myyminen on usein kyseenalainen tapa vaikuttaa sijoituskohteen toimintatapoihin. Paljon viisaampaa on pyrkiä saamaan neuvotteluyhteys yritykseen ja sopia yhdessä asioiden parantamisesta yhtiössä. Tämä on yrityksenkin etu. Vuonna 2010 Ilmarisella oli käynnissä yli 500 yritysvastuun vaikuttamisprosessia Suomessa ja ulkomailla. Vaikuttamisprosessi jatkuu Onnettomuutta seuraavien viikkojen aikana parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin pysyvän positiivisen muutoksen saaminen yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa sen sijaan, että osakkeet olisi myyty ja jätetty muiden vastuulle asian eteenpäin vieminen. Vaikka kaikkia asioita ei voi muuttaa yhtä aikaa eikä kaikkiin ongelmiin voi sijoittajalla olla Lehtikuva ratkaisua, katsottiin, että tässä tapauksessa ovat painavat syyt jatkaa BP:n kanssa keskustelua. Keskustelujen vauhdittamiseksi ryhdyttiin valmistelemaan mahdollista osakkeenomistajien esitystä BP:n yhtiökokoukselle. Suomalaisesta tavasta poiketen yhdellä osakkeella ei vielä Isossa- Britanniassa saada ehdotuksia esityslistalle vaan siihen tarvitaan huomattava määrä sijoittajia. Näin ollen Ilmarinen yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa lähti hakemaan tukea muilta sijoittajilta ja pohtimaan sopivia sanamuotoja virallisiin esityslistoihin. Aivan viime metreillä juuri ennen BP:n ilmoittamaa takarajaa, keskustelut BP:n ja muiden sijoittajien kanssa etenivät niin, että osakkeenomistajien esitys yhtiökokoukselle päätettiin jättää tekemättä. Johto sitoutuu vastuullisuuteen Esityksen sijaan BP:n hallituksen puheenjohtajalta Carl-Henric Svanbergilta saatiin tammikuun 20. päivä vakuutus työturvallisuus- ja ympäristöasioiden nostamisesta entistä korkeammalle tasolle. Tätä esitystä tuki myös helmikuun alussa BP:n toimitusjohtaja, joka tulosjulkistuksen yhteydessä nosti työturvallisuusasiat tärkeimpien prioriteettien joukkoon. Samassa yhteydessä myös kerrottiin alihankintaketjun valvontaprosessien kehittämisestä. Puheenjohtajalta saatu kirje osoittaa sen, että BP on valmis keskusteluihin myös työturvallisuudesta ja ympäristövastuusta. Halu käydä dialogia eri sidosryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää pysyvän muutoksen saamiseksi yrityksen toimintatavoissa. Jos BP ei jatkossa raportoi ympäristöja työturvallisuusriskeistään sovitun mukaisesti, sijoittajaryhmä aikoo valmistella uutta esitystä ensi vuoden yhtiökokoukseen. Anna Hyrske vastuullisen sijoittamisen ja yritysvastuuasioiden päällikkö 19

20 Yrittäjän elämää Teksti: Helinä Hirvikorpi Kuvat: Paul Palmer Sesonkiaikoinakin lääkäri Katja Kuusimäki ottaa aikaa liikunnalle. Silloin hän käy hiihtämässä ennen töihin menoa aikaisin aamulla. 20

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / 2012 Lehdistötilaisuus 26.4.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA Tammi-maaliskuun sijoitustuotto nousi 5,1 prosenttiin erityisesti osakesijoitusten

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018 Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien välillä Eläkettä karttuu 1,5 %/v työansioista

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2017 Jari Kannisto 28.2.2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN. Red Cross Ambassadors Timo Ritakallio,

VALMENTAVA JOHTAMINEN. Red Cross Ambassadors Timo Ritakallio, VALMENTAVA JOHTAMINEN Red Cross Ambassadors 15.11.2017 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja @ritakti AGENDA Tervetuloa Ilmariseen! Valmentava johtaminen tukee menestystä Energisoiva työyhteisö HUOLEHDIMME

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 28.2.2013 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 Sijoitustuotto: 7,5 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 29,5 miljardia euroa Toimintapääoma: 5,8 miljardia euroa Vakavaraisuusaste: 23,9

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeensaajan eläketurva (lisämateriaalia) 2 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä?

27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä? 27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä? Anne Aarnio palveluneuvoja Varma Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit

Lisätiedot