Ilmarinen LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN. Pitkästä työurasta hyve. Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN. Pitkästä työurasta hyve. Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia?"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2011 Pitkästä työurasta hyve Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia? Minkälaiseen Suomeen työeläke syntyi? LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE

2 Ilmarinen 1/2011 Sisältö Pääkirjoitus Sijoitustuotot palanneet hyvälle tasolle 4 Debatti Työurasyöpöt kuriin 5 5 Kuva: MikkoKäkelä Työhyvinvointi Varhainen välittäminen varmistaa työkyvyn 10 Työ ja eläke Pitäisikö aiempia eläkeuudistuksia korjailla? 14 Tulos Ilmarisella hyvä vuosi 16 Sijoitukset Öljy-yhtiö BP sitoutui vastuullisiin toimintatapoihin 18 Yrittäjän elämää Lapin lumo vei lääkäriksi Ylläkselle 20 Elämäni kunnossa Pää terävänä ja jalat liikkeellä 23 Ilmarinen 50 vuotta 1960-luku nykyaikaistumisen vuosikymmen 26 Työn iloa 9 Kolumni 13 Ajankohtaista På svenska Kysyttyä 34 Palveluvinkki 35 Asiakastilaisuudet 36 Töitä pitäisi tehdä entistä pidempään, sillä väki vanhenee ja elää entistä pidempään. Leila Kostiainen, Lasse Laatunen ja Jaakko Kiander pohtivat, miten työuria saataisiin pidemmiksi. Debatti 26 Työeläkelaki hyväksyttiin kesällä 1961, ja Ilmarinen perustettiin viisi kuukautta myöhemmin. Suomi oli silloin maatalousvaltainen maa ja useimmat suomalaiset elivät nuukaa elämää luvulla uskottiin edistykseen. Kasvua edistivät edullinen ikärakenne ja halpa energia, kertoo tutkija Jukka Kortti. Kuva: Esko Tuomisto JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu maaliskuussa Seuraava Ilmarinen-lehti ilmestyy Kannen kuva: Paul Palmer Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 1/2011 Ilmarinen Pitkästä työurasta hyve Vaatiiko eläkejärjestelmä remonttia? Minkälaiseen Suomeen työeläke syntyi? LAPPI LUMOSI KATJA KUUSIMÄEN LÄÄKÄRIASEMA YLLÄKSELLE 2

3 Kuva: NEODES Kuva: Esko Tuomisto Vinkki Näet uuden työeläkeotteesi verkosta heti huhtikuun puolenvälin jälkeen. Työhyvinvointi10 Rautakirjan varhaisen välittämisen mallin lähtökohtana oli sairauspoissaolojen seuranta. Mallin ideana on auttaa työyhteisöä käsittelemään ongelmia. Yhtiö on saavuttanut mallilla hyviä tuloksia. YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Kuva: Esko Tuomisto 23 Sirkka Minkkinen tunnetaan Loppukiristä. Loppukiri on normaali kerrostalo, mutta asukkaat hoitavat itse yhdessä ruokahuollon, siivoavat yhteiset tilat ja järjestävät monenlaista aktiviteettia. Työ yhteiseksi hyväksi antaa merkitystä elämään, hän sanoo. Elämäni kunnossa Käy jo nyt valitsemassa sähköinen työeläkeote vuodelle 2011, niin olet mukana 1000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa. Ennuste Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet 63,0 Ikä 56, Lähde: Eläketurvakeskus Fakta 50-vuotiaan odote 25-vuotiaan odote Ilmarisen henkilöstötunnuslukuja Eläkeuudistuksen yhteydessä arvioitu kehitys Henkilömäärä 589 Lähtövaihtuvuus 5,1 % (myös eläkkeelle jääneet) Sairauspoissaoloprosentti 3,6 % Työkyvyttömyysmaksuun vaikuttava maksuluokka 2 Eläkkeelle vuosina jääneiden keski-ikä: vanhuuseläkkeet 63,5 vuotta kaikki eläkkeet 62,7 vuotta 62,3 60,4 3

4 Pääkirjoitus Työeläkevarojen sijoitustuotot palanneet hyvälle tasolle Kuva: MikkoKäkelä Työeläkevarojen pitkän aikavälin sijoitustuottojen palautuminen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on ollut odotettuakin nopeampaa. Jo vuonna 2009 monet suomalaiset työeläkeyhtiöt, Ilmarinen etujoukossa, ylsivät ennätystuottoihin. Myös sijoitusvuosi 2010 oli menestyksekäs. Niin Ilmarisen kuin kolmen muunkin parhaiten menestyneen työeläkeyhtiön sijoitustuotot olivat 11 prosentin tuntumassa. Lopputulos oli erinomainen, kun otetaan huomioon sijoitusvuoden haasteet. Niistä suurimmat olivat korkotason alhaisuus sekä euroalueen valtionlainakriisin luoma epävarmuus. Lisäksi osakekurssien vaihtelu oli melkoista vuoristorataa, mikä aiheutti monenlaista päänvaivaa sijoittajalle. Eläkesijoittajan kohdalla olennaisinta on kuitenkin tarkastella pitkän aikavälin keskimääräisiä sijoitustuottoja ovathan eläkevastuutkin pitkäaikaisia. Työeläkeyhtiöt ovat vuodesta 1997 voineet sijoittaa eläkevaroja laajemmin eri omaisuusluokkiin, joten tuottoja on perusteltua tarkastella tästä vuodesta lähtien. Ilmarisen sijoitusten reaalituotto on ollut keskimäärin 4,4 prosenttia vuodessa. Näin hyvä tuotto kertoo mielestäni yhtiön pitkäjänteisen sijoitusstrategian toimivuudesta. Eläketurvakeskus laatii laskelmia työeläkkeiden ja niiden rahoituksen kehityksestä. Viime vuosina työeläkemaksuennusteissa on käytetty neljän prosentin reaalituotto-oletusta, jonka Ilmarisen hoitamien eläkevarojen keskimääräinen tuotto siis ylittää selvästi. Sijoitusten tuotto onkin eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta erittäin tärkeä tekijä. Nyrkkisääntö on, että prosenttiyksikön muutos pitkän aikavälin tuotoissa tarkoittaa suunnilleen kahden prosenttiyksikön muutosta työeläkemaksun suuruuteen. Ilmarisen asiakkaina olevat työnantajayritykset sekä niin nykyiset kuin tulevatkin eläkkeensaajat voivat olla luottavaisin mielin. Ilmarisen sijoituspolitiikka on osoittautunut toimivaksi ja turvaa yhtiön hoitamien eläkevarojen kilpailukykyisen tuoton myös tulevaisuudessa. Timo Ritakallio varatoimitusjohtaja Haasteita seuraavalle hallituskaudelle Neodes 4 Uskon, että työurakysymykseen syntyy kokonaisratkaisu. Sen pitää sisältää keinot, joilla vähennetään työkyvyttömyyseläkkeitä ja saadaan nuoret nykyistä nopeammin työelämään. Vaikka eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, todennäköisesti myös vanhuuseläkeikäraja on otettava tarkasteluun. Kymmenen vuoden päästä eläkeikä on luultavasti nykyistä korkeampi. toimitusjohtaja Harri Sailas vuoden 2010 tilinpäätöstiedotteessa

5 Debatti Teksti: Satu Malkamäki Kuvat: Mikko Käkelä Tarve työurien venyttämiselle on nyky-suomessa kiistaton. Millä keinoin suomalaiset saadaan pidettyä työn syrjässä kiinni entistä pidempään, on kuitenkin epävarmaa. Tulevan hallituksen odotetaankin ensi töikseen synnyttävän isoja eläkepoliittisia ratkaisuja. TYÖURASYÖPÖT KURIIN TYÖURIIN LISÄÄ PITUUTTA. Työurien pidentämisen välttämättömyydestä ja keinoista keskustelivat Ilmarinen-lehden debatissa STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen ja Ilmarisen eläkepolitiikasta ja taloudesta vastaava johtaja Jaakko Kiander. 5

6 Debatti Mitkä ovat keskeiset syyt, joiden vuoksi työurien pidentäminen nopeasti on välttämätöntä? Jaakko Kiander: Työurien pidentäminen on tärkeää kansantalouden ja julkisen talouden kannalta. Väestön ikääntyminen johtaa meillä lähivuosina työikäisen väestön supistumiseen. Tätä voidaan kompensoida sillä, että työurat pitenevät. Jos työskentelemme pidempään, ei väestön ikääntyminen johda työllisyyden laskuun eikä talouskasvun hidastumiseen. Pidemmät työurat hyödyttävät myös valtion ja kuntien taloutta; hyvinvointipalveluista aiheutuva maksurasitus on pienempi, jos työllisyys on korkeampi. Lisäksi on muistettava, että pidemmät työurat hyödyttävät tulevia eläkeläisiä: mitä pidempi työura sitä parempi eläke. Leila Kostiainen: 1970-luvulla ja vielä 1980-luvullakin oli lähes tuomittavaa tehdä töitä yli eläkeiän. Sitä pidettiin jopa itsekkäänä, ikään kuin ikääntyvä työntekijä veisi työn nuoremmilta. Tuolloin vallitsi staattinen käsitys työmarkkinoista, eli oltiin sitä mieltä, että työmarkkinoilla on tietty määrä työtä, joka sitten jaetaan. Yksi hyvä kannustin jatkaa töissä on palkka, joka nyt yleensä on suurempi kuin eläke. Leila Kostiainen STTK On hyvä, että nykyään töissä pitkään jatkaminen on kääntynyt jo hyveeksi. Uskon, että joustava eläkeikä, vuotta, pidentää työuria. Oma valinnan mahdollisuus eläkkeelle jäämisestä lisää halukkuutta pysyä työelämässä. Lasse Laatunen: Olen samaa mieltä. Erittäin myönteistä on se, että nykyään on yhä enemmän työpaikkoja, joissa yritetään löytää ikääntyneille työntekijöille sopivia työnkuvia. Tosin paljon on toki vielä tehtävääkin, että työurat pitenisivät. Miten pitkiä suomalaisten työurien pitäisi olla? Kostiainen: Eläkeikäraja on asia, johon kohdistuu kovia nousupaineita. Ikärajan muutoksella ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan työuran pituuteen. Laatunen: Näen vanhuuseläkeikärajan merkityksen kyllä paljon suurempana. Mielestäni se on yksi keskeinen tekijä, joka pitää eläkejärjestelmää ryhdissään. Jos ikäraja on liian matala, niin se vaikuttaa muutenkin asenteisiin. Ei se saa tietenkään olla niin korkea, että sen saavuttaminen koetaan toivottomana. Työuran pituudella pitäisi olla vaikutusta siihen, koska eläkkeelle voisi jäädä. Näyttää siltä, että ihmiset kokevat sen oikeudenmukaisena kriteerinä. On helpompi hyväksyä 63 vuoden eläkeikä 40 vuoden työuralla kuin 30 vuoden työuralla. Kostiainen: Äkkiseltään voi vaikuttaa siltä, että 40 vuoden työ-uralla eläkkeelle pääseminen on oikeudenmukaista. Mutta siihen liittyy pikemminkin epäoikeudenmukaisuutta, kun mietitään, millaiseksi työelämä on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Työsuhteet ovat lyhyitä ja pätkittäisiä etenkin nuorilla. Olisi hyvin vaikeaa ja epävarmaakin yrittää koota tällaisesta pirstaleisesta työhistoriasta sellainen tieto, jolla varmasti saa eläkkeen. Mikään taho ei tällä hetkellä kerää yksityiskohtaisia tietoja henkilön työsuhteiden pituudesta. Kiander: On toki kohtuullista, että 40 vuoden työuran jälkeen pääsee eläkkeelle 63-vuotiaana. Työuran vuosien laskeminen ei ole kuitenkaan yksiselitteistä: miten huomioidaan kesätyöt ja erilaiset pätkätyöt, miten suhtaudutaan vanhempainvapaisiin ja varusmiespalvelukseen jne? Eläketurvakeskuksen arvion mukaan eläkeiän nostaminen 63 vuodesta ylöspäin ei vaikuttaisi kovin paljoa todelliseen eläköitymisikään. Kauempana tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin tältä osin muuttua ja on syytä varautua henkisesti siihen, että eläkeikärajojen sitominen elinajan odotteen kehitykseen tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Saksa esitti vastikään EU-maille yhteistä eläkeikää. Mistä tämä kertoo? Kostiainen: EU:llahan ei ole mandaattia päättää asiaa, koska eläkejärjestelmät ovat kansallisia. Mutta kyllä tällä ehdotuksella on varmasti tarkoitus vaikuttaa kansalliseen harkintaan. 6

7 Täsmätietoa työurien pituudesta Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60,4-vuotiaana, kertovat Eläketurvakeskuksen vuoden 2010 tilastot. Vuonna 2009 eläkkeellesiirtymisikä oli 59,8. Työmarkkinaosapuolet ja hallitus pääsivät maaliskuussa 2009 yhteisymmärrykseen linjauksesta, jonka mukaan eläkkeellesiirtymisikää nostetaan vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työuria on pidennettävä muun muassa siksi, että vanhuuseläkeikäisen väestön osuus kasvaa, elinaika pidentyy, työvoiman saatavuus ja eläkkeiden taso pitää pystyä turvaamaan ja että julkinen talous saadaan jälleen tasapainoon. Työeläkevakuuttajat TELA ry:n syksyllä 2010 teettämän tutkimuksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista olisi valmis jäämään työelämään 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Osuus on lisääntynyt kolmella prosenttiyksiköllä vuoden 2007 vastaavaan tutkimukseen verrattuna. Ei eläkeikäraja saa tietenkään olla niin korkea, että sen saavuttaminen koetaan toivottomana. Lasse Laatunen EK Laatunen: Uskon, että Saksan ehdotus on seurausta euroalueen talouskriisistä. Muualla Euroopassa käydään ihan samanlaista keskustelua työurien pituudesta kuin meilläkin, ja eläkeikiä on monissa maissa nostettu. Eri maiden poliitikot näkevät tilanteen ja ratkaisut keskenään näköjään hyvin samalla tavalla. Kiander: Saksan päätös nostaa vanhuuseläkeikää asteittain 67 vuoteen luo paineita muihinkin maihin. Meillä Suomessakin eläkeikähaarukkaa on varmasti siirrettävä ylöspäin jollain aikataululla. Kenellä on vastuu työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentämisessä? Laatunen: Vastuun kantavat kaikki, eikä taikatemppuja tähän ongelmaan ole. On löydettävä syyt, jotka pitkittyessään johtavat työkyvyttömyyskierteeseen sekä ratkaisut. Luulen, että työnantajat ovat vähitellen alkaneet tajuta työkyvyttömyyseläketapausten kalleuden eli heillä on taloudellinen intressi tehdä kaikki voitava työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Uskon, että paras käsitys työkyvyttömyyden syistä on työeläkeyhtiöiden lääkäreillä, jotka käyvät valtavan määrän tapauksia läpi. Työeläkeyhtiöiden asiantuntemuksella toteutetuilla kuntoutustoimilla on saatu tosi hyviä tuloksia aikaan. Myös työterveyshuolto pitää paremmin saada mukaan arviointiin. Lisäksi olisi selvitettävä, myönnetäänkö Suomessa esimerkiksi liian pitkiä sairauslomia mielenterveysongelmista kärsiville, jolloin kynnys palata töihin kasvaa. Ratkaisuna voisivat olla lyhyemmät sairauslomat, jolloin olisi mahdollisuus käydä osittain työssä. Kostiainen: Suurimmat työurasyöpöt ovat työkyvyttömyys ja työttömyys. Näihin on kohdistettava toimenpiteet tosissaan. Työkyvyttömyyden vähentämiseksi tarvitaan monia tahoja, yhtä lääkettä ei ole. Työttömyyden vähentäminen taas edellyttää talouskasvua oikotietä ei ole. 7

8 Laatunen: Kyllä, juuri näin. Koko järjestelmä nojaa työllisyyden hyvään kehitykseen ja kasvuun. Miten ikääntyvät saadaan jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään? Kostiainen: Resepti on osaamisesta huolehtiminen ja joustot. Myös työuran loppuvuosina on huolehdittava työntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Lisäksi tarvitaan erilaisia työelämän joustoja, jotka voivat liittyä sekä työnkuvaan että työaikoihin. Laatunen: Työtä tekevän väestön terveydenhoidosta on huolehdittava mahdollisimman hyvin, sillä koko yhteiskunnan kehitys perustuu työntekoon ja työikäiseen väestöön. Olen samaa mieltä ikääntyvien kohtelemisesta työelämässä: jotta vanhempi väestö jaksaa jatkaa töissä, tarvitaan ammattitaitoista johtamista, arvostusta ja motivointia. Ikääntyneille voidaan räätälöidä työkuntoon sopivia työtehtäviä, esimerkiksi suunnittelutöitä fyysistä työtä tehneelle. Kostiainen: Osa-aikaeläkkeestä on tullut hyvää palautetta työpaikoilta; sen avulla jaksetaan olla pidempään töissä. Korotetut eläkekarttumat ovat varmasti hyvä kannustin silloin, kun ihmisellä aito mahdollisuus valita, että jatkanko vielä työelämässä vai en. Yksi hyvä kannustin jatkaa töissä on palkka, joka nyt yleensä on suurempi kuin eläke. Kiander: Uskon, että varsinkin korkeasti koulutetuille superkarttuma toimii hyvänä kannustimena etenkin, jos sitä ruvetaan markkinoimaan heille elinaikakertoimen yhteydessä. Koulutetuillahan on useimmiten paremmat terveydelliset edellytykset työskennellä pidempään kuin fyysistä työtä tekevillä. Mitä konkreettisia kirjauksia toivotte hallitusohjelmaan? Kostiainen: Jäsenliittojemme kyselyjen mukaan työntekijöiden suurimpia huolenaiheita ovat osaamiseen liittyvät kysymykset. Tunne tai pelko oman osaamisen vajavaisuudesta aiheuttaa työpahoinvointia. Työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen olisi tärkeä ja melko helposti toteutettava parannus suomalaiseen työelämään. Laatunen: Työmarkkinajärjestöjen olisi löydettävä hallitusneuvotteluihin mennessä riittävän konkreettisella tasolla yhteinen näkemys siitä, mikä on seuraava eläkepoliittinen ratkaisu, jolla vastataan kestävyysvajeen ja työurien pidentämisen asettamiin haasteisiin. Tarvitaan laajempi sosiaalipoliittinen ratkaisu, joka tähtäisi eläkepoliittisten toimien lisäksi nuorten työmarkkinoille tulon varhentamiseen ja työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Uskottava ratkaisu tarvitaan heti hallitustaipaleen alkuun. Kostiainen: Myös eläkemaksun suuruus tulevaisuudessa tulee olemaan erittäin iso osa tätä keskustelua. Kiander: Kaikki suuret puolueet ovat yksimielisiä siitä, että talouspolitiikan on tähdättävä työpaikkojen luomiseen. Keinoista on hieman erimielisyyttä, mutta tavoite on yhteinen. Uuden On toki kohtuullista, että 63-vuotias 40 vuoden työuran tehnyt pääsee eläkkeelle. Jaakko Kiander Ilmarinen hallituksen on tähdättävä työttömyyden ja työkyvyttömyyden vähentämiseen ja työkyvyttömyyden syihin on puututtava. Työuria olisi pidennettävä myös alkupäästä, ja tämä edellyttää opintojen ja nuorten työelämään siirtymisen nopeuttamista. Eräs keino lyhentää opintoja olisi luopua maisterintutkinnosta yleisenä tavoitteena ja korvata se kandidaatintutkinnolla. Uuden hallituksen on lisäksi sovittava työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, miten eläkemaksuja ja muita eläkejärjestelmän parametreja kehitetään vuoden 2014 jälkeen. Pohjan tälle työlle antaa arvio siitä, miten hyvin vuoden 2005 eläkeuudistus on onnistunut työurien pidentämisessä. Kostiainen: Myös palkansaajapuolta kiinnostaa, millaisilla taidoilla työelämään tullaan ja miten nopeasti opinnoista siirrytään työelämään. Myös opintojen aloittamista pitää voida nopeuttaa. On poistettava esteet, jotka estävät opiskelujen aloittamista. Esimerkkinä näistä esteistä voi mainita sen, että useimpiin oppilaitoksiin voi hakea vain kerran vuodessa. Laatunen: Huolta aiheuttava ryhmä on peruskoulunsa keskeyttäjät, sillä he ovat syrjäytymisvaarassa. Myös työmarkkinatuella olevien pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen olisi keksittävä keinoja. 8

9 Työn iloa Ajatuksia suomalaisten työhyvinvoinnista Työhyvinvoinnin johtaminen tuo kilpailuetua Julkisuudessa käyty keskustelu työurien pidentämisestä herättää voimakkaita tunteita. Keskustelussa on korostettu työurien jatkamista loppupäästä ja työskentelyä yli oman eläkeiän. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin ennaltaehkäistä työurien katkeaminen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Huoli on yhteinen koko yhteiskunnassa, koska hyvinvointivaltion eläkejärjestelmä ei kestä tulevaisuuden eläkekuluja, jos työssäkäyviä ei ole tarpeeksi tasaamassa kuluja. Miten ehkäistään työuran katkeaminen kesken työelämän ja samalla parannetaan työelämän laatua? Yksinkertaista vastausta ei ole. Joitakin suuntaviivoja voidaan kuitenkin nähdä niin tutkimusten kuin käytännönkin kokemustenkin ansiosta. Työnantajien on huolehdittava, että työkykyä ja hyvinvointia tukevat toimintamallit ovat käytössä ja työyhteisöissä reagoidaan työkyvyn heikkenemiseen jo ensimmäisten merkkien ilmaannuttua. Usein ratkaisuja työssä jatkamiseen löytyy, kun ongelmat tunnistetaan ja niihin tartutaan tarpeeksi varhain. Suomessa on käytössä hyvä työterveyshuoltojärjestelmä, joka on ansiokkaasti huolehtinut terveydestä työpaikoilla. Terveyttä ja hyvinvointia ei voi kuitenkaan hoitaa ilman kontekstia, jossa ihminen elää: työhyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat muun muassa työpaikan esimiestyö, osaamisen ja osallistamisen tunteet sekä työyhteisön toimivuus. Nämä ovat asioita, joita työpaikoilla voidaan aina kehittää. Yrityksiä on ohjattu jo pitkään ottamaan erilaisia varhaisen välittämisen toimintamalleja käyttöönsä. Tavoitteena on hallita systemaattisesti työkykyä, sairauspoissaoloja sekä työhyvinvointia. Ensin päähuomio keskittyi sairauspoissaolojen seurantaan ja niihin puuttumiseen, jolloin työterveyshuolto nähtiin pääasiallisena toimijana. Myöhemmin alettiin korostaa yrityksen omaa vastuuta seurata lyhyitä, 1 3 päivän sairauspoissaoloja, joista tieto eivät aina välity työterveyshuoltoon asti. Lyhyet sairauspoissaolot ovat yrityksen näkökulmasta myös kalleimpia, koska Kela ei maksa niistä sairauspäivärahaa. Työkyvyn hallintamallit ovat esimiehen työvälineitä työhyvinvoinnin seuraamiseksi ja asian puheeksi ottamiseksi, kun ensimmäinen huoli työntekijän tilanteesta nousee esiin. Työkykyä alentaviin tekijöihin halutaan tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan ehkäistä lyhyitä sairauspoissaoloja ja niiden muuttumista pitemmiksi. Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot voivat olla ensimmäinen merkki mahdollisesta tulevasta työkyvyttömyyseläkkeestä. Työkyvyn hallintamalli kannattaa rakentaa yhdessä eri henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Lisäksi tarvitaan ylimmän johdon vahva tuki sekä esimiesten valmentaminen, jotta he ottaisivat asian osaksi henkilöstöjohtamista. Toimintamallin seuranta ja jatkuva kehittäminen varmistavat sen, että malli on arjessa aktiivisessa käytössä. Sairausvakuutuslain muutos vuoden 2011 alusta tehosti työkyvyn hallintamallien käyttöönottoa yrityksissä. Kelalta haettavat työterveyshuollon korvaukset ennaltaehkäisevästä eli lakisääteisestä työterveyshuollosta vähenevät, jos yrityksellä ei ole dokumentoitua ja käytössä olevaa varhaisen välittämisen toimintamallia. Kela on myös helpottanut osasairauspäivärahan hakemisen ehtoja, joten osa-aikainen työhönpaluu on helpottunut. Työhyvinvoinnin johtamisen malli lähtee yrityksen liiketoimintastrategiasta ja tukee tavoitteiden saavuttamista. Jokainen yritys luo mallista omiin tarpeisiinsa kehitetyn version. Kopioitu malli ei toimi oman yrityksen organisaatiossa eikä arvomaailmassa. Työhyvinvoinnin oikealla johtamisella voidaan ehkäistä yksilön työuran katkeaminen, motivoida jatkamaan työssä yli oman vanhuuseläkeiän alarajan ja säästää yrityksen kustannuksia. Työhyvinvoinnin johtaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla tulevaisuuden kilpailuetua yrityksissä rakennetaan. Annamari Nieminen työhyvinvointipäällikkö Ilmarinen 9

10 Työhyvinvointi Henkilöstöjohtaja Pirjo Hämäläinen, työhyvinvointipäälliikö Pia Rautio, myymäläpäällikkö Kristina Samiselkä ja myyntipäällikkö Kari Pääkkö ovat olleet mukana kehittämässä Rautakirjan työhyvinvoinnin johtamista. Varhainen välittäminen varmistaa työkyvyn Runsaat sairauspoissaolot ovat yrityksille merkittävä kustannuserä sekä myös signaali työkyvyttömyyseläkeriskistä. Varhaisen välittämisen mallilla voidaan havaita työkykyä uhkaavat ongelmat riittävän aikaisessa vaiheessa, vähentää sairauspoissaoloja ja saada tuntuvia kustannussäästöjä. Rautakirja on saavuttanut mallilla hyviä tuloksia. Teksti: Sami Kelhä Kuvat: Esko Tuomisto Rautakirjassa lähdettiin vuonna 2009 järjestelmällisesti kehittämään koko organisaation työhyvinvoinnin johtamista. Tavoitteena oli mm. seurata ja vähentää sairauspoissaoloja ja tuoda lisää tehokkuutta työntekoon. Olimme tiedostaneet, että puutteet työhyvinvoinnissa aiheuttavat kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaoloina, sijaisuusjärjestelyinä ja pahimmillaan työkyvyttömyytenä sekä korkeampina työeläkemaksuina, sanoo Rautakirjan henkilöstöjohtaja Pirjo Hämäläinen. Aloitimme kaksi vuotta sitten systemaattisen ja pitkäjänteisen työhyvin- 10

11 Varhaisen välittämisen mallin avulla ongelmiin voidaan puuttua oikeissa kohdissa. voinnin johtamisen kehittämisen yhdessä Ilmarisen kanssa. Systemaattisuus tarkoittaa kokonaisuuden tarkastelua, toimenpiteiden suunnittelua sekä sopivien mittareiden miettimistä. Varhaisen välittämisen malli on hyvä keino puuttua ongelmiin oikeissa kohdissa ja lisätä avoimuutta koko organisaatioon, kertoo Rautakirjan työhyvinvointipäällikkö Pia Rautio. Varhaisen välittämisen mallissa olennaisten tilanteiden tunnistamiseksi voidaan seurata käytössä olevia kyselyjä, mittareita ja muita tunnuslukuja. Seurattavia asioita voivat olla mm. asiakaspalautteet, aikatauluissa pysyminen, työn laatu, työilmapiiri- ja esimiestyön kartoitukset, sairauspoissaolot ja työterveyshuollon käyttö. Rautakirjan varhaisen välittämisen mallin lähtökohtana oli sairauspoissaolojen seuranta. Jos työntekijän sairauspoissaolot lähestyvät ennalta sovittuja raja-arvoja tai hänen työhyvinvoinnissaan havaitaan muuten heikkenemisen merkkejä, siihen puututaan heti. Kattava valmennus esimiehille Vuonna 2010 Rautakirjassa toteutettiin kattava varhaisen välittämisen mallin valmennusohjelma kaikille yhtymän esimiehille sekä myös työsuojeluorganisaatiolle ja luottamusmiehille yhdessä Ilmarisen ja Humapin kanssa. Valmennuksessa annettiin esimiehille työkaluja varhaisen välittämisen mallin käyttöön ja samalla myös muokattiin mallia nimenomaan Rautakirjalle sopivaksi. Valmennuksissa käsiteltiin myös aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja työterveyshuollon roolia, Pia Rautio sanoo. Valmennukset olivat myös oivia tilaisuuksia avoimen keskustelukulttuurin edistämiseen esimiesten ja eri yksiköiden välillä. Yhtymän johto oli sitoutunut hankkeeseen ja saimme kaikki esimiehet mukaan valmennukseen, mitä pidimme loistavana tuloksena näin isossa organisaatiossa, Pirjo Hämäläinen jatkaa. Varhaisen välittämisen malli edellyttää yhteisiä sääntöjä, joilla sovitaan käytännön menettelyistä. Organisaation on huolehdittava siitä, että koko henkilöstö tuntee ohjeet ja sovitut raja-arvot. Rautakirjassa viestinnällä on ollut tärkeä rooli mallin lanseerauksessa koko henkilöstölle. Esimiehet ovat kertoneet varhaisesta välittämisestä omille työntekijöilleen. Mallista on kerrottu myös Rautakirjan henkilöstölehdessä ja intranetissä. Olemme halunneet viestiä, että mallin mukainen toimintatapa on sekä työntekijän ja yrityksen etu. Kyseessä ei ole esimiehen tapa vahtia yksittäisten työntekijöiden työtehoa, vaan varmistaa työkyvyn säilyminen jatkossakin, Pirjo Hämäläinen sanoo. Tukea myös esimiehille Varhaisen välittämisen mallin ideana on auttaa työyhteisöä käsittelemään ongelma- ja konfliktitilanteita. Varhainen välittäminen toimii parhaiten keskustelevassa työyhteisössä, jossa esimiesten ja alaisten välillä on riittävä luottamus. Sain valmennuksesta käytännön työkalujen lisäksi myös uutta varmuutta varhaiseen välittämiseen kuuluvien kes- 11

12 Työhyvinvointi Varhainen välittäminen toimii parhaiten keskustelevassa ja luottamukseen perustuvassa työyhteisössä. kustelujen käyntiin työntekijöiden kanssa. Nyt tiedän paremmin, että minulla on lupa tai paremminkin velvollisuus puuttua alaiseni työskentelyyn havaitessani sinä ongelmia, sanoo Suomalaisessa Kirjakaupassa työskentelevä myymäläpäällikkö Kristina Samiselkä. Ennen valmennusta käymäni keskustelut alaisten kanssa jäivät usein irrallisiksi. Valmennuksen avulla sain systemaattisuutta keskusteluihin sekä hyvän kuvan siitä, mitä eri mahdollisuuksia minulla on esimiehenä auttaa alaistani säilyttämään työkykynsä mahdollisimman hyvänä, kertoo Finnkinon yritysmyynnin myyntipäällikkö Kari Pääkkö. Valmennuksen ansiosta esimiehille on syntynyt myös uusia verkostoja. Minulle oli tärkeää hahmottaa, että en ole esimiehenä yksin ongelmatilanteissa vaan tukenani on muiden esimiesten verkosto ja myös työterveyshuollon asiantuntemus, Kari Pääkkö sanoo. Työterveyshuollon rooli on usein tärkeä henkilön työkyvyn säilymisen turvaamisessa. Meidän työterveyskumppanimme on myös oppinut ja kehittynyt kanssamme, kun olemme toteuttaneet valmennusohjelmaa. Myös ammatillisen kuntoutuksen eri muotojen hyödyntäminen on lisääntynyt, sanoo Pirjo Hämäläinen. Rautakirja Rautakirja-yhtymä työllistää kaikkiaan noin henkeä, joista Suomessa on noin henkeä. Rautakirja-yhtymään kuuluu mm. R-kioski, Lehtipiste, Suomalainen Kirjakauppa ja Finnkino. Varhaisen välittämisen mallin keskustelujen painopiste on tavoitteissa ja ratkaisumahdollisuuksissa. Esimies ja alainen tekevät yhdessä konkreettisen suunnitelman, joka perustuu käytännön tekoihin ja tavoitteisiin. Työntekijä voi myös itse ottaa häntä vaivaavan asian puheeksi esimiehensä kanssa. Varhaisen välittämisen tuloksena pitäisi aina olla jokin ratkaisu henkilön työkykyyn vaikuttavaan seikkaan: esimerkiksi työtehoa vaivaavan ongelman selviäminen, ammatillisen kuntoutuksen aloittaminen tai vaikkapa henkilön työtehtävien muuttaminen, Pia Rautio miettii. Vuonna 2010 Rautakirjassa käytiin 120 henkilön kanssa varhaisen välittämisen mallin mukaisia keskusteluja. Malli työllistää esimiestä suhteellisen paljon, mutta onnistuneet keskustelut ja alaisen työkyvyn turvaaminen ovat myös erittäin palkitsevia. Erään pitkään meillä työssä olleen työntekijän poissaolot olivat muutaman viime vuoden aikana olleet varsin korkealla tasolla. Asia tiedostettiin ja otettiin puheeksi yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Yli vuoden kestäneen prosessin aikana työntekijän poissaolot ovat tipahtaneet radikaalisti entisestä, ja nyt hän on yksi parhaista työntekijöistä, Kari Pääkkö kertoo. Kyseiselle työntekijälle oli tärkeää huomata, että välitämme hänestä ja olimme huolestuneita runsaista sairauspoissoloista. Henkilön uusi motivaatio työntekoon löytyi keskustelujen ja toimenpiteiden ansiosta Myös Kristina Samiselällä on kokemuksia onnistuneista välittämistapauksista. Eräällä työntekijällä oli henkilökohtaisessa elämässä ongelmia, jotka heijastuivat myös hänen työhönsä. Hänen oli vaikeaa ottaa asiaa puheeksi esimiehen kanssa, mutta varhaisen välittämisen mallin mukaisissa luottamuksellisissa keskusteluissa asiasta pystyttiin puhumaan turvallisessa ilmapiirissä, sanoo Kristina Samiselkä ja jatkaa Työntekijän työtehon parantuminen ja alaisilta saatu kiitos antavat aivan uskomattoman paljon virtaa. Kari Pääkkö on miettinyt myös omaa jaksamistaan esimiestyössä. Minun jaksamisvinkkini on, että älä unohda omaa itseäsi. Joskus on pakko priorisoida henkilökohtaiset asiat tärkeysjärjestyksessä ykköseksi, että jaksaa tehdä töitä ja olla täysillä läsnä esimiestyössä. Onnistumiset palkitsevat Varhaisella välittämisellä edullisempaa työterveyshuoltoa Sairausvakuutuslakiin tuli vuoden 2011 alusta muutos, jonka mukaisesti ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 prosentin korvaus niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Jos työkyvyn hallinnan toteuttamisesta ei sovita, Kelan maksama korvaus ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista on 50 prosenttia. Varhaisen välittämisen mallipohjan ja ohjeet saat käyttöösi työhyvinvoinnin verkkopalvelusta. 112

13 Kolumni Minäkö muka vanhenen? Tämä on se vuodenaika, kun nuoruus kukkii. Jotkut kisailevat Idolsissa, toiset tepastelevat catwalkilla Miss Suomen kruunua havitellen. Yhteishaku taitaa olla juuri suoritettu, ja penkkariautot kuljettavat kirkuvia teinejä kaupunkimme kaduilla. Ihana nuoruus! Eihän siinä ole muuta vikaa kuin se, että nuoruus menee hukkaan nuorissa. Eihän ne mitään ymmärrä. Luulevat vaan. Elämän keväässä ei päätä palella. Osataan kaikki ja neuvotaan niitä, jotka eivät osaa. Huominen on täynnä mahdollisuuksia. Maailma odottaa ehkä juuri minua! Hollywood on vain lentomatkan päässä! On vain ajan kysymys, milloin valloitan maailman. Mutta mitenköhän minun käy vanhana? Ihan sama, eletään tässä ja nyt. Aikuisena tajuntaan hiipii huoli. Pitäisi olla jo saavuttanut vaikka mitä. Hemmetin aviomieskin on jäänyt hankkimatta sivistyneessä ajassa. Sukulaiset pitävät sateenkaarikansalaisena, kun ei ole jälkikasvua. Onko tämä ala edes minulle passeli? Käynkö liian usein baarissa? Pitäisikö hankkia oma asunto? Televisiossa puhutaan nykyajan vallitsevista arvoista. Mitä se tarkoittaa? Pitääkö minun ruveta nyt arvostamaan jotain? Ketä? Jätän äänestämättä, koska en tajua politiikasta mitään, eivätkä poliitikot vaikuta inhimillisiltä. Haluan viihtyä. Onhan kaikilla hyvä meininki? Luen toiveikkaana Kaarina Davisin kirjan Irti oravanpyörästä. Entisen sairaanhoitajan elämäntapa vaikuttaa ihanalta, mutta pirun työläältä. En jaksaisi ruveta kilpailuttamaan sähköä, asuntolainaa, puhelimia, ruokaa, liikkumavälineitä, jne. Mietin, onko Pentti Linkola sittenkään niin hirveän raaka sanoessaan, että maailma karsii heikot. Pidän itseäni huonona ihmisenä, koska en keskity luomutuotteisiin ja heitä televisiota kaatopaikalle. Tuntuu, ettei aika riitä edes kunnon raivareille. Toisaalta, eihän tässä nyt raivoamaankaan jaksa ruveta, kun olisi nuo pyykit tuossa laitettavana. Kaikki edellä mainitut elämänvaiheet olen joko kokenut tai voin kuvitella. Vanha en ole koskaan ollut. Onko joku muu ollut joskus vanha? Eräs nelikymppinen ystäväni kertoi minulle, miltä tuntuu olla vanha. Häneltä leikattiin silmät. Hän ei nähnyt juuri mitään ja liikkuminen oli lähes kokonaan kiellettyä. Aivan yksinkertaiset asiat tuntuivat vaikeilta ja apu oli tarpeen koko ajan. Joskus minustakin saattaa tulla juuri sellainen. Toivottavasti kiireiset aikuiset, eli minä ja kaltaiseni, olemme siihen mennessään luoneet toimivan järjestelmän, joka takaa, että pärjään. Tällä hetkellä hieman hirvittää. Katja Ståhl Keski-iässä huomaan, että pim: minulla on kolme lasta ja mies. Perhe-elämä imee minusta kaikki mehut, mitä työelämä ei ole huomannut imeä. Rakennamme taloa, jonka budjetti on räjähtänyt käsiin jo viime viikolla, vaikka perustukset on vasta luotu. Keskimmäinen ipana tarvitsee silmälasit ja nuorimmaisella on rasitusastma. Miehen suvussa kummittelee verenpainetauti. Syöpä niittää omia sukulaisia. Mihin nämä vuodet ovat oikein hävinneet? Miten minun käy vanhana? Pitävätkö lapseni huolta minusta? Vai yhteiskunta? Jäänköhän tätä menoa ikinä eläkkeelle? Vai kuolenko? Miten lasteni käy jos kuolen? Olen kuolla huoleen. Kuva: Jouni Harala

14 Työ ja eläke Pitäisikö aiempia eläkeuudistuksia korjailla? Suomalainen työeläketurva on puolen vuosisadan ikäinen. Työeläke on kestänyt, koska se on pystynyt sopeutumaan. Tulevan hallituksen työlistalla eläkekysymykset ovat iso asia. Työeläketurva käynyt läpi erilaisia vaiheita; suuren laman ja finanssikriisin, jonka jälkimainingeissa edelleen ponnistelemme luvulle jatkuneen kasvukauden ja sitä seuranneen sopeutumiskauden kuluessa on tehty suuri määrä kauaskantoisia ratkaisuja. Sopeutuminen ei merkitse perusperiaatteiden myymistä vaan mukautumista maailman muuttumiseen. Elinaika kasvaa ripeästi, talous toipuu hitaammin Työeläketurvan taloudellisen kestävyyden varmistaminen on ollut kaikkien eläkeuudistusten taustalla. Kuitenkin vasta vuoden 2005 uudistusta suunniteltaessa elinajan jatkuva kasvu kirjattiin erityistä huomiota vaativaksi ilmiöksi. Ratkaisuksi kehitettiin elinaikakerroin ja kannustinkarttuma. Elinaikakerroin sopeuttaa alkavien eläkkeiden tason elinajan kasvuun. Kannustinkarttuman turvin on mahdollista kompensoida elinaikakertoimen eläkettä pienentävä vaikutus jatkamalla töissä noin puolet keskimääräisen elinajan kasvusta. Ajankohtaisen kipupisteen muodostavat finanssikriisin aiheuttama tuotannon notkahdus ja kriisin jäljiltä matalaksi jäänyt työllisyysaste. Nämä asettavat raamit keskustelulle, jota käydään julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hyvinvointi perustuu työntekoon Kehittyneessä yhteiskunnassa useimpien toimeentulo perustuu ansiotyöhön. Väestöryhmien vastakkainasettelu ei ole hedelmällistä, ja keskustelu eläkkeelle siirtyneen väestönosan roolista pelkkänä rasitteena on vailla pohjaa. Kun työeläketurva on asianmukaisella tasolla, eläkkeensaajat ovat huomattava ja koko ajan kasvava kuluttajaryhmä. Totta on, että kokonaan eläkkeelle siirtyneet eivät enää ole kasvattamassa kansantalouden kakkua. Jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevinakin vuosina samassa iässä kuin nykyisin, se johtaisi pitkällä aikavälillä luonnottomaan tilanteeseen: yksi sukupolvi olisi eläkkeellä keskimäärin 20 vuotta, jokin myöhempi 30 vuotta, jokin vielä myöhempi 40 vuotta. Tämä ei olisi kansantalouden kannalta tervettä. Ei myöskään yksilön: työnteko antaa elämälle sisältöä ja merkitystä. Miksi työuria täytyy pidentää? Oma kysymyksensä on, missä määrin ja millä keinoin nuorten työelämään osallistumista tulisi edistää. Toinen ongelmapiiri on se, miten voitaisiin vähentää työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä. Kolmas haaste on työurien jatkaminen loppupäästä. Tässä on eläkepoliittisilla ratkaisuilla suuri rooli. Vaikka yksimielisyys vallitseekin tarpeesta pidentää työuria, ollaan kovin erimielisiä siitä, missä määrin eläkejärjestelmää tulisi muuttaa. Koko tämän ongelmapiirin hoito viisaalla tavalla on eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Työeläketurvan taloudellisen kestävyyden kannalta työurien pidentäminen ei ole olennaista. Sen sijaan se on tärkeää kansantalouden ja työeläkkeiden tason kannalta. Näin siksi, että elinaikakerroin sopeuttaa alkavat eläkkeet elinajan kasvuun; elinaikakertoimen vaikutuksen voi kompensoida työntekoa jatkamalla, ja jos työnteko ei jatku, eläkkeet uhkaavat jäädä riittämättömälle tasolle. Monella mittarilla kehitys on ollut oikean suuntaista ja yllättävän positiivista. Sekä vuotiaiden että vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysaste on kasvanut ripeästi koko 2000-luvun. Eläketurvakeskus seuraa tarkoin sitä, missä iässä eläkkeelle tosiasiassa jäädään, ja tässä tapahtui vuonna 2010 suoranainen hyppäys, kun eläkkeellesiirtymisiän odote kasvoi 0,6 vuodella. Kehitys ylittää vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteen. Tahti on toistaiseksi myös ylittänyt työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhdessä keväällä 2009 asettaman tavoiteuran, joka johtaisi kolmen vuoden lykkääntymiseen vuoteen 2025 mennessä. Indeksin ja elinaikakertoimen muutoksia syytä varoa? Työeläkeindeksin parantamiseen on olemassa pysyvä paine. Tältä osin on kui- 14

15 tenkin syytä pidättyä muutoksista. Nykyinen indeksi korvaa hintojen nousun ja antaa vielä hieman reaalista kasvua tämän päälle. Vaikka indeksin parantamisen hinta olisi ensimmäisenä vuonna hyvin vaatimaton, se kasvaa korkoa korolle. Paluu niin sanottuun puoliväli-indeksiin merkitsisi pitkän päälle noin kahden prosenttiyksikön tasokorotusta työeläkemaksuun. Hyöty tulisi nykyisille eläkkeensaajille, ja laskun maksaisivat jälkipolvet joko pienennettyjen eläkkeiden tai nousseen työeläkemaksun muodossa. Myös elinaikakerroin askarruttaa julkisessa keskustelussa. Ennuste elinajan kasvusta on muuttunut, ja sen myötä arvio elinaikakertoimen vaikutuksesta. Kerroin siis toimii juuri niin kuin pitääkin; on luonnollista, että jos elinaika kasvaa ennustettua enemmän, myös työurien on syytä pidentyä vastaavasti enemmän. Elinaikakerroin on avainasemassa työeläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden kannalta, ja sen poistaminen merkitsisi työeläkemaksuun noin kuuden prosenttiyksikön lisänousupainetta. Tämä edellyttäisi työeläketurvan leikkauksia, joita ei saataisi yhtä tasapuolisiksi kuin elinaikakerroin. Huomiota pitää kenties kuitenkin kohdistaa niiden henkilöiden työeläketurvan riittävään tasoon, joilla palkkataso on matala ja työssä jatkamiseen ei aukea tilaisuutta. Uudet haasteet liittyvät ikärajoihin Eläkkeelle voi nyt jäädä vuoden iässä. Elinajan odote on viime aikoina kasvanut lähes kaksi vuotta kymmenvuotisjaksoa kohden. Jos halutaan, että aktiivivuosien osuus koko elinkaarella suunnilleen säilyy, luonteva eläkkeelle jäänti-ikä yksinkertaisesti karkaa tästä haarukasta parissa vuosikymmenessä. Jos elinajan kasvu jatkuu, jossakin vaiheessa myös vanhuuseläkkeelle siirtymistä rajoittavia Kuva: Tomi Parkkonen Jaakko Tuomikoskesta olisi toivottavaa, että jos muutokset ovat tarpeen, ne toteutettaisiin tutuilla, jo edellisessä eläkeuudistuksessa käytetyillä työkaluilla. muodollisia ikärajoja on syytä kasvattaa. Mutta missä vaiheessa? Sinänsä ei kiirettä olisi, mutta toisaalta eläketurva on osa kunkin pitkäjänteistä elämänsuunnittelua, ja siihen kohdistuvat muutokset on parempi tietää ajoissa, vaikka tulisivatkin voimaan hitaalla aikataululla. Ikärajat ovat myös viesti siitä, miten yhteiskunnassa nähdään työnteon merkitys. Tärkeää on säilyttää riittävästi joustavuutta ja sitoa mahdollinen muutos elinajan toteutuneeseen kasvuun. Eläkkeen karttumaprosentit ovat luonnostaan sidoksissa ikärajoihin. Nykyinen kannustinkarttuma on 4,5 prosenttia vuodessa, ja tämän kaltaiset korkeat prosentit ovat mielekkäitä vain sellaisella ikäalueella, jossa voi aidosti päättää, lähteekö eläkkeelle vai jatkaako töissä. Ikärajat, karttumaprosentit ja elinaikakerroin ovat teknisiä välineitä, jotka soveltuvat vuoden 2005 eläkeuudistuksen raameihin. Jos päätetään tehdä muutoksia, on toivottavaa, että ne toteutettaisiin näillä työkaluilla. Esillä on ollut myös eläkkeellesiirtymisoikeuden sitominen työuran pituuteen. Tämä aloite on kuitenkin erittäin ongelmallinen siksi, että työsuhdeaikojen seurannasta on juuri päästy eroon, ja eläke perustuu vain ansaittuihin euroihin. Päätöksenteko ja muutosten suunnittelu eläkekysymyksissä Lainsäädäntövalta on Suomessa hallituksella ja eduskunnalla. Työeläkkeessä on kyse työstä saatavan korvauksen osasta, ja siinä mielessä on luontevaa, että sitä koskevat ratkaisut pohjautuvat työmarkkinaosapuolten sopimuksiin. Jos päädytään siihen, että linjaukset vanhuuseläkkeelle siirtymisiän muutoksista on syytä tehdä jo nyt, päätöksentekijöillä on edessään mutkikkaat tekniset pohdinnat. Työeläkelaitoksilla on muutosprosessissa toimenpanijan rooli. Niillä on kuitenkin kokemusta siitä, millaiset uudistukset toimivat ja millaiset eivät, ja siksi oma luonteva osuutensa muutosten suunnittelussa. Jaakko Tuomikoski varatoimitusjohtaja 15

16 Tulos Ilmarisen asiakkaat hyötyvät yhtiön hyvästä tuloksesta. Asiakashyvityksiä pystytään maksamaan edellisvuotta enemmän. Ilmarisella hyvä vuosi Ilmarinen oli vuonna 2010 vahva toimija työeläkemarkkinoilla. Sijoitustuotto oli 10,8 prosenttia, ja yhtiö ylsi tuloksellaan jälleen alan kärkijoukkoon. Myös työeläkevakuutusten myynnissä onnistuttiin. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas on tyytyväinen vuoteen Kuva: MikkoKäkelä Ilmarisen toiminta vuonna 2010 oli menestyksekästä niin sijoitustoiminnan tuotolla, työeläkevakuutusten myynnillä kuin toiminnan tehokkuudellakin mitattuna. Myös eläkkeiden maksamisen ja eläkepäätösten tekemisen hoidimme jälleen hyvin. Vuosi 2010 oli Ilmariselle kauttaaltaan hyvä vuosi, kiteyttää toimitusjohtaja Harri Sailas. Ilmarinen menestyi viime vuonna erinomaisesti asiakashankinnassa. Asiakassiirroissa muista eläkeyhtiöistä maksutulo kasvoi lähes 76 miljoonaa euroa. Siirtoliikkeen tulos olikin yksi Ilmarisen historian parhaimmista. Myös uusien yritysten vakuuttamisessa saatiin hyviä tuloksia, ja Ilmarisen vakuutuskanta kehittyi myönteisesti. Vuoden lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna yli puoli miljoonaa henkilöä. Sijoitusten tuotto ja vakavaraisuus hyvällä tasolla Ilmarinen pärjäsi vaativassa sijoitusympäristössä hyvin, ja yhtiön sijoitusten tuotto ylsi 10,8 prosenttiin. Ilmarisen sijoitusten arvo oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 28,1 miljardia euroa. Etenkin loppuvuonna kehitys oli yllättävänkin suotuisaa. Tällä tuloksella olemme mukana aivan työeläkeyhtiöiden kärkikaartissa, Sailas sanoo. Vakavaraisuus kohentui edelleen. Vakavaraisuutta mittaava toimintapääoma 16

17 oli vuoden lopussa 6,6 miljardia euroa, mikä oli 29,7 prosenttia vastuuvelasta. Panostus Suomeen vahvaa ja kannattavaa Ilmarinen säilytti sijoitusstrategiassaan vahvan Suomi-painotuksen. Kotimaisten osakkeiden omistusta Ilmarisen noteeratuissa osakesijoituksissa nostettiin 44 prosenttiin. Suomalaisosakkeista saatiin komea 30 prosentin tuotto. Painotus sellaisten suomalaisyhtiöiden osakkeisiin, jotka hyötyvät kehittyvien markkinoiden kasvusta, osoittautui varsin onnistuneeksi strategiaksi. Näin jatkamme myös tänä vuonna, Sailas sanoo. Miten eläkeyhtiön vakavaraisuutta mitataan? Vakavaraisuutta mitataan niillä varoilla, jotka yhtiöllä on yli vastuuvelan. Vakavaraisuutta kuvaavaa varojen osaa sanotaan toimintapääomaksi. Vastuuvelan ydin taas on kyseisen yhtiön vastuulla olevien tulevien eläkkeiden yhteismäärä. Vakavaraisuus voidaan ilmoittaa joko euroina tai prosentteina vastuuvelasta. Vakavaraisuudesta huolehtimalla eläkeyhtiö pitää huolen siitä, että sijoituksilla voidaan hakea korkeaa tuottoa. Samalla tulee huolehdituksi siitä, että yhtiö voi jakaa asiakashyvityksiä ja viime kädessä siitä, että työeläkemaksujen korotuspaine jää pidemmänkin päälle mahdollisimman vähäiseksi. Reijo Vanne, johtaja Työeläkevakuuttajat TELA ry Hyvä tulos ja kustannustehokkuus hyödyttävät asiakkaita Ilmarisen asiakkaat hyötyvät yhtiön hyvästä tuloksesta, sillä asiakashyvityksiä pystytään maksamaan edellisvuotta enemmän. Ilmarinen varaa asiakashyvityksiin 71 miljoonaa euroa. Kustannustehokkuutta mittaava hoitokulusuhde kohentui 74 prosenttiin. Yhä parantunut hoitokulusuhde vaikuttaa osaltaan asiakashyvitysten korotuksiin. Työhyvinvointipalveluissa toimelias vuosi Ilmarisen työhyvinvointipalveluissa vuosi 2010 oli yhtiön historian aktiivisin ja muun muassa työhyvinvointiseminaarit kasvattivat suosiotaan entisestään. Muutaman viime vuoden aikana työnantajat ovat alkaneet entistä paremmin ymmärtää, mitä konkreettista hyötyä yritykselle koituu hyvinvoivasta henkilöstöstä. Suurilla yrityksillä työkyvyttömyysriskin pieneneminen näkyy jo työeläkemaksuissakin, Sailas sanoo. Ammatillisen kuntoutuksen suosio jatkoi viime vuonna nousuaan; Ilmariseen tulleiden hakemusten määrä kasvoi yli 11 prosentilla. Kuntoutuksen vaikuttavuus on säilynyt hyvänä, sillä Ilmarisen kuntoutujista yli 70 prosenttia palaa työmarkkinoille kuntoutusohjelman jälkeen. Onnistuneet kuntoutusohjelmat pidentävät työntekijöiden työuria, mikä on tietenkin koko yhteiskunnan etu, Sailas korostaa. Sijoitusvuosi 2010 oli haastava Kuva: Tomi Parkkonen Vuosi 2010 aiheutti sijoittajalle monenlaista päänvaivaa. Vuoden alussa oli huoli siitä, iskeekö maailmantalouteen jonkinlainen kaksoistaantuma. Keväällä kärjistynyt euroalueen valtionlainakriisi johti suureen epävarmuuteen korkomarkkinoilla. Tämä epävarmuus taas heijastui loppukeväästä myös osakemarkkinoille negatiivisesti. Aivan vuoden lopussa osakemarkkinat kuitenkin kehittyivät yritysten tulosten ja talousnäkymien elpyessä hyvin. Myös velkamarkkinat rauhoittuivat. Ilmarinen jatkoi pitkäjänteistä osakepainotteista sijoituspolitiikkaansa myös vuonna Onnistuimme kokonaisuudessaan hyvin niin sijoitustoiminnan valinnoissa kuin ajoituksissakin, mikä takasi meille hyvän sijoitustuoton haastavassa toimintaympäristössä. Myös pääomasijoitukset ja kiinteistösijoitukset tuottivat hyvin. Sen sijaan korkosijoitusten tuotto jäi euroalueen valtionlainakriisistä johtuen vaatimattomaksi. Timo Ritakallio varatoimitusjohtaja 17

18 Sijoitukset Aktiivinen omistaminen tuottaa tulosta Öljy-yhtiö BP sitoutui vastuullisiin toimintatapoihin BP on yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä ja siten myös sijoittajien kiinnostuksen kohteena. Taannoisten öljykatastrofien johdosta Ilmarinen on aktiivisena sijoittajana yhdessä muiden kanssa vaikuttanut siihen, että BP huolehtisi ympäristöasioista jatkossa paremmin. BP:n omistajien joukossa on ollut suuri määrä eurooppalaisia eläkesijoittajia, sillä yhtiöllä on ollut hyvän osingonmaksajan maine. Pelkkä taloudellinen menestys ei kuitenkaan riitä vastuulliselle sijoittajalle, vaan menestyksen on synnyttävä ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen. Ilmarinen on allekirjoittanut ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna Periaatteiden mukaan sijoittajan on otettava huomioon hallintotapaan, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen liittyviä seikkoja sijoituspäätöksiä tehtäessä. Mahdoton tapahtui Osana Ilmarisen omia vastuullisen sijoittamisen periaatteita BP oli poissa Ilmarisen sijoitussalkusta pari vuotta Alaskan öljyputken vuotojen ja Teksasin öljynjalostamon työturvallisuustekijöiden takia. Ilmarinen oli mukana kansainvälisessä sijoittajaryhmässä, jonka tarkoituksena oli nostaa ympäristöriskejä ja työturvallisuutta koskevia asioita esille. Keskustelut etenivät hyvin ja BP:n katsottiin muuttaneen toimintatapojaan niin, että palautus salkkuun vuonna 2007 oli oikeutettu. Jälkiviisaana voisi sanoa, että BP palasi sijoitussalkkuun liian aikaisin, sillä huhtikuun 20. päivä 2010 Meksikonlahdella syntyi ketjureaktio, jonka piti raporttien mukaan olla mahdotonta. BP:n hallinnoimasta merenpohjassa olevasta öljyesiintymästä nousi kontrolloimattomasti kaasua, öljyä ja mutaa, jotka aiheuttivat räjähdyksiä öljynporauslautalla. Kaikki varotoimenpiteet pettivät, ja tuloksena oli 11 henkilön menehtyminen ja öljyn ja kaasun vapaa virtaus meren pohjasta kohti pintaa. BP:ltä kului kolme kuukautta saada vuodot tukittua erittäin haastavissa olosuhteissa. Arviot mereen päässeen öljyn määrästä vaihtelevat, mutta kyseessä on kaikkien laskujen mukaan suurin ihmisen toiminnasta johtuva ympäristökatastrofi. 18

19 Meksikonlahden onnettomuuden jälkeen parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin pysyvän positiivisen muutoksen saaminen BP:n toimintatavoissa yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa. Sijoittajalla on vaikutusvaltaa Kuvalähde: U.S. Coast Guard Sijoittajilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa isojenkin kansainvälisten yritysten toimintatapoihin vastuukysymyksissä. Ongelmatilanteissa osakkeiden myyminen on usein kyseenalainen tapa vaikuttaa sijoituskohteen toimintatapoihin. Paljon viisaampaa on pyrkiä saamaan neuvotteluyhteys yritykseen ja sopia yhdessä asioiden parantamisesta yhtiössä. Tämä on yrityksenkin etu. Vuonna 2010 Ilmarisella oli käynnissä yli 500 yritysvastuun vaikuttamisprosessia Suomessa ja ulkomailla. Vaikuttamisprosessi jatkuu Onnettomuutta seuraavien viikkojen aikana parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin pysyvän positiivisen muutoksen saaminen yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa sen sijaan, että osakkeet olisi myyty ja jätetty muiden vastuulle asian eteenpäin vieminen. Vaikka kaikkia asioita ei voi muuttaa yhtä aikaa eikä kaikkiin ongelmiin voi sijoittajalla olla Lehtikuva ratkaisua, katsottiin, että tässä tapauksessa ovat painavat syyt jatkaa BP:n kanssa keskustelua. Keskustelujen vauhdittamiseksi ryhdyttiin valmistelemaan mahdollista osakkeenomistajien esitystä BP:n yhtiökokoukselle. Suomalaisesta tavasta poiketen yhdellä osakkeella ei vielä Isossa- Britanniassa saada ehdotuksia esityslistalle vaan siihen tarvitaan huomattava määrä sijoittajia. Näin ollen Ilmarinen yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa lähti hakemaan tukea muilta sijoittajilta ja pohtimaan sopivia sanamuotoja virallisiin esityslistoihin. Aivan viime metreillä juuri ennen BP:n ilmoittamaa takarajaa, keskustelut BP:n ja muiden sijoittajien kanssa etenivät niin, että osakkeenomistajien esitys yhtiökokoukselle päätettiin jättää tekemättä. Johto sitoutuu vastuullisuuteen Esityksen sijaan BP:n hallituksen puheenjohtajalta Carl-Henric Svanbergilta saatiin tammikuun 20. päivä vakuutus työturvallisuus- ja ympäristöasioiden nostamisesta entistä korkeammalle tasolle. Tätä esitystä tuki myös helmikuun alussa BP:n toimitusjohtaja, joka tulosjulkistuksen yhteydessä nosti työturvallisuusasiat tärkeimpien prioriteettien joukkoon. Samassa yhteydessä myös kerrottiin alihankintaketjun valvontaprosessien kehittämisestä. Puheenjohtajalta saatu kirje osoittaa sen, että BP on valmis keskusteluihin myös työturvallisuudesta ja ympäristövastuusta. Halu käydä dialogia eri sidosryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää pysyvän muutoksen saamiseksi yrityksen toimintatavoissa. Jos BP ei jatkossa raportoi ympäristöja työturvallisuusriskeistään sovitun mukaisesti, sijoittajaryhmä aikoo valmistella uutta esitystä ensi vuoden yhtiökokoukseen. Anna Hyrske vastuullisen sijoittamisen ja yritysvastuuasioiden päällikkö 19

20 Yrittäjän elämää Teksti: Helinä Hirvikorpi Kuvat: Paul Palmer Sesonkiaikoinakin lääkäri Katja Kuusimäki ottaa aikaa liikunnalle. Silloin hän käy hiihtämässä ennen töihin menoa aikaisin aamulla. 20

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot