MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA"

Transkriptio

1 MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA Näkökulmia yhteisöpedagogien (AMK) koulutukseen ja työhön Kimmo Lind (toim.)

2 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kimmo Lind (toim.) MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA. Näkökulmia yhteisöpedagogien (AMK) koulutukseen ja työhön Sarja C. Oppimateriaaleja 19, 2009 tekijät ja Humanistinen ammattikorkeakoulu ISBN ISSN Painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski, 2009 Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK Annankatu 12, Helsinki

3 SISÄLLYS ESIPUHE 5 JOHDANTO 11 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 12 I YHTEISÖPEDAGOGIEN (AMK) KOULUTUS JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ 29 - Sirpa Teräväinen: Tärkeää seurata tärkeää tietää tärkeää hyödyntää 30 - Immo Parviainen: Haaste tulevaisuudelle: yhteisöpedagogien (AMK) osaaminen näkyväksi! 38 - Laura Hokkanen & Kalevi Niemi: Hyvä kello kauas kuuluu. Yhteisöpedagogien (AMK) osaamisen rakentuminen ja tulevaisuuden haasteet 48 - Jatta Herranen & Jukka Määttä: Yhteisöpedagogi (AMK) omaa paikkaansa etsimässä 59 - Tarja Jukkala: Yhteisöpedagogit (AMK) päteviä lastensuojelun työtehtäviin? 78 - Johanna Kuivakangas: Yhteisölliset sekatyömiehet valtaavat koulut 84 - Annikki Kluukeri-Jokinen: Yhteisöpedagogien aikuiskoulutuksen haasteista 101

4 - Kimmo Lind ja Pekka Kaunismaa: Järjestötyön koulutuksen kehittämisen haasteita 114 II YHTEISÖPEDAGOGIT (AMK) TYÖELÄMÄSSÄ KOKEMUKSIA, HAASTEITA JA ODOTUKSIA Antti Kolu: Hyvät nuorisotyöntekijät Ari Tossavainen: Tunne nuoresi nuorisotyöntekijöiden työstä Vantaalla Maria Rinne: Nuorten kohtaamista korkeakoulutetun nuorisonohjaajan kokemuksia työuran alkutaipaleelta Tuulia Saves: Ammattikorkeakouluopintoja työnteon lomassa Riitta Riekki: Yhteisöpedagogit lastensuojelun työelämässä Sanna Juntunen: Yhteisöpedagogi jo vuodesta Maria-Liisa Malvalehto: Yhteisöpedagogeille haasteellisia työpaikkoja kansalaistoiminnasta ja järjestötyöstä Meri Pukarinen: Yhteisöpedagogi muuttuvassa ilmastossa koulutuksen annin tarkastelua vaikuttamistyössä ilmastolain puolesta Marjo Katajisto: Yhteisöpedagogina järjestötyössä 200

5 ESIPUHE Idea tälle kirjalle syntyi keväällä Osallistuin silloin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (HUMAK) vuosina valmistuneiden yhteisöpedagogien koulutuskokemuksia ja työllistymistä tarkastelevan tutkimuksen suunnittelutyöhön yhdessä lehtori Elina Nikoskisen ja yliopettaja Jukka Määtän kanssa. Samassa yhteydessä suunnittelimme myös tutkimusta, joka keskittyisi vuosina valmistuneiden opiskelijoiden työuran selvittämiseen. Nämä molemmat tutkimukset Elina Nikoskinen sitten toteuttikin kesän ja syksyn 2008 aikana. Kirjan tausta-ajatus liittyi siihen, että Nikoskisen tutkimukset jotka puolestaan jatkoivat muutamaa vuotta aiemmin HUMAKissa jo aloitettua valmistuneiden opiskelijoiden kokemusten selvittämistyötä toisivat mahdollisesti esiin paljon sellaisia yhteisöpedagogien koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä tuloksia ja aineistoa, jotka vaatisivat kommentointia, pohdintaa, keskustelua. Näin myös tapahtui. Nikoskisen molemmat tutkimukset olivat huolella ja taidolla tehtyjä kokonaisuuksia, jotka nostivat esille monia kysymyksiä ja haasteita yhteisöpedagogien koulutuksen ja työn nykyisistä ja tulevaisuuden kehittämisen haasteista. Merkittävää on myös, että yhteisöpedagogien hieman yli kymmenen vuotta kestänyt koulutus mahdollistaa jo yleisempää koulutuksen tilannearviointia ja pohdintaa. Nyt voimme jo monipuolisemmin arvioida ja pohtia yhteisöpedagogien asemoitumista ja osaamista eri työtehtäviin, voimme arvioida opetussuunnitelmien toimivuutta suhteessa työelämässä koettuihin tarpeisiin, voimme arvioida ja pohtia aiempaa luotettavammin ja monipuolisemmin niiden toimialojen haasteita, joille yhteisöpedagogeja on sijoittunut. On siis tullut mahdolliseksi tarkastella ja pohtia yhteisöpedagogien koulutusta ja työelämää useammasta suunnasta hedelmällisen vuoropuhelun aikaansaamiseksi. Kirjan artikkeleiden yhteisenä nimittäjänä toimii yhteisöpedagogien koulutuksen ja työelämän nykyisyys ja tulevaisuus. On pyritty näkökulmien moninaisuuteen, ja siksi kirjoittajina on koulutusorganisaatioissa toimivia henkilöitä, yhteisöpedagogeiksi opiskelleita ja töissä olevia sekä toi-

6 Esipuhe mialojen esimiestehtävissä olevia. Julkaisun artikkeleissa on pyritty siihen, että ne olisivat lähellä kirjoittajien omaa arkea ja niissä tuotaisiin esille kirjoittajien keskeisiä ajatuksia ja kokemuksia yhteisöpedagogien koulutuksen ja työn kehittämiseen. Siksi artikkelit ovat myös keskenään hyvin erilaisia. Mukana on niin tieteellistyyppisiä artikkeleita kuin kommentaarisia puheenvuoroja ja esseetyyppisiä katsauksia. Kirja rakentuu johdannosta ja kahdesta pääluvusta. Johdannossa Elina Nikoskinen kuvaa vuonna 2008 tekemiensä tutkimusten keskeisiä sisältöjä ja tuloksia. Nikoskisen artikkeli toimii näin eräänlaisena avainartikkelina kirjan muiden artikkeleiden tarkasteluille ja niiden avaamille teemoille. Ensimmäisen luvun kaikki artikkelit käsittelevät yhteisöpedagogien koulutuksen suhdetta toimialojen työelämän muutoksiin. Kirjoittajat edustavat yhteisöpedagogeja kouluttavia ammattikorkeakouluja sekä opetusministeriötä. Sirpa Teräväinen tarkastelee artikkelissaan sitä, miksi ammattikorkeakoululle on tärkeää seurata valmistuneiden opiskelijoiden koulutuskokemuksia ja työelämään sijoittumista. Tällaisia tutkimuksia voidaan hänen mukaansa hyödyntää monipuolisesti niin opetuksen kehittämisessä kuin yhteistyössä työelämän ja erilaisten etujärjestöjen kanssa. Immo Parviainen esittää artikkelissaan näkökulman nuorisotyön tulevaisuuden toimintaympäristöön ja yhteisöpedagogien tehtävään ja asemaan tulevaisuuden työmaailmassa. Hänen mukaansa yhteisöpedagogien osaamista tarvitaan tulevaisuudessa laajalti, mutta samalla tarvitaan myös yhteisöpedagogien osaamisen näkyvyyden lisäämistä. Laura Hokkanen ja Kalevi Niemi tarkastelevat artikkelissaan yhteisöpedagogien osaamisen rakentumista Mikkelin ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Hokkanen ja Niemi korostavat artikkelissaan sekä moniammatillisen yhteistyön että ammattikorkeakoulujen laaja-alaisen tutkimus- ja kehitystyön merkitystä koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden kehittäjinä. Jatta Herranen ja Jukka Määttä pohtivat artikkelissaan yhteisöpedagogikoulutuksen ja alan työelämän uusia haasteita, yhteisöpedagogien ammatillista asiantuntijuutta sekä yhteisöpedagogien työelämään kiinnittymisen alkuvaihetta urateorioiden näkökulmasta. Heidän mukaansa yhteisöpedagogit rakentavat aktiivisesti tulevaisuuttaan nykyisillä epävarmoilla ja yllätysten sävyttämillä työmarkkinoilla. Tarja Jukkala tarkastelee artikkelissaan, millaisia haasteita

7 Esipuhe liittyy yhteisöpedagogien työskentelyyn lastensuojelun työtehtävissä. Näkökulmia hänen artikkelissaan avaavat sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia määrittävä laki ja yhteisöpedagogikoulutuksen opetussuunnitelma. Jukkalan mukaan lastensuojelu olisi tärkeää ymmärtää ehkäisevän lastensuojelutyön näkökulmasta laajana kokonaisuutena, johon liittyy paljon sosiaalisen vahvistamisen eri alueiden problematiikkaa. Johanna Kuivakangas tarkastelee artikkelissaan koulua yhteisöpedagogien toimintaympäristönä. Kuivakankaan mukaan yhteisöpedagogien koulutuksessa korostuu yhteisöllisyyteen ja sen luomiseen liittyvä osaaminen, jolla jo olemassa olevien kokemusten perusteella voisi olla koulumaailmassa enemmänkin annettavaa. Annikki Kluukeri-Jokisen artikkelin näkökulmana on yhteisöpedagogien koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden haasteet aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Aikuiskoulutusta olisi hänen mukaan kehitettävä tiiviissä yhteistyössä toimialojen työelämän ja erilaisten kumppanuusverkostojen kanssa. Artikkelinsa lopuksi Kluukeri-Jokinen esittää erilaisia mahdollisia lähestymistapoja tulevaisuuden yhteisöpedagogien aikuiskoulutukseen. Kimmo Lind ja Pekka Kaunismaa tarkastelevat artikkelissaan järjestötyön asemaa osana yhteisöpedagogien koulutusta ja koulutuksen kehittämisen kysymyksiä. Heidän mukaan mahdollisuuksia lisätä yhteisöpedagogien työllistymistä järjestöihin on paljon. Kirjan toinen luku koostuu yhteisöpedagogien keskeisille työsektoreille liittyvistä artikkeleista. Näkökulmia yhteisöpedagogien työelämän haasteisiin, odotuksiin ja kokemuksiin tuovat sekä nuorisotyön, lastensuojelun ja järjestöalan työyhteisöjen esimiehinä ja työnantajina toimivat että näiden alojen työpaikoilla eri työtehtävissä ja erilaisella työkokemuksella työskentelevät yhteisöpedagogit. Antti Kolu luo artikkelissaan katsauksen Jyväskylän nuorisopalveluiden työntekijöiden koulutukseen ja henkilökuntarakenteeseen ja pohtii myös hyvän nuorisotyöntekijän ominaisuuksia henkilökunnalle teettämänsä kyselyn tulosten pohjalta. Ari Tossavainen tarkastelee Vantaan nuorisotyöntekijöiden työnkuvan moninaisuutta ja työssä tarvittavia vaatimuksia. Tossavaisen mukaan nuorisotyöhön erityisesti pätee, että sitä tulee pystyä muuttamaan nopeasti, ketterästi ja mahdollisuuksien mukaan myös ennakoiden. Maria Rinne tuo esille kokemuksiaan nuo-

8 Esipuhe risonohjaajan työn nykyisestä vaativuudesta ja monipuolisuudesta. Hänen mukaansa nuorisonohjaajan työ on nykyisin niin haastavaa, että korkeakoulutus on tehtävien kannalta ehdottomasti tarpeen. Rinne pohtii myös kriittisen kehittävällä tavalla koulutuksen antamien valmiuksien ja taitojen suhdetta nykyiseen työhönsä. Tuulia Saves tuo artikkelissaan esille sekä omia työn ohessa opiskelleen aikuisopiskelijan kokemuksiaan että monia pääkaupunkiseudun nuorisotyön osaamisen, työn ja palkkauksen haasteita. Perhekotiyrittäjänä toimiva Riitta Riekki tuo artikkelissaan esille, että yhteisöpedagogien osaamisella on kasvavaa kysyntää myös lastensuojelun sijaishuollon työtehtävissä. Uusi lastensuojelulaki mahdollistaa hänen mukaan myös innovatiivisuutta ja uusia toimivia työmuotoja. Yhteisöpedagogi voikin Riekin mukaan toimia lastensuojelussa laajalla alueella ja monipuolisissa tehtävissä. Sanna Juntunen tarkastelee artikkelissaan koulutuksensa antamia valmiuksia nykyiseen työhönsä pienperhekodin ohjaajana. Juntunen korostaa artikkelissaan, että ihmisten kohtaamista, omaa suhtautumista toisiin, asennetta työhön ja nöyryyttä arjen työelämää kohtaan oppii parhaiten olemalla osa työyhteisöä sekä antautumalla vuorovaikutukseen työyhteisön kanssa. Maria-Liisa Malvalehto luo omassa artikkelissaan katsauksen kolmannen sektorin nykyisiin toiminnallisiin haasteisiin sekä omaan työhönsä Lapin Nuorison Liiton ja Kalevan Nuorten Lapin piirin toiminnanjohtajana ja folklorefestivaali Jutajaisten pääsihteerinä. Malvalehdon mukaan yhteisöpedagogit soveltuisivat vielä nykyistä enemmän erilaisten järjestöjen työtehtäviin, ja tutkinnon tunnettuutta pitäisikin hänen mielestään vahvistaa järjestötyönantajien suuntaan. Meri Pukarinen työskentelee Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan koordinaattorina. Kampanjaa koordinoi Suomessa Maan ystävät ry. Pukarinen pohtii artikkelissaan koulutuksensa vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävässä kansalaisjärjestötyössä. Yhteisöpedagogin opinnot luovat Pukarisen mukaan jo nykyisellään hyvän pohjan yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön, mutta pienillä parannuksilla yhteisöpedagogit voisivat hänen mielestään olla myös maailman pelastamisen tähtiä. Marjo Katajisto tarkastelee artikkelissaan koulutustaan suhteessa omaan työhönsä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n suunnittelijana. Katajiston mielestä yhteisöpedagogin koulutuksen neljä osaamisaluet-

9 Esipuhe ta yhteisöllinen, pedagoginen, yhteiskunnallinen ja kehittäminen ovat laajasti hänen käytössään myös ammattijärjestötyössä. Kiitän lämpimästi kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita. Ilman teidän panostanne tätä kirjaa ei olisi syntynyt. Erityisesti haluan kiittää kirjaan kirjoittaneita yhteisöpedagogeja, joiden ajatukset ja kokemukset tuovat toivoakseni tähän kirjaan koulutuksen läpikäyneen ja sitä työelämään peilaavan kokijan tärkeän äänen. Toivon, että tässä kirjassa esittämänne ajatukset ja kokemukset vievät yhteisöpedagogien koulutuksen kehittämistä eteenpäin siten, että koulutus on tulevaisuudessa vielä nykyistäkin laadukkaampaa ja parempaa. Tämän kirjan artikkelit ovat monessa mielessä myös puheenvuoroja yhteisöpedagogien työelämästä sen nykyisistä haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Siksi toivon, että kirjan artikkelit herättäisivät laajalti keskustelua myös niillä työelämän alueilla, joille yhteisöpedagogeja on sijoittunut ja joiden kehittämiseksi heillä olisi paljon osaamista. Tiituspohjassa Kimmo Lind

10

11 JOHDANTO

12 12 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) kymmenvuotisjuhlavuonna tutkittiin kahdessa erillisessä selvityksessä HUMAKista valmistuneiden yhteisöpedagogien (AMK) työelämään sijoittumista sekä työurien kehittymistä (Nikoskinen 2008a, 2008b). HUMAKista valmistuneiden työelämään sijoittumista on selvitetty myös aikaisemmin. Arreston ja Määtän (2006) selvitys tarkasteli HUMAKista vuosina valmistuneiden yhteisöpedagogien työllistymistä kevään 2004 tilanteen mukaisena. Vuoden 2008 työt ovat olleet luonteva jatko aiemmalle tutkimukselle. Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti näiden tutkimusten sisältöjä ja keskeisiä tuloksia. Tarkoituksena on asemoida yhteisöpedagogi osaajana ja ammattilaisena niin koulutuksen ja työelämän nivelvaiheessa kuin sen jälkeenkin. Työllistyminen nopeaa, mutta työt epätyypillisiä Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmasta vuosina valmistuneista suurin osa työllistyi välittömästi täysin koulutusta vastaavaan työhön. Kunnat, yritykset ja järjestöt olivat suurimpia työnantajia. Järjestöjen osuus työnantajina ei tässä selvityksessä ollut kasvanut yhteisöpedagogien työelämään sijoittumista koskevaan neljän vuoden takaiseen tutkimukseen (Arresto & Määttä 2006) verrattuna. Arvioiden mukaan kolmannen sektorin (järjestöt, yhdistykset, säätiöt, monipuolinen kansalaistoiminta) työvoimatarve on kasvava (Mäkelä 2006, 38), mutta tulosten valossa näyttäisi siltä, etteivät vastavalmistuneet juurikaan sijoitu järjestöihin ensimmäiseksi valmistumisensa jälkeen. Sen sijaan työuran edetessä tilanne hiukan muuttui ja keväällä 2008 järjestöissä työskentelevien osuus oli jo suurempi. Työttömyyttä esiintyi vähän, vaikka monilla oli kokemusta työttömyysjaksoista. Työsuhteiden epätyypillisyyttä näkyi jonkin verran etenkin ensimmäisten työsuhteiden osalta, jotka olivat pääsääntöisesti määräai-

13 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 13 kaisia ja suhteellisen lyhyitä, mutta toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet yleistyivät työuran edetessä. Palkkatasoltaan yhteisöpedagogit jäivät muiden koulutusalojen palkoista, mutta keskimääräinen palkka on kuitenkin noussut yleisen ansiotasokehityksen mukaan. Palkkaus näyttäisi olevan ristiriitainen suhteessa työn vaativuuteen sekä siihen, että alan käytännöissä korkeakoulututkinto on tarpeellinen pohja. Nuoret kohtaavat aikuisia enemmän ongelmia työelämään sijoittumisessa. Nuoret siirtyvät työelämään erilaisista lähtökohdista, kun oman alan työkokemusta on vähemmän kuin aikuisilla. Toisaalta nuorillakin on suhteellisen paljon sekä opintoja edeltävää että opintojen aikaista alan työkokemusta, mutta työkokemuksen kerryttämisen tärkeys opintojen aikana korostuu nuorten koulutuksesta valmistuneilla. Töiden saaminen oli nuorilla hiukan hitaampaa kuin aikuisilla, vaikka tilastollisesti ero oli vain suuntaa antava. Nuoret olivat myös kohdanneet enemmän työttömyyttä, jonka syynä työkokemuksen puute myös korostui. Nuoret kohtaavat työsuhteiden epätyypillisyyttä sekä ensimmäisissä työsuhteissaan että myöhemmin työuran aikana. Ylemmän tason työtehtävät olivat useammin nuorten ulottumattomissa, vain 18 % työskenteli oman käsityksensä mukaan johto- ja/tai asiantuntijatehtävissä. Heikko palkkataso korostui nuorten kohdalla, vaikkakin myös aikuiskoulutuksesta valmistuneiden yhteisöpedagogien palkat jäivät jälkeen vuoden 2007 palkansaajien keskiansiosta. Nuoret olivat melko tyytyväisiä omiin työsuhteisiinsa, tosin työtehtävien vaatimustason he näkivät vastaavan heikommin koulutustaan kuin aikuiset. Toimialojen rajapinnat työn areenoina Nuoria työllistyi heti valmistumisen jälkeen paljon omaa koulutusalaa vastaamattomiin töihin samalla kun aikuiset sijoittuvat useammin täysin koulutusta vastaavalla alalle. Lastensuojelutyö ja lastenohjaukseen liittyvät työt näyttäisivät vetävän nuoria pois varsinaisista toimialan töistä. Lastensuojelutyö, vapaa-aikatyö tai muu ohjaustyö on mahdollista kategorisoida koulutusta vastaavaksi, onhan ohjaus- ja kasvatusosaamisen sekä yhteisöjen kehittämisen aspekti olennainen osa yhteisöpedagogien koulutusta.

14 14 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Tässä selvityksessä omaksi koulutusalaksi rajattiin kuitenkin vain nuorisotyö ja järjestöissä tehtävä työ läheisesti toisiinsa liittyvien alojen suhteiden tarkastelemiseksi. Valmistuneiden työtehtävät olivat moninaisia. Suurin osa vastaajista koki työskentelevänsä täysin omalla alallaan ja myös koulutusta vastaavalla tasolla. Työtehtävien sisältöjen mukaan ensimmäinen työsuhde sisälsi oman alan työtehtäviä 38 %:la vastanneista, läheisesti alaan liittyviä töitä oli kuitenkin enemmän, 48 %. Vastaajien nykyisissä työsuhteissa 44 % kaikista työtehtävistä oli nuoriso- ja järjestötoimialan työtehtäviä. Läheisten alojen tehtäviksi luokiteltiin 48 % maininnoista. Yhteisöpedagogit näkivät osittain lastensuojelutyön täysin omaa alaa vastaavaksi työkentäksi, vaikka kyseessä on sosiaaliala. Vastaajien näkemykset toimialoistaan vaihtelivat jonkin verran. Yhteisöpedagogit kokivat itsensä ensisijaisesti nuorisotyöntekijöiksi, mutta lastensuojelutyötä tekeviä oli myös vastanneiden joukossa paljon. Järjestötyötä koki tekevänsä 14 % vastanneista. Myös sosiaalialantyö sekä lastenhoitotyö koettiin omaa tilannetta kuvaaviksi aloiksi melko paljon. Vuonna 2006 (Mäkelä 2006, 38) nuorisoalan koulutuksen tarpeina tunnistettiin lasten ja nuorten parissa tehtävän työn kasvu. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lasten ja nuorten vapaa-ajan ohjaus ja syrjäytymisen ehkäisytyö kokonaisuudessaan suuntaavat nuorisoalan työvoimaa myös lapsi- ja perhetyön puolelle. Nämä trendit näkyivät myös yhteisöpedagogien sijoittumisessa, sillä valmistuneista kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ammattilaisia sijoittui oman toimialan (nuoriso- ja järjestötoimiala) ohella paljon myös lastensuojelun ja lastenohjaustyön tehtäviin. Näin ollen toimialoihin liittyvät linjaukset ovat tulevaisuudessa tärkeitä, koska yhteisöpedagogit tekevät lähialojen töitä paljon. Missä määrin laitostyö on yhteisöpedagogien ydinosaamisaluetta? Entä lastenohjaustyö? Monen nuoriso-ohjaajan työnkuvaan kuului myös koululaisten aamu- ja/ tai iltapäivätoiminnasta vastaaminen, joten ainakin nuorisoalan trendinä lapsityö näkyi. Kouluttajan on pohdittava näitä rajanvetoja ja otettava kantaa ainakin yhteisöpedagogien sijoittumiseen lastensuojeluun; onko tarvetta vahvistaa yhteisöpedagogien asemaa laitostyössä ja saada tutkintonimikkeen haltijoille sosiaalihuollon henkilöstön pätevyys? Tutkintoni-

15 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 15 mikkeen huono tunnettuus ja arvostus johtuivat valmistuneiden mukaan osaltaan sen epäselvästä suhteesta sosionomi-tutkintoon. Oman alan työt (nuoriso- ja järjestötoimiala) näyttäisivät työtehtävien sisältöjen mukaan olevan koulutustasoa vastaavia ja johto- ja/tai asiantuntijatehtäviksi luokiteltavia siitä huolimatta, että suurin osa (60 %) koki työskentelevänsä suorittavan tason työtehtävissä. Ero johtunee subjektiivisesta tulkinnasta joka omalle työlle annetaan. Koska työtehtävät usein sisälsivät myös ohjaus- ja kasvatustyön peruselementtejä, voi työn kokonaisuutta olla vaikea hahmottaa asiantuntijatyöksi. Toimialaa määrittävät tekijät globalisaatio ja kansainvälisyys, verkottuminen ja mediakulttuuri näkyivät yhteisöpedagogien työtehtävissä jonkin verran. Palvelurakenteen muuttumisen ja verkottumisen myötä etsitään uusia tapoja tuottaa laadukkaita palveluita. Esimerkiksi monella nuoriso-ohjaajalla nuorisotyön tekemisen lisäksi vastuualueena oli iltapäivätoiminnasta vastaaminen, joka kuvastaa moniammatillisuuden ja laaja-alaisen osaamisen haasteita nykypäivän työelämässä. On käytävä yleistä keskustelua siitä, mitä suorittava työ ja asiantuntijatyö oikeastaan ovat, koska ammattikorkeakoulun suorittaneet siirtyvät tehtäviin, jotka edellyttävät ajattelutyötä, vastuun kantamista ja johtamiskykyä, mutta työ ei välttämättä ole perinteistä johtajan työtä. Nykyajan organisaatioissa asiantuntija- ja johtamistaidot levittäytyvät moniin ammattiasemiin, koska ammatti on yhä useammin ennemminkin tietoa, informaatiota, asiantuntemusta ja osaamista kuin jokin selkeä asema (Ruohotie 2002, 108; Julkunen 2007, 125). Etenkin yhteisöpedagogien tekemässä nuorisotyössä, mutta myöskin lastensuojelutyössä oli havaittavissa piirteitä työn asiantuntijamaistumisesta: ohjaus- ja kasvatustyö on luonteeltaan moniammatillista ja -kulttuurista, kehittävää työotetta vaativaa, sosiaalista ja muodostuu erilaisista kokonaisuuksista. Työ vaatii monipuolista käsitteellistä ja teoreettista alan hallintaa esimerkiksi lakien, syrjäytymisilmiöiden ja osallistamishaasteiden edessä. Kaiken kaikkiaan yhteisöpedagogien työllistymisen voidaan selvityksen perusteella olevan kaksijakoista; toisaalta työllistyminen on nopeaa ja tarkoituksenmukaista mutta toisaalta sitä leimaa epätyypillisyys eli matala palkkataso, työsuhteiden määräaikaisuus ja hajanainen työkenttä. Ammattinimikkeiden suuri määrä kertoo paljon sekä yhteisöpedagogi (AMK)

16 16 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä -tutkinnon että toimialojen työn laaja-alaisuudesta. Eri toimialojen lähentyminen näkyy selkeästi myös yhteisöpedagogien työllistymisessä. On vaikea erotella, milloin yhteisöpedagogi toimii sosiaalialalla ja milloin on kyse esimerkiksi sosiaalisen vahvistamisen työkaluja hyödyntävästä nuorisotyöntekijästä. Tutkintonimike ja koulutuksen antamat työelämävalmiudet Tutkintonimikkeen tunnettuus sai osakseen paljon arvostelua. Sitä pidettiin huonosti tunnettuna ja arvostettuna. Tilanne vaikuttaa vastaajien mielestä työllistymiseen; se nähtiin ensisijaisena työttömyyden syynä. Toisaalta melkein yhtä suuri joukko vastaajia näki tutkintonimikkeen vähintäänkin kohtuullisen tunnettuna. Työtä nimikkeen eteen on kuitenkin vielä tehtävä, koska tunnettuus nähtiin monin paikoin toimialaan ja paikkakuntiin sidottuna. Tutkintonimikkeeseen kohdistettu kritiikki saattaa johtua myös siitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden voi olla vaikeampaa muodostaa käsityksiä omasta sijoittumisesta, koska tutkinnot kaiken kaikkiaan ovat yhä edelleen nuoria eikä sijoittumisista ole paljon tietoa (Stenström, Laine & Valkonen 2005, 137). Tutkintonimikkeisiin kohdistuva arvostelu on myös yleistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa (Markkula 2006). Valmistuneet, etenkin aikuiset suhtautuivat kriittisesti opintojen tarjoamiin valmiuksiin, joskin yleinen arvio koulutuksen antamista työelämävalmiuksista oli melko hyvät. Muun muassa käytännön ammattitaidon ja oman alan tietojen ja taitojen hallinnan nähtiin olevan heikompaa, kuin mitä työelämä työntekijöiltä vaatii. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa korkeakoulututkimuksissa (Vuorinen & Valkonen 2007, 137; Stenström ym. 2005, 72). Koulutukselta halutaan enemmän ammatillisia valmiuksia ja osaamista, jota voisi suoraan ja heti hyödyntää työelämässä. (Vuorinen & Valkonen 2005, 144.) Ammatin teknistaidollisten opintojen ja ammattiteorian merkitys korostuu myös niiden ammatti-identiteettiä tukevassa roolissa. Tätä kautta syntyy työelämävarmuutta, joka tarjoaa pysyvyyden ja pystyvyyden tunnetta työmarkkinoille siirryttäessä (Eteläpelto 2007, 109). Käytännön taidot ja yhteydet työelä-

17 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 17 mään nähdään erityisen tärkeiksi ja siksi niiden saamista todennäköisesti myös epäillään. Opintojen loppumisen ja työelämään siirtymisen nivelvaihe pelottaa, kun oman paikan vakiinnuttaminen työelämässä on epävarmaa. Omaa osaamistakin saatetaan vähätellä. Tyypillistä asiantuntijoille on tiedon ja osaamisen lisäksi osaamisen hyödyntäminen omassa ympäristössä sekä sen siirtäminen ympäristöstä toiseen (Palonen, Lehtinen & Gruber 2007, 291), joten valmistuneiden kritiikki erilaisten valmiuksien kehittymistä kohtaan voi viestiä myös siitä, että koulutuksessa opittujen tietojen ja taitojen siirtäminen työelämän ympäristöihin ei ole ongelmatonta (Ruohotie 2002, 125). Koulutuksessa joudutaan tasapainottelemaan yleisten ja spesifisten valmiuksien painottamisen välillä. Tämän päivän yhtenä koulutustavoitteena on, että koulutus tuottaisi laaja-alaisia ja työtehtävästä toiseen siirrettävissä olevia valmiuksia, jotta valmistuneet voisivat työskennellä monenlaisissa tehtävissä erilaisissa työpaikoissa (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma , 8). On silti muistettava, että vaikka laaja-alaisuus ja siirrettävyys mielletäänkin osaamisen meriiteiksi nykypäivänä, yleisten valmiuksien korostaminen tai suosiminen ei saa johtaa ammattispesifien taitojen aliarvostukseen (Ruohotie 2002, 118). HUMAK on tulosten mukaan onnistunut tässä eri taitoalueiden painottamisessa kohtuullisesti, sillä erot näiden välillä eivät valmistuneiden mukaan olleet suuria. Työllistymistä edistävät opinnot Työllistymisessä eniten oli auttanut työoppiminen eli harjoittelujaksot työpaikoilla. Projektit nähtiin toiseksi merkityksellisempänä ja opinnäytetyön vaikutus oli pienin. Työoppiminen oli tärkein ja opinnäytetyö melko vähämerkityksinen työelämään sijoittumiseen vaikuttava tekijä myös neljä vuotta sitten (Arresto & Määttä 2006, 23). Työoppimisen, projektien ja erilaisten työelämäyhteyksien merkitys tuotiin esille myös koulutukselle esitettyjen opintotoiveiden välityksellä. HUMAKista valmistuneet toivoivat opintoihin lisää käytännönläheisyyttä ja toiminnallisuutta esimerkiksi laajempien työoppimis- ja projektimahdollisuuksien kautta. Työoppimisen merkitys korostuu nuorilla heidän vähäisemmän työkokemuksen

18 18 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä vuoksi ja työkokemuksen puute nähtiin myös työttömyyteen vaikuttavaksi tekijäksi erityisesti nuorten keskuudessa. Opetussuunnitelmatyön haasteena onkin luoda rakenteita erityisesti asteittain syveneville työelämäyhteyksille, jotta opiskelijoiden ammatillinen kehittyminen ja asiantuntijaksi kasvaminen mahdollistuisi. Työelämäyhteydet sekä työkokemuksen hankkiminen opintojen aikana ovat siis merkityksellisiä asioita työllistymisen kannalta. Oman alan työkokemus on yksi tärkeimmistä valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Alalta hankittu kokemus ennen opintoja ja sen aikana voi vaikuttaa paljon myös valmistuneiden asiantuntijuuden tasoon ja sen kehittymiseen työelämässä. Opiskelijat, joilla on alalta aikaisempaa työkokemusta, pääsevät lähemmäs kompetenssin tasoa jo työharjoitteluiden aikana. Heillä on kykyä aikaansaada työpaikalla kehittävää siirtovaikutusta selvästi enemmän kuin muilla opiskelijoilla. He toteuttavat kehittävää työotetta työelämän vanhojen rakenteiden uudistamisena ja muun muassa vaihtoehtoisten työtapojen kehittämisenä, kriittisenä kyselynä ja rohkeutena itsenäisesti kehittää ja kokeilla uutta. (Vesterinen 2002, 193.) Yhteisöpedagogit ovat elinikäisiä oppijoita Elinikäisen oppimisen periaate näkyi valmistuneiden jatko-opintoja käsittelevissä vastauksissa. Vastanneet suhtautuvat myönteisesti jatko-opintoihin, suurin osa on ajatellut tulevaisuudessa suorittaa jonkin tutkinnon. Muuta lisä- ja täydennyskoulutusta oli suorittanut vajaa 30 %. Koulutus suuntautui ylempiin korkeakoulututkintoihin, lähinnä humanistiselle ja kasvatusalalle. Vaikka ammattitaidon lisääminen, päivittäminen ja syventäminen onkin suurin syy koulutukseen hakeutumiselle, tyytymättömyys toimialaa ja työllistymistä kohtaan ajaa yhteisöpedagogeja myös uudelleenkoulutukseen. Lisäksi kouluttautumista tapahtuu omien kiinnostuksen kohteiden muuttumisen myötä. Vaikka jatkuva oppiminen ja kehittyminen voidaan nähdä ihanteena, on mahdollista, että pysyvien työroolien ja työnkuvien sekä perinteisten työelämän rakenteiden hajotessa yksilön aktiivisen toiminnan rooli korostuu; aktiivisuus on välttämättömyys. Työntekijöiden on etsittävä yksilöllisiä osaamisen kehittämisen tapoja ja

19 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 19 luotava uusia käytänteitä, koska kiinnittyminen tiettyyn ammattiin tai yhteisöön ei ole mahdollista. Jatko- ja täydennyskoulutus voi olla keino ylläpitää työmotivaatiota tilanteessa, jossa ammatillisen identiteetin perusteita koetellaan. (Eteläpelto 2007, 108, 117.) Näitä koetinkiviä voisivat yhteisöpedagogien kohdalla olla esimerkiksi henkilökohtaisesti koettu toimialan töiden epätyypillisyys, työllisyystilanne, alan heikko arvostus sekä tutkintonimikkeen huono tunnettuus työmarkkinoilla. Työuran ohella rakennetaan myös koulutusuraa Työelämässä vaaditaan aktiivista toimintaa, jotta siinä pysyisi mukana. Tästä johtuen yhä useamman valmistuneen tie vie työuran ohella myös koulutusuralle. Valmistuneiden työuran aikainen koulutustoiminta suuntautuu melko paljon tutkintojen suorittamiseen. Jo suoritettuja tutkintoja oli 27 % ja tutkintoja parhaillaan suorittavat mukaan laskettuna tulevaisuudessa melkein puolella vastanneista on toinen tutkinto yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnon lisäksi. Koulutus orientoituu useimmiten HUMA- Kin koulutusalan lähialoille, joten vastanneet tavoittelevat pääasiassa horisontaalista työmarkkinakelpoisuuden parantamista (Suikkanen ym. 2001, 157). Laaja-alaisuus nähdään tämän päivän työntekijän hyveenä enemmän kuin omalla alalla erikoistuminen. Osaamisen laaja-alaisuus on myös koulutuspolitiikan keskeinen tavoite, joka juontuu työelämän muutoksista (Koulutus ja tutkimus , 13). Myös lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistuminen on runsasta ja melkein kaikki olivatkin tavalla tai toisella olleet mukana tällaisessa koulutuksessa. Oppiminen on olennainen osa työtä Suomessa yleisestikin (Ylöstalo 2007, 24). Kaikkinainen koulutus mahdollistaa yhteisöpedagogien mukaan ammatillisen kehittymisen, urakehityksen, uran suunnittelun tai se muuten tuottaa positiivisia vaikutuksia työhön ja työympäristöön. Alueellinen liikkuvuus on vähäistä Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat kotiseutu-uskollisia. Liikkuvuus on ollut vähäistä heti valmistumisen jälkeen (ks. esim.

20 20 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Arresto & Määttä 2006; Nikoskinen 2008a), eikä se ole lisääntynyt työuran edetessäkään ennakko-oletuksista huolimatta. Suurin osa vastaajista asuu ja hyvin todennäköisesti myös työskentelee edelleen samalla alueella kuin missä opintojen aikainen HUMAKin yksikkö sijaitsee. Tässä liikkuvuutta tarkasteltiin maakuntatasolla, mutta kuntien välistä liikkumista sekä pendelöintiä varmasti tapahtuu enemmän. Liikkuvuuden vähäisyyttä voisi näiden yhteisöpedagogien kohdalla selittää muun muassa se, että pääsääntöisesti HUMAKiin hakeudutaan opiskelemaan kampusten lähialuilta. Vahvojen suku- ja perhesiteiden lisäksi nopea työllistyminen sekä koko maan kattava positiivinen työllisyyskehitys edistävät tuttuun ympäristöön jäämistä. Alueellinen liikkuvuus ei ole arvo sinänsä, sillä esimerkiksi aluekehityksen näkökulmasta vahvasti maakunnallisiin tarpeisiin vastaaminen toteuttaa ammattikorkeakoulutuksen henkeä ja toisaalta verkostoammattikorkeakouluna HUMAK on vahvasti valtakunnallinen. Ammatillinen liikkuvuus on yleistä Alueellisen liikkuvuuden sijaan ammatillinen liikkuvuus näyttäisi olevan hyvin yleistä vastaajien keskuudessa. Suurin osa urapoluista oli liikkuvia eli määräaikaisille työsuhteille perustuvia, mutta kuitenkin suhteellisen vakaita ilman toistuvia työttömyysjaksoja. Pysyvällä uralla vastaajista oli 29 % ja koulutusjaksoja sisältäneellä uralla 13 %. Liikkuvatkin urat vakiintuivat melko pian kolmannen ja neljännen työsuhteen aikana, eikä siirtymiä sen jälkeen tapahtunut enää kovinkaan paljon. Uran alkuvaiheen liikkuvuutta kohtasi kuitenkin noin 90 % vastanneista. Yleisesti ottaen liikehdintää näyttäisivät selittävän työsuhteen muoto, asema organisaatiossa sekä työuran vaihe (nuoret vs. aikuiset). Ura, joka sisälsi paljon katkoksia työttömyyden vuoksi sekä muita käynnistysvaiheen uralle tyypillisiä jaksoja (osa-aikatyö, työllistämistyö) tulkittiin hetkelliseksi. Tällaisia uria oli kaikkiaan 16 prosenttia. Urakatkoksia kohtasi kuitenkin suurempi osa vastaajista, yli 40 % oli kokenut yhden tai useamman katkoksen esimerkiksi työttömyyden, opiskelun tai perhevapaan muodossa. Katkokset olivat yleisimpiä nuorten koulutuksesta valmistuneilla ja naisilla. Lisäksi työuran alun työttömyys mahdollisesti vaikutti katkosten esiintymiseen myöhem-

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 OSATAAN Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 Miten tähän tultiin? Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HH AOKK 27.9.2012 AHOT korkeakouluissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Yhteisöpedagogien työelämään sijoittuminen, koulutuskokemukset ja jatko-opintosuunnitelmat

Yhteisöpedagogien työelämään sijoittuminen, koulutuskokemukset ja jatko-opintosuunnitelmat Mira Väisänen ja Jukka Määttä (toim) Moninaisille kentille Yhteisöpedagogien työelämään sijoittuminen, koulutuskokemukset ja jatko-opintosuunnitelmat Moninaisille kentille Yhteisöpedagogien työelämään

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot