MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA"

Transkriptio

1 MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA Näkökulmia yhteisöpedagogien (AMK) koulutukseen ja työhön Kimmo Lind (toim.)

2 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kimmo Lind (toim.) MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA. Näkökulmia yhteisöpedagogien (AMK) koulutukseen ja työhön Sarja C. Oppimateriaaleja 19, 2009 tekijät ja Humanistinen ammattikorkeakoulu ISBN ISSN Painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski, 2009 Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK Annankatu 12, Helsinki

3 SISÄLLYS ESIPUHE 5 JOHDANTO 11 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 12 I YHTEISÖPEDAGOGIEN (AMK) KOULUTUS JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ 29 - Sirpa Teräväinen: Tärkeää seurata tärkeää tietää tärkeää hyödyntää 30 - Immo Parviainen: Haaste tulevaisuudelle: yhteisöpedagogien (AMK) osaaminen näkyväksi! 38 - Laura Hokkanen & Kalevi Niemi: Hyvä kello kauas kuuluu. Yhteisöpedagogien (AMK) osaamisen rakentuminen ja tulevaisuuden haasteet 48 - Jatta Herranen & Jukka Määttä: Yhteisöpedagogi (AMK) omaa paikkaansa etsimässä 59 - Tarja Jukkala: Yhteisöpedagogit (AMK) päteviä lastensuojelun työtehtäviin? 78 - Johanna Kuivakangas: Yhteisölliset sekatyömiehet valtaavat koulut 84 - Annikki Kluukeri-Jokinen: Yhteisöpedagogien aikuiskoulutuksen haasteista 101

4 - Kimmo Lind ja Pekka Kaunismaa: Järjestötyön koulutuksen kehittämisen haasteita 114 II YHTEISÖPEDAGOGIT (AMK) TYÖELÄMÄSSÄ KOKEMUKSIA, HAASTEITA JA ODOTUKSIA Antti Kolu: Hyvät nuorisotyöntekijät Ari Tossavainen: Tunne nuoresi nuorisotyöntekijöiden työstä Vantaalla Maria Rinne: Nuorten kohtaamista korkeakoulutetun nuorisonohjaajan kokemuksia työuran alkutaipaleelta Tuulia Saves: Ammattikorkeakouluopintoja työnteon lomassa Riitta Riekki: Yhteisöpedagogit lastensuojelun työelämässä Sanna Juntunen: Yhteisöpedagogi jo vuodesta Maria-Liisa Malvalehto: Yhteisöpedagogeille haasteellisia työpaikkoja kansalaistoiminnasta ja järjestötyöstä Meri Pukarinen: Yhteisöpedagogi muuttuvassa ilmastossa koulutuksen annin tarkastelua vaikuttamistyössä ilmastolain puolesta Marjo Katajisto: Yhteisöpedagogina järjestötyössä 200

5 ESIPUHE Idea tälle kirjalle syntyi keväällä Osallistuin silloin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (HUMAK) vuosina valmistuneiden yhteisöpedagogien koulutuskokemuksia ja työllistymistä tarkastelevan tutkimuksen suunnittelutyöhön yhdessä lehtori Elina Nikoskisen ja yliopettaja Jukka Määtän kanssa. Samassa yhteydessä suunnittelimme myös tutkimusta, joka keskittyisi vuosina valmistuneiden opiskelijoiden työuran selvittämiseen. Nämä molemmat tutkimukset Elina Nikoskinen sitten toteuttikin kesän ja syksyn 2008 aikana. Kirjan tausta-ajatus liittyi siihen, että Nikoskisen tutkimukset jotka puolestaan jatkoivat muutamaa vuotta aiemmin HUMAKissa jo aloitettua valmistuneiden opiskelijoiden kokemusten selvittämistyötä toisivat mahdollisesti esiin paljon sellaisia yhteisöpedagogien koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä tuloksia ja aineistoa, jotka vaatisivat kommentointia, pohdintaa, keskustelua. Näin myös tapahtui. Nikoskisen molemmat tutkimukset olivat huolella ja taidolla tehtyjä kokonaisuuksia, jotka nostivat esille monia kysymyksiä ja haasteita yhteisöpedagogien koulutuksen ja työn nykyisistä ja tulevaisuuden kehittämisen haasteista. Merkittävää on myös, että yhteisöpedagogien hieman yli kymmenen vuotta kestänyt koulutus mahdollistaa jo yleisempää koulutuksen tilannearviointia ja pohdintaa. Nyt voimme jo monipuolisemmin arvioida ja pohtia yhteisöpedagogien asemoitumista ja osaamista eri työtehtäviin, voimme arvioida opetussuunnitelmien toimivuutta suhteessa työelämässä koettuihin tarpeisiin, voimme arvioida ja pohtia aiempaa luotettavammin ja monipuolisemmin niiden toimialojen haasteita, joille yhteisöpedagogeja on sijoittunut. On siis tullut mahdolliseksi tarkastella ja pohtia yhteisöpedagogien koulutusta ja työelämää useammasta suunnasta hedelmällisen vuoropuhelun aikaansaamiseksi. Kirjan artikkeleiden yhteisenä nimittäjänä toimii yhteisöpedagogien koulutuksen ja työelämän nykyisyys ja tulevaisuus. On pyritty näkökulmien moninaisuuteen, ja siksi kirjoittajina on koulutusorganisaatioissa toimivia henkilöitä, yhteisöpedagogeiksi opiskelleita ja töissä olevia sekä toi-

6 Esipuhe mialojen esimiestehtävissä olevia. Julkaisun artikkeleissa on pyritty siihen, että ne olisivat lähellä kirjoittajien omaa arkea ja niissä tuotaisiin esille kirjoittajien keskeisiä ajatuksia ja kokemuksia yhteisöpedagogien koulutuksen ja työn kehittämiseen. Siksi artikkelit ovat myös keskenään hyvin erilaisia. Mukana on niin tieteellistyyppisiä artikkeleita kuin kommentaarisia puheenvuoroja ja esseetyyppisiä katsauksia. Kirja rakentuu johdannosta ja kahdesta pääluvusta. Johdannossa Elina Nikoskinen kuvaa vuonna 2008 tekemiensä tutkimusten keskeisiä sisältöjä ja tuloksia. Nikoskisen artikkeli toimii näin eräänlaisena avainartikkelina kirjan muiden artikkeleiden tarkasteluille ja niiden avaamille teemoille. Ensimmäisen luvun kaikki artikkelit käsittelevät yhteisöpedagogien koulutuksen suhdetta toimialojen työelämän muutoksiin. Kirjoittajat edustavat yhteisöpedagogeja kouluttavia ammattikorkeakouluja sekä opetusministeriötä. Sirpa Teräväinen tarkastelee artikkelissaan sitä, miksi ammattikorkeakoululle on tärkeää seurata valmistuneiden opiskelijoiden koulutuskokemuksia ja työelämään sijoittumista. Tällaisia tutkimuksia voidaan hänen mukaansa hyödyntää monipuolisesti niin opetuksen kehittämisessä kuin yhteistyössä työelämän ja erilaisten etujärjestöjen kanssa. Immo Parviainen esittää artikkelissaan näkökulman nuorisotyön tulevaisuuden toimintaympäristöön ja yhteisöpedagogien tehtävään ja asemaan tulevaisuuden työmaailmassa. Hänen mukaansa yhteisöpedagogien osaamista tarvitaan tulevaisuudessa laajalti, mutta samalla tarvitaan myös yhteisöpedagogien osaamisen näkyvyyden lisäämistä. Laura Hokkanen ja Kalevi Niemi tarkastelevat artikkelissaan yhteisöpedagogien osaamisen rakentumista Mikkelin ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Hokkanen ja Niemi korostavat artikkelissaan sekä moniammatillisen yhteistyön että ammattikorkeakoulujen laaja-alaisen tutkimus- ja kehitystyön merkitystä koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen vaikuttavuuden kehittäjinä. Jatta Herranen ja Jukka Määttä pohtivat artikkelissaan yhteisöpedagogikoulutuksen ja alan työelämän uusia haasteita, yhteisöpedagogien ammatillista asiantuntijuutta sekä yhteisöpedagogien työelämään kiinnittymisen alkuvaihetta urateorioiden näkökulmasta. Heidän mukaansa yhteisöpedagogit rakentavat aktiivisesti tulevaisuuttaan nykyisillä epävarmoilla ja yllätysten sävyttämillä työmarkkinoilla. Tarja Jukkala tarkastelee artikkelissaan, millaisia haasteita

7 Esipuhe liittyy yhteisöpedagogien työskentelyyn lastensuojelun työtehtävissä. Näkökulmia hänen artikkelissaan avaavat sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia määrittävä laki ja yhteisöpedagogikoulutuksen opetussuunnitelma. Jukkalan mukaan lastensuojelu olisi tärkeää ymmärtää ehkäisevän lastensuojelutyön näkökulmasta laajana kokonaisuutena, johon liittyy paljon sosiaalisen vahvistamisen eri alueiden problematiikkaa. Johanna Kuivakangas tarkastelee artikkelissaan koulua yhteisöpedagogien toimintaympäristönä. Kuivakankaan mukaan yhteisöpedagogien koulutuksessa korostuu yhteisöllisyyteen ja sen luomiseen liittyvä osaaminen, jolla jo olemassa olevien kokemusten perusteella voisi olla koulumaailmassa enemmänkin annettavaa. Annikki Kluukeri-Jokisen artikkelin näkökulmana on yhteisöpedagogien koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden haasteet aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Aikuiskoulutusta olisi hänen mukaan kehitettävä tiiviissä yhteistyössä toimialojen työelämän ja erilaisten kumppanuusverkostojen kanssa. Artikkelinsa lopuksi Kluukeri-Jokinen esittää erilaisia mahdollisia lähestymistapoja tulevaisuuden yhteisöpedagogien aikuiskoulutukseen. Kimmo Lind ja Pekka Kaunismaa tarkastelevat artikkelissaan järjestötyön asemaa osana yhteisöpedagogien koulutusta ja koulutuksen kehittämisen kysymyksiä. Heidän mukaan mahdollisuuksia lisätä yhteisöpedagogien työllistymistä järjestöihin on paljon. Kirjan toinen luku koostuu yhteisöpedagogien keskeisille työsektoreille liittyvistä artikkeleista. Näkökulmia yhteisöpedagogien työelämän haasteisiin, odotuksiin ja kokemuksiin tuovat sekä nuorisotyön, lastensuojelun ja järjestöalan työyhteisöjen esimiehinä ja työnantajina toimivat että näiden alojen työpaikoilla eri työtehtävissä ja erilaisella työkokemuksella työskentelevät yhteisöpedagogit. Antti Kolu luo artikkelissaan katsauksen Jyväskylän nuorisopalveluiden työntekijöiden koulutukseen ja henkilökuntarakenteeseen ja pohtii myös hyvän nuorisotyöntekijän ominaisuuksia henkilökunnalle teettämänsä kyselyn tulosten pohjalta. Ari Tossavainen tarkastelee Vantaan nuorisotyöntekijöiden työnkuvan moninaisuutta ja työssä tarvittavia vaatimuksia. Tossavaisen mukaan nuorisotyöhön erityisesti pätee, että sitä tulee pystyä muuttamaan nopeasti, ketterästi ja mahdollisuuksien mukaan myös ennakoiden. Maria Rinne tuo esille kokemuksiaan nuo-

8 Esipuhe risonohjaajan työn nykyisestä vaativuudesta ja monipuolisuudesta. Hänen mukaansa nuorisonohjaajan työ on nykyisin niin haastavaa, että korkeakoulutus on tehtävien kannalta ehdottomasti tarpeen. Rinne pohtii myös kriittisen kehittävällä tavalla koulutuksen antamien valmiuksien ja taitojen suhdetta nykyiseen työhönsä. Tuulia Saves tuo artikkelissaan esille sekä omia työn ohessa opiskelleen aikuisopiskelijan kokemuksiaan että monia pääkaupunkiseudun nuorisotyön osaamisen, työn ja palkkauksen haasteita. Perhekotiyrittäjänä toimiva Riitta Riekki tuo artikkelissaan esille, että yhteisöpedagogien osaamisella on kasvavaa kysyntää myös lastensuojelun sijaishuollon työtehtävissä. Uusi lastensuojelulaki mahdollistaa hänen mukaan myös innovatiivisuutta ja uusia toimivia työmuotoja. Yhteisöpedagogi voikin Riekin mukaan toimia lastensuojelussa laajalla alueella ja monipuolisissa tehtävissä. Sanna Juntunen tarkastelee artikkelissaan koulutuksensa antamia valmiuksia nykyiseen työhönsä pienperhekodin ohjaajana. Juntunen korostaa artikkelissaan, että ihmisten kohtaamista, omaa suhtautumista toisiin, asennetta työhön ja nöyryyttä arjen työelämää kohtaan oppii parhaiten olemalla osa työyhteisöä sekä antautumalla vuorovaikutukseen työyhteisön kanssa. Maria-Liisa Malvalehto luo omassa artikkelissaan katsauksen kolmannen sektorin nykyisiin toiminnallisiin haasteisiin sekä omaan työhönsä Lapin Nuorison Liiton ja Kalevan Nuorten Lapin piirin toiminnanjohtajana ja folklorefestivaali Jutajaisten pääsihteerinä. Malvalehdon mukaan yhteisöpedagogit soveltuisivat vielä nykyistä enemmän erilaisten järjestöjen työtehtäviin, ja tutkinnon tunnettuutta pitäisikin hänen mielestään vahvistaa järjestötyönantajien suuntaan. Meri Pukarinen työskentelee Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan koordinaattorina. Kampanjaa koordinoi Suomessa Maan ystävät ry. Pukarinen pohtii artikkelissaan koulutuksensa vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävässä kansalaisjärjestötyössä. Yhteisöpedagogin opinnot luovat Pukarisen mukaan jo nykyisellään hyvän pohjan yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön, mutta pienillä parannuksilla yhteisöpedagogit voisivat hänen mielestään olla myös maailman pelastamisen tähtiä. Marjo Katajisto tarkastelee artikkelissaan koulutustaan suhteessa omaan työhönsä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n suunnittelijana. Katajiston mielestä yhteisöpedagogin koulutuksen neljä osaamisaluet-

9 Esipuhe ta yhteisöllinen, pedagoginen, yhteiskunnallinen ja kehittäminen ovat laajasti hänen käytössään myös ammattijärjestötyössä. Kiitän lämpimästi kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita. Ilman teidän panostanne tätä kirjaa ei olisi syntynyt. Erityisesti haluan kiittää kirjaan kirjoittaneita yhteisöpedagogeja, joiden ajatukset ja kokemukset tuovat toivoakseni tähän kirjaan koulutuksen läpikäyneen ja sitä työelämään peilaavan kokijan tärkeän äänen. Toivon, että tässä kirjassa esittämänne ajatukset ja kokemukset vievät yhteisöpedagogien koulutuksen kehittämistä eteenpäin siten, että koulutus on tulevaisuudessa vielä nykyistäkin laadukkaampaa ja parempaa. Tämän kirjan artikkelit ovat monessa mielessä myös puheenvuoroja yhteisöpedagogien työelämästä sen nykyisistä haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Siksi toivon, että kirjan artikkelit herättäisivät laajalti keskustelua myös niillä työelämän alueilla, joille yhteisöpedagogeja on sijoittunut ja joiden kehittämiseksi heillä olisi paljon osaamista. Tiituspohjassa Kimmo Lind

10

11 JOHDANTO

12 12 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) kymmenvuotisjuhlavuonna tutkittiin kahdessa erillisessä selvityksessä HUMAKista valmistuneiden yhteisöpedagogien (AMK) työelämään sijoittumista sekä työurien kehittymistä (Nikoskinen 2008a, 2008b). HUMAKista valmistuneiden työelämään sijoittumista on selvitetty myös aikaisemmin. Arreston ja Määtän (2006) selvitys tarkasteli HUMAKista vuosina valmistuneiden yhteisöpedagogien työllistymistä kevään 2004 tilanteen mukaisena. Vuoden 2008 työt ovat olleet luonteva jatko aiemmalle tutkimukselle. Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti näiden tutkimusten sisältöjä ja keskeisiä tuloksia. Tarkoituksena on asemoida yhteisöpedagogi osaajana ja ammattilaisena niin koulutuksen ja työelämän nivelvaiheessa kuin sen jälkeenkin. Työllistyminen nopeaa, mutta työt epätyypillisiä Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmasta vuosina valmistuneista suurin osa työllistyi välittömästi täysin koulutusta vastaavaan työhön. Kunnat, yritykset ja järjestöt olivat suurimpia työnantajia. Järjestöjen osuus työnantajina ei tässä selvityksessä ollut kasvanut yhteisöpedagogien työelämään sijoittumista koskevaan neljän vuoden takaiseen tutkimukseen (Arresto & Määttä 2006) verrattuna. Arvioiden mukaan kolmannen sektorin (järjestöt, yhdistykset, säätiöt, monipuolinen kansalaistoiminta) työvoimatarve on kasvava (Mäkelä 2006, 38), mutta tulosten valossa näyttäisi siltä, etteivät vastavalmistuneet juurikaan sijoitu järjestöihin ensimmäiseksi valmistumisensa jälkeen. Sen sijaan työuran edetessä tilanne hiukan muuttui ja keväällä 2008 järjestöissä työskentelevien osuus oli jo suurempi. Työttömyyttä esiintyi vähän, vaikka monilla oli kokemusta työttömyysjaksoista. Työsuhteiden epätyypillisyyttä näkyi jonkin verran etenkin ensimmäisten työsuhteiden osalta, jotka olivat pääsääntöisesti määräai-

13 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 13 kaisia ja suhteellisen lyhyitä, mutta toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet yleistyivät työuran edetessä. Palkkatasoltaan yhteisöpedagogit jäivät muiden koulutusalojen palkoista, mutta keskimääräinen palkka on kuitenkin noussut yleisen ansiotasokehityksen mukaan. Palkkaus näyttäisi olevan ristiriitainen suhteessa työn vaativuuteen sekä siihen, että alan käytännöissä korkeakoulututkinto on tarpeellinen pohja. Nuoret kohtaavat aikuisia enemmän ongelmia työelämään sijoittumisessa. Nuoret siirtyvät työelämään erilaisista lähtökohdista, kun oman alan työkokemusta on vähemmän kuin aikuisilla. Toisaalta nuorillakin on suhteellisen paljon sekä opintoja edeltävää että opintojen aikaista alan työkokemusta, mutta työkokemuksen kerryttämisen tärkeys opintojen aikana korostuu nuorten koulutuksesta valmistuneilla. Töiden saaminen oli nuorilla hiukan hitaampaa kuin aikuisilla, vaikka tilastollisesti ero oli vain suuntaa antava. Nuoret olivat myös kohdanneet enemmän työttömyyttä, jonka syynä työkokemuksen puute myös korostui. Nuoret kohtaavat työsuhteiden epätyypillisyyttä sekä ensimmäisissä työsuhteissaan että myöhemmin työuran aikana. Ylemmän tason työtehtävät olivat useammin nuorten ulottumattomissa, vain 18 % työskenteli oman käsityksensä mukaan johto- ja/tai asiantuntijatehtävissä. Heikko palkkataso korostui nuorten kohdalla, vaikkakin myös aikuiskoulutuksesta valmistuneiden yhteisöpedagogien palkat jäivät jälkeen vuoden 2007 palkansaajien keskiansiosta. Nuoret olivat melko tyytyväisiä omiin työsuhteisiinsa, tosin työtehtävien vaatimustason he näkivät vastaavan heikommin koulutustaan kuin aikuiset. Toimialojen rajapinnat työn areenoina Nuoria työllistyi heti valmistumisen jälkeen paljon omaa koulutusalaa vastaamattomiin töihin samalla kun aikuiset sijoittuvat useammin täysin koulutusta vastaavalla alalle. Lastensuojelutyö ja lastenohjaukseen liittyvät työt näyttäisivät vetävän nuoria pois varsinaisista toimialan töistä. Lastensuojelutyö, vapaa-aikatyö tai muu ohjaustyö on mahdollista kategorisoida koulutusta vastaavaksi, onhan ohjaus- ja kasvatusosaamisen sekä yhteisöjen kehittämisen aspekti olennainen osa yhteisöpedagogien koulutusta.

14 14 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Tässä selvityksessä omaksi koulutusalaksi rajattiin kuitenkin vain nuorisotyö ja järjestöissä tehtävä työ läheisesti toisiinsa liittyvien alojen suhteiden tarkastelemiseksi. Valmistuneiden työtehtävät olivat moninaisia. Suurin osa vastaajista koki työskentelevänsä täysin omalla alallaan ja myös koulutusta vastaavalla tasolla. Työtehtävien sisältöjen mukaan ensimmäinen työsuhde sisälsi oman alan työtehtäviä 38 %:la vastanneista, läheisesti alaan liittyviä töitä oli kuitenkin enemmän, 48 %. Vastaajien nykyisissä työsuhteissa 44 % kaikista työtehtävistä oli nuoriso- ja järjestötoimialan työtehtäviä. Läheisten alojen tehtäviksi luokiteltiin 48 % maininnoista. Yhteisöpedagogit näkivät osittain lastensuojelutyön täysin omaa alaa vastaavaksi työkentäksi, vaikka kyseessä on sosiaaliala. Vastaajien näkemykset toimialoistaan vaihtelivat jonkin verran. Yhteisöpedagogit kokivat itsensä ensisijaisesti nuorisotyöntekijöiksi, mutta lastensuojelutyötä tekeviä oli myös vastanneiden joukossa paljon. Järjestötyötä koki tekevänsä 14 % vastanneista. Myös sosiaalialantyö sekä lastenhoitotyö koettiin omaa tilannetta kuvaaviksi aloiksi melko paljon. Vuonna 2006 (Mäkelä 2006, 38) nuorisoalan koulutuksen tarpeina tunnistettiin lasten ja nuorten parissa tehtävän työn kasvu. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lasten ja nuorten vapaa-ajan ohjaus ja syrjäytymisen ehkäisytyö kokonaisuudessaan suuntaavat nuorisoalan työvoimaa myös lapsi- ja perhetyön puolelle. Nämä trendit näkyivät myös yhteisöpedagogien sijoittumisessa, sillä valmistuneista kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ammattilaisia sijoittui oman toimialan (nuoriso- ja järjestötoimiala) ohella paljon myös lastensuojelun ja lastenohjaustyön tehtäviin. Näin ollen toimialoihin liittyvät linjaukset ovat tulevaisuudessa tärkeitä, koska yhteisöpedagogit tekevät lähialojen töitä paljon. Missä määrin laitostyö on yhteisöpedagogien ydinosaamisaluetta? Entä lastenohjaustyö? Monen nuoriso-ohjaajan työnkuvaan kuului myös koululaisten aamu- ja/ tai iltapäivätoiminnasta vastaaminen, joten ainakin nuorisoalan trendinä lapsityö näkyi. Kouluttajan on pohdittava näitä rajanvetoja ja otettava kantaa ainakin yhteisöpedagogien sijoittumiseen lastensuojeluun; onko tarvetta vahvistaa yhteisöpedagogien asemaa laitostyössä ja saada tutkintonimikkeen haltijoille sosiaalihuollon henkilöstön pätevyys? Tutkintoni-

15 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 15 mikkeen huono tunnettuus ja arvostus johtuivat valmistuneiden mukaan osaltaan sen epäselvästä suhteesta sosionomi-tutkintoon. Oman alan työt (nuoriso- ja järjestötoimiala) näyttäisivät työtehtävien sisältöjen mukaan olevan koulutustasoa vastaavia ja johto- ja/tai asiantuntijatehtäviksi luokiteltavia siitä huolimatta, että suurin osa (60 %) koki työskentelevänsä suorittavan tason työtehtävissä. Ero johtunee subjektiivisesta tulkinnasta joka omalle työlle annetaan. Koska työtehtävät usein sisälsivät myös ohjaus- ja kasvatustyön peruselementtejä, voi työn kokonaisuutta olla vaikea hahmottaa asiantuntijatyöksi. Toimialaa määrittävät tekijät globalisaatio ja kansainvälisyys, verkottuminen ja mediakulttuuri näkyivät yhteisöpedagogien työtehtävissä jonkin verran. Palvelurakenteen muuttumisen ja verkottumisen myötä etsitään uusia tapoja tuottaa laadukkaita palveluita. Esimerkiksi monella nuoriso-ohjaajalla nuorisotyön tekemisen lisäksi vastuualueena oli iltapäivätoiminnasta vastaaminen, joka kuvastaa moniammatillisuuden ja laaja-alaisen osaamisen haasteita nykypäivän työelämässä. On käytävä yleistä keskustelua siitä, mitä suorittava työ ja asiantuntijatyö oikeastaan ovat, koska ammattikorkeakoulun suorittaneet siirtyvät tehtäviin, jotka edellyttävät ajattelutyötä, vastuun kantamista ja johtamiskykyä, mutta työ ei välttämättä ole perinteistä johtajan työtä. Nykyajan organisaatioissa asiantuntija- ja johtamistaidot levittäytyvät moniin ammattiasemiin, koska ammatti on yhä useammin ennemminkin tietoa, informaatiota, asiantuntemusta ja osaamista kuin jokin selkeä asema (Ruohotie 2002, 108; Julkunen 2007, 125). Etenkin yhteisöpedagogien tekemässä nuorisotyössä, mutta myöskin lastensuojelutyössä oli havaittavissa piirteitä työn asiantuntijamaistumisesta: ohjaus- ja kasvatustyö on luonteeltaan moniammatillista ja -kulttuurista, kehittävää työotetta vaativaa, sosiaalista ja muodostuu erilaisista kokonaisuuksista. Työ vaatii monipuolista käsitteellistä ja teoreettista alan hallintaa esimerkiksi lakien, syrjäytymisilmiöiden ja osallistamishaasteiden edessä. Kaiken kaikkiaan yhteisöpedagogien työllistymisen voidaan selvityksen perusteella olevan kaksijakoista; toisaalta työllistyminen on nopeaa ja tarkoituksenmukaista mutta toisaalta sitä leimaa epätyypillisyys eli matala palkkataso, työsuhteiden määräaikaisuus ja hajanainen työkenttä. Ammattinimikkeiden suuri määrä kertoo paljon sekä yhteisöpedagogi (AMK)

16 16 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä -tutkinnon että toimialojen työn laaja-alaisuudesta. Eri toimialojen lähentyminen näkyy selkeästi myös yhteisöpedagogien työllistymisessä. On vaikea erotella, milloin yhteisöpedagogi toimii sosiaalialalla ja milloin on kyse esimerkiksi sosiaalisen vahvistamisen työkaluja hyödyntävästä nuorisotyöntekijästä. Tutkintonimike ja koulutuksen antamat työelämävalmiudet Tutkintonimikkeen tunnettuus sai osakseen paljon arvostelua. Sitä pidettiin huonosti tunnettuna ja arvostettuna. Tilanne vaikuttaa vastaajien mielestä työllistymiseen; se nähtiin ensisijaisena työttömyyden syynä. Toisaalta melkein yhtä suuri joukko vastaajia näki tutkintonimikkeen vähintäänkin kohtuullisen tunnettuna. Työtä nimikkeen eteen on kuitenkin vielä tehtävä, koska tunnettuus nähtiin monin paikoin toimialaan ja paikkakuntiin sidottuna. Tutkintonimikkeeseen kohdistettu kritiikki saattaa johtua myös siitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden voi olla vaikeampaa muodostaa käsityksiä omasta sijoittumisesta, koska tutkinnot kaiken kaikkiaan ovat yhä edelleen nuoria eikä sijoittumisista ole paljon tietoa (Stenström, Laine & Valkonen 2005, 137). Tutkintonimikkeisiin kohdistuva arvostelu on myös yleistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa (Markkula 2006). Valmistuneet, etenkin aikuiset suhtautuivat kriittisesti opintojen tarjoamiin valmiuksiin, joskin yleinen arvio koulutuksen antamista työelämävalmiuksista oli melko hyvät. Muun muassa käytännön ammattitaidon ja oman alan tietojen ja taitojen hallinnan nähtiin olevan heikompaa, kuin mitä työelämä työntekijöiltä vaatii. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa korkeakoulututkimuksissa (Vuorinen & Valkonen 2007, 137; Stenström ym. 2005, 72). Koulutukselta halutaan enemmän ammatillisia valmiuksia ja osaamista, jota voisi suoraan ja heti hyödyntää työelämässä. (Vuorinen & Valkonen 2005, 144.) Ammatin teknistaidollisten opintojen ja ammattiteorian merkitys korostuu myös niiden ammatti-identiteettiä tukevassa roolissa. Tätä kautta syntyy työelämävarmuutta, joka tarjoaa pysyvyyden ja pystyvyyden tunnetta työmarkkinoille siirryttäessä (Eteläpelto 2007, 109). Käytännön taidot ja yhteydet työelä-

17 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 17 mään nähdään erityisen tärkeiksi ja siksi niiden saamista todennäköisesti myös epäillään. Opintojen loppumisen ja työelämään siirtymisen nivelvaihe pelottaa, kun oman paikan vakiinnuttaminen työelämässä on epävarmaa. Omaa osaamistakin saatetaan vähätellä. Tyypillistä asiantuntijoille on tiedon ja osaamisen lisäksi osaamisen hyödyntäminen omassa ympäristössä sekä sen siirtäminen ympäristöstä toiseen (Palonen, Lehtinen & Gruber 2007, 291), joten valmistuneiden kritiikki erilaisten valmiuksien kehittymistä kohtaan voi viestiä myös siitä, että koulutuksessa opittujen tietojen ja taitojen siirtäminen työelämän ympäristöihin ei ole ongelmatonta (Ruohotie 2002, 125). Koulutuksessa joudutaan tasapainottelemaan yleisten ja spesifisten valmiuksien painottamisen välillä. Tämän päivän yhtenä koulutustavoitteena on, että koulutus tuottaisi laaja-alaisia ja työtehtävästä toiseen siirrettävissä olevia valmiuksia, jotta valmistuneet voisivat työskennellä monenlaisissa tehtävissä erilaisissa työpaikoissa (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma , 8). On silti muistettava, että vaikka laaja-alaisuus ja siirrettävyys mielletäänkin osaamisen meriiteiksi nykypäivänä, yleisten valmiuksien korostaminen tai suosiminen ei saa johtaa ammattispesifien taitojen aliarvostukseen (Ruohotie 2002, 118). HUMAK on tulosten mukaan onnistunut tässä eri taitoalueiden painottamisessa kohtuullisesti, sillä erot näiden välillä eivät valmistuneiden mukaan olleet suuria. Työllistymistä edistävät opinnot Työllistymisessä eniten oli auttanut työoppiminen eli harjoittelujaksot työpaikoilla. Projektit nähtiin toiseksi merkityksellisempänä ja opinnäytetyön vaikutus oli pienin. Työoppiminen oli tärkein ja opinnäytetyö melko vähämerkityksinen työelämään sijoittumiseen vaikuttava tekijä myös neljä vuotta sitten (Arresto & Määttä 2006, 23). Työoppimisen, projektien ja erilaisten työelämäyhteyksien merkitys tuotiin esille myös koulutukselle esitettyjen opintotoiveiden välityksellä. HUMAKista valmistuneet toivoivat opintoihin lisää käytännönläheisyyttä ja toiminnallisuutta esimerkiksi laajempien työoppimis- ja projektimahdollisuuksien kautta. Työoppimisen merkitys korostuu nuorilla heidän vähäisemmän työkokemuksen

18 18 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä vuoksi ja työkokemuksen puute nähtiin myös työttömyyteen vaikuttavaksi tekijäksi erityisesti nuorten keskuudessa. Opetussuunnitelmatyön haasteena onkin luoda rakenteita erityisesti asteittain syveneville työelämäyhteyksille, jotta opiskelijoiden ammatillinen kehittyminen ja asiantuntijaksi kasvaminen mahdollistuisi. Työelämäyhteydet sekä työkokemuksen hankkiminen opintojen aikana ovat siis merkityksellisiä asioita työllistymisen kannalta. Oman alan työkokemus on yksi tärkeimmistä valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Alalta hankittu kokemus ennen opintoja ja sen aikana voi vaikuttaa paljon myös valmistuneiden asiantuntijuuden tasoon ja sen kehittymiseen työelämässä. Opiskelijat, joilla on alalta aikaisempaa työkokemusta, pääsevät lähemmäs kompetenssin tasoa jo työharjoitteluiden aikana. Heillä on kykyä aikaansaada työpaikalla kehittävää siirtovaikutusta selvästi enemmän kuin muilla opiskelijoilla. He toteuttavat kehittävää työotetta työelämän vanhojen rakenteiden uudistamisena ja muun muassa vaihtoehtoisten työtapojen kehittämisenä, kriittisenä kyselynä ja rohkeutena itsenäisesti kehittää ja kokeilla uutta. (Vesterinen 2002, 193.) Yhteisöpedagogit ovat elinikäisiä oppijoita Elinikäisen oppimisen periaate näkyi valmistuneiden jatko-opintoja käsittelevissä vastauksissa. Vastanneet suhtautuvat myönteisesti jatko-opintoihin, suurin osa on ajatellut tulevaisuudessa suorittaa jonkin tutkinnon. Muuta lisä- ja täydennyskoulutusta oli suorittanut vajaa 30 %. Koulutus suuntautui ylempiin korkeakoulututkintoihin, lähinnä humanistiselle ja kasvatusalalle. Vaikka ammattitaidon lisääminen, päivittäminen ja syventäminen onkin suurin syy koulutukseen hakeutumiselle, tyytymättömyys toimialaa ja työllistymistä kohtaan ajaa yhteisöpedagogeja myös uudelleenkoulutukseen. Lisäksi kouluttautumista tapahtuu omien kiinnostuksen kohteiden muuttumisen myötä. Vaikka jatkuva oppiminen ja kehittyminen voidaan nähdä ihanteena, on mahdollista, että pysyvien työroolien ja työnkuvien sekä perinteisten työelämän rakenteiden hajotessa yksilön aktiivisen toiminnan rooli korostuu; aktiivisuus on välttämättömyys. Työntekijöiden on etsittävä yksilöllisiä osaamisen kehittämisen tapoja ja

19 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä 19 luotava uusia käytänteitä, koska kiinnittyminen tiettyyn ammattiin tai yhteisöön ei ole mahdollista. Jatko- ja täydennyskoulutus voi olla keino ylläpitää työmotivaatiota tilanteessa, jossa ammatillisen identiteetin perusteita koetellaan. (Eteläpelto 2007, 108, 117.) Näitä koetinkiviä voisivat yhteisöpedagogien kohdalla olla esimerkiksi henkilökohtaisesti koettu toimialan töiden epätyypillisyys, työllisyystilanne, alan heikko arvostus sekä tutkintonimikkeen huono tunnettuus työmarkkinoilla. Työuran ohella rakennetaan myös koulutusuraa Työelämässä vaaditaan aktiivista toimintaa, jotta siinä pysyisi mukana. Tästä johtuen yhä useamman valmistuneen tie vie työuran ohella myös koulutusuralle. Valmistuneiden työuran aikainen koulutustoiminta suuntautuu melko paljon tutkintojen suorittamiseen. Jo suoritettuja tutkintoja oli 27 % ja tutkintoja parhaillaan suorittavat mukaan laskettuna tulevaisuudessa melkein puolella vastanneista on toinen tutkinto yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnon lisäksi. Koulutus orientoituu useimmiten HUMA- Kin koulutusalan lähialoille, joten vastanneet tavoittelevat pääasiassa horisontaalista työmarkkinakelpoisuuden parantamista (Suikkanen ym. 2001, 157). Laaja-alaisuus nähdään tämän päivän työntekijän hyveenä enemmän kuin omalla alalla erikoistuminen. Osaamisen laaja-alaisuus on myös koulutuspolitiikan keskeinen tavoite, joka juontuu työelämän muutoksista (Koulutus ja tutkimus , 13). Myös lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistuminen on runsasta ja melkein kaikki olivatkin tavalla tai toisella olleet mukana tällaisessa koulutuksessa. Oppiminen on olennainen osa työtä Suomessa yleisestikin (Ylöstalo 2007, 24). Kaikkinainen koulutus mahdollistaa yhteisöpedagogien mukaan ammatillisen kehittymisen, urakehityksen, uran suunnittelun tai se muuten tuottaa positiivisia vaikutuksia työhön ja työympäristöön. Alueellinen liikkuvuus on vähäistä Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat kotiseutu-uskollisia. Liikkuvuus on ollut vähäistä heti valmistumisen jälkeen (ks. esim.

20 20 Elina Nikoskinen: Yhteisöpedagogit (AMK) työelämässä Arresto & Määttä 2006; Nikoskinen 2008a), eikä se ole lisääntynyt työuran edetessäkään ennakko-oletuksista huolimatta. Suurin osa vastaajista asuu ja hyvin todennäköisesti myös työskentelee edelleen samalla alueella kuin missä opintojen aikainen HUMAKin yksikkö sijaitsee. Tässä liikkuvuutta tarkasteltiin maakuntatasolla, mutta kuntien välistä liikkumista sekä pendelöintiä varmasti tapahtuu enemmän. Liikkuvuuden vähäisyyttä voisi näiden yhteisöpedagogien kohdalla selittää muun muassa se, että pääsääntöisesti HUMAKiin hakeudutaan opiskelemaan kampusten lähialuilta. Vahvojen suku- ja perhesiteiden lisäksi nopea työllistyminen sekä koko maan kattava positiivinen työllisyyskehitys edistävät tuttuun ympäristöön jäämistä. Alueellinen liikkuvuus ei ole arvo sinänsä, sillä esimerkiksi aluekehityksen näkökulmasta vahvasti maakunnallisiin tarpeisiin vastaaminen toteuttaa ammattikorkeakoulutuksen henkeä ja toisaalta verkostoammattikorkeakouluna HUMAK on vahvasti valtakunnallinen. Ammatillinen liikkuvuus on yleistä Alueellisen liikkuvuuden sijaan ammatillinen liikkuvuus näyttäisi olevan hyvin yleistä vastaajien keskuudessa. Suurin osa urapoluista oli liikkuvia eli määräaikaisille työsuhteille perustuvia, mutta kuitenkin suhteellisen vakaita ilman toistuvia työttömyysjaksoja. Pysyvällä uralla vastaajista oli 29 % ja koulutusjaksoja sisältäneellä uralla 13 %. Liikkuvatkin urat vakiintuivat melko pian kolmannen ja neljännen työsuhteen aikana, eikä siirtymiä sen jälkeen tapahtunut enää kovinkaan paljon. Uran alkuvaiheen liikkuvuutta kohtasi kuitenkin noin 90 % vastanneista. Yleisesti ottaen liikehdintää näyttäisivät selittävän työsuhteen muoto, asema organisaatiossa sekä työuran vaihe (nuoret vs. aikuiset). Ura, joka sisälsi paljon katkoksia työttömyyden vuoksi sekä muita käynnistysvaiheen uralle tyypillisiä jaksoja (osa-aikatyö, työllistämistyö) tulkittiin hetkelliseksi. Tällaisia uria oli kaikkiaan 16 prosenttia. Urakatkoksia kohtasi kuitenkin suurempi osa vastaajista, yli 40 % oli kokenut yhden tai useamman katkoksen esimerkiksi työttömyyden, opiskelun tai perhevapaan muodossa. Katkokset olivat yleisimpiä nuorten koulutuksesta valmistuneilla ja naisilla. Lisäksi työuran alun työttömyys mahdollisesti vaikutti katkosten esiintymiseen myöhem-

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke

Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke Koulutuksen tutkimuslaitos Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen & Päivi Vuorinen 4.12.2008 Hankkeen taustaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot