A R S I S 2/08. Kulttuuripolitiikka vai kulttuurin politiikka? Mitä oikeastaan on taiteen vapaus? Epäpyhä liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A R S I S 2/08. Kulttuuripolitiikka vai kulttuurin politiikka? Mitä oikeastaan on taiteen vapaus? Epäpyhä liitto"

Transkriptio

1 A R S I S 2/08 Kulttuuripolitiikka vai kulttuurin politiikka? Mitä oikeastaan on taiteen vapaus? Epäpyhä liitto

2 ARSIS 2/2008 KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUS 1 Pääkirjoitus: Tutkimus kulttuuripolitiikan tukena 2 Elämän ja taiteen leikkauspisteessä kulttuuripolitiikan tutkimuslaitokset 6 Kulttuuripolitiikan käsitteen kahtalainen poliittisuus Kulttuuripolitiikan nykykäsite Vuorovaikutuksella ulos sektoriansasta 4 KULTTUURI JA KANSANTALOUS 11 Kulttuurin satelliittilaskenta suurennuslasi talouden ja kulttuurin suhteisiin? 14 Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 17 Kansainvälinen kulttuuritilastointi murroksessa TAITEILIJAT JA MONIKULTTUURISUUS 19 Monikulttuurisuus tulee onko taidemaailma valmis? Jenni Rope, 2008 TAITEEN VAPAUS 22 Mitä oikeastaan on taiteen vapaus? 24 Rikolliset taiteilijatuen ulkopuolelle? TAITEILIJATUKI 25 Säätiöt taiteen tukijoina 27 Valtion tuki kasvanut säätiöiden tukea hitaammin 28 Kielteinen vuosiapurahapäätös on pettymys, muttei maailmanloppu 29 Merja Heikkinen tutki valtion valtaa taiteilijan määrittelijänä ARSIS vuosikerta/årgång Julkaisija/Utgivare: Taiteen keskustoimikunta / Centralkommissionen för konst Osoite/Adress: PL/PB 293 (Maneesikatu/Manegegatan 7), Helsinki/Helsingfors Fax: (09) > Julkaisut Tilaukset/Prenumerationer: tktinfo@minedu.fi Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu Saha, (09) , hannu.saha@minedu.fi Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Paula Haikarainen, (09) , paula.haikarainen@minedu.fi Ulkoasu/Layout: Leena Neuvonen Kansi/Pärm: Jenni Rope Painatus/Tryck: Yliopistopaino, Helsinki/Helsingfors 2008 ISSN Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen / Medlem av Kultur-, opinions- och vetenskapstidskrifternas förbund Kultti rf TÄTÄ TUTKITAAN 31 Kuvataiteilijat kolmannessa iässä tutkimus ikääntyneistä taiteilijoista 34 Kulttuuri kestävän kehityksen neljäs pilari PUHEENVUORO 33 Anita Kangas: Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vaikuttavuus 36 Hannele Koivunen: Tehokas luovuus? 37 Tutkivan teatterityön keskus Tampereella 40 Taidelainaamo on kuvataiteen kirjasto TÄSSÄ AJASSA 42 Aki Kaurismäestä taiteen akateemikko 42 Valtionpalkintoja 43 Taiteilijaeläkkeet 44 Tunnelmia taidetoimikuntien 40-vuotisjuhlista 46 Risto Ahti: Epäpyhä liitto KOLUMNI 48 Tärkeää saada ego puhki

3 Lehtikuva/Kimmo Mäntylä Tutkimus kulttuuripolitiikan tukena Taiteen keskustoimikunnan yhteydessä toimii tutkimusyksikkö, jonka tehtävänä on taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta sekä tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja kulttuurin kentälle. Tutkimusyksikkö julkaisee tutkimus- ja tilastoraportteja, työpapereita ja tilastotiedotteita sekä ylläpitää kulttuuripolitiikan alueelle keskittynyttä kirjastoa. Viime aikoina yksikkömme tekemä tutkimus on painottunut muun muassa taidekenttien muutosten ja taiteilijatuen vaikuttavuuden tarkasteluun. Tutkimusyksikkö on pienestä koostaan huolimatta saavuttanut hyviä tuloksia sekä määrällisesti että laa dullisesti. Toimikuntatyön kannalta on ollut erityisen tärkeää, että tutkijat ovat perehtyneet ja erikoistuneet tehtävänkuvissaan erityisesti hankkeisiin, jotka ovat päätöksenteon tukena ja arvioinnin välineenä. Seikkaperäinen tilastointi auttaa meitä pohtimaan muun muassa päätöksien tasa-arvotekijöiden kokonaisuutta. Tässä Arsiksen numerossa esittelemme suomalaista kulttuuri- ja taidepoliittista tutkimusta myös laajemmin. Esittelemme oppilaitoksia, joiden alaan kultuuripolitiikka tavalla tai toisella kuuluu. Samoin tutustumme kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen toimintaan sekä joihinkin sen tutkimushankkeisiin. Kaiken perustaksi Esa Pirnes selittää kulttuuripolitiikan käsitteen määrittelyä tukenaan tuore väitöskirja. Jyväskylän yliopiston tuoreita tutkimusaiheita valottavat professori Anita Kangas ja useat tutkijat. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen suuria yhteisiä lähitulevaisuuden haasteita on etsiä kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden yhä kuvaavampia mittareita. Opetusministeriö on lanseeraamassa tästä koko tutkimuksen kentän yhdistävää hanketta. Hannu Saha puheenjohtaja, Taiteen keskustoimikunta 5 Forskning stöder kulturpolitiken (Översättning: Gunilla Hellman) I samband med Centralkommissionen för konst verkar en forskningsenhet som har till uppgift att bedriva konst- och kulturpolitisk forskning. Enheten bedriver och stöder forskning på området samt erbjuder experthjälp för konstförvaltningen och kulturfältet. Forskningsenheten publicerar forskningsrapporter, statistiska rapporter och meddelanden och arbetspapper samt upprätthåller ett bibliotek med specialisering på det kulturpolitiska området. Under senare tid har forskningen i vår enhet fokuserat bl.a. på en granskning av förändringarna på olika konstområden och på konstnärsstödets effekter. Forskningsenheten har trots sin litenhet nått goda resultat såväl kvantitativt som kvalitativt. För arbetet vid kommissionen har det varit speciellt viktigt att forskarna i sina befattningsbeskrivningar har fördjupat sig i och specialiserat sig speciellt på projekt som fungerat som stöd för beslutsfattande och som redskap i evalueringar. Att föra en detaljerad statistik hjälper oss att dryfta bland annat jämlika faktorer i beslutsfattandet. I detta nummer av Arsis presenterar vi finländsk kultur- och konstpolitisk forskning även bredare. Vi presenterar utbildningsanstalter, till vilkas områden kulturpolitik på sätt eller annat hör. På samma sätt bekantar vi oss med stiftelsen för främjande av kulturpolitisk forskning CUPORE och några av dess forskningsprojekt. Som grund för allt detta förklarar Esa Pirnes definitionen av begreppet kulturpolitik med stöd av en färsk doktorsavhandling. Nya forskningsämnen vid Jyväskylä universitet belyses av professor Anita Kangas och flera forskare. En av de stora gemensamma utmaningarna för kulturpolitiken inom en nära framtid blir att hitta allt bättre indikatorer som allt bättre beskriver kulturens och konstens samhällspåverkan. Undervisningsministeriet håller på att lansera ett projekt om detta som involverar hela forskningsfältet på området. Hannu Saha ordförande, Centralkommissionen för konst

4 KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUS 2A R S I S 2 / 0 8 JOHANNA WESTERSUND Elämän ja taiteen leikkauspisteessä Kuka jää kulttuuritarjonnan ulkopuolelle? Miksi? Kuinka suhde taiteeseen muuttuu, kun vanhenee? Mikä on monikulttuurisen Suomen taideilme? Kulttuuripolitiikan tutkimus tuottaa tärkeää tietoa, jota voisi enemmänkin hyödyntää päätöksiä tehtäessä. Yliopistoissa koulutetaan myös alan ammattilaisia. Arsis esittelee kulttuuripolitiikan tutkimusta tekevät laitokset ja niiden tuoreimmat kuulumiset. Jyväskylän yliopisto Haastateltavana professori Anita Kangas - Yksikkömme näkökulma nousee tutkimuksemme painopisteistä. Olemme yhteiskuntatieteilijöitä, joiden tutkimus- ja opetustoimintaa leimaa monitieteisyys. Asiantuntemuksessamme risteytyvät yhteiskuntatieteet, filosofia ja taideaineet sekä temaattisesti myös taloustieteet ja historia. - Kulttuuripolitiikan asiantuntemusta kysytään paitsi kulttuuripolitiikan ja -elämän moninaisissa tehtävissä myös muilla yhteiskunnan sektoreilla. Kulttuurin esiin tuominen ja näkeminen yhteiskuntien ja alueiden, niin kaupunkien kuin maaseudun kehittämisprosesseissa on tärkeätä. Myös yhä kansainvälistyvä toimintaympäristö ja EU-yhteys perustelevat kulttuuripolitiikan asiantuntijakoulutuksen. Onnistuneita kulttuuripolitiikan projekteja ja töitä Anita Kankaan on helppo nimetä useampiakin. - Mieleeni tulevat erittäin onnistuneet väitöskirjat, pro gradu -tutkielmat ja kansainväliset yhteistyöprojektit. Esimerkiksi järjestämämme kymmenpäiväinen kesäkoulu Comparative Cultural Policy Studies - Sharing the Variety of European Cultural Policies oli kansainvälisine opiskelijoineen ja opettajineen erittäin onnistunut kokonaisuus. Kesäkoulun seurauksena eri maista kotoisin olevat ja niissä opiskelevat opiskelijat innostuivat tekemään yhteisiä projekteja. Kesäkoulu synnytti yhteisön, jonka kerrannaisvaikutukset näkyvät vieläkin. Kompastuskiviäkin löytyy: - Suuri työmäärä, mukaan lukien erityisesti kansainväliset haasteet, ja varsin vähäinen henkilöstön määrä. Lisäksi meiltä puuttuu avustava projektihenkilöstö. Olemme jo jättäneet pois lähes kaiken sellaisen projektitutkimuksen, joka ei liity jatkokoulutukseen, mutta asiantuntemustamme toivotaan moniin hankkeisiin, joten tasapainoilu on vaikeaa. Kulttuuripoliittiseen keskusteluun Anita Kangas nostaisi kulttuuripolitiikan vaikuttavuuden. - Keskusteluissa olisi avattava paitsi kulttuuripolitiikan toivottuja myös ei-toivottuja seurauksia, joihin usein ajaudutaan politiikan varsin yksiniittisten toimenpidekokonaisuuksien jälkeen. Toivoisin ylipäätään analyyttisempää keskustelua! Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan tutkimus- ja opetusyksikkö kehittynyt vähitellen 1980-luvulta alkaen yhteiskuntatieteiden ja fi losofi an laitoksen aktiiviseksi toimijaksi monitieteinen maisteriohjelma, jossa 20 opiskelijaa/vuosikurssi kulttuuripolitiikan tohtoriohjelmassa opiskelee 15 jatkokoulutettavaa yksikössä 3 omaa virkaa opiskelijat työllistyneet mm. opetusministeriöön, koulutussektorille, tutkijoiksi, kulttuuriorganisaatioihin, mediaan, maakuntien liittoihin, EU:hun sekä kansainvälisiin säätiöihin Joensuun yliopisto Haastateltavana professori Pirkkoliisa Ahponen - Tarkastelemme kulttuuripolitiikkaa yhteiskuntapolitiikan osana. Pyrimme vakuuttamaan opiskelijat siitä, että kulttuurinen näkökulma on yhä välttämättömämpi yhteiskunnan kehityksen ymmärtämiseksi. Koulutamme asiantuntijoita tutkimaan kulttuuripolitiikkaa ja toimimaan yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä. Nykyyhteiskunnassa tarvitaan laaja-alaista ja kriittistä perspektiiviä globalisoituvan kulttuurin ja sen käyttötapojen ymmärtämiseksi. Oppiaineensa viimeaikaisista tutkimuksista ja hankkeista Pirkkoliisa Ahponen nostaa esille kulttuuripolitiikan muutoksia havainnoineet työt. - Toteutimme yhteistyössä professori Anita Kankaan kanssa Suomen Akatemian rahoituksella hankkeen Kulttuurin institutionaalistuminen ja taiteen hallinnan mekanismit. Loppuraportti Construction of Cultural Policy on tuoretta tietoa ja uusia näkökulmia sisältävä kooste kulttuuripolitiikan muutoksesta. Tähän liittyi myös Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden tutkijakoulun Kulttuuripolitiikan ohjel-

5 ma, joka auttoi useiden alan väitöskirjojen valmistumista. Kulttuuripolitiikan tutkimus ei paistattele akateemisen maailman keskipisteessä, mikä näkyy käytännön työssä. - Arkeamme ovat vähäiset resurssit, jotka liittyvät kulttuuripolitiikan marginaaliseen asemaan akateemisessa tutkimuksessa ja koulutuksessa. Kulttuuripolitiikka on ollut vain pienenä osa-alueena yhteiskuntapolitiikka-oppiaineessa, joka sekin on niukasti resursoitu. Hankalaa on myös saada opiskelijat näkemään kulttuuripolitiikan merkitys koulutusalana. En ole varma, voidaanko näitä vaikeuksia välttää nykyisten yhteiskunnallisten kehityssuuntien vallitessa. Kulttuuripoliittiseen keskusteluun Pirkkoliisa Ahponen toivoisi näkemyksellisyyttä. - Kulttuuripolitiikalta vaaditaan sekä kulttuurin saavutettavuuden edistämistä että kriittistä särmää popularisoituvan taidemaailman ja arkikulttuurin tarkasteluun. Kulttuuripolitiikka on taitolaji sinänsä suhteessaan yhteiskuntaan, kulttuuripääoman kasaamiseen ja kulttuurin käytettävyyteen teknologian voimakkaasti kehittyessä. Tulevaisuudessa monikulttuuristuva maailma haastaa kulttuuripolitiikankin tutkijat. - Haluamme kehittää kulttuuripolitiikan opetusta ja tutkimusta sekä profiloida kulttuuripoliittista näkökulmaa yhteiskuntapolitiikan sisällöissä. Tehtävänämme on myös suunnata kulttuuripolitiikkaa kulttuurisen kansalaisuuden ongelmiin globaalissa kontekstissa, jossa vähemmistödemokratian kysymyksistä tulee yhä haasteellisempia. Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan oppiaine perustettu vuonna 1984 pääaineopiskelijoita runsaat 180 pääaineena opiskellaan joko yhteiskuntapolitiikkaa tai ympäristöpolitiikkaa ja -oikeutta yhteiskuntapolitiikassa erikoistumismahdollisuus kulttuuri-, sosiaali-, talous-, teknologia- tai ympäristöpolitiikkaan vakinaista henkilöstöä 10 Mari Karikoski 3A R S I S 2 / 0 8 Jyväskylän yliopisto / Matti Salmi

6 4A R S I S 2 / 0 8 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sijaitsee Mattilanniemessä, Jyväsjärven rannassa. Kuva: Uuve Södor. Miikka Pyykkönen - kulttuuripolitiikkaan orientoituneet opiskelijat sijoittuvat työmarkkinoilla tutkimuksen ja opetuksen pariin sekä monenlaisiin muihin tehtäviin Cupore Haastateltavana tutkimusjohtaja Ritva Mitchell - Kun Cupore perustettiin, Suomessa ei ollut yhtään laaja-alaista, observatiivista, koko kulttuurikentän haasteisiin vastaavaa, laajempaa yleisöä puhuttelevaa foorumia, joka toimisi koko kulttuuripolitiikan kentällä. Olemme instituutioiden välissä toimiva kulttuuripolitiikan tulevaisuuden tutkimuslaitos. - Cuporen kivijalkana on perustutkimus. Peruslähtökohtana on kulttuurinen diversiteetti. Meidän rahoituksellamme toimii tutkijoita eri projekteissa. Sen lisäksi teemme yhteistyötä ja koordinoimme projekteja kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahvuutenamme on joustavuus, kun olemme kolmannen sektorin toimija. Cupore on monessa mukana. - Kansainvälisessä +50-hankkeessa tutkitaan, kuinka ikääntyminen vaikuttaa taiteen ja kulttuuripalveluiden käyttämiseen. Monikulttuurisuus-hankkeemme tiimoilta ilmestyi huhtikuussa Tuula Jorosen ja Pasi Saukkosen analyysi Ourvision Song Contest -laulukilpailusta Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemassa teoksessa Täydet pisteet - Twelve Points. Ja näiden lisäksi on paljon, paljon muuta. Harmin paikkoja Ritva Mitchell ei välitä mainita. - En halua valittaa. Jos resursseja puuttuu, me hankimme niitä. 50 prosenttia rahoituksestamme tulee nytkin eri lähteistä, toisen puolen rahoittaa opetusministeriö. Haemme tarvittavat rahat EU:sta, muualta maailmasta tai Suomesta. Ja meillä on täällä mahtava jengi töissä! Kulttuuripoliittiseen keskusteluun Ritva Mitchell toisi mieluusti leveämmän näkökentän. - Kaikki vähäinen kulttuuripoliittinen keskustelu pyörii rahan ympärillä. Kaipaisin globaalia arvoja eettistä keskustelua, laajempia visioita, tulevaisuuden ennakointia. Kuinka pieni, viisimiljoonainen Suomi pysyy maailmanmenossa mukana vastuunsa ja velvollisuutensa tuntien? Myös taiteen tuottavuus intangible assets pitkällä tähtäyksellä on asia, joka ansaitsisi tulla pohdituksi. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore tuottaa, jalostaa ja välittää tutkimustietoa kulttuuripoliittisen päätöksenteon avuksi ylläpitäjänä samanniminen säätiö, jonka perustivat Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto vuonna 2002 mm. opetusministeriön aloitteesta 4 päätoimista tutkijaa 4 tutkijaa rekrytoituna lyhytaikaisiin projekteihin säätiö rahoittaa myös muualla työskenteleviä tutkijoita Sibelius-Akatemia Haastateltavana professori Timo Cantell - Taidemaailmassa tai vieläkin laajemmin käsitettynä luovilla toimialoilla tarvitaan johtamiseen ja tuottamiseen liittyvää osaamista. Suomessa ei ole tällaista aikaisemmin ollut. Koulutuksemme noudattaa Euroopassa vakiintunutta käytäntöä sijoittua taideyliopistoon. Lähin vastaava järjestely löytyy Tallinnasta, Eesti muusika- ja teatriakadeemiasta. - Tutkimustoiminta on toistaiseksi ollut vain opiskelijoiden pro gradujen varassa, mutta se on alkamassa systemaattisemmin tohtorikoulutuksen myötä. Oma tutkimustyöni on jäänyt opiskelijoiden ohjaamisen jalkoihin. Kokemuksen siirtäminen kentältä opiskelijoille vaatii erikoisjärjestelyitä. - Hyvien opettajien löytäminen ei ole helppoa. Tarvitsemme tuntiopettajiksi henkilöitä, joilla on alan substanssia ja kykyä opettaa. Taidelaitosten johdossa on ihmisiä, joilla olisi paljon annettavaa, mutta kuinka heidät saataisiin tulemaan kahden tunnin luennon sijaan parinkymmen oppitunnin periodille? Kulttuuripoliittiseen keskusteluun Timo Cantell nostaisi kulttuurin tavoitettavuuden. - Vaikka Helsingin Juhlaviikot mainostaa, että taide kuuluu kaikille, tutkijana tiedän, ettei kulttuuri silti tavoita kaikkia. Missä roolissa perinteinen pohjoismainen ajatus kulttuurin demokratiasta on nyky-suomessa? Myös taideopetuksen asema pe-

7 ruskoulussa on asia, jossa olisi keskusteltavaa. Onko nykyinen tilanne vain hyväksyttävä? Sibelius-Akatemian maisteriohjelman vetäjä seuraa akateemisia uudistuksia silmä tarkkana. - Minua mietityttävät koko yliopistomaailman rakennemuutosten mahdolliset heijastusvaikutukset. Sibelius-Akatemian taidehallinnon maisteriohjelma käynnistyi vuonna 1997 Helsingissä, 2004 Kuopiossa opiskelijoilta vaaditaan pohjakoulutusta sekä käytännön kokemusta 2,5 vuotta kestävään ohjelmaan otetaan 15 opiskelijaa/vuosi opetuskielinä suomi ja englanti 3 vakituista työntekijää, lisäksi tuntiopettajia valmistuneet työllistyvät taidehallinnon tehtäviin kansainvälisesti Taiteen keskustoimikunta Haastateltavana tutkimusyksikön päällikkö Merja Heikkinen - Tutkimustoimintamme painopistealueita ovat taidekenttien muutokset, taiteellisen toiminnan edellytykset, taiteen ja kulttuurin rahoitusrakenne sekä taidepolitiikan vaikuttavuus. Näistä mikään ei kuulu suurten ja vakiintuneiden tutkimusalojen keskeisiin tutkimuskohteisiin. - Kulttuuripolitiikan tutkimuksen keskeisiä vahvuuksia, ja samalla haasteita, on alan monitieteisyys. Pyrimme soveltamaan monenlaisia lähestymistapoja ja metodologisia ratkaisuja tutkimusongelmiimme. Tämä on näkynyt myös tutkijoidemme monialaisuutena he ovat edustaneet muun muassa sosiologiaa, politiikan tutkimusta, kulttuurin tutkimusta, taiteen tutkimusta, folkloristiikkaa, etnomusikologiaa, taloustiedettä ja hallinto-oikeutta. Yksikkönsä aikaansaannoksista Merja Heikkinen haluaa nostaa esille taidealojen koulutuksen merkitystä selvittäneen hankkeen. - Hankkeen loppuraportti (Karhunen & Rensujeff 2006) kattaa ensimmäistä kertaa kaikki taidealat ja koulutusasteet kartoittaen sekä ammatillisen koulutuksen määriä että eri taidealoille valmistuneiden työmarkkinatilannetta ja valmistuneiden käsityksiä koulutuksensa merkityksestä. Samalla se arvioi koulutusja kulttuuripoliittisten linjausten osin ristiriitaisia painotuksia ja niiden toteutumista. Kulttuurin maailma on valtava, joten töitä riittää. - Taiteen kenttä on erittäin monimuotoinen ja nopeasti muuttuva alue, joka jatkuvasti haastaa tutkijaansa vastaamaan uusiin kysymyksiin ja kyseenalaistamaan jo annettuja vastauksia. Tutkimuksen suurin kompastuskivi on alan vaatimaton resursointi suhteessa sen edessä olevaan tutkimustehtävään. Tähän toivoisin tietysti parannusta, ja käsittääkseni merkkejä siitä on viime vuosina ollutkin näkyvissä. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö toimii Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien yhteydessä harjoittaa ja tukee alan tutkimusta tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja kulttuurin kentälle henkilökuntaa 5 julkaisee tutkimus- ja tilastoraportteja, työpapereita ja tilastotiedotteita neljässä julkaisusarjassa ylläpitää kulttuuripolitiikan alueelle keskittynyttä kirjastoa Kirjoittaja on vapaa toimittaja Joensuusta. 5A R S I S 2 / 0 8 Annikki Anttilan Hameväkeä-veistokset kulttuuripolitiikan kirjaston ikkunassa. Kuva: Mari Karikoski.

8 KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUS 6A R S I S 2 / 0 8 ULLA-MAIJA MATIKAINEN Kulttuuripolitiikan käsitteen kahtalainen poliittisuus Höylä, vasara vai saha? Vai kenties maailma? Kulttuuripolitiikan käsitteen poliittinen luonne 1960-luvun jälkipuoliskolla oli kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Vuosina 1967 ja 1968 kulttuuripolitiikan käsite oli poliittinen käsite. Jos olisin lukija, huokaisisin jokseenkin tylsistyneenä ihanko totta, entä sitten. Itsestäänselvyydet ovat omituisia asioita, ne ovat samanaikaisesti totta ja sumuverhoa. Kulttuuripolitiikan käsite oli poliittinen, mutta millä tavalla se oli poliittinen, on jo aivan toinen kysymys. Se ilmeni pääsääntöisesti kahdella tavalla, joihin pureudun artikkelissani. Teksti perustuu tutkimukseeni kulttuuripolitiikan käsitteestä ja sen käytöstä taide- ja kulttuuriaikakauslehdissä sekä Helsingin Sanomissa vuosina 1967 ja luvulla kulttuuripolitiikan käsitettä alettiin käyttää julkisuudessa. Vielä vuosikymmenen alkupuolella se esiintyi harvakseltaan, mutta jälkipuoliskolla se oli jo selkeä osa julkista keskustelua. Käsitteen yleistyminen osuu yhteen taiteen tukemista ja yhteiskunnallista asemaa koskevien muutosten kanssa. Taiteen tukeminen otettiin osaksi julkista hallintoa, budjetointia ja lakijärjestelmää: taiteen edistäminen sai oman lukunsa valtion budjetissa; luotiin laki taiteen edistämisestä; uudistettiin taidehallintoa perustamalla valtion taidetoimikunnat vanhojen, tehottomiksi katsottujen taidelautakuntien tilalle. Nämä muutokset tapahtuivat vuosina Lisäksi puheessa alkoi yhä useammin esiintyä termi kulttuuri taiteen sijasta. Kaiken tämän keskellä eli kulttuuripolitiikan käsite ensimmäisiä selkeästi julkisia vuosiaan. Kulttuuripolitiikan käsitteen poliittisen luonteen selvittämiseksi täytyy kysyä, mikä käsitteen tarkoitus, merkitys ja olomuoto oli teksteissä.

9 Kuten edellä mainitsin, käsitteen poliittisuus voidaan jakaa kahteen päämuotoon. Ensimmäiseksi kerron työkalusta nimeltä kulttuuripolitiikka ja sen jälkeen kamppailun tilasta, jonka kulttuuripolitiikan käsite avasi. Kulttuuripolitiikka työkaluna Joissakin teksteissä kulttuuripolitiikan käsite esiintyi niin sanotusti tiiviissä olomuodossa. Se muistutti esinettä tai työkalua. Filosofi Martin Heideggerin mukaan väline on ymmärrettävissä vain käytössä, sillä väline on sen käyttämistä johonkin. Kulttuuripolitiikan käsite oli työkalu. Sillä ei itsessään ollut merkitystä, vaan sillä työllä, jonka tekemiseen sitä käytettiin. Työ, johon sitä erityisesti tarvittiin, koski yhteiskunnan kehittämistä, hallintoa ja aineellisten resurssien lisäämistä ja jakamista. Alueellisuus ja maakuntien kehittäminen sekä asiantuntijaelinten ja asiantuntijoiden sekä faktojen käyttäminen ja lisääminen muodostivat myös tärkeän työsaran, johon kulttuuripolitiikka-työkalu suuntautui. Tämä ei kuitenkaan vielä kerro tärkeintä työkalu-olomuodosta. Oleellista on, ettei kulttuuripolitiikan käsitettä tule nähdä yksin. Heidegger kertoo, ettei väline ole koskaan yksin, vaan se on olemassa yhdessä muiden välineiden kanssa muodostaen välinekokonaisuuden. Tämä kokonaisuus on suunnattu yhtenä yksikkönä johonkin työhön. Kulttuuripolitiikan käsite työkaluna oli osa käsitejoukkoa. Tähän kokonaisuuteen kuuluivat monet muut politiikkatermit, kuten yhteiskuntapolitiikka, tutkimuspolitiikka, tiedepolitiikka ja koulupolitiikka sekä vaihtelevasti myös taidepolitiikka. Myös termi suunnittelu voidaan osittain laskea mukaan. Tämä välinekokonaisuus oli suuntautunut yhteiskunnan tilan parantamiseen yksittäisten osa-alueiden, kuten hallinnon ja sivistystyön kautta.voisi sanoa, että kulttuuripolitiikan käsitteen poliittinen identiteetti oli olla osa kokonaisuutta ja tehdä osana kokonaisuutta asioita, erityisesti kehittää yhteiskuntaa. Kamppailun kentillä Kulttuuripolitiikan käsitteen yleisin olomuoto oli hyvin erilainen kuin edellä kuvattu kiinteä ja ryhmäsidonnainen poliittisuus. Sitä voisi kutsua kamppailun kentäksi/kentiksi tai pieneksi maailmaksi, joka koostui vaihtuvista ja pysyvistä merkityssuhteista ja josta jokainen yksittäinen teksti tai puheenvuoro toi esiin yhden siivun. Kulttuuripolitiikan käsite kamppailun kenttänä koostui toisaalta sen suhteesta muihin käsitteisiin ja sanoihin, kuten demokratiaan, väestöön tai maalaiskuntaan, sekä toisaalta viittaussuhteista konkreettiseen toimintaan ja instituutioihin. Kulttuuripolitiikan käsitteen kentät sisälsivät vastakkainasetteluja, kyräilyä, sovitteluyrityksiä, vallan harjoittamista ja sen puolustamista. Kahdesta suurimmasta merkitys- ja viittauskenttiä liikuttaneesta ja sekoittaneesta alueesta toinen koskee kulttuuripolitiikan toimijoita tai tekijöitä, toinen maailmankuvaa. Kamppailu siitä, kuka on kulttuuripolitiikan toimija tai tekijä, oli kuumin ja kaikkea muuta kuin päätepisteessään. Varsinkin vastakkainasettelu eliitti massat nostatti taistelupölyä. Eliitin valtaa vastustettiin lähes yksituumaisesti. Oli selvää, kuka vallan kahvasta tulisi tiputtaa pois. Epämääräisyyttä aiheutti se, kenelle valta tulisi antaa, sillä massat ja suuret joukot herättivät epäluuloja. Silloin kun massat määriteltiin kansan kautta, ne saivat suhteellisen positiivisen merkityksen. Tästä huolimatta ne olivat potentiaalisesti vaarallisia ja ohjausta vaativia. Hyvin tiukka vastustus heräsi, kun massat yhdistettiin kuluttamiseen ja kulutusyhteiskuntaan. Toisaalta tällekin yhdistelmälle löytyi pari palavaa puolustajaa. Valtion ja kansalaisyhteiskunnan asema nostatti myös jonkin verran aallokkoa. Valtioon ja valtiojohtoisuuteen suhtauduttiin välillä epäilevästi, välillä kielteisesti, välillä hyvin positiivisesti. Ratkaiseva tekijä näyttäisi olleen se, oliko valtion kohdalla kyse hallinnosta vai puoluepolitiikasta. Hallinto nähtiin hyvänä toisin kuin puoluepolitiikka, johon on huomiota herättävän vähän viittauksia puheenvuoroissa. Valtion johdolla pystyttiin hallinnon kautta saamaan aikaan kehitystä. Toisaalta valtion lainsäädännön ei pidä rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Useimmiten todellisina kulttuuripolitiikan toimijoina nähtiinkin kansalaisyhteiskunnan toimijat. Virkamiehiin suhtauduttiin epämääräisesti, mutta asiantuntijoihin myönteisesti. Eripuraa tuli siitä, ketkä olivat asiantuntijoita. Asiantuntijan merkistä käytiin taistelua etenkin yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistien välillä. Yhteis- 7A R S I S 2 / 0 8

10 KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUS 8A R S I S 2 / 0 8 kuntatieteilijät näyttivät olevan voitolla ja vallan kahvassa, sillä suurimmassa osassa artikkeleita kaivattiin juuri heidän tutkimuksiaan ja niiden tuloksia. Humanistit pyrkivät enimmäkseen sovittelemaan ja löytämään yhteisiä teitä vedoten esimerkiksi siihen, että ilman heitä sosiologia on sokeaa tai että humanistinen sivistys tuo inhimillisyyttä. Humanistisen sivistyksen olisi kuitenkin laskeuduttava korkealta alustaltaan alas ihmisten pariin. Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden valtataistelu liittyy toiseen suureen kamppailukenttään kysymykseen siitä, mikä maailmakuva antaa perustan kulttuuripolitiikalle ja ohjaa sitä. Onko kysymys hengestä vai materiasta. Tämä näkyi erityisesti humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden suhteessa. Yhteiskuntatieteitä ja niiden metodeja ajavat kokivat taistelevansa vanhanaikaista, metafysiikkaa painottavaa humanistista näkemystä vastaan. Kulttuuripolitiikka tuli erottaa metafyysisistä käsityksistä ja arvoista. Se piti liittää havaintoihin perustuvaan induktiiviseen tieteeseen, jota yhteiskuntatieteet kykenivät edustamaan. Monista teksteistä, jotka eivät koskettaneet tieteentekijöiden taisteluita, tuli kuitenkin esille usko siihen, että henkisyys on perusta kulttuuritoiminnalle ja sen suunnittelulle. Toisaalta välillä henki ja materia rinnastettiin samanarvoisiksi ja välillä materia osoittautui kaikesta huolimatta tärkeimmäksi. Pariin otteeseen aineellinen, kuten kulutus, nähtiin jopa kaiken perustana. Aatteellisuutta vai arvovapautta? Merkittävä kamppailu käytiin siitä, onko kulttuuripolitiikan käsite aatteisiin sidottu vai onko se neutraali, tekninen termi. Kiisteltiin, liityykö siihen lainkaan aatteellisia tai ideologisia merkityksiä vai onko se puhtaan, arvovapaan tieteen tuotosta. Parissa tekstissä vaadittiin, että kulttuuripolitiikan tuli olla arvottamisesta vapaata, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa. Parissa tekstissä taas oltiin huolestuneita, kun kulttuuripolitiikan arvosidonnaisuudesta ei puhuttu suoraan. Uhkana nähtiin näennäiseen tekniseen toimintaan ja neutraaliuteen piilotettu ideologia. Suurimmassa osassa teksteistä aatteet ja ideologiat olivatkin keskeisessä asemassa, vaikka niitä ei niiksi nimetty. Liberaalit ja sosiaalidemokraattisiksi luokiteltavat arvot olivat erityisen hyvin näkyvissä. Kannatettiin kulttuurin demokratisoimista, keskustelua ja oikeudenmukaista varojen jakamista. Etenkin demokratiaa ja keskustelun vapautta painotettiin. Liberaalin valtavirtaan sekoittui kuitenkin arvoja ja aatteita, joita voisi kutsua snellmanilais-hegeliläisiksi. Sivistys- ja kasvatustyö nähtiin tärkeinä, varsinkin maalaiskunnista puhuttaessa, sillä niiden avulla nämä voivat osallistua henkiseen, materiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen ja edistykseen. Ylipäätään kansasta tuli luoda valveutuneita ja kriittisiä kansalaisia. Kulttuuripolitiikan käsite kamppailun tilana oli jatkuvassa liikkeessä, ja siinä esiintyvät valtasuhteet olivat lakkaamattomassa keskustelun tilassa. Sen poliittinen luonne oli dynaaminen ja moniääninen muodostaen oman huokoisen maailmansa. Kirjoittaja tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon kulttuuripolitiikan alalta. Tutkimuksessa käytetyt sanoma- ja aikakauslehdet, : Helsingin Sanomat, Kaltio, Parnasso, Rondo, Taide, Ylioppilaslehti.

11 Leuku / Philippe Gueissaz ESA PIRNES Vuorovaikutuksella ulos sektoriansasta On tullut tavaksi toistaa käsitystä kulttuurin käsitteen vaikeudesta. Määritelmiä on loputtomiin, ja käsite liukuu selittäjänsä ulottumattomiin. Akateemisissa piireissä postmodernistisimmin suuntautuneet pitävät tätä jopa ihanteena. Myös kulttuuripolitiikan hallinnossa tuskaillaan aika ajoin hallinnonalan lähdekäsitteen vaikeutta. Toisaalta ongelmasta on kehitetty hyve, kun hallinnonalalla on tuotettu erityinen puhuntansa, jossa vedotaan kulttuurin käsitteen laajuuteen. Se perustuu käsitykseen kulttuurin poikkeuksellisesta merkityksellisyydestä yhteiskunnallisessa kehityksessä juuri käsitteen laajuuden takia. Puhuntaan sisältyy myös lupaus, että kulttuurilla olisi paljon nähtyä enemmän annettavaa yhteiskunnalle, jos vain nuo muut ymmärtäisivät, mitä kaikkea hyvää kulttuuri pitää sisällään. Näytöt kulttuurin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta eivät ole kuitenkaan vakuuttaneet kentän ulkopuolella. Kulttuuripolitiikan kannalta uhkana on, että sekä kulttuurin käsitteen vaikeuden hokemisesta että sen laajuuden lupausten lunastamattomuudesta on tulossa suurempia ongelmia kuin itse käsitteestä. Kulttuurin käsitekartta Olen tutkinut väitöskirjassani, mitä tulkintoja kulttuurin käsite on saanut historiallisen kehityksen tietyissä taitekohdissa. Olen hahmottanut käsitteen keskeisiä piirteitä. Lisäksi olen saattanut yhteen tätä käsitettä koskevat kulttuuri- ja yhteiskuntateoreettiset tulkinnat ja katsonut, mikä niitä yhdistää. Kulttuurin käsitteellä on evolutiivisesti katsoen haluttu viestiä keskeistä ihmisen maailmasuhteeseen liittyvää problematiikkaa. Näin on ollut erityisesti modernin aikakaudella. Käsite jäsentyy kahden jännitekentän väliin: olemme maailmasuhteessammme sekä yksilöitä että osa yhteisö(j)ä. Huomaamme, että meillä on mahdollisuus ilmaista vapaasti ja siten luovasti omia kokemuksiamme, mutta huomaamme myös, että ilmaisujamme säännellään monin tavoin. Näin kulttuuri on sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä maailmassaoloa että luovaa ja hallinnallista maailmassaoloa, niiden ilmausta ja niihin liittyvää toimintaa. Maailmasuhteemme ja niiden ilmaisut rakentuvat meille kaikille yhteisessä semioosin, eli merkitystenantojen, maailmassa. Semioosi yhdistää inhimillistä toimintaa, mutta myös jakaa sitä. Tulkintamme yhteisestä todellisuudesta poikkeavat toisistaan toiminnallisen asemamme mukaan. Toiminnallisia suurasemia on neljä: yksityiselämä, kansalaisyhteiskunta, julkinen valta ja markkinat. Yksityiselämän alueelta kumpuava taide on kehittynein luovan itseilmaisun tapa, mutta ei ainoa. Ilmaisemme luovasti itseämme myös elämäntavoissa ja erilaisissa mielipiteen- ja arvonmuodostuksen prosesseissa kansalaisyhteiskunnassa. Muokkaamme tällöin joko yksilöllisiä kokemuksia suhteessa omiin ryhmiimme tai yhteisöllisesti ryhmien kokemuksia suhteessa toisiin ryhmiin ja näiden kaikkien muodostamaan kokonaisuuteen. Taide ruokkii elämäntapoja ja arvonmuodostusprosesseja, ja päinvastoin. Esittämisen ja yleisösuhteen kautta myös taiteellinen itseilmaisu saa teoksen muodon ja tulee toimialaperusteiseksi toiminnaksi kansalaisyhteiskunnassa. Taiteen ja kulttuurin toimiala sekä kulttuuriset elämäntavat muodostavat yhdessä kulttuurielämäksi kutsuttavan toimintaalueen yhteiskunnassa. Taiteeseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan liittyy aina tavalla tai toisella hallinnallinen ulottuvuus. Kulttuurielämän moninaisuus on sekä hyödynnettävää hyvää että hallittavaa pahaa yhteiskunnassa. 9A R S I S 2 / 0 8

12 A R S I S 2 / Hallinta toteutuu ideologisin perustein, kun taiteen ja kulttuurielämän moninaisuus saatetaan yhteisöllisten tavoitteiden piiriin. Se toteutuu sisällöllisesti, kun taiteen ja kulttuurielämän voimavarat halutaan hyödyntää yhteiseksi hyväksi. Hyödyntäminen tapahtuu joko yhteisen edun nimissä, jota julkinen valta edustaa. Tai sitten hyödyntäminen toteutuu yksityisen edun kautta markkinoilla, kun sen tavoittelu koituu (kulttuuri)teollisena toimintana myös kansantaloudelliseksi hyödyksi. Kulttuuriteollinen toiminta perustuu taiteen teosmuotoisuuteen. Näiden perushahmotusten myötä olen rakentanut yksityiskohtaisemman kulttuurin käsitekartan, jossa semioosin vapaa soljunta tiivistyy neljäksi inhimilliseen maailmasuhteeseen liittyväksi kulttuurin käsitteen merkitysalueeksi. Ne jakautuvat neljän toimija-aseman ja niihin liittyvien toimintamotiivien kautta kahdeksaksi kulttuurin toiminnalliseksi dimensioksi, ja niistä edelleen muodostuu kahdeksan kulttuuripolitiikan painottamisen aluetta. Näin kulttuurin käsitekartta muuntuu myös kulttuuripolitiikan valintamatriisiksi. Kulttuurin käsitekartan näkeminen kulttuuripolitiikan valintamatriisina merkitsee, että kulttuuripolitiikassa voidaan tehdä valintoja, joko suosia joitakin kulttuurin merkitysalueita toisten yli tai yrittää tasapainottaa eri alueet keskenään. Tutkimuksessani osoitan, että mitään perustavanlaatuista estettä ei ole jättää jotain merkitysaluetta kokonaan paitsioon. Käsitteen eri merkitysalueet ovat geneettisesti suhteissa toisiinsa. Vuorovaikutus tärkeää Monet muutkin käsitteet kuin kulttuuri ovat vaikeita. Niiden vaikeutta ei vain jatkuvasti hoeta, eikä niiden laajuus estä tekemästä politiikkaa kuin mottihalkoja niiden nimissä. Erityisesti yhteiskunta on kulttuurin käsitteelle verrannollinen keskeisenä sosiaalista elämää jäsentävänä käsitteenä. Ne syntyivät modernissa jokseenkin samaan aikaan selittämään samaa ihmisen maailmassaolon haastetta. Molempia näitä käsitteitä käytetään kuvaamaan kaikkea yhteisöllistä toimintaa, mutta hedelmällisempää on nähdä niillä omat alueensa. Tällöin toinen niistä (kulttuuri) viittaa inhimillisten ja sosiaalisten toimintojen vapaampiin, luoviin, ja toinen (yhteiskunta) säännellympiin muotoihin. Molempiin sisältyy kuitenkin vähintään viittauksena myös toisen alueen merkitykset. Ongelma syntyy siitä, jos yhteys luovien ja hallinnallisten toimintojen välillä kokonaan kielletään. Olen hahmottanut tutkimuksessani kuusi erilaista kulttuurin käsitetyyppiä, ja vain kaksi niistä kieltää yhteyden. Toinen (rakennefunktionaalinen) luovuuden, toinen (autonomisesteettinen) hallinnan. Antoisimmaksi kulttuurin käsitteen laajuuden tunnistamisen kannalta olen nähnyt semioottisfenomenologisen kulttuurin käsitteen ymmärtämisen tavan. Se korostaa luovuuden ohella vuorovaikutusta hallinnallisten toimintojen kanssa. Kun meitä yhteisessä maailmassa viime kädessä erottaa toisistamme vain eri toimija-asemiimme liittyvät erilaiset toimintamotiivit ja -orientaatiot, vuorovaikutukseen pyrkiminen on perusteltua. Se olisi suotavaakin, jos halutaan, että kulttuurin voimavarat tulevat yleisen kehityspolitiikan käyttöön. Tai jos halutaan vielä erityisemmin, että ne tulevat käyttöön sellaisella tavalla, joka perustuu edes kohtuulliseen yhteisymmärrykseen luovuutta pääsääntöisemmin edustavien kulttuuritoimijoiden ja hallintaa pääsääntöisemmin edustavien muiden toimijoiden välillä. Kohti kulttuurin politiikkaa Halutaanko vuorovaikutusta? Kulttuurin kentällä on taipumusta pitää luovuus omana asianaan, johon muiden ei pidäkään puuttua. Toisaalta valitetaan, ettei kulttuuri näy riittävästi yhteiskuntapolitiikassa. Kuvaankin tutkimuksessani kulttuuripolitiikan asemaa laajan kulttuurin käsitteen puhunnan valossa siten, että se on ajautunut sektoriansaan. Se onnistuu keikkumaan muiden hallinnonalojen tapaan yhteiskunnallisen hyvän jaossa omassa lokerossaan, mutta laajempi vaikuttaminen yhteiskuntaan on jäänyt sen toivon varaan, että kulttuuriarvot kuin jollain ihmeen voimalla läpäisisivät muut yhteiskunnalliset toiminnot. Kulttuurin kentän ulkopuolella ongelma on puutteellinen ymmärrys kulttuurista, vaikka hienoista edistystä asiassa lieneekin tapahtunut. Juhlapuheissa kulttuuriin muistetaan jo viitata ja strategioihinkin se ainakin joskus kirjoittaa, mutta tasavertaiseen vuoropuheluun kulttuuritoimijoiden kanssa on vielä matkaa. Toisaalta kulttuuritoimijoiden olisi syytä kehittää proaktiivista taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallista asemaa ja tehtävää koskevaa perustelutyötään kulttuurin puolesta. Sellaista joka ei mystifioi kulttuuria (esimerkiksi sen käsitteellistä vaikeutta) tai luovuutta (esimerkiksi varaamalla sen vain harvojen ominaisuudeksi). Aktiivinen vuorovaikutus ja siinä tapahtuva oppimisprosessi taitaa olla ainoa tie eteenpäin kulttuurin ja yhteiskunnan suhteiden uudelleenmuokkaamisessa. Leikittelen tutkimuksessani ajatuksella, että jospa yhteiskuntapolitiikka muutettaisiinkin kulttuuripolitiikaksi. Käsiteanalyyttisesti se olisi täysin järkevä vaatimus. Lienee silti realistisempaa miettiä, miten kulttuurin käsitteen laajuuteen sisältyvä haaste saadaan muunnettua muutoin yhteiskuntapoliittisiksi ratkaisuiksi. Miten tehdä kulttuurin politiikkaa, ei vain olemassa olevien kehysten mukaista kulttuuripolitiikkaa? Käytännössä tämäkään ei tapahdu kertarysäyksellä, vaan kulloinkin ajankohtaisiksi tulevissa yhteiskuntapoliittisissa prosesseissa. Yhä enemmän toimitaan perinteisiä sektoriperusteisia politiikkapainotuksia laaja-alaisemmissa kehyksissä; on innovaatiopolitiikkaa, hyvinvointipolitiikkaa, kestävän kehityksen politiikkaa jne. Silloin kunkin toimialan haasteena on argumentoida omat näkökulmansa, arvonsa ja tarpeensa suhteessa niihin. Muun muassa hallintohistoriallisista syistä toisilla on lähtökohtaisesti vahvempi määrittely- ja toimijavalta kuin toisilla, sille ei mitään voi. Toisaalta kulttuuripolitiikalla on laajempi lähdekäsite resurssinaan kuin millään muulla yksittäisellä toimialalla. Vuorovaikutusprosesseissa totuttuja asetelmia voi pyrkiä muuttamaan. Lähdekäsitteensä laajuuden vuoksi kulttuuripolitiikka on tähän työhönsä tuomittu kuin Sisyfos omaansa. Esa Pirnes: Merkityksellinen kulttuuri ja kulttuuripolitiikka. Jyväskylän yliopisto Kirjoittaja on YTT ja työskentelee erikoissuunnittelijana opetusministeriössä.

13 KULTTUURI JA KANSANTALOUS AKU ALANEN Kulttuurin satelliittilaskenta suurennuslasi kansantalouden ja kulttuurin suhteisiin? mutta emme liittäneet niitä varsinaisiin laskelmiin. Nyt tehty satelliitti kuvaa suoran kulttuurisen toiminnan kokonaisuutta kansantalouden näkökulmasta. Siinä ovat mukana kulttuuristen toimialojen itsenäiset yksiköt; yritykset, julkisen hallinnon yksiköt sekä järjestöja säätiökenttä. Mukana on siis kaikki palkkapohjainen kulttuurinen toiminta, on se sitten tehty yrityksissä, julkisella tai kolmannella sektorilla. Kulttuuriset toimialat A R S I S 2 / Kulttuurin talouden laskelmilla on suurta tarvetta. Tilastokeskuksessa ratkaisuksi tarjotaan ns. satelliittilaskentaa. Sen tulokset osoittavat, että kulttuurilla on pieni mutta merkittävä roolinsa kansantaloudessa. Satelliitissa on laskettu varsinaisten kulttuuristen toimialojen tuotannon, viennin sekä kotitalouksien ja julkisen sektorin kulutuksen arvo. Mukaan on otettu ne itsenäiset kulttuuriset toiminnot, jotka perinteisesti on luettu kulttuurialoiksi Tilastokeskuksessa: runsaat 50 toimialaa kokonaisuudessaan ja lisäksi osia muutamalta muulta toimialalta. Satelliitti on leikillinen ilmaisu koko kansantalouden tilinpidon ja yksittäisen elämänalueen välisille laskelmille. Itse tilinpidon laskentaa säädellään hyvin tiukasti EU-direktiivein, mutta satelliittilaskelmissa on olemassa erilaisia vapausasteita riippuen satelliitin luonteesta. Tilastokeskuksessa tehty kulttuurin satelliitti on luonteeltaan suppea, siitä uupuvat esimerkiksi kulttuurinen vapaaehtoistoiminta ja teollisuusyrityksien sisällä tehtävä kulttuurinen toiminta kuten muotoilu. Laajassa satelliitissa tämänkaltaiset laskelmat olisivat mukana. Satelliitti ei ole vaikutus- tai kasvulaskelma, mutta sen tuottamien lukujen pohjalta voidaan edelleen eri menetelmillä arvioida kulttuurin vaikutuksia kansantalouteen. Viime aikoina on pohdittu paljon, mille aloille Suomen taloutta kannattaisi suunnata globalisoituvassa maailmassa. Eräs linjaus on kulttuurisen talouden painottaminen. On houkuttelevaa ajatella, että kulttuuri voisi tarjota taloudelle uusia kasvuväyliä, jos tietotekniikan vetäjän rooli alkaa hiipua. Onko kulttuurista sitten talouden pelastajaksi tai edes yhdeksi apumieheksi? Oma näkemykseni on, että kulttuuri voi parhaimmillaankin olla vain jälkimmäisessä roolissa. Kulttuurin suora merkitys ei luultavasti tule muuttumaan kovinkaan paljoa. Sen tärkein taloudellinen merkitys on välillisissä vaikutuksissa. Kulttuuria ei tulisi koskaan arvioida pelkkien suorien lukujen kautta. Toisaalta, jos kulttuurisen toiminnan rooli alkaa vähentyä nykyisestä, voivat välilliset seuraukset olla kohtalokkaat koko muulle taloudelle, vaikkei sitä yhteiskunnassa heti ymmärrettäisikään. Siksi kulttuurin talous vaatii myös julkisen politiikan voimakasta panosta. Tulevaisuudessa, haluammepa sitten menestyä millä talouden alueella tahansa teollisuudessa tai palveluissa, kulttuurisen elementin mukanaolo on välttämättömyys. Tämä koskee niin mobiiliviestintää, perinteistä paperikonetta, vähittäiskauppaa kuin mitä tahansa. Emme tiedä, millä tavalla kulttuurinen toiminta organisoituu tulevaisuudessa. Se voi tapahtua muun toiminnan sisällä, jolloin sen talouslaskenta on hyvin vaikeata, tai omana itsenäisenä toimintanaan, tavallaan ulkoistettuna, jolloin talouslaskelmien teko on helpompaa. Kulttuurin määritelmä satelliitissa Satelliitissa kulttuuri on ymmärretty lähinnä unescolaisittain, taiteelliseen toimintaan nojautuvana tai siitä nousevana toimintana, josta on maksettu korvauksia sen tekijöille, eikä niinkään laajana, elämäntapaa kuvaavana ilmiönä. Tällaisessa palkkatyöhön perustuvassa ajattelussa jää kokonaan pois iso osa kulttuurinen vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön huomiointi vaatisi kahdenlaisia laskelmia: ajankäyttöön ja osallistujien määrään liittyviä sekä tehdyn työn varjohintoja eli vastaavantyyppisen palkkatyön hintoja. Näitä ei ole kulttuurin osalta vielä tehty edes kokeiluasteella. Muilla aloilla niitä on tehty perusteellisemmin vain kotitaloustyöhön liittyen. Toinen puute liittyy teollisuusyritysten sisäiseen toimintaan. Satelliitissa on mukana esimerkiksi Nokian ulkoa ostamien muotoilupalvelujen arvo, mutta mikä on kulttuurin rooli yhtiön sisällä vaikkapa siirryttäessä laitetuotannosta palvelutuotantoon? Satelliitissa yritimme tehdä kokeilulaskelmia myös tämänkaltaisista asioista,

14 A R S I S 2 / Tulokset - Tuotanto Kuviossa on esitetty kulttuurisen toiminnan arvonlisäysosuuden (pelkistettynä BKT-osuuden) kehitys koko kansantalouteen verrattuna. Siitä nähdään, että kulttuurin osuus on noussut hieman 1990-luvun loppuvuosina, mutta kääntynyt sitten laskuun 2000-luvun alussa. Vuonna 2005 on tapahtunut pientä nousua ja vuonna 2006 paluu 2004 tasolle. Muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä, eikä taso tulevaisuudessakaan kovin paljoa muuttune. Tärkein rakenteellinen syy arvonlisäysosuuden laskuun on joukkoviestintäalojen roolin väheneminen erityisesti painotuotealojen ja television osalta. Eri alojen arvonlisäyksien kasvussa ei ole viestintäaloja lukuun ottamatta kovin suuria eroja. Tasoltaan kulttuurin suora osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on ollut runsaat 3 %. Osuus voi tuntua pieneltä, mutta mielestäni se on varsin mittava. Se on hieman enemmän kuin Nokian osuus tai perinteisen nykyään hieman notkuvan tukijalkamme paperiteollisuuden osuus ja selvästi enemmän kuin matkailun osuus. Eli kulttuurilla on myös merkittävä, suora taloudellinen merkitys. Täysin verrannollisia laskelmia ei ole saatavilla muista Euroopan maista, mutta muiden laskelmien perusteella voi arvioida, että Suomi kuuluu kulttuurin tuotannossa keskitason maihin. Taulukossa on kulttuuriset toimialat yhdistelty suuremmiksi ryhmiksi ja osoitetaan niiden osuus koko kulttuurin taloudesta. Taulukosta huomataan, että painettuun sanaan liittyvä kulttuuri eri muodoissaan edustaa leijonanosaa koko suomalaisen kulttuurin arvosta. Tosin sen rooli on hitaasti mutta varmasti vähenemässä. Pelkistettynä ilmaisten arvonlisäys syntyy, kun kulttuurialan yrityksen liikevaihdosta vähennetään yrityksen muilta tahoilta ostamat tuotantopanokset. Siten suurikaan liikevaihto ei merkitse suurta arvonlisäystä, jos se johtuu isoista kuluista. Kulttuurialoilla toimivien järjestöjen ja julkisten toimijoiden muodostama arvonlisäys taas lasketaan niiden maksamien palkkojen ja sosiaaliturvamaksujen summana. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kulttuurin %-osuus eräistä kansantalouden muuttujista x x x x x x x x x x x ERI ALOJEN OSUUS KULTTUURIN ARVONLISÄYKSESTÄ TOIMIALARYHMÄ 2006 Taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta 6,2 Kirjastot, arkistot ja museot yms. 7,0 Taide- ja antiikkiliikkeet 0,2 Kirjojen kustantaminen ja kauppa 4,8 Sanoma- ja aikakauslehdet ja uutistoimistot 23,7 Elokuvien ja videoiden tuotanto, jakelu ja esittäminen 3,1 Soitinten valmistus ja kauppa 0,6 Äänitteet 0,8 Radio ja televisio 9,0 Muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta 13,0 Mainonta 9,0 Arkkitehti- ja taideteollisuussuunnittelu 5,4 Valokuvaus 2,7 Huvipuistot, pelit sekä muu viihde ja virkistys 5,8 Viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa 3,6 Kulttuuritapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä toiminta 2,7 Koulutus ja kulttuurihallinto 2,5 Yhteensä 100, Kotitalouksien Työlliset Arvonlisäys x Julkiset kulutusmenot kulutusmenot - Työlliset Kulttuurin osuus työllisistä on selvästi korkeampi kuin tuotannosta, koska kulttuuri on hyvin työvaltaista toimintaa. Osuus on myös ollut lievässä nousussa 2000-luvulle tultaessa. Tämä on tärkeätä huomata. Viime vuosina osuus on pysytellyt runsaan 4 prosentin tasolla. Suomessa kulttuurin työllisyysosuus kuuluu EU-maiden vertailussa kaikkein korkeimpiin. - Kulutus Kotitalouksien kulutusmenoista kulttuurin osuus on hieman korkeampi kuin tuotannosta tai työllisistä. Osuus on pysynyt hyvin tasaisena koko tarkasteluperiodin ajan, vajaana 7 prosenttina. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen taso sijoittuu keskivaiheille tai hieman keskitason yläpuolelle. Kulttuuristen menojen osuus kaikista valtion ja kuntien kulutusmenoista on ollut selvästi kotitalouksien vastaavaa tasoa alempi eli vajaat 2 %. Osuus on hieman laskenut koko tarkasteluajan, mikä on kulttuuripoliittisesti kiinnostava seikka. - Ulkomaankauppa Satelliitissa laskettiin myös kulttuuristen tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppaan liittyviä lukuja. Avoimen talouden pienenä maana on selvää, että Suomessa tuonti on vientiä suurempaa kulttuurin alalla. Sekä tavaroissa että palveluissa kulttuuristen tuotteiden osuus viennistä oli runsaat 1 %. Sen sijaan tavaroiden tuonnista kulttuuristen tuotteiden osuus oli runsaat 2 %. Palveluiden tuonnista osuus oli jo suurempi eli lähes 4 %. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Tilastokeskuksessa.

15 Napa / Jenni Rope A R S I S 2 /

16 A R S I S 2 / KULTTUURI JA KANSANTALOUS PASI SAUKKONEN ja MINNA RUUSUVIRTA Kuntien kulttuuritoiminta vaihtelee suuresti kunnittain. Tämä asettaa omat haasteensa myös toiminnan kustannusten selvittämiseen ja niiden vertaamiseen. Tiedonkeruun haasteellisuus todettiin kuntien kulttuuritoiminnan menoja ja tuloja kartoittaneessa tutkimuksessa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksia selvitettiin tutkimuksessa Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaan: Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kunnilla on kuitenkin hyvin vapaat kädet päättää, mitä ja miten ne kulttuuritoimintaa järjestävät. Kulttuuritoiminta onkin kunnissa hyvin monimuotoista ja toiminnan sisällöt, määrät ja toteutustavat vaihtelevat suuresti. Tämä tuo omat haasteensa kulttuuritoiminnan tilastointiin. Kokemus olemassa olevan tiedon puutteellisuuksista sekä tarve saada vertailukelpoista tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta toimi lähtökohtana pilottihankkeelle, jossa selvitettiin kuntien kulttuurikustannuksia vuoden 2006 osalta. Selvitys osoittaa, että kaupunkien välillä on suuria eroja kulttuuritoiminnan kustannuksissa. Vuonna 2006 kulttuurin bruttokäyttökustannukset asukasta kohden vaihtelivat 112 eurosta 269 euroon. Ääripäissä oli kaksi hyvin erilaista kaupunkia: noin asukkaan Vantaa, joka sijaitsee Helsingin kulttuuripalvelujen äärellä, sekä hieman alle asukkaan kaksikielinen Pohjanmaan maakuntakeskus Vaasa. On selvää, ettei pelkkä kustannustieto suoraan vastaa kysymyksiin kulttuuritoiminnan kuten ei muidenkaan julkisten palvelujen laadusta tai saavutettavuudesta. Alhaisillakin kustannuksilla voidaan saada aikaiseksi korkeatasoisia ja asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä Leuku / Gary Wornell

17 Vantaa Espoo Hämeenlinna Tampere Rovaniemi Turku Oulu Lahti Vaasa Lappeenranta Kuopio Jyväskylä Mikkeli Joensuu 0% 20% 40% 60% 80% 100% , Museot Teatteri ja ooppera Orkesterit Edellä mainittujen osa-alueiden ulkopuolelle jäävä ns. yleinen kulttuuritoimi muodosti kaupungeissa 3-14 prosenttia kulttuurin bruttokäyttökustannuksista. Kyselyn tuottamat tiedot antavat vihjeitä myös tämän kentän moninaisuudesta. Instituutioiden ja laitosten ohella onkin tärkeää nostaa esiin myös tätä muuta kulttuuritoimintaa, kuten kulttuuritoimen järjestämiä tapahtumia, festivaaleja tai monikulttuurisuustoimintaa. Kulttuuritoimintaa on myös muissa lauta- ja hallintokunnissa. Esimerkiksi taiteen perusopetus kuuluu usein opetuksesta vastaavaan lautakunnan ja toimen vastuualueelle. Kustannustietojen selvittäminen muiden hallintokuntien osalta on varsin työlästä ja vaatii toimivaa yhteistyötä eri viranhaltijoiden välillä. Haasteita tuovat myös kulttuurin määrittelyn ja kulttuuritoiminnan rajaamisen ongelmat. A R S I S 2 / palveluja. Korkeat kustannukset taas voivat kertoa panostuksesta kulttuuriin, mutta myös kalliisti ja tehottomasti tuotetuista palveluista. Oikeiden päätelmien tekemiseksi onkin perehdyttävä kuntien yksilöllisiin palveluiden järjestämis- ja tuotantotapoihin sekä otettava huomioon esimerkiksi valtionosuuksien sisältyminen kunnallisen kulttuuritoiminnan kustannuksiin. Väestön sosiaalisella rakenteella tai kaupungin sijainnilla on myös oma vaikutuksensa kulttuuriin kohdennettaviin kustannuksiin. Vaikka taloudelliset tunnusluvut eivät yksinään suoraan kerrokaan mitään toiminnan laadusta, taloudellisuudesta, tehokkuudesta tai vaikuttavuudesta, on niillä oma arvonsa päätöksenteon pohjana. Kustannusten luotettava mittaaminen toimii myös taustana keskustelulle kulttuuritoiminnan merkityksestä sekä itseisarvona että erilaisten tavoitteiden saavuttamisen välineenä. Kulttuuritoiminta kunnissa Selvityksessä kerättiin kustannustietoja viiden osa-alueen alle: 1) taideja kulttuurilaitokset, 2) kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset, 3) taiteen perusopetus, 4) kunnan kulttuuritoimen alla oleva muu kulttuuritoiminta sekä 5) muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta. Kulttuuritoimintaa tarkasteltiin pääsääntöisesti ilman kirjastoja. Tämän artikkelin luvuissa kirjastojen kustannustiedot ovat kuitenkin mukana. Ammattimaisesti toimivien teattereiden, museoiden ja orkestereiden sekä kirjastojen osuus kuntien kulttuuritoiminnasta on merkittävä. Kunnallisten kirjastojen ja taide- ja kulttuurilaitosten käyttömenot sekä avustukset yksityisille museoille, teattereille ja orkestereille muodostivat vähintään puolet, enimmillään yli 90 prosenttia kaupunkien kulttuuritoiminnan bruttokäyttökustannuksista. Kaupunkien osoittamassa rahoituksessa museoille, teattereille ja orkestereille oli kiinnostavia eroja. Kuusi kaupunkia osoitti vuonna 2006 taide- ja kulttuurilaitosten kustannuksista suhteellisesti eniten museotoimintaan, seitsemässä kaupungissa suurin osuus meni teattereille ja yksi kaupunki rahoitti orkesteritoimintaa eniten. Kustannustiedot eivät kerro suoraan eri laitostyyppien välisistä tai niiden sisäisistä eroista toiminnan laajuudessa, toiminta-ajatuksissa ja -tavoissa. Myös se, ylläpitääkö kaupunki omaa laitosta vai avustaako yksityistä, vaikuttaa luonnollisesti kustannustietoihin. Osittain erot lienevät kuitenkin tulkittavissa myös kaupunkien välisinä kulttuuripoliittisina painotuksina. Kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten kustannukset muodostivat enimmillään 18 prosenttia kaikista kulttuurikustannuksista kaupungeissa. Tämä kategoria sisältää hyvin erityyppisiä toimijoita pienistä lastenkulttuuri- tai monikulttuurikeskuksista suuriin konsertti- ja kongressitaloihin. Hajanaisen kategorian lukujen selvittäminen oli haasteellista. Kulttuuritaloja ja kulttuurikeskuksia on kuitenkin perusteltua tarkastella erikseen, sillä ne ovat monissa kunnissa merkittäviä kulttuuritoiminnan tiloja ja paikkoja. Tämäntyyppinen toiminta näyttäisi myös olevan kasvussa. Kulttuuritalojen ja -keskusten kautta etsitään muun muassa uudenlaisia yhteistyö- ja verkostoitumismuotoja. Esimerkiksi kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Hämeenlinnassa kokoaa alleen monenlaisia kulttuuritoimijoita ja -toimintaa. Lisäksi kulttuuritalolla tai -keskuksella voidaan vahvistaa kaupungin imagoa ja korostaa sen kulttuuriprofiilia. Myös tavoissa järjestää taiteen perusopetusta kaupungit erosivat toisistaan suuresti. Osa luotti omaan toimintaan ja kunnallisiin taideoppilaitoksiin. Toiset taas järjestivät taiteen perusopetusta avustamalla tai ostamalla palveluita yksityisiltä toimijoilta. Taiteen perusopetuksen kustannukset muodostivat näissä kaupungeissa 3-17 prosenttia kaikista kulttuurin bruttokäyttökustannuksista vuonna 2006.

18 A R S I S 2 / On silti hyvä muistaa, että kulttuuritoiminta ei rajaudu ainoastaan varsinaisen kulttuuritoimen puitteissa toteutettuihin palveluihin. Esimerkiksi kaupunginhallitukset ovat monissa kaupungeissa vahvoja kulttuuripoliittisia toimijoita jakamiensa avustusten kautta. Myös nuorisotoimessa on usein monipuolista kulttuuritoimintaa. Palvelutuotannon muodot moninaistuvat Uusien kulttuurin palvelutuotantoja yhteistyömallien käyttöönotto tai niiden selvittäminen on ajankohtaista monissa kunnissa, kun niissä etsitään vaihtoehtoja kulttuuripalvelujen täyskunnalliselle tuottamiselle. Erilaiset yhteistyö-, ostopalvelu- tai tilaajatuottajasopimukset kuntien ja kulttuuritoimijoiden välillä näyttäisivätkin olevan lisääntymässä. Uusilla toimintamalleilla haetaan mahdollisesti kustannussäästöjä, korkeampaa laatua, palvelujen parempaa asiakaslähtöisyyttä ja yleistä saavutettavuutta. Oikea tieto kunnan kulttuuritoiminnan kustannuksista ja mahdollisuus vertailla kuntia keskenään ovat olennaisia välineitä tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. Palvelurakenteen muutokset siis lisäävät luotettavan taloudellisen perustiedon tarvetta. Toisaalta palvelujen tuottamisen erilaisten mallien vuoksi on entistä vaikeampi saada yksinkertaisten taloudellisten tunnuslukujen avulla luotettavaa käsitystä kuntien taloudellisesta satsauksesta kulttuuritoimintaan. Hankkeessa mukana olleiden kaupunkien kulttuurikustannuksista keskimäärin 85 prosenttia meni kunnan itsensä tuottamaan kunnalliseen toimintaan. Vastaavasti yksityisille toimijoille suuntautuvien avustusten osuus oli keskimäärin 15 prosenttia kulttuurikustannuksista. Kunnallisten kirjastojen lisäksi kunnilla on usein omia taide- ja kulttuurilaitoksia. Selvityksessä mukana olleista 14 kaupungista kaikissa oli kunnallinen kulttuurihistoriallinen museo, ja Espoon kuntakonserniin kuuluvaa taidemuseosäätiötä lukuun ottamatta myös täyskunnallinen taidemuseo. Orkesteri oli kunnallinen 12 kaupungissa. Sen sijaan Suomen Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen ja 14 kunnan pilottihanke kuntien kulttuuritoiminnan kustannusten tiedonkeruusta toteutettiin vuonna Kaupungeista mukana olivat Espoo, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Pilottihankkeessa kerättiin tietoja kulttuuritoiminnan kustannuksista kaupungeissa. Tiedot kerättiin kaupungin omaan, vuoden 2006 tilinpäätökseen sisältyvistä, talousarvion toteutuman mukaisista kulttuurin käyttökustannuksista ja tuotoista. Tuloksia esitellään raportissa: Ruusuvirta Minna, Saukkonen Pasi, Selkee Johanna ja Winqvist Ditte: Kulttuuritoiminnan kustannukset 14 kaupungissa vuonna Raportti tiedonkeruun pilottihankkeen tuloksista. Cupore ja Suomen Kuntaliitto Tiedonkeruun taustoista, toteutuksesta sekä kehittämismahdollisuuksista on laadittu erillisraportti: Saukkonen Pasi ja Ruusuvirta Minna: Kuntien kulttuuritoiminnan menojen ja tulojen tiedonkeruu. Raportti tiedonkeruun pilottihankkeen toteutuksesta, siitä saaduista kokemuksista ja toiminnan kehittämismahdollisuuksista. Cuporen verkkojulkaisuja Suomen Kuntaliiton, Cuporen ja kaupunkien yhteistyö kulttuuritoiminnan kustannusten tiedonkeruun kehittämiseksi jatkuu vuonna Jatkohankkeessa on mukana 24 kaupunkia. Ks. tarkemmin: kunnallinen teatteri oli ainoastaan puolessa hankkeessa mukana olevista kaupungeista. Kaupungeissa oli myös kunnallisia taiteen perusopetuksen oppilaitoksia tai kulttuuritaloja. Viimeksi mainittujen osa-alueiden kohdalla palvelujen järjestämismuodot kuitenkin vaihtelevat suuresti kuntien välillä. Esimerkiksi suurista konsertti- ja kongressitaloista monet toimivat osakeyhtiöinä. Jako kunnalliseen toimintaan ja toisaalta kuntien avustuksiin yksityisille toimijoille johtaa kuitenkin osittain harhaan. Kunnallisiin kulttuuritoiminnan kustannuksiin saattaa sisältyä esimerkiksi kulttuuripalvelujen ostoja yksityisiltä kulttuuritoimijoilta sekä sisäisiä vuokria, joilla katetaan ulkopuolisten toimijoiden kustannuksia. Toisaalta kunnalta avustusta saava yksityinen palveluntarjoaja voi olla kunnan omistama tai muuten kunnan ohjauksessa ja kontrollissa. Esimerkiksi Tampere-talo ja Hämeenlinnan Verkatehdas ovat kaupungin kokonaan omistamia osakeyhtiöitä. Espoon kaupunginteatterisäätiö, samoin kuin Espoon kaupungin omistamassa Kiinteistö Oy WeeGeessä toimivat Espoon taidemuseosäätiö ja Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö ovat kaupunkikonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä. Kunnat voivat olla myös yhdistysten taustalla. Rovaniemen teatteria ylläpitävän Lapin alueteatteriyhdistyksen jäseninä on 14 Lapin läänin kuntaa. Myös Joensuun kaupunginteatteria ylläpitävä Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys on kuntapohjainen organisaatio. Yksinkertaista jaottelua julkisiin ja yksityisiin organisaatioihin onkin syytä jatkossa täsmentää, jos halutaan saada oikea kokonaiskuva esimerkiksi toimijoiden omistus- ja ohjaussuhteista. Tiedontarve on ilmeinen Taiteella ja kulttuurilla on näkyvä rooli monien kuntien visioissa ja strategioissa. Niiden osa nähdään esimerkiksi identiteetin ylläpitäjänä ja kehittäjänä, vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistajana, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä sekä osaamisen ja innovatiivisuuden edesauttajana. Kulttuuripalvelujen kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi kuntien päättäjät, kuntajohtajat ja kulttuuritoimijat tarvitsevat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta.

19 KULTTUURI JA KANSANTALOUS MIRJA LIIKKANEN Kulttuuri nähdään yhä selkeämmin elinkeinona muiden elinkeinojen joukossa myös toimintaa kansainvälisesti tilastoitaessa. Keskustelua hallitsee talousnäkökulma ja vakaa usko kulttuuritoimialojen kasvuun osana kansantaloutta. Kansainvälinen kulttuuritilastointi murroksessa A R S I S 2 / Kulttuuritilastoinnissa on viime aikoina tapahtunut huomattavaa kansainvälistä vilkastumista. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat painottaneet kulttuuritilastojen merkitystä. EU:n tilastovirasto Eurostat on julkaissut Kulttuurin taskutilaston. Unescon tilastoinstituutissa on mietitty kulttuuridiversiteetin tilastosovelluksia sekä kehitetty uutta kulttuuritilastokehikkoa. OECD:ssä oli laaja, vaikkakin kesken jäänyt hanke kulttuurin taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen mittaamisesta. Luovaan talouteen ja kulttuuritoimialoihin liittyviä kehittämishankkeita on eri puolilla maailmaa, kuten laaja kulttuurisektorin kuvaamiseen liittyvä hanke Aasiassa ja kulttuurin satelliittitilinpidon yhteishanke Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi kulttuuritilastoihin liittyviä asioita on käsitelty lukuisissa luovan talouden konferensseissa. Juuri on ilmestynyt myös ensimmäinen YK:n Creative Economy Report Kulttuuritilastointi kansainvälisissä järjestöissä Kulttuuritilastoinnin kansainvälisen kehittämisen koko historiaa voi luonnehtia katkonaiseksi ja epäyhtenäiseksi. Tämä on heijastanut kulttuuripoliittisen keskustelun vaihteluita ja luvuilla Unesco johti toimintaa ja tuolloin sovittiin useista kulttuurin kuvaamisen alakohtaisista suosituksista. Unesco teki niihin perustuvia laajoja tilastollisia kyselyjä omien kulttuuritilastojensa pohjaksi. Leuku / Philippe Gueissaz

20 A R S I S 2 / Vuonna 1980 annettiin suositus kulttuurin julkisen rahoituksen tilastoinnista, samoihin aikoihin toimi myös laaja projekti kansainvälisen kulttuuritilastokehikon aikaansaamiseksi. Ehdotus sellaiseksi esiteltiin vuonna 1986 Unescon ja ECE:n yhteisessä kokouksessa. Unescon työllä oli vahva ohjaava vaikutus, kun eri maissa alettiin vähitellen luoda omia kulttuuritilastojärjestelmiä. Unescon rahoitusvaikeuksien takia kehittäminen kuitenkin hiipui. Tilanne muuttui, kun Unescolle 1990-luvun lopulla perustettiin erillinen ja melko itsenäisesti toimiva tilastoinstituutti UIS, joka sijoitettiin Kanadaan. Siihenastinen toiminta arvioitiin kokonaan uudestaan ja toimintatavat muuttuivat. Tällä hetkellä mikään vanhoista suosituksista ei ole enää voimassa, ja vanhat tilastokyselyt on joko lakkautettu tai uudistettu. EU otti haltuunsa kulttuuritilastojen kansainväliseen kehittämiseen 1990-luvun alussa syntyneen tyhjän tilan haltuunsa vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Tuolloin puhe kulttuurin kansantaloudellisesta merkityksestä oli kansainvälisesti jo täydessä käynnissä. Myös EU:n politiikassa korostettiin kulttuurin talous- ja työllisyysvaikutuksia. Lisäksi pidettiin tärkeänä kulttuuripoliittisen päätöksenteon tietopohjan parantamista. EUmaiden johtama ja Eurostatin koordinoima kehittämisprojekti LEG toimi vuosituhannen vaihteessa. Talouden kuvaamisessa keskityttiin tuolloin julkisen rahoituksen tilastointiin ja kulttuurin työllisyyden tarkasteluun. Koska EU:n politiikassa myös sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja integraatio olivat tärkeitä painopisteitä, yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi otettiin kulttuuriosallistuminen. LEG-projektin ehdotuksissa painottui perinteinen mannereurooppalainen taideinstituutiopohjainen kulttuurikäsitys ja valtion keskeinen rooli kulttuurin ylläpitäjänä. Niinpä edellä mainittujen kahden EU:n politiikasta nousevan painopisteen lisäksi paljon energiaa laitettiin myös kulttuuri-instituutioiden vertailevaan kuvaamiseen. Kehittämisprojektin tuloksena Eurostatiin perustettiin pysyvä kulttuuritilastoinnin työryhmä, joka toimi alkuun varsin aktiivisesti. EU:n ensi vuoden tilastotyöohjelmassa luvataan kulttuuritilastointiin uutta nousua, tosin edelleenkin maiden vapaaehtoisuuteen luottaen. Aikaisempien painopisteiden lisäksi nyt mainitaan luovat ja kulttuurin toimialat. Näennäisestä aktivoitumisesta huolimatta kulttuuritilastoinnin kansainvälisellä kehittämisellä ei tällä hetkellä ole kotipesää, eikä sille ole löytynyt missään kansainvälisessä järjestössä kunnollisia resursseja. Eurostatissa ja OECD:ssä niitä ei tällä hetkellä ole lainkaan, ja Unescon tilasto-instituutinkin kulttuuritilastoresursointia voi luonnehtia minimaaliseksi. Samaan aikaan toimijoiden määrä on lisääntynyt. Yhden kotipaikan puuttuminen ja konkreettisen resursoinnin puute saattavat heijastaa jonkinlaista kansainvälisen kulttuuripolitiikan käännettä ja etsikkoaikaa. Talousnäkökulma dominoi Alussa mainitun YK:n Creative Economy Reportin julkaisijoina ovat UNCTAD ja UNDP, ja raportti on tehty yhteistyössä Unescon, tekijänoikeusjärjestö WIPO:n ja International Trade Center ITC:n kanssa. Laatijoiden kokoonpano kuvaa hyvin sitä, mihin kulttuuri kansainvälisessä poliittisessa retoriikassa nykyään liitetään. Jos aikaisemmin korostettiin kulttuurin autonomiaa ja kulttuuridemokratiaa, nyt kulttuuri nähdään yhä selkeämmin elinkeinotoimintana muiden elinkeinojen joukossa. Eri teksteissä toistuu maininta kulttuurista osana luovia toimialoja ja vakaa usko näiden toimialojen keskimääräistä suurempaan kasvupotentiaaliin osana kansantaloutta. Niin sanottuja luovia aloja kehittämällä uskotaan ratkaistavan myös kehitysmaiden köyhyyden ja jälkeen jääneisyyden ongelmia. Juuri kehitysmaissa luovien alojen projekteja on ollut erityisen paljon, niissä myös Maailmanpankki on ollut edellä mainittujen järjestöjen ohella aktiivinen. Unescon juuri lausunnoilla ollut esitys uudistetusta, vuoden 2009 kulttuuritilastokehikosta korostaa niin voimakkaasti taloutta ja markkinaperustaisuutta, että suurta osaa siitä voi hyvällä syyllä kuvata ehdotukseksi kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen ja kulttuurin toimialojen tilastoinnista. Kehikkoon on pyritty tuomaan erityinen kehittyvien maiden näkökulma liittämällä siihen perinnetiedon ja aineettoman perinnön ulottuvuudet. Myös käsityön kuvaamista on lisätty. Unescon aikaisempaa työtä virittivät aatteet kulttuuridemokratiasta ja sosiaalisesta tasa-arvosta. Kulttuurin käsitettä laajennettiin niin populaarikulttuuriin kuin arkeenkin päin. Taustalla oli myös sosiaali-indikaattoriliike, jonka yhtenä tavoitteena oli luoda kansantalouden tilinpidon rinnalle erillinen ja omalakinen sosiaalisen maailman kuvausjärjestelmä. Talousnäkökulma hallitsee nykyistä keskustelua. Kulttuuridiversiteetin määrällisestä kuvaamisesta nousevat esiin kansallisten rajojen ja kansallisen kulttuurituotannon suojelu sekä uusprotektionistiset painotukset. Vaikka kulttuuriosallistuminen, kulttuurin sosiaaliset ja yhteiskunnan koheesiota vahvistavat puolet ovatkin keskusteluissa esillä, ne ovat viime aikaisissa tarkasteluissa jääneet varsin kevyelle kehittelylle. Tämä koskee esimerkiksi niin OECD:n raporttia kuin Unescon ehdotusta kulttuuritilastokehikosta. Taidetta tai taideinstituutioita autonomisena ilmiönä ei enää mainita juuri missään. Keskustelun kääntyminen talouteen liittyy luonnollisesti reaaliseen yhteiskuntakehitykseen ja elinkeinorakenteen palveluvaltaistumiseen, kulttuurin kaupallistumiseen ja digitalisoitumiseen sekä internetin kehittymiseen. Viime aikaisia kansainvälisiä kulttuuritilastokehittelyjä tarkastellessa tuntuu välillä siltä, että kulttuurissa on hyvässä uskossa tultu siirtyneeksi hyvinvointivaltioajattelusta kilpailuvaltioajatteluun jopa muuta yhteiskuntapolitiikkaa vahvemmin. Liittyneekö se siihen, että luovan talouden ja luovien toimialojen ajatus syntyi 1990-luvun loppupuolella Isossa- Britanniassa juuri osana uutta kasvuhakuista yhteiskuntapolitiikkaa? Luoviksi aloiksi määriteltiin media, design ja taidepohjaiset yritykset. Niiden nähtiin olevan nykyisen kansantalouden kehityksen ytimessä ja johtavan talouden kasvua. Tämä malli on ollut yksi Britannian onnistuneimmista ja viime aikoina laajimmin maailmalle levinneistä vientituotteista. Brittitutkijat ovat myös konsultoineet suurta osaa viime aikaisista kehittämishankkeista. Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksessa.

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston strategia 2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018 Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018 Kuntaliiton ajankohtaiset Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry Sisältö Kulttuuripolitiikan ajankohtaiset. Alv-muutosesitys, VM179:00/2018:

Lisätiedot

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Selvittäjien raportti. Kalevi Kivistö

Selvittäjien raportti. Kalevi Kivistö KUNTIEN KULTTUURITOIMEN TUKI-JA KEHITTÄMISPOLITIIKKA Selvittäjien raportti Kalevi Kivistö 12.1.2012 TEHTÄVÄKSIANTO Tarkastella nykyistä kunnan kulttuuritoimea koskevaa lainsäädäntöä, kulttuuripalveluiden

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa

Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa Kuntanäkökulma kulttuurilain uudistustyöhön Sampo Purontaus 7.12.2017 Kuntanäkökulmasta Mikä kuntanäkökulma? Kuntakenttä tuottaa hyvin kirjavaa puhetta esim. kulttuurin

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra

LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra LUOVAT RAKENTEET Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli 50 000 asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra AILI = Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Historian ja etnologian laitos

Historian ja etnologian laitos Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan

Lisätiedot

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016

Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 Suomen Kuntaliitto, 24 kaupunkia ja Cupore Cuporen raportissa Kuopion asukasluku 2016 on virheellinen,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/153. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/153. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta 21.3.2019 A8-0156/153 153 Johdanto-osan 5 kappale (5) Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, jotka

Lisätiedot

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)

Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Kuntien

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009 TILASTOJA 42 2011 KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009 Kulttuurialan kokonaisuus muodostuu julkisen sektorin toiminnoista ja yksityisten yritysten toiminnasta. Joskus, ja

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura 16.11.2004 Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri-

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Aku Alanen. tilanne on päinvastainen. Kulttuurin talous on kuitenkin vähemmän

Aku Alanen. tilanne on päinvastainen. Kulttuurin talous on kuitenkin vähemmän Aku Alanen Suuret kaupungit hallitsevat kulttuurin taloutta on omassa sarjassaan kulttuurin tuottajana, mutta myös tuleva kulttuuripääkaupunki erottuu selvästi maan keskitasoa isommalla kulttuurin bkt-osuudellaan.

Lisätiedot

Sarjat ja integraalit, kevät 2014

Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta Paula Tuovinen, johtaja 6.3.2019 Taiken perustehtävä taata Taiteilijan mahdollisuudet tehdä taiteellista työtä ja

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot