nro 16 / Sibelius-Akatemia

Transkriptio

1 nro 16 / Sibelius-Akatemia

2 Sisältö Äänenkuljettaja nro 16/ Pääkirjoitus 4 Opintoviikot mummoiksi 5 Uutisia 10 Keskustelua 13 Talon väkeä 14 Opintoasioita 20 Ilmoitustaulu 28 Konsertteja 30 Ruokalista 31 PIMUfest Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Toimitusneuvosto: Gustav Djupsjöbacka, Tuula Linsiö, Matti Perttula, Johanna Lassy ja Matias Harju. Toimitus: Tuulikki Väänänen ja Johanna Lassy Piirrokset: Lassi Rajamaa lassirajamaa@hotmail.com ISSN Kirjoitusohjeita Kirjoita pelkkää suoraa tekstiä ilman mitään muotoiluja: - ei sisennyksiä - ei alleviivauksia - ei versaaleja (ISOJA KIRJAIMIA) - lihavointia voit käyttää harkiten - erota otsikot ja kappaleet toisistaan välilyönnillä - ei logoja eikä laatikoita tekstin mukana Jos haluat juttuusi logon tai kuvan, lähetä sellainen erikseen tallennettuna tif-muotoon. Tallenna juttusi mieluiten rtf-muotoon. Toki myös docmuoto tai pelkkä sähköpostiviestikin käy. Lähetä juttusi viimeistään maanantaina os. tuulikki.vaananen@siba.fi. 2

3 Pääkirjoitus Menneiden viikkojen tapahtumat ovat palauttaneet mieliimme, miten hauras elämänlanka voi olla. Pahaa aavistamatta suunnaton määrä ihmisiä on hetkessä pyyhitty maailman kartalta. Suomalaiset uhrit ovat tuoneet katastrofin meidän arkeemme valtavalla voimalla. Kuolema on osa elämää. Näin uskomattomassa laajuudessa se on karmaiseva voima. Mutta eikö pahoinvointimme johdu myös siitä, että kuolema on yhteiskunnassamme siivottu pois, sairaaloihin ja suljettujen ovien taakse? Kun se sitten väkisin vyöryy olohuoneisiimme, se mullistaa järjestäytynyttä elämäämme. Kun yritämme käsittää käsittämätöntä, avautuu sanattomalle viestille mahdollisuuksia. Jos taide elää ja saa ravintoa kuoleman läheisyydestä, siitä tulee mahtava lohduttava voima. Jos yrittää löytää jotain myönteistä tässä lohduttomassa katastrofissa, se on konnien puuttuminen. Ketään ei voi syyttää tapahtumasta, ei sotapäällikköjä, ei terroristeja, ei kulutusyhteiskuntaa. Siksi solidaarisuus on niin ilmeistä. Eri asia on sen arvioiminen, olisiko varoitustoimissa ja sekasorron hetkellä voitu toimia vielä tehokkaammin. Toinen tärkeä huomio menetyksen hetkellä on kyky enenevässä määrin arvostaa sitä, mikä meillä on olemassa ja mikä meille on läheistä. Suomalaiset ovat osallistuneet Aasia-katastrofin hätäapuun todella laajalla joukolla. Olemme ikään kuin saaneet harjoitella maailman kansalaisina olemista. Myös Sibelius-Akatemia haluaa osallistua näihin maailmanlaajuisiin talkoisiin. Haastankin täten kaikki talon osapuolet osallistumaan menossa oleviin keräyksiin. Järjestämme 3. helmikuuta Sibelius-Akatemiassa solidaarisuuspäivän, jonka aikana toimeenpanemme keräyksen Punaisen Ristin hyväksi kaikissa toimipisteissämme. Päivä huipentuu illalla konserttisalissa pidettävään Aasia-konserttiin. Tilaisuudesta tullaan myöhemmin tiedottamaan tarkemmin, mutta toivon mahdollisimman monen laittavan merkinnän kalenteriinsa jo nyt ja osallistuvan tapahtumaan. Taiteellisesta suunnittelusta vastaa professori Martti Rousi. Osastot näyttävät jo suuntaa: PimuFest tapahtuman käsiohjelmatuotto menee Aasia-keräykseen. Lamun opettajat ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi järjestävät tukikonsertin Temppeliaukion kirkossa klo Gustav Djupsjöbacka 3

4 Opintoviikot mummoiksi Sibelius-Akatemian hallitus hyväksyi vuoden 2004 viimeisessä kokouksessaan uuden koulutusjohtosäännön. Se astuu voimaan 1.elokuuta ja korvaa nykyisen tutkintosäännön. Se antaa puitteet Sibelius-Akatemian tutkinnoille ja säätää, kuinka koulutusta koskevat päätökset tehdään. Samana päivänä tulevat voimaan myös yliopistolain viime kesänä hyväksytyt muutokset sekä uusi yliopistojen tutkintoasetus. Asetukseen liittyvän siirtymäsäännön mukaan vanhat opiskelijat saavat joko vaihtaa uuden asetuksen mukaiseen järjestelmään tai jäädä asti opiskelemaan vanhan asetuksen nojalla. Uuden asetuksen mukanaan tuomista muutoksista merkittävin on tutkintojen kaksiportaisuus. Uusi koulutusjohtosääntö tuo väljennyksiä Sibelius-Akatemian koulutusta sääteleviin normeihin, mikä on hallituksen viime vuonna hyväksymän strategian mukaista. Siinä päätettiin periaatetasolla, että koulutuksen rakenteita tullaan väljentämään, opintojen valinnaisuutta lisäämään ja opiskelijoita ohjataan rakentamaan tutkintonsa heille tarpeellisista osioista. Nämä linjaukset pohjautuivat seuraavanlaiseen musiikkialan tulevaisuuden näkymään: Uusien innovaatioiden luomiskyky, vuorovaikutustaidot, kielitaito sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat yhä tärkeämpi etu työmarkkinoilla. Yhä suurempi osa tarjol- la olevasta työstä kohdistuu monipuolisille muusikoille ja pedagogeille. Monikulttuurisen musiikkiosaamisen merkitys kasvaa. Koulutus joutuu vastaamaan sellaisiinkin musiikillista asiantuntijuutta vaativiin haasteisiin, joiden koulutustarvetta ei vielä osata tarkemmin määritellä. Teknologian merkitys kasvaa, mutta ei välttämättä ennakoitavalla tavalla. Normien väljentäminen ei sinänsä muuta itse koulutusta mitenkään. Se muodostaa vain raamit koulutuksen kehittämiselle ja antaa aiempaa vapaammat mahdollisuudet viedä tutkintojen sisältöjä kohti opiskelijakohtaisia yksilöllisiä ratkaisuja. Opiskelijan opintoihin sisällytettäviä yksittäisiä opintojaksoja koskevat päätökset tehdään tulevaisuudessa keskitettyjen ratkaisujen sijasta osastojen opetussuunnitelmien ja opiskelijakohtaisten henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tasolla. Sibelius-Akatemian omat siirtymäsäännöt ovat vielä valmisteltavana. Opintopisteisiin siirtyminen ja opintoviikoista luopuminen aiheuttavat jonkin verran mitoitusongelmia, jotka on ratkaistava. Vanhoja opiskelijoita eivät koske uuden asetuksen vaatimat tutkintojen pistemäärävaatimukset, mutta kaikki opintojaksot tullaan kuitenkin mitoittamaan opintopistein. Opintosuoritusrekisterissä joudutaan jonkin aikaa käyttämään vanhojen opiskelijoiden osalta sekä opintoviikkoja että - pisteitä. Opetussuunnitelmissa ei opintoviikkoja kuitenkaan enää ole tarkoitus käyttää. Odotettavissa on varmaankin jonkin verran lisätöitä ja käytännön hankaluuksia, se lienee useimpien uudistusten sivuvaikutus. Samaan aikaan kun siirrytään opintoviikoista yleiseurooppalaisiin ECTS (European Credit Transfer System) pisteisiin, pyritään oikaisemaan opintoviikkojärjestelmän mitoitusvirheitä. Siirtymisen käytännön järjestelyissä suurimmassa paineessa lienevät osastojen opetussuunnittelusta vastaavat opettajat sekä opintohallinto. Itse opetuksessa tuskin monikaan asia muuttuu ja tutkinnot koostunevat vanhoilla opiskelijoilla ensi syksynä jotakuinkin samoista aineksista kuin ennenkin. Selvää on, että uudistus tuo opinto-ohjaukselle ja neuvonnalle lisätarvetta ja viestinnälle melkoisia haasteita. Siirtymistä koskevista järjestelyistä pyritään tiedottamaan mahdollisimman nopeasti. Toivotan kaikille Sibelius-Akatemian työntekijöille ja opiskelijoille oikein hyvää uutta vuotta! Hannu Apajalahti 4

5 Uutisia Valtion sopimusratkaisu Muista vaihtaa puhelimesi SIM-kortti Valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion pääsopijajärjestöjen kesken saavutettiin neuvottelutulos tulopoliittista sopimusta vuosille koskevan neuvottelutuloksen mukaisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Sibelius-Akatemia on tehnyt puhelinpalvelusopimuksen Soneran kanssa ja sen vuoksi Sibiksen matkapuhelinten SIM-kortit tulee vaihtaa Soneran korteiksi tammikuun 2005 kuluessa. Valtion sopimusratkaisun keskeinen sisältö on A-palkkaustaulukoiden ja niihin liittyvien palkkausperusteiden lakkauttaminen portaittain, viimeistään kuitenkin Kaikki Suomen yliopistot tulevat siirtymään uuteen palkkausjärjestelmään vuoden 2005 loppupuolella. Valtion työmarkkinalaitoksen mukaan tällä hetkellä uusien järjestelmien piirissä on noin 42 prosenttia valtion henkilöstöstä. Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset lakkaavat olemassa voimassa Uusien sopimusten sopimuskausi on Voit käydä vaihtamassa SIM-korttisi Sibiksen kortinvaihtopisteissä seuraavina ajankohtina: ti klo 9-10:30 R-talo (1. kerroksen narikka-aula) klo T-talo (2. krs / palvelupisteen edusta) klo P-talo (1. kerros / A-siiven narikka-aula) to klo 9-11 P-talo (samat paikat!) klo 12-12:30 R-talo klo T-talo Palkkoja korotetaan alkaen yleiskorotuksella, joka on 30,06 euroa kuukaudelta (tai 18 senttiä tunnilta), kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia. Ikälisiä tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti. Vuonna 2006 yleiskorotus on 1.6. lukien on 1,4 prosenttia. Tulosopimuksen mukaiset liitto- ja tasa-arvoerät varataan yksinomaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen rahoitukseen. Ns. kuoppakorotuksia ei siis voida tehdä. ma klo 9-11 T-talo (samat paikat) klo P-talo klo R-talo Samalla kun uusi SIM-kortti ohjelmoidaan toimintaan, voit kopioittaa vanhalta kortiltasi puhelinmuistiotiedot uudelle kortille. Jos et pääse asioimaan em. ajankohtina missään kortinvaihtopisteessä, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin hoidamme asian räätälöidysti. Sopimuksen tarkempi sisältö on luettavissa: Opetusministeriö vahvistaa tammi-helmikuussa tarkemmat ohjeet ikälisien, määrävuosikorotusten sekä tuloksellisuuslisien maksamisesta vuoden 2005 aikana. Henkilöstöhallinto Jos olet lankapuhelimen käyttäjä, etkä vielä omista Sibiksen gsm-puhelinta, sinulle tullaan puhelinuudistuksessa hankkimaan sopiva viestintälaite, koska lankapuhelimet lakkaavat toimimasta tammi-helmikuun vaihteessa. Vaihtoehtoina ovat perinteinen gsm-puhelin tarpeellisine lisä-laitteineen (mm. hands-free) tai pöydällä pidettävä perinteistä puhelinta muistuttava malli. 5

6 Kaikilla sibisläisillä säilyvät uudituksessa entiset gsm- ja alanumerot! 31. tammikuuta tapahtuu yliheitto uuteen järjestelmään. Tämän jälkeen tiedotamme lisää myös toiminnoista ja palveluista, joita uusi puhelinpalvelumme mahdollistaa (esim. opettajat voivat soittaa 151-sopimuksella omalla puhelimellaan työpuheluitaan osaston piikkiin, tavoitettavuustoiminnot kehittyvät jne.). Uudistus ei tule huonontamaan puhelintoimintojamme, vaan tekniikka ja tavoitettavuus paranevat samalla kun kustannukset laskevat. Hurraa ja Hyvää uutta Vuotta! Pekka Purhonen p (langasta), (gsm:stä), (ulkoa), Palkan muodostuminen uudessa palkkausjärjestelmässä (upj) Kaikkia Suomen yliopistoja koskevan uuden palkkausjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan Sibelius- Akatemian rehtori päättää projektin toimeksiannosta tällä viikolla. Parhaillaan työn alla on esimiesten määrittely ja koko henkilöstön (=opettajat ja hallinto) koulutuksen suunnittelu. Upj:ssä palkka muodostuu siis kahdesta osasta: 1) työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ( vaati-osa ) sekä 2) työsuorituksen ja ammatinhallinnan perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta ( henkiosa ). Sekä vaativuustasosta että henkilökohtaisesta palkanosasta päättää esimiehen esityksestä opettajien kohdalla rehtori ja hallintohenkilöstön kohdalla hallintojohtaja. Seuraavassa kerrotaan tarkemmin palkanosista. 6 Vaati-osa Tehtäväkohtaisen palkanosan perusteena käytetään opetushenkilöstön kohdalla taide- tai tiedealan vaativuustasokarttaa ja muun henkilöstön kohdalla vaativuustasokehikkoa. Opetushenkilöstön vaativuustasokartan lähtökohtina ovat taiteellinen/tieteellinen pätevyys ja sen kasvaminen, opetuksellisten taitojen kehittyminen ja opetustehtävien monipuolisuus sekä vastuu taiteen/tieteenalasta ja sen kehittämisestä. Muun henkilöstön vaativuustasokehikon vaativuustekijöitä ovat ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Vaativuudenarviointi tehdään tehtävän todellisen sisällön ja tehtäväkuvauksen perusteella. Vaativuustaso tarkistetaan kerran vuodessa kehityskeskustelussa, tai tätä useammin, mikäli työnkuva muuttuu olennaisella tavalla. Henki-osa Henkilökohtainen palkanosa määräytyy työsuorituksen ja ammatinhallinnan perusteella. Opetushenkilöstön henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kriteereinä tulevat olemaan ammatinhallinta, laatu ja tuloksellisuus sekä vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä. Muu henkilöstön henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu ammatinhallintaan, vastuullisuuteen työssä ja toimintaan työyhteisössä sekä laatuun ja tuloksellisuuteen. Upj-prosessista Tietty vaativuustaso tulee tarkoittamaan tiettyä euromäärää, joka on sama kaikissa Suomen yliopistoissa. Henkilö-

7 kohtainen palkanosa tulee olemaan maksimissaan tietty prosenttimäärä tehtävän vaativuuden mukaisesta palkanosasta. Uuden palkkausjärjestelmän mukaisten palkkojen muodostuminen etenee siten, että yliopistot lähettävät tilastotiedot henkilöstönsä upj-tasoista opetusministeriöön mennessä. Eurot yhdistetään vaativuustasoihin syksyn aikana opetusministeriö ja ammattijärjestöiden neuvotteluissa. Samalla päätetään henkilökohtaisen palkanosan maksimiprosenttiosuus. Tavoitteena on, että uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkat ovat maksussa joulukuussa kirjoittamisen onnistuminen ja kehityskeskustelujen sujuvuus. Esimiesten koulutustilaisuudet kehityskeskustelujen käymisessä sekä työn vaativuuden arvioimisessa jatkuvat parhaillaan vilkkaina. Kaikki opettajat saavat tammikuun loppuun mennessä kotiinsa kirjeen, jossa on perustiedot uudesta palkkausjärjestelmästä, kutsu opetushenkilöstön koulutustilaisuuksiin sekä tietoa upj-hankkeen aikataulusta Sibelius-Akatemiassa. Hallintohenkilöstölle tiedotetaan asiasta sähköpostitse koulutusajankohtien selvittyä. Uutta: Usein Kysyt Kysymykset (UKK) Internetissä Tiedotus ja koulutus Sibelius-Akatemiassa Jokainen sibeliusakatemialainen täyttää kevään aikana työn vaativuuden arviointilomakkeen ja antaa sen esimiehelleen. Tämä jälkeen he keskustelevat kahdenkeskisessä kehityskeskustelussa työn vaativuudesta ja arvioivat henkilökohtaista suoriutumista. Kehityskeskustelut tulee olla käytyinä mennessä. Helmikuusta lähtien järjestettävissä Sibelius-Akatemian henkilöstön koulutuksissa valmennetaan henkilöstöä kehityskeskustelujen käymiseen sekä oman työnkuvauksen kirjoittamiseen ja vaativuuden arvioimiseen. Opettajien ja muun henkilöstön koulutus järjestetään erikseen. Molemmille ryhmille järjestetään helmi-maaliskuun aikana useampia keskenään samansisältöisiä koulutustilaisuuksia P- ja T-taloissa. Koulutusta järjestetään myös Kuopiossa työskenteleville. Koko henkilöstön osallistuminen upj-koulutukseen on välttämätöntä, koska vain sillä voidaan varmistaa työnkuvien Upj-projektin Internet-sivuston osoite on upj. Sivustolla on palkkausjärjestelmään liittyvän materiaalin lisäksi nyt myös usein kysyttyjä upj-kysymyksiä. Intranettiin eli Sonettiin tulee helmikuussa myös oma upj-sivustonsa, josta on tarkoitus tulla keskeinen Sibelius-Akatemian upj-aiheinen tietokanava keskustelu- ja kysymysmahdollisuuksineen. Äänenkuljettajan sivuilla tulee näkymään kevään aikana lyhyitä upj-aiheisia kirjoituksia noin joka toinen viikko. Palkkausjärjestelmää koskevan palautteen voit lähettää upj-projektipäällikkö Ilona Saastamoisen poissa ollessa ( ) henkilöstöpäällikkö Elina Stadighille puh , ). Hyvää alkanutta vuotta toivottaen Ilona Saastamoinen ( alkaen Ilona Kallio) 7

8 Uutisia Ansiomerkkejä akatemialaisille Tasavallan Presidentti myönsi Sibelius-Akatemian henkilökunnalle vuonna 2004 kuusi kunniamerkkiä. Merkkien saajat kukitettiin pikkujoulujen yhteydessä. Paikalle olivat päässeet Jarmo Eerikäinen, joka palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun Ansioristillä, Annika Konttori-Gustafsson, jolle myönnettiin Suomen Leijonan Ansioristi sekä Otto Romanowski, joka sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Muut Kunniamerkkien saajat olivat Anssi Mattila (Suomen Leijonan ritarimerkki), Seija Mikkonen (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein) sekä Sirpa Helin (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali). 8

9 Lyhyesti Innovaatiokeskus Sibelius-Akatemian innovaatiokeskuksen tehtävänä on edistää uuden teknologian tarjoamien menetelmien käyttöönottoa. Innovaatiokeskuksen toimeksiantoa jatketaan asti. Hanketta johtaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on vararehtori Hannu Apajalahti ja jäseninä lehtori Andrew Bentley, professori Marcus Castrén, lehtori Annikka Konttori-Gustafsson, tietohallintopäällikkö Kalervo Koskimies, lehtori Otto Romanowski ja tutkija Marja Vuori. Nuorisokoulutus Rehtori on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus nuorisokoulutuksen kehittämisen linjoiksi vuosina Työryhmän puheenjohtajana toimii vararehtori Hannu Apajalahti ja jäseninä vs. opintoasiain päällikkö Jyrki Lähteenmäki, osastonjohtaja Juhani Näreaharju, lehtori Jussi Siirala, osastonjohtaja Hui-Ying Liu-Tawaststjerna ja lehtori Lasse Lagercrantz. Työryhmän sihteerinä toimii koulutussuunnittelija Liisa Lauerma. New York Times: Juho Pohjosen konsertti vuoden tapauksia New York Timesin musiikkikriitikko Anthony Tommasini nostaa pianisti Joho Pohjosen lokakuisen New Yorkin debyytin Carnegie Hallin Weill-salissa vuoden parhaiden konserttien joukkoon. Tommasisni luettelee vuoden 2004 merkittävimpiä musiikkitapahtumia artikkelissaan. Todisteena siitä, että tulossa on jännittäviä uusia kykyjä, oli Juho Pohjosen hämmästyttävä Amerikan debyytti Weill Recital Hallissa. Ujo ja laiha 24-vuotias suomalainen tarjosi hienon ohjelman. Pikkujouluissa maaginen tunnelma Sibelius-Akatemiaan koulutuksen kehittämiskeskus Kehittämiskeskuksen tehtävänä on kehittää menetelmiä ja toimintamalleja sekä tuottaa tutkimuksia ja selvityksiä, jotka edistävät koulutuksen uudistamista ja tuloksellisuutta sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan ammatillista osaamista. Kehittämiskeskus toteutetaan hankkeena, jonka määräaika on Hanketta ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on vararehtori Hannu Apajalahti ja jäseninä professorit Mikael Helasvuo, Kari Kurkela, Marjut Laitinen ja Lauri Suurpää, lehtorit Helka Kymäläinen ja Juhani Näreharju, erikoissuunnittelija Ulla-Brita Broman Kananen ja ylioppilaskunnan nimeämä opiskelijajäsen. Ohjausryhmän sihteerinä toimii koulutuksen kehittämispäällikkö Hannele Ketomäki. Taikuri Otto Romanowski apureineen oli 10. joulukuuta juhlittujen henkilökunnan pikkujoulujen vetonaula. Yleisö seurasi herpaantumatta laukusta ilmaantuneita pelikortteja ja kaniineja. 9

10 Keskustelua Missä vika? Mikä mättää? Tarve ja tarjonta eivät kohtaa? Tarve Puhutaan, että Siban opiskelijat johtavat YTHS:n mielenterveyspalvelujen käyttöä. Älkkärissä opiskelijat ovat valittaneet stressiä. Puhutaan, että opiskelijoilla on paljon kipuja ja vaivoja, johtuu kuulemma liiasta harjoittelusta. Fysioterapeutti sanoi, että opiskelijat ovat tosi huonossa jamassa. Moni käy kuulemma hoidoissa. Osteopaatti kertoi piano-opettajalle, kuinka hoidoissansa käyvillä pianistiopiskelijoilla on jo alkavaa nivelkulumaa peukalon tyvinivelessä. Hoitaa myös muita käsivaivaisia muusikoita paljon. Oli järkyttyneen oloinen. Miten ne niin nuorina jo vammautuu Kilpailu on kovempaa koko ajan. Koulutuksen laajenemisen myötä työnhaku vaikeutuu entisestään. Samaan aikaan orkestereissa on jo koesoittoja, joissa ei kiinnitetä ketään. Taso ei riitä Aina pitää olla parempi ja täydellisempi, harjoitella enemmän ja enemmän, jotta pärjäisi työelämässä. Opiskeluaikaa supistetaan entisestään? Tehokkuutta pitää siis lisätä! Miten opiskelijan fysiikka ja psyyke kestävät kovenevat haasteet? Tarjonta Syksyllä 04 kolme taidekorkeakoulun ylioppilaskuntaa järjesti yhdessä opiskelijoilleen mielenterveyspäivän, johon alan ammattilaisia oli pyydetty puhumaan opiskelijoiden jaksamisesta. Opiskelijat loistivat poissaolollaan! Konserttisalissa oli kourallinen kuulijoita Tsemppipaja sentään pyörii ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Osallistujamäärästä en tiedä, mutta paljon on saatu positiivista palautetta kurssista. Toivottavasti se on joskus tarjolla kaikille opiskelijoille. Lokakuussa -04 järjestettiin musiikkilääketiedepäivät, joissa keskityttiin muusikkojen rasitusvammoihin, ennaltaehkäisyyn, psyyken vahvistamiseen esitystilanteessa yms. aiheisiin. Talo lupasi maksaa ensimmäiset 20 opiskelijaa ilmaiseksi Keravan päiville, myös opettajat pääsivät ilmaiseksi. Vain 14 opiskelijaa osallistui ja 3 opettajaa.(ne samat kolme, jotka ovat tämän aiheen luennoilla aina.). Talossammehan on noin 1700 opiskelijaa ja 500 opettajaa Helmikuussa -05 alkaa opettamisen kehittämishanke, jonka aiheena on tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä niiden ennaltaehkäisy, ergonomian hakeminen instrumenttiryhmittäin, harjoittelutottumusten tarkastelu kuormittavuuden näkökulmasta. Vetäjinä muusikoiden hoitoon erikoistunut kuntoutuslääkäri ja fysioterapeutti. Monta ilmoitusta Älkkärissä. Kurssille on ilmoittautunut 17 opiskelijaa ja ne kolme opettajaa Määrä ei päätä huimaa. Kun olen kuvaillut alkavia koulutuksia tapaamilleni ammattimuusikoille, he ovat kaikki sanoneet: Oi kun mun opiskeluaikanakin olis päässyt tollaselle kurssille. Noihin asioihin olis pitänyt puuttua jo opiskeluvaiheessa. Ei olis sitt tarvinnu hakata päätä seinään niin paljon. Ammattimuusikkojen työ esimerkiksi orkesterissa on todella kuormittavaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työt ovat lisääntyneet radikaalisti. Lisää konsertteja, kiertueita, levytyksiä, isompia teoksia, kovempia nyansseja, aina on onnistuttava..ja päät kääntyvät harjoituksissa, jos joku mokaa. Fyysinen ja psyykkinen stressi on kovaa. Valmiudet niiden sietoon tulisi saada opiskeluaikana. Se olisi sekä työntekijän että työnantajan etu! Tulospalkkaus hiipii kuvioihin. Miten esim. opettajien työn tulosta mitataan tulevaisuudessa? Pitääkö tehdä aina kamalasti ylimääräistä työtä ansaitakseen uuden määräaikaisen sopimuksen? Soittotunnillakin olen aikanaan törmännyt tilanteeseen, jossa oppilas sanoi, että voidaanko jättää tämä asennon ha- 10

11 keminen ja keskittyä vain musiikin tekemiseen Niin tehtiin, ja koko ajan ergonomian puute jarrutti teknistä kehitystä ja musiikillinen ilmaisu kärsi sen seurauksena. Silloin lakkasin yrittämästä. Vieläkin harmittaa. Muusikko on psykofyysinen kokonaisuus. Samoin kuin tekniikkaa ja musiikin tekemistä on kehitettävä rinnakkain koko ajan, samoin myös psyykkinen ja fyysinen tasapaino on tärkeää. Kaikki tietävät, että rento, balanssissa oleva keho vaikuttaa soittoon ja fiilikseen ja hyvä fiilis taas auttaa kehoa pysymään rentona. Silloin musiikki lähtee lentoon. Paras mahdollinen kehon balanssi tekee siitä myös vahvemman, kun yksittäiset lihakset eivät joudu liian koville, vaille keskikehon vahvojen lihasten tukea. Paras asento mahdollistaa myös oikean hengitystekniikan. Kaikki palvelee lopputulosta. Maamme huippuorkestereissa on muusikoita, jotka ovat pitkillä sairaslomilla, kun sormet eivät enää toimi kunnolla. Dystonia- vaivoja He käyvät kuntoutuksessa jopa Ranskassa asti, ja kuntoutukseen kuuluu parhaan ergonomisen soittoasennon hakemista, koko kehon lihasten vahvistamista jumpalla ja pieniä määriä hidasta harjoittelua. Yllättävää? Missä mättää? Miksi tarve ja tarjonta eivät kohtaa? On kiire, aikataulu on tiukka, teen vain välttämättömän, en ehdi nyt, en jaksa nyt, en huomannut ilmoituksia Älkkäreissä tai seinillä, en jaksanut reagoida Ei voi olla niin, että kaikilla on sellainen selitys! Kirjoittakaapas opiskelijat vastineita siitä, miksi tarjonta ei kiinnosta teitä! Millaista koulutusta te tarvitsisitte? Millainen kurssi olisi tarpeeksi kiinnostava? Onko totta, että opiskelijat kärsivät stressistä ja kaikenlaisista harjoittelusta johtuvista vaivoista? Kiinnostaako ketään teistä tehostaa omaa harjoitteluanne? Siis lisäämällä laatua, ei määrää Pitäisikö harjoittelun opettelun olla pakollinen kurssi kaikille? Onko ergonomian hakeminen omaan soittoon tärkeää? Haluatteko siitä enemmän tietoa kuin vain soittotunnilla opittua tietoa? Tarvitaanko psyykkisten paineiden käsittelyyn mitään harjoituksia tai ajattelumalleja? Miten voitaisiin huolehtia siitä, että te kestätte fyysiset ja psyykkiset kuormitukset työelämässä? Erja Joukamo-Ampuja Käyrätorvensoiton, pedagogian ja taidekasvatuksen lehtori 11

12 Keskustelua Avoin kirje Sibelius-Akatemian johdolle, päälliköille ja osastonjohtajille Ajatusleikki Sibelius-Akatemian määrärahojen riittävyydestä Talossamme valitsee jännittävä tilanne tällä hetkellä: saamme jatkuvasti hiukan vähemmän rahaa Opetusministeriöltä, kuin mitä tutkintomme nykyisillä laajuuksilla ja opiskelijavolyymillä maksavat. Tai toisinpäin ajateltuna: tutkintomme ovat hiukan liian suuria verrattuna siihen rahamäärään, mikä meillä on käytössämme koulutusta varten. Tämä luonnollisesti aiheuttaa sen, että rahaa ei aivan riitä (kaikille) opetussuunnitelman mukaiseen koulutukseen, vaan raha pitää jakaa tietyn mallin mukaan osastojen kesken - eli osastot periaatteessa elävät jatkuvasti hiukan nälissään. Aina jostain pitää hiukan nipistää, jonain vuonna enemmän, jonain vähemmän. Kun parametrit rahanjaossa muuttuvat tietyillä perusteilla, toiset saavat enemmän rahaa - ja toiset vielä vähemmän. Näin siis yksinkertaistettuna mallin toiminta. Olisiko meillä koko talon kannalta ajatellen vaihtoehtoa? Suuri tutkinnonuudistus on käynnissä: voisiko siihen liittää tämän ikuiselta kuulostavan itkuvirren rahojen vähyydestä? Mitä jos tällä opiskelijamäärällä tehdään sama määrä tutkintoja, mutta niitä kevennettäisiin hiukan (tuntimääräisesti tai opintojaksoittain)? Leikkaus ei varmastikaan olisi suuri opiskelijaa tai koulutusohjelmaa kohti. Osastojen budjetteihin syntyisi pientä liikkumavaraa vuosittain ja tällöin voitaisiin osastotasolla harkita, mihin osa-alueeseen voitaisiin jonain vuonna satsata enemmän. Samalla päästäisiin turhasta nollasummahammastenkiristys -pelistä, jossa kaikkien pitää vain säästää ja kuristaa rahahanoja. Reilu peli edellyttää kaikkien osallistumista talkoisiin. Ehkä Palveluyksikkö voisi tarjota koulutusuunnitteluna tutkintojen hinnan ja tuntimäärien laskemista, josta sitten osastotasolla voitaisiin tehdä yhteisen suunnitelman mukaisia tarkistuksia? Meillä Mukalla tämä on ollut koko ajan tavoitteena, mutta vielä konkreettisia lukuja ei ole esittää. Vaihtoehtohan on tietysti pitää ennallaan tutkinnot (tai jopa suurentaa niitä) - ja kiistellä entistä kovaäänisemmin rahasta. Tutkinnonuudistus on kuitenkin suuri asia, siinä piilee mahdollisuus. Rakentavin terveisin Jyrki Tenni Musiikkikasvatuksen osasto 12

13 Talon väkeä Ulla-Britta johdattaa laadun jäljille Koulutuksen laatuhankkeen aivot, kuvaili vararehtori Ulla- Britta Broman-Kanasta, joka joulun alla nimitettiin hankkeen projektipäälliköksi. Keskusteluhetki Ulla-Brittan kanssa selvitti, että laatuhanke on aivojen lisäksi saanut sydämen. Kielimuurin yli Lapsuutensa Ulla-Britta vietti Pohjanmaalla, tuolloin kokonaan ruotsinkielisessä Närpiössä. Isä oli pohjalainen pelimanni, joka ei juhlan tullen kysellyt, soitetaanko vaiko ei! Opiskelemaan Ulla-Britta lähti Helsinkiin, Sibelius-Akatemiaan. Muutto pohjanmaalta pääkaupunkiin oli melkoinen muutos ja kielimuuri tuntui aluksi ylittämättömältä. Sittemmin se on madaltunut kerros kerrokselta mm. suomenkielisen aviomiehen myötä. Väitöskirjansa Ulla-Britta on kuitenkin kirjoittanut ruotsiksi. Laadullinen tutkimus laadullisin menetelmin, kuvaa Ulla- Britta tohtorityötään, joka käsittelee musiikkioppilaitoksen kehityskaarta opettajan näkökulmasta. Prosessissa eletään parhaillaan jännittäviä hetkiä: puoltavat lausunnot väitöskirjasta on saatu ja opetus- ja tutkimusneuvosto käsittelee asiaa 18. tammikuuta. Töölöntorin tuolla puolen Ulla-Britta on paitsi melkein tohtori, myös musiikin opettaja ja filosofian maisteri pääaineenaan musiikkitiede. Sibelius- Akatemian jatko-opiskelijaksi Ulla-Britta saapui Töölöntorin toiselta puolelta musiikkikoulun rehtorin tehtävästä. Työelämässä ajatus jatko-opinnoista houkutti, mutta sopiva aika ja paikka puuttuivat. Kun Kari Kurkela käynnisti Sibelius-Akatemiassa musiikkioppilaitosprojektin, Ulla-Britta innostui ja lähti mukaan. Tieteen myötä soittaminen on jäänyt elämässä vähemmälle. Liekö kyseessä ammattimuusikon liika kriittisyys; on vaikea musisoida musisoimisen ilosta, virheistä välittämättä, Ulla-Britta arvelee. Ulla-Brita Broman-Kananen Laatuhanke arjessa, ei paperilla Vuonna 2005 opetuksen laatuhanke käynnistetään muutaman osaston kanssa kokeilumielessä. Liikkeelle lähdetään keskustellen ja dialogisena hanke myös jatkuu. Työskentelyssä itsearviointi on avainsana. Minä en tee arviointia, Ulla-Britta painottaa. Olen mukana projektissa tutkijana ja asiantuntijana. Koulutuksen alueella tehdään kaiken aikaa kehitystyötä, laatuhankkeessa se vain tapahtuu suunnitelmallisemmin. Hankkeen tarkoitus on kytkeä osaston arkeen osaston itse määrittelemät laaturutiinit. Työ motivoi, kun tulokset näkyvät parannuksina omassa työssä, Ulla-Britta toteaa. Hanke liikkuu koko ajan osastojen arjessa ja jos se alkaa tuntua taakalta, yhteys käytäntöön on päässyt katoamaan. Ulla-Britta haluaa myös karistaa harhaluulon, jonka mukaan laatuhanke olisi epäluottamuslause omalle osaamiselle. Päinvastoin, laatuhankkeen avulla voidaan nostaa osaaminen ja hyvät käytännöt näkyvämmiksi, hän korostaa. 13

14 Oivallukset ovat elämänlaatua Laadukkaimpina hetkinä omassa elämässään Ulla-Britta pitää hetkiä, jolloin koen olevani omimmillani, kiinni asioissa, joita haluan tehdä. Oivallusten jäljillä. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat asioita, jotka tällä hetkellä tuovat eniten oivalluksia. Yöpöydällä lojuu kirjoja laidasta laitaan ja mukana kulkee aina vähintään yksi muistikirja, joka estää laadukkaimpia ajatuksia unohtumasta. Soittaja elää soittamalla, minä elän nyt kirjoittamalla, Ulla-Britta toteaa ja lähtee talviseen iltapäivään violetti muistikirja kainalossaan. Alkuvuodesta Ulla-Britta ottaa yhteyttä osastoihin ja siitä alkaa laatukeskustelu. Jos haluat itse avata keskustelun, Ulla-Brittan tavoittaa P-talolta huoneesta 409, p Teksti: Marja Lintula Kuva: Johannes Kananen Opintoasioita Eero Heinosen opetus Kaikki tunnit pidetään T-talolla Wegelius-salissa. Eero Heinosen kurssi pianisteille käsittää kaksi periodia keväällä Kurssille voivat ilmoittautua kaikki pääaineiset pianistit, erikseen kuhunkin periodiin. Ohjelmiston etusija on sooloteoksilla ja konsertoilla, mutta kurssille voidaan ottaa myös kamarimusiikkiyhtyeitä ja lied-duoja. Oppitunnit ovat yleensä kaksoistunteja (90 min.) ellei tosin sovita, ja yhden oppilaan maksimituntimäärä periodia kohden on 2 oppituntia. Kursit ovat osa kunkin oppilaan henkilökohtaisen opetuksen tuntikiintiötä. Tunteja voi tulla kuuntelemaan ilman ilmoittautumista. 1) ma klo ti klo ke klo to klo pe klo Viimeinen ilmoittautumispäivä on ) ma 4.4. klo ti 5.4. klo ke 6.4. klo to 7.4. klo Ilmoittautumiset jätetään suoraan Eero Heinoselle, ja niiden tulee sisältää lyhyt selostus opintojen nykyvaiheesta sekä tarkat tiedot tunneilla soitettavasta ohjelmistosta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Osoite eeroheinonen@kolumbus.fi tai faksilla

15 Yleispedagogiikan luentosarja Kevätlukukausi 2005 tiistai klo , R-kamarimusiikkisali (Pohjoinen Rautatiekatu 9) - puhaltimet, lyömäsoittimet, harppu: 12 luentoa pakollista pedagogiikka 2:n opiskelijoille - jouset, piano, harmonikka, kitara, kantele: 6 luentoa pakollista pedi 2:n opiskelijoille - urut: koko luentosarja pakollinen - muille pedagogiikkaa opiskeleville vapaaehtoinen Kaikki tervetulleita! Janne Laine: Taide kuuluu kaikille - myös musiikkiopistoissa? Oppilaskeskeisyys soitonopetuksessa Erja Joukamo-Ampuja: Psyykkinen valmennnus soitonopetuksessa sekä opetuksen arviointi 1.2. Katarina Nummi: Kieli - mieli - keho; NLP vuorovaikutuksen apuna opetustilanteessa 8.2. Sirpa Lannes-Tukiainen: Alkeis- ja ryhmäopetuksesta Keijo Tahkokallio: Itsetunto Henriette Rantalaiho: Menestyminen opettajana suunnitelmallisuus, tavoitteiden asettaminen ja yhteiskunnan tarpeiden huomioiminen Kaija Huhtanen: Miltä tuntuu tulla soitonopettajaksi? Riitta Tikkanen ja Sari Siikander: Luovat muusikon taidot/luomus Muutokset mahdollisia! Lisätietoja: Erja Joukamo-Ampuja, erja.joukamo-ampuja@siba.fi, Liisa Lauerma, liisa.lauerma@siba.fi 15

16 Opintoasioita Prof. Laurence Dreyfusin mestarikurssi taiteilijakoulutuksen jatko-opiskelijoille Music, Mind and Technology (MMT) maisteriohjelma Professori Laurence Dreyfus pitää mestarikurssin taiteilijakoulutuksen jatko-opiskelijoille keskiviikkona klo Kurssilla soitettava musiikki voi olla mitä tahansa väliltä Mestarikurssille otetaan neljä jatko-opiskelijaa. Laurence Dreyfus on sellisti, gambisti ja musiikintutkija. Hän on tutkijana poikkeuksellisen laaja-alainen. Dreyfus on tutkinut vanhaa musiikkia ja Bachia, mutta toisaalta hänen kirjoitustensa toinen painopiste on romantiikassa. Hänen tärkeä kiinnostuksenaiheensa on ollut kapellimestari Hermann Levi, joka oli Brahmsin ystävä ja merkittävä Wagnerkapellimestari. Dreyfus on julkaissut myös Mozartia, Brahmsia ja Wagneria koskevia tieteellisiä tekstejä. Hakuaika mestarikurssille päättyy Hakemukset osoitetaan assistentti Terhi Jääskeläiselle Hakijan on esitettävä lyhyt (n. 150 sanaa = puoli liuskaa) englanninkielinen abstrakti taiteellisen tutkintonsa aiheesta ja ilmoitettava, mitä musiikkia hän haluaa kurssilla soittaa. Hakijat valitaan ja heille ilmoitetaan hyväksymisestä tämän jälkeen. Terhi Jääskeläinen p Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on syyskuusta 2005 lähtien mahdollisuus opiskella uudessa maisteriohjelmassa. Ohjelman hakuaika alkaa tammikuussa 2005 ja päättyy Nykyaikainen teknologia ja uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat musiikin vaikutusten yhä tarkemman tutkimisen. Music, Mind and Technology maisteriohjelman tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat musiikin vastaanottamisen ja kognition nykytutkimuksen pääkysymyksiin, musiikkiteknologisten sovellusten metodeihin ja välineisiin, sekä antaa valmiudet empiirisen tutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin. Opinnoissa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja vasta valmistuneita studiotiloja. Ohjelman laajuus on 120 ECTS-pistettä ja kokonaiskesto kaksi vuotta. Opetus tapahtuu englanniksi. Ohjelmaan voivat hakea musiikin, mielen ja teknologian yhteyksistä kiinnostuneet henkilöt, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkintoa vastaavat opinnot soveltuvalta alalta. Myös ammattikorkeakoulussa suoritetut soveltuvat opinnot hyväksytään. Soveltuvia aloja ovat mm. musiikkitiede, -kasvatus, -teknologia, akustiikka, etnomusikologia, taideaineet, kulttuurintutkimus, mediatutkimus, multimedia, psykologia, kognitiotiede, filosofia ja tietojenkäsittelytieteet. Hakijoilta odotetaan musiikinteorian ja akustiikan perusteiden tuntemusta sekä todistettavaa riittävää englannin kielen taitoa. Lisätietoja ja hakulomake: MMT:n johtaja: Petri Toiviainen p s-posti: ptoiviai@cc.jyu.fi 16

17 Sannäs 2005: sävellyskurssi ja -workshop Sannäs 2005: masterclass & workshop for composers Ensi kesänä ( ) järjestetään perinteinen sävellyskurssi Porvoon lähellä sijaitsevassa Sannäsissä Avantin! Suvisoiton yhteydessä. Sävellyskurssin opettajina toimivat Jouni Kaipainen ja Magnus Lindberg. Kurssin yhteydessä järjestetään lisäksi sävellysworkshop, johon kurssille osallistujat säveltävät 1-2 minuutin mittaisen kamariorkesteriteoksen. Avanti! harjoittaa ja kantaesittää teokset Esa-Pekka Salosen johdolla konsertissa osana Suvisoiton ohjelmaa. Sävellyksissä käytettävä kokoonpano ja muut ohjeet ilmoitetaan kurssille valituille säveltäjille myöhemmin. Kurssille haku on vapaa, mutta se on suunnattu pääasiassa sävellyksen ammattiopiskelijoille. Kurssin kustannukset pyritään kattamaan suurimmaksi osaksi apurahoin, tosin pienehkö osallistumismaksu saattaa olla mahdollinen. Kurssille haetaan lähettämällä vapaamuotoinen hakemus, josta ilmenee kokemus orkesterille kirjoittamisesta sekä aikaisemmat osallistumiset Sannäsin sävellyskurssille. Lisäksi on suositeltavaa laittaa hakemuksen liitteeksi ansioja teosluettelo. Ilmoittautumiset (mieluiten sähköpostilla) ja tiedustelut mennessä: Tomi Räisänen (tomi.raisanen@iki.fi), puh Postiosoite: SANNÄS 2005, c/o Tomi Räisänen, Ojaniituntie 11 D, Klaukkala. From June 27 to July 1, 2005 there will be organised a composition masterclass by Jouni Kaipainen and Magnus Lindberg in Sannäs (near Porvoo). Also a composer s workshop will be arranged. For more information, please contact before February 4, 2005: Tomi Räisänen (tomi.raisanen@siba.fi), tel Mailing address: SANNÄS 2005, c/o Tomi Räisänen, Ojaniituntie 11 D, Klaukkala. Sibelius-Akatemian avoin yliopistoopetus kevätlukukaudella 2005 Helsingissä: Musiikkipedagogiikan perusteita Johdatus musiikkiterapiaan (2 ov) Johdatus musiikin didaktiikkaan (1 ov) Musiikkikasvatuksen historia (1 ov) Musiikkipedagogiikan erityiskysymyksiä (1 ov) Erilliset opintojaksot: Body percussion/kehorytmiikan jatkokurssi (2 ov) Pilates/ kehonhallintaa muusikoille (1 ov) Jazzlaulun workshop/perusteet (2 ov) Jazzyhtyelaulun workshop/perusteet (2 ov) Musiikin perusteet verkkokurssi (3 ov) Ilmoittautuminen opetukseen ja alkutesteihin on jo käynnissä. Soita ja kysy vapaita paikkoja p tai SibA:n opiskelijoille ja henkilökunnalle 50% alennus opintomaksuista. Tarkempia tietoja opetuksesta saat www-sivuiltamme ( opinto-oppaastamme (talojen palvelupisteissä) tai toimistostamme Mari Karjalaiselta, p ja Katriina Haveriselta, p

18 Kevään 2005 atk-yhteiskoulutus Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Valtion taidemuseon henkilöstön atk-koulutuksen ohjelma Lyhyesti perustellut ilmoittautumiset lähetetään sähköpostissa Kimmo Salmiolle, Mitä aiemmin ilmoittautuu, sitä varmemmin pääsee haluamalleen kurssille. Hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostilla. Lopullinen vahvistus lähetetään noin viikkoa ennen kurssia. Kurssin hinta on n euroa/pv. Opettajien osallistumismaksut maksetaan keskitetysti. Muun henkilökunnan on ennen ilmoittautumista sovittava asiasta yksikön johtajan, toimialavastaavan tms. esimiehen kanssa. Muun henkilökunnan kurssimaksu laskutetaan toimialalta tai yksiköltä. Kurssi pidetään kunakin päivänä klo Kurssin nimen jälkeen on WWW-osoite kurssin sisältöön. Kysy myös muita kursseja (esim. PageMaker, InDesign, FileMaker, GoLive, verkko-opiskelukurssit, A-, AB-, ECDL-ajokortit) PhotoShop/Elements peruskurssi Excel syventävä jatkokurssi Word asiakirjojen luonti ja hallinta Excel peruskurssi PhotoShop jatkokurssi Windows kansioiden luonti ja tiedostojen tallennus ja sähköposti sekä Internet PowerPoint peruskurssi Acrobat sähköiset asiakirjat (pdf) Dreamweaver peruskurssi Word jatkokurssi Dreamweaver jatkokurssi 18

19 29.4. Opastus web-sivujen suunnitteluun ja toteutukseen PowerPoint jatkokurssi PhotoShop/Elements peruskurssi Excel peruskurssi Acrobat sähköiset asiakirjat kurssi PowerPoint peruskurssi 19

20 Ilmoitustaulu MOVE (musiikin opetus ja tutkimus verkossa) järjestää TeknoDida tapahtuman Oriveden opistolla. Teknologia konservatorion opetussuunnitelmassa rehtori Janne Murto, Pop & Jazz Konservatorio Musiikin käyttö verkko-opetuksessa ja tekijänoikeudet projektipäällikkö Matti Jordman, Sibelius-Akatemia & VT Timo Syrjälä Musiikkikasvatusteknologian lehtori Juha Ojala, Oulun yliopisto julkaisuhanke Internet2, USA:n yliopistojen supernopea verkko musiikinopetuksessa johtaja (Technology and Information Systems), Tom Snook, NWS/Miami Musiikkikoulu Grooven uudet kujeet muusikko Aarne Himberg Teknologia musiikinopettajien koulutuksessa lehtori Mikko Myllykoski, Jyväskylän yliopisto Uuden teknologian hyödyntäminen luokkaorkesteri- ja bändiopetuksessa musiikinopettaja Arto Joutsimäki, Keravan keskuskoulu DJ työnsä ääressä DJ Orkidea alias Tapio Hakanen ja Niko Nyman Demostudion pohjapiirros tuottaja Silja Suntola, Sibelius-Akatemian koulutuskeskus Oppimisalustat musiikinopetuksessa tutkija Miikka Salavuo, Jyväskylän yliopisto DJ:n rooli bändisoitossa ja yhtyeessä -workshop muusikko Teppo Mäkynen Acid, Band-in-a-Box, Encore, GarageBand, Guitar Pro ja Reason sovellukset musiikinopetuksessa Mukana myös maahantuojia ohjelmistoineen ja kovoineen. Lisäksi touhupisteissä sähkörummut, kitaraefektit, softaa, pelejä ym. Lisätietoja: Matti Ruippo