Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2004"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2004 Uudenlaista visuaalisen kulttuurin koulutusta s. 3 Jälkipuintityö terveydenhuollossa käynnistyi s. 4 OPIT oppilaan tueksi s. 8 Kaupunginjohtajan verkkokeskustelu s.10 Täydennä osaamistasi s. 12 Metsäopistossa koulutetaan hirsirakentajia s. 16

2 2 Tapahtuma Kalenteri La 1.5. La 1.5. Su 9.5. PORI SINFONIETTAN VAPPUKON- SERTTI Promenadikeskus klo 15 KILOMETRIPYLVÄÄN VIHKIMINEN klo Vanha Helsingintie, (Outukummuntie/ Kuparintie) EUROOPPA-PÄIVÄ, järj. Promenadi-Pori ry. kävelykatu Elinikäinen oppiminen Pori 2008 ohjelman henkilöstöpoliittisen osan johdanto-osassa on seuraava, pitkän ja syvän pohdinnan tuloksena syntynyt kannanotto: Kaupunki turvaa riittävän, osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön saamisen ylläpitämällä ja kohentamalla hyvän työnantajan mainetta. Tämän pyrkimyksen edistämiseksi on kirjattu tärkeimmät periaatteet, joita kaupunki työnantajana noudattaa ja toimenpiteet, jotka se käynnistää. Yksi jälkimmäisistä on seuraava: Kaupunki työnantajana lisää sisäistä koulutusta ja tukee henkilöstön jatkoopintoja. Henkilöstön osaamisen parantamiseksi virastoissa ja laitoksissa on tehty työtä vähintäänkin tyydyttävästi. Eroja virastojen ja laitosten välillä niin tarpeiden kuin koulutuksen laajuudenkin puolella tietysti on. Myös henkilöstöosaston vastuulla olevaa koko organisaation sisäistä koulutusta ja henkilöstön jatko-opintoja on kyetty joltisestikin viemään eteenpäin. Esimerkiksi kelpaavat lisensiaatti- ja tohtoriopintojen stipendijärjestelmä, eräät huolella suunnitellut koulutusohjelmat sekä yleinen myönteinen suhtautuminen jatko-opintoihin osallistumiseen. Mainittu stipendijärjestelmä on maassamme ainutlaatuinen ja sitä onkin ilahduttavan runsaasti käytetty hyväksi. Pari vuotta sitten valmistui parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietintö. Työryhmän tehtävänä oli laatia selvitys ja tarvittavat ehdotukset sekä omaehtoisen että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kehittämisestä. Työryhmän yhtenä erityistehtävänä oli tehdä ehdotuksia elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvan aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Tämän tehtävän suorittamisessa oli otettava huomioon mm. väestön koulutustason ja ikärakenteen kehitys, työelämän osaamistarpeet, työvoiman saamisen turvaaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan monet vaikutukset. Kyky oppia on ihmislajille ominainen piirre. Ihminen kykenee oppimaan kokemuksistaan ja näin muuttamaan toimintaansa entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Oppiminen on myös tietojen kartuttamista muistiin ja näiden tietojen käyttämistä toiminnan muuttamiseen. Elinikäisellä oppimisella taas tarkoitetaan uuden oppimista yksilön koko elämänkaaren aikana. Toimintaympäristön jatkuva muuttuminen ja sen rinnalla niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin voimakas halu sopeutua muutokseen edellyttävät mahdollisuuksia nuoruusiässä hankittujen perustietojen ja taitojen täydentämiseen. Elinikäinen oppiminen ei siis nimensä mukaisesti rajoitu pelkästään aikuisiällä opiskeluun, vaan vankka perusta myönteiselle suhtautumiselle uuden oppimiseen luodaan jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Porissa mahdollisuudet elinikäisen oppimisen harrastamiseen ovat vallan mainiot. Niinpä virastojen ja laitosten toimivan johdon kaiken muun tekemisen ohella tulisi motivoida henkilöstöään itsensä kehittämiseen ja henkilökohtaisen osaamisen parantamiseen. Edellä mainitsemani aikuiskoulutustyöryhmä on asettanut tavoitteen, jonka mukaan jokaisella kansalaisella tulee olla vuosittain mahdollisuus 1-2 viikon koulutusjaksoon ja perusteellisen osaamisen uudistamiseen vuoden välein. Siinä on omalle henkilöstöhallinnollemme tavoitetta riittämiin. Henkilöstöosasto on piakkoin palkkaamassa uutta koulutussuunnittelijaa. Lähden siitä, että hänen ensimmäinen isompi tehtävänsä on elinikäisen oppimisohjelman valmistelu omaa henkilöstöämme varten. Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja Uusi yhteinen toimisto Höövelille ja matkailutoimistolle Yhteispalvelupiste Hööveli ja Porin matkailutoimisto ovat muuttaneet kävelykadulle Promenadikeskukseen huhtikuussa. Toimisto on entisissä Pizza Hutin tiloissa osoitteessa Yrjönkatu 17. Toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-17 ja myös lauantaisin klo Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat ennallaan. Höövelin faksinumero on nyt sama kuin matkailutoimistonkin eli Ke LUENTO; tutkija Leena Koivisto: Sammallahdenmäki Unescon maailmanperintö kohteena Satakunnan Museo klo 18 To 13.- ELEKTRONIIKAN VALMISTUS 2004 Pe KONFERENSSI, Porin yliopistokeskus Pe 14.- SENIORIMESSUT, Satakunnan Messut Oy La Porin urheilutalo La 15.- Su To La Ti Ke Su Pe 4.- la 5.6. La 5.6. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAPÄI- VÄT järj. Suomen Kuntaliitto Ti 8.- ke 9.6. Su Pe 18.- Su Pe 16.- Su NUORTEN JALKAPALLON 85-JUHLA TURNAUS Pihlavan kenttä 15. NAISTEN KEVÄTKIRMAUS järj. kaup. vapaa-aikavirasto Porin Karhuhalli klo 13 LASTEN TYÖPAJA; Rakenna maja! Rakennuskulttuuritalo Toivo klo KESÄKUKKIEN MYYNTIPÄIVÄ järj. Satakunnan Vihertietokeskus ja puistotoimi, Satakunnan Vihertietokeskus, Kirjurinluodontie 6 klo NÄYTTELY; kuvataideopettajia Riikasta PORTAIT GALLERIA, Antinkatu 33 A YÖLAULAJARETKI KÄVELYRETKI KAUPUNGIN LIEPEILLÄ, kokoontuminen Etelärantaan Polyfonia patsaan luokse pe klo 22, kävelyretken pituus n. 10 km, paluu la n. klo MAAILMAN YMPÄRISTÖPÄIVÄN PIHAJUHLA Luontotalo Arkki klo SATAPYÖRÄILYTAPAHTUMA, harrastepyöräily ja rullaluistelutapahtuma, reitti Porin, Ulvilan, Kullaan ja Harjavallan alueella, matkan pituus 25, 35 tai 70 km lähtö Herralahden koululta klo 10 KANSAINVÄLINEN KARTINGKILPAI- LU Viking Trophy, järj. Porin FK-kerho Porin FK-rata, Viasvesi, Hiittenmäki 20. SATAKUNNAN KANSANSOUTU La 17.- ANTIIKKI, TAIDE- JA KERÄILYMES- Su SUT Porin Lyseon liikuntasali klo La 17.- Su La 14.- Su To 19.- Su To 19.- Su KANSAINVÄLINEN PORIN JAZZFESTIVAALI AKT-KESÄPÄIVÄT, urheilukeskus ja Pori Delta Arena 5. PORI FOLK KANSAINVÄLINEN KULTTUURIFESTIVAALI PORI FIESTA VIINIFESTIVAALI, Eetun aukio La 28.- PUUTARHAMESSUT Piha olohuoneeksi Su Hanhiluoto, Kirjurinluodontie 6 klo Pe 3.- Su 5.9. PORIN XVI SILAKKAMARKKINAT, Porin jokiranta Vasemmalta TaiK Porin yksikön johtaja Anne Koskinen, tuntiopettaja Reijo Kupiainen, professori Anita Seppä ja osastosihteeri Satu Koski. Uudenlaista Taideteollinen korkeakoulu on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto. Se on alansa suurin korkeakoulu Pohjoismaissa ja yksi arvostetuimpia koko maailmassa. Vuonna 1871 perustettu oppilaitos on omalla alallaan koulutuksen ja tutkimuksen vahva edelläkävijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. visuaalisen kulttuurin koulutusta Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kultkoulujen ja muiden visuaalisen kulttuu- medioiden ja viihteen muotoja onpa messa ja ulkomailla toimivien korkea- uusia visuaalisen taiteen, ympäristön, tuurin Porin yksikkö on rin kentällä vaikuttavien organisaatioiden, kyseessä sitten visuaalinen nykytaide, toiminut vuodesta 2002 ja se tarjoaa Taideteollisen korkeakoulun tutkinto- vaatimusten mukaista opetusta. Opintoja voi suorittaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai opintokokonaisuuksina. Lisäksi yksikkö toimii alansa asiantuntijaorganisaationa ja aktiivisena yhteistyökumppanina Satakunnan alueen kehittämisessä. Alusta lähtien Taideteollisen korkeakoulun toiminta on luontevasti nivoutunut kiinteäksi osaksi Porin yliopistokeskusta täydentäen alueen koulutustarjontaa. Samoin jo alusta oli selvää, että opetuksen ja tutkimuksen tulee yhtäältä palvella paikallisia tarpeita mutta toisaalta vastata myös valtakunnalliseen koulutustarpeeseen unohtamatta taideteollisen alan kansainvälisyyttä ja monitieteisyyttä. yhdistysten ja yritysten kanssa. Näistä lähtökohdista lähdettiin suunnittelemaan myös uutta syksyllä 2004 alkavaa taiteen maisterin tutkintoon johtavaa kaksivuotista koulutusohjelmaa. Maisteriohjelma on luotu vastaamaan niihin koulutuksellisiin haasteisiin, joita visuaalisen kulttuurin muutokset ovat tuoneet mukanaan viime vuosikymmenten aikana. Koulutusohjelma on sisällöltään ainutlaatuinen eikä vastaavaa kokonaisuutta ole tarjolla missään muualla Suomessa. Jo tämän kevään aikana maisteriohjelma on osoittanut tarpeellisuutensa. Ennakkokyselyt, hakemusten lukumäärä ja taso osoittavat, että Suomeen on tällaista koulutusta todella kaivattu. Taideteollisen korkeakoulun Porin yksikön tarjoama koulutus yhdistää uudella mainoskuvasto, imagot ja brändit, uusmedia ja digikulttuuri, pelit, rakennettu kaupunkiympäristö tai ruumiin ja pukeutumisen estetiikka. Porin yksikön opetuksessa hyödynnetään ennakkoluulottomasti useiden eri alojen ajankohtaista erityisosaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perinteisten taideopintojen ja työskentelymallien sijaan painotetaan sellaisia yhteiskuntaan, populaarikulttuurin, teknologiaan ja kaupallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja käytäntöjä, jotka ovat tulleet viime vuosikymmeninä osaksi visuaalisen nykykulttuurin ammattilaisten toimenkuvaa. Nämä ovat kysymyksiä, jotka koskettavat ja kiinnostavat myös kaupungin palveluksessa toimivia henkilöitä. Monialaisuuden haasteisiin visuaalisen kulttuurin opinnot vastaavat mahdollisuudella Taiteiden ja tieteiden väliselle Alueellinen vaikuttavuus on yksi visuaalisen kulttuurin Porin yksikön tavoitteista - vuorovaikutukselle Porin yliopistokeskus toiminnan tulee olla aidosti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. tar- joaa erinomaiset puitteet. Entisessä puuvillatehtaassa harjoitetaan opetusta ja tutkimusta taideteollisella, teknistieteellisellä, kaupallisella, yhteiskunnallisella ja humanistisella alalla ja aina yhä enemmän näiden kohtaamispisteissä. Lisäksi tehdään yhteistyötä Satakunnassa, muualla Suosekä tavalla kriittisen estetiikan teorian nykyteknologian ja ympäristön muutosten esiin nostamat visuaaliset ja kulttuuriset ongelmat. Visuaalinen kulttuuri on poikkitieteellinen ja kokeileva oppiaine, joka tutkii visuaalisen kulttuurin toimintatapoja ja muutoksia sekä rakentaa yksilöllisiä opin- tokokonaisuuksia. Pienen ja joustavasti toimivan yksikön etuihin kuuluu opiskelijan näkökulmasta katsottuna henkilökohtainen ohjaus ja suhde opetushenkilökuntaan katsomatta siihen, onko opiskelija tutkintoon johtavassa koulu- tuksessa, sivuaineopiskelija tai ylimääräinen opiskelija tarpeiden mukaan voidaan räätälöidä sopivia kokonaisuuksia. Opintojen alussa jokaiselle opiskelijalle luodaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jonka yhtenä lähtökohtaisena ajatuksena on, että oppiminen ja opiskelu ei tapahdu vain yliopiston seinien sisällä. Alueellinen vaikuttavuus on yksi visuaalisen kulttuurin Porin yksikön tavoitteista - toiminnan tulee olla aidosti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Visuaalisen kulttuurin Porin yksikön kouluttaa asiantuntijoita työelämän palvelukseen ja tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuksia jo työelämässä toimiville. Korkeatasoisen ja ajankohtaisen asiantuntijuuden vakiinnuttaminen edellyttää myös pitkäjänteistä tutkimustoimintaa. Siksi tutkijakoulutuksen kehittäminen on yksi yksikkömme suuria haasteita. Tieteellis-teoreettisissa ja taiteellistuotannollisissa hankkeissa yhteistyö alueen muiden organisaatioiden kanssa on voimavara, jota jatkossa haluamme entistä tehokkaammin hyödyntää. Anne Koskinen Johtaja Taideteollinen korkeakoulu Visuaalisen kulttuurin Porin yksikkö

3 4 5 Jälkipuintityö terveydenhuollossa käynnistyi Porissa ovat hallintokunnat sekä muut yhteistyötahot yhdessä järjestäneet psykososiaalista kriisityötä. Jälkipuinti -toiminta on henkilövaihdosten vuoksi hiipunut ja palvelua on voitu tarjota joko satunnaisesti tai viiveellä. Toiminnan tavoitteena on helpottaa arkielämän traumaattisen tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennaltaehkäistä myöhempiä stressireaktioita eli vähentää poissaoloja ja helpottaa paluuta takaisin työelämään. Traumaattisen tapahtuman kriteerit Traumaattisen tapahtuman keskeisin kriteeri on sen ajoittuminen ja yllätyksellisyys. Tapahtuma sattuu ilman ennakkovaroitusta, eikä siihen voida etukäteen valmistautua psyykkisesti. Se aiheuttaa ihmisen elämässä muutoksen, kriisin. Tapahtuman kontrolloimattomuus on myös usein täyttyvä kriteeri. Ihmiset, joita tapahtuma koskee, eivät yleensä voi vaikuttaa siihen mitä heille tapahtuu. Lisäksi tapahtuma muuttaa keskeisiä elämänarvoja, ja muutos voi olla niin suuri, että tavanomaiset psyykkiset puolustus- ja sopeutumiskeinot eivät riitä. Arkielämän traumaattisia kriisejä aiheuttavia tapahtumia ovat liikenneonnettomuudet, äkilliset kuolemat, tulipalot, itsemurhat ja itsemurhayritykset sekä väkivallan kohteeksi joutuminen. Traumaattisen kriisin kohdatessa jokaisella tulisi olla oikeus saada tukea. Jälkipuinti toteutuu OTO työnä Uusien jäsenten saamiseksi mukaan toimintaan ja koulutukseen tehtiin mm. sosiaali- ja terveystoimessa kartoitus elo-syyskuussa Terveystoimessa järjestettiin myös pieniä informaatiotilaisuuksia, joissa esiteltiin toiminnan periaatteita ja pyrittiin löytämään toiminnasta kiinnostuneet. Päivystysryhmän jäsenyys ei ole sidottu virkaan, vaan henkilö voi itse päättää, haluaako hän osallistua ryhmän toimintaan. Terveystoimessa päivystäjät tekevät jälkipuintityötä oman toimen ohella. Toimintaan käytetty aika katsotaan työajaksi. Työparit päivystävät arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Ryhmä käyttää itsestään nimitystä jälkipuintiryhmä, jotta se erottuu muista kriisityötä tekevistä ryhmistä. Jälkipuintitoiminta perustuu jälkipuintikeskusteluun. Istunto järjestetään, kun äkillisestä vakavasta onnettomuudesta on kulunut kaksi tai kolme päivää. Erityiskoulutusta tehtävään Psykososiaalista tukea ja palveluita koskevassa koulutuksessa annettiin sekä tietoja että taitoja. Samalla pyrittiin lisätään ryhmäläisten valmiuksia ja motivaatiota selvitä tästä vaativasta tehtävästä. Vaikka jälkipuintitoiminnan ohjeistus on kaavamainen ja selkeä, tarvitaan siihen riittävä erityiskoulutus. Onnettomuustilanteet ja traumaattiset tapahtumat ovat niin erilaisia, ja lisäksi tapahtumien käsittely vaihtelee keskusteluun osallistuvien henkilöiden mukaan. Koulutuksen tavoitteena on vaikuttaa myös ennalta ehkäisevästi sekä uhrien että auttajien haitallisiin stressioireisiin sekä vähentää vaikeiden häiriöiden vaaraa. Jälkipuintiryhmän kouluttajina toimivat psykologian tohtori, psykoterapeutti Eija Palosaari Seinäjoelta ja sairaalateologi Hannu Salonoja. Koulutusiltapäivät sisälsivät jälkipuintitoiminnan lähtökohdat ja perusteet sekä useita esimerkkejä käytännön auttamistilanteista niin pienen onnettomuuden kuin suuronnettomuuksienkin yhteydessä. Käytännön harjoituksia järjestettiin pienryhmissä ja ryhmän kouluttautuminen jatkuu edelleen. Istuntojen purku- ja ohjaustilanteita tullaan järjestämään säännöllisesti. Lisäkoulutus suunnitellaan tarpeen mukaan ja koulutusyhteistyötä tullaan kehittämään. Yhteistyöverkostoa kaivataan Jälkipuinti on vain yksi pieni osa psykososiaalista tuki- ja palveluverkostoa. Suuronnettomuuden yhteydessä psyykkiseen jälkihoitoon ja henkiseen tukeen tarvitaan laaja ammattilaisten sekä läheisten ja vapaaehtoisten verkosto. Kun yhteistyötahot suunnittelevat omat toimintaedellytyksensä suuronnettomuuden varalta ja nimeävät toimintoihin yhteyshenkilöt, voidaan ne suuronnettomuuden sattuessa liittää saumattomasti yhteen. Viime aikojen suuronnettomuuksissa on nostettu esiin sosiaali- ja terveyspalveluiden, kirkon henkinen huoltotyön sekä järjestöjen henkisen tuen ryhmien toimiva yhteistyö. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Porin vanhin omaishoitaja, Johannes Honkanen, täytti tänä keväänä 91- vuotta. Porin sosiaalikeskuksen kotipalvelun työntekijät kävivät tervehtimässä jo yli 30 vuotta vaimoaan hoitanutta Hannesta hänen merkkipäivänään. Johannes juhli työn - Lupasimme viime syksynä Johannekselle, että tulemme käymään hänen syntymäpäivillään. Hän kertoi omais-hoitajien joulukahvitilaisuudessa, että viime keväänä hänen 90-vuotispäivillään ei käynyt ketään, vaikka hän oli ostanut kakunkin vieraiden varalle, kotipalvelutoimiston sosiaalityöntekijä Sirkka Viren kertoo. Painoluokkani maailman vahvin mies Syntymäpäivävieraistaan ilahtunut Johannes hoitaa vaimoaan käytännössä yksin. Kotipalvelun työntekijät käyvät Honkasilla vain saunapäivinä antamassa peseytymisapua. Johannes hoitaa myös talouden jokapäiväiset asiat. Hän asioi pankissa, käy ruokakaupassa ja välillä poikkeaa Pihlavasta kaupungissa asti hoitamassa asioita. Lähes liikuntakyvytöntä vaimoaan hoitava Johannes ei pidä omaishoitajan työtä rankkana. Talvi- ja jatkosodan veteraani ja 32 vuotta Mäntyluodossa työskennellyt mies on tehnyt mielestään raskaampiakin töitä. - Vaimon hoitaminen on kevyttä satamahommiin verrattuna. Satama-aikoina sanoin huumorilla, että olen oman 91-vuotispäiviään ohessa painoluokkani maailman vahvin mies. Hauikseni ympäryskin oli 52 cm, Johannes myhäilee. Värikästä satamatyötä muistelemaan innostunut Johannes kertoo, miten satamassa näki joka päivä eri maalaisia vieraita. Itse työ oli raskasta eikä kukaan välttynyt kolhuilta ja loukkaantumisilta. Tarinat moneen kertaan kuullut Aune-vaimo tokaisee, että: Älä nyt Hannes koko elämänkertaas kerro ja niinpä keskustelun aihe vaihdetaan nykypäivän kuulumisiin. Päivä alkaa kaurapuurolla Johanneksen ja Aune-vaimon päivä alkaa joka aamu lautasellisella kaurapuuroa. Johannes herää kokkaamaan aamupalaa seitsemän aikoihin. Kaurapuuroannos on päivän tärkein ateria. Keitän puuron kattilassa, sillä mikrossa lämmitetty puuro ei ole yhtä maukasta, Johannes kertoo. Muutama kuukausi sitten Johannes kokkasi enemmän kuin aamun kaurapuurotankkauksella olisi pitänyt. Meille oli tulossa vieraita ja olin aamusta asti koko päivän keittiössä laittamassa ruokaa. Yhtäkkiä putosin polvilleni keittiön lattialle enkä päässyt millään ylös, vaikka kuinka yritin nousta. Minut vietiin sairaalaan, jossa vietin kolme päivää. Mitään vikaa minusta ei löytynyt lääkäri sanoi, että olin vain ylirasittunut eli väsyin liikaa, Johannes toteaa. Pihlavaan palveluiden läheisyyteen Honkaset asuivat vielä kolme vuotta sitten Kaanassa isossa omakotitalossa, jossa oli paljon portaita ja iso piha. Puutarhan hoito olikin yksi Johanneksen rakkaimmista harrastuksista. Honkasten ylpeyden aihe Kaanaan kodissa oli Suomen suurin alppiruusu, joka oli yli 6 metriä leveä. Ison omakotitalon jälkeen oli vaikea sopeutua pieniin tiloihin, mutta nyt tämä kerrostaloasunto tuntuu jo sopivalta, Johannes kertoo. Honkaset muuttivat Kaanaan omakotitalostaan Pihlavaan palveluiden lähei-,,vaimon hoitaminen on satamahommiin verrattuna kevyttä puuhaa, sanoo Johannes Honkanen. Omaishoidon tukea voidaan maksaa huonokuntoisen vammaisen, vanhuksen tai sairaan koton tapahtuvasta hoidosta. Hoidon tulee olla säännöllistä, useampia tunteja kestävää ja päivittäistä. Tarkoituksena on tukea sairaan tai vammaisen kotona asumista mahdollisimman pitkään. Omaishoidon tuki on veronalaista tuloa hoitajalle. Alle 65-vuotiaalle hoitajalle tuki kerryttää eläkettä. syyteen. Paikallinen pankki ja kauppias saavatkin kiitosta Johannekselta. Sekä pankissa että kaupassa on hyvä palvelu. Ja kaupasta löytyy välillä hyviäkin tarjouksia, hintatietoinen Johannes hymähtää. Myös Aune on tyytyväinen mieheltään saamaan omaishoitopalveluun. Tosin Johannes sanoo, että välillä vaimo kehuu ja välillä moittii. Jos vaimo valittaa esimerkiksi asti- Porissa työskentelee tällä hetkellä noin kolmesataa omaishoitajaa. Heistä 160 on yli,, 65-vuotiaan ikäihmisen omaishoitaja. Porin kotipalvelutoimistosta kerrotaan, että yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuen hakemuksia on jonossa parisen kymmentä. Hakemusten käsittely on nopeutunut tänä keväänä, sillä kotipalvelutoimisto sai helmikuussa toisen työntekijän tekemään omaishoidon tukeen liittyviä päätöksiä ja kotikäyntejä. Uusia hakemuksia tulee koko ajan, mutta ne pystytään käsittelemään varsin nopeasti, kertoo oiden puhtaudesta, tokaisen vain, että aikaisemmin kotipalveluohjaajana tiskaa itte, Johannes hymyilee ja katsahtaa vaimoaan, joka naurahtaa asian ole- kotipalvelutoimistosta. työskennellyt Helena Ilkka van näin. Opeteltavaa uudessa tehtävässä riittää, mutta parin kymmenen vuoden kokemus kotipalvelutyöstä sekä avoin asenne auttavat, Helena Ilkka naurahtaa. Teemu Eskola Porin sosiaalikeskus Kerta ei riitä Vuodesta 2001 lähtien on Porin koululaisten keskuudessa tehty tutkimusta yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa hammaskarieksen ehkäisykeinoista. Tutkimuksen alussa tehty kysely osoitti, että vain vajaa puolet kyselyyn vastanneista lapsista ja heidän vanhemmistaan harjaa hampaansa kaksi kertaa päivässä, loput ainoastaan kerran päivässä tai harvemmin. Lisäksi on tiedossa, että suomalaiset ovat mm. eurooppalaisessa vertailussa laiskimpia hampaiden hampaiden harjaajia ylipäätään. Näistä syistä Porin terveysviraston hammashuollossa valittiin vuoden 2004 teemaksi: KERTA EI RIITÄ, HARJAA HAMPAAT KAKSI KERTAA PÄI- VÄSSÄ. Ajatuksena on iskostaa tämä yksinkertainen sanoma mahdollisimman monen porilaisen mieleen. Kampanja käyntiin Harjausteemaan liittyen jalkauduimme neljään suurimpaan kauppaliikkeeseen Euromarket- tiin, Citymarkettiin, Prismaan ja Sokokseen antamaan asiakkaille opastusta hampaiden hoidossa. Varauduimme antamaan opetusta hampaiden harjauksessa, tikutuksessa ja lankauksessa sekä vastaamaan kaikenlaisiin hampaiden hoitoa koskeviin kysymyksiin. Liikkeissä meidät otettiin erittäin innostuneesti vastaan. Käyntiimme liittyen kukin kauppa oli järjestänyt erilaisia tarjouksia hammasharjoista ja tahnoista eräs jopa 15 % alennuksen kaikista suun hoitoon liittyvistä tuotteista. Yhteistyö toimi siis todella mallikelpoisesti. Kauppaliikkeissä hammashuollon ryhmä otettiin erittäin innostuneesti vastaan ja yhteistyö toimi todella mallikelpoisesti. neitä, koska valikoimat ovat niin laajat. Myös mainokset lupaavat usein kaikenlaisia ihmetuloksia. Meille olikin yllätys, että valkaisevien tahnojen suosio on niin suuri ja että monet olivat tottuneet hankkimaan keskikovan harjan. Antamamme opastuksen perusteella usea asiakas osti kuitenkin pehmeän harjan ja vaihtoi tahnansa perusfluoritahnaan. Hankalia kysymyksiä ei juurikaan esitetty, vaikka olimme niitä etukäteen vähän pelänneet. Vanhemmat toivat jopa lapsiaan luoksemme, jotta me vakuuttaisimme heille, että hampaat pitää harjata kaksi kertaa päivässä ja karkkipäivä on edelleen hyvä tapa. Kampanjaa varten suunniteltu T-paitamme kiinnosti monia ja niitäkin olisi haluttu ostaa. Tiedotusvälineet, mm. paikalliset sanomalehdet ja Yle Satakunnan Lounais-Suomen alueuutiset kiinnostuivat kampanjastamme kiitettävästi ja kävivät haastattelemassa meitä tempauksen aikana. Ilpo Pietilä ja hammashuollon ehkäisyryhmä Näyttöön perustuva hoitotyö Neuvoja ja tietoa Asiakkaat kysyivät neuvoa varsinkin harjojen ja tahnojen valitsemisessa. Monet olivat kokeneet vaikeaksi valita oikeita väli- Lain mukaan potilailla on oikeus saada tietoa hoidostaan, hoitoa koskevista vaihtoehdoista sekä eri vaihtoehtojen eduista ja haitoista. Heillä on oikeus hyvään kohteluun ja itsemääräämiseen. Edelleen Suomen perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Potilaat ovat nykyään tietoisia näistä erilaisista oikeuksistaan ja edellyttävät, että terveydenhuollon työntekijöillä on valmiudet vastata heidän odotuksiinsa ja tarpeisiinsa. Terveydenhuollon työntekijöiltä puolestaan edellytetään jatkuvaa oman osaamisensa päivittämistä ja kehittämistä. Toiminnan terveydenhuollossa tulee olla yleisesti hyväksyttyä ja perusteltua, jota hyväksyttävyyttä säätelevät osin edellä mainitut lait, ohjeistukset ja normit. Lisäksi tie- tutkittu don, johon toiminta perustuu, on oltava luotettavaa ja pätevää. Nämä haasteet ovat luoneet vaatimuksen kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Mitä on näyttöön perustuva hoitotyö? Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon käyttöä hoitotyössä. Näyttöön perustuva hoitotyö ottaa huomioon potilaan näkemykset ja terveydenhuollon työntekijän osaamisen ja kokemuksen. Näyttöön perustuva hoitotyö sisältää tutkimukseen perustuvan tiedon, potilaan näkemyksen hoidostaan ja terveydenhuollon työntekijän kokemuksen ja asiantuntijuuden. Näyttöön perustuvaan hoitotyöhön kuuluvat myös käytössä olevat resurssit, joita ovat muun muassa henkilöstön määrä, laitteet ja tilat. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä työntekijä tekee asiakkaan tieto päätöksenteon tueksi hoitotyössä Terveydenhuollossa toiminnan ja päätöksenteon tulee perustua tieteellisesti tutkittuun tietoon. Tieteellisen tiedon lisäksi tarvitaan koulutuksessa hankittuja taitoja ja kokemusta sekä potilaan kokemusten ja toiveiden huomioimista. Näyttöön perustuva hoitotyö sisältää tieteellisen tutkimuksen antaman näytön hyväksi havaitun toimintanäytön hoitotyöntekijän ja potilaan kokemukseen perustuvan näytön. ja potilaan hoitoa koskevat päätökset siten, että päätös siitä miten hoidetaan tai minkälaisia hoitomenetelmiä käytetään, perustuu tieteellisistä tutkimuksista saatuun tietoon, toimivaan ja hyväksi todettuun käytäntöön sekä työntekijän kokemukseen. Lisäksi otetaan huomioon potilaan mielipide esimerkiksi siitä, miten hoito tulisi järjestää tai millaista tukea tai apua hän tarvitsisi, jotta hoidossa tehtävät ratkaisut tukevat hänen kykyään hoitaa itse itseään tai edistävät hänen paranemistaan tai terveyttään. Toteuttamisen edellytyksiä ja esteitä Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää terveydenhuollon työntekijöiltä muun muassa valmiuksia hyödyntää tutkimusten avulla saatua tietoa hoitotyössä. Työntekijän on osattava lukea tutkimusraportteja ja erilaisia tieteellisiä artikkeleita. Oikean ja tarvittavan tiedon löytäminen edellyttää tiettyjä tietotekniikan perusvalmiuksia ja olemassa olevia tietokantoja sekä taitoa kohtalaisen nopeasti löytää etsimänsä tieto Nykyään sosiaali- terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa tulevat terveydenhuollon työntekijät saavat valmiudet tieteellisten tekstien lukemiseen ja tiedonhankintaan koulutuksensa aikana. Osa työelämässä jo olevista on itse hankkinut tieteellisiä valmiuksia esimerkiksi täydennyskoulutuksella. Koulutusta kuitenkin tarvitaan edelleen. Näyttöön perustuvan hoitotyön vakiinnuttamisen esteinä pidetään työelämässä vallitsevaa kiirettä, työntekijöiden määrää sekä sitä, että tieteellisiä artikkeleita ei ole helposti ja nopeasti saatavilla. Esteenä voi olla myös kyky tunnistaa ja myöntää, että hoitokulttuurin on muututtava. Terveydenhuollon työntekijöillä on nyt mahdollisuus tarttua tilaisuuteen ja tehdä muutos mahdolliseksi, mutta siihen he tarvitsevat johdon vahvan tuen. Miltä näyttää tulevaisuus? Näyttöön perustuva hoitotyö on kuitenkin vahvasti tulossa. Lääketieteessä on jo olemassa lukuisa määrä Käypä hoito suosituksia lääketieteellisiin ongelmiin. Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon. Niiden toivotaan esimerkiksi parantavan hoidon laatua ja vähentävän käytännössä esiintyvää eri hoitomuotojen kirjavuutta. Käypä hoito suositukset eivät kuitenkaan kata hoitotyön ongelmia. Suomen sairaanhoitajaliitto onkin perustanut hankkeen, jossa tavoitteena on laatia suosituksia hoitoyön ongelmille. Näyttöön perustuvan hoitotyön juurruttaminen käytäntöön edellyttää kaikilta terveydenhuollossa toimivilta yksittäisiltä hoitotyöntekijöiltä, johtajilta ja opettajilta sekä tutkijoilta laajaalaista yhteistyötä ja sitoutumista näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Hoitotyön käytännön on muututtava. Työssä on olta- va aikaa pätevän tiedon etsintään, sopivat ja ajanmukaiset tiedonhankintaan tarvittavat välineet, taitoa lukea tieteellisiä raportteja sekä aikaa ottaa huomioon potilaan kokemus ja odotukset. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää, että myös hoitotyössä on käytettävä erilaisten toimien ja ratkaisujen tukena tutkimustuloksia. Hoitotyön on tulevaisuudessa perustuttava entistä vahvemmin tutkimuksen avulla tuotetuille tosiasioille. Eräässä englantilaisessa hoitotyön lehdessä todetaankin, että hoitajat jäävät yksin ja vaille vaikutusvaltaa, elleivät he onnistu liittämään näyttöön perustuvaa toimintaa hoitotyöhön. Eila Hirvonen Yliopettaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Pori

4 6 7 Pori perehdyttää ystävyyskaupunkeja EU asioihin Päästökauppa Euroopan Unionin jäsenyyden myötä yhteistyö on lisääntymässä. Rahoitusten hyödyntämistavat ja kaupungin hallinnollinen malli kiinnostavat Riikassa ja Egerissä. Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995, Pori oli edelläkävijöitä. Jo edellisen vuoden lopulla unioniin liittyvistä asioista vastaamaan palkattiin henkilö. Myöhemmin muut kaupungit Suomessa ovat hyödyntäneet samaa mallia ja nyt Porin esimerkkiä seurataan ulkomaillakin. Tulevana vappuna EU:n jäseniksi liittyvät mm. Unkari ja Latvia ja Porin ystävyyskaupungit näissä maissa, Eger ja Riika ovat tutustuneet EU-käytäntöihin Porissa. - Riikassa on jo toteutettu meiltä siirrettyä hallinnollista mallia, jossa hankevalmistelut hoidetaan keskitetysti yhdessä paikassa. Samaan ollaan ilmeisesti menossa myös Egerissä, kertoo EU-koordinaattori Kristian Vainio Porin elinkeinokeskuksesta. Kokemusten vaihtoa ja koulutusseminaareja Riikasta Porissa vieraili iso delegaatio ennen joulua ja latvialaisia oli mukana myös Promenadikeskuksessa järjestetyssä EU-rahoituksen koulutuspäivässä. Kristian Vainio on vastaavasti käynyt Riikassa tutustuttamassa kaupungin avainhenkilöitä EU:n hankemaailmaan. - Suurinta kiinnostusta Latviassa ja Unkarissa on herättänyt Porin kaupungin päätöksentekojärjestelmä EU-asioissa. Esimerkiksi se, miten meillä budjetoidaan ja arvioidaan omarahoitusosuudet, Vainio selvittää. Tulevaisuudessa kokemusten vaihdon ja koulutustilaisuuksien lisäksi ystävyyskaupunkien kanssa tullaan tekemään myös hankeyhteistyötä. Egerin valtuuskunta tutustui unionin käytäntöihin Maalis-huhtikuun vaihteessa Poriin saapui 15 hengen valtuuskunta ystävyyskaupunki Egeristä Unkarista. Noin asukkaan Eger sijaitsee Koillis-Unkarissa, reilun 120 kilometrin päässä Budapestista. Eger tunnetaan parhaiten kauniista barokkirakennuksistaan, viineistään ja kylpylöistään. Porissa valtuuskunta vieraili Egerin talousasioista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan, Rafael Szántósin johdolla. Porissa vierailleeseen valtuuskuntaan kuului virastojen päälliköitä useista Egerin hallintokunnista. Ystävyyskaupunkien suhde on välimatkasta huolimatta säilynyt intensiivisenä jo 30 vuotta. Unkarin EU-jäsenyyden myötä yhteistyö tuskin tulee ainakaan hiipumaan. Tällä kertaa Porin vierailulla opiskeltiin EU-käytäntöjä ja tutustuttiin rahoitusten hyödyntämiseen. - Unioniin liittyminen merkitsee Unkarissa monien uusien asioiden oppimista, joten ystävyyskaupungin apu on tarpeen. Suomessa EU-käytännöt on ymmärretty hyvin. Lobbaus Brysselissä ja rahoituksen hakeminen erilaisiin hankkeisiin hallitaan täällä, kertoo Egerin kansainvälisyysvastaava Gábor Törocsik. Positiivisia kokemuksia Ryhmän jäsenet yhtä lukuun ottamatta vierailivat ensi kertaa Porissa ja vastaanotto sai kehuja. - Ihmiset ovat täällä oikein mukavia eikä hieman kylmä sääkään sen vuoksi haittaa, toteaa Gábor Törocsik. Taisimme sitä paitsi tuoda kevään mukanamme Unkarista, jatkaa hän aurinkoisessa säässä. Porissa vieraiden tiiviiseen kolmen päivän ohjelmaan kuului mm. tutustuminen Promenadi- Porin kehityssuunnitelmiin. Tutustumassa käytiin Satakunnan ammattikorkeakouluun, Yrityspalvelu Enteriin ja Satakuntaliittoon. Yritysvierailuja tehtiin Sampo- Rosenlewin puimuritehtaalle sekä PrizzTech Oy:n ja Pori Jazzin organisaatioihin. - Esimerkiksi Promenadi-Porin kehittämishankkeen esittely antoi kaupunkimme johtohenkilöstölle tärkeää käytännön tietoa EU-hankkeista, Törocsik kertoo. Osa egeriläisistä vieraili myös Porin teatterissa katsomassa Tsehovin Kirsikkapuisto-näytelmän sekä The Beatles Storyn. - Yhteistyö laajenee myös kulttuurin saralle, kun kaupunkiemme teatterit alkavat tehdä yhteistyötä vielä tänä keväänä, Törocsik paljastaa. Kreetta Haaslahti Kuva: Kreetta Haaslahti mitä ja miksi tavoitteena ilmastomuutoksen torjuminen Vuonna 1997 solmitun Kioton ilmastopöytäkirjan tavoitteena on saada teollisuusmaiden kasvihuonekaasujen päästöt vähenemään vähintään viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta tarkastelujaksoon mennessä. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjään 8 prosenttia. Tämä tavoite on edelleen jaettu EU:n sisäisessä taakanjaossa jäsenmaiden kesken siten, että Suomen tavoite on pitää päästönsä vuoden 1990 määrässä keskimäärin Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä sopimuskaudella Pöytäkirja pohjautuu vuonna 1992 Rio de Janeiron kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä solmittuun ilmastosopimukseen. Pöytäkirja ei sisällä päästövähennysvelvoitteita kehitysmaille. Se koskee kuutta kasvihuonekaasua, näistä hiilidioksidi on määrällisesti tärkein. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät heinäkuussa 2003 direktiivin Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmästä. Direktiivin avulla pyritään hillitsemään ilmastomuutosta ja täyttämään Euroopan unionin omat Kioton ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet ilmastomuutoksen torjumisessa. EU:n laajuisen päästökaupan ensimmäinen jakso on kolmen vuoden pituinen, käsittäen vuodet Päästökauppadirektiivin mukaan ennen vuotta 2008 jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärän on oltava johdonmukainen niiden toimien kanssa, joilla pyritään saavuttamaan EU:n taakanjaossa jäsenvaltioille sovitut tavoitteet. Suomes- sa vuosien tavoitteeseen pyritään kansallisessa ilmastostrategiassa määritellyin toimin. Keitä päästökauppa koskee Päästöjä aiheuttavat on jaettu kahteen ryhmään, päästökauppasektoriin ja eipäästökauppasektoriin. Nämä sektorit ovat päästöjen kokonaismäärältään lähes yhtä suuret. Päästökauppasektoriin kuuluvat lämpöteholtaan yli 20 MW:a suuremmat polttolaitokset (lukuun ottamatta ongelmajätteen- ja yhdyskuntajätteen polttolaitokset), öljynjalostamot, koksaamot, rautametallien tuotanto ja jalostus, tiettyä kapasiteettia suurempi mineraaliteollisuus sekä massan, paperin ja kartongin valmistus. Suomessa tämä koskee noin 150 yritystä, joissa on yhteensä 500 energiantuotanto- tai teollisuuslaitosta. Ei-päästökauppasektoriin kuuluvat mm. kemian teollisuus öljynjalostamoja lukuunottamatta, sellaiset polttolaitokset joiden lämpöteho on enintään 20 MW, liikenne, maaja metsätalous sekä kotitaloudet. Mitä päästökaupalla tarkoitetaan Päästöoikeuksien kauppa on oikeastaan järjestelmä, jolla taloudellisin perustein ohjataan ja rajoitetaan kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään. Päästöoikeuden yksikkö on hiilidioksiditonni (t CO 2 ) ja päästöoikeuden hinta ÿ/t CO 2. Kaikilla päästökauppasektoriin kuuluvilla on oltava vuoden 2005 alusta kasvihuonekaasujen päästölupa. Päästöluvan haltijoille myönnetään kansallisen jakosuunnitelman perusteella tietty määrä päästöoikeuksia. Jos yrityksen päästöt ylittävät sen saamien päästöoikeuksien määrän, on sen joko vähennettävä päästöjään tai ostettava markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Yritys voi myydä ylimääräiset päästöoikeudet tai säästää ne päästökauppajakson muina vuosina käytettäväksi. Mitä vaikuttaa Pori Energialle Pori Energia ja Porin Lämpövoima Oy eivät saa päästöoikeuksia niin paljon kuin energian tuottamiseen porilaiselle teollisuudelle, kaukolämpöön ja sähköön kaikkiaan tarvittaisiin. Pori Energian pitää ostaa päästöoikeuksia markkinoilta, tai Porin Lämpövoima Oy:n on pienennettävä hiilidioksidipäästöjen määrää. Päästöjen pienentäminen on mahdollista jos pystyttään kasvattamaan puupolttoaineen osuutta PLV:n Aittaluodon voimalaitoksella, todellisuudessa puun osuus on viime vuosina pienentynyt ja turpeen osuus kasvanut. Tämä osaltaan on aiheuttanut sen, että päästöoikeuksia ei saada tarvittavaa määrää. Mitä vaikuttaa sähkön ja lämmön hintaan Päästöoikeuksien hankinnasta aiheutuvat kustannukset kasvattavat sähkönja lämmönhankinnan kuluja ja ne joudutaan siirtämään asiakkaiden maksettavaksi. Ensimmäisen päästökauppajakson eli vuosien osalta päästöjen rajoittaminen on vähäistä ja vaikutukset myyntihintoihin pysyvät hyvin pieninä, saattaa olla, että eivät vaikuta ollenkaan. Kioton sopimuksen ensimmäisellä kaudella niukkuutta jaetaan jo huomattavasti enemmän ja vaikutukset myyntihintoihin tulevat näkymään sähkön ja lämmön hinnassa. Tässä vaiheessa todennäköisesti myös ei-päästökauppasektori saa osansa kannettavaksi ilmastomuutoksen torjumisesta kohoavana öljyn ja bensiinin hintana. Jouko Kataja Pori Energia Teknisessä palvelukeskuksessa puhaltavat uudet tuulet Henkilöstö avainasemassa Aktiivinen markkinointi ja viestintä on Tekniselle palvelukeskukselle paitsi lainsäädännön asettama velvoite myös erittäin tärkeä voimavara, jolla tuetaan yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Markkinoinnilla ja viestinnällä on tärkeä merkitys johtamisen eri tasoilla, sillä johtaminen perustuu monilta osin vuorovaikutukseen. Onnistunut viestintä onkin alusta alkaen osa kehitystä, jossa asiakeskeisestä johtamisesta siirrytään ihmisten ja prosessien johtamiseen. Teknisen palvelukeskuksen Musti-työryhmä (Markkinoinnin sekä ulkoisen ja sisäisen tiedotuksen työryhmä) on koonnut kattavan markkinointi- ja viestintästrategian, jossa on suunniteltu markkinoinnin ja viestinnän pääpiirteet vuoteen 2010 asti. Laaditun strategian pohjana ovat Teknisen palvelukeskuksen Pori strategia sekä kuntalaki ja eräät erityislait, jotka säätävät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä tiedottamisesta. Viestintä- ja markkinointistrategia on jo esitelty TPK:n johtoryhmälle, yksiköiden johtoryhmille ja yhteistyötoimikunnalle, jotka ovat ottaneet strategian vastaan positiivisesti, hyväksyneet sen ja nähneet sen olevan ohjenuorana Teknisen palvelukeskuksen uudistumiselle. Millainen sitten on Tekninen palvelukeskus tämän strategian pohjalta laaditun vision mukaan vuonna 2010? Asiakaslähtöinen TPK Vuonna 2010 Teknisessä palvelukeskuksessa on sisäistetty täysin tosiasia, että jokainen asiakas on olennaisen tärkeä. TPK toimii demokratiaan ja vuorovaikutukseen perustuvana organisaationa, joka avoimesti ja asiakas- lähtöisesti vastaanottaa ja kehittää kaupungin ja sen asukkaiden, yritysten ja eri sidosryhmien näkemyksiä, tarpeita, odotuksia ja vaatimuksia. Jokaista asiakasta kohdellaan siis tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Teknisen palvelukeskuksen imago on uudistunut ja jokainen kuntalainen tunnistaa TPK:n työntekijät yhtenäisistä asusteista ja kalustosta. Teknisen palvelukeskuksen tarjoamat palvelut ovat laadukkaita ja tunnettuja asiakkaiden keskuudessa, ja kaikilla kuntalaisilla on selvä mielikuva, mitä palveluita TPK tuottaa. Henkilöstö avainasemassa Asiantunteva ja motivoitunut henkilöstö on Teknisen palvelukeskuksen markkinoinnin ja viestinnän tärkein resurssi asiakkaiden palvelemisessa. Jokainen Teknisen palvelukeskuksen viranhaltija ja työntekijä osaa opastaa asiakkaat oikeiden tietojen ja palvelujen lähteelle. Koulutusta ja uudistumista onkin tuettu Teknisessä palvelukeskuksessa vuosien varrella aktiivisesti. Lisäksi koko henkilöstö tuntee hyvin Teknisen palvelukeskuksen tavoitteet, päätökset ja toiminnot. Jokainen osaa hoitaa työnsä itsenäisesti, vaikuttaa työpaikallaan ja tarjoaa asiakkaille heille kuuluvan palvelun. Koko henkilökunta jakaa aktiivisesti tietoa muille, mutta hankkii myös itse tarpeellista tietoa. Kaikki ovat sisäistäneet sisäisen yrittäjyyden periaatteen, jolla tässä tarkoitetaan luovuutta ja uutteruutta työyhteisön jäsenenä. Tekninen palvelukeskus onkin osoittanut uudistumisensa myötä olevansa hyvä työnantaja ja vapautuvista työpaikoista kilpaillaan ammattitaitoisten työntekijöiden kesken. Jokaisella vastuualueelle on nimetty oma sisäinen tiedottaja, joka omalta osaltaan huolehtii, että sisäinen viestintä toimii nopeasti, kitkattomasti ja tasapuolisesti vastuualueellaan. Päätöksenteon ja suunnittelun yhteydessä on aina määritetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on arvioida tarvitaanko viestintää ja markkinointia, mitkä ovat kohderyhmät sekä miten toteutus tapahtuu. Tämä vastuuhenkilö asettaa myös markkinoinnille ja viestinnälle käytännön toimenpiteiden lisäksi tavoitteet. Kuluvana vuonna TPK:n sähköinen tiedotusväline, TekNet, tulee varmistamaan sisäisen tiedotuksen sujuvuuden. Puskatiedotus historiaa Tekninen palvelukeskus on julkisuuskuvaltaan aktiivinen ja moderni organisaatio, joka huolehtii nykyisestä henkilökunnastaan. Työilmapiiri on myönteinen ja avoimuuden kautta on viety pohja pois puskatiedottamiselta. Teknisen palvelukeskuksen muutoksista ja päätöksistä viestitään aina sisäisesti ennen kuin ne annetaan julkisuuteen. Näin työntekijöillä on mahdollisuus kuulla ensin itse omaa organisaatiotaan koskevat tiedot, ja tätä kautta henkilöstö pystyy antamaan oikeaa tietoa asiakkaille. Työntekijä voi aina kääntyä oman esimiehensä puoleen saadakseen häneltä tarvittavaa tietoa omasta työstään sekä Teknisen palvelukeskuksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Kaikki esimiehet rohkaisevat sisäistä vuoropuhelua ja luovat sille edellytyksiä omassa työyhteisössään. Kriisiviestintä ja suhteet mediaan kunnossa Kriisiviestintään on kaikille vastuualueille laadittu suunnitelmat. Myöskin toimintavalmiuksia on parannettu ja kaikki kriisiviestintää hoitavat henkilöt ovat asianmukaisesti koulutettuja. Tekninen palvelukeskus suhtautuu tiedotusvälineisiin avoimesti. Toimittajia palvellaan aktiivisesti, nopeasti ja tasapuolisesti. Toimittajat kokevat, että Teknisen palvelukeskuksen edustajien kanssa on helppo asioida. Toimittajat käyvät jo perinteeksi muodostuneella tutustumiskäynnillä Teknisessä palvelukeskuksessa kerran vuodessa. Nämä tutustumiskäynnit ovat lähinnä taustoittavia tilaisuuksia, joiden tavoitteena on luoda toimivia yhteyksiä mediaan sekä varmistaa, että toimittajilla on tarpeelliset ja oikeat perustiedot TPK:n organisaatiosta ja toiminnasta. Tiedonkulussa uusiutuneet välineet Työntekijöiden tärkeänä yhteysvälineenä toimii Teknisen palvelukeskuksen sisäinen intranet, TekNet, joka antaa mahdollisuuden tiedon saamiseen Teknisen palvelukeskuksen toiminnoista sekä helpottaa yhteistyötä eri vastuualueilla työskentelevien kesken. TekNet:stä löytyy kaikki työntekijöitä koskevat päätökset ja muut henkilökuntaa koskevat asiat nopeasti. Teknisen palvelukeskuksen internetsivut tarjoavat kattavan tietopaketin palveluista ja organisaatiosta. Sähköiset haut ovat yleistyneet ja sivut päivitetään reaaliajassa. Sivuilta kuntalaiset löytävät kaikki heitä koskevat asiat ja TPK:n peruspalvelut ovat sivuilta helposti löydettävissä. Vuonna 2010 Teknisessä palvelukeskuksessa viestinnän ja markkinoinnin toimivuudesta huolehditaan jatkuvan kehityksen mukaisesti. Lisäksi vuonna 2010 Tekninen palvelukeskus tunnetaan maan parhaimmistoon kuuluvana kunnallishallinnon palvelujen tuottajana ja ennen kaikkea työpaikkana, jossa kaikkien on hyvä olla. Titta Strömberg TPK

5 8 9 Opetusministeriö käynnisti vuonna 1997 Suomi Tietoyhteiskunnaksi hankkeen. Sen ansiosta peruskoulut ja lukiot lähes kaikkialla Suomessa on saatu verkotetuksi ja internet-yhteyksien hyödyntäjiksi. Suomalaisilla kouluilla on siis valmius hyödyntää informaatioteknologian suomia mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentajana ja oppimisen edistäjänä. OPIT oppilaan tueksi Myös Porin kaupungin strategiassa asia on tiedostettu. Pori 2004 ohjelmassa todetaan, että Tietoyhteiskuntavalmiudet tulee tuottaa kaikille. Tietoverkkoja on voitava käyttää monipuolisesti hyväksi opiskelussa, opetuksessa ja työelämässä. Samoin sisällön tuotantoja on laajennettava ja monipuolistettava. Strategia toteaa myös, että Porin menestysmahdollisuudet perustuvat korkeatasoiseen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen paikkakunnalla. Tyvestä puuhun Perusta yksilön osaamiselle rakennetaan kodeissa, päiväkodeissa ja peruskoulussa. Koululla on erityisen keskeinen rooli turvata oppilaalle sellaiset tiedonhankintaan ja hallintaan liittyvät taidot ja valmiudet, joita hän tarvitsee jatkoopinnoissaan. Koulutoimen it-strategiassa painotetaan oppimisstrategiaa: oppimista tuetaan sekä tieto- ja viestintätekniikan että verkko-oppimisen keinoin. Verkkopohjainen opetus vasta tulossa Kouluissa pohditaan, miten yhdistää opettajakunnan pedagoginen osaaminen, tietotekniset perusvalmiudet ja tarjolla olevat verkko-oppimateriaalit toisiinsa. Suomessa sähköisiä oppimisympäristöjä ei toistaiseksi ole ollut saatavilla. WSOY, maan suurin oppimateriaali- ja multimediakustantaja, on lähtenyt tuottamaan peruskoululle ja lukiolle soveltuvaa sähköistä OPIT - oppimisympäristöä. Kustantaja näkee, että tietotekniikan hyödyntämisen perusedellytys oppimistapahtumassa on valmiiden digitaalisten oppimateriaaliaihioiden, innovatiivisten oppimateriaalien ja toimivan tarjonnan olemassaolo. Porin peruskouluissa OPIT otetaan käyttöön syksyllä Mikä ihmeen OPIT? Opit oninternetissä toimiva peruskoulua ja lukiota varten tuotettu oppimisympäristö, jossa yhdistyvät valmiit verkossa olevat oppimateriaalit sekä oppimis- ja viestintävälineet. Opit on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se sisältää valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteen mukaisia valmiita oppimateriaaleja, joita voi käyttää myös kotona. Sen tarkoituksena on tarjota oppimiselle uusia ulottuvuuksia. Luokkaopetusta tai oppikirjaa se ei pyri korvaamaan. OPIT -ympäristössä on aimo annos suomalaista asiantuntemusta. Sitä ovat olleet suunnittelemassa oppikirjojen tekijät, sähköisen oppimisen, pedagogiikan, multimedian ja tietotekniikan asiantuntijat. Siinä on laajat sisällöt ja paljon valmiita tehtäviä lähes kaikille peruskoulun luokille ja melkein jokaiseen oppiaineeseen. Esimerkkinä voitaneen mainita noin 300 eri tasoista äidinkielen tehtävää. Opit rakentuu neljästä osiosta 1. Opetussuunnitelmiin pohjautuvista sähköisistä oppimateriaaleista ja oheisaineistoista. 2. Oppimisympäristöstä, jonka avulla sisältöjä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla. 3. Oppimisympäristöstä, jonka avulla opettaja voi julkaista omaa sisältöään verkossa. 4. Asiakastukipalveluista oppilaille ja opettajille ja ympärivuorokautisesta ylläpitopalvelusta. Internet-tiedon luotettavuus Internetissä tiedon luotettavuuteen tulee suhtautua kriittisesti ja sen käyttö opetuksen tietolähteenä edellyttää tiedon karsimista, valikoimista ja jäsentämistä.. OPITin sisällöt ovat tarkastettuja ja luotettavia ja käyttäjän vapaasti hyödynnettävissä. Opetusteknologiakeskus lähettää syksyllä 2004 oppilaiden vanhemmille ohjeita OPIT -ympäristön kotikäytöstä. Susan Kaattari (vasemmalla) ja Linda Katila, Kalaholman peruskoulun 5 A, tutkimassa englannin kielen tehtäviä. Ketkä Porissa pääsevät käyttämään OPITia? Porin koulutoimen it-strategia korostaa, että jokaisella peruskoulun oppilaalla on oikeus päästä käyttämään tietokonetta opiskelunsa ja oman oppimisensa tueksi. OPITin käyttöönotto koulussa tukee tätä tavoitetta ja ohjelman hyödyntäminen opetuksessa käynnistyy Porissa syksyllä Kuluvan kevään aikana peruskoulun opettajilla on 3-6 luokkien osalta ollut tilaisuus ilmoittaa halukkuutensa osallistua OPIT -ohjelmaan. Perusopetuksen 7.luokkien koulut ovat mukana kahta koulua lukuun ottamatta. OPIT -ohjelmaa pääsee ensi syksynä käyttämään lähes 2200 oppilasta ja 150 opettajaa. Kahtena seuraavana vuonna OPIT -lisenssien määrää on tarkoitus laajentaa vuosittain kahdella tuhannella ja vuonna 2006 kaikki peruskoulun 3-9 luokkien oppilaat voivat käyttää OPIT -ohjelmaa. 1-2 luokat ja lukiot eivät tässä vaiheessa ole mukana. OPIT -ohjelman tuotanto etenee vaiheittain, eikä alkuopetuksen ja lukiokurssien mukaista tarjontaa ole tällä hetkellä paljoakaan vielä valmiina. OPIT -ohjelmaan kirjaudutaan wwwselaimen kautta henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla, jotka koulutoimi hankkii kaikille mukaan ilmoittautuneille kouluille ja niiden oppilaille vuosilisensseinä. OPITin käyttöönotto OPIT -ohjelman käyttöönotto edellyttää opettajalta peruskoulutusjaksoon ja opettajan avuksi osallistumista (4 + 4 tuntia). Koulutuksen toteuttaa opetusteknologiakeskus keväällä ja syksyllä 2004 osana opettajien täsmäkoulutusta. Peruskoulutus antaa opettajille 1. kokonaiskuvan OPITista 2. taidot ja valmiudet käyttää sen tarjoamia oppimateriaaleja ja perustyökaluja sekä 3. työskentelyvinkkejä OPIT -ympäristön käytöstä opetuksessa. Opettajan syvemmän oppimisympäristön perehtymisen tueksi WSOY toimittaa opettajalle oppaan ja lisäksi voi internetin kautta käyttää OPITin sähköistä tutoriaalia. Toiminnan varmistamiseksi koulutetaan jokaiseen kouluun 1-2 OPIT -tukihenkilöä, jotka voivat auttaa kollegojaan ohjelman alkuvaikeuksien voittamisessa. Opetusteknologiakeskuksen yhteyteen koulutetaan viisi syväosaajaa ratkaisemaan sekä peda- gogisia että teknologisia ongelmatilanteita. Missä työskennellään? Henkilökohtaisten OPIT -tunnusten ansiosta oppilaat voivat hyödyntää itsenäisesti ympäristön harjoitustehtäviä esimerkiksi kokeisiin kertaamisessa kaikkialla, missä on käytettävissä tietokone ja internet-yhteys kuten koulussa, kirjastossa ja luonnollisesti myös kotona. OPITin kautta vanhemmilla on mahdollisuus seurata oman lapsensa edistymistä sekä lukea opettajan ja koulun tiedotteita. Oppilas voi käyttää tietokonetta opiskelussa, oppimateriaalia on runsaasti ja sen on OPS mukaista, interaktiivista ja motivoivaa ja kodit pääsevät myös mukaan OPITtiin, listaa Tapio Nummi hanketta. Tietokoneen vaatimukset Tietokoneessa tulee olla kiinteä internet-yhteys (ei modeemi), Explorer selain ja Flash plugin sekä äänikortti ja kaiuttimet/kuulokkeet. OPITin ohjelmistot ovat melko raskaita, josta syystä alle 200 MHz tietokoneissa se toimii huonosti. OPITin toimimattomuusongelmien osalta kodit voivat ottaa yhteyttä WSOY:n käyttäjätukeen Opetusteknologiakeskus tulee lähettämään syksyllä 2004 oppilaiden vanhemmille ohjeita OPIT -ympäristön kotikäytöstä. Opit on ehyt kokonaisuus OPIT -ympäristön etuna on se, että varsinaiset oppimateriaalit, oppilaiden opiskelu ja sen ohjaaminen sekä oppilasarviointi ja koulun viestintä ovat yhdessä ja samassa paketissa. OPITia voi käyttää monella eri tavalla: yksittäisten opittavien asioiden käsittelystä aina laajoihin yhteisprojekteihin asti. Vaiheittain liikkeelle OPIT on suunniteltu helpottamaan opettajan varsinaista opetustyötä. Ympäristö sisältää helposti käyttöönotettavia valmiita oppimateriaaleja, joita voi oppilaiden kanssa hyödyntää sellaisenaan sekä työkaluja ja julkaisupohjia omien opintokokonaisuuksien tekemiseen. Niiden pohjalta on helppo aloittaa OPITin käyttö osana luokkaopetusta. Oppimisympäristön käyttöä voi laajentaa askel askeleelta sekä opettajan että oppilaiden taitojen kehittyessä ja paneutua vähitellen sen monipuolisten työkalujen käyttöön. Näiden avulla voi luoda kokonaan uusia omia opintokokonaisuuksia tai sijoittaa itse tuotettua materiaalia osaksi valmista kokonaisuutta. Yhteisöllinen työskentelytapa Oppimisympäristön lähtökohtana on vuorovaikutteinen oppimistilanne. Tällä hetkellä OPIT -ympäristö sisältää materiaalia projektityöskentelyyn ja erityisesti peruskoulun 3., 4. ja 7. luokan keskeisiä oppiaineita tukevaa materiaalia. Oppilailta yhteisöllisyys edellyttää itsenäistä työskentelyä, jota opettaja voi tukea ohjeistamalla etukäteen oppilaiden tuntityöskentelyä tukevaa toimintaa OPITin ilmoitustaulun, sähköpostin, kalenterin ja projektityötilan kautta. Myös pitkien oppimisprosessien ohjaaminen on mahdollista. Oppimisympäristö tukee hyvin itsenäisten kirjoitelmien tekemistä ja etäopiskelua. OPITin kalenteri toimii oppilaan opiskelun jäsentäjänä ja rytmittäjänä. OPITin avulla aktivoitu luokkatyöskentely antaa opettajalle aikaa yksittäisen oppilaan ohjaamiseen. Opit tukee Opit tukee tutkivaa oppimista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Opettaja voi rakentaa oman työskentelytilan, jossa on haluttu oppilasjoukko käyttäjänä opettajan tehtäväanto ja ohjeet oppimateriaalit ja linkit tietolähteisiin keskustelualue oppilaiden tuotosten työstämismahdollisuus. Opettaja ja oppilaat voivat ylittää perinteiset oppiainerajat yhdistämällä tietoa ja tehtäviä eri oppiaineissa usealla erilaisilla viestivälineillä valmiilla kirjoituspohjilla kommentoida työskentelyään yhteisellä sähköisellä keskustelualueella sähköpostin kautta. Keskustelujen viestityypit on suunniteltu tukemaan yhteisöllistä ongelmanratkaisuprosessia, joka etenee ongelmasta synteesiin, johtopäätöksiin. Koko työskentelyprosessi tallentuu projektityötilaan ja sitä voidaan arvioida projektin aikana ja sen jälkeen ja näin kehittää oppilaiden metakognitiivisia ja oman oppimisen arvioinnin taitoja. Sähköposti Porin koulutoimessa oppilailla ja opettajilla on ollut vuodesta 1997 alkaen Satakunnan koulujen tietoverkon, Cedunetin kautta tarjolla henkilökohtainen sähköpostitunnus ja levytilaa palvelimella. Tällä hetkellä tunnuksia on 6000 porilaisella oppilaalla ja opettajalla. Myös OPITissa on tarjolla sähköpostivalmiudet. Pori koulutoimi käy WSOY:n kanssa neuvottelua siitä, miten nämä palvelut voidaan sovittaa yhteen. WSOY:n oheismateriaalia OPIT -palveluun on liitetty oheismateriaalia opettajan työn tueksi, mm. englannin- ja ruotsinkieliset sähköiset sanakirjat, pikkujättiläinen tietosanakirja sekä monipuolinen digitaalinen kuva-arkisto. Käyttökokemuksia OPITin historia on lyhyt, mutta toiminta on laajentunut nopeasti. OPIT on jo käytössä usealla paikkakunnalla mm. Mikkelissä, Turussa, Tampereella ja Espoossa. Hankintaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä myös yliopistojen normaalikoulujen kanssa. Niissä kouluissa, joissa OPIT on ollut kokeilukäytössä, on voitu havaita, että runsaan ainekohtaisen oppimateriaalin ansioista se madaltaa opettajan kynnystä ottaa tietotekniikka osaksi opetusta. Opettajien mielestä interaktiiviset tehtävät ovat pääosin hyviä ja oppilaat ovat innostuneita. Se puolestaan motivoi heikompiakin oppilaita. Oppilaat kokivat tietokoneella tehtävät kieliharjoitukset motivoivimmiksi kuin vastaavat tehtäväkirjan tehtävät. Oppilaiden työhön keskittyminen parani motivaatiotason kohotessa. Tehtäväohjeiden myötä opettajalle on jäänyt aikaa keskittyä heikompien oppilaiden tukemiseen ja eriyttämiseen. Oppimisympäristö mahdollistaa myös oppilaalle lisää harjoitteluaikaa erityisesti silloin, kun oppilaalla on mahdollisuus työskennellä OPIT -ympäristössä myös kotona. Kokeilukäytön aikana tehtyjen selvitysten mukaan kieltenopettajien mielestä OPITin tehtävät vapauttavat opetuksen oppikirjasidonnaisuudesta. Erityisen myönteiseksi asiaksi opettajat ovat todenneet sen, että OPITia voi hyödyntää omien tietoteknisten taitojensa ja oppimiskäsitystensä mukaisesti sekä laajentaa sen käyttöä luokassa tarpeen mukaan ja omien taitojen karttuessa. Tapio Nummi Opetusteknologiakeskuksen johtaja

6 10 11 Hiljaisen näköinen puutalo seisoo aivan Porin ydinkeskustassa Itsenäisyydenkadulla omassa rauhassaan. Harva porilainen tietää, että vanhan puutalon sisällä on vipinää ja vilskettä, ja siellä toimii uusinta tekniikkaa sisältävä Videopaja. Hiljaisen näköinen Videopaja kätkee sisäänsä toimintaa. Rohkeasti sisälle vain, palvelua tarjolla! Porin Videopaja on perustettu Se aloitti toimintansa kulttuurilautakunnan alaisena Nuorisotalon alakerrassa, sieltä se on myöhemmin siirtynyt Itsenäisyyden kadulle. Videopajaa ylläpitää Porin kaupunki ja se toimii Porin Taidekoulun yhteydessä kaupungin omistamassa kiinteistössä. Vaikka vanhan puurakennuksen ulkokuori on jo hieman ränsistynyt, niin talon sisällä sykkii lämmin sydän, kertoo kaksi vuotta videopajaohjaajana työskennellyt Juha Kivioja.,,Keskustelun aiheet vaihtelivat työllisyydestä liikennesuunnitteluun ja urheilukenttien kunnostukseen. Itsenäisyydenkatu 45 Kaupunginjohtajan suora verkkokeskustelu Porin kaupungin suunnitelmat suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle oli avausaihe, kun kaupunginjohtaja Martti Sinisalmi osallistui suoraan verkkokeskusteluun Porin kaupungin internet-sivuilla. Sinisalmen mukaan Porissa pidetään jatkossakin yllä hyvän työnantajan mainetta sekä hyviä ja luottamuksellisia suhteita henkilöstöjärjestöihin. - Pori on tälläkin hetkellä ainoa julkinen yhteisö, joka on saanut työministeriön hyvän työnantajan palkinnon, muistutti kaupunginjohtaja. Työvoimapulan torjumiseen varaudutaan myös panostamalla henkilöstön elinikäiseen oppimiseen. - Olen sitä mieltä, että tulevaisuudessa Porikin joutuu hoitamaan palvelutuotantonsa nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Näin säästyvät varat tulisi käyttää henkilöstön palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja palkkojen tason nostamiseen, totesi Sinisalmi. Juha Kivioja editoimassa kaitafilmimateriaalia. Ahlaisten imago ja Valtatie 2:n ratkaisut Ahlaisten kulttuuriolojen kehittämisen suhteen Sinisalmi antoi tunnustusta paikallisen väestön aktiivisuudelle. Hän kuitenkin peräänkuulutti jatkossa yksituumaista tarpeiden esittämistä. Ahlaisten kaatopaikkakysymyksessä Sinisalmi kehotti suoraan yhteydenpitoon kaupungin ympäristöviranomaisten kanssa ja uskoi näin Ahlaisten viihtyvyyden ja kauneuden säilymiseen. Keskustelu Valtatie 2:sta jatkui nyt myös verkossa. Kysymyksessä painotettiin Mäntyluoto Pori välin merkitystä Porille, erityisesti alueen asukkaille ja yrityksille. Valtatie 2:n perusparantaminen ja tason nostaminen ovat asianomaisessa mi- Lomaltaan verkkokeskusteluun saapuneen kaupunginjohtaja Martti Sinisalmen vastauksia kirjasi hallinnon sihteeri Nina Läntinen. Videopaja tarjoaa palveluitaan porilaisille ja lähikunnan asukkaille. Porilaisten on mahdollista vuokrata Videopajalta kuvauskalustoa ja saada opastusta sekä teknistä tukea kuvaamiseen. Asiakas voi halutessaan tulla itse paikan päälle editoimaan kuvaamaansa materiaalia Videopajan laitteilla. Asiakkailla on mahdollisuus tilata myös kuvauspalvelua. Kivioja kertoo, että koulut ja opiskelijat ovat Videopajan suurin käyttäjäryhmä. Talon palveluita käyttävät myös harrastelijat ja paikalliset yritykset. Videopaja toimii ympäri vuoden ja talossa tekemistä riittää. Kiviojan mielestä kesäkuukaudet ovat hiljaisinta aikaa. Kivioja arvelee, että yritysten kiinnostus on kasvanut Videopajaa kohtaan hyvin tehdyn työn ansiosta, sillä viime aikoina on tullut yhteydenottoja paikallisilta yrityksiltä, vaikka Videopajaa ei ole erityisesti mainostettu. Internetistä löytyy jonkin verran tietoa Videopajasta ja sen yhteistyökumppaneista. Videopajasta ollaan parhaillaan työstämässä nettisivujakin. Kiviojan mukaan mielenkiinto paikkaa kohtaan on vuosien varrella kasvanut, sillä silloin tällöin ovesta tupsahtaa utelias porilainen ohikulkumatkallaan ihmettelemään, mitä talo kätkee sisäänsä. Kivioja kertoo, että porilaisilla kuluttajilla on käytössään melko paljon omaa kuvauskalustoa, joten editointi on yksi suosituimmista palvelumuodoista. Viimeaikainen trendi on ollut siirtää kaitafilmit digitaaliseen muotoon. Videopajan laitteisto on nykyaikainen ja perustuu dv-formaattiin. Porin kulttuurilautakunta on määritellyt Videopajan palvelujen hinnaston. Opiskelijoille tarjotaan hieman edullisemmin palveluja. Tunnustusta Porin Videopaja on maanlaajuisesti tunnettu ja se on toiminut ponnahduslautana monelle nuorelle videoharrastajalle. Videopajan entisiä työntekijöitä löytyy jopa Yleisradion ja MTV3:n palkkalistoilta. Moni Videopajassa työharjoittelua suorittanut nuori on saanut kipinän syttymään ja hakeutunut opiskelemaan alaa. Päivi Bosman, Mari Tammelin Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalous Pori/Yritysviestintä Porin taidemuseon kevään näyttelyitä Halli saakka Jane & Louise Wilson Vapaa ja anonyymi monumentti Laaja filmi-installaatio tarkastelee yhteiskunnallisten muutosten heijastumista arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa. Huomion kohteena on erityisesti modernismin ja sitä seuranneen rakennemuutoksen vaikutus arkkitehtuuriin. Siipi saakka MG04. Tila - Pinta Suomalaisen maailmansodan jälkeisen modernismin kehityslinjoja sekä teoriapohjaista, värija kuvapinnan roolia pohtivaa ajattelua esittelevä näyttely. Näyttely tutkii modernismin ja Unto Pusan edustaman ajattelun asemaa suomalaisessa sotien jälkeisessä taiteessa sekä Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman roolia maamme kuvataiteen ja modernin kulttuurin kentällä. MEDIApiste saakka Maire Gullichsen ja 1930-luku MEDIApisteen informatiivinen pienoisnäyttely Maire Gullichsen ja 1930-luku ja siihen liittyvä dosentti Renja Suominen-Kokkosen tutkimus johdattavat katsojan Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelman juurille, tutustumaan sen syntyyn. Projektihuone saakka Sami Lukkarinen Kuvan arkkitehtuuria Sami Lukkarisen Kuvan arkkitehtuuria näyttely projektihuoneessa esittelee Lukkarisen vuosina valmistuneita pikselimaalauksia, joiden aiheena on moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri sekä kansainvälinen funkkisarkkitehtuuri. Tulossa Veli Granö & Tuovi Hippeläinen RIEN siinäkö kaikki? Veli Granön ja Tuovi Hippeläisen laajassa yhteisnäyttelyssä nousevat esiin ideoiden, kuvien, tarinoiden ja muistin kautta rakentuvat maailmankuvat ja elämäntarinat. Näyttelyn teokset tarkastelevat ihmisen tapoja rakentaa ja luoda merkityksiä ja todellisuutta ympärillään sekä arvojen murrosta ja maailmankuvan muutosta. Normitetun arjen alle hukkuvat, valtakulttuurista poikkeavat yksilölliset ja vaihtoehtoiset tavat hahmottaa todellisuutta tulevat näyttelyssä esiin. nisterityöryhmässä tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä kärkipäässä eli kuudentena. Kysyjän mielestä valtatielle ei pidä rakentaa suunniteltuja liikenneympyröitä vaan eritasoristeykset ja tässä asiassa kaupunginjohtaja oli samoilla linjoilla. - Yksittäisiä ympyrä- ja tasoristeysratkaisuja tehdessä on mielestäni huomioonotettava kaksi seikkaa: turvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Kysyjä ilmeisesti tarkoittaa Pihlavan eritasoristeystä. Siinä ilmeisestikin eritasoristeys näillä kriteereillä määriteltynä nousee etusijalle, totesi Sinisalmi vastauksessaan. Täkyjä paluumuuttajille? Tekonurmi palloilijoille? Eräs kysyjä tiedusteli Porin mahdollisesti tarjoamista eduista korkeasti koulutetuille paluumuuttajille. Kaupunginjohtaja mainitsi Porin kaikille asukkailleen tarjoamiksi eduiksi veroprosentin, kiinteistöveron sekä energia- ja vesimaksujen Luennot: klo Museon muisti FT Anne Aurasmaa klo Elokuvan muisti FT, dosentti Jarmo Valkola Porin taidemuseo Eteläranta Puh , fax , Avoinna ti-su 11-18, ke Maksuttomat yleisöopastukset keskiviikkoisin klo Sam Vanni Kollaasi 1971 sekatekniikka 65 x 94cm Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma / Porin taidemuseo kuva/photo: Porin taidemuseo / Erkki Valli-Jaakola sujui leppoisasti Jane & Louise Wilson Vapaa ja anonyymi monumentti 2003 stillkuva videosta (c) the artists edullisuuden sekä asuntojen alhaisen hintatason. - Kaiken kaikkiaan Pori on sen verran edullinen ja luonto-olosuhteiden puolesta viihtyisä paikka asumiselle, ettei erityisiä täkyjä tarvita, perusteli Sinisalmi. Urheilukeskuksen jalkapallonurmien rakentamisen aikataulusta Sinisalmi totesi, että edellytykset hankkeen edistämiselle ovat suotuisat. Mittava maauimalan peruskorjaus on saatu päätökseen ja tuleva suuri investointi, keskustan uimahallin korjaus on vasta suunnitteilla. Väliin jäävän aikajakson voisi kaupunginjohtajan mukaan käyttää urheilukeskuksen pelikenttien kunnostamiseen. - Oman ajatukseni on, että tämä varsin hyvin perusteltu ajatus pitäisi ottaa vakavasti harkittavaksi jo vuoden 2005 talousarvion valmistelun yhteydessä, myötäili Sinisalmi. Kreetta Haaslahti Kuva: Kreetta Haaslahti Keittiömestari Juhani Lahden KYSSÄKAALISALAATTI 300 g kyssäkaalia 200 g omenaa 100 g purjoa 150 g raejuustoa 1/4 tl meiramia yrttisuolaa PUNAINEN POSSUPATA 600 g possunniskaa -lapaa, kuutioiksi (2x2) n. 2 tl suolaa 2 laakerinlehteä 400 g punajuurta, tuoretta, suikaleina 50 g selleriä, suikaleina 50 g porkkanaa, suikaleina 50 g palsternakkaa, suikaleina 1 sipuli, suikaleina 50 g savupekonia, suikaleina 300 g keräkaalia, suikaleina n. 1 1/2 tl timjamia RAKUUNABROILERI 1 broileri (ja maksa, jos on sisällä) n. 1 kg 2 viipaletta valkoista leipää n. 1 dl liotettuna 1 dl maitoa (rasvaton) suolaa valkopippuria muskottia 2 rkl margariinia 1 keltuainen 1 tl kuivattua rakuunaa 1 2 rkl margariinia Kastike: 1,5 dl ruokakermaa 1/2 rkl vehnäjauhoa 1 tl rakuunaa TOMAATTIPURJOSALAATTI 6 8 kpl keskikokoista tomaattia 1 pieni purjosipuli Kastike: 1 tl vaaleaa ranskalaistyyppistä sinappia 1 1/2 rkl valkoviinietikkaa 5 rkl öljyä 1/4 tl suolaa 1/4 tl mustapippuria (myllystä) SITRUUNATORTTU Pohja: 100 g margariinia tai voita 1/2 dl sokeria 1 muna 2 dl vehnäjauhoja Täyte: 1 1/2 dl vettä 1 dl sokeria 1 1/2 rkl perunajauhoja 2 rkl margariinia 1 sitruunan mehu ja raastettu kuori 3 keltuaista PAISTETUT BANAANIT SUKLAAKASTIKKEESSA 4 banaania voita (margariinia) 1 levy suklaata n. 200 g KIRJOLOHIPIIRAS 125 g voita tai margariinia 2,5 dl vehnäjauhoja 2 3 rkl vettä 500 g ruodotonta kirjolohta suikaleina 300 g purjoa kuutioina 1 dl sipulia kuutioina 2 dl kermamaitoa 4 munaa yrttisuolaa, valkopippuria, rakuunaa Kuori kyssäkaali ja raasta karkealla terällä. Kuori omenat, poista siemenkodat. Leikkaa kuutioiksi. Pese ja suikaloi purjo. Sekoita kyssäkaali, omena, purjo ja raejuusto keskenään, mausta meiramilla ja yrttisuolalla. Salaatti esille kulhoon, koristellaan. Haluttaessa öljykastiketta erikseen. n. 1 1/2 tl basilikaa 1 sitruuna n. 1/2 l lihalientä öljyä Leikkaa liha kuutioiksi, paista kauniin ruskeaksi. Laita pataan, lisää liemi ja laakerinlehdet, hauduta. Leikkaa pekoni ja juurekset suikaleiksi. Ruskista pekoni ja juurekset, lisää pataan. Hauduta kypsäksi miedolla lämmöllä. Mausta pata timjamilla, basilikalla ja sitruunamehulla. Tarjoa keitetyn riisin ja smetanan tai kermaviilin kera. Sulata broileri. Liota leipää maidossa. Hienonna maksa, hienonna kuivattu rakuuna. Sekoita maito-leipäseos maksatahnaan. Mausta suolalla ja valkopippurilla, rakuunalla ja ripauksella muskottia. Ruskista täyte margariinissa. Anna täytteen jäähtyä. Sekoita siihen munankeltuainen ja täytä broileri seoksella. Ompele lintu kiinni. Kuumenna margariini padassa. Ruskista broileri, lisää tilkka vettä ja peitä pata kannella. Kypsennä broileri min. miedolla lämmöllä. Kääntele lintua pari kertaa. Kastiketta varten sekoita ruokakerman joukkoon _ rkl vehnäjauhoa. Siivilöi paistoliemi. Kiehauta se ja lisää siihen rakuuna ja kermajauhoseos. Anna kastikkeen kiehahtaa ja mausta se. Paloittele broileri. Tarjoa kastikkeen, patongin ja papujen kanssa. Huuhdo tomaatit, viipaloi ne. Huuhdo purjo huolellisesti ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. Lado tomaatti- ja purjoviipaleet kerroksittain tarjoilukulhoon tai laakealle reunalliselle vadille. Sekoita sinappi ja viinietikka ja vatkaa haarukalla joukkoon öljy, jotta saat ainekset tasaisesti sekaisin. Mausta kastike ja kaada se salaattiaineisten päälle. Koristele salaatti persiljalla tai basilikalla. Marenki: 3 valkuaista 1 dl sokeria Sekoita margariini ja sokeri. Lisää muna ja vehnäjauhot. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikina vuokaan; pohjalle ja reunoille noin kahden senttimetrin korkeudelle. Paista pohjaa 200 asteessa minuuttia lähes kypsäksi. Valmista sillä välin täyte. Mittaa kaikki täyteaineet kattilaan ja sekoita hyvin keskenään. Kuumenna seos samalla koko ajan sekoittaen lähes kiehumispisteeseen. Levitä täyte lähes kypsän torttupohjan päälle. Vatkaa valkuaiset jäykäksi vaahdoksi ja lisää sokeri. Jatka vatkaamista vielä noin minuutin ajan. Levitä marenkiseos kevyesti lusikalla levittäen kiisselin päälle. Pane torttu vielä noin 5 minuutiksi uunin ylätasolle, jotta marenki saa kauniin värin. Viipaloi banaanit ja paiste ne voissa paistinpannussa kullanruskeiksi. Sulata taloussuklaa vesihauteessa. Täytä korkeareunainen kaappiin. Nypi rasva ja jauhot, lisää vesi, sekoita nopeasti. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoilla. Paista 10 min. 220 asteessa. Hauduta sipulit voissa, lisää tilkka vettä. Levitä purjot pohjalle. Kierrä lohisuikaleet ruusukkeiksi päälle. Sekoita munat, mausteet ja neste ja kaada piiraan päälle. Kypsennä 200 asteessa min.

7 12 13 Kuva Juhani Lukka Täydennä Kunnallisten jätelaitosten henkilöstön ympäristöhuollon ammattitutkintoon valmistava oppisopimuskoulutus käynnistyi Porissa opetusteknologiakeskuksen koulutustilassa. Porin jätehuollon työntekijät oppisopimuskouluttautuvat ympäristöhuollon ammattilaisiksi Satakunnnan oppisopimuskeskus järjestää yhteistyössä Porin Jätehuollon kanssa kunnallisen jätehuoltoalan työntekijöille Porissa oppisopimuskoulutuksen, joka tähtää ympäristöhuollon ammattitutkinnon suorittamiseen. Ympäristöhuollon ammattitutkinto on Opetushallituksen vuonna 2003 hyväksymä uusi tutkinto ja sen sisältö on suunniteltu nimenomaisesti ympäristöalalla toimiville, jota jätehuoltotoimiala parhaimmillaan edustaa. Ympäristöhuollon ammattikoulutuksessa opiskel- laan laadunhallintaa perehtyen ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiin sekä työsuojeluun, kouluttaudutaan sisäiseen ja ulkoiseen asiakaspalveluun, tiedottamiseen ja neuvontaan, tuottavaan jätelaitostoimintaan sekä materiaalivirtojen hallintaan, mikä pätevöittää työskentelemään nykyaikaisilla jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoksilla. Porin Jätehuollosta koulutukseen osallistuu kahdeksan työntekijää kierrätyskeskuksesta ja Hangassuon jäteasemalta. Koulutukseen osallistuu myös Rauman seudun jätelaitoksen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Botniarosk Oy:n, Satakierto Oy:n ja Turun seudun Jätehuolto Oy:n työntekijöitä, joten kokemuksia vaihdetaan eri jätelaitosten välillä. Kouluttajana toimii Suomen ympäristöopisto. Jäteasemanhoitajat Rauno Aaltonen, Jari Laiho ja Teemu Virtanen Hangassuon jäteasemalta. Kierrätyskeskustyöntekijät Juha Fagerdahl, Jukka Järvenpää ja Timo Peltonen sekä kierrätysmestari Esa Laine alakuvassa. opiskelua, joka soveltuu hyvin työn ohessa opiskeluun. Avoimen opintojaksoille voi osallistua iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta. - Osa avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnasta on tutkintoon johtavan koulutuksen opintojaksoja, jotka on avattu kaikille. Näiden opintojaksojen suoritukset on mahdollista hyväksilukea myöhemmin, jos henkilö hakeutuu tutkintoon johtavan koulutukseen. Syksystä alkaen SAMKin avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta laajenee entisestään. - Ideana on tehdä yksittäisten opintojaksojen lisäksi laajempia koulutuspaketteja tai polkuja, jotka tukevat sisällöllisesti toisiaan. Opiskelijat voiosaamistasi Satakunnan ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuskeskus tarjoaa aikuisille ammattitaitoa täydentävää ja päivittävää omaehtoista koulutusta sekä yrityksille ja yhteisöille räätälöityjä koulutuspaketteja. Niiden lisäksi Täydennyskoulutuskeskus toteuttaa kehittämishankkeita ja järjestää muita välittömästi täydennyskoulutukseen liittyviä palveluita, mm. yleisiä kielitutkintoja. Tärkeimpiä koulutuspalveluita ovat ammatilliset erikoistumisopinnot sekä teemapäivät ja seminaarit ajankohtaisista aiheista. Lisäksi täydennyskoulutuskeskus koordinoi SAMKin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa. Suurimmaksi osaksi koulutusideat tulevat ulkopuolelta. - Esimerkiksi Porin kaupungilta tuli toive järjestää oto-tiedottajien erikoistumisopinnot, jotka toteutettiinkin ihan hyvällä menestyksellä. Toivoisimme edelleenkin saavamme koulutusehdotuksia. - Tällä hetkellä käynnissä olevia kehittämishankkeita ovat mm. pk-sektorille suunnattu Verkotu-hanke ja EuPro, joka antaa koulutusta EU:n rahoittamien kansainvälisten hankkeiden käynnistämiseen, kertoo koulutuspäällikkö Elina Junnila SAMKin Täydennyskoulutuskeskuksesta. Erikoistumisopinnolla voi syventää tai laajentaa osaamistaan Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat tutkinnon jälkeen suoritettavia laajoja täydennyskoulutuskokonaisuuksia, joissa syvennetään tai laajennetaan jonkin osa-alueen osaamista. - Erikoistumisopintoihin on käynnissä haku toukokuun puoliväliin asti. Opinnoista löytyy varmasti kiinnostavia kokonaisuuksia. - Sosiaali- ja terveyspuolen koulutukset ovat tyypillisesti ammattitaitoa syventäviä. Näiden lisäksi esim. liiketalouden alalta löytyy laajentavia opintoja. Käytännön yritysjuridiikassa käydään läpi juridisten tehtävien hoitamista, esimerkiksi sopimus- ja hallintoasioita. Osaava esimies -koulutus on hyvä kaikille esimiehille ja esimiehiksi siirtyville. Viestintää työkseen hoitaville löytyy myös koulutusta verkkoviestinnän ja yritysjulkaisujen alalta. Avoimen opintojaksot avoimia kaikille Avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjotaan opintojaksoja, joiden avulla aikuiset voivat nopeasti ja joustavasti päivittää ammattitaitoaan. Opetus on useimmiten iltaan sijoittuvaa monimuoto- vat tarpeidensa ja resurssiensa mukaan valita joko suurempia tai pienempiä kokonaisuuksia haluamaltaan alueelta. Mahdollisuus suorittaa tutkinto työn ohella Yrityksille ja yhteisöille suunnatut räätälöidyt koulutukset ovat tyypillisesti kieli-, tiimityö-, viestintä-, esimies- ja atk-koulutuksia. Esimerkiksi Porin kaupungin henkilökunnalle sopivaa kielenhuoltokoulutusta tullaan tarjoamaan syksyllä, Elina Junnila kertoo. Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetään lisäksi mm. tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta. Koulutus johtaa aiemmasta opistotason tutkinnosta ammattikorkeakoulututkintoon. Se järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin siten, Kuva Inna Helminen Elina Junnila kannustaa opiskelemaan aikuisiälläkin. Vaikka se vaatiikin paljon, se myös antaa. että sen suorittaminen on mahdollista työn ohessa. Opetus on monimuotoista, eli se toteutetaan lähi- ja verkko-opetuksena sekä etä- ja ryhmätöinä. Tutkintoon johtavan koulutuksen hakuaika on samaan aikaan kuin erikoistumisopintojenkin haku. Molemmat alkavat syksyllä Elina Junnila kannustaa opiskelemaan aikuisiälläkin. Vaikka se vaatiikin paljon, se myös antaa. - Koulutus vie tietenkin sillä hetkellä aikaa, mutta ajan saa takaisin, kun oppii esimerkiksi uusia tehokkaampia työtapoja, Elina Junnila lupaa. Inna Helminen Kuvat: Inna Helminen, Juhani Lukka Erikoistumisopinnot Kalligrafia (20 ov) Käytännön yritysjuridiikka (20 ov) Sisällön tuottaminen verkkoon (20 ov) Yritys- ja yhteisöjulkaisut (20 ov) Osaava esimies (20 ov) Akuuttihoitotyö (40 ov) Gerontologia (20 ov) Johtaminen ja esimiestyö sosiaali- ja terveysalalla (20 ov) Perioperatiivinen hoitotyö (40 ov) Psykiatrinen hoitotyö ja kuntoutus (20 ov) Naisen terveyden edistäminen (20 ov) Neurologinen fysioterapia (20 ov) Sosiaalipedagogiikka (20 ov) Työnohjaus (40 ov) junnila Haku erikoistumisopintoihin ja tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen päättyy Tutkintoon johtava koulutus (140/160 ov) Hoitotyön koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma Liiketalouden koulutusohjelma Merenkulun koulutusohjelma Lisätietoja koulutuksista ja hakemisesta saa osoitteesta aikuiskoulutus.

8 14 Kuinka pienestä oivalluksesta kasvoi suuri menestys Marraskuussa 2003 Länsi-Suomen liikenneturvan aluepäällikkö Antero Aho kertoi Turkulainen lehdessä Porin julistautuneen länsirannikon liukkaimmaksi kaupungiksi. Liukkautta vastaan hän kertoi Porin kaupungin nastoittavan porilaisten kengät ilmaiseksi. Nastoitus nousi hetkessä valtakunnallisten sekä paikallisten tiedotusvälineiden otsikoihin Porin kaupungin terveysvalvonnalla oli kevään ja kesän aikana Päiväkoti 2003-projekti, joka käsitti päiväkotien ruokien suolapitoisuuden tutkimisen ja keittiöhenkilökunnan käsihygienian toteamisen puhtausnäyttein. Terveystarkastajat kiersivät kevään ja kesän aikana porilaisissa päiväkodeissa ottaen kaiken kaikkiaan 61 kpl suolanäytteitä keitoista (26 kpl) ja kastikkeista (35 kpl) ja yhteensä 51 kädestä Ari Mattila nastoittamassa Porin pääterveysaseman apuvälinelainaamossa. Pori näyttää mallia kenkien nastoituksessa vat saaneet käsityksen, että nastoitus haluttaisiin pitää vain porilaisten tiedossa, muistelee Ulla Eklund hymyillen. Monista kunnista ja kaupungeista on tultu tutustumaan nastoitukseen. Valtuustoaloitteita on tehty Porista saadun idean pohjalta ympäri Suomea. Ensimmäisenä aloitetta oli tekemässä Varkaus. Nyt niitä on tehty Torinosta lähtien Helsinkiin asti. - Suomessa kuolee kaatumistapaturmiin vuosittain tuhat ihmistä. Kaupungeissa liukastumia tapahtuu enemmän kuin maaseudulla. Kenkien nastoitus ei ole turhaa, selventää Ulla Eklund. Kansalaiset mukaan kunnallishallintoon Pienet, mutta merkittävät asiat, kuten nastoitus, tekevät suurista ja hahmottumattomista asioista pieniä ymmärrettäviä paloja. Päätökset ja toiminta eivät ole enää vain lukuja ja koukeroista PÄIVÄKOTI projekti puhtausnäytteet kontaktimaljalle. Näytteitä otettiin 35:stä päiväkodista. Näytteet tutkittiin Porilabissa. Kastikkeilla ja keitoilla ei ole nykyään varsinaisia suolapitoisuuden raja-arvoja, mutta vanhoja raja-arvoja voidaan käyttää suuntaa antavina. Suolapitoisuuden raja-arvot olivat keitoilla 1,0 % ja kastikkeilla 1,2 %. Suolapitoisuudet vaihtelivat keitoissa 0,2 0,8 % ja kastikkeissa 0,2 1,6 % välillä. Keittojen suolapitoisuuden keskiarvo oli 0,5 % ja kastikkeiden 0,9 %. Kastikkeissa varsinkin valmiiksi marinoitujen broilerisuikaleiden käyttö nosti suolapitoisuutta. Keittojen suolapitoisuus oli ilahduttavan alhainen, kun taas kastikkeiden suolapitoisuus oli melko suuri. Kastikkeissa suolan vähentäminen olisi paikallaan. Lapset kannattaa totuttaa vähemmän suolaiseen ruokavalioon pienestä pitäen. Puhtausnäytteistä tutkittiin kokonaispesäkeluku. Keittiöhenkilökunnan käsien puhtausnäytteiden keskiarvo on tyydyttävä. Puhtausnäytteet eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska käsien puhtausnäytteitä otettiin hyvin erilaisissa työtilanteissa. Keittiötyössä hyvä käsihygienia on kaiken A ja O, joten perusteellista ja riittävän usein tapahtuvaa käsienpesua ei korosteta koskaan liikaa. Lapset kannattaa totuttaa vähemmän suolaiseen ruokavalioon pienestä pitäen. Näin tehdään myös Itätullin päiväkodissa. kieltä vaan konkreettisia asioita. Porilaisten kiinnostus päättäjien toiminnasta on toivottavaa sekä suotavaa. Yleisötilaisuuksissa kaupunkilaiset käyvätkin erittäin aktiivisesti. Toivottavaa on, että nastoitus olisi tuonut päätöksenteon ja vaikuttamisen lähemmäs porilaisten arkea. Anne Högström on sanonut kirjassaan Yhteiskunnallinen viestintä Yhteiskunnallisen viestinnän suurin haaste on selviytyä yksittäisen ihmisen elämää monella tavalla vaikuttavasta ristiriidasta: poliitikot ja päättäjät käsittelevät asioita globaalilla tasolla ja yksilö toimii paikallisesti ja pohtii, miten päätökset vaikuttavat hänen arkeensa. Mystiikkaa? Ehkä ilman Antero Ahon lausuntoa Turkulainen lehdessä ei nastoitus olisi vielä vienyt Poria eri kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöiden puheenaiheeksi. Kenkien nastoituksesta Antero Aho oli kuullut vuosia sitten Ulla Eklundilta ja liikenneinsinööri Markku Setälältä, kun nastoitus aloitettiin talvella Meni lähes kymmenen vuotta ennen kuin nastoitus nousi otsikoihin ja sai positiivista julkisuutta. - Julkisuuden ansiosta nastoitettavien kenkien määrä kasvoi Porissa kolminkertaisesti. Tärkeintä on että, kaatumistapaturmien ehkäisy on otettu paremmin huomioon niin Porissa kuin muualla Suomessa. Yhdenkin kaatumistapaturman ehkäisy on merkittävä asia, selventää Ulla Eklund. Kaatumistapaturmien ehkäisy ei ole ainoa asia mitä nastoituksella on pyritty saamaan aikaan. Nastat kenkien pohjassa poistavat pelon lähteä kauppaan tai lenkille. Arkiliikunnan säilyttäminen myös liukkaalla kelillä on PUPA tempaisi järjestyksen puolesta Porin kaupungilla on käynnissä koko puhtausalan henkilöstöä koskeva toiminnan ja laadun kehittämiskoulutus Projektissa on mukana koko 400-päinen henkilöstö. Puhtausalan ohjausryhmä kehittää asiakaslähtöistä laatua. Yhtenä osana sitä on sisäisten asiakkaiden ajatusten kuuleminen. Henkilöstökyselyillä ja keskusteluilla kartoitetaan tuntoja omasta työstä, ammattitaidosta, työvälineistä, työkyvystä ja työilmapiiristä. Syksyllä 2003 ohjausryhmä toteutti koko puhtausalan henkilöstölle kyselyn. Vastaajien yhteisenä huolena oli siivoojien käytössä olevien varastotilojen ahtaus ja niukkuus. Koska emme pysty rakentamaan uusia varastoja, päätimme pyrkiä parantamaan siivoustilojen tilannetta järjestelyillä. Samassa yhteydessä toteutimme myös varastossa olevien kemikaalien luetteloinnin. Siivoustiloista poistettiin sinne kuulumattomat ja tarpeettomat tavarat, tarkistettiin siivousvälineiden ja - koneiden kunto ja luetteloinnin jälkeen järjestettiin siivousaineet. Porin kaupungin historian IV osa Porin kaupunkihistoria nyt kokonaisuudessaan kansien välissä vuotiaan Porin kaupungin historia syntyhetkistä nykypäiviin on nyt kirjoissa ja kansien välissä. Vuonna 1958 ilmestyi historian osat I II, joissa käsitellään Satakunnan varhaiskauppaa ja Porin edeltäjiä sekä ajanjaksoa Porin historian III-osa julkaistiin vuonna 1972 ja se käsitteli vuosien välistä aikakautta. Tänään julkisuuteen saatettava Porin historian IV-osa käsittelee kuudenkymmenen viimeisimmän vuoden eli vuosien välisiä tapahtumia ja kehitystä. Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut Leo Marmio. Taitosta on vastannut Aarne Seppälä. Toivomme tämän arvokkaan kirjan kuluvan lukijoiden käsissä. Antoisia lukuhetkiä. Historiasta kerromme lisää seuraavassa palveluksessa. Pekka Hammais Kuva: Pekka Hammais Lehtien ja television voima tiedon levittämisessä oli valtava. Hetkessä, joulun alla 2003, pääterveysasema uppoutui nastoitettaviin kenkiin. Haastatteluita, tietoa ja lupaa vierailuihin vaadittiin Ulla Eklundilta, joka on terveyskasvatuksen yhteyshenkilö. Puhelin soi tauotta, ja sähköpostiin napsahteli kyselyjä. - Kyseltiin jopa, että onko nastoitus yrityssalaisuus. Jotkut olitärkeää varsinkin vanhemmalla iällä. Nastoitus Aloitettiin alkutalvesta 1996, syksyllä 1995 saatujen Turvallinen kunta palkintorahojen avulla. Kaikki porilaiset, ikään katsomatta, voivat nastoittaa kenkänsä ilmaiseksi Kengät nastoitetaan Porin pääterveysaseman apuvälinelainaamossa Talvisin on keskimäärin nastoitettu kenkäparia Kuluneena nastoituskautena on nastoitettu ennätykselliset reilu 900 paria kenkiä. PUPA-koulutukseen osallistunut laitoshuoltaja Birgit Uusitalo esittelee hyvässä järjestyksessä olevia varastotilojaan. Kirjan kirjoittaja Jussi Koivuniemi kirjan julkistamistilaisuudessa. Yhteytiedot: Jussi Koivuniemi FT, tutkija Puh Puhelinvaihde tiedottaa Muutoksia kaikille puhelinta käyttäville Porin nopein lääkäri Arto Elomäki pinkaisi palkinnoille Arto Elomäki juoksi voittoon ja hopealle veteraanien yleisurheilun SM-hallikisoissa. Elomäki toimii Porin pääterveysasemalla työterveyslääkärinä. Ykkössijalle Elomäki pinkaisi 400 metrillä ja 800 metrillä hän oli kakkonen. Veteraanikisoihin Turussa osallistui noin 500 urheilijaa. - Urheiluharrastukseni aloitin jo nuorena. Erilaisten jalkaongelmien vuoksi pidin välillä taukoa, mutta nykyinen harjoittelukausi alkoi noin 4 vuotta sitten, Elomäki kertoi. - Harjoitusmielessä kokeilin ensin vauhtiani puulaakimaastojuoksuissa, joista 35-vuotiaiden sarjassa tuli voitto kahdesti. Pohjoismaiden kisoista 800 metrillä sijoituin neljänneksi, muisteli Elomäki. - Kun täytin 40 vuotta, tuli mahdollisuus osallistua veteraanikisoihin. Kaikki matkat metriin sopivat minulle. Harjoituslenkkejä juoksen kuusi kertaa viikossa, mutta maraton ei kuitenkaan ole listalla, totesi Elomäki. Onnittelut Arto Elomäelle terveysviraston henkilöstöltä ja kuntoliikuntajaostolta. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Porin kaupungin henkilöstölehti Palveluksen ilmestyminen 2004: 27.2., 26.4., 21.6., ja Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM OY Pori 2004 Toukokuussa Porin kaupunki astuu uuteen puhelinaikakauteen, kun kaupungin lankapuhelimista ulkopuolisiin (ei siis kaupungin) matkapuhelimiin soitettavat puhelut ohjataan reitittimien kautta. Varsinaiseen soittamiseen tämä ei vaikuta: numerot näppäillään kuten ennenkin ja puhelun laadussa ei ole mitään eroa. Puhelun vastaanottaja ei kuitenkaan näe soittajan siis kaupungin- numeroa. Käytännössä tällä on eniten merkitystä tilanteessa, jossa matkapuhelimen haltija ei vastaa puhelimeen. Tällöin hänellä ei ole mahdollisuutta soittaa takaisin. (Takaisinsoittaminen menee tiedotteeseen, jossa kerrotaan, että Sinulle yritettiin soittaa. Henkilö soittaa mahdollisesti uudestaan ). Jos siis soittamasi puhelu ohjautuu vastaajaan, kannattaa jättää viesti ja ehdottomasti mainita numero, johon tulee soittaa. Verenpaineen mittaukseen tarkoitettu piste on otettu käyttöön työterveyshuollossa Antikadulla. Se on tarkoitettu kaikille työterveyshuollon asiakkaille omatoimiseen mittaukseen. Vastaava piste toimii myös pääterveysasemalla ja on siellä tarkoitettu kaikkien terveysviraston asiakkaiden käyttöön. Tarkoituksena on kannustaa Reititinpuhelut puhelinlaskussa Reitittimen kautta kulkeneet puhelut näkyvät laskussa yhtenä uutena tuoterivinä. Jos reitittimet loppuvat ruuhka-aikana kesken, ylivuoto -puhelut ohjautuvat normaaleiksi puheluiksi ja näkyvät laskussa kuten ennenkin. Verenpaineen mittauspiste käyttöön Antinkadun työterveysasemalla Syy muutokseen Miksi kaupunki sitten hyväksyy tällaisen heikennyksen palvelun tasossa? Syy on tietenkin kustannuksissa. Reititintekniikalla vältetään kaupungin maksettavaksi koituvat vastaanottavan operaattorin kalliit matkapuhelinmaksut. Esimerkiksi puhelut Soneran liittymiin maksoivat verottomina aiemmin yli 20 senttiä minuutilta ja uudessa sopimuksessa ainoastaan 8,35 senttiä. Lankapuhelimista matkapuhelimiin suuntautuvien puheluiden kustannukset laskevat uudistuksen myötä 57 prosenttia ja koko lankaliikenteen kustannukset 43 prosenttia. Toki kaikkien puhelinmaksujen suuntaus on ollut laskeva jo aiemminkin. Vastaavasti puheluiden määrät ovat kasvussa. Kaupungin työterveyden huoltoaseman tilanne helpottumassa Vasemmalta Marja-Riitta Saikkonen, Juhani Väisänen ja Heidi Teinonen Apulaisylilääkäri Marja-Riitta Saikkonen (aloitti ), työterveyslääkäri Juhani Väisänen (aloitti ) sekä vs. osastonhoitaja Heidi Teinonen (aloitti ) suhtautuvat optimistisesti tulevaan toimintaan. Marja-Riitta Saikkonen on jo tuttu sosiaalikeskuksen väelle, mikä kuuluu kokonaisuudessaan hänen hoidettavakseen hallinnollisten töiden ja vapaa-aikaviraston lisäksi, posiluettuna kuitenkin päiväkodit. Juhani Väisänen on saanut hoidettavakseen päiväkotien lisäksi TPK:n, kulttuuritoimen, kaupunginkanslian, asuntotoimiston, pysäköinnin, ympäristötoimiston, maaseututoimen, Porin veden, rahatoimiston, rakennusvalvonnan, oppisopimus- ja hankitatoimmistot ja jätehuollon. Joten työsarkaa riittää, mutta lääkäri Väisänen kokee, että haasteet työssä pitävät mielen virkeänä. Kesän lääkäritilanne vaikuttaa paremmalta, kuin odotettiin eli myös työterveyshuolto saa kesälomasijaisen. Tänä vuonna on Päätoimittaja Martti Sinisalmi Kaupungintalo, puh Toimitussihteeri Pekka Hammais Henkilöstöosasto, puh Ulla Eklund Terveysvirasto, puh Teemu Eskola Sosiaalikeskus, puh Ritva Hellman Matkailutoimisto, puh Inna Helminen Satakunnan ammattikorkeakoulu, puh Sirpa Mannila Porin Vesi, puh Maili Tamminen Pori Energia, puh Ulla-Maija Tommila Tekninen palvelukeskus, puh Birgitta Tuunainen Koulutusvirasto, puh Ulkoasu Tuulikki Poutanen Kehitys Oy, puh Antikadun työterveyshuollon vuoro olla suljettuna heinäkuussa. Eli välisenä aikana koko kaupungin henkilökunta hoidetaan pääterveysaseman työterveyshuollossa. Sulun aikana hoidetaan kiireellinen työterveyshuolto ja akuutti sairaanhoito. Muutos ei koske puheluita kaupungin omiin matkapuhelimiin Uudistuksen ulkopuolelle jäävät täysin kaupungin omat matkapuhelin- ja city-liittymät. Omiin liittymiin soitetaan edelleen tyyliin 80 + alanumero ja 86 + alanumero ja vastaanottaja näkee soittajan numeron. Lankapuhelimista mukana uudistuksessa (siis soittavana osapuolena) ovat kaikki kaupungin liittymät (sekä 621- alkuiset että muut), Satakunnan Ammattikorkeakoulun sekä Erityishuoltopiirin liittymät. Pyynnöstä voidaan myös joitain liittymiä jättää uudistuksen ulkopuolelle, jos numeron näkyminen katsotaan erityisen tärkeäksi. Lisätietoja muutoksesta antavat tietohallintopäällikkö Antero Anttonen ja vs. hankintapäällikkö Elina Tuomala 15 ihmisiä omatoimiseen verenpaineen mittamiseen ja aktiivisempaan itsehoitoon. Terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla verenpainearvot ovat yleensä hieman korkeampia, kuin itse mitattuna. Omatoimisella mittauksella saadaan näin luotettavampia tuloksia, kunhan mittaus on suoritettu oikein. Tällä on merkitystä etenkin silloin, kun mietitään lääkehoidon aloittamista. Terveydenhoitajat sekä perushoitajamme Anni Ruissalo opastavat mittauspisteen käytössä. Piste on käytössä työterv.huollon aukioloaikoina ja sinne voi tulla silloin kun se sopii omaan aikatauluun parhaiten. Tavoitteena omatoiminen verenpaineen mittaus ja aktiivisempi itsehoito. Seuraava palvelus ilmestyy Heidi Teinonen vs. osastonhoitaja Pori osallistui Pori osallistui maaliskuussa Tampereella järjestetyyn Kuntauralle -tapahtumaan, joka oli tarkoitettu lähinnä Tampereen alueen opiskelijoille. Poria edustivat Ritva Hellman, Johanna Salmi ja Pekka Hammais. Lehden 3/2004 materiaali viimeistään toimitukseen osoitteella: HENKILÖSTÖOSASTO Antinkatu 5, Pori Osoite- ja henkilötietomuutokset: Pirjo-Liisa Hautamäki/palkanlaskentapiste.

9 16 Paavo Laine työssä, Hannu Lahti katse tarkkana. Taustalla yksi tämän kevään kurssin saksalaisista, parrakas Stefan Hoffman. Huviksi tai ammatiksi Mikä voi yhdistää arkkitehtia, pappia, työtöntä ja saksalaista maanviljelijää? Varmasti monikin asia, Porin metsäopistolla Kullaalla heidät saattaa tavata äheltämässä hirsirakentamisen parissa. Ammattien kirjo kursseilla on edellä lueteltua paljon leveämpi, varsinki rakennusalan ja maatalouden ammattilaiset hakevat uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Aivan sama perustelu on saksalaisilla, jotka toivovat Baltian maiden EU-jäsenyyden helpottavan heidän raaka-aineen hankintaansa. Metsäopiston kursseilla koulutetaan hirsirakentajia Hannu Lahti katse vatupassissa. Karapuuta linjataan, taustalla asiaa varmistavat huittislainen Paavo Laine ja porilainen Sakari Leppänen (oikealla). Mallia muille, opiskeli "vanhana" Hannu Lahti, 61, on henkilö, johon Porin metsäopiston hirsirakentamisen koulutus on vahvasti sidoksissa. Niin tiukasti, että opistolla on kova työ etsiä uusi kurssien vetäjä hänen tilalleen. Hannu Lahti on lehtori, jolla on metsätalousinsinöörin koulutus. Hän itse kertoo opiskelleensa insinööriksi "vanhana". Lahti sai insinöörin paperit Joensuusta vasta seitsemän vuotta sitten vuonna Hyppäys luentopenkille oli suuri. Jo välimatka Kullaalta Joensuuhun oli pitkä. Vaatimattomana miehenä Lahti sanoo opiskelun alussa huomanneensa, että "ei tiedä mistään mitään". Tuoreena metsäinsinöörinä hän on ollut oiva esimerkki ja moti- M etsäopisto on järjestänyt hirsirakentamisen kursseja 2-4 kertaa vuodessa. Ja halvalla menee, sanoisi entinen helppoheikki. Kahden viikon kurssista opiskelija maksaa 340 euroa! Metsäopisto lupaa hakiessaan opiskelijoita perehdyttää heidät pyörö- ja pelkkahirsirakentamiseen. voija nuorille opiskelijoille. Joensuussa tuskin oli yhtään tulevaa metsäinsinööriä, joka oli niin hyvin perehtynyt hirsirakentamiseen kuin Hannu Lahti. Hän on kolmannen polven hirsirakentaja. Hän ei itse sano, mutta häntä kuunteleva voinee tulkita: Lahdelle hirsirakentaminen on monipuolinen missio. Perustana tietysti on perinteisen, hienon rakennustekniikan paluu. Mikä on se hienompaa kuin saunoa itse tehdyssä hirsisaunassa? Kyse on myös kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisestä. Jos ei ole osaajia, monet maisemaa kaunistavat hirsi- rakennukset tulevat tuhoutumaan. Paljon on jo mennyt, mutta näyttöjä toisenlaisestakin mahdollisuudesta on. Hirsirakentamisen tulevaisuuteen koko Suomessa - ja maan rajojen ulkopuolellakin - Porin metsäopistolla ja Hannu Lahden työllä on suuri merkitys. Meille kaupunkilaisille on syytä sanoa, että pelkka on kahdelta puolelta sahattu hirsi. Aiemmin ne veistettiin, nyt sahataan. Kurssilla luvataan opettaa eri hirsimateriaalien valintaa, oikeita työtapoja ja totuttaa työvälineisiin. Kahden viikon kurssi tuntuu kovin lyhyeltä, mutta kaikki ovat oppineet hirsirakentamisen. Viime kevättalven kurssilla yksi saksalaisista ei ollut käyttänyt koskaan moottorisahaa. Peli tehtiin hänelle tutuksi ja kurssilta lähti tuleva hirsimies. Kursseilla hyvää julkisuutta Lehtori Hannu Lahti sanoo, kurssiin hintaan viitaten, että ne eivät ole merkittävä tulojen hankkimisen väylä. - Ne ovat mainio menetelmä tehdä Porin metsäopistoa tunnetuksi. Meillä on jo yli 600 kurssin käynyttä lähettilästä Suomessa ja vähän muuallakin He kyllä osaavat kertoa, kuinka meillä hirsirakentamisen jatkosta huolehditaan., sanoo Lahti ja kertoo hymyssä suin, että saksalaiset uhkaavat seuraavan kerran tulla täysinäisellä bussilla. Lahti kertoo juuri tavanneensa kurssin äskettäin käyneen yrittäjän. - Töitä on kuulemma kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Me annamme täältä ratkaisevan potkun yrittäjäksi havittelevalle. Monet kaatavat jo täällä ollessaan puut valmiiksi. Kullaalta saa myös konsulttiapua, kiertävälle neuvojalle olisi töitä runsaasti. Lahden ja kumppaneiden asiantuntemusta on käytetty muun muassa, kun Nakkilaan tehtiin hieno Museosilta, Kuvien perusteella silta on upeaa perinteistä työtä. Yksi mielenkiintoinen seikka on ollut haavan arvon nousu. Porilaispoikakin tietää, että tulitikkutehtaalla käytettiin haapaa runsaasti. Sittemmin haavasta tuli roskapuuta. Kun aiemmin metsäyhtiöt jättivät kaupan yhteydessä haavat isännälle, nyt haavalla on oikein kantohintakin. 30 vuotta Suomessa rakennettiin vain levystä ja tiilestä. Monen polven rakennusmestarit jäivät kokonaan vaille hirsirakentamisen koulutusta. Nyt maailma näyttää paremmalta, on Hannu Lahden vahva usko. Tyytyväinen asiakas on parasta mainontaa Porilainen pappi Sakari Leppänen oli tämän kevättalven kurssilaisia. Puhelimessa hän auliisti vakuuttaa hyvältä ja miellyttävältä tuntuvia asioita: kurssilaiset olivat motivoituneita, käytännön ja teorian suhde oli kohdallaan ja huumori korkeassa kurssissa. - Siinä porukassa ei tarvinnut erikseen tehdä sinunkauppoja. Hyöty kurssista on melkoinen. Intensiivisen kurssin jälkeen, jokainen, jolla on pohjalla käden taitoja, voi rakentaa savusaunan ja puuliiterin, tiivistää hengenmies saamansa opin. Leppänen kertoo, että hän oli alkuvuonna 2004 KELA:n kuntoutuksessa. -Halusin jatkoksi reipasta irtiottoa ja hirsirakentamisen kurssi sopi siihen erinomaisesti. Henkinen vire oli hieno kurssin päättyessä, kertoo Leppänen ja suosittelee osallistumista muillekin. Sakari Leppäsellä on selvät suunnitelmat. Opiskelemalla hirsirakentamista hän valmistautuu eläkevuosiinsa. Ensin on ohjelmassa savusaunojen tekoa, sitten hirsitalo. Hirsirakentamisen suosio on vain yksi osa Porin metsäopiston viime vuosien voitoista. Opiston tekemä markkinointi on havahduttanut muutkin metsäopistot samoille raiteille. Uusia oppilaita ei saa kädet ristissä istumalla ja valittamalla. Pitää lähteä ennakkoluulottomasti, omat vahvuudet tietäen avaraan maailmaan. Kullaalla nämä askeleet on otettu ja menestytty. Tapio Furuholm Kuvat: Mikko Kataja

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Orientoiva jakso - toteutus

Orientoiva jakso - toteutus Orientoiva jakso - toteutus AppreA oppisopimus 40+ Projektin loppuseminaari 25.10.2007 Kristiina Salminen ja Leena Saarinen Vantaan Ammattiopisto Varia Ryhmät Vanhustyön erikoisammattitutkinto, oppisopimuksella

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot