Satakuntaliiton tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakuntaliiton tiedotuslehti 1-2009"

Transkriptio

1 Satakuntaliiton tiedotuslehti Teemana Satakunnan kärkihankkeet 2009 Satakunta Senaatintorilla Satakuntaliitto PL 260 PORI puh. (02)

2 sisällysluettelo Hyviä uutisia ja heikkoja signaaleja 3 TIIVISTYVÄÄ KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ SATAKUNNAN PARHAAKSI 4 KANSANEDUSTAJAN ARKITYÖ 4 Tia Kemppainen koulutusverkkoja punomassa 6 Sujuvien liikenneyhteyksien kehittäminen 8 Ydinenergiantuottamiselle on Olkiluodossa jo 30 vuoden kokemus 10 Kokemäenjoen tulvat hallintaan yhteistyöllä 12 Lyhyen ja pitkän tähtäimen tulvasuojelua Porissa 13 Rauman kaupunginvaltuusto toivotti vierailijat tervetulleiksi SELKÄMEREN KANSALLISPUISTOON 14 Satakunta Senaatintorilla Senaatintori tapahtuman yrittäjät 18 Seutukaavasta maakuntakaavaksi sekä asema- ja ranta-asema KAAVAT Hannu Hyssänmäen työvuosien aikana 20 Neljäkymmentä täyttä vuotta 22 Satakunta Touristin kuulumisia 23 SATASEN TOIMITUS Satakuntaliiton yhteistyökumppaneille suunnattu sidoslehti Satanen ilmestyy neljä kertaa vuodessa eli maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Juttuvinkit, jutut, jakelumuutokset ynnä muut kommentit voi lähettää kenelle tahansa toimituskunnassa: Vastaava päätoimittaja maakuntajohtaja Pertti Rajala (02) , , Viveka Lanne Tiina Leino Tuula Telin Taittoon ja kuvankäsittelyyn liittyvät asiat: Sami Suominen Satakuntaliiton monistamo lehti 1/ painos 700 kpl Pori 03/2009 SATAKUNTALIITTO PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D Puh. (02) Fax (02)

3 Hyviä uutisia ja heikkoja signaaleja Kiitos! Satakunta sai valtion elvytyspaketista kauan kaivatut panostukset Pori/ Rauma - Tampere rautatien akselipainojen korotukseen, Harjavallan ratapihan ja Porin meriväylän kunnostukseen. Lisäksi elvytysvaroin rakennetaan paikallisesti tärkeitä kevyen liikenteen väyliä. Maininta yliopistokeskuksista on tulossa yliopistolakiin. Kiitos kaikille näiden asioiden eteen työtä tehneille! Satakunnassa luottamusta Kuluttajabarometrin mukaan yleinen talousluottamus oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä miinuksella kaikissa Suomen maakunnissa, mutta vähiten miinuksella Satakunnassa. Lähes kaikissa maakunnissa kuluttajien luottamus omaan talouteensa oli pitkän ajan keskiarvoa parempi. Satakunnassa suhtauduttiin kuitenkin luottavaisemmin yleiseen talouteen kuin muualla maassa. Satakunnassa eteenpäinmeno näkyi myös kuntataloudessa. Tilastokeskuksen kuntien vuoden 2008 tilinpäätöstietojen ennakkovertailussa Satakunta sijoittui maakuntien joukossa kolmanneksi. Hyvistä uutisista on aidosti iloittava, mutta samalla selkeästi tiedostettava, että olemme menossa kohti vaikeita ja haasteellisia aikoja. Tärkeintä tällä hetkellä on kaikin mahdollisin keinoin turvata maakunnan elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytykset. Samoin maakunnan kunnat on pidettävä toimintakykyisinä niin, että ne pystyvät tarjoamaan edelleen kansalisille riittävät palvelut. Aluehallintolausunto Aluehallinnon uudistus jatkuu vauhdikkaasti. Tällä hetkellä työn painopiste on aluetasolla. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa rakennetaan uutta toimintamallia niin Lounais-Suomen aluehallintovirastolle kuin Satakunnan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja niiden yhteistoiminnalle. Lausuntokierros koko uudistuksesta on juuri päättynyt. Omassa lausunnossaan Satakuntaliitto korosti muun muassa, että maakuntaohjelmista on luotava aito maakunnan kehittämistä ohjaava asiakirja, johon kaikkien maakunnan toimijoiden tulee sitoutua. Erityisen tärkeänä pidimme että Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen saadaan oma ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät asiat korostuvat niin maakunnan kehittämisessä kuin hyvässä asiakaspalvelussakin. Tästä syystä on tärkeää, että niiden asiantuntemus ja päätöksenteko ovat mukana Satakunnassa ja sen tulevassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Satakuntaliiton koko lausunto on luettavissa satakuntaliitto.fi / Edunvalvonta ja yhteistyö / Lausunnot ja kannanotot 2009 Kilpailuetujen löytäminen Heikot signaalit ovat merkkejä ja viestejä trendeistä ja ilmiöistä, jotka ovat idullaan ja tarkan havainnoitsijan tunnistettavissa. Yrityselämässä heikkojen signaalien tunnistamista voidaan pitää kilpailuetuna. Se joka haistaa seuraavan markkinoilla läpilyövän innovaation ennen muita, on vahvoilla. Heikkojen signaalien seuraaminen on tärkeää myös kunnissa ja maakunnassa. Heikot signaalit eivät ole vakiintuneita totuuksia, ja siksi on välttämätöntä herkistää korvansa konsensuksen joukosta erottuvista sivuäänistä. Näitä sivuääniä tulee kuntalaisilta, kunnan yrityksiltä, järjestöiltä, kesäasukkailta, matkailijoilta jne. Taantuma ei kestä ikuisesti. Nyt on rakennettava kestävä siltä sen yli! Satakuntalainen menestys tulevina vuosina voi perustua niihin heikkoihin signaaleihin, jotka tänään tunnistamme. Pertti Rajala Maakuntajohtaja 3

4 KANSANEDUSTAJAN ARKITYÖ Usein tavallisen kansanedustajapäivän jälkeen illalla, kun menee eduskunnan lehtienlukusaliin, ja selailee iltapäivälehtiä, ei voi kuin ihmetellä. Tätäkö täällä muka tapahtuu? Onko niin, että eduskunnassa kiinnostavia asioita ovat vain muutaman julkkiskansanedustajan ihmissuhdekiemurat? Todellisuudessa viihteellistyneet tiedotusvälineet eivät paljoakaan kerro siitä, minkälainen on oikea eduskuntatyö. Myös tutkimukset tukevat näkemystä, että merkittävä osa ihmisistä ei edes tiedä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä puolueet oppositiossa. Mitä sitten on todellinen eduskuntatyö? Ehkäpä asiaa voi selventää muutamalla luvulla: Runsaan puolentoista vuoden aikana olen kansanedustajana tavannut noin ihmistä, vastannut yli viestiin, lentänyt Porin ja Helsingin väliä n. 150 kertaa ja istunut noin viikon verran taksissa matkalla lentokentälle ja sieltä pois. Talousvaliokunnan, suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan kokouspapereista sekä täysistunnoista kertyy kymmeniä tuhansia sivuja luettavaa paperia, ja asiat käsittelevät kaikkea maan ja taivaan välillä. Muistan joskus nuorena suorittaneeni 49 opintoviikkoa tammi-toukokuun aikana Turun yliopistossa. Nykyisessä työssäni arki näyttää ihmeen samanlaiselta. Uudesta tenttikirjasta kannattaa lukea ensin takakansi ja sisällysluettelo sekä johtopäätökset. Etenemällä deduktiivisesti kokonaisuudesta pieniin yksityiskohtiin saa parhaiten ja tehokkaimmin hahmotettua yleiskartan uudesta asiasta. Näin ajatellen kansanedustajan työ voisi vastata vaikkapa sadan opintoviikon suoritusta vuosittain. Sen lisäksi olisi kaikista aiheista muodostettava ainakin jonkinlainen, selkeä, syvä ja erittäin hyvin perusteltu mielipide, joka kestää kovimmatkin arvostelut. Mielipide kokonaisuuden kaikkine osineen pitää osata kertoa viidessä sekunnissa kymmenellä mahdollisimman kiinnostavalla sanalla suoraan tv-kameralle, mahdollisimman yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Mukavimpia tilanteita omalla, juuri vasta alkaneella, kansanedustajan urallani oli koti-iltalennon odottaminen eräänä perjantaina Helsinki-Vantaan lentoasemalla, kun liikenneministeri Anu Vehviläinen pysäytti ja sanoi: Kuule Antti! Nyt siellä sitten on sataman syvennystä ja akselipainojen korotusta! Olipa kiva, että ministeri yhdisti heti oikean asian ja henkilön toisiinsa. On maakunnan asioista ääntä pidettykin, ja palautetta annettu ahkerasti. Eikä se vielä ole tähän loppumassa. Ei läheskään. Antti Vuolanne kansanedustaja Satakunta SDP TIIVISTYVÄÄ KOULUTUSYHTEIS- TYÖTÄ SATAKUNNAN PARHAAKSI Korkeakoulujen arviointineuvosto on yliopistokeskusten arvioinnin tuloksena esittänyt Satakunnan osalta mm., että yliopistokeskuksen painopisteeksi tulisi ottaa aikuis- ja maisteriohjelmat. Arviointineuvosto on myös esittänyt yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun toimintojen organisatorista liittämistä yhteen sekä sijoittumista samalle kampukselle. Miten nämä näkemykset sopivat Porin yliopistokeskuksen kehittämisnäkemyksiin, vastaajana yliopistokeskuksen johtaja Harri Peltoniemi. - Aikuiskoulutus mukaan lukien maisteriohjelmat ja maisteriopinnot ovat jo nyt Porin yliopistokeskuksen painopistealue. Yliopistokeskuksen kokonaisopiskelijamäärästä, joka on 3800 opiskelijaa, on noin aikuisopiskelijoita. Ylioppilaspohjaisen maisterintutkintoon johtavan opetuksen osuus vuotuisesta opiskelijasisäänotosta on noin 30 prosenttia. Tämä osuus halutaan säilyttää samalla kun aikuiskoulutusta kehitetään. Syksyllä 2009 on maisteriohjelmia tai vastaavia suunnattuja sisäänottoja kaikkiaan kymmenen. 4

5 Harri Peltoniemi tarkentaa, että arviointiraportissa ei esitetä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun organisatorista yhdistämistä. Yhteistyön tiivistämistä ja samalle kampukselle sijoittumista sen sijaan esitetään. Samalla kampuksella toimimisesta olisi hänen mielestään runsaasti etua. Hän onkin esittänyt, että Puuvillan alue kampuksen sijaintipaikkana tulisi selvittää. Yhteistä kampusta Harri Peltoniemi ei kuitenkaan pidä taloudellinen tilanne huomioiden kovinkaan todennäköisenä. Miten suhtaudut arviointineuvoston näkemyksiin? Mikä niissä on satakuntalaisesta näkökulmasta hyvää? Mitkä ovat omaehtoisen kehittämisen hidasteet/uhat? Esitykset ovat pääosin hyviä ja toteuttamiskelpoisia. Ylioppilaspohjainen maisterintutkintoon johtava koulutus on tarpeen säilyttää. Ja hyviä perustelujakin on Harri Peltoniemellä esittää: Erityisesti alueen tarpeisiin on Porissa suunnattu hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen ja hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelmat. Uutena maisteriohjelmana käynnistyy syksyllä 2009 Creative Business Management Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelma. TTY Porin yksikössä on syksyllä 2009 erillisvalinta uuteen muuntokoulutukseen. Tradenomit (tietojärjestelmätieteen tai tietojenkäsittelyn koulutusohjelma) voivat hakea diplomi-insinöörikoulutukseen ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Kaikkiaan Porin yliopistokeskuksessa on maisteriohjelmia tai vastaavia kymmenen. Porissa on tällä hetkellä muun muassa kaikista maan yliopistokeskuksista suurin tutkinto-opiskelijoiden määrä. Porin yliopistokeskukselle tulee Peltoniemen mielestä taata oikeus järjestää ylioppilaspohjaista maisterintutkintoon johtavaa koulutusta jatkossakin. Esimerkiksi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos on jo perustettu siltä pohjalta, ettei vastaavaa koulutusta löydy muualta Suomesta. Näin Porin yksikkö profiloituu omanlaisekseen myös Turun yliopiston sisällä. Mitkä ovat oman organisaatiosi keskeiset tavoitteet Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämiseksi? Miten ne poikkeavat arviointineuvoston näkemyksistä? - Yliopistokeskus kykenee monitieteisenä, nopeasti reagoivana ja ketteräliikkeisenä vastaamaan herkästi muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Yliopistokeskuksen ylioppilaspohjainen koulutus, täydennys- ja muu aikuiskoulutus, maisteriohjelmat, verkostomaiset koulutusohjelmat, t&k-toiminta sekä monitieteiset projektit avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti niillä aloilla, joilla on merkitystä maakunnan elinkeinorakenteeseen ja sen kehittämiseen. Porin Yliopistokeskus vahvistaa tieteellisellä toiminnallaan merkittävästi maakunnan omia innovaatiojärjestelmiä. Se toimii myös linkkinä kansainvälisiin osaamisverkostoihin. Arviointiryhmän näkemyksiä Harri Peltoniemi pitää pääosin oikeaan osuneina. Kannanotto ylioppilaspohjaiseen koulutukseen on hänen nähdäkseen ainut, jossa näkemykset eroavat. Mitä satakuntalaisten kehittäjien ja edunvalvojien (mm. kunnat ja Satakuntaliitto) tulee mielestäsi tehdä, jotta satakuntalaisten kannalta päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen? - Edunvalvontatehtäviä riittää jatkossakin. Satakunnan kansanedustajat ansaitsevat suuret kiitokset toiminnastaan satakuntalaisen korkeakoululaitoksen hyväksi. Vaikuttamisen on perustuttava tietoon ja verkostoitumiseen. Enää ei riitä, että äänekkäästi vaaditaan asioita, vaan perustelujen on oltava myös kunnossa. Perusteluja esitettäessä on tärkeätä nähdä maakunnan korkeakoululaitos osana valtakunnallista ja kansainvälistäkin kehitystä. Tämän takia on tärkeätä, että maakunnasta osallistutaan riittävästi ja aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin ja keskusteluihin, joissa korkeakoulupolitiikkaa käsitellään. Muita näkemyksiä siitä, miten Satakunnan korkeakoululaitosta lisäksi tulee kehittää. Peilaa myös Linnan selvitystyöhön! - Markku Linnan raportissa Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittäminen yhteistyöllä tuloksia todetaan, että sen esitykset ovat valtakunnallisen korkeakouluverkon kehittämisessä noudatettujen periaatteiden mukaisia. Siinä myös viitataan kansainvälisiin arviointeihin. Harri Peltoniemi kertoo kuitenkin pelkäävänsä pahoin, että raporttia luettaessa tutustutaan vain kehittämisehdotuksiin eikä perehdytä tarkemmin raportissa esitettyihin taustoihin. Tämä voi johtaa siihen, että kokonaisuus hämärtyy ja juututaan väittelyyn yksityiskohdista. Hän toivoo, että näin ei käy, vaan maakunnassa kyetään yhdessä maakunnan omien korkeakoulujen ja yliopistokeskuksen emoyliopistojen kanssa tekemään kauaskantoisia ratkaisuja korkeakoululaitoksen tulevasta suunnasta. Yhteistyöllä eteenpäin!, kehottaa Harri Peltoniemi. Jutun laati: Tuula Telin 5

6 Tia Kemppainen koulutusverkkoja punomassa Tia tuli Satakuntaan, Eurajoelle, miehen työn perässä pohjoisesta vuonna Kotoisin hän on Keski-Suomesta. Paljon muuttaneena ja monella paikkakunnalla asuneena Tia kokee kodin olevan siellä missä perhekin. Perheessä on kaksi lasta, 2-vuotias Aada ja 5-vuotias Elias. Satakuntaan perhe on kotiutunut, joskin Tia kertoo kokeneensa ihmiset vaikeammin lähestyttäviksi. Hyvän päivän tuttuja on paljon, mutta syvempi ystävyys syntyy hitaammin. Pohjois-Suomesta Tia kaipaa maisemia, luontoa ja ihmisten välittömyyttä. Työhuoneen ikkunasta näkyi Pyhätunturi ja Pohjois- Suomeen jäi monta hyvää ystävää. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin niin sanottua Lapin hulluutta. Haastattelija Viveka Lanne Kuva: Elias 5v. Tia Kemppainen aloitti tammikuussa Satakuntaliitossa hankekoordinaattorina. Hänen tehtävänsä on toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi, erityisesti maakunnan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittäminen. Satakunnassa on 15 lukiokoulutuksen kunnallista järjestäjää. Hankkeessa selvitetään niiden toiminnallisia edellytyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia myös ammatillisen koulutuksen kanssa. Opiskelijan etu on avainasemassa. Alueelliset olosuhteet ja etäisyydet vaikuttavat väkimäärän ohella merkittävästi lukiokoulutuksen toimintaedellytyksiin ja sen opetuksen muotoihin. Hankeen tarkoituksena ei ole määritellä maakunnan lukioverkkoa vaan nimenomaan pureutua toiminnallisiin haasteisiin yhdessä toimijoiden kanssa. Tia on tehnyt aiemminkin kehittämistyötä julkishallinnossa. Hän on toiminut muun muassa psykologian opettajana, sivistystoimenjohtajana ja rehtorina ja sitä ennen henkilöstömaailmassa. Satakuntaliitto käynnisti yhteistyössä alueen toisen asteen koulutuksen (lukiot ja ammatillinen koulutus) järjestäjien kanssa kehittämis- ja koordinointihankkeen. Hankkeen tavoitteena on turvata laadukas, monipuolinen ja tasa-arvoisesti saavutettava perusopetuksen jälkeinen opintotarjonta alueen nuorille. 6

7 Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi TAVOITE Monipuolisen, laadukkaan ja tasa-arvoisesti saavutettavan perusopetuksen jälkeisen opintotarjonnan turvaaminen alueen nuorille. Tavoitteen mukaisen yhteistoiminnan tuloksena rakentuu Satakunnan toisen asteen koulutuksen hallinnollinen ja toiminnallinen malli/kokonaisuus Avainsanoja: vuoropuhelu, yhteistyö, resurssien käytön tehostaminen, nuorten toiveet ja tarpeet, osaamisen jakaminen, avoimuus TOIMINTALINJAT YHTEISTYÖFOORUMIT Tiedon kokoaminen ja jakaminen/ tulevan toimintaympäristön ennakointi toimenpiteitä Tilastot Keskustelut ja kyselyt Kuntakierrokset Hankerekisteri Asiantuntijatyöryhmät Yhteistyö maakunnan ulkopuolelle YLEINEN INFRASTRUKTUURI Yhteistyön edellytykset OPETUSSUUNNITELMAT OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OHJAUS-, NEUVONTA- JA TUKIPALVELUVERKOSTO TIETO- JA VIESTINTÄARKKITEHTUURI Yhteinen viestintäkanava Työ- ja loma-ajat Opetustarjonta Kustannusvaikutukset Työskentely-ympäristö Muu resurssien yhteiskäyttö ja käytön tehostaminen Lukio lukio: kurssitarjonta, lukiodiplomit, mediakasvatus, kansainvälisyys jne. Lukio ammatillinen: yhdistelmäopinnot, yleiset ja yhteiset aineet jne. Lukio muut koulutuksenjärjestäjät Osaamisen jakaminen Benchmarking Asiantuntijuuden vahvistaminen Koulutus Kehittämishankkeet Ohjaus yli oppilaitosrajojen Jatko-opintoihin valmentaminen ja ammattialojen esittely Erityisopetus, psykologi- ja kuraattoripalvelut Muu yhteistyö Toimiva tekniikka ja yhteensopiva järjestelmä Nykyaikaista tekniikkaa monipuolisesti hyödyntävä opetus 7

8 Sujuvien liikenneyhteyksien kehittäminen Liikenteen keskeisiä kehittämistavoitteita Satakunnassa ovat liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja taloudellisuuden parantaminen. Näin voidaan parhaiten turvata maakunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän joustavat ja toimintavarmat yhteydet. Satakunnan liikenteen perustekijä on maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla meriyhteyksien päässä muusta Euroopasta. Keskeisen osan kuljetusverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset kuljetusketjut. Ketjun muodostavat yksittäiset väylät ovat Porin ja Rauman meriväylät, Pori/Rauma-Tampere rata ja valtatie 2 Pori-Helsinki, valtatie 11 Pori-Tampere ja valtatie12 Rauma- Huittinen-Tampere. Satakunnan liikenteelle tyypillinen piirre ovat rannikon suuntaiset maantiekuljetukset, jotka osin nekin kuuluvat Suomen ja muun maailman väliseen kuljetusketjuun yhdistäessään Pohjanlahden satamat. Rannikolla ei ole rautatietä, joten liikenne kulkee joko maanteitse tai pitkän kierroksen tehden pääradan kautta. Keskeinen VT8 Rannikon keskeinen väylä on valtatie 8, joka yhdistää tärkeänä tavara- ja henkilöliikenneväylänä Pohjanlahden rannikon kaupungit Turusta Rauman ja Porin kautta Ouluun ja edelleen Tornioon. Tien varrella olevien satamien kautta kulkee noin 40 % Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista. Näin ollen tie on tärkeä raskaan liikenteen väylä varsinkin, kun suora rautatievaihtoehto ei ole käytettävissä. Yhteysväli Turku-Pori sekä osuus Pori-Söörmarkku ovat keskeisessä asemassa valtatietä 8 parannettaessa. Tien heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen näkyy erityisesti onnettomuus-tilastoissa. Turku-Rauma-Pori -yhteys on tällä hetkellä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia. Tien merkitys näkyy myös liikennemäärien kehityksessä, kasvu on ollut kaksinkertainen, joissain paikoin jopa kolminkertainen keskimääräiseen kasvuun verrattuna. VT2 työt valmistumassa Valtatien 2 Pori-Helsinki yhteysvälin rakennustyöt alkavat olla valmiina. Hankkeesta jäi määrärahojen niukkuuden takia puuttumaan neljä pientä osakohdetta. Tietä tulisi vielä leventää Forssan-Karkkilan välillä ja Porin puoleiseen päähän tulee rakentaa Ulasoorin eritasoliittymä. Valtatie 12 Raumalta Huittisten kautta Tampereelle ja edelleen Keski- ja Itä-Suomeen on mm. Rauman sataman maakuljetusyhteys, metsäteolli suuden kuljetusväylä sekä yhteys Pori - Helsinki valtatielle 2. Se on Rau man seudun teollisuuden ja sataman kuljetusten pääreitti sisämaahan. Tiestä on osa parantamatta eikä se täytä nykyaikaiselle valtatielle asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaati muksia.. Seuraavaksi tulee kunnostaa Eura - Raijala osuus. 1. Valtatie 8 Pori-Söörmarkku 2. Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysväli 3. Valtatie 12 Eura-Raijala osuus 4. Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki 5. Rauman meriväylä 6. Porin meriväylä 7. Tampere-Pori -rataosa 8. Rauma-Jämsänjokilaakso -rataosa 8 Kuva: S.Suominen

9 Kantatie 44 kulkee halki itäisen ja pohjoisen Satakunnan Vammalan seudulta Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle. Tie ei täytä koko mitaltaan kantatietasoiselle tielle asetettuja vaatimuksia. Tie on kapea ja sen geometriassa on puutteita lähinnä Kankaanpäästä pohjoiseen. Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan ja Suomen elinkeinoelämässä. Satamien kuljetusmäärät ovat yhteensä noin yksitoista prosenttia koko maan liikenteestä. Rauman satama on Suomen viidenneksi suurin satama. Rauma on eräs Suomen metsäteollisuuden suurimpia satamia ja siksi sen kehittäminen on tärkeä osa niin metsäteollisuuden kuin myös metalliteollisuuden kilpailukykyä. Porin Mäntyluotoon johtavan meriväylän syventämien alkanee tänä vuonna ja seuraavaksi tulee vastaavanlainen syvennystyö aloittaa Rauman satamassa. Junaliikenteen kehittäminen Tampere-Pori/Rauma rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Sisämaasta rannikolle ja päinvastoin kulkeva raskas tavaraliikenne edellyttää, että radalla voidaan ajaa nykyistä raskaammilla junilla. Liikenneturvallisuuden korostaminen on entistä tärkeämpää junaliikenteen nopeutuessa. VR:n tavoitteena on aloittaa nopea liikenne Pori- Helsinki välillä. Nopeuksien nostamisen edellytyksenä on rataosan tasoristeysten muuttaminen eritasoristeyksiksi. Tasoristeysten poistaminen mahdollistaa investointien täysimääräisen hyödyntämisen nopealla liikenteellä saavutettavien aikavoittojen myötä ja parantaa merkittävästi tie- ja junaliikenteen turvallisuutta. Lisätietoja Maakunta-asiamies Kimmo Varjo Puh Kuva: S.Suominen 9

10 Ydinenergiantuottamiselle on Olkiluodossa jo 30 vuoden kokemus Satakunta on monipuolinen energiamaakunta ja Suomen energiantuotannon keskittymä: maakunnassa tuotetaan noin neljännes Suomen sähköntuotannosta. Olkiluodon kolmannen yksikön valmistumisen jälkeen osuus sähkötuotannosta nousee reilusti yli kolmannekseen. Energiaa tuotetaan eniten ydinvoimalla, puulla, öljyllä ja kivihiilellä. Muita energianlähteitä ovat turve ja vesivoima. Tuulivoiman hyödyntäminen on vähitellen lisääntymässä muun muassa Tahkoluotoon suunnitellun tuulipuiston johdosta. Ydinvoimaa Eurajoen Olkiluotoon Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on linjannut jo 90-luvun puolella oman yksimielisen kantansa ydinvoiman lisärakentamiseen Eurajoen Olkiluotoon seuraavasti: Jos maahamme päätetään rakentaa lisää ydinvoimaa, niin seuraava laitosyksikkö rakennetaan Olkiluotoon. Selvitetään myös Olkiluodon soveltuvuus muunlaiseen energiantuotantoon. Eurajoen kunnanhallituksen aloitteesta on kutsuttu koolle keväällä 2008 Satakunnan alueellinen OL4-edunvalvontaryhmä. Ryhmässä on edustettuna 18 eri tahoa alueen kunnista, elinkeinoelämään ja etujärjestöihin. Myös Satakuntaliitto on edustettuna ryhmässä. Edunvalvontaryhmä on tuottanut esitteen nimeltä Ydinenergiaa tarvitaan lisää. Olkiluoto 4. Esitteeseen voi tutustua ol4. Esitteessä kerrotaan niin sanottua ydinasiatietoa OL4-hankkeesta ja se antaa hyvää perustietoa siitä, mitkä ovat OL4:n tärkeimmät vahvuudet. Kannustan tutustumaan - asiallista tietoa. Olkiluodossa pitkät perinteet 10 Ydinenergiantuottamiselle on Olkiluodossa jo 30 vuoden perinteet. Tänä aikana TVO on kasvattanut Olkiluotoon laajan ydinvoimatuotannon ympärilleen vaatiman infrastruktuurin. On perusteltua, että tällä on merkitystä lisärakentamispäätöksiä tehtäessä, sillä Olkiluodon nykyinen infrastruktuuri on valmis vastaanottamaan OL4:n. Lisäksi alueen maakäyttösuunnitelmissa on varauduttu myös pitkälle tulevaisuuteen osoittamalla maakuntakaavassa aluevaraukset sekä uudelle tieliikenteen yhteystarpeelle että eritasoliittymälle valtatiellä 8. Olkiluoto lisärakentamisen sijoituspaikkana Satakuntaliiton maakuntahallitus antoi marraskuussa 2008 työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntonsa Olkiluoto 4:n rakentamista koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Lausunnossaan maakuntahallitus toi esille joitakin seikkoja, jotka puoltavat ydinvoiman mahdollisen lisärakentamisen sijoituspaikaksi erityisesti Eurajoen Olkiluotoa: Teollisuuden Voima Oyj:n olemassa olevat laitosyksiköt sekä valmistuva OL3 -hanke luovat seuraavalle yksikölle vahvan infrastruktuurin, joka mahdollistaa seuraavan hankkeen kokonaisedullisen toteutuksen. Posiva Oy:n periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusalueen laajentamisesta Olkiluodossa sisältää myös tilat OL4:n käytetylle ydinpolttoaineelle. Liitynnät valtakunnan kantaverkkoon voidaan toteuttaa taloudellisesti järkevästi ja myös uusille voimajohtolinjauksille voidaan löytää tilaa. Käynnissä oleva OL3 -hanke synnyttää merkittäviä synergiaetuja. Rakennustyömaa on käytännössä pystytetty valmiiksi ja OL4 -projekti voidaan nopeasti käynnistää. Lisäksi Satakunnassa on vahva energiaimago nykyisten tuotantotuloksiltaan ja turvallisuusnäkökohdiltaan erinomaisten laitosyksiköiden johdosta. Uusi laitos korostaa osaltaan seutua ydinenergiaosaamisen keskuksena. OL3:n kokemukset ovat osoittaneet, että alueen kuntien mahdollisuudet ottaa vastaan suuri ydinvoimatyömaa ja tuottaa sen tarvitsemat palvelut ovat hyvät. Satakunnan yritysrakenne soveltuu hyvin ydinvoiman rakentamiseen - Olkiluoto on siihen valmis. Monipuolinen energiantuotanto on Satakunnan vahvuus Perinteisen energiantuotannon ohella Satakunnassa panostetaan jatkossakin Satakunnassa tuotetaan kohta yli kolmannes Suomen sähköntuotannosta. Uusi laitos korostaa osaltaan seutua ydinenergiaosaamisen keskuksena. uusiutuvan ja ympäristöystävällisen energiantuotannon kehittämiseen ja energiantuotantoon liittyvä tutkimus kehittyy maakunnassa. Kehittämis- ja tutkimustoiminta edesauttaa muun muassa kansainvälisten osaajayritysten syntymistä maakuntaan. Myös perinteinen energiantuotanto on edelleen maakunnan vahvuus, joka voi luoda lisää merkittäviä investointeja ja työpaikkoja. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet: - edistetään monipuolista, mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavan energiantuotannon käyttöönottoa, esimerkiksi biovoimaa ja tuulivoimaa, - edistetään bioenergiatekniikan sekä energiatehokkuuden kehittämis- ja tutkimushankkeiden toteuttamista, bioenergian käyttöönottoa sekä jalostuksen sijoittumista Satakuntaan, - sekä turvataan energiantuotannon ja -siirron edellyttämät alueet. Lisätietoja alueiden käytön johtaja Jukka Moilanen, Satakuntaliitto

11 kuva: Olkiluoto 3 havainnekuva TVO kuvapankki 11

12 Kokemäenjoen tulvat hallintaan yhteistyöllä Tulvat ovat vuosien kuluessa aiheuttaneet Kokemäenjoen varrella mittavia vahinkoja. Tulvahaittojen vähentämiseksi joella on aikanaan tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä, kuten ruoppauksia ja pengerryksiä. Myös vesistön yläosan järvien säännöstelyillä on pyritty tasaamaan kevättulvia. Kokemäenjoen pahimmat tulvariskit liittyvät nykyään talvisiin hyyde- ja jääpatotilanteisiin. Ilmaston muuttumisen seurauksena talvitulvariskit ovat jatkuvasti kasvussa. Syksyn sademäärien on ennustettu lisääntyvän ja talvien leudontuvan, jolloin hyyteenmuodostukselta suojaavan pysyvän jääkannen aikaansaaminen Kokemäenjokeen on aiempaa haastavampaa. Valtakunnallinen tulvadirektiivin pilottialue Kokemäenjoen vesistö on valittu valtakunnalliseksi tulvadirektiivin pilottialueeksi. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana valmistellaan parhaillaan v voimaan tulleen tulvadirektiivin edellyttämää vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Suunnitelman keskeisenä osana on joen säännöstelyn kehittäminen vesistöalueen eri osien toimijoiden yhteistyönä siten, että vesistön tulvariskit pystytään hallitsemaan entistä paremmin. Osa säännöstelyluvista ei nykyisellään tee mahdolliseksi ilmastonmuutoksen vesitilanteissa aiheuttamien muutosten riittävää huomioon ottamista käytännön säännöstelyssä. Säännöstelyyn liittyvien kehittämistoimien ohella tarvitaan kuitenkin ehdottomasti myös tulvasuojelutoimenpiteitä merkittävissä tulvariskikohteissa, kuten Porissa, koska pahimmissa talvitulvatilanteissa pelkät säännöstelykeinot eivät tule riittämään. Suunnitteilla laajoja tulvasuojelutoimenpiteitä Kokemäenjoen tulvariskien hallintaan liittyen onkin tällä hetkellä suunnitteilla laajoja tulvasuojelutoimenpiteitä sekä joen alaosalla Porissa että joen keskiosalla. Porin tulvasuojeluhankkeessa, jossa tullaan tekemään laajamittaisia ruoppauksia ja penkereiden rakentamista, on parhaillaan meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hankkeen tavoitteena on suojata valtakunnan merkittävin tulvariskikohde pahoilta talvitulvatilanteilta. Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojeluhankkeessa, joka on lupakäsittelyssä, on tarkoitus vähentää tulvien maataloudelle ja asutukselle aiheuttamia haittoja yhteensä noin hehtaarin alueella. Kokemäenjoen keskiosan tulvasuojeluhanke ja erityisesti siihen kuuluva Säpilänniemen oikaisukanavan rakentaminen Kokemäellä parantaisi tulvariskien hallintaa myös alajuoksulla Porissa. Uoman rakentamisen jälkeen Pirkanmaan säännöstellyistä järvistä pystyttäisiin juoksuttamaan syksyn ja alkutalven avovesiaikana enemmän vettä Kokemäenjokeen aiheuttamatta tulvavahinkoja Huittisten tulvaherkällä alueella. Lisääntyneen varastokapasiteetin avulla kyettäisiin varautumaan tehokkaammin talvisiin hyydetulvariskeihin sekä joen alajuoksulla Porissa että joen keskiosalla. Yhteistyö tärkeää Tulvadirektiivin pohjalta parhaillaan valmistelussa oleva uusi tulvalainsäädäntömme tulee painottamaan jatkossa koko vesistöalueen huomioonottamista ja eri tahojen yhteistyötä tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Tiivis yhteistyö keskeisten viranomaistahojen ja säännöstelyluvan haltijoiden välillä, mikä jo nykyisellään toimii mainiosti Kokemäenjoen vesistöalueella, onkin erityisen tärkeää tulvariskien hallinnan suunnittelussa nyt ja tulevaisuudessa. Lisätietoja vesistöinsinööri Juha-Pekka Triipponen Lounais-Suomen ympäristökeskus ymparisto.fi

13 Lyhyen ja pitkän tähtäimen tulvasuojelua Porissa Ensiapukorjauksella parannettu tulvapato Isojoenrannalla. Kuva Taina Rusola 2008 Tulvan leviäminen kaupunkikeskustan ja luotojen alueelle. Tulvalaskelmat SYKE (Suomen ympäristö 19/2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus). Lähes kaikki merkittävät kaupungit on rakennettu vesistön varrelle vesistöstä saadun hyödyn tähden. Poikkeusta ei muodosta Pori, joka on rakennettu Suomen neljänneksi suurimman vesistön laskujoen, Kokemäenjoen, suistoon. Tällaisissa olosuhteissa vesistö on myös uhka, koska joki pyrkii tulvimaan uomastaan ajoittain. Tulvauhkat Tulva aiheuttaa Poriin vahingonvaaran. Kouriintuntuvin uhka on noin asunnon kastuminen ja muuttuminen asumiskelvottomaksi; arviolta porilaista joutuisi vähintään kuukausia kestävään evakkoon. Välittömien ja välillisten vahinkojen suuruusluokka on joitakin miljardeja euroja, jos tulva toteutuisi pahimmalla oletettavissa olevalla tavalla. Yhteiskunnallisena seuraamuksena olisi ilmeisesti koko maakunnan vajoaminen syvään lamaan. Pori onkin tulvan aiheuttaman vahingonvaaran perusteella Suomen merkittävin patoturvallisuus- ja tulvasuojelukohde. Väljästi arvioiden tilannetta voitaisiin verrata Porin paloihin tai sotien jälkeen toteutettuun evakkojen asuttamiseen. Riskin perusteella on ilmeistä, että tulvasuojelun tason parantaminen on koko maakunnan yhteinen etu ja valtakunnallisestikin merkittävä toimenpide. Tulvapadot Poriin on tehty tulvapadot joenrantaan suojaamaan kaupunkia tulvalta. Harhaanjohtavan tulvapenger-nimen saaneet tulvapadot on rakennettu pääosin ja 1960-luvuilla. Tulvapadot ovat jääneet vähälle kunnossapidolle. Lyhyen tähtäimen toimenpiteenä käynnistettiin niiden ensiapukorjaukset vuonna Suuri osa Kokemäenjoen pohjoisrannasta Isojoenrannan ja Murtosenmutkan alueella pystyttiin korjaamaan. Etelärannalla ei korjauksia ole tehty vielä lainkaan. Ensiapukorjauksia on tarkoitus jatkaa vuonna 2009, ja töitä jää vielä ainakin vuodelle Näillä ensiapukorjauksilla padon harja palautetaan likimain sille korkeudelle, missä se oli padon valmistuttua. Samalla padon rakennetta parannetaan vaatimattomimmissa kohdissa. On syytä tiedostaa, että nykyinen padon harjan taso on mitoitettu aikanaan vain viljelysmaiden tulvasuojelun mukaan, ei suojaamaan asutusta ja teollisuutta. Tulvan aiheuttama riski on siis nykyisin tarpeettoman suuri. Tulvasuojelu Porissa Porin tulvasuojeluhanke käynnistettiin vuonna 2003 Porin kaupungin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena. Pitkän tähtäimen tavoitteena on turvallisuuden nosto sellaiselle tasolle, että riskiä voidaan pitää hyväksyttävän pienenä. Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat uomien ruoppaukset kaupunkikeskustan kohdalla ja suistossa, mahdollisesti lisäuoman teko tukittujen uomien tilalle, tulvapatojen korottaminen ja niiden rakenteen parantaminen, tulvantorjuntatoimenpiteiden kuten jääpuomien uudelleen käyttöönotto ja kehittäminen sekä turvallisuus- ja pelastustoiminnan kehittäminen. Nämä toimenpiteet kohdistuvat Porin kaupungin alueille. Kokemäenjoen säännöstelyä kehitetään erikseen; virtaama Porin kohdalla ratkaistaan ensisijassa Pirkanmaan järvien säännöstelyllä. Tulvasuojeluhankkeessa on parhaillaan menossa valmistelu teknillistä yleissuunnittelua varten. Kun eri vaihtoehtojen yleissuunnitelmat on saatu laadituksi, niille teetetään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi. Sen ja yleissuunnitelman kustannusarvioiden perusteella tehdään päätös siitä, minkälaiselle ratkaisulle lopulliset suunnitelmat laaditaan. Porin tulvasuojelu on puhtaasti riskinhallintahanke. On päätettävä, kuinka suuri riski hyväksytään ja kuinka paljon ollaan valmiita investoimaan riskinhallintaan. Koska kyseessä on yhteiskunnallinen hanke, on päätös poliittinen. Teknillisellä suunnittelulla ja ympäristövaikutusten arvioinnilla pyritään antamaan lähtötiedot päätöksentekoa varten. Kirjoittaja tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkö Pekka Vuola, Porin kaupunki / Tekninen Palvelukeskus 13

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Muistio 1 (10) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00-10:53 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Erilaisia tulvatilanteita 50 km 2 2 Millainen tulva olisi? -10 C +1 C 3 Millainen tulva olisi? 4 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEOHRY, 23.1.2017 9:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen... 2 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen... 3 3 Satasoten ohjausryhmän

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan kaupunki

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11.

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. 1 Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014 Satakunnan matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuopion kauppakamari 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Saario/Keskuskauppakamari 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen 9.5.2016 Jouni Vataja 1.1. 31.12.2015 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 32 476 turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 63 % 20 485 Afganistanilaisia 16 %

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu kirjallisessa lähteessä ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö on Huittisten hirvenpää

Lisätiedot

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille

150 000 Työpaikkaa. Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille 150 000 Työpaikkaa Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan j kauppakamari k 19.9.119 11 Hyvinvoiva Suomi, jossa on hyvä yrittää, on yhteinen asiamme. Kerro meille ideasi

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Uudenmaan ELY:ssä nyt Uudenmaan ELY:ssä nyt Maakuntakirjastopalaveri, Hämeenlinna 25.3.2011 Kristiina Kontiainen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 31.3.2011 1 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot