Satakuntaliiton tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakuntaliiton tiedotuslehti 1-2009"

Transkriptio

1 Satakuntaliiton tiedotuslehti Teemana Satakunnan kärkihankkeet 2009 Satakunta Senaatintorilla Satakuntaliitto PL 260 PORI puh. (02)

2 sisällysluettelo Hyviä uutisia ja heikkoja signaaleja 3 TIIVISTYVÄÄ KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ SATAKUNNAN PARHAAKSI 4 KANSANEDUSTAJAN ARKITYÖ 4 Tia Kemppainen koulutusverkkoja punomassa 6 Sujuvien liikenneyhteyksien kehittäminen 8 Ydinenergiantuottamiselle on Olkiluodossa jo 30 vuoden kokemus 10 Kokemäenjoen tulvat hallintaan yhteistyöllä 12 Lyhyen ja pitkän tähtäimen tulvasuojelua Porissa 13 Rauman kaupunginvaltuusto toivotti vierailijat tervetulleiksi SELKÄMEREN KANSALLISPUISTOON 14 Satakunta Senaatintorilla Senaatintori tapahtuman yrittäjät 18 Seutukaavasta maakuntakaavaksi sekä asema- ja ranta-asema KAAVAT Hannu Hyssänmäen työvuosien aikana 20 Neljäkymmentä täyttä vuotta 22 Satakunta Touristin kuulumisia 23 SATASEN TOIMITUS Satakuntaliiton yhteistyökumppaneille suunnattu sidoslehti Satanen ilmestyy neljä kertaa vuodessa eli maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Juttuvinkit, jutut, jakelumuutokset ynnä muut kommentit voi lähettää kenelle tahansa toimituskunnassa: Vastaava päätoimittaja maakuntajohtaja Pertti Rajala (02) , , Viveka Lanne Tiina Leino Tuula Telin Taittoon ja kuvankäsittelyyn liittyvät asiat: Sami Suominen Satakuntaliiton monistamo lehti 1/ painos 700 kpl Pori 03/2009 SATAKUNTALIITTO PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D Puh. (02) Fax (02)

3 Hyviä uutisia ja heikkoja signaaleja Kiitos! Satakunta sai valtion elvytyspaketista kauan kaivatut panostukset Pori/ Rauma - Tampere rautatien akselipainojen korotukseen, Harjavallan ratapihan ja Porin meriväylän kunnostukseen. Lisäksi elvytysvaroin rakennetaan paikallisesti tärkeitä kevyen liikenteen väyliä. Maininta yliopistokeskuksista on tulossa yliopistolakiin. Kiitos kaikille näiden asioiden eteen työtä tehneille! Satakunnassa luottamusta Kuluttajabarometrin mukaan yleinen talousluottamus oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä miinuksella kaikissa Suomen maakunnissa, mutta vähiten miinuksella Satakunnassa. Lähes kaikissa maakunnissa kuluttajien luottamus omaan talouteensa oli pitkän ajan keskiarvoa parempi. Satakunnassa suhtauduttiin kuitenkin luottavaisemmin yleiseen talouteen kuin muualla maassa. Satakunnassa eteenpäinmeno näkyi myös kuntataloudessa. Tilastokeskuksen kuntien vuoden 2008 tilinpäätöstietojen ennakkovertailussa Satakunta sijoittui maakuntien joukossa kolmanneksi. Hyvistä uutisista on aidosti iloittava, mutta samalla selkeästi tiedostettava, että olemme menossa kohti vaikeita ja haasteellisia aikoja. Tärkeintä tällä hetkellä on kaikin mahdollisin keinoin turvata maakunnan elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytykset. Samoin maakunnan kunnat on pidettävä toimintakykyisinä niin, että ne pystyvät tarjoamaan edelleen kansalisille riittävät palvelut. Aluehallintolausunto Aluehallinnon uudistus jatkuu vauhdikkaasti. Tällä hetkellä työn painopiste on aluetasolla. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa rakennetaan uutta toimintamallia niin Lounais-Suomen aluehallintovirastolle kuin Satakunnan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja niiden yhteistoiminnalle. Lausuntokierros koko uudistuksesta on juuri päättynyt. Omassa lausunnossaan Satakuntaliitto korosti muun muassa, että maakuntaohjelmista on luotava aito maakunnan kehittämistä ohjaava asiakirja, johon kaikkien maakunnan toimijoiden tulee sitoutua. Erityisen tärkeänä pidimme että Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen saadaan oma ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät asiat korostuvat niin maakunnan kehittämisessä kuin hyvässä asiakaspalvelussakin. Tästä syystä on tärkeää, että niiden asiantuntemus ja päätöksenteko ovat mukana Satakunnassa ja sen tulevassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Satakuntaliiton koko lausunto on luettavissa satakuntaliitto.fi / Edunvalvonta ja yhteistyö / Lausunnot ja kannanotot 2009 Kilpailuetujen löytäminen Heikot signaalit ovat merkkejä ja viestejä trendeistä ja ilmiöistä, jotka ovat idullaan ja tarkan havainnoitsijan tunnistettavissa. Yrityselämässä heikkojen signaalien tunnistamista voidaan pitää kilpailuetuna. Se joka haistaa seuraavan markkinoilla läpilyövän innovaation ennen muita, on vahvoilla. Heikkojen signaalien seuraaminen on tärkeää myös kunnissa ja maakunnassa. Heikot signaalit eivät ole vakiintuneita totuuksia, ja siksi on välttämätöntä herkistää korvansa konsensuksen joukosta erottuvista sivuäänistä. Näitä sivuääniä tulee kuntalaisilta, kunnan yrityksiltä, järjestöiltä, kesäasukkailta, matkailijoilta jne. Taantuma ei kestä ikuisesti. Nyt on rakennettava kestävä siltä sen yli! Satakuntalainen menestys tulevina vuosina voi perustua niihin heikkoihin signaaleihin, jotka tänään tunnistamme. Pertti Rajala Maakuntajohtaja 3

4 KANSANEDUSTAJAN ARKITYÖ Usein tavallisen kansanedustajapäivän jälkeen illalla, kun menee eduskunnan lehtienlukusaliin, ja selailee iltapäivälehtiä, ei voi kuin ihmetellä. Tätäkö täällä muka tapahtuu? Onko niin, että eduskunnassa kiinnostavia asioita ovat vain muutaman julkkiskansanedustajan ihmissuhdekiemurat? Todellisuudessa viihteellistyneet tiedotusvälineet eivät paljoakaan kerro siitä, minkälainen on oikea eduskuntatyö. Myös tutkimukset tukevat näkemystä, että merkittävä osa ihmisistä ei edes tiedä, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä puolueet oppositiossa. Mitä sitten on todellinen eduskuntatyö? Ehkäpä asiaa voi selventää muutamalla luvulla: Runsaan puolentoista vuoden aikana olen kansanedustajana tavannut noin ihmistä, vastannut yli viestiin, lentänyt Porin ja Helsingin väliä n. 150 kertaa ja istunut noin viikon verran taksissa matkalla lentokentälle ja sieltä pois. Talousvaliokunnan, suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan kokouspapereista sekä täysistunnoista kertyy kymmeniä tuhansia sivuja luettavaa paperia, ja asiat käsittelevät kaikkea maan ja taivaan välillä. Muistan joskus nuorena suorittaneeni 49 opintoviikkoa tammi-toukokuun aikana Turun yliopistossa. Nykyisessä työssäni arki näyttää ihmeen samanlaiselta. Uudesta tenttikirjasta kannattaa lukea ensin takakansi ja sisällysluettelo sekä johtopäätökset. Etenemällä deduktiivisesti kokonaisuudesta pieniin yksityiskohtiin saa parhaiten ja tehokkaimmin hahmotettua yleiskartan uudesta asiasta. Näin ajatellen kansanedustajan työ voisi vastata vaikkapa sadan opintoviikon suoritusta vuosittain. Sen lisäksi olisi kaikista aiheista muodostettava ainakin jonkinlainen, selkeä, syvä ja erittäin hyvin perusteltu mielipide, joka kestää kovimmatkin arvostelut. Mielipide kokonaisuuden kaikkine osineen pitää osata kertoa viidessä sekunnissa kymmenellä mahdollisimman kiinnostavalla sanalla suoraan tv-kameralle, mahdollisimman yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Mukavimpia tilanteita omalla, juuri vasta alkaneella, kansanedustajan urallani oli koti-iltalennon odottaminen eräänä perjantaina Helsinki-Vantaan lentoasemalla, kun liikenneministeri Anu Vehviläinen pysäytti ja sanoi: Kuule Antti! Nyt siellä sitten on sataman syvennystä ja akselipainojen korotusta! Olipa kiva, että ministeri yhdisti heti oikean asian ja henkilön toisiinsa. On maakunnan asioista ääntä pidettykin, ja palautetta annettu ahkerasti. Eikä se vielä ole tähän loppumassa. Ei läheskään. Antti Vuolanne kansanedustaja Satakunta SDP TIIVISTYVÄÄ KOULUTUSYHTEIS- TYÖTÄ SATAKUNNAN PARHAAKSI Korkeakoulujen arviointineuvosto on yliopistokeskusten arvioinnin tuloksena esittänyt Satakunnan osalta mm., että yliopistokeskuksen painopisteeksi tulisi ottaa aikuis- ja maisteriohjelmat. Arviointineuvosto on myös esittänyt yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun toimintojen organisatorista liittämistä yhteen sekä sijoittumista samalle kampukselle. Miten nämä näkemykset sopivat Porin yliopistokeskuksen kehittämisnäkemyksiin, vastaajana yliopistokeskuksen johtaja Harri Peltoniemi. - Aikuiskoulutus mukaan lukien maisteriohjelmat ja maisteriopinnot ovat jo nyt Porin yliopistokeskuksen painopistealue. Yliopistokeskuksen kokonaisopiskelijamäärästä, joka on 3800 opiskelijaa, on noin aikuisopiskelijoita. Ylioppilaspohjaisen maisterintutkintoon johtavan opetuksen osuus vuotuisesta opiskelijasisäänotosta on noin 30 prosenttia. Tämä osuus halutaan säilyttää samalla kun aikuiskoulutusta kehitetään. Syksyllä 2009 on maisteriohjelmia tai vastaavia suunnattuja sisäänottoja kaikkiaan kymmenen. 4

5 Harri Peltoniemi tarkentaa, että arviointiraportissa ei esitetä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun organisatorista yhdistämistä. Yhteistyön tiivistämistä ja samalle kampukselle sijoittumista sen sijaan esitetään. Samalla kampuksella toimimisesta olisi hänen mielestään runsaasti etua. Hän onkin esittänyt, että Puuvillan alue kampuksen sijaintipaikkana tulisi selvittää. Yhteistä kampusta Harri Peltoniemi ei kuitenkaan pidä taloudellinen tilanne huomioiden kovinkaan todennäköisenä. Miten suhtaudut arviointineuvoston näkemyksiin? Mikä niissä on satakuntalaisesta näkökulmasta hyvää? Mitkä ovat omaehtoisen kehittämisen hidasteet/uhat? Esitykset ovat pääosin hyviä ja toteuttamiskelpoisia. Ylioppilaspohjainen maisterintutkintoon johtava koulutus on tarpeen säilyttää. Ja hyviä perustelujakin on Harri Peltoniemellä esittää: Erityisesti alueen tarpeisiin on Porissa suunnattu hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen ja hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelmat. Uutena maisteriohjelmana käynnistyy syksyllä 2009 Creative Business Management Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelma. TTY Porin yksikössä on syksyllä 2009 erillisvalinta uuteen muuntokoulutukseen. Tradenomit (tietojärjestelmätieteen tai tietojenkäsittelyn koulutusohjelma) voivat hakea diplomi-insinöörikoulutukseen ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Kaikkiaan Porin yliopistokeskuksessa on maisteriohjelmia tai vastaavia kymmenen. Porissa on tällä hetkellä muun muassa kaikista maan yliopistokeskuksista suurin tutkinto-opiskelijoiden määrä. Porin yliopistokeskukselle tulee Peltoniemen mielestä taata oikeus järjestää ylioppilaspohjaista maisterintutkintoon johtavaa koulutusta jatkossakin. Esimerkiksi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos on jo perustettu siltä pohjalta, ettei vastaavaa koulutusta löydy muualta Suomesta. Näin Porin yksikkö profiloituu omanlaisekseen myös Turun yliopiston sisällä. Mitkä ovat oman organisaatiosi keskeiset tavoitteet Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämiseksi? Miten ne poikkeavat arviointineuvoston näkemyksistä? - Yliopistokeskus kykenee monitieteisenä, nopeasti reagoivana ja ketteräliikkeisenä vastaamaan herkästi muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Yliopistokeskuksen ylioppilaspohjainen koulutus, täydennys- ja muu aikuiskoulutus, maisteriohjelmat, verkostomaiset koulutusohjelmat, t&k-toiminta sekä monitieteiset projektit avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti niillä aloilla, joilla on merkitystä maakunnan elinkeinorakenteeseen ja sen kehittämiseen. Porin Yliopistokeskus vahvistaa tieteellisellä toiminnallaan merkittävästi maakunnan omia innovaatiojärjestelmiä. Se toimii myös linkkinä kansainvälisiin osaamisverkostoihin. Arviointiryhmän näkemyksiä Harri Peltoniemi pitää pääosin oikeaan osuneina. Kannanotto ylioppilaspohjaiseen koulutukseen on hänen nähdäkseen ainut, jossa näkemykset eroavat. Mitä satakuntalaisten kehittäjien ja edunvalvojien (mm. kunnat ja Satakuntaliitto) tulee mielestäsi tehdä, jotta satakuntalaisten kannalta päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen? - Edunvalvontatehtäviä riittää jatkossakin. Satakunnan kansanedustajat ansaitsevat suuret kiitokset toiminnastaan satakuntalaisen korkeakoululaitoksen hyväksi. Vaikuttamisen on perustuttava tietoon ja verkostoitumiseen. Enää ei riitä, että äänekkäästi vaaditaan asioita, vaan perustelujen on oltava myös kunnossa. Perusteluja esitettäessä on tärkeätä nähdä maakunnan korkeakoululaitos osana valtakunnallista ja kansainvälistäkin kehitystä. Tämän takia on tärkeätä, että maakunnasta osallistutaan riittävästi ja aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin ja keskusteluihin, joissa korkeakoulupolitiikkaa käsitellään. Muita näkemyksiä siitä, miten Satakunnan korkeakoululaitosta lisäksi tulee kehittää. Peilaa myös Linnan selvitystyöhön! - Markku Linnan raportissa Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittäminen yhteistyöllä tuloksia todetaan, että sen esitykset ovat valtakunnallisen korkeakouluverkon kehittämisessä noudatettujen periaatteiden mukaisia. Siinä myös viitataan kansainvälisiin arviointeihin. Harri Peltoniemi kertoo kuitenkin pelkäävänsä pahoin, että raporttia luettaessa tutustutaan vain kehittämisehdotuksiin eikä perehdytä tarkemmin raportissa esitettyihin taustoihin. Tämä voi johtaa siihen, että kokonaisuus hämärtyy ja juututaan väittelyyn yksityiskohdista. Hän toivoo, että näin ei käy, vaan maakunnassa kyetään yhdessä maakunnan omien korkeakoulujen ja yliopistokeskuksen emoyliopistojen kanssa tekemään kauaskantoisia ratkaisuja korkeakoululaitoksen tulevasta suunnasta. Yhteistyöllä eteenpäin!, kehottaa Harri Peltoniemi. Jutun laati: Tuula Telin 5

6 Tia Kemppainen koulutusverkkoja punomassa Tia tuli Satakuntaan, Eurajoelle, miehen työn perässä pohjoisesta vuonna Kotoisin hän on Keski-Suomesta. Paljon muuttaneena ja monella paikkakunnalla asuneena Tia kokee kodin olevan siellä missä perhekin. Perheessä on kaksi lasta, 2-vuotias Aada ja 5-vuotias Elias. Satakuntaan perhe on kotiutunut, joskin Tia kertoo kokeneensa ihmiset vaikeammin lähestyttäviksi. Hyvän päivän tuttuja on paljon, mutta syvempi ystävyys syntyy hitaammin. Pohjois-Suomesta Tia kaipaa maisemia, luontoa ja ihmisten välittömyyttä. Työhuoneen ikkunasta näkyi Pyhätunturi ja Pohjois- Suomeen jäi monta hyvää ystävää. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin niin sanottua Lapin hulluutta. Haastattelija Viveka Lanne Kuva: Elias 5v. Tia Kemppainen aloitti tammikuussa Satakuntaliitossa hankekoordinaattorina. Hänen tehtävänsä on toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi, erityisesti maakunnan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittäminen. Satakunnassa on 15 lukiokoulutuksen kunnallista järjestäjää. Hankkeessa selvitetään niiden toiminnallisia edellytyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia myös ammatillisen koulutuksen kanssa. Opiskelijan etu on avainasemassa. Alueelliset olosuhteet ja etäisyydet vaikuttavat väkimäärän ohella merkittävästi lukiokoulutuksen toimintaedellytyksiin ja sen opetuksen muotoihin. Hankeen tarkoituksena ei ole määritellä maakunnan lukioverkkoa vaan nimenomaan pureutua toiminnallisiin haasteisiin yhdessä toimijoiden kanssa. Tia on tehnyt aiemminkin kehittämistyötä julkishallinnossa. Hän on toiminut muun muassa psykologian opettajana, sivistystoimenjohtajana ja rehtorina ja sitä ennen henkilöstömaailmassa. Satakuntaliitto käynnisti yhteistyössä alueen toisen asteen koulutuksen (lukiot ja ammatillinen koulutus) järjestäjien kanssa kehittämis- ja koordinointihankkeen. Hankkeen tavoitteena on turvata laadukas, monipuolinen ja tasa-arvoisesti saavutettava perusopetuksen jälkeinen opintotarjonta alueen nuorille. 6

7 Satakunnan toisen asteen koulutuksen kehittäminen ja koordinointi TAVOITE Monipuolisen, laadukkaan ja tasa-arvoisesti saavutettavan perusopetuksen jälkeisen opintotarjonnan turvaaminen alueen nuorille. Tavoitteen mukaisen yhteistoiminnan tuloksena rakentuu Satakunnan toisen asteen koulutuksen hallinnollinen ja toiminnallinen malli/kokonaisuus Avainsanoja: vuoropuhelu, yhteistyö, resurssien käytön tehostaminen, nuorten toiveet ja tarpeet, osaamisen jakaminen, avoimuus TOIMINTALINJAT YHTEISTYÖFOORUMIT Tiedon kokoaminen ja jakaminen/ tulevan toimintaympäristön ennakointi toimenpiteitä Tilastot Keskustelut ja kyselyt Kuntakierrokset Hankerekisteri Asiantuntijatyöryhmät Yhteistyö maakunnan ulkopuolelle YLEINEN INFRASTRUKTUURI Yhteistyön edellytykset OPETUSSUUNNITELMAT OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OHJAUS-, NEUVONTA- JA TUKIPALVELUVERKOSTO TIETO- JA VIESTINTÄARKKITEHTUURI Yhteinen viestintäkanava Työ- ja loma-ajat Opetustarjonta Kustannusvaikutukset Työskentely-ympäristö Muu resurssien yhteiskäyttö ja käytön tehostaminen Lukio lukio: kurssitarjonta, lukiodiplomit, mediakasvatus, kansainvälisyys jne. Lukio ammatillinen: yhdistelmäopinnot, yleiset ja yhteiset aineet jne. Lukio muut koulutuksenjärjestäjät Osaamisen jakaminen Benchmarking Asiantuntijuuden vahvistaminen Koulutus Kehittämishankkeet Ohjaus yli oppilaitosrajojen Jatko-opintoihin valmentaminen ja ammattialojen esittely Erityisopetus, psykologi- ja kuraattoripalvelut Muu yhteistyö Toimiva tekniikka ja yhteensopiva järjestelmä Nykyaikaista tekniikkaa monipuolisesti hyödyntävä opetus 7

8 Sujuvien liikenneyhteyksien kehittäminen Liikenteen keskeisiä kehittämistavoitteita Satakunnassa ovat liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja taloudellisuuden parantaminen. Näin voidaan parhaiten turvata maakunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän joustavat ja toimintavarmat yhteydet. Satakunnan liikenteen perustekijä on maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla meriyhteyksien päässä muusta Euroopasta. Keskeisen osan kuljetusverkosta muodostavat rannikon kaupunkien sekä niiden suurten satamien ja sisämaan väliset kuljetusketjut. Ketjun muodostavat yksittäiset väylät ovat Porin ja Rauman meriväylät, Pori/Rauma-Tampere rata ja valtatie 2 Pori-Helsinki, valtatie 11 Pori-Tampere ja valtatie12 Rauma- Huittinen-Tampere. Satakunnan liikenteelle tyypillinen piirre ovat rannikon suuntaiset maantiekuljetukset, jotka osin nekin kuuluvat Suomen ja muun maailman väliseen kuljetusketjuun yhdistäessään Pohjanlahden satamat. Rannikolla ei ole rautatietä, joten liikenne kulkee joko maanteitse tai pitkän kierroksen tehden pääradan kautta. Keskeinen VT8 Rannikon keskeinen väylä on valtatie 8, joka yhdistää tärkeänä tavara- ja henkilöliikenneväylänä Pohjanlahden rannikon kaupungit Turusta Rauman ja Porin kautta Ouluun ja edelleen Tornioon. Tien varrella olevien satamien kautta kulkee noin 40 % Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista. Näin ollen tie on tärkeä raskaan liikenteen väylä varsinkin, kun suora rautatievaihtoehto ei ole käytettävissä. Yhteysväli Turku-Pori sekä osuus Pori-Söörmarkku ovat keskeisessä asemassa valtatietä 8 parannettaessa. Tien heikko kunto suhteessa kokonaisliikenteeseen näkyy erityisesti onnettomuus-tilastoissa. Turku-Rauma-Pori -yhteys on tällä hetkellä Suomen vaarallisimpia tieosuuksia. Tien merkitys näkyy myös liikennemäärien kehityksessä, kasvu on ollut kaksinkertainen, joissain paikoin jopa kolminkertainen keskimääräiseen kasvuun verrattuna. VT2 työt valmistumassa Valtatien 2 Pori-Helsinki yhteysvälin rakennustyöt alkavat olla valmiina. Hankkeesta jäi määrärahojen niukkuuden takia puuttumaan neljä pientä osakohdetta. Tietä tulisi vielä leventää Forssan-Karkkilan välillä ja Porin puoleiseen päähän tulee rakentaa Ulasoorin eritasoliittymä. Valtatie 12 Raumalta Huittisten kautta Tampereelle ja edelleen Keski- ja Itä-Suomeen on mm. Rauman sataman maakuljetusyhteys, metsäteolli suuden kuljetusväylä sekä yhteys Pori - Helsinki valtatielle 2. Se on Rau man seudun teollisuuden ja sataman kuljetusten pääreitti sisämaahan. Tiestä on osa parantamatta eikä se täytä nykyaikaiselle valtatielle asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaati muksia.. Seuraavaksi tulee kunnostaa Eura - Raijala osuus. 1. Valtatie 8 Pori-Söörmarkku 2. Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysväli 3. Valtatie 12 Eura-Raijala osuus 4. Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki 5. Rauman meriväylä 6. Porin meriväylä 7. Tampere-Pori -rataosa 8. Rauma-Jämsänjokilaakso -rataosa 8 Kuva: S.Suominen

9 Kantatie 44 kulkee halki itäisen ja pohjoisen Satakunnan Vammalan seudulta Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle. Tie ei täytä koko mitaltaan kantatietasoiselle tielle asetettuja vaatimuksia. Tie on kapea ja sen geometriassa on puutteita lähinnä Kankaanpäästä pohjoiseen. Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan ja Suomen elinkeinoelämässä. Satamien kuljetusmäärät ovat yhteensä noin yksitoista prosenttia koko maan liikenteestä. Rauman satama on Suomen viidenneksi suurin satama. Rauma on eräs Suomen metsäteollisuuden suurimpia satamia ja siksi sen kehittäminen on tärkeä osa niin metsäteollisuuden kuin myös metalliteollisuuden kilpailukykyä. Porin Mäntyluotoon johtavan meriväylän syventämien alkanee tänä vuonna ja seuraavaksi tulee vastaavanlainen syvennystyö aloittaa Rauman satamassa. Junaliikenteen kehittäminen Tampere-Pori/Rauma rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Sisämaasta rannikolle ja päinvastoin kulkeva raskas tavaraliikenne edellyttää, että radalla voidaan ajaa nykyistä raskaammilla junilla. Liikenneturvallisuuden korostaminen on entistä tärkeämpää junaliikenteen nopeutuessa. VR:n tavoitteena on aloittaa nopea liikenne Pori- Helsinki välillä. Nopeuksien nostamisen edellytyksenä on rataosan tasoristeysten muuttaminen eritasoristeyksiksi. Tasoristeysten poistaminen mahdollistaa investointien täysimääräisen hyödyntämisen nopealla liikenteellä saavutettavien aikavoittojen myötä ja parantaa merkittävästi tie- ja junaliikenteen turvallisuutta. Lisätietoja Maakunta-asiamies Kimmo Varjo Puh Kuva: S.Suominen 9

10 Ydinenergiantuottamiselle on Olkiluodossa jo 30 vuoden kokemus Satakunta on monipuolinen energiamaakunta ja Suomen energiantuotannon keskittymä: maakunnassa tuotetaan noin neljännes Suomen sähköntuotannosta. Olkiluodon kolmannen yksikön valmistumisen jälkeen osuus sähkötuotannosta nousee reilusti yli kolmannekseen. Energiaa tuotetaan eniten ydinvoimalla, puulla, öljyllä ja kivihiilellä. Muita energianlähteitä ovat turve ja vesivoima. Tuulivoiman hyödyntäminen on vähitellen lisääntymässä muun muassa Tahkoluotoon suunnitellun tuulipuiston johdosta. Ydinvoimaa Eurajoen Olkiluotoon Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on linjannut jo 90-luvun puolella oman yksimielisen kantansa ydinvoiman lisärakentamiseen Eurajoen Olkiluotoon seuraavasti: Jos maahamme päätetään rakentaa lisää ydinvoimaa, niin seuraava laitosyksikkö rakennetaan Olkiluotoon. Selvitetään myös Olkiluodon soveltuvuus muunlaiseen energiantuotantoon. Eurajoen kunnanhallituksen aloitteesta on kutsuttu koolle keväällä 2008 Satakunnan alueellinen OL4-edunvalvontaryhmä. Ryhmässä on edustettuna 18 eri tahoa alueen kunnista, elinkeinoelämään ja etujärjestöihin. Myös Satakuntaliitto on edustettuna ryhmässä. Edunvalvontaryhmä on tuottanut esitteen nimeltä Ydinenergiaa tarvitaan lisää. Olkiluoto 4. Esitteeseen voi tutustua ol4. Esitteessä kerrotaan niin sanottua ydinasiatietoa OL4-hankkeesta ja se antaa hyvää perustietoa siitä, mitkä ovat OL4:n tärkeimmät vahvuudet. Kannustan tutustumaan - asiallista tietoa. Olkiluodossa pitkät perinteet 10 Ydinenergiantuottamiselle on Olkiluodossa jo 30 vuoden perinteet. Tänä aikana TVO on kasvattanut Olkiluotoon laajan ydinvoimatuotannon ympärilleen vaatiman infrastruktuurin. On perusteltua, että tällä on merkitystä lisärakentamispäätöksiä tehtäessä, sillä Olkiluodon nykyinen infrastruktuuri on valmis vastaanottamaan OL4:n. Lisäksi alueen maakäyttösuunnitelmissa on varauduttu myös pitkälle tulevaisuuteen osoittamalla maakuntakaavassa aluevaraukset sekä uudelle tieliikenteen yhteystarpeelle että eritasoliittymälle valtatiellä 8. Olkiluoto lisärakentamisen sijoituspaikkana Satakuntaliiton maakuntahallitus antoi marraskuussa 2008 työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntonsa Olkiluoto 4:n rakentamista koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Lausunnossaan maakuntahallitus toi esille joitakin seikkoja, jotka puoltavat ydinvoiman mahdollisen lisärakentamisen sijoituspaikaksi erityisesti Eurajoen Olkiluotoa: Teollisuuden Voima Oyj:n olemassa olevat laitosyksiköt sekä valmistuva OL3 -hanke luovat seuraavalle yksikölle vahvan infrastruktuurin, joka mahdollistaa seuraavan hankkeen kokonaisedullisen toteutuksen. Posiva Oy:n periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusalueen laajentamisesta Olkiluodossa sisältää myös tilat OL4:n käytetylle ydinpolttoaineelle. Liitynnät valtakunnan kantaverkkoon voidaan toteuttaa taloudellisesti järkevästi ja myös uusille voimajohtolinjauksille voidaan löytää tilaa. Käynnissä oleva OL3 -hanke synnyttää merkittäviä synergiaetuja. Rakennustyömaa on käytännössä pystytetty valmiiksi ja OL4 -projekti voidaan nopeasti käynnistää. Lisäksi Satakunnassa on vahva energiaimago nykyisten tuotantotuloksiltaan ja turvallisuusnäkökohdiltaan erinomaisten laitosyksiköiden johdosta. Uusi laitos korostaa osaltaan seutua ydinenergiaosaamisen keskuksena. OL3:n kokemukset ovat osoittaneet, että alueen kuntien mahdollisuudet ottaa vastaan suuri ydinvoimatyömaa ja tuottaa sen tarvitsemat palvelut ovat hyvät. Satakunnan yritysrakenne soveltuu hyvin ydinvoiman rakentamiseen - Olkiluoto on siihen valmis. Monipuolinen energiantuotanto on Satakunnan vahvuus Perinteisen energiantuotannon ohella Satakunnassa panostetaan jatkossakin Satakunnassa tuotetaan kohta yli kolmannes Suomen sähköntuotannosta. Uusi laitos korostaa osaltaan seutua ydinenergiaosaamisen keskuksena. uusiutuvan ja ympäristöystävällisen energiantuotannon kehittämiseen ja energiantuotantoon liittyvä tutkimus kehittyy maakunnassa. Kehittämis- ja tutkimustoiminta edesauttaa muun muassa kansainvälisten osaajayritysten syntymistä maakuntaan. Myös perinteinen energiantuotanto on edelleen maakunnan vahvuus, joka voi luoda lisää merkittäviä investointeja ja työpaikkoja. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet: - edistetään monipuolista, mahdollisimman vähän ilmastoa kuormittavan energiantuotannon käyttöönottoa, esimerkiksi biovoimaa ja tuulivoimaa, - edistetään bioenergiatekniikan sekä energiatehokkuuden kehittämis- ja tutkimushankkeiden toteuttamista, bioenergian käyttöönottoa sekä jalostuksen sijoittumista Satakuntaan, - sekä turvataan energiantuotannon ja -siirron edellyttämät alueet. Lisätietoja alueiden käytön johtaja Jukka Moilanen, Satakuntaliitto

11 kuva: Olkiluoto 3 havainnekuva TVO kuvapankki 11

12 Kokemäenjoen tulvat hallintaan yhteistyöllä Tulvat ovat vuosien kuluessa aiheuttaneet Kokemäenjoen varrella mittavia vahinkoja. Tulvahaittojen vähentämiseksi joella on aikanaan tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä, kuten ruoppauksia ja pengerryksiä. Myös vesistön yläosan järvien säännöstelyillä on pyritty tasaamaan kevättulvia. Kokemäenjoen pahimmat tulvariskit liittyvät nykyään talvisiin hyyde- ja jääpatotilanteisiin. Ilmaston muuttumisen seurauksena talvitulvariskit ovat jatkuvasti kasvussa. Syksyn sademäärien on ennustettu lisääntyvän ja talvien leudontuvan, jolloin hyyteenmuodostukselta suojaavan pysyvän jääkannen aikaansaaminen Kokemäenjokeen on aiempaa haastavampaa. Valtakunnallinen tulvadirektiivin pilottialue Kokemäenjoen vesistö on valittu valtakunnalliseksi tulvadirektiivin pilottialueeksi. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana valmistellaan parhaillaan v voimaan tulleen tulvadirektiivin edellyttämää vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Suunnitelman keskeisenä osana on joen säännöstelyn kehittäminen vesistöalueen eri osien toimijoiden yhteistyönä siten, että vesistön tulvariskit pystytään hallitsemaan entistä paremmin. Osa säännöstelyluvista ei nykyisellään tee mahdolliseksi ilmastonmuutoksen vesitilanteissa aiheuttamien muutosten riittävää huomioon ottamista käytännön säännöstelyssä. Säännöstelyyn liittyvien kehittämistoimien ohella tarvitaan kuitenkin ehdottomasti myös tulvasuojelutoimenpiteitä merkittävissä tulvariskikohteissa, kuten Porissa, koska pahimmissa talvitulvatilanteissa pelkät säännöstelykeinot eivät tule riittämään. Suunnitteilla laajoja tulvasuojelutoimenpiteitä Kokemäenjoen tulvariskien hallintaan liittyen onkin tällä hetkellä suunnitteilla laajoja tulvasuojelutoimenpiteitä sekä joen alaosalla Porissa että joen keskiosalla. Porin tulvasuojeluhankkeessa, jossa tullaan tekemään laajamittaisia ruoppauksia ja penkereiden rakentamista, on parhaillaan meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hankkeen tavoitteena on suojata valtakunnan merkittävin tulvariskikohde pahoilta talvitulvatilanteilta. Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojeluhankkeessa, joka on lupakäsittelyssä, on tarkoitus vähentää tulvien maataloudelle ja asutukselle aiheuttamia haittoja yhteensä noin hehtaarin alueella. Kokemäenjoen keskiosan tulvasuojeluhanke ja erityisesti siihen kuuluva Säpilänniemen oikaisukanavan rakentaminen Kokemäellä parantaisi tulvariskien hallintaa myös alajuoksulla Porissa. Uoman rakentamisen jälkeen Pirkanmaan säännöstellyistä järvistä pystyttäisiin juoksuttamaan syksyn ja alkutalven avovesiaikana enemmän vettä Kokemäenjokeen aiheuttamatta tulvavahinkoja Huittisten tulvaherkällä alueella. Lisääntyneen varastokapasiteetin avulla kyettäisiin varautumaan tehokkaammin talvisiin hyydetulvariskeihin sekä joen alajuoksulla Porissa että joen keskiosalla. Yhteistyö tärkeää Tulvadirektiivin pohjalta parhaillaan valmistelussa oleva uusi tulvalainsäädäntömme tulee painottamaan jatkossa koko vesistöalueen huomioonottamista ja eri tahojen yhteistyötä tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Tiivis yhteistyö keskeisten viranomaistahojen ja säännöstelyluvan haltijoiden välillä, mikä jo nykyisellään toimii mainiosti Kokemäenjoen vesistöalueella, onkin erityisen tärkeää tulvariskien hallinnan suunnittelussa nyt ja tulevaisuudessa. Lisätietoja vesistöinsinööri Juha-Pekka Triipponen Lounais-Suomen ympäristökeskus ymparisto.fi

13 Lyhyen ja pitkän tähtäimen tulvasuojelua Porissa Ensiapukorjauksella parannettu tulvapato Isojoenrannalla. Kuva Taina Rusola 2008 Tulvan leviäminen kaupunkikeskustan ja luotojen alueelle. Tulvalaskelmat SYKE (Suomen ympäristö 19/2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus). Lähes kaikki merkittävät kaupungit on rakennettu vesistön varrelle vesistöstä saadun hyödyn tähden. Poikkeusta ei muodosta Pori, joka on rakennettu Suomen neljänneksi suurimman vesistön laskujoen, Kokemäenjoen, suistoon. Tällaisissa olosuhteissa vesistö on myös uhka, koska joki pyrkii tulvimaan uomastaan ajoittain. Tulvauhkat Tulva aiheuttaa Poriin vahingonvaaran. Kouriintuntuvin uhka on noin asunnon kastuminen ja muuttuminen asumiskelvottomaksi; arviolta porilaista joutuisi vähintään kuukausia kestävään evakkoon. Välittömien ja välillisten vahinkojen suuruusluokka on joitakin miljardeja euroja, jos tulva toteutuisi pahimmalla oletettavissa olevalla tavalla. Yhteiskunnallisena seuraamuksena olisi ilmeisesti koko maakunnan vajoaminen syvään lamaan. Pori onkin tulvan aiheuttaman vahingonvaaran perusteella Suomen merkittävin patoturvallisuus- ja tulvasuojelukohde. Väljästi arvioiden tilannetta voitaisiin verrata Porin paloihin tai sotien jälkeen toteutettuun evakkojen asuttamiseen. Riskin perusteella on ilmeistä, että tulvasuojelun tason parantaminen on koko maakunnan yhteinen etu ja valtakunnallisestikin merkittävä toimenpide. Tulvapadot Poriin on tehty tulvapadot joenrantaan suojaamaan kaupunkia tulvalta. Harhaanjohtavan tulvapenger-nimen saaneet tulvapadot on rakennettu pääosin ja 1960-luvuilla. Tulvapadot ovat jääneet vähälle kunnossapidolle. Lyhyen tähtäimen toimenpiteenä käynnistettiin niiden ensiapukorjaukset vuonna Suuri osa Kokemäenjoen pohjoisrannasta Isojoenrannan ja Murtosenmutkan alueella pystyttiin korjaamaan. Etelärannalla ei korjauksia ole tehty vielä lainkaan. Ensiapukorjauksia on tarkoitus jatkaa vuonna 2009, ja töitä jää vielä ainakin vuodelle Näillä ensiapukorjauksilla padon harja palautetaan likimain sille korkeudelle, missä se oli padon valmistuttua. Samalla padon rakennetta parannetaan vaatimattomimmissa kohdissa. On syytä tiedostaa, että nykyinen padon harjan taso on mitoitettu aikanaan vain viljelysmaiden tulvasuojelun mukaan, ei suojaamaan asutusta ja teollisuutta. Tulvan aiheuttama riski on siis nykyisin tarpeettoman suuri. Tulvasuojelu Porissa Porin tulvasuojeluhanke käynnistettiin vuonna 2003 Porin kaupungin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena. Pitkän tähtäimen tavoitteena on turvallisuuden nosto sellaiselle tasolle, että riskiä voidaan pitää hyväksyttävän pienenä. Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat uomien ruoppaukset kaupunkikeskustan kohdalla ja suistossa, mahdollisesti lisäuoman teko tukittujen uomien tilalle, tulvapatojen korottaminen ja niiden rakenteen parantaminen, tulvantorjuntatoimenpiteiden kuten jääpuomien uudelleen käyttöönotto ja kehittäminen sekä turvallisuus- ja pelastustoiminnan kehittäminen. Nämä toimenpiteet kohdistuvat Porin kaupungin alueille. Kokemäenjoen säännöstelyä kehitetään erikseen; virtaama Porin kohdalla ratkaistaan ensisijassa Pirkanmaan järvien säännöstelyllä. Tulvasuojeluhankkeessa on parhaillaan menossa valmistelu teknillistä yleissuunnittelua varten. Kun eri vaihtoehtojen yleissuunnitelmat on saatu laadituksi, niille teetetään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi. Sen ja yleissuunnitelman kustannusarvioiden perusteella tehdään päätös siitä, minkälaiselle ratkaisulle lopulliset suunnitelmat laaditaan. Porin tulvasuojelu on puhtaasti riskinhallintahanke. On päätettävä, kuinka suuri riski hyväksytään ja kuinka paljon ollaan valmiita investoimaan riskinhallintaan. Koska kyseessä on yhteiskunnallinen hanke, on päätös poliittinen. Teknillisellä suunnittelulla ja ympäristövaikutusten arvioinnilla pyritään antamaan lähtötiedot päätöksentekoa varten. Kirjoittaja tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkö Pekka Vuola, Porin kaupunki / Tekninen Palvelukeskus 13

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Erilaisia tulvatilanteita 50 km 2 2 Millainen tulva olisi? -10 C +1 C 3 Millainen tulva olisi? 4 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö hirvenpää 5000 eaa. löytyi Huittisista Sijaitsee

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11.

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. 1 Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014 Satakunnan matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa 1 Miksi harjoittelimme? 2 Erilaisia tulvatilanteita 3 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi sisälle

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot