OHJAAKO TULOSJOHTAMINEN YLIOPISTOJA OIKEAAN SUUNTAAN?
|
|
- Riikka Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKAISUJA 1/2004 OHJAAKO TULOSJOHTAMINEN YLIOPISTOJA OIKEAAN SUUNTAAN? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Tiedeliiton kanssa keskustelutilaisuuden "Ohjaako tulosjohtaminen yliopistoja oikeaan suuntaan?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat professori Arto Mustajoki Helsingin yliopistosta, ryhmäpäällikkö Anneli Manninen Teknologiateollisuus ry:stä, toimitusjohtaja Markku Oikarinen DISC Botnia Oy:stä, director Hanna-Leena Livio Nokialta sekä professori Raimo Sepponen Teknillisestä korkeakoulusta. Kansanedustajat Mari Kiviniemi, Kimmo Kiljunen ja Eero Akaan-Penttilä pitivät lopuksi kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
3 3 SISÄLLYS Yliopiston rahoitusmallin sudenkuopat viekö volyymi laadun? Professori Arto Mustajoki, Helsingin yliopisto 1 Vastaako yliopisto työelämän tarpeisiin? Ryhmäpäällikkö Anneli Manninen, Teknologiateollisuus ry 4 Kommentit Toimitusjohtaja Markku Oikarinen, DISC Botnia Oy 14 Director Hanna-Leena Livio, Nokia 16 Miten yliopisto säilyisi edelleen houkuttelevana työpaikkana? Professori Raimo Sepponen, Teknillinen korkeakoulu 18 Ohjataanko yliopistoja tulosjohtamisella oikeaan suuntaan? Kansanedustaja Mari Kiviniemi 21 Kansanedustaja Kimmo Kiljunen 23 Kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä 25
4 4 Professori Arto Mustajoki Helsingin yliopisto YLIOPISTON RAHOITUSMALLIN SUDENKUOPAT VIEKÖ VOLYYMI LAADUN? Arvoisat kuulijat, minua pyydettiin kymmenessä minuutissa kertomaan siitä, mitä sudenkuoppia tulosohjaus on mahdollisesti aiheuttanut yliopistolle ja onko volyymi viemässä laatua. Aikarajoituksesta johtuen joudun yksinkertaistamaan asioita. Tilannehan on se, että yliopistot niin kuin monet muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet 1990-luvulla aikamoisen muutosmyllyn kouriin. Pelkistäen voidaan sanoa, että siirryimme rahankäytössä momentti- ja asetussidonnaisuudesta pikkuhiljaa lähes täydelliseen vapauteen; hintana tästä muutoksesta oli paljon puhuttu tulosvastuu. Aikaisemmin opetusministeriö toki piti tilastoa yliopiston tuloksista, mutta niillä ei ollut juurikaan merkitystä rahoitukseen. Momenttien ja asetusten kautta johtamisesta siirryttiin tulosten kautta johtamiseen, eikä pelkästään liturgian tasolla, vaan käyttämällä kaikkein tylyintä ja tehokkainta ohjauksen muotoa, rahaa. Oikeastaan aika ennen tulosohjausta näyttää nykyperspektiivistä suorastaan hassunkuriselta: jos yliopisto halusi muuttaa saksan kielen lehtorin saksalaisen filologian lehtoriksi, niin asetusta piti muuttaa. Tämä tuntuu tällä hetkellä jo kaukaiselta menneisyydeltä, vaikka siitä ole vielä kuin runsaat kymmenen vuotta. Tilalle tuli siis tulosohjaus, jossa tietysti törmättiin heti ongelmaan: mikä on yliopiston tulos. Selkeä yksittäinen tulos yliopiston toiminnassa tai ainakin sellainen, mikä on helppo laskea, on tutkinto. Siihen tosin liittyy paradoksi: tutkinnon saa aikaan opiskelija eikä varsinaisesti yliopisto. Yliopisto on toki monin tavoin osallisena tässä prosessissa, mutta ratkaisevan työn tekee opiskelija, joka ei saa palkkaa yliopiston budjetista. Joka tapauksessa näin siirryttiin järjestelmään, jossa tutkinnoille määriteltiin hinta. Ensimmäiset laskelmat tehtiin 1990-luvun puolessavälissä. Olin itse silloin asiaa pohtineessa työryhmässä. Muistan hyvin asiasta käydyn keskustelun. Siihen vaikutti ratkaisevasti se, että yliopiston rahoitus oli muutamana vuonna voimakkaasti laskenut; oikeastaan se romahdus yliopistojen rahoituksessa, mistä on puhuttu viime vuosina, tapahtui jo Ajatus tutkinnon hinnasta tuntui kiehtovalta. Siitä voisi olla hyötyä yliopistolle, koska jos tutkintojen määrä kasvaisi, niin yliopisto saisivat lisää rahaa. Yliopiston edustajat työryhmissä näkivätkin tässä positiivisen mahdollisuuden. Oli toki myös vastustusta, mutta loppujen lopuksi yllättävän vähän kun ottaa huomioon muutoksen dramaattisuuden. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että opetusministeriö aloitti heti seuraavana vuonna tutkintojen alennusmyynnin. Tulossopimuksiin kirjattiin entistä suurempia tutkintomääriä, mutta tätä ei otettu huomioon yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Opetusministeriö vyörytti syyn tilanteesta yliopistoille, jotka halusivat tuottaa enemmän tutkintoja. Yliopistot olivat kuitenkin puun ja kuoren välissä, koska vain tutkintojen määrää tuottamalla he voisivat ainakin teoriassa saada lisää rahoitusta. Kun sitten yksi yliopisto esitti tutkintojen määrän nostamista, muiden täytyi tehdä sama, koska muuten niiden prosentuaalinen osuus tutkinnoista ja samalla rahoituksesta olisi vähentynyt. Käyttöön tuli käsite nollasummapeli.
5 5 Sama ohjausmekanismi oli jo käytössä muinaisilla roomalaisilla. Silloin sitä kutsuttiin nimellä hajota ja hallitse. Näin rakennettiin tutkintojen määrillä pelaamisen kulttuuri. Koska tutkintojen määrillä on näin suuri vaikutus yliopistojen budjettirahoitukseen, syntyy tietysti riski, että laadusta tavalla tai toisella tingitään. Toinen yliopistojen rahoitusmalliin liittyvä riskitekijä liittyy eri toimintalohkojen merkitykseen rahoituksen määräytymisessä. Yliopistojen toiminnan pääalueethan ovat perustutkintokoulutus, jatkokoulutus (erityiset tohtorinkoulutus), tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Opetusministeriön käyttämä rahajakomalli heijastaa huonosti näitä yliopiston tehtäviä. Perustutkinnot ja jatkotutkinnot ovat kyllä mukana, mutta tutkimus puuttuu kokonaan rahanjaon perusteista luvun puolessa välissä toimi työryhmä, joka esitti, miten tutkimus voitaisiin luontevasti ottaa osaksi rahanjakoa, mutta tämä ajatus ei silloin sopinut opetusministeriön suunnitelmiin. Niinpä tyydyttiin tulkintaan, jonka mukaan tohtoritutkintojen määrä tietyllä tavalla heijastavat myös tutkimusaktiivisuutta. Näillä asioilla on kieltämättä jonkinlainen korrelaatio. Mutta käytännössä jos rahat tulevat pelkästään perustutkintojen ja tohtorintutkintojen määrän perusteella ja tohtorintutkinnot ikään kuin edustavat myös tutkimusta, seurauksena on se, että tohtorintutkinnoille muodostuu selkeä ylihinta. Se tarkoittaa, että tohtorintutkinnon tuottamiseen yliopistolta menee keskimäärin huomattavasti vähemmän rahaa kuin yliopisto saa kustakin tohtorintutkinnosta. Kyse ei ole varsinaisesta tohtorintutkinnon hintalapusta, vaan erilaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Selvää kuitenkin on, että saldoksi kustakin tohtorintutkinnosta jää yliopistolle sievoinen summa voittoa. Jos jostakin maksetaan enemmän kuin siihen menee omia resursseja, on aina olemassa vaara, että tuotantoa pidetään osittain yllä vain lisätulojen toivossa eikä varsinaisen tarpeen vuoksi. Tohtorintutkintojen osalta näin on tapahtunut. Yliopistot hamuavat isoja tohtorintutkintomääriä ansaintamielessä. Suomen Akatemian järjestämässä tilaisuudessa erään huippuyksikön edustaja totesi, että he joutuvat tuottamaan tohtoreita turhan paljon. Hän totesi, että arvokasta tutkimusaikaa menee nimenomaan sellaisten tohtoreiden tuottamiseen, jotka eivät välttämättä ole kaikkein lahjakkaimpia, mutta joita tuotetaan pelkästään siksi, että yliopisto haluaa saada tohtorikiintiönsä täyteen. Tutkijat kokevat, että tämä aika on pois huippututkimuksen tekemiseltä. Voidaan kysyä, onko tällainen tilanne Suomen tieteen parhaaksi. Ristiriita todellisten kustannusten ja tuotteesta maksettavan hinnan välillä on ilmiselvä uhka myös laadulle. Jos puhutaan yliopiston toiminnan laadukkuudesta, niin suurimmat riskit ovat nimenomaan tohtorintutkinnoissa. Yliopistopiireissä kiertää erilaisia tarinoita siitä, että kun yhdessä yliopistossa väitöskirjaa ei hyväksytä, mennään toiseen yliopistoon ja siellä se otetaan riemumielin vastaan ilmaisena pisteenä. Osa näistä jutuista on urbaanilegendoja, joita mielellään levitetään, vaikka ne eivät välttämättä pidä paikkaansa. Sitä paitsi tutkijalla pitää toki olla mahdollisuus vaihtaa yliopistoa, koska väitöskirjan hylkäämiseen voi olla muitakin syitä kuin laatu. Mutta on myös yksittäisiä tapauksia, joissa yliopiston laatukontrolli pettää liian suuren kiusauksen edessä. Voidaan siis todeta, että rahoitusmekanismi sisältää tässä kohdin selvän sudenkuopan. Esitän vielä yhden ajatuksen siitä, mitä voitaisiin tohtoritutkintojen ja tutkimuksen laadun kohottamiseksi. Siinä kosketellaan suomalaisen koulutuspolitiikan pyhimpiä arvoja, mutta niitäkin on voitava kyseenalaista. Suomessahan on lähdetty siitä, että pitää olla laaja korkeakouluverkosto, joka turvaa tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet maan eri osissa. Olemme ylpeitä tästä periaatteesta sekä peruskoulutuksen tasolla mutta myös korkeakoulutuksessa eikä suotta. Samalla pitää kuitenkin ymmärtää, että harjoitettu korkeakoulupolitiikka johtaa suuren määrään pieniä laitoksia ympäri maata. Ne ovat niin pieniä,
6 6 että niiltä ei voi todellisuudessa odottaa kansainvälistä huippututkimusta. Tämä on kylmä totuus. Olemme voineet hiljattain lukea lehdistä Saksassa käytävästä keskustelusta. Siellä ollaan luopumassa ajatuksesta, että kaikki yliopistot olisivat niitä, joilla Saksa pyrkii olemaan maailman huipulla. Sen sijaan halutaan luoda suppea eliittiyliopistojen verkosto. Suomen henkinen ja tutkimuksellinen kapasiteetti on viitisen prosenttia verrattuna Saksan tilanteeseen. Onko Suomella varaa pitää kiinni ajatuksesta, että jokainen oppiaine jokaisessa yliopistossa on sellainen, jolla tähdätään kansainväliseen menestykseen? Tällaista näkemystä voisi kutsua naiiviksi. Yksi ratkaisu tilanteeseen olisi tietynlainen akkreditointijärjestelmä. Meillähän sellainen on käytössä ammattikorkeakoulujen perustamisvaiheessa, mutta yliopistojen osalta ajatusta pidetään vieraana. Akkreditointijärjestelmää voitaisiin soveltaa tohtorikoulutukseen ja keskittää näin kansainvälisesti merkittävä tutkimus vain joihinkin yliopistoihin kullakin alalla. Näin meistä tulisi tutkimuksessa huomattavasti kilpailukykyisempiä, kun resursseja ei tarvitsisi ripotella ympäri maata. On hyvä, että peruskoulutusta on ympäri Suomea useilla eri aloilla, mutta kokonaisuuden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaisessa yliopistossa on kaikilla aloilla myös tohtorinkoulutusta. Voisimme siis keskittää tohtorinkoulutuksen samalla tavalla kuin esimerkiksi sairaaloissa vaikeat tapaukset keskitetään alan parhaimpiin keskuksiin. Pelkään, että jos näin ei tehdä, Suomen kilpailukyky tutkimuksessa taantuu.
7 7 Ryhmäpäällikkö Anneli Manninen Teknologiateollisuus ry VASTAAKO YLIOPISTO TYÖELÄMÄN TARPEISIIN? Kiitos arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, Vastaan tähän kysymykseen vain edustamani tahon, Teknologiateollisuus ry:n puolesta, joka edustaa karkeasti noin puolta Suomen teollisuudesta. Kysymys on erittäin mielenkiintoinen ja selvennän ensin hieman näiden tarpeiden taustatekijöitä, jotka ovat osaamisen muutokset yrityskentässä eli muutostrendit, sekä osaamisen kehitys yleensä. Vain näiden pohjalta voin vastata tähän kysymykseen. Työelämän muutostrendit vaikuttavat osaamisen kehitykseen, määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin sekä odotuksiin koulutusjärjestelmältä. Muutostrendeistä ensimmäinen, joka kuvaa karkeasti sitä, mitä tapahtuu osaamisen tasossa yrityksissä, on toimihenkilöryhmien määrien muutokset. Vuoteen 2001 saakka voidaan nähdä, että ylempien toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä ja toimihenkilöistä lisääntyy selkeästi ja osaamistaso on nousussa. Toinen kehitystrendi, josta paljon julkisuudessakin keskustellaan, on yritysten liikevaihdon ja viennin kehitys Suomessa ja ulkomailla. Selkeästi voidaan havaita, että myynti Suomessa on laskevalla kehityslinjalla, kun taas vienti Suomesta sekä liikevaihto ulkomailla ovat kasvaneet. Tästä voidaan päätellä teknologiateollisuuden toimialana siirtyneen huomattavasti globaalimpaan toimintaympäristöön kuin aikaisemmin. Tämä tosiasia on pakko tunnustaa ja se selkeästi näkyy myös henkilöstömäärän kehityksessä. Olemme ennustaneet vuoteen 2010 saakka miten erityyppistä koulutusta saaneiden henkilöiden osuudet kasvavat toimialallamme. Ennusteesta käy ilmi, että osaamistaso myös tutkinnoilla mitaten jatkaa nousuaan. Insinöörien, diplomi-insinöörien ja muiden tutkinnon suorittaneiden osuudet nousevat, kun taas työmarkkinoilta ovat poistumassa henkilöt, joilla ei ole tutkintoa lainkaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kehitystrendikuvan haluan esittää tässä sen vuoksi, että tämä sektori on ollut pitkään edelläkävijä kehitystrendeissä Suomessa. Olen myös aikaisemmin itse edustanut tätä sektoria. Kuvasta on nähtävissä selkeä trendi: tuotannon työntekijöiden henkilöstömäärä on laskenut samaan aikaan kun toimihenkilöiden määrä on kasvanut tai pysynyt ennallaan. Tässä toistuu edellä mainittu viesti siitä, että yrityksissä ja teollisuudessa osaamistaso on jatkanut nousuaan. Toimihenkilöiden määrä ylitti työntekijöiden määrän jo vuonna Viimeisimmässä tilastossa, joka esittää alan henkilöstön tutkintojen jakautumista, voidaan nähdä että toisen asteen tutkinnon suorittaneiden, teknikoiden, insinöörien ja diplomiinsinöörien osuus toimihenkilöistä on noin 2/3 henkilöstöstä. Teknologian alan yrityksissä tekniikan alan koulutustausta on tietysti hallitseva.
8 8 Osaamisen laadullisen kehityksen keskeiset avainsanat ovat globalisaatio, verkottuminen, teknologiaintegraatio, palveluiden osuuden kasvu tuotteissa, tuottavuuden nousun vaatimus sekä johtamisen, erityisesti ihmisten johtamisen osaaminen. Nämä ovat niitä asioita, joita toivoisimme sisällytettävän ja lisättävänkin yliopistojen osaamisvaatimuksiin. Toimintatapojen muuttuessa integroivina järjestelminä nousee entistä suurempiin rooleihin verkostojen hallinta, prosessien ja tietämyksen hallinta laajasti ottaen sekä ihmiset. Nämä järjestelmät korostavat myös ihmisen johtamisen osuutta. Niitä en käsittele tämän laajemmin, mutta korostan näiden asioiden olevan hyvin tärkeä osa-alue. Sen sijaan toimintatavan muutoksia haluaisin käsitellä hieman tarkemmin. Olemme syksyn aikana tehneet ICT-alan yritysten keskuudessa haastattelukierroksen, jossa kysyttiin millaisena he näkevät tulevaisuuden ja mitkä ovat keskeiset muutostrendit tällä varsin dynaamisella toimialalla. Kaikki haastatellut yritykset ilmoittivat keskittyvänsä ydinosaamiseensa. Ydinosaaminen voi olla myös muuta kuin pelkästään tuotannollista toimintaa. Se voi olla palvelutoimintaa tai pelkästään konseptien hallintaa, joka johtaa siihen, että kaikki muu kuin ydinosaaminen ulkoistetaan. Osa yrityksistä ulkoistaa jopa henkilöstöhallintoaan. Verkostot, kumppanuudet ja verkostojen hallinta korostuvat ympäristössä, jossa alihankkijoilla tai alihankkijakumppaneilla on suuri rooli kokonaisuuden hallinnassa. Yritysten vastauksista tuli esiin myös se, että heillä henkilöstön osaamisessa korostuu liiketoimintaosaaminen ja arvoketjun ymmärtäminen kautta linjan kaikilla osaamisen tasoilla. Asiakaslähtöisyyden syventyminen ja meneminen sisään asiakkaan prosesseihin korostuu entistä vahvemmin yritysten vastauksissa. Laaja-alaisuus, poikkitieteellisyys ja liiketoimintaosaaminen siis korostuvat, myös muiden kuin meidän jäsenyritystemme näkökulmasta. Teknologiapainotuksen väheneminen ei silti tarkoita sitä, että teknologiaa ei tarvitse osata, vaan se tarkoittaa, että myös muut osaamisalueet tässä rinnalla nousevat suurempaan arvoon kuin aiemmin. Tässä yhteydessä voin välittää terveiset myös uudelta koulutus- ja työvoimatyöryhmämme puheenjohtajalta Marjo Raitavuolta, joka on Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on lähestynyt tätä kysymystä pääoman kannalta ja mainitsi, että yrityksen keskeisiä kysymyksiä on ensisijaisesti rahallinen pääoma ja sen jälkeen luottamuspääoma, jotta rahoitusta saadaan lisää. Kun nämä kynnykset on ylitetty, nousee osaamispääoma yhdeksi keskeisimmistä ja tärkeimmistä kysymyksistä ja tätä osaamisaluetta hoidetaan yritysten näkökulmasta tällä hetkellä Suomessa huonoimmin. Näiden jälkeen tulevat sosiaalinen pääoma eli verkostoituminen sekä kulttuurinen pääoma, jota kaikilla globaaleilla yrityksillä korostetaan. Nämä ovat entistä tärkeämpiä osaamisalueita. Näiden taustojen jälkeen voin lähestyä varsinaista kysymystä, vastaako yliopisto työelämän tarpeisiin. Määrälliseen tarpeeseen ollaan tällä hetkellä varsin tyytyväisiä eli sekä maisteri- että tohtoritutkintojen määrä vastaa yritysten tarpeita. Suhdannevaihtelut vaikuttavat jonkin verran tähän kysyntään. Maisteriohjelmat ovat olleet erinomainen keino vastata nopeisiin kysynnän muutoksiin, mutta viive koetaan edelleen pitkäksi. Työelämän jo useaan kertaan esittämä viesti tutkintojen joustavuudesta nousee edelleen esiin. Painotukset ja määrät todettiin olevan kohdallaan. Sitten asiaa tehokkuus- ja tulosvaatimusnäkökulmasta: Koulutuspituudet ja keskeyttämiset vaikuttavat tuottavuuteen ja yritykset kuten teollisuuskin kannattavat ajatusta, että pyrkijät motivoitaisiin tehostamaan tutkintojen suorittamisnopeutta ja samalla nostettaisiin
9 9 läpäisyastetta. Tätä ei kuitenkaan saa tehdä laadun kustannuksella. Eli palaamme samaan yhtälöön: mitä laadun saavuttaminen pitää sisällään. Viesti yritysmaailmasta on myös selkeä: Suomessa tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa ja yritysten ja yliopistojen kesken toimii erinomaisen hyvin. Olemme kansainvälisesti korkealla tasolla. Sen sijaan toivomus uuden tutkimustiedon siirrosta opetuksen käyttöön nousee kehittämiskohteena esiin. Se dynamiikka, joka tutkimuksessa on, ei välttämättä siirrykään opetuksen käyttöön. Tällä puolella kaivattaisiin joustavia toimintamalleja ja sisältöjä. Jos tehokkuutta haetaan sillä, että etukäteen määritellään tutkinnon sisällöt, niin silloin ollaan vaarallisella tiellä. Kyseessä on kuitenkin useamman vuoden kestävä opiskelu. Tutkintojen kaksiportaisuus nähdään pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena. Me näemme sen suurena mahdollisuutena lisätä joustavuutta koulutusjärjestelmään. Työkokemus, vaikka se hidastaisikin hieman valmistumista, tuottaa yleensä huomattavasti paremman lopputuloksen kuin se, että opiskelijalla ei olisi työkokemusta lainkaan. Tässä yhtälön parametreja, jotka eivät välttämättä tue tiukkaa tehokkuuden vaatimusta. Laaja-alaisuuden ja poikkitieteellisyyden vaatimus tulee edelleen kasvamaan. Yrittäjyysja liiketoimintaosaaminen korostuu kaikilla sektoreilla eli se koskee kaikkia tieteen aloja. Toinen asia, mistä tässä meidän selvityksessäkin tuli viitteitä, on tietotekniikan hyödyntäminen. Me emme millään käyttäjäsektorilla hyödynnä sitä tuottavuuspotentiaalia, minkä tietotekniikka mahdollistaisi. Tämä on yliopistoissa varmasti myös osaamiskysymys. Rakenteet ovat osin kehittämisen esteenä. En pysty arvioimaan, onko tämä ongelma kautta linjan. Me törmäsimme aiheeseen ICT Curricula for the 21st Century -hankkeessa, joka on Euroopan tasolla tehty yhteistyöverkosto yliopistojen ja yritysten välillä. Esimerkiksi Oulun yliopisto olisi mielellään kuunnellut yritysten laadullista viestiä kovan ja pehmeän ICT- osaamisen yhdistämisestä, mutta kaksi osaamisaluetta olivat eri osastoilla ja niiden yhdistämistä jostain syystä hallinnollisesti vastustettiin huolimatta siitä, että yrityselämän tarpeet olivat toisensuuntaiset. Sitten muutama sana muista vaikutuksista: Aluekehitysnäkökulma on tärkeä. Yliopistoilla on myös vaikutus valintoihin ja valmistuvien osaamiseen. Siinä yliopistot näyttelevät tärkeää roolia opettajankoulutuksessa ja sen ohjausvaikutuksissa. Oppilaan ja opiskelijan ohjauksen sekä mentoroinnin ja tutoroinnin tarve kasvaa. Yliopistojen tulisi lisätä vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa. Tarvitsemme tekniikkaan naisia ja kasvatustieteeseen miehiä. Kysyn, voivatko yliopistot vaikuttaa tähän kolmannen tehtävänsä muodossa. Voimme pärjätä vain korkealla osaamisella, ja toivon, että voimme yhdessä yliopistojen kanssa sitä toteuttaa. Kiitos.
10 10 Dia 1 Vastaako yliopisto työelämän tarpeisiin? Dia 2 Osaamisen muutokset Muutostrendit Osaamisen kehitys Yritysten tarpeet määrä laatu muut näkökulmat Anneli Manninen Dia 3 Muutostrendit
11 11 Dia 4 Toimihenkilöryhmien lukumääräosuudet teknologiateollisuudessa, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ylemmät toimihenkilöt Toimihenkilöt 65 % 35 % m:\tyovoima\asty02af RSg Anneli Manninen Dia 5 Suomalaisen teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Miljardia euroa, käyvin hinnoin * Myynti Suomessa kotimaahan Vienti Suomesta Liikevaihto ulkomailla* *) Sisältää tuotannollista toimintaa harjoittavat tytäryhtiöt ja sivuliikkeet, ei osakkuusyhtiöitä Lähde: Tilastokeskuksen yritystilasto, Suomen Pankki m:\tuotanto\jptu25af.ppt /jp Anneli Manninen Dia 6 Eri tyyppistä koulutusta saaneiden henkilöiden osuudet henkilöstöstä teknologiateollisuudessa vuosina Shares of persons with different kind of education in the personnel of technology industries Insinöörit&Diplomi-insinöörit / 90 Engineers&Masters of Science in 80 Technology 70 Toisen asteen amm. koulutus / 2nd level education 60 Hallinnolliset /Administrative EI AMMATTITUTKINTOA / 10 NO VOCATIONAL DEGREE m:\työvoima\tpkou06af Anneli Manninen
12 12 Dia hlöä Henkilöstö * Elektroniikka- ja sähköteollisuus Työntekijät Toimihenkilöt * Anneli Manninen Dia 8 TOIMIHENKILÖIDEN KOULUTUSRAKENNE TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA VUONNA 2001, % Muut; 18,9 2-aste; 10,2 Teknikko; 13,4 Kaupallinen; 17,0 Insinööri; 23,1 DI + luonnontiede; Anneli Manninen Dia 9 Osaamisen kehitys
13 13 Dia 10 Globalisaatio Verkottuminen Yritysten kansainvälistymisaste kasvaa, isoista kasvaa isompia, systeemitoimittajien määrä kasvaa, kaikki etenevät arvoketjussa. Tuotteista tulee plug and play. Palveluliiketoiminnan volyymin kasvaessa kasvava osa liikevaihdosta suuntautuu ostoihin, toimittajien vastuu komponenttikehityksestä ja erityisesti prosessikehityksestä kasvaa. Teknologiaintegraatio Palvelut Globaalin toimijan kehitysresurssit suuntautuvat järjestelmäkehitykseen ja tuote- ja palvelukonseptin kehittämiseen asiakasrajapinnassa. Toimitusverkoston vastuulle jää prosessien kehittäminen. Prosessien virtaviivaistamistarpeista johtuen plug and produce -mallista tulee yhä pienempien yritysten arkipäivää. Tuottavuus Johtaminen Anneli Manninen Dia 11 Integroivat järjestelmät yhdistävät tuote-, palvelu-, jakelu ja tuotantokonsepteja, joiden tietyt osat ja rajapinnat on standardoitu. Ne ovat vahvasti liiketoiminta- ja sovelluslähtöisiä, ja ne sisältävät useita osajärjestelmiä ja teknologioita. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian ja teknologiaintegraation rooli on keskeinen. Lähde: METin liiketoiminnan ja teknologian linjaus Tulevaisuuden voittajat Anneli Manninen Dia 12 Yritysten tarpeet
14 14 Dia 13 Toimintatavan muutokset Keskittyminen ydinosaamiseen Ulkoistaminen Verkostot ja kumppanuudet Verkostojen hallinta Liiketoiminta ja arvoketjun ymmärtäminen Asiakaslähtöisyyden syventyminen Anneli Manninen Dia 14 Vaikutukset osaamiseen Laaja-alaisuus Poikkitieteellisyys Liiketoiminnan osaaminen Teknologiapainotuksen väheneminen Kokonaiskonseptien ja palveluiden ymmärtäminen Sosiaaliset taidot Verkostojen hallintataidot Kulttuurinen kiinnostus Ihmisten johtaminen Anneli Manninen Dia 15 Vastaako yliopisto?
15 15 Dia 16 Määrällinen tarve Koulutus on reagoinut hyvin määrällisiin tarpeisiin Viive varsin pitkä Maisteriohjelmat lisäävät joustoa Painotukset ja määrät kohdallaan Koulutuspituudet ja keskeyttäminen vaikuttavat Anneli Manninen Dia 17 Laadullinen tarve Suomessa tutkimusyhteistyö toimii yliopistojen ja yritysten välillä Uuden tutkimuksen siirto opetukseen hidasta Joustavat toimintamallit ja sisällöt Kaksiportaisuuden hyödyntäminen Työkokemus tärkeä Laaja-alaisuuden ja poikkitieteellisyyden tarve kasvaa Liiketoimintaosaaminen entistä ratkaisevampaa Tietotekniikan hyödyntäminen Rakenteet osin esteenä - Oulun yliopisto ja Curricula for the 21st Century Anneli Manninen Dia 18 Muut vaikutukset Aluekehitys Vaikutukset valintoihin ja valmistuvien osaamiseen Ohjausvaikutus yleissivistävään koulutukseen Opettajankoulutus Koulutuksen tehokkuus ja opiskelijan ohjaus Vuoropuhelu ympäröivän yhteiskunnan kanssa Anneli Manninen
16 16 Dia 19 Farm as ia Eläinlääketieteellinen92 % Lääketieteellinen Teknillistieteellinen Maatalous-m etsätieteellinen Luonnontieteellinen Kauppatieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia Yhteiskuntatieteellinen Liikuntatieteellinen 54 % Kasvatustieteellinen Teatteri- ja tanssiala66 % Musiikkiala Taideteollinen Humanistinen Teologinen Korkeakouluissa aloittaneet sukupuolen mukaan Opiskelupaikan vastaanottaneita %, % 66 % 86 % 62 % 66 % 62 % 59 % 61 % 66 % 83 % 49 % 78 % 48 % 22 % Naiset Miehet Anneli Manninen Dia 20 Viestit Suomi voi pärjätä vain korkealla osaamisella Työelämä tarvitsee erilaisia osaajia Poikkitieteellisyys ja sosiaaliset taidot arvossaan Työelämä tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia - teknologian osaaminen perustana - matematiikka ja luonnontieteet tärkeä pohja - teknologian soveltaminen ja ihmisläheisyys - erilaisia ura- ja kehitys polkuja Anneli Manninen Dia 21 Kiitos. anneli.manninen@teknologiateollisuus.fi
17 17 Toimitusjohtaja Markku Oikarinen DISC Botnia Oy KOMMENTTIPUHEENVUORO AIHEESTA VASTAAKO YLIOPISTO TYÖELÄMÄN TARPEISIIN? Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, lähestyn yliopistojen tulosjohtamista oman toimenkuvani näkökulmasta. Toimin kouluttajana ja valmentajana yritysten ja organisaatioiden henkilöstön kehittämistyössä, eli näkökulmani liittyy olennaisesti yliopiston ja yritysten/organisaatioiden väliseen rajapintaan. Tehtävissäni, jotka liittyvät henkilövalintoihin ja erilaisiin henkilöstön kehittämishankkeisiin, osallistun osaltani aina myös yritysten ja organisaatioiden toimintakulttuurien kehittämiseen. Yliopistojen tulosjohtamiskeskusteluun minut sai osallistumaan huoli siitä, että tutkintojen läpimenoaikojen lyhentämiseen liittyvässä keskustelussa mielestäni unohdettiin se, millä valmiuksilla ihmiset yliopistosta valmistuvat. Olen aikuiskouluttajana ja työpaikkavalmentajana ollut huolissani yliopiston saavuttamista tuloksista. Yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta yliopistojen tulosmittareista tärkein on tutkintojen laatu, ei tutkintojen määrä tai valmistumisnopeus. Tästä näkökulmasta tärkeintä tulosta edustaa se ihminen, joka yliopistosta valmistuu ja hakeutuu työelämään. Työelämän voimakas muutos, joka olennaisesti liittyy organisaatioiden toimintakulttuurin muutokseen, on olennainen tarkasteltava tekijä tämän yliopistosta valmistuvan ihmisen kannalta. Yritykset ja organisaatiot eivät ainoastaan reagoi muutokseen, vaan myös pyrkivät osaltaan vaikuttamaan siihen. Jokainen henkilövalinta, erityisesti avainhenkilövalinta, joita akateemiset henkilövalinnat yleensä ovat, tähtää siihen, että yritys parantaa valmiuksiaan toimia tehokkaasti muuttuvassa ympäristössä. Mitä pienempi yritys tai organisaatio on kysymyksessä, sitä suurempi merkitys yksittäisten ihmisten kyvyllä toimia nykyisessä verkottuvassa projektiympäristössä on yrityksen kyvylle menestyä. On aihetta kysyä: Mikä on se toimintakulttuuri, jonka yliopistossa opiskeleva ihminen oppii? Kiinnostaako yliopistossa opittu toimintatapa yrityksiä? Organisaatiokulttuurit voidaan jakaa esimerkiksi Charles Handya (Antiikin jumalat ja nykyjohtajat 1988) lainaten neljään; valtakulttuuriin, roolikulttuuriin, tehtäväkulttuuriin ja eksistentiaaliseen kulttuuriin. Valtakulttuuri on edustettuna esimerkiksi pienyrityksissä. Roolikulttuuria tapaamme hierarkkisessa ympäristössä, jossa tehtävät on hyvin vahvasti roolitettuja; organisaatiorakenteesta löytyy niin sanottuja ekonomin paikkoja ja insinöörin paikkoja ja niin edelleen paikkoja, joihin akateemisia ihmisiä voidaan tutkintonimikkeen pohjalta roolittaa. Tehtäväkulttuuri on eräänlainen liikkeellä oleva matriisiorganisaatio, joka on lähinnä sitä tässäkin seminaarissa aiemmin kuvattua verkottuvaa, asiantuntijoista koostuvaa työyhteisön toiminnallista mallia. Tehtäväkulttuurissa jokainen toimija hankkii asemansa projekteissa omalla substanssilla ja kyvyllä vuorovaikutuksessa myydä oma osaamisensa muille osaajille. Eksistentiaalinen kulttuuri kuvaa lähinnä yliopistokulttuuria
18 18 tyypillisimmillään; organisaatio koostuu individuaaleista, joiden keskinäistä yhteistyötä ei ohjaa johto tai yhteiset asiakkaat, vaan jokainen erikoistuu omalle alueelleen ja toimii hyvin itsenäisesti. Voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa tehtäväkulttuuri on lähinnä sitä, mihin organisaatiot haluavat toimintaansa kehittää. Samalla yliopistot tuottavat mielestäni edelleen tutkinnoilla roolitettuja ihmisiä, joiden uskotellaan löytävän paikkansa työelämässä edustamansa akateemisen tutkintonimikkeen perusteella. Käytännössä organisaatiot kuitenkin valitsevat henkilöitä, joille tehtäväkulttuuria lähinnä olevat toimintamallit ovat luonnollisia. Tällaisia henkilöitä on vaikeampi löytää yliopistotutkinnon suorittaneista. Haluaako yliopisto jatkossa tuottaa opiskelijoille kokemuksia sellaisesta toimintakulttuurista, jonka suuntaan yritykset haluavat kehittyä? Se edellyttäisi hankepohjaisten opetusmenetelmien ja poikkitieteellisen vuorovaikutuksen lisäämistä. Työelämän arvostama ammatillinen osaaminen on yliopistojen nyt painottamaa tietoa ja perustutkimusta, mutta myös mitä suurimmassa määrin yhteistyökykyä erilaisten ihmisten, eri ammattien ja erilaisten osaamisen lajien kesken. Ilman tätä kykyä yliopisto tuottaa edelleenkin niitä akateemisia patsastelijoita, joiden aika yrityksissä ja organisaatioissa on auttamattomasti ohitse.
19 19 Johtaja Hanna-Leena Livio Nokia KOMMENTTIPUHEENVUORO AIHEESTA VASTAAKO YLIOPISTO TYÖELÄMÄN TARPEISIIN? Tämä kommenttipuheenvuoro jakaantuu kahteen osaan: ensin lyhyt yhteenveto Nokialle keskeisistä yliopistojen kehittämistä koskevista asioista ja sitten pyynnöstä esimerkki omista kokemuksistani tohtorina yrityselämässä. Elämme jatkuvasti kiristyvän kansainvälisen kilpailun paineessa. Trendiennustusten mukaan alkamassa on entistä ankarampi kilpailu osaamisesta ja osaavista henkilöistä kaikilla yritysmaailman tasoilla. Suomessa Nokialla on ollut huippututkimuksen ja opetuksen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia ja tänään yli puolet tutkimustoiminnastamme tehdään täällä. Edelleen meille keskeinen asia on kansainvälinen kilpailukyky, johon liittyvät yliopistojen tutkimus- ja opetustoiminnan laatu ja resurssointi. ICT- tutkimuksen huippuyksiköissä (Otaniemi, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Oulun ja Jyväskylän yliopistot) sisäänottojen laajennus ei ole johtanut lisäyksiin näiden yksiköiden resursseissa. Se voi merkittävästi heikentää yksiköiden mahdollisuuksia menestyä kilpailussa maailman johtavien yliopistoyksiköiden kanssa etenkin kun järjestelmäämme on hajautettu viime aikoina. Haluan kiinnittää huomiota yliopistojen tutkimus ja opetustyön laatuun ja sen mittaamiseen. Meidän tulisi verrata tutkimusjärjestelmämme kilpailukykyä resurssi-, tulos- ja toimintaympäristövertailuilla kansainvälisesti sellaisten yliopistojen kuten KTH:n, Aachenin, MIT, Stanfordin ym. kanssa. Tavoitteena tulee olla menestyminen tässä kovassa seurassa. Ja sitten vielä lyhyesti henkilökohtaiseen esimerkkiini ja siihen, että kyky ja halu oppia ovat mielestäni ehkä tärkeimpiä yliopistokoulutuksen tuotteita. Muutama sana taustaa: olen valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta DI:ksi silloiselta kemian osastolta 1985 ja väitellyt viisi vuotta myöhemmin tohtoriksi samasta korkeakoulusta biotekniikan alueelta. Väitöskirjani tein työskennellessäni VTT:llä, josta siirryin Teknologian kehittämiskeskukseen ja sieltä edelleen Nokialle kuusi vuotta sitten. Jatkossa muutama esimerkki siitä millaista osaamista työ Nokialla on edellyttää. Siirrossa Nokialle tarvittiin ennakkoluulottomuutta (rohkeutta) sekä poikkitieteellisyyttä sekä minulta että yritykseltä. Tulin globaaliin työtehtävään, jossa tarvitaan kykyä nähdä laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää tuotekehitysmaailmaa ja jäsentää sen tarpeita kaikkiin näihin koulutukseni antoi hyvät valmiudet. Sen sijaan globaalissa yrityksessä tarvittavia virtuaalisen tiimityön (tiimin jäsenet eri puolilla maailmaa), eri kulttuurien ymmärtämistä tai kykyä vaikuttaa ja verkostoitua koen opiskelleeni liian vähän. Yhteistyötaitojen merkitys kasvaa jatkuvasti, koska uudet toimintamallit perustuvat yhteistyöhön alihankkijoiden ja partnereiden kanssa. Minusta tuli esimies, kun olin ollut yrityksessä vuoden. Esimiestyö edellyttää varsin vahvaa kykyä ymmärtää liiketoimintaa ja johtaa kehittämisfunktiota sekä ihmisiä. Koska Nokia toimii erittäin nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, jokaisella esimiehellä täytyy myös olla kapasiteettia johtaa
20 20 muutosta. Vaikka olin opiskellut teollisuustaloutta koin, että liiketoimintaymmärrystä piti hankkia lisää. Omaan johtamiseeni hain työssä oppimisen rinnalla lisäoppia ja näin jälkeenpäin ajattelen, että olisin ollut paremmin varustautunut työelämään, jos johtamista olisi voinut opetella jo perustutkintovaiheessa. Korkeakoulututkintoni on epäilemättä tarjonnut hyvän peruspohjan yrityselämää varten. Tutkimus- ja opetustoiminnan kehittäminen on mielestäni mahdollista ja tarpeellista edellä esitettyyn suuntaan. Ajattelen, että minun tapauksessani ovat yhdistyneet yksilön ja yrityksen oppiminen ja etu, jotka ovat innostaneet ja motivoineet minua viimeiset kuusi vuotta ja ehkä siinä on aineksia yleistyksiinkin ainakin selkeät linkit Anneli Mannisen esittämiin ajatuksiin.
Asiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotTeknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja
Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista
LisätiedotLUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat
LisätiedotJohtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007
Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014
Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat
LisätiedotInsinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotLearning Café työskentelyn tulokset
Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTradenomit työmarkkinoilla
Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotLöydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy
Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek
LisätiedotJack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista
Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.
LisätiedotKOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta
KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös
LisätiedotJORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki
Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotOULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani
OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland
ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire
LisätiedotYliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -
Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotAjanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu
Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotMillainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä?
Millainen funktio valmennuskursseilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen pyrittäessä? Sonja Kosunen Koulutussosiologian ja politiikan tutkimusyksikkö (KUPOLI) Helsingin yliopisto 2.11.2015 1 Esitys perustuu
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotTYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä
TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotUraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista
Uraseurannat, mitä ne kertovat tutkinnoista KOTA-seminaari 22.8.2017 Jyväskylä Juha Sainio, TY Mitä kertoisit nyt generalistitutkintoa aloittavalle hänen mahdollisuudesta löytää töitä v. 2022? 1. Mitä
LisätiedotPeer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö
16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka
LisätiedotTEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset
TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20
LisätiedotKohti visiota näkökulmia tulokselliseen ja hyvinvoivaan korkeakoulutyöhön
Kohti visiota näkökulmia tulokselliseen ja hyvinvoivaan korkeakoulutyöhön Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Marjo Heikkinen ja asiakkuuspäällikkö Tero Virtanen 1 Työhyvinvointi syntyy onnistumisesta ydintehtävässä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotProfessori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin
Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotTradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta
Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut
LisätiedotKouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila
Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotTäältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011
Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
Lisätiedot