Suvi Parrilla. Pako Egyptiin. Pyhäinkuvien etnisen identiteetin representaatioita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suvi Parrilla. Pako Egyptiin. Pyhäinkuvien etnisen identiteetin representaatioita"

Transkriptio

1 Suvi Parrilla Pako Egyptiin Pyhäinkuvien etnisen identiteetin representaatioita Pallas - Kuvataiteiden maisteriohjelma Visuaalisen kul uurin osasto Taideteollinen korkeakoulu 2007

2

3 Pako Egyptiin Pyhäinkuvien etnisen identiteetin representaatioita Suvi Parrilla Pallas - Kuvataiteiden maisteriohjelma Visuaalisen kul uurin osasto Taideteollinen korkeakoulu

4

5 Sisällys 1. Johdanto Pako Egyptiin Pako Egyptiin Lepohetki Pako Egyptiin Perhe Pako Egyptiin Maisema Kul uurillinen identitee i opinnäytetyössäni Neitsyt Maria paheineen ilmestyy mummovainaan verhoon Galleria Alkovi 24h Kuvaukset Kuvissa käytetystä lavastuksesta ja puvustuksesta Kristillisen kuvaston representaatiot ja eurooppalainen identitee i Renessanssin luomat mielikuvat Kuvataide toiseuden perusteena Postkolonialistinen diskurssi Raamatun aiheet ja niiden representaatio nykyvalokuvassa Elisabeth Ohlson...54

6 10.2 Andres Serrano: Interpretation of dreams - (The other Christ) Pierre & Gilles Yhteenveto...67 Lähdelue elo...70

7 1. Johdanto länsi on kuva tai joukko kuvia. Se tiivistää joukon erilaisia kuvia yhteen kuvaan. Se hahmo aa sielujemme silmille, se representoi verbaalisella ja visuaalisella kielellä- yhteenvedonomaisen kuvan siitä, millaisia eri yhteiskunnat, kul uurit, kansat ja paikat ovat. Stuart Hall, Identitee i (1999) 1 Ystäväni työskenteli sijaisope ajana turkulaisella ala- asteella vuosina Hän sai tehtäväkseen ohjata perinteisen joulujuhlassa esite ävän joulukuvaelman neljäsluokkalaisille. Kyseisellä luokalla sa ui olemaan afrikkalaissyntyinen poika, jonka iloinen ja ulospäinsuuntautunut luonne teki nuoreen sijaiseen vaikutuksen. Hän pää i valita pojan Joosefin rooliin. Kuinka ollakaan eräs vanhempi naisope aja puu ui pian kuvaelman harjoitusten kulkuun. Hän oli ehdo omasti sitä mieltä, e ei Joosef voisi mitenkään olla ihonväriltään musta ja siirsi pojan roolin enkelikuoron takariviin. Kuultuani tapahtuneesta aloin ihmetellä milloin joulukuvaelmasta, joka kuitenkin on perinteisesti pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen tehty leikkimielinen näytelmä, on tullut rotupolii inen kipupiste. Mistä löytyvät nämä mielikuvat pyhän perheen oikeaoppisesta ihon väristä, siitä, mikä on joulukuvaelmassa sopivaa ja mikä ei. Suomen peruskouluissa on tie ävästi muu uvan väestörakenteen perusteella jo keskusteltu joulukuvaelman pois jä ämisestä koulun juhlien ohjelmistosta. Osa tästä keskustelusta lii yy eriävien uskontokuntien ja ateististen perheiden vanhempien vaatimuksiin. Mikä kuitenkaan estää tradition säily ämistä? Onko olemassa jonkinlainen pelko, e ä kuvaelman luonne tai peräti sisältö muu uisi radikaalisti, jos koulun näy ämöllä tapahtuva esitys alkaisikin hienoisesti muistu aa jotain muuta, mitä on totu u näkemään? Entä miltä tämän joulukuvaelman si en oikeasti pitäisi näy ää? Toteutin taiteellisen opinnäytetyöni niiden ajatusten pohjalta, joita minulle heräsi taju uani osan suomalaisista pitävän vaaleaa ulkonäköään ensisijaisesti kristillisen pyhimyskuvaston kanssa, kuin vaikkapa afrikkalaisten. Uskon myös ilmiön olevan laajempi, ulo uen koko eurooppalaisen kul uurillisen identiteetin hahmo umiseen. Syy tähän ei löydy ensisijaisesti 1 Hall, 1999: 79

8 Raamatun sivuilla olevista kirjallisista kuvauksista. Raamatussa henkilöt esitellään lähinnä tekojensa, ei niinkään ulkonäöllisten kuvausten pohjalta. Syy tähän löytyy mielestäni siitä vuosisatoja ka avasta kuvastosta, mitä kristillisestä pyhästä perheestä on tuote u. Tämä raamatullisten henkilöiden etninen representaatio eurooppalaisina on luonut ihmisille vahvaa mielikuvaa siitä, miltä Raamatun henkilöt ovat todellisuudessa näy äneet, vaikka kuvat ovat fiktiota. Toteutin opinnäytetyöni näy elyosuuden Pako Egyptiin valokuvina, joissa pyrin luomaan päivitetyn version pyhästä perheestä ja eurooppalaisesta perheestä. Kuvissa pyhä perhe esiintyy lähtökohtana hybridi- identiteetin pohdintalle, ajatuskulkuna pakolaisuudesta ja muu oliikkeistä kul uurien välillä. Lopputyöni sisältää myös toisen kuvasarjan, Neitsyt Maria paheineen ilmestyy mummovainaan verhoon. Tämän työn ideana on purkaa Neitsyt Maria kultin aiheu amia paineita länsimaisille naisille, sekä käsitellä vapautuksen teologiaa tupakoinnin kau a. Kaikki kuvat toteute iin värivalokuvina, jotka olivat esillä Galleria Alkovissa, Helsingin Kalliossa. Tässä opinnäytetyöni kirjallisessa osuudessa analysoin eurooppalaisen identiteetin rakentumista kristillisten kuvien kau a suhteessa etniseen toiseuteen. Tutkin kristinuskoon lii yviä kuvallisia diskursseja, joilla eurooppalaiset ovat yhtenäisyy ään rakentaneet. Eurooppalaisen kuvataiteen historialla, erityisesti renessanssin ja barokin aikakausilla, on mielestäni keskeinen rooli diskurssin muodostumisessa. Asian tutkiminen on ollut sikäli hankalaa, e en ole löytänyt suomenkielistä enkä englanninkielistä tutkimusta kristillisen taiteen suhteesta etnisyyteen. Taidehistoriassa on kyllä analysoitu pyhäinkuvia ja pyhästä perheestä tehtyjä teoksia, mu a ei niiden tuo aman etnisyyden kau a. Tekstissä esi elemäni johtopäätelmät kristillisteemaisen maalaustaiteen suhteesta toiseuden tuo amiseen ovat siis pitkälti omien ajatuskulkujeni tulosta. Luvussa 7. Kristillisen kuvaston representaatiot ja eurooppalainen identitee i analysoin eurooppalaisuu a sen diskurssin pohjalta, jonka tuo amista Stuart Hall esi elee kirjassaan Identitee i (1999). Tämä on diskurssia toiseuden tuo amisesta, valkoisesta eurooppalaisuudesta suhteessa muihin kansoihin. Eurooppalaisuus käsi eenä on huoma avan laaja ja sen sisälle mahtuu runsaasti kul uureita ja etnisyyksiä. Eurooppalaisuuden identitee i, jota käsi elen pohjautuu ensisijaisesti löytöretkiä ja kolonialismia harjoi aneisiin läntisen Euroopan valtioihin, kuten Portugali ja Espanja sekä myöhemmin Ranska, Englanti, Italia, Hollanti ja Belgia, sekä heidän kuvataidehistoriansa tuotoksiin. Väitän, e ä tämä renessanssin aikakaudella vakiintunut ja sen jälkeen barokin taiteessa representoitu pääosin katolisuuteen pohjautuva pyhimyskuvasto vaiku aa edelleen vallalla oleviin etnisiin mielikuviin Raamatun henkilöistä. Vaikka ilmiönä renessanssi on italialainen, pääosin Välimeren alueella kukoistanut kuvataiteen suuntaus, mielletään se historiallisessa mielessä pitkälti koko länsimaalaisen taiteen ja kul uurin käänteentekeväksi aikakaudeksi 2. Käyn läpi sitä mielikuvaa, jonka renessanssin ja myöhemmin 2 alkonen alkonen ja alkonen alkonen 1982: 11

9 barokin taiteilijat ovat maalanneet mieliimme sellaisista hahmoista kuin Jeesus, Neitsyt Maria ja Joosef. Nämä mielikuvat ovat syvällä käsi eellisessä kartassamme. Käsi eellisellä kartalla (eng. conceptual map) tarkoitan niitä mielikuvia ja sanojen käsi eistöä, joita saman kul uuripiirin alla olevat ihmiset jakavat. Tämä on Hallin mukaan osa representaatio systeemiä, joka mahdollistaa ihmisten keskinäisen ymmärryksen, yksilöllisestä käsitemaailmasta huolima a. 3 Olen havainnut tätä tekstiä kirjoi aessani kuinka latautunut diskurssi etnisyydestä on. Kirjoi aessani tässä mustista tai valkoisista vii aan Hallin käy ämiin sanavalintoihin. Hall purkaa Identieetissä länsimaalaisuuden ja eurooppalaisuuden käsi eitä. Hän perustelee sanavalintaansa musta sillä, e ä yhtä lailla kuin eurooppalaisuuden tai länsimaalaisuuden synonyymina valkoisuus, kokoaa mustan merkitys diskurssina alleen muutkin etnisyydet kuin afroamerikkalaisuuden absoluu isen eron merkitsijänä 4. Esi ämiäni ajatuksia eurooppalaisuudesta kristillisenä identitee inä tukevat myös tieteen historioitsija ja filosofi Michel Foucaultin ajatukset länsimaalaisen individualismin tuo avasta tunnustuksen tarpeesta. Tässä tekstissä ovat teoree isena pohjana hänen teoksensa Tarkkailla ja rangaista (2005) sekä Seksuaalisuuden historia (1998). Foucault on luvulta lähtien kartoi anut vallan tematiikkaa ja ihmisjoukkojen hallintaa kurinpidollisin, ruumiin alistamiseen tähtäävin keinoin. Hän on myös määritellyt käsi een diskurssi eri aikakausien käy ämää puhe a, termistöä ja ajatusmalleja käsi eleväksi määreeksi 5. Si emmin diskurssi on tällaisena käsi eenä saanut runsaasti suosiota filosofien, humanistien ja kul uurintutkijoiden parissa. Tutkiessani eurooppalaisuuden suhde a islamilaisiin kul uureihin käytän lähteenä kul uurintutkija Edward Saidin ajatuksia orientalismista itsenäisenä diskurssina itämaisuuden tuo amiseksi. Käytän myös käsi eitä hybridi- identitee i ja kolmas tila. Homi K. Bhabha on esi änyt käsi een hybridi- identiteetistä, identiteetin paikantumisesta, joka on fyysisesti läsnä, mu ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu joukkoon. Ilmiönä hybridi- identitee i kokoaa alleen esimerkiksi toisen polven maahanmuu ajia länsimaissa. Ihmisiä, jotka ovat syntyneet esimerkiksi Britannian kansalaisiksi, mu a jotka jatkuvasti saavat kuulla tai kokea olevansa etnisten juuriensa vuoksi ulkopuolisia. Luvussa 9. Postkolonialistinen diskurssi pohdin vielä postkolonialistista kritiikkiä ja monikul uurisuuden käsi een ongelmaa Mika Hannulan ja Stuart Hallin esi äminä. Lopuksi esi elen nykyvalokuvauksessa kristillisiä aiheita representoituja teoksia. Analysoin neljän tunnetun valokuvataiteilijan tuotantoa kristillisistä teemoista. Nämä taiteilijat ovat Elisabeth Ohlson, Andres Serrano ja Pierre & Gilles. 3 Hall, 1997: 19 4 Hall, 1999: Hall, 1999:

10 2. Pako Egyptiin Opinnäytetyössäni otin aiheekseni klassisen maalaustaiteen raamatullisen teeman Pako Egyptiin. Raamatun tarinan mukaan Joosef näki Jeesuksen synny yä unen, jossa hänelle ilmestynyt enkeli keho i häntä perheineen pakenemaan Egyptiin. Kuningas Herodes suunni eli lasten joukkosurmaa valtansa mene ämisen pelossa. 6 Lasten joukkosurman muistoksi kirkollisessa kalenterissa vietetään edelleen Via omien lasten päivää. Pako Egyptiin - teema oli suosi u erityisesti Italian renessanssin pohjoisen alueen, sekä myöhemmin hollantilaisten ja flaamilaisten, maalareiden keskuudessa. Tämä johtui teeman sisältämän maisemamaalauksen kehi ymisestä näillä alueilla 7. Annibale Carraccin ( ) sanotaan maalanneen ensimmäisenä klassisen maiseman teoksessaan Pako Egyptiin ( ) (1.). Teoksessa esiintyvät kaikki maisemamaalauksen tunnusmerkit: vaalea taivas yhdiste ynä tummasävyiseen maisemaan, peltoja, kukkuloita, ve ä ja virtaavia puroja. Arkkitehtuuri esiintyy olennaisena osana maiseman tilaa, siinä missä luonto puineen ja eläimineen. Mukana ovat myös paimenet lampaineen ja kaiken keskellä pyhä perhe, Neitsyt Maria lapsi sylissään, Joosef aasin ja kantamuksien kanssa. 8 Raamatullinen teema matkasta Egyptiin loi pohjaa itämaisuudesta kiinnostuneille 1800-luvun orientalistimaalareille, joista monet keski yivätkin juuri Egyptin kuvaamiseen. 9 Aiheesta löytyy suuri määrä taideteoksia, jotka kuvaavat jylhiä maisemia ja pyhää perhe ä. Juuri tämä jylhän itämaisen maiseman haltuunoton kuvaaminen tekee aiheesta Pako Egyptiin mielenkiintoisen, kolonialistista diskurssia tukevan työkalun, jossa eurooppalaisen näköinen perhe vaeltaa läpi itämaisen tilan. Opinnäytetyöni taiteellisessa osiossa Pako Egyptiin tutkin tämän päivän monogaamisen, yksiavioisen eurooppalaisen perheen etnistä identitee iä ja sen uudelleen määri elemistä. Työni taustalla on ajatus pyhien ihmisten, pyhän perheen, ennakoidun identiteetin ja ulkonäön murtamisesta. alokuvissa esiintyy suomalais-brasilialainen perhe. Pyrkimyksenäni on ollut 6 Raama u, Evankeliumi Ma euksen mukaan.2.13: Mu a kun he olivat menneet, niin katso, Herran Enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin, ja ole siellä siihen asti, kuin minä sinulle sanon; sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen hänet. 7 Valkonen ja Valkonen, 1982 (9): 16 8 De La Croix, Tansey ja Kirkpatrick, 1987: Tunnetuimpia itämaisia aiheita maalanneita taiteilijoita olivat Jean- Auguste- Dominique Ingres ( ), Jean Leon Gerome ( ), John Frederick Lewis ( ), ja Arthur Frederick Bridgman ( ).

11 jä ää pyhän perheen kul uurinen identitee i avoimeksi, mu a siten, e ä sitä on myös katsojan mahdollista kuvista tulkita. Kuvia on ote u poikkeuksellisista kuvakulmista, jotka väl ävät ulkonäön korostamista ja alleviivaamista. Tällä valinnalla halusin pohtia kirkollista perua olevaa traditiota, joka määri elee pyhien ulkonäköä ja kuvaa heidät useimmiten sammakkoperspektiivistä, jumalallisen ja suojelevan vaikutelman korostamiseksi. Kaksi kuvista on ote u suoraan ylhäältä. Tarkoituksena on viedä katsoja asetelmaan, jossa hän on jumalallisessa perspektiivissä suhteessa pyhään perheeseen. Perspektiivi toistaa lisäksi valta suhteen, mikä meillä, eurooppalaisilla on suhteessa Eurooppaan pyrkivään maahanmuu ajavirtaan. Se edustaa myös länsimaalaisen katseen suhde a toiseuteen. Kuvani toistavat kolme Pako Egyptiin -teemaan kuuluvaa asetelmaa. Nämä ovat Lepohetki (2.), joka kuvaa nukkuvaa pyhää perhee ä heidän matkallaan. Toinen kuva on nimeltään Perhe (3.), jossa kuvaan pyhän perheen ruokailuhetken. Periaa eessa kuva lii yy myös levähdyksen teemaan maalaustaiteessa. Kolmas kuva on Maisema (5.), joka vii aa eniten Pako Egyptiin - teemaan maisemana. Aiheesta on myös maala u runsaasti teoksia aiheella Paluu Egyptistä. Tämän aiheen olen jä änyt käsi elemä ä, sillä työni sisältää pohdintaa hybridi- identiteetistä, joka ei sisällä paluumuuton käsite ä. 1. Annibale Carracci: Pako Egyptiin ( )

12 2. Pako Egyptiin - Lepohetki (2006)

13 2.1 Pako Egyptiin - Lepohetki Kuva on ote u lintuperspektiivistä. Kuvassa pyhä perhe lepää kirjaillun peiton päällä. Joosefin ja Marian nukkuvilla ruumiinasennoilla toistan kuvan muodon renessanssityyppistä holvimaista vaikutelmaa. Heidän välissään on Jeesus- lapsi, vielä hereillä, kasvoillaan hieman hätääntynyt ilme. Ainoa, kuka kuvassa on valppaana, on Jeesus- lapsi. Valitsin kymmenestä otoksesta juuri tämän, sillä se ilmaisi parhaiten lapsen identiteetin määri elemä ömän sijainnin. Vanhemmat ovat levollisia, omaan kul uuritaustaansa kiinni yneitä. Lapsi jää kahden kul uurin väliin. Mihin hänen identitee insä lopulta sijoi uu, on ajan kysymys. Tämä aiheu aa ehkä tiedostama oman tai tiedostetun tavan olla ikään kuin enemmän valveilla, tiedostaa suhteensa kul uuriympäristöönsä, omaan etnisyytensä ja historiaansa. Voi olla, e ei kuvani lapsen tarvitse koskaan mie iä asiaa. Lapsen kul uuritaustasta johtuen muut tekevätkin sen hänen puolestaan. Kaksikielisen perheen lapseen kohdistetaan suomalaisessa neuvolakul uurissa erityistä huomiota. Päivähoitajien, ope ajien ja lapsen tulevaisuuden työnantajien suurin pulma onkin lapsen kielen sujuvuus. Toinen tarkkailun kohde on tietenkin lopullinen sijoi uminen yhteiskuntaan. Ennakkoluulot kaksikielisyyden aiheu amista kehityshäiriöistä vaiku avat edelleen sekä joihinkin vanhempiin e ä asiantuntijoihin, esimerkiksi puheterapeu eihin ja psykologeihin. Pelätään, e ä lapsilta vaaditaan liian paljon, heidän persoonansa minä- kehitys saa aa hajota, he saa avat alkaa änky ää tai voivat kehi yä muuten toisia lapsia hitaammin. 10 Kuva on sarjan esillepanossa ensimmäinen ja se käsi elee sulkeutuneisuuden tilaa. Se on ainoa kolmesta kuvasta, jossa vanhempien kasvot ovat näkyvillä. Muiden kuvien anonyymiys on tässä paljaste u. Se on myös lähinnä jonkinlaista perhepotre ia, jossa voi myös hienovaraisesti nähdä klassisen pyramidiratkaisun ainekset. Vanhemmat nukkuvat, symbolisesti heidän tietoisuutensa ei ole hereillä. Kun todellisuus ja ympäröivä kul uuri lope avat keskustelun, tapahtuu sulkeutuminen. Vanhemmat eivät huomaa tai halua nähdä ympäröivän kul uurin lapseen kohdistamia paineita. Tässä tapahtuu putoaminen monikul uurisuuden politiikkaan ja ase uminen sen luomiin raameihin. Se on pakomatkan ensimmäinen askel, joka on avaus kuvasarjan käymälle keskustelulle ihmisen sijoi umisesta yhteiskuntaan. 10 Hassinen, 2002: luku 3.3

14 3. Pako Egyptiin - Perhe

15 2.2 Pako Egyptiin - Perhe Tässä kuvassa pyhä perhe muodostaa pyhän kolminaisuuden symbolin ja valvovan silmän (viinikulho). Kuva on ehdo omasti eniten tietoisia teologisia vii eitä sisältävä. Kuvassa Maria on asete u vasemmalle, Joosef oikealle ja Jeesus- lapsi istuu ylinnä. Asetelma rikkoo järjestystä Isä, poika ja pyhä henki nostamalla Jeesus- lapsen kolmion huipulle. Se sisältää kolminaisuusopin, mu a koska teossarja keskustelee lapsen kul uurillisesta identiteetistä, on hänet noste u ylös. Kahdessa muussa kuvassa Jeesus- lapsi on keskellä. Maria on tässä myös pyhä henki. Feministiteologisessa tutkimuksessa spekuloidaan pyhän hengen - käsi een feminiinistä alkuperää, joka on kirkon toimesta muute u abstraktimmaksi käsi eeksi 11. Tämä johtui edelleen kirkollisen instituutin tarpeesta korostaa patriarkaalista valtaa. Marian sininen vii a on perinteisesti symboloinut Mariaa taivaan kuninga arena ja pyhyyden tuomaa hengen vii aa hänen yllään 12. Kuvan pakeneva perhe aterioi muodostaen kolmion, jossa istuvat henkilöt katsovat kolmion ulkopuolelle. Ajatukseni lii yy pakenemiseen ja siitä seuraavaan varautuneisuuteen. Perhe ei olosuhteet huomioon o aen voi ruokailla kasvokkain, sillä on mahdollista, e ä heitä seurataan tai he saa avat joutua matkalla muunlaisen väkivallan, kuten ryöstön, kohteeksi. arautuneisuus ja pelko ovat selviytymisstrategioita. Perheen keskellä on ateria, eväänä leipää ja viiniä. Tämä on viite viimeiseen ehtoolliseen. Viini on kaade u savikuppiin, joka toimii kuvan keskellä valvovana silmänä ennustaen tällä kertaa pelastuvan Jeesus-lapsen kohtaloa. Kristinuskon sisältämä kannibalismin symboliikkaa toteutuu myös kuvassa 13. Tällä tarkoitan ehtoollisasetusta, jossa viini ja leipä muu uvat Jeesuksen vereksi ja lihaksi. Jeesus- lapsi nau ii yhdessä vanhempiensa kanssa omaa verta ja lihaansa. Kuvassa oleellista on kuvakulma, ajatus siitä, miten pyhiä henkilöitä on kuva- ja kirkkotaiteessa esite y. Suurin osa kuvastosta esi ää hahmot suoraan edestä ja mieluiten 11 Koivunen, 1999: Virgin Portraits, 2004: Gascoigne, 1978: 27

16 hieman sammakkoperspektiivistä heidän jumalallista alkuperäänsä palvelevasti. Halusin tuoda katsojan lintuperspektiiviin. Ajatukseni on tuoda katsoja lähemmäksi tasavertaisuuden ajatusta. Jos hengellistä sanomaa haluaa kuvan kau a lukea, toivoisin sen olevan ihmisen ymmärtämys samanarvoisuudesta pyhien henkilöiden kanssa. Esimerkiksi katolisen kirkon pyhimyskul i lii yy henkilöiden pyhi ämiseen sekä heidän mahdollisiin ihmetekoihinsa elämänsä aikana tai kuolemansa jälkeen. He ovat olleet Jumalan vali uja, jotka ovat mar yyreina saavu aneet kuolema omuuden taivaassa 14. Tahdon kuvalla osoi aa eurooppalaisten valtasuhteen länsimaihin pyrkivää pakolaisväestöä kohtaan. Pyhä perhe on kuvasarjassa myös pakolaisperhe. Raamatussa he pakenivat poikansa surmau amismääräystä. Entäpä jos Egyptin viranomaiset vuo a si en olisivat pitäneet heitä turvapaikan hakijoina, jotka ovat maassa koeajalla tai väliaikaismajoituksessa? Ehkäpä he olisivat tiedo aneet perheen saapumisesta edelleen heidän kotimaahansa ja palau aneet heidät. Valtasuhde on osoite u myös eurooppalaisten katseeksi etnisyy ä kohtaan. Lopulta kuva on representaatio asetelmasta, joka on tyypillinen koko länsimaisen maalaustaiteen historialle. Toiseus polvistuu eurooppalaisuuden jalkojen juureen 15. Monikul uurinen perhe onkin tarkkailun alainen yksikkö, jatkuvasti katseen alla, sen katseen, joka pää ää, tulevatko he hyväksytyksi tässä kul uurikontekstissa. Myös perhe tarkkailee ympäristöään. Myös heidät on asete u siihen paineiste uun asetelmaa, joka pako aa heidät jatkuvasti tarkkailemaan ja vertaamaan itseään muihin. Kuvan luoma asetelma representoi myös yhteiskuntamme panoptista toimintamallia. Panopticon on luvuilla syntyneiden mielisairaaloiden ja rangaistuslaitosten arkkitehtoninen kaava, jonka suunni eli J. Bentham (4.). Michel Foucault kuvaa panopticonia tiiviste ynä seuraavasti: Reuna- alueella on kehänmuotoinen rakennus ja keskellä torni, jonka leveistä ikkunoista näkyy kehän sisäpuoli; ympäröivä rakennus on jae u selleihin, joista jokainen ulo uu poikki koko rakennuksen. Panopticonin rakennelma järjestää tilayksikköjä, jotka ovat koko ajan katseen tavoite avissa ja joissa yksilö voidaan väli ömästi tunnistaa. 16 Foucault tulkitsee edelleen panopticonin kaavioksi yleisestä kurinpidon mentaliteetista sekä vallan moniulo eisuudesta. Vaikka panopticon oli suunniteltu instituutioksi, se on hänen mukaansa toteutunut yhteiskunnassa osana kehämäisen vallankäytön tapahtumaa. Foucaultin mukaan valta ei kuulu yhdelle tai kahdelle, vaan kaikki yhteiskunnan jäsenet osallistuvat tähän vallankäy öön. Se on kehämäistä tarkkailua ja kurinpitoa toinen toistemme toimista, näy äytyen kaiken ka avana läpinäkyvyytenä, jossa kuka vain voi kerätä tietoja kenestä vain. Ja kuten Foucaultin esi ämä valta on aina kaksi tai monisuuntaista, ei kuvan Pako Egyptiin Perhe sisältämä tarkkailunalaisuuskaan ole yksisuuntaista. Kuvan viinikulho luo tarkkailevan kaiken näkevän silmän kehän keskelle suhteessa katsojaan. Kuva katsoo katsojaa takaisin sen 14 Langmuir, 2001: Hall, 1999: 115, Foucault 2005: 273

17 keskiöön sijoitetusta tarkkailevasta silmästä. Onko se jumaluuden symboli vai jotain muuta? Panopticonin rakenne tekee tyhjäksi vallankäy äjän henkilöllisyyden, koska tarkkailutorniin ei sälekaihtimien vuoksi voi nähdä sisälle. On yhdentekevää, mikä on koneen (panopticon) käy ämisen motiivina: sellaisena voi olla tirkistelijän uteliaisuus, lapsen leikkimieli, sellaisen filosofin tiedonjano, joka haluaa tutustua tähän ihmisluontoa esi elevään museoon, tai sellaisen ihmisen ilkeys, jotka nau ivat vakoilemisesta ja rankaisemisesta. 17 Kuvan perhe ei katsele toisiaan, vaan istuu pimeydessä, mahdollisen tarkkailun alaisena, ympäristöään tarkkaillen. Ehkäpä kolmas tila onkin se musta tyhjyys, joka heitä ympäröi, jokin mikä ei ole vielä valmiina, on o, leijuva syvyys, jonka kantavuudesta ei ole vielä lopullista varmuu a. Pako Egyptiin Perhe oli ensimmäinen visioni siitä asetelmasta, jonka aiheesta halusin esi ää. Se on yritys paikata turkulaisen koulun traditionaalinen joulukuvaelma. Se on musta aukko, jonka päällä pyhän perheen representaatio kelluu läpi kuvataiteen historian luomassa mielikuvia pyhien kul uuri- identiteetistä. 4. J.Bentham: Panopticonin pohjapiirustus 17 Foucault 2005: 276

18 5. Pako Egyptiin - Maisema (2006)

19 2.3 Pako Egyptiin - Maisema iimeisessä kuvassa pyhä perhe kulkee kohti Egyptiä. Maria ja Joosef kävelevät rinnakkain. Maria kantaa kankaan sisällä heidän matkatavaroitaan ja Joosefilla on sylissään Jeesus- lapsi. Kuva on ote u kulkijoista katso una takaapäin. Egypti avautuu heidän takanaan kaarimainen ikkunana, josta avautuu maisema tämän päivän ruuhkaiseen Kairoon. Maria ja Joosef ovat katsojaan selin. Heidän olkansa yli katsoo Jeesus-lapsi suoraan kameraan. Hänen tukkansa ja taustalla oleva kuva Kairosta luovat muuten mustanpuhuvan kuvan keskellä vaalean valon. Valitsin kuvan muodoksi holvimaisen muodon, joka vii aa renessanssin ajan maalauksien ulkoisissa ja sisäisissä muodoissa toistuviin ikkunamaisiin rakenteisiin. Tällaisia rakenteita on havai avissa esimerkiksi Luca Signorellin (n ) Madonna ja lapsi (n.1390) (6.) tai Leonardo Da Vincin ( ) The Virgin of The Rocks (1483) (7.). Teoksen renessanssiikkunamainen reunus aukeaa seuraavaan, josta näkyy pyhän perheen tavoi elema maa, Egypti. Tämä ei näkynä ole kuitenkaan suoraan liite ävissä matkailumainonnan tuo amiin mielikuviin pyramideista ja sfinkseistä. Kuva on vilkkaasti liikennöidystä ja saasteisesta Kairosta valtavine kerrostaloineen. Erikoisena yhteensa umana on kerro ava kuvassa olevan kerrostalon katolla olevasta Nokian mainoksesta. Mainos näkyy vain kuvan suurennoksesta. Kuva sisältää siis erään konkree isen Kairon postmodernin haltuunoton suomalaisen suurkonsernin nimissä. Kuvan renessanssi- ikkuna voi merkitä myös vaihtoehtoa. Pakoaukkoa omista lähtökohdista, joissa kummankaan puolison kul uuripiiri ei hyväksy aviolii oa. Tilanne a, jossa täysin vieras kul uuri tarjoaakin kaikkein painee omimman lähtökohdan perhe- elämälle. Kaiken keskelle jää taakseen tuijo amaan lapsi, joka on matkalla ja tavallaan syntynyt kolmanteen tilaan, tulevaan historiaan, jossa hänestä tulee väistämä ä kairolainen ilman egyptiläisyy ä. Asetelma voisi toistua missä päin maailma hyvänsä. Tämä kolmas tila on hybridi-identiteetin kokemukseen lii yvä ilmiö, jossa ihminen on sijoi unut johonkin kul uuriin, mu a joutuu ympäröivän kul uurin oletuksista johtuen paineiste uun tilaan, jossa hänen kuulumisensa

20 6. Luca Signorelli: Madonna ja lapsi (n.1390) 7. Leonardo Da Vinci: The Virgin of The Rocks (1483) alkuperäiseen yhteisöön kyseenalaistetaan jatkuvasti. Hybridisyyden merkitys ei ole se, e ä voimme löytää ne kaksi aitoa hetkeä, joista kolmas syntyy ja kehi yy, vaan idea on minulle ajatus kolmannesta tilasta. Kolmas tila hahmo aa uusia auktoriteetin rakenteita, uusia polii isia aloi eita, joita ei kyetä rii ävästi ymmärtämään aiemmin tarjolla olevalla tiedolla. (Bhabha 1990,211) 18 Raamatun kertomuksessa pyhä perhe palaa kotimaahansa. Ikkuna tulvii valoa pimeyteen, mu a mitä tämä valo näy ää? Se on Jeesus- lapsen sädekehä, kohtalokas aura, joka kuuluu henkilölle, joka on tuomi u kuolemaan aa eidensa vuoksi. Jos riisuu Jeesuksen väli ämästä ideologiasta pois hengellisyyden, uskonnon ja jäljelle jää kuva poikkeuksellisesta ihmisestä, aikansa kapinallisesta vaiku ajasta. Hän puhui asioista, joista akateeminen humanismi vielä tänään vääntää kä ä: erilaisuuden hyväksyminen, heikompien au aminen, naisten tasa- arvoinen asema yhteiskunnassa ja armon toteutuminen tuomion sijaan. Pääsiäisen tapahtumat kertovat 2000 vuo a si en tapahtuneesta mielipidevangin kohtelusta ja kohtalosta. Unohdetaan tarina Jumalan pojasta. Kypsyikö tällainen ihmisten tasa- arvoisuu a ajava aja elu historiallisen henkilön, Jeesus Nasaretilaisen, päässä siitä ulkopuolisuuden tunteesta, jonka hän koki asu uaan lapsuutensa pakolaisena Egyptissä? Bhabhan mukaan ulkopuolisuus 18 Hannula, 2003: 163

21 ja kuuluma omuuden tunne suhteessa ympäröivään kul uuriin ovat krii isen etäisyyden ja aja elun ehto 19. Historialliset faktat ja Raamatun kertomukset menevät kuitenkin monilta kohdin ajallisesti ristiin. Myös Beetlehemissä tapahtunu a lasten joukkosurmaa pidetään legendana. Legendojen uudelleen luennan kau a voimme kuitenkin löytää merkityksiä ja sisältöjä, jotka jatkavat keskustelua ja etsivät uusia uomia, tässä tapauksessa identitee ien pysähtyneille määritelmille ja umpikujille. 19 Hannula, 2003: 162

22 3. Kul uurillinen identitee i opinnäytetyössäni Muutamien kuviani nähneen henkilön ensimmäinen kommen i on ollut kuvan Joosefista, brasilialaisesta Rodrigo Nascimentosta: Mu a eihän hän ole tarpeeksi musta. Kommentit osoi avat kuvien toimivan piilorasististen oletusten tasolla. Miksi pitäisi o aa kuva todiste avasti ilmeisen mustasta Joosefista? Tai pikemminkin, kuinka musta mustan tulee olla, ollakseen rii ävä representaatio mustasta miehestä valkoiselle? Visuaalinen diskurssi aiheesta tuntuu olevan monimutkainen. Meillä tuntuu olevan käsitys oikeanlaisesta representaatiosta ei- eurooppalaisia, eurooppalaisia tai hybridi- identitee iä esite äessä. Eila Rantonen kertoo artikkelissaan Länsimaisten kuvien rotunaiset luvulla suositun amerikkalaisen tanssijan Josephine Bakerin ranskalaisen managerin kieltäneen taiteilijaa vaalentamasta ihoaan esityksiä varten. Ihon vaalentaminen oli yleinen käytäntö mustilla taiteilijoilla heidän esiintyessään amerikkalaisilla estradeilla. Eri mantereilla halu iin siis nähdä erivärisiä mustia. 20 Onko sama tilaus edelleen voimassa? Kuvan perhe ei kuitenkaan ole täysin musta tai valkoinen. Itse asiassa tällainen perhe edustaa Stuart Hallin mukaan yhtä keskeisintä eron tekemisen ongelmaa. Ajatus lii yy kul uurisen järjestyksen häiriöitymisestä. Tällä hän vii aa kategorisoimisen ongelmaan, jonka mula ien kaltainen sosiaalinen ryhmä aiheu aa. Stuart Hall täsmentää ajatusta lisää: Vakaat kul uurit edelly ävät asioiden pysyvän niille määrätyillä paikoillaan. Symboliset rajat pitävät kategoriat puhtaina ja antavat kul uurille niiden ainutlaatuisen merkityksen ja identiteetin. 21 Hall tarkoi aa puhtailla kategorioilla kansallisuuden ja kul uurin vaalimista. Tähän ilmiöön voisi esimerkiksi yhdistää erilaiset alkuperäiskansojen suojeluohjelmat, joissa vaalitaan heidän kul uuriaan ulkopuolisilta vaiku imilta. Tällaisen kul uurin vaalimisen paradoksi tulee mielestäni esiin pohjoisten ja eteläisten alkuperäiskansojen esi ämisessä. On mielenkiintoista, e ä vaikkapa tie yjä Papua- Uuden- Quinean viidakossa eläviä kul uureja vaalitaan ja ulkopuolisten pääsyä heidän alueilleen rajoitetaan. Periaa eessa tämä asetelma 20 Airaksinen ja Ripa i, 1999: Hall,1999:156

23 luoki elee heidän ihmisarvonsa samaan kastiin Galapagos- saarten kilpikonnayhteisön kanssa. Sen sijaan esimerkiksi saamelaisuus identitee inä on matkatoimistojen esi eissä yhtä kuin Pohjois-Suomen turistinähtävyys. Valitsin kuvani perheen malleikseni juuri Jeesus- lapsi Miltonin vuoksi, joka aiheu aa ulkonäöllään hämmennystä molempien vanhempiensa kotimaissa, niin Suomessa kuin Brasiliassakin. Kuten meksikolainen tu avani asian ilmaisi: Milton es cafe con leche. Milton on kuin maitokahvi. äliamerikkalaisella ystävälläni oli Miltonin ulkonäölle valmis käsite. Lapsi ei ole pelkkää kahvia, kuten ei brasialialainen isänsäkään eikä maitoa, kuten skandinaavi äitinsä, mu a kauniisti ilmaistuna hyvää juotavaa, vaikkei oikeastaan kuulu kumpaankaan kansakuntaan. Espanjankielessä on yleistä kuvailla ihmisiä vertaamalla heitä ruokaan, joko ulkonäkönsä tai luonteensa perusteella. Kommen i Miltonista herä i kuitenkin mielenkiintoni, ennen kaikkea kiinnostavaa on tämäntyyppinen etnisyyden luenta. Miltonhan voisi olla pikaisesti vilkaistuna täysin suomalainen lapsi vaaleine kiharoineen, silti hänen maidossaan on kahvia, joka sekoi aa hänet Hallin määri elemään kategorisoimisen ongelmaan. Milton edustaa kyllä sitä pellavapäistä Jeesus- lasta enkelinkiharoineen, johon olemme länsimaisen kuvataiteen historiassa to uneet, mu a hän edustaa myös Homi K. Bhabhan hybridiä. Päädyin kuvankäsi elytilanteessa taiteellisen valinnan eteen. Haluanko korostaa sitä mitä olen sanomassa puu umalla kuvan jälkikäsi elyssä henkilöiden ihon värimääri elyyn saadakseni hieman provokatiivisempaa ainesta vai jä ää heidät sellaisiksi kuin he valaistuksessa näy äytyivät? Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Se on kannano o Bhabhan esi ämään hybridi- identitee iin ja kolmanteen tilaan. Miksi valokuva, joka on myös representaatio eurooppalaisuudesta, tarkemmin suomalaisuudesta tänään, pitäisi tehdä keinotekoisesti keskustelevammaksi. Kolmas tila, hämmennys siitä, tulisiko kuvan esi ää välitön kannano o etnisyyteen tarpeeksi selkeästi osoitetuilla ihmistyypeillä, kärsisi ja jopa vesi yisi vaihtoehdosta, jossa perheen monikul uurisuus olisi liian ilmeistä. Tässä tapauksessa se voisi korostaa monikul uurisuuden termistön alla piileksivää kaksinaismoralismia. Sinänsä jo pelkkä suomenkielinen sana sisältää käsi eistön useasta kul uurista, jotka summataan yhdeksi sanaksi. Jos meillä on vaikkapa valtio, Suomi, jossa esiintyy monikul uurisuu a, paljastaa sana itsessään jo sen, e ä on olemassa jonkinlainen käsitys suomalaisesta kul uurista ja sen lisäksi on monta muuta kul uuria. Koska kirjallinen osuus on osa opinnäytetyötäni, sisällytän keskustelun hybridi- identiteetistä painotetummin tähän, teoksen sisältämien valintojen avaamiseksi. Teossarjalla on myös omakohtainen taso. Yhteiskuntani, jossa elän, on koko ikäni yhdistänyt minut romanivähemmistöön, saamelaisiin tai ulkomaalaisuuteen ulkonäköni perusteella. Asia on tuntunut olevan myös epäselvä joillekin romaneille, jotka väli ömästi minut nähdessään ovat alkaneet tiedustella sukutauluani. Jo päiväkodissa, luvun Helsingissä, sain kuulla lasten keskuudessa olevani erilainen. arsinaisen rasismin kohteeksi en tunne juuri joutuneeni. Ennemmin pidin siitä, e ä muut osoi ivat uteliaisuu a minua kohtaan. Kiusaamisen vältin

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Mikä ihmeen monimuotogradu?

Mikä ihmeen monimuotogradu? Jyväskylän yliopiston taide- ja kul uuriaineiden muuntokoulutuksen julkaisu 3 / Artes Liberales Mikä ihmeen monimuotogradu? Terhi Skaniakos MIKÄ IHMEEN MONIMUOTOGRADU? Terhi Skaniakos MIKÄ IHMEEN MONIMUOTOGRADU?

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Rippikouluinfo 2016 Rippikoulun käyminen on Sinulle ajankohtaista.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen.

RIPARI....on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. RIPARI...on seikkailu, jonka koet vain kerran. Rippikoulu on paikka ja mahdollisuus pohtia elämän suuria ja pieniä asioita ryhmässä ja itsekseen. Rippikouluinfo 2015 Rippikoulun käyminen on Sinulle ajankohtaista.

Lisätiedot

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Nokian seurakunnan. Isostoiminnan. Tuoteseloste

Nokian seurakunnan. Isostoiminnan. Tuoteseloste Nokian seurakunnan Isostoiminnan Tuoteseloste 2014-2015 Ehkäs inäki ntaht oisitomanpappi lahupparin?nyt niitä taass aaiki omaks ijee! t i l a a h e t i n y t Pirteän mustia Pappila-huppareita saa taas!

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev 1 Isak Pensiev 3. Jumalan läsnäolo Jatkamme edellistä opetustuntia ja aiheemme on Jumala ja Jumalan läsnäolo. Viime opetustunnilla käsittelimme aihetta Jumala on yksi. Teimme johtopäätöksen, että juutalainen

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot