Suvi Parrilla. Pako Egyptiin. Pyhäinkuvien etnisen identiteetin representaatioita

Transkriptio

1 Suvi Parrilla Pako Egyptiin Pyhäinkuvien etnisen identiteetin representaatioita Pallas - Kuvataiteiden maisteriohjelma Visuaalisen kul uurin osasto Taideteollinen korkeakoulu 2007

2

3 Pako Egyptiin Pyhäinkuvien etnisen identiteetin representaatioita Suvi Parrilla Pallas - Kuvataiteiden maisteriohjelma Visuaalisen kul uurin osasto Taideteollinen korkeakoulu

4

5 Sisällys 1. Johdanto Pako Egyptiin Pako Egyptiin Lepohetki Pako Egyptiin Perhe Pako Egyptiin Maisema Kul uurillinen identitee i opinnäytetyössäni Neitsyt Maria paheineen ilmestyy mummovainaan verhoon Galleria Alkovi 24h Kuvaukset Kuvissa käytetystä lavastuksesta ja puvustuksesta Kristillisen kuvaston representaatiot ja eurooppalainen identitee i Renessanssin luomat mielikuvat Kuvataide toiseuden perusteena Postkolonialistinen diskurssi Raamatun aiheet ja niiden representaatio nykyvalokuvassa Elisabeth Ohlson...54

6 10.2 Andres Serrano: Interpretation of dreams - (The other Christ) Pierre & Gilles Yhteenveto...67 Lähdelue elo...70

7 1. Johdanto länsi on kuva tai joukko kuvia. Se tiivistää joukon erilaisia kuvia yhteen kuvaan. Se hahmo aa sielujemme silmille, se representoi verbaalisella ja visuaalisella kielellä- yhteenvedonomaisen kuvan siitä, millaisia eri yhteiskunnat, kul uurit, kansat ja paikat ovat. Stuart Hall, Identitee i (1999) 1 Ystäväni työskenteli sijaisope ajana turkulaisella ala- asteella vuosina Hän sai tehtäväkseen ohjata perinteisen joulujuhlassa esite ävän joulukuvaelman neljäsluokkalaisille. Kyseisellä luokalla sa ui olemaan afrikkalaissyntyinen poika, jonka iloinen ja ulospäinsuuntautunut luonne teki nuoreen sijaiseen vaikutuksen. Hän pää i valita pojan Joosefin rooliin. Kuinka ollakaan eräs vanhempi naisope aja puu ui pian kuvaelman harjoitusten kulkuun. Hän oli ehdo omasti sitä mieltä, e ei Joosef voisi mitenkään olla ihonväriltään musta ja siirsi pojan roolin enkelikuoron takariviin. Kuultuani tapahtuneesta aloin ihmetellä milloin joulukuvaelmasta, joka kuitenkin on perinteisesti pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen tehty leikkimielinen näytelmä, on tullut rotupolii inen kipupiste. Mistä löytyvät nämä mielikuvat pyhän perheen oikeaoppisesta ihon väristä, siitä, mikä on joulukuvaelmassa sopivaa ja mikä ei. Suomen peruskouluissa on tie ävästi muu uvan väestörakenteen perusteella jo keskusteltu joulukuvaelman pois jä ämisestä koulun juhlien ohjelmistosta. Osa tästä keskustelusta lii yy eriävien uskontokuntien ja ateististen perheiden vanhempien vaatimuksiin. Mikä kuitenkaan estää tradition säily ämistä? Onko olemassa jonkinlainen pelko, e ä kuvaelman luonne tai peräti sisältö muu uisi radikaalisti, jos koulun näy ämöllä tapahtuva esitys alkaisikin hienoisesti muistu aa jotain muuta, mitä on totu u näkemään? Entä miltä tämän joulukuvaelman si en oikeasti pitäisi näy ää? Toteutin taiteellisen opinnäytetyöni niiden ajatusten pohjalta, joita minulle heräsi taju uani osan suomalaisista pitävän vaaleaa ulkonäköään ensisijaisesti kristillisen pyhimyskuvaston kanssa, kuin vaikkapa afrikkalaisten. Uskon myös ilmiön olevan laajempi, ulo uen koko eurooppalaisen kul uurillisen identiteetin hahmo umiseen. Syy tähän ei löydy ensisijaisesti 1 Hall, 1999: 79

8 Raamatun sivuilla olevista kirjallisista kuvauksista. Raamatussa henkilöt esitellään lähinnä tekojensa, ei niinkään ulkonäöllisten kuvausten pohjalta. Syy tähän löytyy mielestäni siitä vuosisatoja ka avasta kuvastosta, mitä kristillisestä pyhästä perheestä on tuote u. Tämä raamatullisten henkilöiden etninen representaatio eurooppalaisina on luonut ihmisille vahvaa mielikuvaa siitä, miltä Raamatun henkilöt ovat todellisuudessa näy äneet, vaikka kuvat ovat fiktiota. Toteutin opinnäytetyöni näy elyosuuden Pako Egyptiin valokuvina, joissa pyrin luomaan päivitetyn version pyhästä perheestä ja eurooppalaisesta perheestä. Kuvissa pyhä perhe esiintyy lähtökohtana hybridi- identiteetin pohdintalle, ajatuskulkuna pakolaisuudesta ja muu oliikkeistä kul uurien välillä. Lopputyöni sisältää myös toisen kuvasarjan, Neitsyt Maria paheineen ilmestyy mummovainaan verhoon. Tämän työn ideana on purkaa Neitsyt Maria kultin aiheu amia paineita länsimaisille naisille, sekä käsitellä vapautuksen teologiaa tupakoinnin kau a. Kaikki kuvat toteute iin värivalokuvina, jotka olivat esillä Galleria Alkovissa, Helsingin Kalliossa. Tässä opinnäytetyöni kirjallisessa osuudessa analysoin eurooppalaisen identiteetin rakentumista kristillisten kuvien kau a suhteessa etniseen toiseuteen. Tutkin kristinuskoon lii yviä kuvallisia diskursseja, joilla eurooppalaiset ovat yhtenäisyy ään rakentaneet. Eurooppalaisen kuvataiteen historialla, erityisesti renessanssin ja barokin aikakausilla, on mielestäni keskeinen rooli diskurssin muodostumisessa. Asian tutkiminen on ollut sikäli hankalaa, e en ole löytänyt suomenkielistä enkä englanninkielistä tutkimusta kristillisen taiteen suhteesta etnisyyteen. Taidehistoriassa on kyllä analysoitu pyhäinkuvia ja pyhästä perheestä tehtyjä teoksia, mu a ei niiden tuo aman etnisyyden kau a. Tekstissä esi elemäni johtopäätelmät kristillisteemaisen maalaustaiteen suhteesta toiseuden tuo amiseen ovat siis pitkälti omien ajatuskulkujeni tulosta. Luvussa 7. Kristillisen kuvaston representaatiot ja eurooppalainen identitee i analysoin eurooppalaisuu a sen diskurssin pohjalta, jonka tuo amista Stuart Hall esi elee kirjassaan Identitee i (1999). Tämä on diskurssia toiseuden tuo amisesta, valkoisesta eurooppalaisuudesta suhteessa muihin kansoihin. Eurooppalaisuus käsi eenä on huoma avan laaja ja sen sisälle mahtuu runsaasti kul uureita ja etnisyyksiä. Eurooppalaisuuden identitee i, jota käsi elen pohjautuu ensisijaisesti löytöretkiä ja kolonialismia harjoi aneisiin läntisen Euroopan valtioihin, kuten Portugali ja Espanja sekä myöhemmin Ranska, Englanti, Italia, Hollanti ja Belgia, sekä heidän kuvataidehistoriansa tuotoksiin. Väitän, e ä tämä renessanssin aikakaudella vakiintunut ja sen jälkeen barokin taiteessa representoitu pääosin katolisuuteen pohjautuva pyhimyskuvasto vaiku aa edelleen vallalla oleviin etnisiin mielikuviin Raamatun henkilöistä. Vaikka ilmiönä renessanssi on italialainen, pääosin Välimeren alueella kukoistanut kuvataiteen suuntaus, mielletään se historiallisessa mielessä pitkälti koko länsimaalaisen taiteen ja kul uurin käänteentekeväksi aikakaudeksi 2. Käyn läpi sitä mielikuvaa, jonka renessanssin ja myöhemmin 2 alkonen alkonen ja alkonen alkonen 1982: 11

9 barokin taiteilijat ovat maalanneet mieliimme sellaisista hahmoista kuin Jeesus, Neitsyt Maria ja Joosef. Nämä mielikuvat ovat syvällä käsi eellisessä kartassamme. Käsi eellisellä kartalla (eng. conceptual map) tarkoitan niitä mielikuvia ja sanojen käsi eistöä, joita saman kul uuripiirin alla olevat ihmiset jakavat. Tämä on Hallin mukaan osa representaatio systeemiä, joka mahdollistaa ihmisten keskinäisen ymmärryksen, yksilöllisestä käsitemaailmasta huolima a. 3 Olen havainnut tätä tekstiä kirjoi aessani kuinka latautunut diskurssi etnisyydestä on. Kirjoi aessani tässä mustista tai valkoisista vii aan Hallin käy ämiin sanavalintoihin. Hall purkaa Identieetissä länsimaalaisuuden ja eurooppalaisuuden käsi eitä. Hän perustelee sanavalintaansa musta sillä, e ä yhtä lailla kuin eurooppalaisuuden tai länsimaalaisuuden synonyymina valkoisuus, kokoaa mustan merkitys diskurssina alleen muutkin etnisyydet kuin afroamerikkalaisuuden absoluu isen eron merkitsijänä 4. Esi ämiäni ajatuksia eurooppalaisuudesta kristillisenä identitee inä tukevat myös tieteen historioitsija ja filosofi Michel Foucaultin ajatukset länsimaalaisen individualismin tuo avasta tunnustuksen tarpeesta. Tässä tekstissä ovat teoree isena pohjana hänen teoksensa Tarkkailla ja rangaista (2005) sekä Seksuaalisuuden historia (1998). Foucault on luvulta lähtien kartoi anut vallan tematiikkaa ja ihmisjoukkojen hallintaa kurinpidollisin, ruumiin alistamiseen tähtäävin keinoin. Hän on myös määritellyt käsi een diskurssi eri aikakausien käy ämää puhe a, termistöä ja ajatusmalleja käsi eleväksi määreeksi 5. Si emmin diskurssi on tällaisena käsi eenä saanut runsaasti suosiota filosofien, humanistien ja kul uurintutkijoiden parissa. Tutkiessani eurooppalaisuuden suhde a islamilaisiin kul uureihin käytän lähteenä kul uurintutkija Edward Saidin ajatuksia orientalismista itsenäisenä diskurssina itämaisuuden tuo amiseksi. Käytän myös käsi eitä hybridi- identitee i ja kolmas tila. Homi K. Bhabha on esi änyt käsi een hybridi- identiteetistä, identiteetin paikantumisesta, joka on fyysisesti läsnä, mu ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu joukkoon. Ilmiönä hybridi- identitee i kokoaa alleen esimerkiksi toisen polven maahanmuu ajia länsimaissa. Ihmisiä, jotka ovat syntyneet esimerkiksi Britannian kansalaisiksi, mu a jotka jatkuvasti saavat kuulla tai kokea olevansa etnisten juuriensa vuoksi ulkopuolisia. Luvussa 9. Postkolonialistinen diskurssi pohdin vielä postkolonialistista kritiikkiä ja monikul uurisuuden käsi een ongelmaa Mika Hannulan ja Stuart Hallin esi äminä. Lopuksi esi elen nykyvalokuvauksessa kristillisiä aiheita representoituja teoksia. Analysoin neljän tunnetun valokuvataiteilijan tuotantoa kristillisistä teemoista. Nämä taiteilijat ovat Elisabeth Ohlson, Andres Serrano ja Pierre & Gilles. 3 Hall, 1997: 19 4 Hall, 1999: Hall, 1999:

10 2. Pako Egyptiin Opinnäytetyössäni otin aiheekseni klassisen maalaustaiteen raamatullisen teeman Pako Egyptiin. Raamatun tarinan mukaan Joosef näki Jeesuksen synny yä unen, jossa hänelle ilmestynyt enkeli keho i häntä perheineen pakenemaan Egyptiin. Kuningas Herodes suunni eli lasten joukkosurmaa valtansa mene ämisen pelossa. 6 Lasten joukkosurman muistoksi kirkollisessa kalenterissa vietetään edelleen Via omien lasten päivää. Pako Egyptiin - teema oli suosi u erityisesti Italian renessanssin pohjoisen alueen, sekä myöhemmin hollantilaisten ja flaamilaisten, maalareiden keskuudessa. Tämä johtui teeman sisältämän maisemamaalauksen kehi ymisestä näillä alueilla 7. Annibale Carraccin ( ) sanotaan maalanneen ensimmäisenä klassisen maiseman teoksessaan Pako Egyptiin ( ) (1.). Teoksessa esiintyvät kaikki maisemamaalauksen tunnusmerkit: vaalea taivas yhdiste ynä tummasävyiseen maisemaan, peltoja, kukkuloita, ve ä ja virtaavia puroja. Arkkitehtuuri esiintyy olennaisena osana maiseman tilaa, siinä missä luonto puineen ja eläimineen. Mukana ovat myös paimenet lampaineen ja kaiken keskellä pyhä perhe, Neitsyt Maria lapsi sylissään, Joosef aasin ja kantamuksien kanssa. 8 Raamatullinen teema matkasta Egyptiin loi pohjaa itämaisuudesta kiinnostuneille 1800-luvun orientalistimaalareille, joista monet keski yivätkin juuri Egyptin kuvaamiseen. 9 Aiheesta löytyy suuri määrä taideteoksia, jotka kuvaavat jylhiä maisemia ja pyhää perhe ä. Juuri tämä jylhän itämaisen maiseman haltuunoton kuvaaminen tekee aiheesta Pako Egyptiin mielenkiintoisen, kolonialistista diskurssia tukevan työkalun, jossa eurooppalaisen näköinen perhe vaeltaa läpi itämaisen tilan. Opinnäytetyöni taiteellisessa osiossa Pako Egyptiin tutkin tämän päivän monogaamisen, yksiavioisen eurooppalaisen perheen etnistä identitee iä ja sen uudelleen määri elemistä. Työni taustalla on ajatus pyhien ihmisten, pyhän perheen, ennakoidun identiteetin ja ulkonäön murtamisesta. alokuvissa esiintyy suomalais-brasilialainen perhe. Pyrkimyksenäni on ollut 6 Raama u, Evankeliumi Ma euksen mukaan.2.13: Mu a kun he olivat menneet, niin katso, Herran Enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin, ja ole siellä siihen asti, kuin minä sinulle sanon; sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen hänet. 7 Valkonen ja Valkonen, 1982 (9): 16 8 De La Croix, Tansey ja Kirkpatrick, 1987: Tunnetuimpia itämaisia aiheita maalanneita taiteilijoita olivat Jean- Auguste- Dominique Ingres ( ), Jean Leon Gerome ( ), John Frederick Lewis ( ), ja Arthur Frederick Bridgman ( ).

11 jä ää pyhän perheen kul uurinen identitee i avoimeksi, mu a siten, e ä sitä on myös katsojan mahdollista kuvista tulkita. Kuvia on ote u poikkeuksellisista kuvakulmista, jotka väl ävät ulkonäön korostamista ja alleviivaamista. Tällä valinnalla halusin pohtia kirkollista perua olevaa traditiota, joka määri elee pyhien ulkonäköä ja kuvaa heidät useimmiten sammakkoperspektiivistä, jumalallisen ja suojelevan vaikutelman korostamiseksi. Kaksi kuvista on ote u suoraan ylhäältä. Tarkoituksena on viedä katsoja asetelmaan, jossa hän on jumalallisessa perspektiivissä suhteessa pyhään perheeseen. Perspektiivi toistaa lisäksi valta suhteen, mikä meillä, eurooppalaisilla on suhteessa Eurooppaan pyrkivään maahanmuu ajavirtaan. Se edustaa myös länsimaalaisen katseen suhde a toiseuteen. Kuvani toistavat kolme Pako Egyptiin -teemaan kuuluvaa asetelmaa. Nämä ovat Lepohetki (2.), joka kuvaa nukkuvaa pyhää perhee ä heidän matkallaan. Toinen kuva on nimeltään Perhe (3.), jossa kuvaan pyhän perheen ruokailuhetken. Periaa eessa kuva lii yy myös levähdyksen teemaan maalaustaiteessa. Kolmas kuva on Maisema (5.), joka vii aa eniten Pako Egyptiin - teemaan maisemana. Aiheesta on myös maala u runsaasti teoksia aiheella Paluu Egyptistä. Tämän aiheen olen jä änyt käsi elemä ä, sillä työni sisältää pohdintaa hybridi- identiteetistä, joka ei sisällä paluumuuton käsite ä. 1. Annibale Carracci: Pako Egyptiin ( )

12 2. Pako Egyptiin - Lepohetki (2006)

13 2.1 Pako Egyptiin - Lepohetki Kuva on ote u lintuperspektiivistä. Kuvassa pyhä perhe lepää kirjaillun peiton päällä. Joosefin ja Marian nukkuvilla ruumiinasennoilla toistan kuvan muodon renessanssityyppistä holvimaista vaikutelmaa. Heidän välissään on Jeesus- lapsi, vielä hereillä, kasvoillaan hieman hätääntynyt ilme. Ainoa, kuka kuvassa on valppaana, on Jeesus- lapsi. Valitsin kymmenestä otoksesta juuri tämän, sillä se ilmaisi parhaiten lapsen identiteetin määri elemä ömän sijainnin. Vanhemmat ovat levollisia, omaan kul uuritaustaansa kiinni yneitä. Lapsi jää kahden kul uurin väliin. Mihin hänen identitee insä lopulta sijoi uu, on ajan kysymys. Tämä aiheu aa ehkä tiedostama oman tai tiedostetun tavan olla ikään kuin enemmän valveilla, tiedostaa suhteensa kul uuriympäristöönsä, omaan etnisyytensä ja historiaansa. Voi olla, e ei kuvani lapsen tarvitse koskaan mie iä asiaa. Lapsen kul uuritaustasta johtuen muut tekevätkin sen hänen puolestaan. Kaksikielisen perheen lapseen kohdistetaan suomalaisessa neuvolakul uurissa erityistä huomiota. Päivähoitajien, ope ajien ja lapsen tulevaisuuden työnantajien suurin pulma onkin lapsen kielen sujuvuus. Toinen tarkkailun kohde on tietenkin lopullinen sijoi uminen yhteiskuntaan. Ennakkoluulot kaksikielisyyden aiheu amista kehityshäiriöistä vaiku avat edelleen sekä joihinkin vanhempiin e ä asiantuntijoihin, esimerkiksi puheterapeu eihin ja psykologeihin. Pelätään, e ä lapsilta vaaditaan liian paljon, heidän persoonansa minä- kehitys saa aa hajota, he saa avat alkaa änky ää tai voivat kehi yä muuten toisia lapsia hitaammin. 10 Kuva on sarjan esillepanossa ensimmäinen ja se käsi elee sulkeutuneisuuden tilaa. Se on ainoa kolmesta kuvasta, jossa vanhempien kasvot ovat näkyvillä. Muiden kuvien anonyymiys on tässä paljaste u. Se on myös lähinnä jonkinlaista perhepotre ia, jossa voi myös hienovaraisesti nähdä klassisen pyramidiratkaisun ainekset. Vanhemmat nukkuvat, symbolisesti heidän tietoisuutensa ei ole hereillä. Kun todellisuus ja ympäröivä kul uuri lope avat keskustelun, tapahtuu sulkeutuminen. Vanhemmat eivät huomaa tai halua nähdä ympäröivän kul uurin lapseen kohdistamia paineita. Tässä tapahtuu putoaminen monikul uurisuuden politiikkaan ja ase uminen sen luomiin raameihin. Se on pakomatkan ensimmäinen askel, joka on avaus kuvasarjan käymälle keskustelulle ihmisen sijoi umisesta yhteiskuntaan. 10 Hassinen, 2002: luku 3.3

14 3. Pako Egyptiin - Perhe

15 2.2 Pako Egyptiin - Perhe Tässä kuvassa pyhä perhe muodostaa pyhän kolminaisuuden symbolin ja valvovan silmän (viinikulho). Kuva on ehdo omasti eniten tietoisia teologisia vii eitä sisältävä. Kuvassa Maria on asete u vasemmalle, Joosef oikealle ja Jeesus- lapsi istuu ylinnä. Asetelma rikkoo järjestystä Isä, poika ja pyhä henki nostamalla Jeesus- lapsen kolmion huipulle. Se sisältää kolminaisuusopin, mu a koska teossarja keskustelee lapsen kul uurillisesta identiteetistä, on hänet noste u ylös. Kahdessa muussa kuvassa Jeesus- lapsi on keskellä. Maria on tässä myös pyhä henki. Feministiteologisessa tutkimuksessa spekuloidaan pyhän hengen - käsi een feminiinistä alkuperää, joka on kirkon toimesta muute u abstraktimmaksi käsi eeksi 11. Tämä johtui edelleen kirkollisen instituutin tarpeesta korostaa patriarkaalista valtaa. Marian sininen vii a on perinteisesti symboloinut Mariaa taivaan kuninga arena ja pyhyyden tuomaa hengen vii aa hänen yllään 12. Kuvan pakeneva perhe aterioi muodostaen kolmion, jossa istuvat henkilöt katsovat kolmion ulkopuolelle. Ajatukseni lii yy pakenemiseen ja siitä seuraavaan varautuneisuuteen. Perhe ei olosuhteet huomioon o aen voi ruokailla kasvokkain, sillä on mahdollista, e ä heitä seurataan tai he saa avat joutua matkalla muunlaisen väkivallan, kuten ryöstön, kohteeksi. arautuneisuus ja pelko ovat selviytymisstrategioita. Perheen keskellä on ateria, eväänä leipää ja viiniä. Tämä on viite viimeiseen ehtoolliseen. Viini on kaade u savikuppiin, joka toimii kuvan keskellä valvovana silmänä ennustaen tällä kertaa pelastuvan Jeesus-lapsen kohtaloa. Kristinuskon sisältämä kannibalismin symboliikkaa toteutuu myös kuvassa 13. Tällä tarkoitan ehtoollisasetusta, jossa viini ja leipä muu uvat Jeesuksen vereksi ja lihaksi. Jeesus- lapsi nau ii yhdessä vanhempiensa kanssa omaa verta ja lihaansa. Kuvassa oleellista on kuvakulma, ajatus siitä, miten pyhiä henkilöitä on kuva- ja kirkkotaiteessa esite y. Suurin osa kuvastosta esi ää hahmot suoraan edestä ja mieluiten 11 Koivunen, 1999: Virgin Portraits, 2004: Gascoigne, 1978: 27

16 hieman sammakkoperspektiivistä heidän jumalallista alkuperäänsä palvelevasti. Halusin tuoda katsojan lintuperspektiiviin. Ajatukseni on tuoda katsoja lähemmäksi tasavertaisuuden ajatusta. Jos hengellistä sanomaa haluaa kuvan kau a lukea, toivoisin sen olevan ihmisen ymmärtämys samanarvoisuudesta pyhien henkilöiden kanssa. Esimerkiksi katolisen kirkon pyhimyskul i lii yy henkilöiden pyhi ämiseen sekä heidän mahdollisiin ihmetekoihinsa elämänsä aikana tai kuolemansa jälkeen. He ovat olleet Jumalan vali uja, jotka ovat mar yyreina saavu aneet kuolema omuuden taivaassa 14. Tahdon kuvalla osoi aa eurooppalaisten valtasuhteen länsimaihin pyrkivää pakolaisväestöä kohtaan. Pyhä perhe on kuvasarjassa myös pakolaisperhe. Raamatussa he pakenivat poikansa surmau amismääräystä. Entäpä jos Egyptin viranomaiset vuo a si en olisivat pitäneet heitä turvapaikan hakijoina, jotka ovat maassa koeajalla tai väliaikaismajoituksessa? Ehkäpä he olisivat tiedo aneet perheen saapumisesta edelleen heidän kotimaahansa ja palau aneet heidät. Valtasuhde on osoite u myös eurooppalaisten katseeksi etnisyy ä kohtaan. Lopulta kuva on representaatio asetelmasta, joka on tyypillinen koko länsimaisen maalaustaiteen historialle. Toiseus polvistuu eurooppalaisuuden jalkojen juureen 15. Monikul uurinen perhe onkin tarkkailun alainen yksikkö, jatkuvasti katseen alla, sen katseen, joka pää ää, tulevatko he hyväksytyksi tässä kul uurikontekstissa. Myös perhe tarkkailee ympäristöään. Myös heidät on asete u siihen paineiste uun asetelmaa, joka pako aa heidät jatkuvasti tarkkailemaan ja vertaamaan itseään muihin. Kuvan luoma asetelma representoi myös yhteiskuntamme panoptista toimintamallia. Panopticon on luvuilla syntyneiden mielisairaaloiden ja rangaistuslaitosten arkkitehtoninen kaava, jonka suunni eli J. Bentham (4.). Michel Foucault kuvaa panopticonia tiiviste ynä seuraavasti: Reuna- alueella on kehänmuotoinen rakennus ja keskellä torni, jonka leveistä ikkunoista näkyy kehän sisäpuoli; ympäröivä rakennus on jae u selleihin, joista jokainen ulo uu poikki koko rakennuksen. Panopticonin rakennelma järjestää tilayksikköjä, jotka ovat koko ajan katseen tavoite avissa ja joissa yksilö voidaan väli ömästi tunnistaa. 16 Foucault tulkitsee edelleen panopticonin kaavioksi yleisestä kurinpidon mentaliteetista sekä vallan moniulo eisuudesta. Vaikka panopticon oli suunniteltu instituutioksi, se on hänen mukaansa toteutunut yhteiskunnassa osana kehämäisen vallankäytön tapahtumaa. Foucaultin mukaan valta ei kuulu yhdelle tai kahdelle, vaan kaikki yhteiskunnan jäsenet osallistuvat tähän vallankäy öön. Se on kehämäistä tarkkailua ja kurinpitoa toinen toistemme toimista, näy äytyen kaiken ka avana läpinäkyvyytenä, jossa kuka vain voi kerätä tietoja kenestä vain. Ja kuten Foucaultin esi ämä valta on aina kaksi tai monisuuntaista, ei kuvan Pako Egyptiin Perhe sisältämä tarkkailunalaisuuskaan ole yksisuuntaista. Kuvan viinikulho luo tarkkailevan kaiken näkevän silmän kehän keskelle suhteessa katsojaan. Kuva katsoo katsojaa takaisin sen 14 Langmuir, 2001: Hall, 1999: 115, Foucault 2005: 273

17 keskiöön sijoitetusta tarkkailevasta silmästä. Onko se jumaluuden symboli vai jotain muuta? Panopticonin rakenne tekee tyhjäksi vallankäy äjän henkilöllisyyden, koska tarkkailutorniin ei sälekaihtimien vuoksi voi nähdä sisälle. On yhdentekevää, mikä on koneen (panopticon) käy ämisen motiivina: sellaisena voi olla tirkistelijän uteliaisuus, lapsen leikkimieli, sellaisen filosofin tiedonjano, joka haluaa tutustua tähän ihmisluontoa esi elevään museoon, tai sellaisen ihmisen ilkeys, jotka nau ivat vakoilemisesta ja rankaisemisesta. 17 Kuvan perhe ei katsele toisiaan, vaan istuu pimeydessä, mahdollisen tarkkailun alaisena, ympäristöään tarkkaillen. Ehkäpä kolmas tila onkin se musta tyhjyys, joka heitä ympäröi, jokin mikä ei ole vielä valmiina, on o, leijuva syvyys, jonka kantavuudesta ei ole vielä lopullista varmuu a. Pako Egyptiin Perhe oli ensimmäinen visioni siitä asetelmasta, jonka aiheesta halusin esi ää. Se on yritys paikata turkulaisen koulun traditionaalinen joulukuvaelma. Se on musta aukko, jonka päällä pyhän perheen representaatio kelluu läpi kuvataiteen historian luomassa mielikuvia pyhien kul uuri- identiteetistä. 4. J.Bentham: Panopticonin pohjapiirustus 17 Foucault 2005: 276

18 5. Pako Egyptiin - Maisema (2006)

19 2.3 Pako Egyptiin - Maisema iimeisessä kuvassa pyhä perhe kulkee kohti Egyptiä. Maria ja Joosef kävelevät rinnakkain. Maria kantaa kankaan sisällä heidän matkatavaroitaan ja Joosefilla on sylissään Jeesus- lapsi. Kuva on ote u kulkijoista katso una takaapäin. Egypti avautuu heidän takanaan kaarimainen ikkunana, josta avautuu maisema tämän päivän ruuhkaiseen Kairoon. Maria ja Joosef ovat katsojaan selin. Heidän olkansa yli katsoo Jeesus-lapsi suoraan kameraan. Hänen tukkansa ja taustalla oleva kuva Kairosta luovat muuten mustanpuhuvan kuvan keskellä vaalean valon. Valitsin kuvan muodoksi holvimaisen muodon, joka vii aa renessanssin ajan maalauksien ulkoisissa ja sisäisissä muodoissa toistuviin ikkunamaisiin rakenteisiin. Tällaisia rakenteita on havai avissa esimerkiksi Luca Signorellin (n ) Madonna ja lapsi (n.1390) (6.) tai Leonardo Da Vincin ( ) The Virgin of The Rocks (1483) (7.). Teoksen renessanssiikkunamainen reunus aukeaa seuraavaan, josta näkyy pyhän perheen tavoi elema maa, Egypti. Tämä ei näkynä ole kuitenkaan suoraan liite ävissä matkailumainonnan tuo amiin mielikuviin pyramideista ja sfinkseistä. Kuva on vilkkaasti liikennöidystä ja saasteisesta Kairosta valtavine kerrostaloineen. Erikoisena yhteensa umana on kerro ava kuvassa olevan kerrostalon katolla olevasta Nokian mainoksesta. Mainos näkyy vain kuvan suurennoksesta. Kuva sisältää siis erään konkree isen Kairon postmodernin haltuunoton suomalaisen suurkonsernin nimissä. Kuvan renessanssi- ikkuna voi merkitä myös vaihtoehtoa. Pakoaukkoa omista lähtökohdista, joissa kummankaan puolison kul uuripiiri ei hyväksy aviolii oa. Tilanne a, jossa täysin vieras kul uuri tarjoaakin kaikkein painee omimman lähtökohdan perhe- elämälle. Kaiken keskelle jää taakseen tuijo amaan lapsi, joka on matkalla ja tavallaan syntynyt kolmanteen tilaan, tulevaan historiaan, jossa hänestä tulee väistämä ä kairolainen ilman egyptiläisyy ä. Asetelma voisi toistua missä päin maailma hyvänsä. Tämä kolmas tila on hybridi-identiteetin kokemukseen lii yvä ilmiö, jossa ihminen on sijoi unut johonkin kul uuriin, mu a joutuu ympäröivän kul uurin oletuksista johtuen paineiste uun tilaan, jossa hänen kuulumisensa

20 6. Luca Signorelli: Madonna ja lapsi (n.1390) 7. Leonardo Da Vinci: The Virgin of The Rocks (1483) alkuperäiseen yhteisöön kyseenalaistetaan jatkuvasti. Hybridisyyden merkitys ei ole se, e ä voimme löytää ne kaksi aitoa hetkeä, joista kolmas syntyy ja kehi yy, vaan idea on minulle ajatus kolmannesta tilasta. Kolmas tila hahmo aa uusia auktoriteetin rakenteita, uusia polii isia aloi eita, joita ei kyetä rii ävästi ymmärtämään aiemmin tarjolla olevalla tiedolla. (Bhabha 1990,211) 18 Raamatun kertomuksessa pyhä perhe palaa kotimaahansa. Ikkuna tulvii valoa pimeyteen, mu a mitä tämä valo näy ää? Se on Jeesus- lapsen sädekehä, kohtalokas aura, joka kuuluu henkilölle, joka on tuomi u kuolemaan aa eidensa vuoksi. Jos riisuu Jeesuksen väli ämästä ideologiasta pois hengellisyyden, uskonnon ja jäljelle jää kuva poikkeuksellisesta ihmisestä, aikansa kapinallisesta vaiku ajasta. Hän puhui asioista, joista akateeminen humanismi vielä tänään vääntää kä ä: erilaisuuden hyväksyminen, heikompien au aminen, naisten tasa- arvoinen asema yhteiskunnassa ja armon toteutuminen tuomion sijaan. Pääsiäisen tapahtumat kertovat 2000 vuo a si en tapahtuneesta mielipidevangin kohtelusta ja kohtalosta. Unohdetaan tarina Jumalan pojasta. Kypsyikö tällainen ihmisten tasa- arvoisuu a ajava aja elu historiallisen henkilön, Jeesus Nasaretilaisen, päässä siitä ulkopuolisuuden tunteesta, jonka hän koki asu uaan lapsuutensa pakolaisena Egyptissä? Bhabhan mukaan ulkopuolisuus 18 Hannula, 2003: 163

21 ja kuuluma omuuden tunne suhteessa ympäröivään kul uuriin ovat krii isen etäisyyden ja aja elun ehto 19. Historialliset faktat ja Raamatun kertomukset menevät kuitenkin monilta kohdin ajallisesti ristiin. Myös Beetlehemissä tapahtunu a lasten joukkosurmaa pidetään legendana. Legendojen uudelleen luennan kau a voimme kuitenkin löytää merkityksiä ja sisältöjä, jotka jatkavat keskustelua ja etsivät uusia uomia, tässä tapauksessa identitee ien pysähtyneille määritelmille ja umpikujille. 19 Hannula, 2003: 162

22 3. Kul uurillinen identitee i opinnäytetyössäni Muutamien kuviani nähneen henkilön ensimmäinen kommen i on ollut kuvan Joosefista, brasilialaisesta Rodrigo Nascimentosta: Mu a eihän hän ole tarpeeksi musta. Kommentit osoi avat kuvien toimivan piilorasististen oletusten tasolla. Miksi pitäisi o aa kuva todiste avasti ilmeisen mustasta Joosefista? Tai pikemminkin, kuinka musta mustan tulee olla, ollakseen rii ävä representaatio mustasta miehestä valkoiselle? Visuaalinen diskurssi aiheesta tuntuu olevan monimutkainen. Meillä tuntuu olevan käsitys oikeanlaisesta representaatiosta ei- eurooppalaisia, eurooppalaisia tai hybridi- identitee iä esite äessä. Eila Rantonen kertoo artikkelissaan Länsimaisten kuvien rotunaiset luvulla suositun amerikkalaisen tanssijan Josephine Bakerin ranskalaisen managerin kieltäneen taiteilijaa vaalentamasta ihoaan esityksiä varten. Ihon vaalentaminen oli yleinen käytäntö mustilla taiteilijoilla heidän esiintyessään amerikkalaisilla estradeilla. Eri mantereilla halu iin siis nähdä erivärisiä mustia. 20 Onko sama tilaus edelleen voimassa? Kuvan perhe ei kuitenkaan ole täysin musta tai valkoinen. Itse asiassa tällainen perhe edustaa Stuart Hallin mukaan yhtä keskeisintä eron tekemisen ongelmaa. Ajatus lii yy kul uurisen järjestyksen häiriöitymisestä. Tällä hän vii aa kategorisoimisen ongelmaan, jonka mula ien kaltainen sosiaalinen ryhmä aiheu aa. Stuart Hall täsmentää ajatusta lisää: Vakaat kul uurit edelly ävät asioiden pysyvän niille määrätyillä paikoillaan. Symboliset rajat pitävät kategoriat puhtaina ja antavat kul uurille niiden ainutlaatuisen merkityksen ja identiteetin. 21 Hall tarkoi aa puhtailla kategorioilla kansallisuuden ja kul uurin vaalimista. Tähän ilmiöön voisi esimerkiksi yhdistää erilaiset alkuperäiskansojen suojeluohjelmat, joissa vaalitaan heidän kul uuriaan ulkopuolisilta vaiku imilta. Tällaisen kul uurin vaalimisen paradoksi tulee mielestäni esiin pohjoisten ja eteläisten alkuperäiskansojen esi ämisessä. On mielenkiintoista, e ä vaikkapa tie yjä Papua- Uuden- Quinean viidakossa eläviä kul uureja vaalitaan ja ulkopuolisten pääsyä heidän alueilleen rajoitetaan. Periaa eessa tämä asetelma 20 Airaksinen ja Ripa i, 1999: Hall,1999:156

23 luoki elee heidän ihmisarvonsa samaan kastiin Galapagos- saarten kilpikonnayhteisön kanssa. Sen sijaan esimerkiksi saamelaisuus identitee inä on matkatoimistojen esi eissä yhtä kuin Pohjois-Suomen turistinähtävyys. Valitsin kuvani perheen malleikseni juuri Jeesus- lapsi Miltonin vuoksi, joka aiheu aa ulkonäöllään hämmennystä molempien vanhempiensa kotimaissa, niin Suomessa kuin Brasiliassakin. Kuten meksikolainen tu avani asian ilmaisi: Milton es cafe con leche. Milton on kuin maitokahvi. äliamerikkalaisella ystävälläni oli Miltonin ulkonäölle valmis käsite. Lapsi ei ole pelkkää kahvia, kuten ei brasialialainen isänsäkään eikä maitoa, kuten skandinaavi äitinsä, mu a kauniisti ilmaistuna hyvää juotavaa, vaikkei oikeastaan kuulu kumpaankaan kansakuntaan. Espanjankielessä on yleistä kuvailla ihmisiä vertaamalla heitä ruokaan, joko ulkonäkönsä tai luonteensa perusteella. Kommen i Miltonista herä i kuitenkin mielenkiintoni, ennen kaikkea kiinnostavaa on tämäntyyppinen etnisyyden luenta. Miltonhan voisi olla pikaisesti vilkaistuna täysin suomalainen lapsi vaaleine kiharoineen, silti hänen maidossaan on kahvia, joka sekoi aa hänet Hallin määri elemään kategorisoimisen ongelmaan. Milton edustaa kyllä sitä pellavapäistä Jeesus- lasta enkelinkiharoineen, johon olemme länsimaisen kuvataiteen historiassa to uneet, mu a hän edustaa myös Homi K. Bhabhan hybridiä. Päädyin kuvankäsi elytilanteessa taiteellisen valinnan eteen. Haluanko korostaa sitä mitä olen sanomassa puu umalla kuvan jälkikäsi elyssä henkilöiden ihon värimääri elyyn saadakseni hieman provokatiivisempaa ainesta vai jä ää heidät sellaisiksi kuin he valaistuksessa näy äytyivät? Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Se on kannano o Bhabhan esi ämään hybridi- identitee iin ja kolmanteen tilaan. Miksi valokuva, joka on myös representaatio eurooppalaisuudesta, tarkemmin suomalaisuudesta tänään, pitäisi tehdä keinotekoisesti keskustelevammaksi. Kolmas tila, hämmennys siitä, tulisiko kuvan esi ää välitön kannano o etnisyyteen tarpeeksi selkeästi osoitetuilla ihmistyypeillä, kärsisi ja jopa vesi yisi vaihtoehdosta, jossa perheen monikul uurisuus olisi liian ilmeistä. Tässä tapauksessa se voisi korostaa monikul uurisuuden termistön alla piileksivää kaksinaismoralismia. Sinänsä jo pelkkä suomenkielinen sana sisältää käsi eistön useasta kul uurista, jotka summataan yhdeksi sanaksi. Jos meillä on vaikkapa valtio, Suomi, jossa esiintyy monikul uurisuu a, paljastaa sana itsessään jo sen, e ä on olemassa jonkinlainen käsitys suomalaisesta kul uurista ja sen lisäksi on monta muuta kul uuria. Koska kirjallinen osuus on osa opinnäytetyötäni, sisällytän keskustelun hybridi- identiteetistä painotetummin tähän, teoksen sisältämien valintojen avaamiseksi. Teossarjalla on myös omakohtainen taso. Yhteiskuntani, jossa elän, on koko ikäni yhdistänyt minut romanivähemmistöön, saamelaisiin tai ulkomaalaisuuteen ulkonäköni perusteella. Asia on tuntunut olevan myös epäselvä joillekin romaneille, jotka väli ömästi minut nähdessään ovat alkaneet tiedustella sukutauluani. Jo päiväkodissa, luvun Helsingissä, sain kuulla lasten keskuudessa olevani erilainen. arsinaisen rasismin kohteeksi en tunne juuri joutuneeni. Ennemmin pidin siitä, e ä muut osoi ivat uteliaisuu a minua kohtaan. Kiusaamisen vältin