TURVALLISUUSALAN KOULUTUKSEN TARVE JA TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET. Asta Tenhunen & Reijo Tolppi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVALLISUUSALAN KOULUTUKSEN TARVE JA TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET. Asta Tenhunen & Reijo Tolppi"

Transkriptio

1 TURVALLISUUSALAN KOULUTUKSEN TARVE JA TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET Asta Tenhunen & Reijo Tolppi

2 ISBN (pdf) Pelastusopiston tutkimusraportti 1/2005

3 PELASTUSOPISTO Tekijä Asta Tenhunen & Reijo Tolppi Työn nimi Turvallisuusalan koulutuksen tarve ja toteuttamismahdollisuudet Työn laji Päiväys Sivumäärä Tutkimusraportti Tiivistelmä Koulutus ja tukimustarve: 3 Tehdyn selvityksen perusteella turvallisuusalalle tarvittaisiin vuosittain 16 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on suurin tarve pelastusalalla, hätäkeskuksissa sekä siviilikriisinhallinta-tehtävissä. Poliisin ja rajavartioston koulutus on tällä hetkellä määrällisesti riittävää. Yksityisellä turvallisuusalalla on monipuolista tarjontaa olemassa jo nyt, ja on todennäköistä, että jo lähitulevaisuudessa tarjonta tulee vielä nykyisestäkin laajenemaan. Turvallisuusalan tutkimuksessa suurin kehittämisterve on pelastusalan, hätäkeskuslaitoksen sekä siviilinkriisinhallinnan tutkimuksessa. Tarvittavat toimenpiteet koulutuksen aloittamiseksi Kuopiossa: Koulutustarve huomioiden turvallisuusalan ylempi korkeakoulutus olisi tarkoituksenmukaista aloittaa 120 opintopisteen laajuisella maisteriohjelmalla, johon otettaisiin sisään opiskelijaa joka toinen vuosi. Arvio koulutustarpeesta on lähes kaksinkertainen, joten ohjelmaan valittavien opiskelijoiden voi olettaa työllistyvän turvallisuusalalle koulutusta vastaaviin tehtäviin. Koulutusohjelman aloittaminen edellyttää minimissään kolme opetusvirkaa, ja ohjelman vuosittaiset kustannukset tulisivat olemaan arviolta euroa. Kuopion yliopistossa mahdollisia sijoituspaikkoja turvallisuusalan maisteriohjelmalle olisivat joko terveyshallinnon ja -talouden laitos tai vaihtoehtoisesti kauppatieteiden laitoksen yhteiskuntatieteellinen koulutusohjelma, joissa molemmissa opetetaan ja tutkitaan johtamista. Mikäli Kuopion yliopistossa alkaa teknillinen opetus, sopisi tämä toimintaympäristö hyvin myös turvallisuusalan maisteriohjelman sijoituspaikaksi.ämän päättötyön aiheena oli tutkia päiväkodin paloturvallisuutta ja sille asetettavia vaatimuksia. Avainsanat Turvallisuusala, korkeakoulutus Luottamuksellisuus julkinen

4 4 ALKUSANAT Tämä työ lähti liikkeelle valtiosihteeri Kari Salmen Kuopion vierailun yhteydessä maaliskuussa Vierailun yhteydessä Salmi pyysi isäntänä toimineelta Kuopion kaupungilta selvitystä turvallisuusalan tutkimuksen ja koulutuksen järjestelyistä Suomessa. Selvityksen tekeminen uskottiin allekirjoittaneille. Työt aloitimme huhtikuussa 2005 ja käsikirjoitus valmistui aikataulussaan toukokuun loppuun mennessä. Alkuperäisen selvitystyön lisäksi päädyimme kartoittamaan Kuopion mahdollisuuksia toimia yliopistotasoisen turvallisuusalan koulutus ja tutkimusyksikön kotipaikkana. Nopean aikataulun mahdollisti Savonia -ammattikorkeakoulun hallinnoima turvallisuustekniikka hanke, jonka myöntämällä rahoituksella saatoimme muutamaksi viikoksi irroittautua päätoimistamme. Erityiset kiitokset haluamme esittää turvallisuustekniikkahankkeen vastaavana toimivalle yliopettaja Osmo Miinalaiselle, joka ensi metreistä maaliin saakka luotsasi työn tekijät matkan varrella esiinnousseiden hallinnollisten karikoiden ohitse. Koska kyse oli viime kädessä Euroopan Unionin rahoittamasta hankkeesta, ei hyvän organisaattorin merkitystä yksinkertaisesti voi yliarvioida. Käsikirjoituksen valmistumisen ja näiden alkusanojen kirjoittamisen välillä asiassa on ehtinyt tapahtua jo useampiakin yllättäviä käänteitä. Jäämme suurella mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja toivomme, että tekemästämme työstä on hyötyä asian jatkovalmistelijoille. Kuopiossa Asta Tenhunen Reijo Tolppi

5 5 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITE 7 2 PELASTUSTOIMI Pelastustoimi Suomessa Päällystön koulutus Pelastusalan päällystön työmarkkinatilanne Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta pelastusalalla 10 3 POLIISITOIMI Poliisi Suomessa Päällystön koulutus Poliisitoimen päällystön työmarkkinatilanne Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta poliisitoimessa 15 4 HÄTÄKESKUSLAITOS Hätäkeskustoiminta Suomessa Päällystön koulutus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työmarkkinat Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta hätäkeskuksissa 18 5 RAJAVARTIOLAITOS Rajavartiolaitos Suomessa Päällystön koulutus Rajavartioston päällystön työmarkkinatilanne Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta rajavartiolaitoksella 22 6 SIVIILIKRIISINHALLINTA 24

6 6 6.1 Siviilikriisinhallinta Suomessa Alan koulutus Siviilikriisinhallinnan työntekijätarve Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon tarpeesta siviilikriisinhallinnan alalla 26 7 YKSITYISET TURVALLISUUSPALVELUT Yksityiset turvallisuuspalvelut Suomessa Yksityiset turvallisuuspalvelujen johtotehtäviin tähtäävät korkeakoulututkinnot Yliopistotasoinen koulutus Ammattikorkeakoulutasoinen koulutus Arvio yksityisen turvallisuusalan koulutustarpeesta 29 8 TURVALLISUUSALAN TUTKIMUSTARVE 31 9 YLIOPISTOTASOISEN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISMAHDOLLI- SUUDET Koulutusmalli Kuopion yliopiston turvallisuusalaa sivuava tarjonta Turvallisuusalan maisteriohjelman edellyttämät resurssit 39 KIRJALLISET LÄHTEET 41 LÄHTEINÄ KÄYTETYT INTERNETSIVUSTOT 43

7 7 1 TYÖN TAVOITE Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa turvallisuusalan koulutustarjonta Suomessa keskittyen sisäasiainministeriön alaiseen turvallisuushallintoon 1 sekä yksityisen sektorin tehtäviin tähtäävään koulutukseen kartoittaa edellä määriteltyjen alojen työvoimankysyntää tehdä selvitys tarvittavista toimenpiteistä yliopistotasoisen turvallisuusalan koulutuksen ja tutkimuksen toteuttamiseksi Kuopiossa. Selvitys on osa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa turvallisuustekniikkahanketta, joka käynnistyi ja jatkuu asti. Tämän selvityksen pelastustoimen ja yksityisen turvallisuusalan osioista vastaa HTT Reijo Tolppi ja muista osioista YTM Asta Tenhunen. Tekijöiden yhteinen arvio turvallisuusalan yliopistotasoisen koulutuksen toteuttamismahdollisuuksista Kuopiossa on koottu lukuun 9. 1 Tässä pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuslaitoksen, rajavartioston ja siviilikriisihallinnon tehtäviin tähtäävä koulutus.

8 8 2 PELASTUSTOIMI 2.1 Pelastustoimi Suomessa Vuoden 2004 alussa voimaantulleella pelastuslailla 2 aikaisempi yksittäisiin kuntiin perustunut järjestelmä muuttui alueelliseksi pelastustoimeksi. Laissa mannersuomi jaetaan 22 alueeseen: Kaavio 1: Pelastustoimen alueet Jokaisella alueella toimii oma pelastuslaitos, jonka hallintomallista ja kustannustenjaosta alueen kunnat päättävät. Laitoksen henkilöstö on joko päätoimista tai sivutoimista. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään kuuluvat kiinteänä osana vapaaehtoiset palokunnat. 2 Pelastuslaki 468 / 2003.

9 9 Syksyllä 2004 tehdyn selvityksen 3 mukaan pelastuslaitosten päätoimisen operatiivisen henkilöstön kokonaismäärä oli Tehtävien mukaan henkilöstö jakautui kaaviosta 2 ilmenevällä tavalla: Miehistö Alipäällystö Päällystö 0 Kaavio 2: Pelastuslaitosten operatiivinen henkilöstö tehtäväryhmittäin Erityisesti päällystöviranhaltijoita toimii runsaasti myös muissa kuin operatiivisissa tehtävissä. Kaiken kaikkiaan päällystöviranhaltijoita on runsaat Päällystön koulutus Aina 1960-luvulta 1990-luvun loppuun palopäällystön koulutusjärjestelmä pysyi varsin samankaltaisena. Koulutusaika piteni vähän kerrassaan puolesta vuodesta 1,5 vuoteen, mutta lähtökohtaisesti pelastusalan opetus säilyi omana sisäasianministeriön hallinnoimana saarekkeena, jolla ei ollut selvää yhteyttä muuhun ammatilliseen koulutukseen. 5 Perusteellinen muutos palopäällystön koulutuksessa tapahtui keväällä 2001, jolloin alkoi silloisen Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun 6 tekniikan ja liikenteen alaan kuuluva 3 Lopmeri, Olli: Aluekyselyn analyysi, Sisäasiainministeriön muistio päivätty Kahlos, Mirva: Ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen määrä kehitystarpeen taustalla vaikuttavat tekijät. Sisäasiainministeriön sisäinen selvitys, Tolppi 2001, Nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulu.

10 10 palopäällystön koulutusohjelma. Kyseessä on normaali 160 opintoviikon (240 opintopisteen) teknisen alan ammattikorkeakoulututkinto. 7 Palopäällystön koulutusohjelmassa on mahdollista opiskella ensinnäkin nuorisoryhmässä, johon voi hakeutua kuka tahansa yhteishaussa ammattikorkeakoulukelpoinen hakija. Vuonna 2005 nuorten koulutukseen otetaan 30 opiskelijaa. Päällystötutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen voivat hakeutua pelastusalan päällystötehtävissä toimivat. Tähän koulutukseen otetaan vuonna 2005 yhteensä 20 uutta opiskelijaa. 8 Vuoden 2004 loppuun menneessä palopäällystön koulutusohjelmasta on valmistunut yhteensä 34 insinööri (AMK) -tutkinnon suorittanutta. 9 Jatkossa valmistuvien määrä nousee vuositasolla runsaaseen 30:een. 2.3 Pelastusalan päällystön työmarkkinatilanne Tällä hetkellä palopäällystöstä on työmarkkinoilla selvästi pulaa. Työvoimatoimistosta saatujen tietojen mukaan helmikuun lopussa 2005 oli työministeriön tietokannassa yhteensä kuusi palopäällystön kelpoisuuden omaavaa työnhakijaa 10. Samaan aikaan avoimia päällystövirkoja oli moninkertaisesti enemmän Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta pelastusalalla Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on pelastusalalla vain muutamia. Tehtäviä, joissa ylemmän korkeakoulututkinnon antamat valmiudet olisivat tarpeen, löytyy alalta taulukossa 1 esitetyllä tavalla. 7 Pelastusopisto: Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus, koulutusohjelma , 8. 8 Edellä mainittu teos, Pelastusopiston toimintakertomus 2004, Tuukka Pasanen (puh ), Työministeriö. Tieto puhelimitse Tarkkoja tietoja avoimien virkojen yhteismäärästä ei ole käytettävissä.

11 11 Taulukko 1: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä pelastusalalla Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon Huomioita suorittaneiden tarve Pelastuslaitokset x pelastusjohtajat ja suorat alaiset Lääninhallitukset 25 Lääninvalmiusjohtajat ja tarkastajakunta Sisäasiainministeriö 10 Lähtökohtana pelastustoimintayksikön virkojen määrä Pelastusopisto 24 Rehtorit, yliopettajat, yleisaineiden opettajat ja osa hallintotehtävistä Alan järjestöt 15 SPEK:n pelastustoimen tehtävissä toimivat ja muiden järjestöjen ylin johto YHTEENSÄ 184 Pelastuslaitosten osalta laskelmassa on huomioitu 22 alueen pelastusjohtajat ja heidän suorat alaisensa. Suorien alaisten määräksi on laskelmassa arvioitu keskimäärin neljä / alue. Lääninhallitusten osalta laskelmassa ovat lääninvalmiusjohtajat ja heidän alaisensa tarkastajat. Sisäasiainministeriön luku perustuu pelastus- ja onnettomuuksien ehkäisyn yksiköiden nykyiseen virkarakenteeseen. Alan järjestöistä merkittävin työllistäjä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, jonka lisäksi luvussa on mukana muiden järjestöjen ylin johto. Jos työuraa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen arvioidaan olevan 30 vuotta jäljellä, on pelastusalan laskennallinen tarve ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kuusi 12 henkilöä / vuosi :30=6,1

12 12 3 POLIISITOIMI 3.1 Poliisi Suomessa Poliisin organisaatio Suomessa on kolmeportainen. Ylijohtona toimii sisäasiainministeriön poliisiosasto, jonka alaisuudessa ovat poliisin lääninjohdot, valtakunnalliset yksiköt, poliisioppilaitokset, Poliisin tietohallintokeskus, Poliisin tekniikkakeskus sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitos. Muualla maassa paikallispoliisitoiminta on hallinnollisesti sijoitettu kihlakuntiin, joiden poliisilaitokset toimivat lääninhallitusten alaisuudessa. Suomessa on 90 poliisilaitosta, joilla on noin 280 palvelutoimistoa. Laitosta johtaa poliisipäällikkö. Suomessa on vireillä kihlakuntauudistus 13, jossa kihlakuntien ja poliisilaitosten linkitystä toisiinsa arvioidaan uudelleen. Arvio nykymallin toimivuudesta ja jatkosta tehdään v mennessä. Poliisissa työskentelee noin henkilöä, joista vuonna 2003 poliisimiehiä oli Muu henkilöstö koostuu pääasiassa lupapalveluhenkilöstöstä, vartijoista ja eri asiantuntijoista. Poliisimiehistä suurin osa työskentelee paikallispoliisissa, jossa tehtävät on jaoteltu miehistö-, alipäällystö-, päällystö- ja päällikkötason tehtäviin. Poliisi pyrkii sisäasiainministeriön linjauksen mukaisesti pitämään poliisimäärän vuoden 2002 tasossa, jossa on viime vuodet pysytty. Vuonna 2002 poliisin päällikkötason tehtävissä työskenteli 144 henkilöä, päällystössä 627, alipäällystössä 2 444, miehistössä ja opiskelijana Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista , Osa 2, 4-6, 12 13, Poliisin internet-sivut linkki: Henkilöstö ja Poliisin henkilöstötilinpäätös 2002 Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisusarja 7/ Poliisin henkilöstötilinpäätös 2002 Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisusarja 7/2003, 8.

13 Miehistö Alipäällystö Päällystö Päälliköt Kaavio 3: Poliisin henkilöstö tehtäväryhmittäin. 3.2 Päällystön koulutus Poliisikoulutusta annetaan sisäasiainministeriön alaisissa poliisioppilaitoksissa: Poliisikoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Poliisiammattikorkeakoulu siirretään Espoosta Poliisikoulun yhteyteen Tampereelle viimeistään Poliisin koulutus- ja tutkimustoimintaa johtaa sisäasiainministeriön poliisiosasto. 17 Poliisikoulutuksesta annetun asetuksen mukaan Poliisikoulu vastaa poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutuksesta ja antaa ammatillista erikoistumis- ja kouluttajakoulutusta. Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa poliisin korkea-asteen koulutus- ja tutkimustoimintaa. Oppilaitos vastaa päällystön virkatutkintokoulutuksesta. Poliisipäällystön virkatutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Poliisiammattikorkeakoulu järjestää ammattikorkeakouluopintojen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja vastaa poliisin johtamiskoulutuksesta. Oppilaitoksen tehtäväksi on määritelty myös esimiesten jatkokoulutuksesta huolehtiminen yhteistyöyliopistojen kanssa. Poliisipäällystön ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan vähintään 120 opintoviikkoa (180 opintopistettä). Sisäasiainministeriön poliisiosaston tekemän 16 Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu yhdistyivät yhdeksi oppilaitokseksi. SM tiedote Asetus poliisikoulutuksesta /1272.

14 14 päätöksen mukaan tutkinto on toteutettu vuoden 2004 valinnasta (poliisipäällystötutkinto 9) alkaen kaksiosaisena. Opiskelijat saavat 1,5 vuoden opiskelulla kelpoisuustodistuksen päällystön virkatutkinnosta. Tutkinto antaa kelpoisuuden komisariovirkaan. Amk-tutkinnon lopun voi suorittaa päällystötyön ohessa opiskellen henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. 18 Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi voidaan ottaa opiskelija, jolla on poliisin perus- tai alipäällystötutkinto ja poliisimiesuraa vähintään kolme vuotta, tai alipäällystö- tai päällystövirassa oleva korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on koulun arvion mukaan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. Nykymuotoisen päällystötutkinnon suorittanut voi hakea alan yhteistyöyliopistoihin suorittamaan ylemmän korkeakoulututkinnon 40 opintoviikon (60 opintopisteen) syventävillä opinnoilla. Maisteriopinnoissa voi opiskella turvallisuushallintoa Tampereen yliopistossa hallintotieteiden maisteriksi tai kriminologiaa ja oikeussosiologiaa Turun yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi. 3.3 Poliisitoimen päällystön työmarkkinatilanne Poliisi ohjaa alalle koulutettavien määrää tarpeidensa mukaan. Poliisin ylijohto tekee tulossopimukset yksiköiden kanssa, jotka ovat suoraan sen alaisuudessa eli lääninjohdot, valtakunnalliset yksiköt, oppilaitokset, Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Poliisin tekniikkakeskus ja Poliisin tietohallintokeskus. Yksiköt tekevät sopimukset alaistensa poliisilaitosten ja alueellisten yksiköiden kanssa. 19 Tulossopimuksia tarkistetaan joka toinen vuosi ja niillä ohjataan myös opiskelijoiden sisäänottomääriä yksiköiden toimintasuunnitelmia ja henkilöstötarvetta vastaavaksi. Sisäasiainministeriön linjauksen mukaan poliisien määrä pyritään pitämään vuoden 2002 tasolla, minkä vuoksi opiskelijoiden määrää on lisätty vuodesta 2004, jotta poliisimiesten eläkepoistuma saadaan täytettyä. 20 Päällikkötason virkoihin on korkeakoulutettuja hakijoita riittänyt enemmän kuin on avoimia virkoja, sillä myös oikeustieteellinen korkeakoulutus antaa koulutuskelpoisuuden päällikkötason tehtäviin. 18 linkit: Poliisikoulutus, Poliisipäällystön tutkinto Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma , Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma , 47.

15 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta poliisitoimessa Poliisimiesten keski-ikä on noussut viime vuosina. Poliisiopiskelijoiden määrää on lisätty, jotta eläke- ja muu poistuma 21 saadaan korvattua. Henkilöstön vaihtuvuus on lähivuosina suurta myös päällystö- ja päällikkötasolla, mihin Poliisiammattikorkeakoulu on varautunut. Koulutuksen sisältötarpeista poliisin ylijohto on linjannut, että johtamisen koulutuksessa pääkehittämisalueita ovat päivittäisjohtaminen rikostorjunnassa sekä kenttäjohtaminen ja operatiivinen johtaminen erityistilanteissa. Poliisi painottaa myös laillisuusvalvonnan ja ammattietiikan koulutusta. Painotukset näkyvät yhteistyöyliopistojen valinnassa. Alalla on myös päällystöä, joilla on aiemmin virkaan riittänyt vanhamuotoinen virkatutkinto. He voivat hakea Poliisiammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoaan niin, että se vastaa nykyistä poliisipäällystön tutkintoa. Täydennysopinnot suoritetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan, ja tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden maisteriopintoihin. Paikallispoliisin päällystön ja päälliköiden lisäksi alan korkeakoulutusta tarvitsevat valtakunnallisten yksiköiden henkilöstö, läänin poliisijohto sekä poliisin ylijohto. Monissa päällikkötason tehtävissä edellytetään oikeustieteellistä koulutusta, jota on saatavilla Suomessa tarvetta vastaavasti. 21 Poliisin koulutusstrategi. Sisäasiainminiteriön poliisiosaston julkaisu 19/2001. Liite 1 Poliisin henkilöstökoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja vuoteen 2010, 4.

16 16 Taulukko 2: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä poliisitoimessa Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarve Huomioita Poliisilaitokset 144 poliisipäälliköt ja apulaispoliisipäälliköt Sisäasiainministeriö 15 poliisiosaston johtoa Lääninhallitukset 15 lääninyksiköiden johto Valtakunnallisten erillisyksiköiden johto Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu YHTEENSÄ päälliköt ja apulaispäälliköt 20 rehtorit ja osa opettajakunnasta Tarkkaa tietoa kaikkien poliisihallinnossa ja erikoisyksiköiden johto- tai asiantuntijatehtävissä tällä hetkellä työskentelevien taustakoulutuksesta ei ole, mutta esimerkiksi poliisioppilaitosten virkoihin vaatimuksena on jo nyt vähintään ylempi korkeakoulututkinto. 22 Poikkeuksen tekevät opettajavirat, joissa edellytetään poliisipäällystötutkintoa ja pitkää työkokemusta. Vireillä oleva kihlakuntauudistus 23 voi muuttaa päällikkötason työntekijöiden tarvetta. Paikallispoliisissa päällikkötehtävät voivat vähentyä. Toisaalta poliisin valtakunnan johdossa, erikoisyksiköissä ja tutkimustehtävissä tarvittavien korkeakoulutettujen tarve on kasvussa. Turun yliopiston oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelmassa on varattu vuosittain enintään 15 paikkaa poliisipäällystön tutkinnon suorittaneille. 24 Myös Tampereen yliopiston turvallisuushallinnon opiskelijavalinnassa on paikat noin 15 poliisille, jotka ovat suorittaneet päällystön uusimuotoisen virkatutkinnon. 25 Sisäasiainministeriö on asettanut joulukuussa 2004 poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän, joka jättää poliisin koulutusrakenteesta kokonaisuutena ehdotuksensa ministeriölle mennessä. 26 Tällä hetkellä poliisin koulutustarjonta riittää kysyntään määrällisesti. Työryhmä ottaa kantaa asiaan tänä vuonna. 22 Asetus poliisikoulutuksesta / Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista , Osa 2, 4-6, 12 13, Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-opas , Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmä. Asettamispäätös SM098:00/004. Sisäasiainministeriön poliisiosasto, poliisitoimintayksikkö

17 17 4 HÄTÄKESKUSLAITOS 4.1 Hätäkeskustoiminta Suomessa Suomessa on toteutettu vuodesta 2001 valtakunnallista hätäkeskusuudistusta, jossa Suomeen perustettiin uusi viranomainen, hätäkeskuslaitos. Hätäkeskuslaitoksen alaisena toimii vuoteen 2006 mennessä 15 alueellista hätäkeskusta, joihin on yhdistetty aiemmat kunnalliset hätäkeskukset (pelastustoimi ja terveys- ja sosiaalitoimi) sekä poliisin hälytyskeskukset. 27 Vuonna 2003 hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli 343 henkilötyövuotta ja vuonna 2004 määrä oli 436 henkilötyövuotta 28. Vuoden 2006 alussa laitoksen henkilömäärä on noin 750, josta päivystyshenkilöstöä on noin 600. Yhden hätäkeskuksen henkilömäärä vaihtelee 30:stä 100:aan alueen koon mukaan. Hallinnollisessa hätäkeskusyksikössä Porissa työskentelee vuonna 2006 noin 20 henkilöä. 29 Hätäkeskuslaitoksessa tosin on aloitettu selvitys nykyisten hätäkeskusten toimintojen mahdollisesta yhdistämisestä. 30 Yhteistoimintojen lisääminen voi vähentää alueellisten hätäkeskusten henkilöstömäärää suunnitellusta. 4.2 Päällystön koulutus Hätäkeskuslaitokseen kuuluu hallinnollinen hätäkeskusyksikkö, joka sijaitsee Porissa. Yksikössä työskentelee tällä hetkellä 19 henkilöä asiantuntijatehtävissä. Hätäkeskusyksikön tehtävä on johtaa, ohjata, valvoa ja kehittää kaikkien 15 hätäkeskusten toimintaa. Yksikköä johtaa hätäkeskuslaitoksen johtaja. 31 Lisäksi jokaisella alueellisella hätäkeskuksella on hätäkeskuksen johtaja, viestipäällikkö, toimiala-asiantuntijoita ja vuoromestareita. He muodostavat keskusten päällystön ja alipäällystön. Alan päällystö- ja päällikkötason tehtäviin ei ole tällä hetkellä tutkintoon johtavaa koulutusta eikä yksiselitteisiä koulutusvaatimuksia. Nykyisissä viroissa olevien taustaopinnot ja työkokemus ovat erilaisia ja pohjautuvat hätäkeskusten yhteistyöviranomaisten - pääosin poliisin, pelastus- ja terveystointen - koulutusjärjestelmiin. 27 Hätäkeskuslaitos toimintakertomus 2003, 4-7 ja Hätäkeskuslaitos toimintakertomus Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut linkki: Hätäkeskuslaitos, ja Hätäkeskuslaitos toimintakertomus 2003, Vuoden 2005 alussa alkoi Itä-Suomen hätäkeskusten kehittämisprojekti. 31 Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut linkki: Hätäkeskuslaitos - Hätäkeskusyksikkö

18 18 Vuoromestareita on koulutettu kurssimuotoisesti Pelastusopiston organisoimassa koulutuksessa yhdessä Poliisikoulun ja hätäkeskuslaitoksen kanssa. Varsinaista vuoromestarin tutkintoa ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi olemassa. 4.3 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työmarkkinat Hätäkeskuspäivystäjistä on valtakunnallisesti - etenkin Etelä-Suomessa - pulaa. Päivystäjissä pulaa on erityisesti poliisitaustaisista työntekijöistä. Vuoromestareita, toimialaasiantuntijoita ja päällikkötason työntekijöitä on löytynyt hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisista eri koulutus- ja työtaustoilla niin, että virat on täytetty joko vakituisesti tai väliaikaisesti. Vaikka hätäkeskuslaitos on uusi viranomainen, vaihtuvuutta on ollut jo johtotehtävissä eläkkeelle jäämisten tai työpaikan vaihtojen vuoksi. Toukokuussa avoinna oli 15 vakituista ja 13 määräaikaista päivystäjän virkaa sekä yksi vuoromestarin ja yksi järjestelmäasiantuntijan virka. 32 Hätäkeskusten tai hätäkeskusyksikön päällikkövirkoja ei ollut haussa, mutta osa viroista on täytetty tällä hetkellä väliaikaisesti vain kesäkuun loppuun saakka. 4.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta hätäkeskuksissa Hätäkeskuslaitoksen esimiehille ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville ei ole tällä hetkellä yhdenmukaista vaadittavaa tai suositeltavaa ylempää korkeakoulutusta, vaikka korkeakoulutuksen antamat valmiudet olisivat työssä tarpeen. Varsinkin hätäkeskusyksikössä tehtävät ovat hallintoa, hätäkeskusten valvontaa, tulosohjausta ja kehittämistä ja edellyttävät valtakunnallista työn organisointia sekä myös kansainvälisten yhteistyötä. Ylempää korkeakoulututkintoa voisi muiden alojen vastaaviin tehtäviin verrattuna edellyttää hätäkeskusyksikön työntekijöiltä (15-20 henkilöä) sekä alueellisten hätäkeskusten johtohenkilöiltä (johtaja, viestipäällikkö, toimiala-asiantuntijat eli noin 4 henkilöä/keskus). Mahdollisesti tulevaisuudessa myös vuoromestareilta edellytetään nykyistä laajempaa koulutusta (20-80 henkilöä). 32 Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut Avoimet työpaikat

19 19 Taulukko 3: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä hätäkeskuslaitoksessa Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanei- Huomioita den tarve Hätäkeskusyksikkö 20 johto ja asiantuntijatehtävät Hätäkeskukset johtajaa + suorat alaiset: viestipäälliköt ja toimialaasiantuntijat Hätäkeskukset 20 osa vuoromestareista (joilla toimiala-asiantuntija- tai muita erikoisasiantuntijatehtäviä) YHTEENSÄ 100

20 20 5 RAJAVARTIOLAITOS 5.1 Rajavartiolaitos Suomessa Rajavartiolaitokselle kuuluu päävastuu henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnasta sekä henkilöliikenteen rajatarkastuksista. Rajavartiolaitoksen tehtäviä ollaan laajentamassa nykyistä enemmän rikostorjuntaan, poliisitehtäviin ja luonnon- ja ympäristönsuojeluasioiden valvontaan. Hallituksen esitys rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksesta oli lausunnoilla Lainsäädännön uudistaminen on käsittelyssä ja tavoite on, että lait tulisivat voimaan Lakiesityksessä ehdotettuja tehtäviä rajavartiolaitos on määritellyt yhdessä poliisin ja tullin kanssa. Lakimuutokset tuovat muutospaineita myös alan koulutukseen. Rajavartiolaitoksella oli vuoden 2004 lopussa henkilöstöä Lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia henkilöstömäärään ei ole tarkasti arvioitu. Rajavartiolaitoksessa työskenteli viime vuonna suunnittelu-, koulutus- ja johtotehtävissä 196 upseeria, 587 opintoupseeria ja 60 erikoisupseeria. 35 Heidän palveluspaikkojaan ovat esikunnat, rajaja merivartioalueiden johtopaikat, huoltokeskukset, vartioasemat, vartiolaivat, ilmaalusten tukikohdat, koulu ja rajajääkärikomppaniat. Rajaupseerien sotilasarvot ovat yliluutnantista kenraaliluutnanttiin. Opistoupseerit palvelevat arvoissa vänrikistä kapteeniin. 5.2 Päällystön koulutus Rajavartiomiehen toimivaltuudet saavuttaa nykyisin kuuden kuukauden opiskelulla. Lakiuudistuksen yhteydessä koulutusta aiotaan muuttaa niin, että toimivaltaiseksi rajavartiomieheksi valmistuisi vuoden peruskoulutuksella. 36 Rajavartiolaitoksen upseerit koulutetaan Puolustusvoimien päällystön koulutusjärjestelmässä, joka on korvannut aiemmin erillään olleet upseeri- ja opistoupseerikoulutuk- 33 Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Sisäasiainministeriön rajavartiolaitoksen esikunta. Muistio SM001:00/2005 Asettamispäätös , 1-2 ja Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Sisäasiainministeriön rajavartiolaitoksen esikunta. Muistio SM001:00/2005 Asettamispäätös , 7.

21 21 set. Koulutuksen järjestää Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingin Santahaminassa. Maanpuolustuskorkeakoulun perusopiskelijasta käytetään nimitystä kadetti. Rajavartiolaitoksen kadetteja koulutetaan linjasta riippuen Maasotakoulussa Lappeenrannassa, Merisotakoulussa Suomenlinnassa Helsingissä, Ilmasotakoulussa Kauhavalla tai Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa Helsingissä. Rajavartiolaitokseen tulevat upseerit saavat opiskeluissaan myös lisää rajavartiokoulutusta, jota annetaan raja- ja merivartiokoulussa Espoossa ja Imatralla. Maanpuolustuskorkeakoulun upseerin koulutusohjelmassa voi suorittaa upseerin ylemmän tai alemman tutkinnon. Alempi tutkinto on sotatieteiden kandidaatin, ylempi sotatieteiden maisterin tutkinto. Ylemmän tutkinnon jälkeen jatkokoulutusohjelmassa voi väitellä sotatieteiden tohtoriksi. Sotatieteiden kandidaatin opintojen laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa (180 opintopistettä) ja maisterin vähintään 160 opintoviikkoa (240 op). Koulutusohjelma antaa kelpoisuuden toimia Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen yksiköiden päällystö- ja päällikkötehtävissä ja/tai tehdä sotatieteellistä tutkimusta. 37 Täydennyskoulutusosasto järjestää suppeiden opintokokonaisuuksien täydennyskoulutusta ja ammatillisesti pätevöittäviä koulutusohjelmia eli PD-ohjelmia sekä täydennyskoulutusta, jossa upseerit voivat täydentää aiempia tutkintojaan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Jatkotutkinto-osaston upseerien koulutusjärjestelmän jatkotutkinnot ovat ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä opintoja, jotka johtavat yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin tutkintoihin. Yleisesikuntaupseerin tutkinto muodostuu esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista. Sotatieteiden tohtorin tutkintoon johtaa tieteellinen jatkokoulutusohjelma, 38 jossa voi suorittaa sotatieteiden tohtorin tutkinnon neljässä aineessa: sotahistoriassa, operaatiotaidossa ja taktiikassa, sotilaspedagogiikassa tai strategiassa. 37 Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-opas , 6, 7-9 ja Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-opas ,

22 Rajavartioston päällystön työmarkkinatilanne Maanpuolustuskorkeakoulun kurssien ja koulutusvaiheen suorittaminen tutkintoon asti antaa jokaiselle pysyvän virkasuhteen ja työpaikan. Rajavartiolaitoksella on pääsykokeiden perusteella suoritettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijavalinnoissa henkilöstötarpeensa mukainen kiintiö, jonka mukaan oppilaat valitaan. Rajavartiolaitokseen ei kouluteta määräaikaisia upseereita, vaan kaikki valmistuvat vakinaisiin virkoihin. 5.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta rajavartiolaitoksella Rajavartiolaitoksen henkilöstön virkaurakursseja perus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmissa vuonna 2004 järjestettiin käynnissä olevat kadettikurssit mukaan lukien Kadettikurssilla opiskeli 64 kadettia, joista neljä on maisteriksi opintojaan täydentäviä opistoupseereita. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksella oli sotatieteiden maisterin tutkintoon 9 paikkaa, joista maavoimalinjan rajavartiolinjalle kolme ja viestilinjalle yksi, merivoimalinjan merivartiolinjalle kolme ja ilmavoimalinjan rajavartiolaitoksen ohjaajalinjalle kaksi. Kandidaattiopintopaikkoja rajavartiolaitokselle oli 10, joista seitsemän maavoimalinjan rajavartiolinjalle, merivoimalinjan merivartiolinjalle kaksi ja koneopintosuuntaan yksi. 40 Sotatieteiden tohtoriksi opiskelemaan kelpoisuusvaatimuksena on yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaminen. Tohtoriohjelman opiskelijat valitsee tutkimusjohtaja yhdessä tutkimusneuvoston kanssa. Ohjelmassa on tällä hetkellä 13 upseeria. Nykymuotoisen upseerien koulutusjärjestelmän vuoksi opistoupseerien määrä rajavartiolaitoksen palveluksessa vähenee luonnollisen poistuman kautta ja vuodesta 2005 alkaen henkilöstörakenteessa alkaa näkyä sotatieteiden maistereita ja kandidaatteja. 41 Raja- ja merivartijoiden koulutustaso on tällä hetkellä pääosin keskiastetta. 5,6 prosenttia on saanut korkeakoulutuksen. Myös rajavartiolaitoksen siviilihenkilöstössä korkeakoulutettujen osuus on kasvanut. Koko rajavartiolaitoksen henkilöstöstä ylempi korkea- 39 Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, Tule upseeriksi rajavartiostoon! -esittelysivu internet-osoitteessa Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, 37.

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 73. Laki

SISÄLLYS. N:o 73. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2008 N:o 73 78 SISÄLLYS N:o Sivu 73 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 282

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 282 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 N:o 282 286 SISÄLLYS N:o Sivu 282 Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta... 971 283 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 12.2.2016 poliisi (ylempi AMK) -koulutuksen valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07 uhka- ja väkivaltatilanteet HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN 1. Omat kokemukset aiheesta, keskustelut, julkisuus, jne. 2. Pelastusopisto ja Savon

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION VIRKAEHTOSOPI- MUSASETUKSEN 10 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot