TURVALLISUUSALAN KOULUTUKSEN TARVE JA TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET. Asta Tenhunen & Reijo Tolppi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVALLISUUSALAN KOULUTUKSEN TARVE JA TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET. Asta Tenhunen & Reijo Tolppi"

Transkriptio

1 TURVALLISUUSALAN KOULUTUKSEN TARVE JA TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET Asta Tenhunen & Reijo Tolppi

2 ISBN (pdf) Pelastusopiston tutkimusraportti 1/2005

3 PELASTUSOPISTO Tekijä Asta Tenhunen & Reijo Tolppi Työn nimi Turvallisuusalan koulutuksen tarve ja toteuttamismahdollisuudet Työn laji Päiväys Sivumäärä Tutkimusraportti Tiivistelmä Koulutus ja tukimustarve: 3 Tehdyn selvityksen perusteella turvallisuusalalle tarvittaisiin vuosittain 16 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on suurin tarve pelastusalalla, hätäkeskuksissa sekä siviilikriisinhallinta-tehtävissä. Poliisin ja rajavartioston koulutus on tällä hetkellä määrällisesti riittävää. Yksityisellä turvallisuusalalla on monipuolista tarjontaa olemassa jo nyt, ja on todennäköistä, että jo lähitulevaisuudessa tarjonta tulee vielä nykyisestäkin laajenemaan. Turvallisuusalan tutkimuksessa suurin kehittämisterve on pelastusalan, hätäkeskuslaitoksen sekä siviilinkriisinhallinnan tutkimuksessa. Tarvittavat toimenpiteet koulutuksen aloittamiseksi Kuopiossa: Koulutustarve huomioiden turvallisuusalan ylempi korkeakoulutus olisi tarkoituksenmukaista aloittaa 120 opintopisteen laajuisella maisteriohjelmalla, johon otettaisiin sisään opiskelijaa joka toinen vuosi. Arvio koulutustarpeesta on lähes kaksinkertainen, joten ohjelmaan valittavien opiskelijoiden voi olettaa työllistyvän turvallisuusalalle koulutusta vastaaviin tehtäviin. Koulutusohjelman aloittaminen edellyttää minimissään kolme opetusvirkaa, ja ohjelman vuosittaiset kustannukset tulisivat olemaan arviolta euroa. Kuopion yliopistossa mahdollisia sijoituspaikkoja turvallisuusalan maisteriohjelmalle olisivat joko terveyshallinnon ja -talouden laitos tai vaihtoehtoisesti kauppatieteiden laitoksen yhteiskuntatieteellinen koulutusohjelma, joissa molemmissa opetetaan ja tutkitaan johtamista. Mikäli Kuopion yliopistossa alkaa teknillinen opetus, sopisi tämä toimintaympäristö hyvin myös turvallisuusalan maisteriohjelman sijoituspaikaksi.ämän päättötyön aiheena oli tutkia päiväkodin paloturvallisuutta ja sille asetettavia vaatimuksia. Avainsanat Turvallisuusala, korkeakoulutus Luottamuksellisuus julkinen

4 4 ALKUSANAT Tämä työ lähti liikkeelle valtiosihteeri Kari Salmen Kuopion vierailun yhteydessä maaliskuussa Vierailun yhteydessä Salmi pyysi isäntänä toimineelta Kuopion kaupungilta selvitystä turvallisuusalan tutkimuksen ja koulutuksen järjestelyistä Suomessa. Selvityksen tekeminen uskottiin allekirjoittaneille. Työt aloitimme huhtikuussa 2005 ja käsikirjoitus valmistui aikataulussaan toukokuun loppuun mennessä. Alkuperäisen selvitystyön lisäksi päädyimme kartoittamaan Kuopion mahdollisuuksia toimia yliopistotasoisen turvallisuusalan koulutus ja tutkimusyksikön kotipaikkana. Nopean aikataulun mahdollisti Savonia -ammattikorkeakoulun hallinnoima turvallisuustekniikka hanke, jonka myöntämällä rahoituksella saatoimme muutamaksi viikoksi irroittautua päätoimistamme. Erityiset kiitokset haluamme esittää turvallisuustekniikkahankkeen vastaavana toimivalle yliopettaja Osmo Miinalaiselle, joka ensi metreistä maaliin saakka luotsasi työn tekijät matkan varrella esiinnousseiden hallinnollisten karikoiden ohitse. Koska kyse oli viime kädessä Euroopan Unionin rahoittamasta hankkeesta, ei hyvän organisaattorin merkitystä yksinkertaisesti voi yliarvioida. Käsikirjoituksen valmistumisen ja näiden alkusanojen kirjoittamisen välillä asiassa on ehtinyt tapahtua jo useampiakin yllättäviä käänteitä. Jäämme suurella mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja toivomme, että tekemästämme työstä on hyötyä asian jatkovalmistelijoille. Kuopiossa Asta Tenhunen Reijo Tolppi

5 5 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITE 7 2 PELASTUSTOIMI Pelastustoimi Suomessa Päällystön koulutus Pelastusalan päällystön työmarkkinatilanne Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta pelastusalalla 10 3 POLIISITOIMI Poliisi Suomessa Päällystön koulutus Poliisitoimen päällystön työmarkkinatilanne Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta poliisitoimessa 15 4 HÄTÄKESKUSLAITOS Hätäkeskustoiminta Suomessa Päällystön koulutus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työmarkkinat Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta hätäkeskuksissa 18 5 RAJAVARTIOLAITOS Rajavartiolaitos Suomessa Päällystön koulutus Rajavartioston päällystön työmarkkinatilanne Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta rajavartiolaitoksella 22 6 SIVIILIKRIISINHALLINTA 24

6 6 6.1 Siviilikriisinhallinta Suomessa Alan koulutus Siviilikriisinhallinnan työntekijätarve Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon tarpeesta siviilikriisinhallinnan alalla 26 7 YKSITYISET TURVALLISUUSPALVELUT Yksityiset turvallisuuspalvelut Suomessa Yksityiset turvallisuuspalvelujen johtotehtäviin tähtäävät korkeakoulututkinnot Yliopistotasoinen koulutus Ammattikorkeakoulutasoinen koulutus Arvio yksityisen turvallisuusalan koulutustarpeesta 29 8 TURVALLISUUSALAN TUTKIMUSTARVE 31 9 YLIOPISTOTASOISEN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISMAHDOLLI- SUUDET Koulutusmalli Kuopion yliopiston turvallisuusalaa sivuava tarjonta Turvallisuusalan maisteriohjelman edellyttämät resurssit 39 KIRJALLISET LÄHTEET 41 LÄHTEINÄ KÄYTETYT INTERNETSIVUSTOT 43

7 7 1 TYÖN TAVOITE Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa turvallisuusalan koulutustarjonta Suomessa keskittyen sisäasiainministeriön alaiseen turvallisuushallintoon 1 sekä yksityisen sektorin tehtäviin tähtäävään koulutukseen kartoittaa edellä määriteltyjen alojen työvoimankysyntää tehdä selvitys tarvittavista toimenpiteistä yliopistotasoisen turvallisuusalan koulutuksen ja tutkimuksen toteuttamiseksi Kuopiossa. Selvitys on osa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa turvallisuustekniikkahanketta, joka käynnistyi ja jatkuu asti. Tämän selvityksen pelastustoimen ja yksityisen turvallisuusalan osioista vastaa HTT Reijo Tolppi ja muista osioista YTM Asta Tenhunen. Tekijöiden yhteinen arvio turvallisuusalan yliopistotasoisen koulutuksen toteuttamismahdollisuuksista Kuopiossa on koottu lukuun 9. 1 Tässä pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuslaitoksen, rajavartioston ja siviilikriisihallinnon tehtäviin tähtäävä koulutus.

8 8 2 PELASTUSTOIMI 2.1 Pelastustoimi Suomessa Vuoden 2004 alussa voimaantulleella pelastuslailla 2 aikaisempi yksittäisiin kuntiin perustunut järjestelmä muuttui alueelliseksi pelastustoimeksi. Laissa mannersuomi jaetaan 22 alueeseen: Kaavio 1: Pelastustoimen alueet Jokaisella alueella toimii oma pelastuslaitos, jonka hallintomallista ja kustannustenjaosta alueen kunnat päättävät. Laitoksen henkilöstö on joko päätoimista tai sivutoimista. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään kuuluvat kiinteänä osana vapaaehtoiset palokunnat. 2 Pelastuslaki 468 / 2003.

9 9 Syksyllä 2004 tehdyn selvityksen 3 mukaan pelastuslaitosten päätoimisen operatiivisen henkilöstön kokonaismäärä oli Tehtävien mukaan henkilöstö jakautui kaaviosta 2 ilmenevällä tavalla: Miehistö Alipäällystö Päällystö 0 Kaavio 2: Pelastuslaitosten operatiivinen henkilöstö tehtäväryhmittäin Erityisesti päällystöviranhaltijoita toimii runsaasti myös muissa kuin operatiivisissa tehtävissä. Kaiken kaikkiaan päällystöviranhaltijoita on runsaat Päällystön koulutus Aina 1960-luvulta 1990-luvun loppuun palopäällystön koulutusjärjestelmä pysyi varsin samankaltaisena. Koulutusaika piteni vähän kerrassaan puolesta vuodesta 1,5 vuoteen, mutta lähtökohtaisesti pelastusalan opetus säilyi omana sisäasianministeriön hallinnoimana saarekkeena, jolla ei ollut selvää yhteyttä muuhun ammatilliseen koulutukseen. 5 Perusteellinen muutos palopäällystön koulutuksessa tapahtui keväällä 2001, jolloin alkoi silloisen Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun 6 tekniikan ja liikenteen alaan kuuluva 3 Lopmeri, Olli: Aluekyselyn analyysi, Sisäasiainministeriön muistio päivätty Kahlos, Mirva: Ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen määrä kehitystarpeen taustalla vaikuttavat tekijät. Sisäasiainministeriön sisäinen selvitys, Tolppi 2001, Nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulu.

10 10 palopäällystön koulutusohjelma. Kyseessä on normaali 160 opintoviikon (240 opintopisteen) teknisen alan ammattikorkeakoulututkinto. 7 Palopäällystön koulutusohjelmassa on mahdollista opiskella ensinnäkin nuorisoryhmässä, johon voi hakeutua kuka tahansa yhteishaussa ammattikorkeakoulukelpoinen hakija. Vuonna 2005 nuorten koulutukseen otetaan 30 opiskelijaa. Päällystötutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen voivat hakeutua pelastusalan päällystötehtävissä toimivat. Tähän koulutukseen otetaan vuonna 2005 yhteensä 20 uutta opiskelijaa. 8 Vuoden 2004 loppuun menneessä palopäällystön koulutusohjelmasta on valmistunut yhteensä 34 insinööri (AMK) -tutkinnon suorittanutta. 9 Jatkossa valmistuvien määrä nousee vuositasolla runsaaseen 30:een. 2.3 Pelastusalan päällystön työmarkkinatilanne Tällä hetkellä palopäällystöstä on työmarkkinoilla selvästi pulaa. Työvoimatoimistosta saatujen tietojen mukaan helmikuun lopussa 2005 oli työministeriön tietokannassa yhteensä kuusi palopäällystön kelpoisuuden omaavaa työnhakijaa 10. Samaan aikaan avoimia päällystövirkoja oli moninkertaisesti enemmän Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta pelastusalalla Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on pelastusalalla vain muutamia. Tehtäviä, joissa ylemmän korkeakoulututkinnon antamat valmiudet olisivat tarpeen, löytyy alalta taulukossa 1 esitetyllä tavalla. 7 Pelastusopisto: Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus, koulutusohjelma , 8. 8 Edellä mainittu teos, Pelastusopiston toimintakertomus 2004, Tuukka Pasanen (puh ), Työministeriö. Tieto puhelimitse Tarkkoja tietoja avoimien virkojen yhteismäärästä ei ole käytettävissä.

11 11 Taulukko 1: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä pelastusalalla Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon Huomioita suorittaneiden tarve Pelastuslaitokset x pelastusjohtajat ja suorat alaiset Lääninhallitukset 25 Lääninvalmiusjohtajat ja tarkastajakunta Sisäasiainministeriö 10 Lähtökohtana pelastustoimintayksikön virkojen määrä Pelastusopisto 24 Rehtorit, yliopettajat, yleisaineiden opettajat ja osa hallintotehtävistä Alan järjestöt 15 SPEK:n pelastustoimen tehtävissä toimivat ja muiden järjestöjen ylin johto YHTEENSÄ 184 Pelastuslaitosten osalta laskelmassa on huomioitu 22 alueen pelastusjohtajat ja heidän suorat alaisensa. Suorien alaisten määräksi on laskelmassa arvioitu keskimäärin neljä / alue. Lääninhallitusten osalta laskelmassa ovat lääninvalmiusjohtajat ja heidän alaisensa tarkastajat. Sisäasiainministeriön luku perustuu pelastus- ja onnettomuuksien ehkäisyn yksiköiden nykyiseen virkarakenteeseen. Alan järjestöistä merkittävin työllistäjä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, jonka lisäksi luvussa on mukana muiden järjestöjen ylin johto. Jos työuraa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen arvioidaan olevan 30 vuotta jäljellä, on pelastusalan laskennallinen tarve ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kuusi 12 henkilöä / vuosi :30=6,1

12 12 3 POLIISITOIMI 3.1 Poliisi Suomessa Poliisin organisaatio Suomessa on kolmeportainen. Ylijohtona toimii sisäasiainministeriön poliisiosasto, jonka alaisuudessa ovat poliisin lääninjohdot, valtakunnalliset yksiköt, poliisioppilaitokset, Poliisin tietohallintokeskus, Poliisin tekniikkakeskus sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitos. Muualla maassa paikallispoliisitoiminta on hallinnollisesti sijoitettu kihlakuntiin, joiden poliisilaitokset toimivat lääninhallitusten alaisuudessa. Suomessa on 90 poliisilaitosta, joilla on noin 280 palvelutoimistoa. Laitosta johtaa poliisipäällikkö. Suomessa on vireillä kihlakuntauudistus 13, jossa kihlakuntien ja poliisilaitosten linkitystä toisiinsa arvioidaan uudelleen. Arvio nykymallin toimivuudesta ja jatkosta tehdään v mennessä. Poliisissa työskentelee noin henkilöä, joista vuonna 2003 poliisimiehiä oli Muu henkilöstö koostuu pääasiassa lupapalveluhenkilöstöstä, vartijoista ja eri asiantuntijoista. Poliisimiehistä suurin osa työskentelee paikallispoliisissa, jossa tehtävät on jaoteltu miehistö-, alipäällystö-, päällystö- ja päällikkötason tehtäviin. Poliisi pyrkii sisäasiainministeriön linjauksen mukaisesti pitämään poliisimäärän vuoden 2002 tasossa, jossa on viime vuodet pysytty. Vuonna 2002 poliisin päällikkötason tehtävissä työskenteli 144 henkilöä, päällystössä 627, alipäällystössä 2 444, miehistössä ja opiskelijana Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista , Osa 2, 4-6, 12 13, Poliisin internet-sivut linkki: Henkilöstö ja Poliisin henkilöstötilinpäätös 2002 Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisusarja 7/ Poliisin henkilöstötilinpäätös 2002 Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisusarja 7/2003, 8.

13 Miehistö Alipäällystö Päällystö Päälliköt Kaavio 3: Poliisin henkilöstö tehtäväryhmittäin. 3.2 Päällystön koulutus Poliisikoulutusta annetaan sisäasiainministeriön alaisissa poliisioppilaitoksissa: Poliisikoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Poliisiammattikorkeakoulu siirretään Espoosta Poliisikoulun yhteyteen Tampereelle viimeistään Poliisin koulutus- ja tutkimustoimintaa johtaa sisäasiainministeriön poliisiosasto. 17 Poliisikoulutuksesta annetun asetuksen mukaan Poliisikoulu vastaa poliisin perustutkinto- ja alipäällystökoulutuksesta ja antaa ammatillista erikoistumis- ja kouluttajakoulutusta. Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa poliisin korkea-asteen koulutus- ja tutkimustoimintaa. Oppilaitos vastaa päällystön virkatutkintokoulutuksesta. Poliisipäällystön virkatutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Poliisiammattikorkeakoulu järjestää ammattikorkeakouluopintojen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja vastaa poliisin johtamiskoulutuksesta. Oppilaitoksen tehtäväksi on määritelty myös esimiesten jatkokoulutuksesta huolehtiminen yhteistyöyliopistojen kanssa. Poliisipäällystön ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan vähintään 120 opintoviikkoa (180 opintopistettä). Sisäasiainministeriön poliisiosaston tekemän 16 Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu yhdistyivät yhdeksi oppilaitokseksi. SM tiedote Asetus poliisikoulutuksesta /1272.

14 14 päätöksen mukaan tutkinto on toteutettu vuoden 2004 valinnasta (poliisipäällystötutkinto 9) alkaen kaksiosaisena. Opiskelijat saavat 1,5 vuoden opiskelulla kelpoisuustodistuksen päällystön virkatutkinnosta. Tutkinto antaa kelpoisuuden komisariovirkaan. Amk-tutkinnon lopun voi suorittaa päällystötyön ohessa opiskellen henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. 18 Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi voidaan ottaa opiskelija, jolla on poliisin perus- tai alipäällystötutkinto ja poliisimiesuraa vähintään kolme vuotta, tai alipäällystö- tai päällystövirassa oleva korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on koulun arvion mukaan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. Nykymuotoisen päällystötutkinnon suorittanut voi hakea alan yhteistyöyliopistoihin suorittamaan ylemmän korkeakoulututkinnon 40 opintoviikon (60 opintopisteen) syventävillä opinnoilla. Maisteriopinnoissa voi opiskella turvallisuushallintoa Tampereen yliopistossa hallintotieteiden maisteriksi tai kriminologiaa ja oikeussosiologiaa Turun yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi. 3.3 Poliisitoimen päällystön työmarkkinatilanne Poliisi ohjaa alalle koulutettavien määrää tarpeidensa mukaan. Poliisin ylijohto tekee tulossopimukset yksiköiden kanssa, jotka ovat suoraan sen alaisuudessa eli lääninjohdot, valtakunnalliset yksiköt, oppilaitokset, Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Poliisin tekniikkakeskus ja Poliisin tietohallintokeskus. Yksiköt tekevät sopimukset alaistensa poliisilaitosten ja alueellisten yksiköiden kanssa. 19 Tulossopimuksia tarkistetaan joka toinen vuosi ja niillä ohjataan myös opiskelijoiden sisäänottomääriä yksiköiden toimintasuunnitelmia ja henkilöstötarvetta vastaavaksi. Sisäasiainministeriön linjauksen mukaan poliisien määrä pyritään pitämään vuoden 2002 tasolla, minkä vuoksi opiskelijoiden määrää on lisätty vuodesta 2004, jotta poliisimiesten eläkepoistuma saadaan täytettyä. 20 Päällikkötason virkoihin on korkeakoulutettuja hakijoita riittänyt enemmän kuin on avoimia virkoja, sillä myös oikeustieteellinen korkeakoulutus antaa koulutuskelpoisuuden päällikkötason tehtäviin. 18 linkit: Poliisikoulutus, Poliisipäällystön tutkinto Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma , Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelma , 47.

15 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta poliisitoimessa Poliisimiesten keski-ikä on noussut viime vuosina. Poliisiopiskelijoiden määrää on lisätty, jotta eläke- ja muu poistuma 21 saadaan korvattua. Henkilöstön vaihtuvuus on lähivuosina suurta myös päällystö- ja päällikkötasolla, mihin Poliisiammattikorkeakoulu on varautunut. Koulutuksen sisältötarpeista poliisin ylijohto on linjannut, että johtamisen koulutuksessa pääkehittämisalueita ovat päivittäisjohtaminen rikostorjunnassa sekä kenttäjohtaminen ja operatiivinen johtaminen erityistilanteissa. Poliisi painottaa myös laillisuusvalvonnan ja ammattietiikan koulutusta. Painotukset näkyvät yhteistyöyliopistojen valinnassa. Alalla on myös päällystöä, joilla on aiemmin virkaan riittänyt vanhamuotoinen virkatutkinto. He voivat hakea Poliisiammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoaan niin, että se vastaa nykyistä poliisipäällystön tutkintoa. Täydennysopinnot suoritetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan, ja tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden maisteriopintoihin. Paikallispoliisin päällystön ja päälliköiden lisäksi alan korkeakoulutusta tarvitsevat valtakunnallisten yksiköiden henkilöstö, läänin poliisijohto sekä poliisin ylijohto. Monissa päällikkötason tehtävissä edellytetään oikeustieteellistä koulutusta, jota on saatavilla Suomessa tarvetta vastaavasti. 21 Poliisin koulutusstrategi. Sisäasiainminiteriön poliisiosaston julkaisu 19/2001. Liite 1 Poliisin henkilöstökoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja vuoteen 2010, 4.

16 16 Taulukko 2: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä poliisitoimessa Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarve Huomioita Poliisilaitokset 144 poliisipäälliköt ja apulaispoliisipäälliköt Sisäasiainministeriö 15 poliisiosaston johtoa Lääninhallitukset 15 lääninyksiköiden johto Valtakunnallisten erillisyksiköiden johto Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu YHTEENSÄ päälliköt ja apulaispäälliköt 20 rehtorit ja osa opettajakunnasta Tarkkaa tietoa kaikkien poliisihallinnossa ja erikoisyksiköiden johto- tai asiantuntijatehtävissä tällä hetkellä työskentelevien taustakoulutuksesta ei ole, mutta esimerkiksi poliisioppilaitosten virkoihin vaatimuksena on jo nyt vähintään ylempi korkeakoulututkinto. 22 Poikkeuksen tekevät opettajavirat, joissa edellytetään poliisipäällystötutkintoa ja pitkää työkokemusta. Vireillä oleva kihlakuntauudistus 23 voi muuttaa päällikkötason työntekijöiden tarvetta. Paikallispoliisissa päällikkötehtävät voivat vähentyä. Toisaalta poliisin valtakunnan johdossa, erikoisyksiköissä ja tutkimustehtävissä tarvittavien korkeakoulutettujen tarve on kasvussa. Turun yliopiston oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelmassa on varattu vuosittain enintään 15 paikkaa poliisipäällystön tutkinnon suorittaneille. 24 Myös Tampereen yliopiston turvallisuushallinnon opiskelijavalinnassa on paikat noin 15 poliisille, jotka ovat suorittaneet päällystön uusimuotoisen virkatutkinnon. 25 Sisäasiainministeriö on asettanut joulukuussa 2004 poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmän, joka jättää poliisin koulutusrakenteesta kokonaisuutena ehdotuksensa ministeriölle mennessä. 26 Tällä hetkellä poliisin koulutustarjonta riittää kysyntään määrällisesti. Työryhmä ottaa kantaa asiaan tänä vuonna. 22 Asetus poliisikoulutuksesta / Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista , Osa 2, 4-6, 12 13, Turun yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Opinto-opas , Poliisikoulutuksen kehittämistyöryhmä. Asettamispäätös SM098:00/004. Sisäasiainministeriön poliisiosasto, poliisitoimintayksikkö

17 17 4 HÄTÄKESKUSLAITOS 4.1 Hätäkeskustoiminta Suomessa Suomessa on toteutettu vuodesta 2001 valtakunnallista hätäkeskusuudistusta, jossa Suomeen perustettiin uusi viranomainen, hätäkeskuslaitos. Hätäkeskuslaitoksen alaisena toimii vuoteen 2006 mennessä 15 alueellista hätäkeskusta, joihin on yhdistetty aiemmat kunnalliset hätäkeskukset (pelastustoimi ja terveys- ja sosiaalitoimi) sekä poliisin hälytyskeskukset. 27 Vuonna 2003 hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli 343 henkilötyövuotta ja vuonna 2004 määrä oli 436 henkilötyövuotta 28. Vuoden 2006 alussa laitoksen henkilömäärä on noin 750, josta päivystyshenkilöstöä on noin 600. Yhden hätäkeskuksen henkilömäärä vaihtelee 30:stä 100:aan alueen koon mukaan. Hallinnollisessa hätäkeskusyksikössä Porissa työskentelee vuonna 2006 noin 20 henkilöä. 29 Hätäkeskuslaitoksessa tosin on aloitettu selvitys nykyisten hätäkeskusten toimintojen mahdollisesta yhdistämisestä. 30 Yhteistoimintojen lisääminen voi vähentää alueellisten hätäkeskusten henkilöstömäärää suunnitellusta. 4.2 Päällystön koulutus Hätäkeskuslaitokseen kuuluu hallinnollinen hätäkeskusyksikkö, joka sijaitsee Porissa. Yksikössä työskentelee tällä hetkellä 19 henkilöä asiantuntijatehtävissä. Hätäkeskusyksikön tehtävä on johtaa, ohjata, valvoa ja kehittää kaikkien 15 hätäkeskusten toimintaa. Yksikköä johtaa hätäkeskuslaitoksen johtaja. 31 Lisäksi jokaisella alueellisella hätäkeskuksella on hätäkeskuksen johtaja, viestipäällikkö, toimiala-asiantuntijoita ja vuoromestareita. He muodostavat keskusten päällystön ja alipäällystön. Alan päällystö- ja päällikkötason tehtäviin ei ole tällä hetkellä tutkintoon johtavaa koulutusta eikä yksiselitteisiä koulutusvaatimuksia. Nykyisissä viroissa olevien taustaopinnot ja työkokemus ovat erilaisia ja pohjautuvat hätäkeskusten yhteistyöviranomaisten - pääosin poliisin, pelastus- ja terveystointen - koulutusjärjestelmiin. 27 Hätäkeskuslaitos toimintakertomus 2003, 4-7 ja Hätäkeskuslaitos toimintakertomus Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut linkki: Hätäkeskuslaitos, ja Hätäkeskuslaitos toimintakertomus 2003, Vuoden 2005 alussa alkoi Itä-Suomen hätäkeskusten kehittämisprojekti. 31 Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut linkki: Hätäkeskuslaitos - Hätäkeskusyksikkö

18 18 Vuoromestareita on koulutettu kurssimuotoisesti Pelastusopiston organisoimassa koulutuksessa yhdessä Poliisikoulun ja hätäkeskuslaitoksen kanssa. Varsinaista vuoromestarin tutkintoa ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi olemassa. 4.3 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työmarkkinat Hätäkeskuspäivystäjistä on valtakunnallisesti - etenkin Etelä-Suomessa - pulaa. Päivystäjissä pulaa on erityisesti poliisitaustaisista työntekijöistä. Vuoromestareita, toimialaasiantuntijoita ja päällikkötason työntekijöitä on löytynyt hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisista eri koulutus- ja työtaustoilla niin, että virat on täytetty joko vakituisesti tai väliaikaisesti. Vaikka hätäkeskuslaitos on uusi viranomainen, vaihtuvuutta on ollut jo johtotehtävissä eläkkeelle jäämisten tai työpaikan vaihtojen vuoksi. Toukokuussa avoinna oli 15 vakituista ja 13 määräaikaista päivystäjän virkaa sekä yksi vuoromestarin ja yksi järjestelmäasiantuntijan virka. 32 Hätäkeskusten tai hätäkeskusyksikön päällikkövirkoja ei ollut haussa, mutta osa viroista on täytetty tällä hetkellä väliaikaisesti vain kesäkuun loppuun saakka. 4.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta hätäkeskuksissa Hätäkeskuslaitoksen esimiehille ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville ei ole tällä hetkellä yhdenmukaista vaadittavaa tai suositeltavaa ylempää korkeakoulutusta, vaikka korkeakoulutuksen antamat valmiudet olisivat työssä tarpeen. Varsinkin hätäkeskusyksikössä tehtävät ovat hallintoa, hätäkeskusten valvontaa, tulosohjausta ja kehittämistä ja edellyttävät valtakunnallista työn organisointia sekä myös kansainvälisten yhteistyötä. Ylempää korkeakoulututkintoa voisi muiden alojen vastaaviin tehtäviin verrattuna edellyttää hätäkeskusyksikön työntekijöiltä (15-20 henkilöä) sekä alueellisten hätäkeskusten johtohenkilöiltä (johtaja, viestipäällikkö, toimiala-asiantuntijat eli noin 4 henkilöä/keskus). Mahdollisesti tulevaisuudessa myös vuoromestareilta edellytetään nykyistä laajempaa koulutusta (20-80 henkilöä). 32 Hätäkeskuslaitoksen internet-sivut Avoimet työpaikat

19 19 Taulukko 3: Arvio ylempää korkeakoulututkintoa vaativista tehtävistä hätäkeskuslaitoksessa Työnantaja Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanei- Huomioita den tarve Hätäkeskusyksikkö 20 johto ja asiantuntijatehtävät Hätäkeskukset johtajaa + suorat alaiset: viestipäälliköt ja toimialaasiantuntijat Hätäkeskukset 20 osa vuoromestareista (joilla toimiala-asiantuntija- tai muita erikoisasiantuntijatehtäviä) YHTEENSÄ 100

20 20 5 RAJAVARTIOLAITOS 5.1 Rajavartiolaitos Suomessa Rajavartiolaitokselle kuuluu päävastuu henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnasta sekä henkilöliikenteen rajatarkastuksista. Rajavartiolaitoksen tehtäviä ollaan laajentamassa nykyistä enemmän rikostorjuntaan, poliisitehtäviin ja luonnon- ja ympäristönsuojeluasioiden valvontaan. Hallituksen esitys rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksesta oli lausunnoilla Lainsäädännön uudistaminen on käsittelyssä ja tavoite on, että lait tulisivat voimaan Lakiesityksessä ehdotettuja tehtäviä rajavartiolaitos on määritellyt yhdessä poliisin ja tullin kanssa. Lakimuutokset tuovat muutospaineita myös alan koulutukseen. Rajavartiolaitoksella oli vuoden 2004 lopussa henkilöstöä Lakiuudistuksen mahdollisia vaikutuksia henkilöstömäärään ei ole tarkasti arvioitu. Rajavartiolaitoksessa työskenteli viime vuonna suunnittelu-, koulutus- ja johtotehtävissä 196 upseeria, 587 opintoupseeria ja 60 erikoisupseeria. 35 Heidän palveluspaikkojaan ovat esikunnat, rajaja merivartioalueiden johtopaikat, huoltokeskukset, vartioasemat, vartiolaivat, ilmaalusten tukikohdat, koulu ja rajajääkärikomppaniat. Rajaupseerien sotilasarvot ovat yliluutnantista kenraaliluutnanttiin. Opistoupseerit palvelevat arvoissa vänrikistä kapteeniin. 5.2 Päällystön koulutus Rajavartiomiehen toimivaltuudet saavuttaa nykyisin kuuden kuukauden opiskelulla. Lakiuudistuksen yhteydessä koulutusta aiotaan muuttaa niin, että toimivaltaiseksi rajavartiomieheksi valmistuisi vuoden peruskoulutuksella. 36 Rajavartiolaitoksen upseerit koulutetaan Puolustusvoimien päällystön koulutusjärjestelmässä, joka on korvannut aiemmin erillään olleet upseeri- ja opistoupseerikoulutuk- 33 Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Sisäasiainministeriön rajavartiolaitoksen esikunta. Muistio SM001:00/2005 Asettamispäätös , 1-2 ja Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Sisäasiainministeriön rajavartiolaitoksen esikunta. Muistio SM001:00/2005 Asettamispäätös , 7.

21 21 set. Koulutuksen järjestää Maanpuolustuskorkeakoulu Helsingin Santahaminassa. Maanpuolustuskorkeakoulun perusopiskelijasta käytetään nimitystä kadetti. Rajavartiolaitoksen kadetteja koulutetaan linjasta riippuen Maasotakoulussa Lappeenrannassa, Merisotakoulussa Suomenlinnassa Helsingissä, Ilmasotakoulussa Kauhavalla tai Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa Helsingissä. Rajavartiolaitokseen tulevat upseerit saavat opiskeluissaan myös lisää rajavartiokoulutusta, jota annetaan raja- ja merivartiokoulussa Espoossa ja Imatralla. Maanpuolustuskorkeakoulun upseerin koulutusohjelmassa voi suorittaa upseerin ylemmän tai alemman tutkinnon. Alempi tutkinto on sotatieteiden kandidaatin, ylempi sotatieteiden maisterin tutkinto. Ylemmän tutkinnon jälkeen jatkokoulutusohjelmassa voi väitellä sotatieteiden tohtoriksi. Sotatieteiden kandidaatin opintojen laajuus on vähintään 120 opintoviikkoa (180 opintopistettä) ja maisterin vähintään 160 opintoviikkoa (240 op). Koulutusohjelma antaa kelpoisuuden toimia Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen yksiköiden päällystö- ja päällikkötehtävissä ja/tai tehdä sotatieteellistä tutkimusta. 37 Täydennyskoulutusosasto järjestää suppeiden opintokokonaisuuksien täydennyskoulutusta ja ammatillisesti pätevöittäviä koulutusohjelmia eli PD-ohjelmia sekä täydennyskoulutusta, jossa upseerit voivat täydentää aiempia tutkintojaan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Jatkotutkinto-osaston upseerien koulutusjärjestelmän jatkotutkinnot ovat ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä opintoja, jotka johtavat yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin tutkintoihin. Yleisesikuntaupseerin tutkinto muodostuu esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista. Sotatieteiden tohtorin tutkintoon johtaa tieteellinen jatkokoulutusohjelma, 38 jossa voi suorittaa sotatieteiden tohtorin tutkinnon neljässä aineessa: sotahistoriassa, operaatiotaidossa ja taktiikassa, sotilaspedagogiikassa tai strategiassa. 37 Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-opas , 6, 7-9 ja Maanpuolustuskorkeakoulun opinto-opas ,

22 Rajavartioston päällystön työmarkkinatilanne Maanpuolustuskorkeakoulun kurssien ja koulutusvaiheen suorittaminen tutkintoon asti antaa jokaiselle pysyvän virkasuhteen ja työpaikan. Rajavartiolaitoksella on pääsykokeiden perusteella suoritettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijavalinnoissa henkilöstötarpeensa mukainen kiintiö, jonka mukaan oppilaat valitaan. Rajavartiolaitokseen ei kouluteta määräaikaisia upseereita, vaan kaikki valmistuvat vakinaisiin virkoihin. 5.4 Arvio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeesta rajavartiolaitoksella Rajavartiolaitoksen henkilöstön virkaurakursseja perus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmissa vuonna 2004 järjestettiin käynnissä olevat kadettikurssit mukaan lukien Kadettikurssilla opiskeli 64 kadettia, joista neljä on maisteriksi opintojaan täydentäviä opistoupseereita. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksella oli sotatieteiden maisterin tutkintoon 9 paikkaa, joista maavoimalinjan rajavartiolinjalle kolme ja viestilinjalle yksi, merivoimalinjan merivartiolinjalle kolme ja ilmavoimalinjan rajavartiolaitoksen ohjaajalinjalle kaksi. Kandidaattiopintopaikkoja rajavartiolaitokselle oli 10, joista seitsemän maavoimalinjan rajavartiolinjalle, merivoimalinjan merivartiolinjalle kaksi ja koneopintosuuntaan yksi. 40 Sotatieteiden tohtoriksi opiskelemaan kelpoisuusvaatimuksena on yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaminen. Tohtoriohjelman opiskelijat valitsee tutkimusjohtaja yhdessä tutkimusneuvoston kanssa. Ohjelmassa on tällä hetkellä 13 upseeria. Nykymuotoisen upseerien koulutusjärjestelmän vuoksi opistoupseerien määrä rajavartiolaitoksen palveluksessa vähenee luonnollisen poistuman kautta ja vuodesta 2005 alkaen henkilöstörakenteessa alkaa näkyä sotatieteiden maistereita ja kandidaatteja. 41 Raja- ja merivartijoiden koulutustaso on tällä hetkellä pääosin keskiastetta. 5,6 prosenttia on saanut korkeakoulutuksen. Myös rajavartiolaitoksen siviilihenkilöstössä korkeakoulutettujen osuus on kasvanut. Koko rajavartiolaitoksen henkilöstöstä ylempi korkea- 39 Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, Tule upseeriksi rajavartiostoon! -esittelysivu internet-osoitteessa Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2004, 37.

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tutkintotavoitteiset opinnot

Tutkintotavoitteiset opinnot Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa Tutkintotavoitteiset opinnot aikuiskoulutus Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen strateginen painopistealue etäopiskelumahdollisuuksien

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110

Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110 Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleiset säännökset 1 (9.8.2002/679) Poliisihallinto ja poliisiyksiköt Poliisitointa johtaa sisäasiainministeriö. Ministeriön

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 12.2.2016 poliisi (ylempi AMK) -koulutuksen valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 5.1.2016 VM122:00/2014 Riitta Bäck 2260/03.01.01/2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION VIRKAEHTOSOPI- MUSASETUKSEN 10 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

P A L K K A L I I T E ajalle 1.3.2008-31.1.2010 1 DIPLOMI-INSINÖÖRIEN TEHTÄVÄRYHMITTELY

P A L K K A L I I T E ajalle 1.3.2008-31.1.2010 1 DIPLOMI-INSINÖÖRIEN TEHTÄVÄRYHMITTELY TES:322201, PL:01-09 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ja toiselta puolen Valtion tutkimusalojen tekniset toimihenkilöt VATE ry:n välisen työehtosopimuksen P A L K K A L I I T E ajalle 1.3.2008-31.1.2010

Lisätiedot

CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori

CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin

Lisätiedot

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07 uhka- ja väkivaltatilanteet HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN 1. Omat kokemukset aiheesta, keskustelut, julkisuus, jne. 2. Pelastusopisto ja Savon

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisin henkilörekistereistä annetun lain 5 :n muuttamisesta Esityksellä ehdotetaan muutettaviksi poliisin hallinnosta annettua

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996 N:o 318 319 SISÄLLYS N:o Sivu 318 Asetus psykologian tutkinnoista... 859 319 Asetus ulosottotoimen hallinnosta... 864 N:o 318

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 9.3.2015

Hakuohje 1 (5) 9.3.2015 Hakuohje 1 (5) 9.3.2015 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 17.12.2014 poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot