Tutkimusraportti Oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma Edutool Saara K

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti 31.5.2010 Oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma Edutool Saara K"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma Edutool Saara K

2 Sisällys Johdanto Teoreettiset lähtökohdat Mitä motivaatio on? Motivaatiotutkimuksen historiaa Erilaisia näkökulmia motivaatiosta Lapsen motivaation syntyminen Oppimisen itsesäätely Käsityksiä opiskelutaidoista Oppimisen itsesäätelyn tapoja Miten lapsi säätelee oppimistaan? Miten opettaja voi tukea motivaatiota ja oppimisen taitojen kehittymistä oppitunneilla? Menetelmät Tutkimuskysymykset Vastaajat Aineistonkeruu Analyysi Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset ja pohdinta Tutkimuksen arviointi Lähteet... 12

3 Johdanto Peruskoulun viidennelle luokalle siirtyvä oppilas joutuu kohtaamaan aivan uudenlaisia sisältöjä oppiaineissa. jotka tulevat tähän aikaan osaksi hänen lukujärjestystään. Viidennellä luokalla esimerkiksi ympäristöoppi muuttuu biologiaksi, maantiedoksi, fysiikaksi ja kemiaksi. Oppilasta hämmentää uusiin oppiaineisiin liittyvä laaja teoriatiedon määrä. Oppikirjojen kappaleet ovat pitkiä ja sisältävät ison joukon uusia käsitteitä ja termejä. Uusien asioiden hahmottaminen ei suju enää niin mutkattomasti kuin alemmilla luokilla. Pitää oppia löytämään oppisisältöjen ydinkohdat ja pääasiat. Miten uusi aines liittyy johonkin aikaisemmin opittuun? Oppilaalta vaaditaan aikaisempaa enemmän oman ajattelun kehittämistyökaluja. On tärkeää osata selittää opitut asiat omin sanoin, keskustella niistä ja esittää kysymyksiä. Usein kuulee väitteen, että joidenkin oppilaiden opiskelumotivaatio laskee peruskoulun ensi vuosien jälkeen. Ovatko syynä ylemmille luokille siirryttäessä opiskeltavaksi tulevat vaikeammin hahmotettavat asiat vai murrosiän lähestyminen? Kotitehtävien tekeminen saattaa siirtyä oppilaan vapaa-ajan aikataulussa alimmaiselle riville ja työhön aletaan monesti vasta illalla väsyneenä. Osa oppilaista parantaa suorituksiaan alakoulun yläluokille siirryttäessä ja innostuvat uusista oppiaineista valtavasti. Oppikirjat luetaan läpi jo syksyn ensimmäisten oppituntien jälkeen kotona ja lisätietoa etsitään muistakin lähteistä. Opettajan näkökulmasta viidennen luokan oppilaat ovat jo isoja, pääosin oppimisesta kiinnostuneita ja innokkaita oppijoita. Opetettavat asiat ovat laajoja ja kiinnostavia, mutta oppilaat kokevat hankaluutta niiden oppimisessa. Miten ohjata oppilasta oppimaan uusia, erilaisia asioita? Millaisia opiskelun taitoja oppilas tarvitsee selvitäkseen opinnoistaan? Monesti näitä taitoja joudutaan opettelemaan yhdessä aivan kädestä pitäen. Opettajan osuus oppilaiden motivoinnissa on huomattava. On tärkeää, että hän on itse kiinnostunut aineestaan ja haluaa tukea oppilasta säilyttämään motivaationsa. Tämä tutkimus syntyi valtakunnallisen OPTEK hankkeen (Opetusteknologia koulun arjessa hanke) yhteydessä. OPTEK- hankkeen tarkoituksena on löytää kestäviä ja perusteltuja ratkaisuja tieto- ja viestintäteknologian käytön vakiinnuttamiseksi koulun arjessa. Oulun yliopisto on mukana tutkimuspaketissa 1 yhdessä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuspaketin aiheena ovat pedagogiset mallit ja teknologiset innovaatiot. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2010

4 suoritetun ensimmäisen tutkimuspaketin kolmannen vaiheen case-koulututkimuksen yhteydessä. Case-koulututkimus suoritettiin kahdessa ns. kärkikoulussa Pohjois-Suomessa. Siihen sisältyivät opettajien ja rehtorin haastattelut, oppituntien havainnointia ja tieto- ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön kyselyitä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten viidennen ja kuudennen luokan oppilaat hahmottavat ja kuvailevat oppimisen itsesäätelytaitojaan ja minkälaiset asiat motivoivat heitä opiskelussaan. Toisaalta haluttiin selvittää, miten tärkeiksi opettajat mielsivät oppilaidensa motivaation ja opiskelutaidot ja näkyivätkö nämä painotukset heidän opetuksessaan. 1. Teoreettiset lähtökohdat 1.1. Mitä motivaatio on? Arkikielessä motivaatio-sanaa käytetään hajanaisesti monissa yhteyksissä. Motivaatio ei riitä siivoukseen. Mistä löytyisi motivaatiota lenkille lähtemiseen? Opiskelumotivaationi on hukassa. Yleensä motivaation puuttuminen koetaan negatiiviseksi asiaksi, josta on päästävä yli. Kadonnut motivaatio saattaa löytyä vaikkapa katsomalla peiliin (laihduttaminen), katsomalla kukkaroon (säästäminen) tai keräämällä onnistumisen kokemuksia hyvin suoritetun työn johdosta. Arkiset motivaatiopuheemme on jokaisen inhimillisen ihmisen helppo ymmärtää, motivaatio tarkoittaa puheessamme innostamista tai kannustamista tehtävän loppuun saattamiseksi. Opiskeluun liittyvä motivaatio puhuttaa. Toisilla oppilailla motivaatio ei riitä kaikkien aineiden opiskeluun tai kotitehtävien tekemiseen. Vieruskaveri taas innostuu loputtomasti erilaisista asioista ja etsii mielellään lisätietoa oppikirjojen ulkopuoleltakin. Mistä yksilön motivaatio on syntynyt? Onko oppilaiden motivaatiopääoma vakio vai ovatko toiset saaneet sitä enemmän kuin toiset? Motivaatiotutkimuksen historiaa Käsitteenä motivaatio on vaikeasti lähestyttävä. Itse motivaatiotutkimuksen juuret ovat lyhyet luvun alun kasvatuspsykologit eivät vielä määritelleet motivaatiota ilmiönä ja nojasivat käsityksissään antiikin filosofeihin (Pintrich & Schunk, 1996). Motivaatiota lähellä olevat käsitteet olivat volitio ja tahto sekä taipumukset. Volition suomenkielinen vastine voitaisiin määritellä sanalla sisu tai sinnikkyys (Järvelä &

5 Järvenoja, 2006). Varhaisimmat kasvatuspsykologit kuvittelivat ihmismielen koostuvan tietämisestä, tuntemisesta ja tahtomisesta (Pintrich & Schunk, 1996). Tahto eli motivaatio ohjasi yksilön tavoitteita. Ensimmäiset ajatukset motivaatiosta liittyivät behavioristiseen oppimiskäsitykseen yhdistettynä 1900-luvun alun instruktionismiin ja loogiseen empirismiin. Teollisen aikakauden luoman instruktionismin myötä oppilaat istutettiin suuriin, tehdassaleja muistuttaviin luokkiin, joissa opettajat toimivat tehdastyöläisen tavoin ja syöttivät tietoa oppilaidensa päähän. (Sawyer, 2006) Oppilaat istuivat passiivisina opetusprosessin ajan. Vuonna 1913 amerikkalainen John Watson julkaisi artikkelin, jossa hän kertoi uudenlaisista metodeista psykologian alalla. Watson hylkäsi ihmisen sisäisen maailman tutkimisen ja keskittyi ulkoisten ärsykkeiden vaikutukseen yksilön käyttäytymisessä. Ulkopuolelta tullut ärsyke aiheutti ihmisessä reaktion, jota voitiin tulkita. Watsonin luomaa metodia alettiin kutsua behaviorismiksi ja se antoi keinot myös oppilaiden motivointiin (Lehtinen, Kuusinen & Vauras, 2007). Oppilas saatiin oppimaan käyttämällä ulkoisia ärsykkeitä. Palkinnot ja rangaistukset seurasivat positiivisia ja negatiivisia oppimistuloksia. Loogisen empirismin mukaan tieto koostui irrallisista osasista ja proseduureista ja opettajan tehtävänä oli pelkästään siirtää tieto oppilaisiinsa. (Sawyer, 2006) Kaikki olemassa oleva tieto koostui pelkästään havainnoista. Näiden oppimiskäsitysten yhdistyessä syntyi behaviorismin ajan oppija, jonka oma osuus oppimisprosessissa oli vähäinen. Elämässä selviämiseen tarvittavat tiedot ja taidot tulivat oppijan ulkopuolelta, kuten myös oppimisen motivaatio. Behaviorismin oppimiskäsitys on pitänyt pintansa yllättävän kauan ja monet nykyopetuksen työkalut pohjautuvat siihen. Oppilaita motivoivat edelleenkin hyvästä suorituksesta saatavat palkinnot ja kehut ja oppimista testataan erilaisilla kokeilla. Sigmund Freudin mukaan yksilön motivaatio syntyi hänen sisällään (Pintrich & Schunk, 1996). Hän esitti motivaation olevan yksilön psyykkistä energiaa. Energia syntyy yksilössä tarpeiden myötä ja hän voi suunnata energiaa kulloisenkin tarpeen tyydyttämiseen. Esimerkiksi kotona huomiota vaille jäänyt lapsi suuntaa koulussa energiaansa kaikin tavoin opettajan huomion kiinnittämiseksi ja tarve (aikuisen huomio) motivoi häntä parempiin suorituksiin. Nykykäsityksen mukaan motivaatio on sisäinen tila, joka saa aikaan, ohjaa ja ylläpitää toimintaa (Lehtinen et. al. 2007). Pintrichin ja Schunkin (1996) mukaan motivaatio on voima, joka saa meidät liikkeelle, pitää liikkeellä ja auttaa meitä tavoitteiden saavuttamisessa.

6 Erilaisia näkökulmia motivaatiosta Motivaatio- sanan takana on laaja kirjo erilaisia ilmiötä ja siksi sen selittäminen yksikäsitteisesti on vaikeaa. Yleensä motivaatiota pidetään kuitenkin yksilön sisäisenä ominaisuutena. Motivaatioon liittyvät uskomukset ottavat yleensä kantaa yksilön tavoitteisiin, hänen uskomuksiinsa omista kyvyistään sekä emootioiden virittämiseen (Lehtinen et. al., 2007). Yksilön motivaatio on kehittynyt hänen sisäisten voimiensa, luonteenpiirteidensä, tapansa reagoida ärsykkeisiin sekä hänen uskomustensa pohjalta.(pintrich & Schunk, 1996). Motivaatiota voidaan tarkastella yksilön persoonallisuuden piirteenä, joka on pysyvä ominaisuus tai tilanteen mukaan vaihtuvana motivaationa (Lehtinen et. al., 2007). Yksilö saattaa olla kiinnostunut vaikkapa tekniikasta. Iän karttuessa motivaatio tutkia teknisiä laitteita muotoutuu yksilön kokemusmaailman ja tietämyksen mukaan. Tekniikasta kiinnostunut lapsi saattaa harrastaa vaikkapa polkupyörän kasaamista ja purkamista: hänen taitonsa ja tietonsa riittävät hyvin konkreettiseen suoritukseen. Vanhemmiten hän harjaantuu tutkimaan yhä monimutkaisempia teknisiä laitteita ja motivoituu yhä uudelleen saadakseen vialliset laitteet toimimaan. Jos motivaatio tutkia tekniikkaa on tilannekohtaista, yksilö saattaa tutkiskella uutta laitetta ja sen toimintaperiaatetta sen verran, että saa sen toimimaan. Hänelle riittää, että laite toimii hänen toivomallaan tavalla. Motivaatioteorioiden kehittyessä motivaatio on käsitetty aluksi ulkoiseksi, myöhemmin sisäiseksi yksilön toimintaa ohjaavaksi voimaksi. Jos yksilöä ohjaa sisäinen voima tutkia teknisiä laitteita, hän puuhailee niiden parissa vapaaehtoisesti ja ainoastaan oman kiinnostuksensa innoittamana. Toinen yksilö saattaa suunnata mielenkiintonsa teknistä laitetta kohtaan vain sen ajan, jonka ulkoinen motivaatio virittää, esimerkiksi fysiikan tunnin sähköopin työn ajan. Kun ulkoinen motivaatio (opettajan kehotus tehdä tunnin aiheena oleva työ) loppuu, yksilönkin kiinnostus äsken tutkittuja laitteita kohtaan sammuu. Jos yksilön motivaatio tekniikkaa kohtaan on sisäistä ja pysyvää, hän suorittaa tutkimuksia niiden itsensä ja oman mielenkiintonsa takia. Onnistuminen tuottaa hänelle mielihyvää. Toisaalta yksilö pyrkii välttämään tehtäviä, jotka eivät onnistu ja tuota hänelle iloa ja mielihyvää. Puhutaan lähestymis- ja välttämismotivaatiosta (Lehtinen et. al, 2007). Pintrichin ja Schunkin (1996) mukaan motivaatio on prosessi, joka johtaa haluttuun lopputulokseen. Kun motivaatio on prosessi, sitä ei voi suoraan havainnoida, vaan se täytyy päätellä tehtävien valinnasta, ponnistuksen määrästä sekä tehtävien tekemisen sitkeydestä. Tärkeää on havainnoida myös, miten työn alla olevasta tehtävästä puhutaan.

7 Olennainen osa motivaatioprosessia on tavoite. Se ei välttämättä ole kovin tarkasti määritelty ja se voi muuttua prosessin aikana. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan aktiivisuutta. Se voi olla fyysistä, jolloin yksilö suorittaa jonkin teon tavoitteen saavuttamiseksi. Kun tavoitteen saavuttaminen ei sillä hetkellä vaadi fyysisiä ponnisteluja, yksilö pohtii, suunnittelee ja organisoi tavoitteen saavuttamista mielessään. Tällöin hän suuntaa psyykkistä aktiivisuuttaan tavoitteen suuntaan. Jotkut tehtävät vaativat lyhytaikaista suorittamista, toiset taas vuosien työn. Mikä saa yksilön ponnistelemaan vuosikausia vaikkapa tekniikan alan loppututkinnon saavuttamiseksi? Kun oppija on motivoitunut, hän ottaa ensimmäisen askeleen tavoitteen saavuttamiseksi ja hakeutuu oppilaitokseen. Tämä ei vielä riitä, vaan hänen täytyy ryhtyä opiskelemaan ja säilyttää motivaatio opiskelujensa ajan mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta. Näin ollen motivaatio vaatii sekä käynnistämistä että ylläpitoa. (Pintrich & Schunk, 1996) Pintrichtin motivaatiokäsitys Lapsen motivaation syntyminen Pienten lasten motivaatiota tutkittaessa on havaittu, että lasten käsitys itsestään oppijana voi olla kahtalainen: Osa lapsista ajattelee, että ihmisen kyky oppia on vakiona pysyvä ominaisuus, kun taas toiset mieltävät sen joustavaksi ja muokattavaksi (Bransford, Brown & Cocking, 2000). Jos lapsi pitää kykyjään muuttumattomina, se vaikuttaa hänen motivaatioonsa. Lapsi haluaa suoriutua hyvin ja saada toiminnastaan myönteistä palautetta. Hän välttää liian haastavia tehtäviä, joissa epäonnistuminen saattaisi hänet hankalaan tilanteeseen. Hän ei siedä epäonnistumisia ja arvosteluja ja toimii usein välttämismotivaation ohjaamana. Jos taas lapsi uskoo kykyjensä kasvavan ja muuttuvan, hän tarttuu tehtävään epäröimättä eikä pelkää epäonnistumisia. Useimpien lasten motivaatiokäsitys sijoittuu näiden kahden välimaastoon. Toisaalta lapsi voi mieltää kykynsä eri oppiaineissa kahdella erilaisella tavalla: hän voi uskoa piirustustaitojensa olevan muuttumattomia, mutta samalla ajatella pystyvänsä etenemään matematiikassa aina vain paremmin.

8 1.2. Oppimisen itsesäätely Oppimisen itsesäätelyllä tarkoitetaan yksilön omia toimenpiteitä oppimistuloksen parantamiseksi. Itsesäätöinen oppija on motivoitunut, hän ohjailee metakognitiivisia ominaisuuksiaan ja toimii aktiivisesti opintojensa edistämiseksi.(zimmermann, 1989) Metakognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan yksilön omaa ymmärrystä omista kognitiivisista eli tiedollisista taidoistaan. Metakognitiiviset taidot ovat ajattelun ajattelua (Iiskala & Hurme, 2006).Yksilö osaa esimerkiksi ohjata muistinsa ja tarkkaavaisuutensa tilaa oppimisprosessin aikana. Oppimisen itsesäätelylle on ominaista, että yksilö suunnittelee, reflektoi ja arvioi omaa suoritustaan, pohtii oppimisen strategioitaan ja käyttää niitä mielekkäällä tavalla eikä luota pelkästään opettajiltaan, vanhemmiltaan tai tovereiltaan saamiinsa ohjeisiin. Opiskelija voi muuttaa strategioitaan ja tavoitteitaan luovasti oppimisprosessin aikana Käsityksiä opiskelutaidoista Oppimisen itsesäätelyn tapoja Miten lapsi säätelee oppimistaan? 1.3. Miten opettaja voi tukea motivaatiota ja oppimisen taitojen kehittymistä oppitunneilla? 2. Menetelmät 2.1. Tutkimuskysymykset Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaiset asiat motivoivat peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaita heidän opiskelussaan. Oppilailta kysyttiin myös, millaisia oppimisen itsesäätelyn keinoja he käyttävät päivittäisessä opiskelussaan. Selvitys tehtiin kyselylomakkeella.

9 Viidennen ja kuudennen luokan opettajilta kysyttiin, millaisia oppimisen taitoja he haluavat oppilailleen opettaa. Opettajia koskeva tutkimuskysymys pohjautui OPTEK-hankkeen opettajahaastattelun kysymyksiin sekä kysymykseen 18, jotka olivat: 11. Mitä valmiuksia ja taitoja haluat opettaa oppilaille oppiaineiden sisällön lisäksi? 12. Mitä uusia taitoja ja valmiuksia haluat opettaa tieto- ja viestintätekniikan avulla? 13. Toteutatko oppilaidesi kanssa yhteisöllistä oppimista (tiedon rakentelua) tukevia projekteja tai muuta toimintaa? 14. Kertoisitko tarkemmin, mitä (yhteisöllistä oppimista tukevaa toimintaa tarkoitat)? 18. Millainen osaaminen ja taidot yleensä tulevaisuudessa korostuvat oppilaiden näkökulmasta? Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, millä tavoin oppilaiden itsesäätelytaidot ja motivaatio näkyvät oppituntitilanteessa? Voiko opettaja opetuksellaan vaikuttaa näihin asioihin ja millaisia keinoja hän voisi käyttää oppilaidensa motivaation kohottamiseksi ja oppimisen itsesäätelytaitojen kehittämiseksi? Vielä haluttiin selvittää, näkyvätkö opettajan oppimisen taitoja kuvaavat arvostukset jotenkin heidän opetuksessaan ja oppilaiden vastauksissa? 2.2. Vastaajat Oppilaille tehtyihin motivaatio- ja oppimisen itsesäätelykyselyihin osallistui yhteensä 99 viidennen ja kuudennen luokan oppilasta kahdesta pohjoissuomalaisesta koulusta. Tyttöjä vastaajista oli 50 ja poikia 49. Vastaajat olivat iältään vuotiaita. Tutkimuksessa haastateltiin samojen viidensien ja kuudensien luokkien opettajat, joita oli yhteensä 6, 3 miestä ja 3 naista. Kaikkien haastateltujen opettajien luokilta videoitiin yksi oppitunti, yhteensä videomateriaali koostuu 5 oppitunnista. Yksi videotallenteista on tehty kahden opettajan pitämästä

10 yhteistunnista. Oppituntien havainnoinnin kriteerinä oli, että tunneilla käytettäisiin tieto- ja viestintätekniikkaa. Oppitunneista kahdella opetettiin äidinkieltä, yhdellä matematiikkaa ja yhdellä englantia Aineistonkeruu Tutkimusaineisto kerättiin Case-kouluilla kevättalvella Opettajahaastattelut suoritettiin opettajien toivomana ajankohtana koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen. Opettajahaastattelut nauhoitettiin mp3-soittimella ja litteroitiin. Opettajat saivat ehdottaa myös videoitavien tuntiensa ajankohdat. Jotta havainnoitava tunti saataisiin mahdollisimman häiriöttömästi kuvattua, sovittiin, että oppilaskyselyt tehtäisiin havainnoitavien tuntien ulkopuolella. Oppilaat vastasivat kyselyyn pääsääntöisesti havainnointia seuraavan oppitunnin alussa. Oppilaskyselyt toteutettiin paperiversiona. Oppilaat saivat vastata itsenäisesti kysymyksiin, joita oli kahdella kaavakkeella yhteensä 51. Kyselyssä oppilasta kehotettiin vastaamaan kysymyksiin sen mukaan miten ne kuvaavat häntä. Väittämiin liittyvät vastausvaihtoehdot oli kuvattu numeroilla 1-7, missä vastausvaihtoehto 1 tarkoitti täysin eri mieltä ja vastausvaihtoehto 7 taas täysin samaa mieltä. Lukujen 1 ja 7 välissä olevat luvut tarkoittivat mielipidettä sitä väliltä. Tarvittaessa opettaja opasti kaavakkeen täyttämisessä Analyysi Analyysivaihe koostui opettajahaastattelujen litteroinnista ja luokittelusta, videomateriaalin havainnoinnista ja oppilaiden motivaatiotasoon ja oppimisen itsesäätelyyn liittyvien opetustuokioiden merkitsemisestä ja kuvaamisesta. Oppilaille tehdyt kyselykaavakkeet koodattiin ja analysoitiin Pintrichin MSQL- mallilla. Kun tutkimusaineisto oli saatu käsitellyksi, etsittiin yhtymäkotia eri aineistolähteiden välillä. Haluttiin tutkia, näkyivätkö opettajan haastattelussa esille tulleet motivaation ja oppimisen itsesäätelyn ohjaamiseen liittyvät painotukset mitenkään esille hänen opetuksessaan. Tutkimusta jatkettiin oppilaskyselyihin. Löytyikö niistä ja opettajien vastauksista yhteneväisyyksiä ja olivatko kaikkien luokkien oppilaiden vastaukset samansuuntaiset. Toisaalta tutkittiin, löytyikö eri opettajien vastauksista yhteisiä painotusalueita näissä kysymyksissä. Jos painotusalueet olivat erilaiset, näkyikö se jotenkin heidän oppilaidensa kyselyvastuksissa.

11 3. Tutkimuksen tulokset Tässä kohdassa esitetään, millaisia tuloksia saatiin oppilaskyselyistä. Tulokset esitetään taulukkona. Opettajahaastattelut on analysoitu sisällönanalyysilla ja vastaukset on kategorisoitu luokkiin. Kategoriat esitetään tutkimuksen tulokset -kohdassa taulukkona. Videoiduista oppitunneista on etsitty oppimisen itsesäätelyä ja oppilaan motivaatiota tukevia periodeja, joista on laadittu narratiivit. Lopuksi on verrattu keskenään kunkin luokan oppilasvastauksia opettajan haastatteluun ja videoaineistoon. Vastasivatko luokat kyselyyn samalla tavoin? Näkyykö luokkien välillä korostuseroja? Löytyykö videoista yhtä paljon oppimisen itsesäätelyä ja motivaatiota tukevia periodeja ja miten ne korreloivat opettajien haastatteluvastauksiin? 4. Johtopäätökset ja pohdinta Johtopäätökset-luvussa syvennetään edellisen luvun tulosten pohdintaa. Onko opettajilla mahdollisuuksia tukea oppilaidensa itsesäätelyn tapoja? Löytyykö tähän tehokkaita keinoja? Näkyvätkö opettajan korostukset oppilaiden mielikuvissa itsestään oppijoina? Johtopäätökset luvussa peilataan saatuja tuloksia myös teoriaosan kirjallisuuteen. Voisiko kyseisiä tutkimusongelmia kartoittaa jollain muullakin tutkimustavalla ja millaisia työkaluja siihen tarvittaisiin. Tässä luvussa pohditaan lopuksi, millä tavoin peruskoulussa pitäisi opettaa oppimisen taitoja alakoulun ylimmillä luokilla. 5. Tutkimuksen arviointi Tutkimusta arvioidaan suhteessa alan kirjallisuuden antamaan informaatioon. Tulosten valossa arvioidaan, olivatko haastattelukysymykset sopivia näiden asioiden tutkimiseen. Oppilaille tehdyn kyselyn kysymykset on muokattu aikuisten tutkimuksesta. Ovatko ne riittävän havainnollisia nuorille vastaajille?

12 6. Lähteet Bransford, J. D., Brown, A. L. & Cocking, R. R. (Eds.) (2000). How people learn: Brain, mind, and school. Washington: National Academy Press. Järvelä, S. & Järvenoja, H.(2006). Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen, & E. Lehtinen (toim.). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY. Iiskala, T. & Hurme, T-R. (2006). Metakognitio teknologisissa ympäristöissä. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen, & E. Lehtinen (toim.). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M.(2007). Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. Pintrich, P. R., & Schunk, D. H. (1996). Motivation in education. Theory, Research, and applications. New Jersey: Prentice Hall, Inc. Sawyer, R. К. (2006). The new science of learning. In R. K. Sawyer, (Ed.), The Cambridge handbook of the Learning Sciences (pp. 1-16). New York, NY: Cambridge University Press. Zimmerman, B. J. (1989). A Social Cognitive View of Self-Regulated Academic Learning. Journal of Educational Psychology, 81,

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen

Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen Sari Lindblom-Ylänne, professori, johtaja Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Mitä hyvän

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006

Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006 Kun vauhti ei riitä Elämänkoulu-lehti 2006 Eija Voutilainen pedagoginen yhteyshenkilö, Helsingin Matikkamaa Tämän syksyn koulukirjoittelua yleisönosastoissa on hallinnut lahjakkaan oppijan teema: Lahjakas

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot