Tutkimusraportti Oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma Edutool Saara K
|
|
- Pertti Jokinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimusraportti Oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma Edutool Saara K
2 Sisällys Johdanto Teoreettiset lähtökohdat Mitä motivaatio on? Motivaatiotutkimuksen historiaa Erilaisia näkökulmia motivaatiosta Lapsen motivaation syntyminen Oppimisen itsesäätely Käsityksiä opiskelutaidoista Oppimisen itsesäätelyn tapoja Miten lapsi säätelee oppimistaan? Miten opettaja voi tukea motivaatiota ja oppimisen taitojen kehittymistä oppitunneilla? Menetelmät Tutkimuskysymykset Vastaajat Aineistonkeruu Analyysi Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset ja pohdinta Tutkimuksen arviointi Lähteet... 12
3 Johdanto Peruskoulun viidennelle luokalle siirtyvä oppilas joutuu kohtaamaan aivan uudenlaisia sisältöjä oppiaineissa. jotka tulevat tähän aikaan osaksi hänen lukujärjestystään. Viidennellä luokalla esimerkiksi ympäristöoppi muuttuu biologiaksi, maantiedoksi, fysiikaksi ja kemiaksi. Oppilasta hämmentää uusiin oppiaineisiin liittyvä laaja teoriatiedon määrä. Oppikirjojen kappaleet ovat pitkiä ja sisältävät ison joukon uusia käsitteitä ja termejä. Uusien asioiden hahmottaminen ei suju enää niin mutkattomasti kuin alemmilla luokilla. Pitää oppia löytämään oppisisältöjen ydinkohdat ja pääasiat. Miten uusi aines liittyy johonkin aikaisemmin opittuun? Oppilaalta vaaditaan aikaisempaa enemmän oman ajattelun kehittämistyökaluja. On tärkeää osata selittää opitut asiat omin sanoin, keskustella niistä ja esittää kysymyksiä. Usein kuulee väitteen, että joidenkin oppilaiden opiskelumotivaatio laskee peruskoulun ensi vuosien jälkeen. Ovatko syynä ylemmille luokille siirryttäessä opiskeltavaksi tulevat vaikeammin hahmotettavat asiat vai murrosiän lähestyminen? Kotitehtävien tekeminen saattaa siirtyä oppilaan vapaa-ajan aikataulussa alimmaiselle riville ja työhön aletaan monesti vasta illalla väsyneenä. Osa oppilaista parantaa suorituksiaan alakoulun yläluokille siirryttäessä ja innostuvat uusista oppiaineista valtavasti. Oppikirjat luetaan läpi jo syksyn ensimmäisten oppituntien jälkeen kotona ja lisätietoa etsitään muistakin lähteistä. Opettajan näkökulmasta viidennen luokan oppilaat ovat jo isoja, pääosin oppimisesta kiinnostuneita ja innokkaita oppijoita. Opetettavat asiat ovat laajoja ja kiinnostavia, mutta oppilaat kokevat hankaluutta niiden oppimisessa. Miten ohjata oppilasta oppimaan uusia, erilaisia asioita? Millaisia opiskelun taitoja oppilas tarvitsee selvitäkseen opinnoistaan? Monesti näitä taitoja joudutaan opettelemaan yhdessä aivan kädestä pitäen. Opettajan osuus oppilaiden motivoinnissa on huomattava. On tärkeää, että hän on itse kiinnostunut aineestaan ja haluaa tukea oppilasta säilyttämään motivaationsa. Tämä tutkimus syntyi valtakunnallisen OPTEK hankkeen (Opetusteknologia koulun arjessa hanke) yhteydessä. OPTEK- hankkeen tarkoituksena on löytää kestäviä ja perusteltuja ratkaisuja tieto- ja viestintäteknologian käytön vakiinnuttamiseksi koulun arjessa. Oulun yliopisto on mukana tutkimuspaketissa 1 yhdessä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuspaketin aiheena ovat pedagogiset mallit ja teknologiset innovaatiot. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2010
4 suoritetun ensimmäisen tutkimuspaketin kolmannen vaiheen case-koulututkimuksen yhteydessä. Case-koulututkimus suoritettiin kahdessa ns. kärkikoulussa Pohjois-Suomessa. Siihen sisältyivät opettajien ja rehtorin haastattelut, oppituntien havainnointia ja tieto- ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön kyselyitä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten viidennen ja kuudennen luokan oppilaat hahmottavat ja kuvailevat oppimisen itsesäätelytaitojaan ja minkälaiset asiat motivoivat heitä opiskelussaan. Toisaalta haluttiin selvittää, miten tärkeiksi opettajat mielsivät oppilaidensa motivaation ja opiskelutaidot ja näkyivätkö nämä painotukset heidän opetuksessaan. 1. Teoreettiset lähtökohdat 1.1. Mitä motivaatio on? Arkikielessä motivaatio-sanaa käytetään hajanaisesti monissa yhteyksissä. Motivaatio ei riitä siivoukseen. Mistä löytyisi motivaatiota lenkille lähtemiseen? Opiskelumotivaationi on hukassa. Yleensä motivaation puuttuminen koetaan negatiiviseksi asiaksi, josta on päästävä yli. Kadonnut motivaatio saattaa löytyä vaikkapa katsomalla peiliin (laihduttaminen), katsomalla kukkaroon (säästäminen) tai keräämällä onnistumisen kokemuksia hyvin suoritetun työn johdosta. Arkiset motivaatiopuheemme on jokaisen inhimillisen ihmisen helppo ymmärtää, motivaatio tarkoittaa puheessamme innostamista tai kannustamista tehtävän loppuun saattamiseksi. Opiskeluun liittyvä motivaatio puhuttaa. Toisilla oppilailla motivaatio ei riitä kaikkien aineiden opiskeluun tai kotitehtävien tekemiseen. Vieruskaveri taas innostuu loputtomasti erilaisista asioista ja etsii mielellään lisätietoa oppikirjojen ulkopuoleltakin. Mistä yksilön motivaatio on syntynyt? Onko oppilaiden motivaatiopääoma vakio vai ovatko toiset saaneet sitä enemmän kuin toiset? Motivaatiotutkimuksen historiaa Käsitteenä motivaatio on vaikeasti lähestyttävä. Itse motivaatiotutkimuksen juuret ovat lyhyet luvun alun kasvatuspsykologit eivät vielä määritelleet motivaatiota ilmiönä ja nojasivat käsityksissään antiikin filosofeihin (Pintrich & Schunk, 1996). Motivaatiota lähellä olevat käsitteet olivat volitio ja tahto sekä taipumukset. Volition suomenkielinen vastine voitaisiin määritellä sanalla sisu tai sinnikkyys (Järvelä &
5 Järvenoja, 2006). Varhaisimmat kasvatuspsykologit kuvittelivat ihmismielen koostuvan tietämisestä, tuntemisesta ja tahtomisesta (Pintrich & Schunk, 1996). Tahto eli motivaatio ohjasi yksilön tavoitteita. Ensimmäiset ajatukset motivaatiosta liittyivät behavioristiseen oppimiskäsitykseen yhdistettynä 1900-luvun alun instruktionismiin ja loogiseen empirismiin. Teollisen aikakauden luoman instruktionismin myötä oppilaat istutettiin suuriin, tehdassaleja muistuttaviin luokkiin, joissa opettajat toimivat tehdastyöläisen tavoin ja syöttivät tietoa oppilaidensa päähän. (Sawyer, 2006) Oppilaat istuivat passiivisina opetusprosessin ajan. Vuonna 1913 amerikkalainen John Watson julkaisi artikkelin, jossa hän kertoi uudenlaisista metodeista psykologian alalla. Watson hylkäsi ihmisen sisäisen maailman tutkimisen ja keskittyi ulkoisten ärsykkeiden vaikutukseen yksilön käyttäytymisessä. Ulkopuolelta tullut ärsyke aiheutti ihmisessä reaktion, jota voitiin tulkita. Watsonin luomaa metodia alettiin kutsua behaviorismiksi ja se antoi keinot myös oppilaiden motivointiin (Lehtinen, Kuusinen & Vauras, 2007). Oppilas saatiin oppimaan käyttämällä ulkoisia ärsykkeitä. Palkinnot ja rangaistukset seurasivat positiivisia ja negatiivisia oppimistuloksia. Loogisen empirismin mukaan tieto koostui irrallisista osasista ja proseduureista ja opettajan tehtävänä oli pelkästään siirtää tieto oppilaisiinsa. (Sawyer, 2006) Kaikki olemassa oleva tieto koostui pelkästään havainnoista. Näiden oppimiskäsitysten yhdistyessä syntyi behaviorismin ajan oppija, jonka oma osuus oppimisprosessissa oli vähäinen. Elämässä selviämiseen tarvittavat tiedot ja taidot tulivat oppijan ulkopuolelta, kuten myös oppimisen motivaatio. Behaviorismin oppimiskäsitys on pitänyt pintansa yllättävän kauan ja monet nykyopetuksen työkalut pohjautuvat siihen. Oppilaita motivoivat edelleenkin hyvästä suorituksesta saatavat palkinnot ja kehut ja oppimista testataan erilaisilla kokeilla. Sigmund Freudin mukaan yksilön motivaatio syntyi hänen sisällään (Pintrich & Schunk, 1996). Hän esitti motivaation olevan yksilön psyykkistä energiaa. Energia syntyy yksilössä tarpeiden myötä ja hän voi suunnata energiaa kulloisenkin tarpeen tyydyttämiseen. Esimerkiksi kotona huomiota vaille jäänyt lapsi suuntaa koulussa energiaansa kaikin tavoin opettajan huomion kiinnittämiseksi ja tarve (aikuisen huomio) motivoi häntä parempiin suorituksiin. Nykykäsityksen mukaan motivaatio on sisäinen tila, joka saa aikaan, ohjaa ja ylläpitää toimintaa (Lehtinen et. al. 2007). Pintrichin ja Schunkin (1996) mukaan motivaatio on voima, joka saa meidät liikkeelle, pitää liikkeellä ja auttaa meitä tavoitteiden saavuttamisessa.
6 Erilaisia näkökulmia motivaatiosta Motivaatio- sanan takana on laaja kirjo erilaisia ilmiötä ja siksi sen selittäminen yksikäsitteisesti on vaikeaa. Yleensä motivaatiota pidetään kuitenkin yksilön sisäisenä ominaisuutena. Motivaatioon liittyvät uskomukset ottavat yleensä kantaa yksilön tavoitteisiin, hänen uskomuksiinsa omista kyvyistään sekä emootioiden virittämiseen (Lehtinen et. al., 2007). Yksilön motivaatio on kehittynyt hänen sisäisten voimiensa, luonteenpiirteidensä, tapansa reagoida ärsykkeisiin sekä hänen uskomustensa pohjalta.(pintrich & Schunk, 1996). Motivaatiota voidaan tarkastella yksilön persoonallisuuden piirteenä, joka on pysyvä ominaisuus tai tilanteen mukaan vaihtuvana motivaationa (Lehtinen et. al., 2007). Yksilö saattaa olla kiinnostunut vaikkapa tekniikasta. Iän karttuessa motivaatio tutkia teknisiä laitteita muotoutuu yksilön kokemusmaailman ja tietämyksen mukaan. Tekniikasta kiinnostunut lapsi saattaa harrastaa vaikkapa polkupyörän kasaamista ja purkamista: hänen taitonsa ja tietonsa riittävät hyvin konkreettiseen suoritukseen. Vanhemmiten hän harjaantuu tutkimaan yhä monimutkaisempia teknisiä laitteita ja motivoituu yhä uudelleen saadakseen vialliset laitteet toimimaan. Jos motivaatio tutkia tekniikkaa on tilannekohtaista, yksilö saattaa tutkiskella uutta laitetta ja sen toimintaperiaatetta sen verran, että saa sen toimimaan. Hänelle riittää, että laite toimii hänen toivomallaan tavalla. Motivaatioteorioiden kehittyessä motivaatio on käsitetty aluksi ulkoiseksi, myöhemmin sisäiseksi yksilön toimintaa ohjaavaksi voimaksi. Jos yksilöä ohjaa sisäinen voima tutkia teknisiä laitteita, hän puuhailee niiden parissa vapaaehtoisesti ja ainoastaan oman kiinnostuksensa innoittamana. Toinen yksilö saattaa suunnata mielenkiintonsa teknistä laitetta kohtaan vain sen ajan, jonka ulkoinen motivaatio virittää, esimerkiksi fysiikan tunnin sähköopin työn ajan. Kun ulkoinen motivaatio (opettajan kehotus tehdä tunnin aiheena oleva työ) loppuu, yksilönkin kiinnostus äsken tutkittuja laitteita kohtaan sammuu. Jos yksilön motivaatio tekniikkaa kohtaan on sisäistä ja pysyvää, hän suorittaa tutkimuksia niiden itsensä ja oman mielenkiintonsa takia. Onnistuminen tuottaa hänelle mielihyvää. Toisaalta yksilö pyrkii välttämään tehtäviä, jotka eivät onnistu ja tuota hänelle iloa ja mielihyvää. Puhutaan lähestymis- ja välttämismotivaatiosta (Lehtinen et. al, 2007). Pintrichin ja Schunkin (1996) mukaan motivaatio on prosessi, joka johtaa haluttuun lopputulokseen. Kun motivaatio on prosessi, sitä ei voi suoraan havainnoida, vaan se täytyy päätellä tehtävien valinnasta, ponnistuksen määrästä sekä tehtävien tekemisen sitkeydestä. Tärkeää on havainnoida myös, miten työn alla olevasta tehtävästä puhutaan.
7 Olennainen osa motivaatioprosessia on tavoite. Se ei välttämättä ole kovin tarkasti määritelty ja se voi muuttua prosessin aikana. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan aktiivisuutta. Se voi olla fyysistä, jolloin yksilö suorittaa jonkin teon tavoitteen saavuttamiseksi. Kun tavoitteen saavuttaminen ei sillä hetkellä vaadi fyysisiä ponnisteluja, yksilö pohtii, suunnittelee ja organisoi tavoitteen saavuttamista mielessään. Tällöin hän suuntaa psyykkistä aktiivisuuttaan tavoitteen suuntaan. Jotkut tehtävät vaativat lyhytaikaista suorittamista, toiset taas vuosien työn. Mikä saa yksilön ponnistelemaan vuosikausia vaikkapa tekniikan alan loppututkinnon saavuttamiseksi? Kun oppija on motivoitunut, hän ottaa ensimmäisen askeleen tavoitteen saavuttamiseksi ja hakeutuu oppilaitokseen. Tämä ei vielä riitä, vaan hänen täytyy ryhtyä opiskelemaan ja säilyttää motivaatio opiskelujensa ajan mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta. Näin ollen motivaatio vaatii sekä käynnistämistä että ylläpitoa. (Pintrich & Schunk, 1996) Pintrichtin motivaatiokäsitys Lapsen motivaation syntyminen Pienten lasten motivaatiota tutkittaessa on havaittu, että lasten käsitys itsestään oppijana voi olla kahtalainen: Osa lapsista ajattelee, että ihmisen kyky oppia on vakiona pysyvä ominaisuus, kun taas toiset mieltävät sen joustavaksi ja muokattavaksi (Bransford, Brown & Cocking, 2000). Jos lapsi pitää kykyjään muuttumattomina, se vaikuttaa hänen motivaatioonsa. Lapsi haluaa suoriutua hyvin ja saada toiminnastaan myönteistä palautetta. Hän välttää liian haastavia tehtäviä, joissa epäonnistuminen saattaisi hänet hankalaan tilanteeseen. Hän ei siedä epäonnistumisia ja arvosteluja ja toimii usein välttämismotivaation ohjaamana. Jos taas lapsi uskoo kykyjensä kasvavan ja muuttuvan, hän tarttuu tehtävään epäröimättä eikä pelkää epäonnistumisia. Useimpien lasten motivaatiokäsitys sijoittuu näiden kahden välimaastoon. Toisaalta lapsi voi mieltää kykynsä eri oppiaineissa kahdella erilaisella tavalla: hän voi uskoa piirustustaitojensa olevan muuttumattomia, mutta samalla ajatella pystyvänsä etenemään matematiikassa aina vain paremmin.
8 1.2. Oppimisen itsesäätely Oppimisen itsesäätelyllä tarkoitetaan yksilön omia toimenpiteitä oppimistuloksen parantamiseksi. Itsesäätöinen oppija on motivoitunut, hän ohjailee metakognitiivisia ominaisuuksiaan ja toimii aktiivisesti opintojensa edistämiseksi.(zimmermann, 1989) Metakognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan yksilön omaa ymmärrystä omista kognitiivisista eli tiedollisista taidoistaan. Metakognitiiviset taidot ovat ajattelun ajattelua (Iiskala & Hurme, 2006).Yksilö osaa esimerkiksi ohjata muistinsa ja tarkkaavaisuutensa tilaa oppimisprosessin aikana. Oppimisen itsesäätelylle on ominaista, että yksilö suunnittelee, reflektoi ja arvioi omaa suoritustaan, pohtii oppimisen strategioitaan ja käyttää niitä mielekkäällä tavalla eikä luota pelkästään opettajiltaan, vanhemmiltaan tai tovereiltaan saamiinsa ohjeisiin. Opiskelija voi muuttaa strategioitaan ja tavoitteitaan luovasti oppimisprosessin aikana Käsityksiä opiskelutaidoista Oppimisen itsesäätelyn tapoja Miten lapsi säätelee oppimistaan? 1.3. Miten opettaja voi tukea motivaatiota ja oppimisen taitojen kehittymistä oppitunneilla? 2. Menetelmät 2.1. Tutkimuskysymykset Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaiset asiat motivoivat peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaita heidän opiskelussaan. Oppilailta kysyttiin myös, millaisia oppimisen itsesäätelyn keinoja he käyttävät päivittäisessä opiskelussaan. Selvitys tehtiin kyselylomakkeella.
9 Viidennen ja kuudennen luokan opettajilta kysyttiin, millaisia oppimisen taitoja he haluavat oppilailleen opettaa. Opettajia koskeva tutkimuskysymys pohjautui OPTEK-hankkeen opettajahaastattelun kysymyksiin sekä kysymykseen 18, jotka olivat: 11. Mitä valmiuksia ja taitoja haluat opettaa oppilaille oppiaineiden sisällön lisäksi? 12. Mitä uusia taitoja ja valmiuksia haluat opettaa tieto- ja viestintätekniikan avulla? 13. Toteutatko oppilaidesi kanssa yhteisöllistä oppimista (tiedon rakentelua) tukevia projekteja tai muuta toimintaa? 14. Kertoisitko tarkemmin, mitä (yhteisöllistä oppimista tukevaa toimintaa tarkoitat)? 18. Millainen osaaminen ja taidot yleensä tulevaisuudessa korostuvat oppilaiden näkökulmasta? Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, millä tavoin oppilaiden itsesäätelytaidot ja motivaatio näkyvät oppituntitilanteessa? Voiko opettaja opetuksellaan vaikuttaa näihin asioihin ja millaisia keinoja hän voisi käyttää oppilaidensa motivaation kohottamiseksi ja oppimisen itsesäätelytaitojen kehittämiseksi? Vielä haluttiin selvittää, näkyvätkö opettajan oppimisen taitoja kuvaavat arvostukset jotenkin heidän opetuksessaan ja oppilaiden vastauksissa? 2.2. Vastaajat Oppilaille tehtyihin motivaatio- ja oppimisen itsesäätelykyselyihin osallistui yhteensä 99 viidennen ja kuudennen luokan oppilasta kahdesta pohjoissuomalaisesta koulusta. Tyttöjä vastaajista oli 50 ja poikia 49. Vastaajat olivat iältään vuotiaita. Tutkimuksessa haastateltiin samojen viidensien ja kuudensien luokkien opettajat, joita oli yhteensä 6, 3 miestä ja 3 naista. Kaikkien haastateltujen opettajien luokilta videoitiin yksi oppitunti, yhteensä videomateriaali koostuu 5 oppitunnista. Yksi videotallenteista on tehty kahden opettajan pitämästä
10 yhteistunnista. Oppituntien havainnoinnin kriteerinä oli, että tunneilla käytettäisiin tieto- ja viestintätekniikkaa. Oppitunneista kahdella opetettiin äidinkieltä, yhdellä matematiikkaa ja yhdellä englantia Aineistonkeruu Tutkimusaineisto kerättiin Case-kouluilla kevättalvella Opettajahaastattelut suoritettiin opettajien toivomana ajankohtana koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen. Opettajahaastattelut nauhoitettiin mp3-soittimella ja litteroitiin. Opettajat saivat ehdottaa myös videoitavien tuntiensa ajankohdat. Jotta havainnoitava tunti saataisiin mahdollisimman häiriöttömästi kuvattua, sovittiin, että oppilaskyselyt tehtäisiin havainnoitavien tuntien ulkopuolella. Oppilaat vastasivat kyselyyn pääsääntöisesti havainnointia seuraavan oppitunnin alussa. Oppilaskyselyt toteutettiin paperiversiona. Oppilaat saivat vastata itsenäisesti kysymyksiin, joita oli kahdella kaavakkeella yhteensä 51. Kyselyssä oppilasta kehotettiin vastaamaan kysymyksiin sen mukaan miten ne kuvaavat häntä. Väittämiin liittyvät vastausvaihtoehdot oli kuvattu numeroilla 1-7, missä vastausvaihtoehto 1 tarkoitti täysin eri mieltä ja vastausvaihtoehto 7 taas täysin samaa mieltä. Lukujen 1 ja 7 välissä olevat luvut tarkoittivat mielipidettä sitä väliltä. Tarvittaessa opettaja opasti kaavakkeen täyttämisessä Analyysi Analyysivaihe koostui opettajahaastattelujen litteroinnista ja luokittelusta, videomateriaalin havainnoinnista ja oppilaiden motivaatiotasoon ja oppimisen itsesäätelyyn liittyvien opetustuokioiden merkitsemisestä ja kuvaamisesta. Oppilaille tehdyt kyselykaavakkeet koodattiin ja analysoitiin Pintrichin MSQL- mallilla. Kun tutkimusaineisto oli saatu käsitellyksi, etsittiin yhtymäkotia eri aineistolähteiden välillä. Haluttiin tutkia, näkyivätkö opettajan haastattelussa esille tulleet motivaation ja oppimisen itsesäätelyn ohjaamiseen liittyvät painotukset mitenkään esille hänen opetuksessaan. Tutkimusta jatkettiin oppilaskyselyihin. Löytyikö niistä ja opettajien vastauksista yhteneväisyyksiä ja olivatko kaikkien luokkien oppilaiden vastaukset samansuuntaiset. Toisaalta tutkittiin, löytyikö eri opettajien vastauksista yhteisiä painotusalueita näissä kysymyksissä. Jos painotusalueet olivat erilaiset, näkyikö se jotenkin heidän oppilaidensa kyselyvastuksissa.
11 3. Tutkimuksen tulokset Tässä kohdassa esitetään, millaisia tuloksia saatiin oppilaskyselyistä. Tulokset esitetään taulukkona. Opettajahaastattelut on analysoitu sisällönanalyysilla ja vastaukset on kategorisoitu luokkiin. Kategoriat esitetään tutkimuksen tulokset -kohdassa taulukkona. Videoiduista oppitunneista on etsitty oppimisen itsesäätelyä ja oppilaan motivaatiota tukevia periodeja, joista on laadittu narratiivit. Lopuksi on verrattu keskenään kunkin luokan oppilasvastauksia opettajan haastatteluun ja videoaineistoon. Vastasivatko luokat kyselyyn samalla tavoin? Näkyykö luokkien välillä korostuseroja? Löytyykö videoista yhtä paljon oppimisen itsesäätelyä ja motivaatiota tukevia periodeja ja miten ne korreloivat opettajien haastatteluvastauksiin? 4. Johtopäätökset ja pohdinta Johtopäätökset-luvussa syvennetään edellisen luvun tulosten pohdintaa. Onko opettajilla mahdollisuuksia tukea oppilaidensa itsesäätelyn tapoja? Löytyykö tähän tehokkaita keinoja? Näkyvätkö opettajan korostukset oppilaiden mielikuvissa itsestään oppijoina? Johtopäätökset luvussa peilataan saatuja tuloksia myös teoriaosan kirjallisuuteen. Voisiko kyseisiä tutkimusongelmia kartoittaa jollain muullakin tutkimustavalla ja millaisia työkaluja siihen tarvittaisiin. Tässä luvussa pohditaan lopuksi, millä tavoin peruskoulussa pitäisi opettaa oppimisen taitoja alakoulun ylimmillä luokilla. 5. Tutkimuksen arviointi Tutkimusta arvioidaan suhteessa alan kirjallisuuden antamaan informaatioon. Tulosten valossa arvioidaan, olivatko haastattelukysymykset sopivia näiden asioiden tutkimiseen. Oppilaille tehdyn kyselyn kysymykset on muokattu aikuisten tutkimuksesta. Ovatko ne riittävän havainnollisia nuorille vastaajille?
12 6. Lähteet Bransford, J. D., Brown, A. L. & Cocking, R. R. (Eds.) (2000). How people learn: Brain, mind, and school. Washington: National Academy Press. Järvelä, S. & Järvenoja, H.(2006). Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen, & E. Lehtinen (toim.). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY. Iiskala, T. & Hurme, T-R. (2006). Metakognitio teknologisissa ympäristöissä. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen, & E. Lehtinen (toim.). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M.(2007). Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. Pintrich, P. R., & Schunk, D. H. (1996). Motivation in education. Theory, Research, and applications. New Jersey: Prentice Hall, Inc. Sawyer, R. К. (2006). The new science of learning. In R. K. Sawyer, (Ed.), The Cambridge handbook of the Learning Sciences (pp. 1-16). New York, NY: Cambridge University Press. Zimmerman, B. J. (1989). A Social Cognitive View of Self-Regulated Academic Learning. Journal of Educational Psychology, 81,
OPTEK-tutkimushanke Muuttuuko mikään?
OPTEK-tutkimushanke Muuttuuko mikään? Analyysi koulun arjesta kun oppilaat ja opettaja työskentelevät erilaisen teknologian avulla Miisa Brännfors, Saara Kotkaranta, Kristiina Simojoki, Hanna Järvenoja
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
arvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA
TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Horisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala
Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala 6.9.2011 1 Jotain vanhaa, jotain uutta Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä haasteena
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Opetushallitus, 24.11.2008 Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti ARVOSTELUSTA ARVIOINTIIN - arvot
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
hyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu
Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg
VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
OPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
arvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
Yleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
Oppiminen ja sen ohjaaminen P
Oppiminen ja sen ohjaaminen 410068P Arttu Mykkänen, PhD Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö arttu.mykkanen@oulu.fi / @ArttuMykkanen Kurssin tavoitteet Pyritään ymmärtämään oppimisprosessia
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
OPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
Munkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.
Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme
Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset
Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
J.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA
1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
OmaOpo ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka
Oma ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka 1 Sisältö 7 luokan tavoitteet...3 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet...4 Oma-seurantalomake...5 Sisältöalueiden tavoitteet ja itsearvioinnit S1 Oppiminen ja opiskelu...8
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten