ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011"

Transkriptio

1 ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011

2 ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011 Sisällys ALKUSANAT 3 1. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4-11 Taidemuseo Jyväskylään Museohanke etenee Luonnosvaiheet con amore 2. URAKOINTI JA RAKENTAMINEN Urakoitsijat ja rakennustyö Pääpiirteitä rakennustavasta Rakenteet Ulkoseinien päällysteet Sisäkattoverhoukset Pintakäsittelyohjeita 3. ALVAR AALTO -MUSEO, JYVÄSKYLÄN TAIDEKOKOELMAT Arkkitehtuurin erityispiirteitä Ulkoarkkitehtuuri Julkiset sisätilat 4. KÄYTTÖ- JA MUUTOSHISTORIAA Omistukseen ja toimintaan liittyviä vaiheita Tärkeimmät tilamuutokset 5. SÄILYNEISYYS Säilyneisyyden arviointia Säilyneisyyskartoituksen lukuohjeita Inventointikorttien sisältö Säilyneisyyskartoitus / sisätilat Huonetilat Säilyneisyyskartoitus / ulkotilat Julkisivut Vesikatto Puroallas Ovi- ja ikkunatyypit Valaisintyypit Alkuperäiset Artekin kalusteet Varusteita ja muita yksityiskohtia (myöh.) Lattiakartat Alakattokartat, valaisimien sijoitus (myöh.) 6. SUOJELUTILANNE JA LAUSUNTO ARKKITEHTONISESTA ARVOSTA LIITTEET Korjaukset ja muutokset Piirustukset ja rakennusasiakirjat Arkkitehtipiirustukset (myöh.) Ajantasapiirustukset 2010 Tekniset piirustukset Rakennekuvat Lvi-kuvat Sähkökuvat Luettelo työselityksistä (myöh.) Lähteet ja kirjallisuus (myöh.) Kuvadokumentointi (kuva-cd)

3 ALKUSANAT Tilakohtaisiin inventointidokumentteihin, huone- ja julkisivukortteihin, on merkitty huomioita sisätilojen ja julkisivujen muutoksista sekä visuaalisesti havaittavista vaurioista. Koska kysymyksessä on Alvar Aallon luoma arkkitehtoninen kokonaistaideteos, on myös rakennuksen irtaimella kalustuksella suuri merkitys - työssä selvitetään alkuperäisten, arkkitehdin suunnittelemien ja Artekin standardituotantoon kuuluneiden valaisimien ja huonekalujen tyypit ja mallit. Irtokalusteiden liikkuvuus on ollut tilamuutosten ja toiminnan säätelemää. Jo alkuvuosina kalustehankintojen huonekalutyyppejä siirrettiin myös kartuttamaan museon Aalto-kokoelmaa. Kalustusta on täydennetty vuosien varrella Artekin standardikalustein ja tarvittavin toimistokalustein. Koska kalusteita on paljon, on tämänhetkisestä tilanteesta koostettu erillinen luettelo alustavine kuntoarvioineen. Museon alkuperäisen asun dokumentoinnissa on tukeuduttu arkistoaineistoon. Suunnitteluprosessia on voitu selvittää museon kokoelmiin kuuluvien arkkitehtuuripiirustusten ja rakennusasiakirjojen avulla. Aikalaiskuvia löytyy runsaasti museon julkisista tiloista ja pääfasadeista, työtiloja ja talousjulkisivuja ei ole kuvattu vuosien varrella juuri lainkaan. Tämä on hankaloittanut varsinkin sisätilojen alkuperäisyyden kartoittamista. Tämä rakennushistoriaselvitys on tehty Alvar Aalto -museon tulevan peruskorjauksen työkaluksi. Selvitys pyrkii auttamaan rakennustaiteellisten näkökulmien huomioimista korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Se toimii suunnittelun tausta-aineistona ja suunnittelua ohjaavana dokumenttina. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään taide- ja arkkitehtuurimuseoksi tarkoitetun museorakennuksen vuosina Museo on julkinen kulttuurilaitos, joka on säilynyt rakennustaiteellisesti ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan hyvin - korjaustoimenpiteet ovat olleet lähinnä ylläpitäviä. Toiminnallisia muutoksia on tehty pääasiassa rakennuksen sekundäärisimmissä osissa, varasto- ja työtiloissa. Rakennusteknisesti aika on tehnyt kuitenkin tehtävänsä museo on tekniseltä kunnoltaan, pinnoiltaan ja yksityiskohdiltaan ajan ja käytön kuluttama. Merkittävämpiä muutoksia on tapahtunut rakennuksen ympäristössä. Viereisellä tontilla sijaitsevan Keski-Suomen museon (Alvar Aalto ) massiivinen laajennus vuosina (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.) on muuttanut rakennusten yhteisen puutarhamaisen piha-alueen, Ruusupuiston luonteen ja muovannut museon lähiympäristöä myös kadunkalusteiden ja kulkuväylien osalta. Alvar Aalto -museon rakennushistoriaselvitys on tehty rakennustaiteen näkökulmasta. Selvitys jakautuu museon suunnittelu- ja rakennushistorian kuvailuun sekä ulko- ja sisätilojen säilyneisyyden arviointiin. Selvityksen olennaisena osana on julkisivu- ja huonetilakohtainen säilyneisyyskartoitus, inventointi, joka kattaa myös rakennusta ympäröivän alueen puroaltaineen ja muine varustuksineen. Kartoituksessa tähdätään sekä rakennuksen ulko- että sisätilojen alkuperäisasun ja nykytilan sekä niiden välisten erojen selvittämiseen sekä listataan mahdollisimman kronologisesti rakennukseen kohdistuneet muutos- ja korjaustoimenpiteet. Museon toimintaa on kuvattu vain siltä osin, kun sillä on ollut vaikutusta muutoksiin. Talossa alusta asti työskennelleet museonjohtaja Markku Lahti sekä talonmies-vahtimestari, myöhemmin museomestarina toiminut Niilo Pohjonen ovat olleet suurena apuna rakennuksen lähes nelikymmenvuotisen taipaleen selvittämisessä. Viimeksi mainitulla on erityisen läheinen suhde taloon, asuihan hän perheineen museon asunnossa yli kaksikymmentä vuotta. Sisustuksen osalta tietolähteenä on ollut museon intendentti Kaarina Mikonranta. Museon syntyvaiheet on kirjattu jo aiemmin FK Louna Lahden vuonna 1987 koostamaan museon historiikkiin. Sen anti on ollut merkittävä museohankkeen taustojen selvittämisessä. Museorakennus on kuulunut jo vuodesta 1979 Jyväskylän kaupungin omistukseen ja sen huoltotoimenpiteistä sekä korjaus- ja muutostöiden toteutuksesta on vastannut pääasiassa Jyväskylän kaupungin tilapalvelu. Pienimuotoisia korjaussuunnitelmia on tehty myös Aallon arkkitehtitoimistossa (toimisto lopetti toimintansa 1994). Rakennuksesta tehtiin digitaaliset mittauspiirustukset syksyllä 2010, niiden pohjalle tehdyin graafi sin esityksin havainnollistetaan säilytettäviä tilakokonaisuuksia ja tilojen erityispiirteitä. Tulevan korjausprojektin toimeksiantaja on rakennuksen omistaja Jyväskylän kaupunki ja korjaustyöt sijoittuvat vuosille Hankkeen vetäjänä toimii tilapalvelun päällikkö, arkkitehti Ulla Rannanheimo ja pääsuunnittelija on museon arkkitehti Tuula Pöyhiä. Talon rakenteet on kuntokartoittanut Tuomo Kollanen Insinööritoimisto Mittatyö Oy:stä. Tämä selvitys on saatu aikaan Alvar Aalto -museon henkilökunnan voimin syksyn 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana. Rakennushistoriallisen osuuden, huonetilojen inventoinnin ja säilyneisyyden arvioinnin siihen liittyvine kuvadokumentointeineen on tehnyt museon tutkija Katariina Pakoma. Lausunto museon rakennustaiteellisesta arvosta ja suojelutilanteesta on Tuula Pöyhiän, samoin kuin osa kaavioista ja kartoista. Museon valokuvaaja Maija Holma on kuvannut vaativammat otokset ja huolehtinut selvityksen graafi sesta suunnittelusta. Jyväskylässä Katariina Pakoma 3

4 1. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS TAIDEMUSEO JYVÄSKYLÄÄN Merkittävien jyväskyläläisten kulttuuritapahtumien, Kulttuuripäivien ja Jyväskylän Kesän piireissä iti jo luvuilla toive paikallisesta taidelaitoksesta. Myös kaupungin oman pojan, akateemikko Alvar Aallon arkkitehtuurista ja mahdollisuuksista sen esittelyyn oltiin kiinnostuneita. Merkittävä taustatoimija oli Jyväskylän Yliopistoyhdistys, joka viritti jo varhain ajatuksia Alvar Aallon nimeen liittyvistä instituutti- akatemia- ja museohankkeista. Jyväskylän kaupungin ja koko maan poliittinen ilmapiiri oli 1960-luvun alussa hyvin myönteinen kulttuurirakentamista ja kulttuurilaitosten hajauttamista kohtaan. Kaupunki tarvitsi taidelaitoksen palvelemaan myös Jyväskylän yliopistoon samana vuonna perustetun taiteentutkimuksen laitoksen tarpeita. 1 Ensimmäinen virallinen maininta Aalto-instituutista löytyy Yliopistoyhdistyksen kokouspöytäkirjasta Jo tässä yhteydessä oli tunnusteltu Aallon suhtautumista ajatukseen nimikkomuseosta ja saatu hänen kannatuksensa hankkeelle. Varsinaisesti taidemuseohanke lähti liikkeelle asian edistämiseksi perustetun museoyhdistyksen aloitteesta. Yhdistyksen perustajajäseniä olivat lehtori Mikko Asunta, dipl.ins. Ilmari Koskiala, professori Päivö Oksala, FK Pellervo Oksala, dipl.ins. Aarne Savoila ja varatuomari Pentti Sillantaus. Sääntöjensä mukaan uuden yhdistyksen tarkoituksena oli ensi sijassa toimia taidemuseon perustamiseksi ja ylläpitämiseksi Jyväskylän kaupungissa. 3 Seuraavana vuonna, tapahtuneen rekisteröinnin yhteydessä museoyhdistys sai nimen Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat r.y. Edistääkseen museohankkeen kannatusta seura järjesti Keski-Suomen museossa taidemuseon perustamisjuhlan. Juhla toimi myös alkuna rakennushanketta tukevien lahjoitusten keräykselle ja tuotti heti tulosta: Alfred Kordelinin säätiö ja Jyväskylän Yliopistoyhdistys lahjoittivat kumpikin seuralle mk. Juhlassa kaupunginjohtaja Veli Järvinen lupasi kaupungin varaavan tontin tulevalle museorakennukselle. 4 Alvar Aalto oli kutsuttu perustamisjuhlaan puhujaksi ja hän käytti puheenvuoron taidemuseon universaalista luonteesta. Aalto ei halunnut tulevaa taidemuseota omistettavan vain hänen omalle tuotannolleen, vaan tahtoi museosta kehittyvän vilkkaan ja ajan hengessä toimivan taidelaitoksen, taiteenalojen yhteisen foorumin. Tämä oli myös hänen ehtonsa suunnittelutehtävän vastaanottamiselle. En pidä ajatusta yhdenmiehen museosta järkevänä. Siitä tulee pian kylmä ja kuollut.tämän museo tulee olla elävä museo, missä kuvataiteet ja arkkitehtuuri ovat edustettuina eri puoliltaan. Tähän toiveeseen Aalto palasi myöhemmin myös museon vihkijäispuheessaan. 5 1 Lahti 1987, Lahti 1987, 9. 3 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Pöytäkirja museon suunnittelutoimikunnan kokouksesta AAS/AAM. 4 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus AAS/AAM. 5 Lahti 1987, Vuonna 1967 seuran hallitukseen kuuluivat lehtori Mikko Asunta, dipl.ins. Juhani Heinonen, professori Mauno Jokipii, kaupunginjohtaja Veli Järvinen, dipl.ins. Ilmari Koskiala, arkkitehti Erkki Kantonen, kauppaneuvos Erkki Luoto, professori Päivö Oksala (pj.), professori Sakari Saarikivi, dipl.ins. Aarne Savoila, päätoimittaja Kyösti Sorjonen ja museonjohtaja Sirkka Valjakka. Yhdistyksen sihteerinä toimi FK Pellervo Oksala ja taloudenhoitajana Huk Hannu Kiiski. Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus AAS/AAM. Museoseura sai näyttelytiloja ns. Salervon talosta ennen uuden museorakennuksen valmistumista. Kesäkuussa 1968 Jyväskylän kaupunki luovutti yhdistyksen käyttöön Älylän kaupunginosassa sijainneen huvilakiinteistön, ns. Salervon talon (Seminaarinkatu 1, nyk. Alvar Aallon katu 1), jonka kaupunki oli saanut tontinvaihdon kautta Valmet Oy:ltä. Rakennus otettiin vastaan joulukuussa ja seura järjesti siellä kaupungin toiminta-avustusten turvin näyttelyjä jo ennen uudisrakennuksen valmistumista. 6 Rahoituksen osalta museoprojekti sai tuulta purjeisiinsa vuonna 1969, kun Jyväskylän kaupunki lupasi olla mukana rakennushankkeessa. Kaupunki vuokrasi museoseuralle - nimellistä vuokraa vastaan - tontin silloisen Seminaarinkadun, nykyisen Alvar Aallon kadun varrelta. Tontilla oli aiemmin sijainnut ns. Mikkolan talo, joka purettiin 1950-luvulla. Alueen valinta oli luonnollinen, olihan Alvar Aalto suunnitellut viereiselle tontille kymmenen vuotta aiemmin rakennuksen paikallismuseota, Keski-Suomen museota varten (Aalto ). Museon rakennuspaikaksi valikoitui itäkaakkoon laskeva rinne vanhan purouoman, Lempipuron (Lemmenpuron), vieressä Ruusupuistoksi nimetyllä alueella. Rakennusalue (n. 2300m²) muodostettiin olemassa olevasta tontista (V-72-2) ja rinteen yläosassa sijaitsevan toimitusjohtaja Erkki Jussilan tontin alaosasta (V-72-9), jotka yhdistettiin yhdeksi tontiksi V Samassa yhteydessä kaupunki antoi museoseuran tehtäväksi teettää taidemuseon piirustukset ja kokonaissuunnitelman koko Ruusupuiston alueen tulevasta käytöstä. 7 6 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus Aalto opetteli piirtämisen perusteita arkkitehti Toivo Salervon ( ) ohjaamana. Salervolla oli Jyväskylässä arkkitehtitoimisto, jossa ylioppilas Aalto oli harjoittelemassa kesällä Ei sinusta ole arkkitehdiksi, mutta tähtää lehtimiesuralle, hän opasti nuorta oppilastaan. Schildt 1982, 72. Salervo toimi myös Jyväskylän Seminaarin piirustuksenopettajana ja myöhemmin kouluhallituksen arkkitehtina. 7 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus AAS/AAM. Myös Lahti 1987, 15. 4

5 Näkymä Ruusupuistoon vuosisadan alkuvuosilta. Museo sijaitsee suurin piirtein etualalla näkyvän Mikkolan talon kohdalla. Älylän huvilakaupunginosa sijaitsi kaupungin eteläpäässä, Seminaarinmäen alapuolella. Ruusupuiston museoalue Jyväskylän eteläosaan, Seminaarinmäen alapuolelle oli vuosisadan alussa muodostunut huvilakaupunginosa, joka oli saanut asukkaidensa, seminaarin opettajaperheiden mukaan nimen Älylä. Alueella sijaitsevan Ruusupuiston historia juontaa vuoteen 1896, jolloin Jyväskylän Puutarha-Yhdistys vuokrasi Hämeentien ja Mattilantien välisen alueen ja laati sille puutarhasuunnitelman. Kävelypuistoksi nimetylle alueelle istutettiin mm. tuomia, syreenejä ja ruusuja. Ensimmäiset hahmotelmat Keski-Suomen museoyhdistyksen ylläpitämän Keski- Suomen museon sijoittamisesta Ruusupuistoon teki arkkitehti Pauli E. Blomstedt vuonna Hanke ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Siihen palattiin vasta vuonna 1954, jolloin Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Väinö Vuorinen esitti museoalueen muodostamista Ruusupuistoon. Asemakaavan muutos ja alueen luovuttaminen museotarkoitukseen hyväksyttiin samana vuonna. 8 Museolle varattiin tontti Keski-Suomen museon vierestä. Tonttikartta Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys. Jyväskylän museopalvelut Vuorisen mukaan museo uusine ja kaupungin keskustasta siirrettävine vanhoine puutaloineen tuli sijoittaa puistomaiseen ympäristöön korkeakoulun lähelle, alueelle, johon kaupungin kulttuuritraditiot parhaastaan liittyvät. 5

6 MUSEOHANKE ETENEE Museoseura lähestyi suunnittelutehtävässä arkkitehti Alvar Aaltoa, joka otti tehtävän mielellään vastaan. Suunnittelijan valinta oli luontevaa, liittyiväthän arkkitehdin elämänvaiheet sekä tuotanto Jyväskylään monena kerrostumana. Seuran puheenjohtaja ja museohankkeen innokas primus motor professori Päivö Oksala oli tuntenut Aallon läheisesti jo 1950-luvulta lähtien. 9 Seuran jäsenistöstään koostamaan rakennustoimikuntaan kuuluivat Erkki Kantonen, Erkki Luoto ja Päivö Oksala, Aallon kanssa neuvottelevaan toimikuntaan Oksalan ja Kantosen lisäksi kuuluivat myös Ilmari Koskiala ja Pentti Sillantaus. 10 Toimintansa perustaksi uusi museo tarvitsi oman kokoelman. Olennaisesti museohankkeen etenemiseen vaikutti arvokkaan Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelman sijoituspäätös Jyväskylään. Tämä merkittävä kokoelma käsitti 1012 teosta kansainvälistä ja kotimaista maalaustaidetta, grafi ikkaa ja piirustuksia. Säätiö oli etsinyt kokoelmalleen asianmukaisia tiloja ja lähestynyt asiassa jo useita taidelaitoksia, myös Alvar Aalto -museoseuraa. Seura teki säätiölle tarjouksen, jossa se lupasi kokoelmalle pysyvät tilat uudesta museorakennuksesta. Kaupunki oli valmis tukemaan sijoitusprosessia ja museohankkeen lopullisen toteutumisen sinetöi museoseuran, kaupungin ja Sihtolan taidesäätiön välillä allekirjoitettu esisopimus. 11 Myös Alvar Aalto ja Artek olivat luvanneet tallentaa uuteen museoon pienoismalleja, piirustuksia ja huonekaluja. 12 Tuleva museo oli saanut peruskokoelmansa. Museon suunnittelussa oli alusta alkaen keskeisenä lähtökohtana toiminnoiltaan sekä näyttely- ja työtiloiltaan mahdollisimman joustavan museorakennuksen aikaansaaminen. Museokokoelmien oli tarkoitus käsittää kaikki visuaalisen taiteen alueet arkkitehtuurista kuvataiteisiin ja taideteollisuuteen. Työpiirustusvaiheessa Jyväskylän taidemuseon nimellä kulkevan uuden museon nimeksi päätettiin antaa Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidekokoelmat. 13 Sihtolan taidesäätiön kokoelman luovutuskirja allekirjoitettiin Kuvassa kaupunginjohtaja Veli Järvinen, professori Päivö Oksala ja intendentti Markku Lahti, istumassa professori Hannes Sihtola. LUONNOSVAIHEET CON AMORE Suunnittelutyöhön paneuduttiin huolellisesti Aalto toimistoineen laati vuoden 1971 aikana kuudet eri luonnokset museorakennusta varten. Laajan Sihtolan kokoelman säilytys ja esillepano vaativat suunnittelussa oman erikoishuomionsa. Nimikkomuseonsa suunnittelutyöhön Aalto kertoi suhtautuvansa con amore, suurella rakkaudella. Hän lupasi antaa oman osuutensa, kokonaissuunnitteluun liittyvät idealuonnokset tulevalle taidemuseolle lahjaksi. 14 Suunnittelukohteena museorakennus ei ollut uusi aluevaltaus Aallolle. Hän oli tehnyt uransa aikana suunnitelmia lähes kymmeneen museorakennukseen, näistä kolme toteutettiin Lahti 1987, 7. Siteet Oksalan ja Aallon välillä lujittuivat Aallon ollessa usein puhumassa arkkitehtuurista Jyväskylän Kesässä. 10 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 11 Lahti 1987, Varsinainen luovutusasiakirja allekirjoitettiin vasta Aallon museon suunnitteluvaiheessa lupaamia piirustuksia ei deponoitu museon kokoelmiin. 13 Päivö Oksalan koostama lyhyt historia museon rakennusvaiheista (irrallisia konekirjoitusarkkeja). AAS/AAM. 14 Päivö Oksalan koostama lyhyt historia museon rakennusvaiheista (irrallisia konekirjoitusarkkeja). AAS/AAM 15 Aallon museosuunnitelmiin kuuluvat mm. Perniön museo (1928), Tallinnan taidemuseo (1937, Viro), Keski-Suomen museo (tot ), Aalborgin taidemuseo (tot , Tanska), Bagdadin taidemuseo (1957, Irak), William Lehtisen taidemuseo ( ), Shirazin taidemuseo (1969, Iran), Alvar Aalto -museo (tot ). 6

7 7

8 Näyttelytilojen suunnittelu oli tuttua myös maailmannäyttelyjen ja Venetsian biennaalin Suomen näyttelypaviljonkien kautta. Göran Schildtin mukaan museorakennusten suunnittelu kuului Aallon suosikkiprojekteihin - niissä hän sai perehtyä mm. sisätilojen valaistukseen liittyvien ongelmien ratkaisuun. Suunnitelmien eteenpäin viemiseksi perustettiin jälleen neuvottelukunta, tällä kertaa hoitamaan yhteyksiä Aallon ja etenkin rakennusprojektista Aallon toimistossa vastanneen arkkitehti Heikki Tarkan kanssa. Neuvottelukuntaan kuuluivat Erkki Rutanen, Juhani Korhonen, Veli Järvinen, Erkki Kantonen, Erkki Luoto ja Päivö Oksala. Taloudenhoitajana toimi Pellervo Oksala ja sihteerinä Hannu Kiiski. Kesällä valittu museon intendentti FM Markku Lahti osallistui myös tiiviisti neuvottelukunnan toimintaan. 16 Museoseuran laatima tilaohjelma käsitti kolme näyttelysalia, kukin noin 300m² (yksi Sihtolan kokoelmalle, yksi vaihtuville näyttelyille ja yksi Aallon arkkitehtuurille). Lisäksi ohjelmaan kuului pieni näyttelysali (100m²), aulatilat, luentosali, kirjasto ja kahvila sekä tarvittavat toimisto-, varasto- ja tekniset tilat. Alkuvaiheessa mietittiin myös konserttisalin liittämistä suunnitelmaan. 17 Valtion rahoituksen ehtona oli, että tilaohjelmaan liitetään tilat myös jonkin toimivan taideyhteisön käyttöön. Jyväskylässä luonteva kumppani oli Jyväskylän taiteilijaseura, jolle suunniteltiin taloon toimintatila, ateljee. Rakennuksessa tuli olla tilat myös talonmies-vahtimestarin asuntoa varten. Suunnitelmassa varauduttiin myös sekä Keski-Suomen museon että tulevan taidemuseon laajennuksiin. Ensimmäiset museoon liittyvät piirustukset ovat päivättyjä idealuonnoksia, tilakaavioita, jotka sitovat tulevan taidemuseon fyysisesti viereiseen Keski-Suomen museoon. Myöhemmin tehtiin myös utopistisia, koko Ruusupuiston alueen kattavia laajennussuunnitelmia. Varsinainen museorakennuksen suunnittelu aloitettiin tontin puuston ja muun kasvillisuuden kartoituksella. Olemassa olevaa puustoa pyrittiin säilyttämään mahdollisuuksien mukaan - mm. alueella sijainnut suuri tammi siirrettiin arkkitehdin haluamalle paikalle (se tosin kuoli toimenpiteen seurauksena). Suunnittelun edetessä kapea tontti aiheutti päänvaivaa ja lukuisia eri toimintoja sisältävien huonetilojen sijoittaminen ahtaaseen rakennusvolyymiin oli vaikeaa. Taiteilijaseuran ateljee 16 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 17 Lahti 1987, 16. 8

9 ja teknisiä tiloja pyrittiinkin sijoittamaan erilliseen huoltorakennukseen, joka on luonnoksissa sijoitettu viereiselle taiteilija Jonas Heiskan omistamalle tontille, sen alaosaan. Huoltorakennuksen suunnittelu eteni pitkälle - ilmeisesti museoseura oli luottavainen tontin käyttöönoton suhteen. Ostoneuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, joten erillisrakennuksesta jouduttiin luopumaan. Suunnitelmien muokkausta Museon lopullinen hahmo muokkaantui useiden luonnos- ja pääpiirustusvaiheiden jälkeen. Ensimmäinen pääpiirustussarja on päivätty Rakennushankkeen etenemisen edellytyksenä oli tässä vaiheessa tontin muodostaminen ja se edellytti väliaikaisen rakennusluvan saamista. 18 Rakennuslupaa haettiin mielenkiintoisille loka-marraskuussa piirretyille suunnitelmille, joissa rakennuksen hahmolle ominainen kattoikkunoiden sarja on poistettu ja kattomuoto muutettu laakeaksi tasakatoksi, kaltevasti rinteen mukaan laskevaksi. Muovikupuiset valoaukot on sijoitettu suoraan kattopintaan. Katon materiaali on piirustuksen mukaan lasikuituvahvisteista, sinistä muovipaanua. Selvitystä näin totaaliseen rakennuksen ulkoasun muutokseen ei ole löytynyt - ilmeisesti syyt olivat edelleen taloudelliset. Voi myös olla, että Aalto halusi myös kokeilla ajan rakennusteknillisiä innovaatioita. Tässä vaiheessa julkisivujen verhoiluun ilmestyy myös keraaminen, lasitettu sauvatiili. Ensimmäiset rakennusteknilliset urakkatarjoukset laskettiin seuraavien, päivättyjen pääpiirustusten perusteella. Kattoikkunat ja niiden myötä näyttelytilan hajautettu sivuvalo oli palautettu tuolloin takaisin suunnitelmaan. 19 Urakkatarjousten saavuttua kevättalvella 1972 rakennuksen kokoa jouduttiin kustannussyistä pienentämään. Kuutiotilavuutta supistettiin tällöin kolmanneksella ( m³ ->8 500 m³). Muutoksia tehtiin myös työselitykseen. Valtion rahoituksen saaminen edellytti rakennustöiden aloittamista jo vuoden 1971 puolella, joten tilapäistä rakennuslupaa haettiin myös tälle juuri ennen vuodenvaihdetta päivätylle pääpiirustussarjalle. 20 Uudet, päivätyt pääpiirustukset hyväksyttiin rakentamisen pohjaksi keväällä Kokonaiskustannukset nousivat kuitenkin edelleen liian suuriksi, 2,7 milj. markkaan käytettävissä olevan 2 miljoonan sijasta, joten pinta-alaa oli taas pienennettävä. Kustannuksia vähennettiin myös yksinkertaistamalla rakenteellisia ratkaisuja ja tinkimällä materiaaleista. Supistus koski tällä kertaa yhden näyttelylohkon poistamista, sisääntuloaulan ja kahvilan pienentämistä sekä suuren näyttelysalin lattiamateriaalin vaihtamista laatoituksesta muovimatoksi. Myös lattialistat jouduttiin vaihtamaan tammilistoista muovisiin. Kustannussyistä myös yksi kolmesta pyöreästä kattoikkunasta poistettiin. Supistusten myötä kokonaistilavuus pieneni yhdellä kuudenneksella. 21 Viimeisin, täydennetty pääpiirustussarja on päivätty , työpiirustussarjaan kuuluvien piirustusten numerointi alkaa jo Tilapäistä rakennuslupaa haettiin , ja se saatiin (nro 276/71), rakennuslupaa (muutos) anottiin , se myönnettiin (nro 183/82). Pysyvä lupa myönnettiin (nro J99/84). 18 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 19 Laakeaan kattomuotoon ja suoraan ylävaloratkaisuun pettyneet Pellervo Oksala ja Sihtolan taidesäätiön edustaja Tuomas von Boehm lähestyivät Aaltoa epäsuoran sivuvalon palauttamiseksi näyttelykerroksen valaistukseksi. Te saatte ne kattoikkunat oli Aalto lopulta luvannut. Pellervo Oksala Louna Lahden haastateltavana. Lahti 1997, Maistraatin lupa no 276/29, Jyväskylän kaupunki, rakennusvalvonta, lupa-arkisto. 21 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 9

10 10

11 11

12 päivätyt luonnossarjat pääpiirustussarjat työpiirustussarja > 2. URAKOINTI JA RAKENTAMINEN URAKOITSIJAT JA RAKENNUSTYÖ Keväällä 1972 hyväksyttiin rakentamisen pohjaksi päivätyt piirustukset. Niiden pohjalta pyydettiin urakkatarjoukset, jotka saapuivat Urakkasopimus tehtiin edullisimman tarjouksen ( mk) tehneen rakennusliike Aspinen & Kumpp. kanssa Sähkö- ja lvi-urakkatarjoukset saatiin , edullisimmat niistä olivat Are Oy:n tarjous ( mk) sekä Nelosputki, Mauri Home & Kumpp. tarjous ( mk). Nämä urakkasopimukset allekirjoitettiin Kilpailu valtion vuosittaisista rakennusmäärärahoista vaati kiireellisiä toimenpiteitä rakentamisen alkuun saattamiseksi. Museorakennuksen perusta, monttu, kaivettiin jo vuoden 1971 lopulla, jotta valtiolta saatava avustus saataisiin hyödynnettyä. Maapohjan tutkimuksen suoritti jyväskyläläinen Insinööritoimisto Oinonen Oy. Vuoden kuluttua urakkasopimusten tekemisestä, , muurattiin museon peruskivi. Tilaisuudessa olivat mukana myös Alvar ja Elissa Aalto. Samalla museon rakenteisiin säilöttiin museon perustamiskirja. Harjannostajaisia juhlittiin Ravintola Ilokivessä. Vuoden 1972 loppuun mennessä rakennuksesta oli valmiina betonirunko, ulkoseinien tiiliverhous lukuun ottamatta sauvatiiliä ja lähes valmis vesikatto. Myös sisäseinät olivat valmiiksi muuratut. Rakentaminen edistyi aikataulussa ja museorakennus valmistui touko-kesäkuussa Rakentamista helpotti leuto ja vähäluminen talvi Urakoitsija Aspinen suhtautui hyvin huolellisesti Aalto-museon rakentamiseen. Hannu Kiiski muistelee Louna Lahden haastateltavana. Lahti 1997, Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat r.y.. Toimintakertomus AAS/AAM. 24 Lahti 1987,

13 13

14 14

15 SUUNNITTELIJAT JA URAKOITSIJAT Rakennuttaja: Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat r.y. Pääsuunnittelija: Alvar Aalto, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co., Helsinki Vastaava arkkitehti: Heikki Tarkka, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co., Helsinki Pääurakoitsija: Rakennusliike Aspinen & Kumpp., Jyväskylä Vastaava työmaamestari: Risto Aspinen Valvova mestari: Eino Hydén Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Lunki & Vihtalahti, Jyväskylä LVI-suunnittelu: Jyväskylän Lämpösuunnittelu, Jyväskylä LVI-urakoitsija: Nelosputki, Mauri Home & Kumpp., Jyväskylä Sähköteknillinen suunnittelu: Insinööritoimisto Osmo Pönkkä Ky., Jyväskylä Sähköurakoitsija: Are Oy, Jyväskylä Maapohjan tutkimus: Insinööritoimisto Oinonen Oy, Jyväskylä Peruskiven muuraus Harjannostajaiset Rakennustarkastukset Uusi museorakennus otettiin käyttöön , (virallinen käyttöönottopäivä oli 6.7.) ja se avattiin yleisölle Juhlalliset vihkijäiset pidettiin museossa Juhlavieraiden joukossa olivat mm. opetusministeri Marjatta Väänänen, professori Hannes Sihtola ja fi l.tri Göran Schildt puolisoineen. Itseoikeutettu juhlapuhuja oli Alvar Aalto. Aallon puhe sekä vihkijäisten lukuisat muut juhlapuheet ovat taltioituina museon kokoelmiin. Alvar Aalto -museon rakentaminen toteutettiin huomattavalta osin rahalaitosten lainojen turvin; pankkilainojen kokonaissumma vuonna 1973 oli mk. Rakennuskustannuksista kattoi valtion avustus 28%, Jyväskylän kaupungin avustus 11%, Jyväskylän kaupungin laina 11% ja loppu 50% rahoitettiin kaupungin takaamin pankkilainoin. Lainat jakaantuivat kaikille Jyväskylässä toimiville pankkilaitoksille. Museon toiminnan rahoituksesta vastasivat pääosin Jyväskylän kaupunki (70%) sekä valtio. - maistraatin tarkastus , toimisto-, asunto ja ateljeetilat, käyttöön maistraatin tarkastus ja käyttöönotto muissa tiloissa Vastaanottotarkastukset - rakennustekniset työt lvi- ja sähkötyöt Rakennustyömaan loppuselvitys kesä-syyskuu

16 PÄÄPIIRTEITÄ RAKENNUSTAVASTA RAKENTEET Otteita työselityksestä (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.) Perustus Hieta, paikalla valettu seinä- ja pilarianturaperustus, betoniset perusmuurit ja sokkelit Rakennusrunko Betoni Ala- väli- ja yläpohjat Alapohja: betonilaatta + kosteuseristys + betoni + karkea sora tai sepeli Välipohjat: massiivi betonilaatta Yläpohjat: betoninen yläpohjalaattaholvi + 10x10cm mineraalivillalevyt (15kg/m3) + tuuletustila. Kohdissa, joissa rakenteen muoto rajoitetusti aiheuttaa pieniä mittoja lämpöeristeenä expandoitua korkkia. Vesikatto, räystäät Huopakaton rakenne: tiilikorokkeet, koolaus, kattotuolit, bitumihuopa, raakaponttilaudoitus, lasikuituvahvisteinen bitumihuopa + kuumabitumisively (x2), bitumilakalla kiinnitetty singeli. Vesikaton alle tuuletus räystäiden, seinänvierien ja tuulivoimaisten hormien avulla erikoispiirustusten mukaan. Kattokaivot kuparipeltiä. Räystäät: galvanoitua peltiä. Peltikaton rakenne: ruodelaudoitus, läpivedot tiivis laudoitus, kattopelti 0,5 mm kuumasinkitty pelti, aluspinnan vernissaus, pellin maalaus. Tuuletus ja räystäät kuten huopakatto. Ulko- ja väliseinät, pylväät Ulkoseinät: Halla-tiili (12cm), 2cm ilmarako, oksapahvi, 10cm mineraalivilla, betoni, rappaus tai tasoite. Varastossa ja ateljeessa puhtaaksivalettu betoni. Metallipintojen osalta: muovitettu/rihlattu teräspelti (0,5mm), harva laudoitus, rakennushuopa, mineraalivilla (10cm), betoni. Väliseinät Kantavat väliseinät: betonista tai teräsbetonista rakennepiirustusten mukaan. Väestönsuojan seinät viranomaismääräysten mukaan. Kevyet väliseinät: normaalikokoinen kalkkihiekkatiili. Sisämuuraukset yleensä kahitiilimuurauksia, reveteerausmuuraukset 7cm kahitiilimuurauksia. Sisääntuloaulan ja yleisö-wc-tilojen ja tarjoilutilan osalta muuraus punatiilimuurausta, pinnat aulan ja wc-tilojen puolelta rapatut. Kattoikkunat Katon pystyikkunat: ulos-ulos aukenevat, huulletut, kaksinkertaiset. Rakenne kuten muissa ulkoikkunoissa. Lakkalaatu. Katon kupuikkunat, 2 kpl: valokuilut betonista valetut, lämpöeristetyt, katon päällä 0,75 mm kuumasinkitty pelti. Kuilun yläosassa kulmateräsvahvikkeet, messinkinen kondenssivesikouru. Terästen varassa kumit, päällä 2x6mm lasilevy. Ylimpänä muovikupu teräksisin haoin. 16

17 ULKOSEINIEN PÄÄLLYSTEET Puhtaaksimuuraus Yleensä ulkoseinät puhtaaksimuurataan Arabian Halla-tiilestä (300x60x120mm). Vaakasauman paksuus 1cm, pystysaumojen paksuus 1,5cm. Osissa, joissa keramiikkasauvalaatat muuraus votsimuurausta. Muuten juoksulimitys. Lasitettu keramiikkalaatta Julkisivupiirustusten osoittamissa kohdissa käytetään muurauksen pystysaumojen päällä lasitettua keramiikkasauvaa Arabia/Kela III/Aalto. Väri valkoinen. Sauvat kiinnitetään sementtirappauksella ja teräksillä pystysaumoihin. Marmori Pääsisäänkäynnin yhteydessä käytettään muurauksen päällä seinäpäällysteenä noin 1 m2 kokoisia marmorilevyjä yhteensä 6 m2. Levypaksuus noin 3cm. Kiinnitys ruostumattomilla teräshaoilla juottaen. Metallipäällysteet Muutamien ulko-ovien yläpuolella esiintyy pintoja, jotka peitetään muovitetulla, rihlatulla teräspellillä, väri kuparinruskea (esim. Stelvetin tai vastaava). Graniitti Puroaltaan reunan yläosassa poikkileikkaukseltaan noin 35x30cm graniittiharkkoja noin 12 juoksumetriä. Harkkojen pituus noin 1m. Graniitti Jyväskylän mustaa. Pintakäsittelynä karkea ristipäähakkaus. Muilta osiltaan puroaltaan reunat puhtaaksivalettua betonia yläpinta karkeaksi harjattuna. Altaan sisäpinnat maalattu muovimaalilla. 17

18 SISÄKATTOVERHOUKSET Kipsilevykatto 60x120cm Kipsilaatat kehystetään yläpuoleltaan palokyllästetyin laudoin. Pinta maalataan valkoisella lateksimaalilla. Levyt kiinnitetään puisiin, palokyllästettyihin koolauksiin ruuveilla. Teräsripustus, levysaumat noin 10mm avosaumoja. Rei itetty kipsilevykatto 60x120cm Rei itetty kipsilevy viistämättömin reunoin palonkestokoolauksen ja teräsripustuksen varassa. Levyjen päällä 5cm mineraalivillamattoa, mikäli ei työselitys nimenomaan toisin määrää. Saumat koolaus-laudoituksen sulkemia avosaumoja noin 5mm. Mineraalivillakatto Betonivaluun liimataan pinnoitettua mineraalivillalevyä 3cm. Pinta valkoista lasikuitufl iisiä. Levyt 29x59 cm. hiontamaalaus, öljypikamaalaus, lakkaöljymaalaus. PÖ4 Öljy- tai lakkamaalipohjustus, kittaus, öljytäyteväritasoitus, hiontamaalaus, öljypikamaalaus ja maalaus erikoisikkunamaalilla. PÖ5 Öljymaalipohjustus, kittaus, öljymaalaus, ulkoöljymaalaus. PÖ6 Öljymaalipohjustus, öljytäyteväriosatasoitukset, hiontamaalaus ja alkydilakkamaalaus, puolihimmeä. PKu1 Lakkaus kerran ohennetulla ja kolmasti ohentamattomalla alkydilakalla. PKu2 Kyllästys kerran värillisellä puunkyllästysaineella, kaksi muovilakkausta välihiontoineen. PKu5 Väritys tai kuullotus, lakkaus kahteen kertaan alkydilakalla. Pku10 Kyllästys värillisellä puunsuoja-aineella kahteen kertaan Kipsilevypinnat (pystysauma, viistesauma, rei itetty) KiLa1 Öljy- tai lakkamaalipohjustus, naulausten lakkakittaus, lateksimaalaus kahdesti, töppäys tai tela. PINTAKÄSITTELY- JA MAALAUSOHJEITA Otteita maalaustyöselityksestä (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.) Lyhenteitä käytetään huonetilojen ja julkisivujen inventointikorteissa. Rapatut pinnat RLA1 RLA2 PK1 Lateksimaalaus kahdesti, töppäys, puolikiiltävä. (Rakennuksen ulkomaalauksissa erikoisulkomaali). Lateksimaalaus (puolikiiltävä). Pohjustus kalkkimaalilla, kalkkimaalaus, töppäys. Betoni-, puhdasvalu- tai teräshierretty pinta BÖ1 BÖ2 BÖ4 BÖ5 BLA1 Pohjustus kloorikautsulakalla tai vastaavalla, öljytäyteväritasoitus, vesihionta, hion tamaalaus, hienotasoitus, öljypikamaalaus alkydiemalimaalilla. Pohjustus kloorikautsulakalla tai vastaavalla, öljytäyteväritasoitus, hiontamaalaus, hienotasoitus, öljypikamaalaus, lakkaöljymaalaus. Pohjustus ja kaksi kertaa epoksireaktiomaalaus tehtaan ohjeiden mukaan. Maalaus kahteen kertaan kloorikautsumaalilla tehtaan ohjeiden mukaan Maalaus kahdesti puolikiiltävällä lateksimaalilla. töppäys. Havu-, lehti- ja jalopuupinnat Havupinnoissa tehdään oksa- ja pihkapaikkojen eristäminen oksalakalla ennen muuta peittomaalikäsittelyä. PÖ1 Öljy- tai lakkamaalipohjustus, osa- ja yliöljytäyteväritasoitus, hiontamaalaus, hieno tasoitus, öljypikamaalaus ja valmiiksi maalaus lakkamaalilla. PÖ2 Katalyyttipohjamaalaus, osa- ja ylitasoitukset katalyyttitasoitteella. Valmiiksi maalaus 2 x puolikiiltävällä katalyyttimaalilla välihiontoineen. PÖ3 Öljymaali- tai lakkapohjustus, kittaus, öljytäyteväritasoitus, osatasoitus, 18

19 19

20 3. ALVAR AALTO -MUSEO, JYVÄSKYLÄN TAIDEKOKOELMAT Alvar Aalto -museoseuran keskeisenä päämääränä oli rakentaa Aallon nimeä kantava museo mahdollisimman tarkoin hänen käsitystensä mukaisesti. Vaikka kattokorkeudesta oli menetetty kokonaistiloja supistettaessa 1,5 metriä ja rakenteellisia ratkaisuja yksinkertaistettu, vastannee toteutus pääosiltaan arkkitehdin alkuperäistä intentiota. Rakennuksen kahdessa pääkerroksessa sijaitsevat tilat jakaantuvat seuraavasti: Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat museon sisäänkäyntiaula, luentosali, kahvila, kaksi toimistoa ja toimistoeteinen, naisten- ja miestenhuoneet, keittiö ja wc sekä siivoushuone. Luentosaliin oli alun perin suunniteltu työtila tutkijalle sekä neuvottelutiloja. Varastotiloista pääosan vei Sihtolan kokoelmalle ja kaupungin taidekokoelmille rakennettu tauluvarasto kiskoilla kulkevine verkkoseinineen. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat myös säilytysholvi, restaurointitila (joka otettiin nopeasti valokuvaajan käyttöön), pimiö, saniteettitiloja, pakkaus- ja verstastila sekä muita teknisiä tiloja. Väestönsuoja varustettiin A1-luokan mukaisesti. Alakerran varasto- ja verstastiloista nouseva luiskakäytävä kiertää rakennuksen takaosan kautta näyttelykerrokseen ja on yhteydessä huolto- ja lastauslaituriin. Matalasta ja hämärästä sisääntuloaulasta noustaan valoisaan näyttelykerrokseen, joka oli alun perin valaistu luonnonvalolla, nykyään ikkunoissa on kaihtimet. Näyttelytila oli jaettavissa liikuteltavien näyttelyseinäkkeiden avulla pienempiin tilakokonaisuuksiin. Näyttelysali jakaantui alkuperäisen tilaohjelman mukaan itäiseen ja läntiseen Galleriaan, myöhemmin Galleria-nimitystä on käytetty vain vaihtuville näyttelyille varatusta tilasta. Suurta näyttelysalia hallitsee korkea, vapaamuotoinen puupaneloitu seinänosa sekä kattoikkunoiden valokuilut. 20

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1 Asunto Oy Sipoon Kvartsi Kvartsitie 1 Uutta modernia asumista Söderkullassa! Asunto Oy Sipoon Kvartsi rakennetaan Söderkullan alueelle lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön tulee kolme taloa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio Asunto Oy Kuopion Neulamuikku Savottatie 9, 70150 Kuopio Uutta rakentamista Neulamäessä! Asunto Oy Kuopion Neulamuikku rakennetaan Neulamäen etuosaan lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea ARKKI Arkki on asennusvalmis sisustusvaneri, jolla toteutat vaativatkin ideasi. Vanereista on helppo rakentaa suuria pintoja peittäviä kokonaisuuksia tai taulumaisia sisustuselementtejä. Tyyliltään Arkki

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA KUSTANNUSSELVITYS LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA 28.11.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Laskentaperusteet 4 Erillishinnat

Lisätiedot

As. Oy Hämeenlinnan Katisten Ranta. Hopeapellontie 5, Hämeenlinna

As. Oy Hämeenlinnan Katisten Ranta. Hopeapellontie 5, Hämeenlinna As. Oy Hämeenlinnan Katisten Ranta Hopeapellontie 5, 13210 Hämeenlinna HUONEISTO Huoneistot: B5 ja B3 Tilat: 2 H +keittiö + sauna Pinta-ala: 50 m 2 Sijainti: Katinen, Hämeenlinna 2h+tupakeittiö+ sauna

Lisätiedot

KIELOTIE -NIMISEN ASEMAKAAVATIEN PERUSKORJAUS / PÄÄLLYSTÄMINEN SEKÄ VALAISTUKSEN UUSIMINEN

KIELOTIE -NIMISEN ASEMAKAAVATIEN PERUSKORJAUS / PÄÄLLYSTÄMINEN SEKÄ VALAISTUKSEN UUSIMINEN Tekninen lautakunta 62 23.08.2011 Tekninen lautakunta 73 20.09.2011 KIELOTIE -NIMISEN ASEMAKAAVATIEN PERUSKORJAUS / PÄÄLLYSTÄMINEN SEKÄ VALAISTUKSEN UUSIMINEN TELA 62 TELA 53 TELA 32 TELA 22.02.2011 8

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE 1.1.2012 MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE Tekniset muutostyöohjeet 1 Yleistä Tämä ohje on liite Asokotien rakennus- ja asumisaikaisiin muutostyöohjeisiin ja sitä noudatetaan 1.1.2012 lukien asumisoikeuden

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

A R K K I T E H T I T O I M I S T O A R K T U R E. TEL LAPPIA LOUE LIHANJALOSTUS RAKENNUSSELOSTUS

A R K K I T E H T I T O I M I S T O A R K T U R E. TEL LAPPIA LOUE LIHANJALOSTUS RAKENNUSSELOSTUS LAPPIA LOUE LIHANJALOSTUS RAKENNUSSELOSTUS 182 300 3.11.2016 B RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT B1 Rakennushanke AMMTTIOPISTO LAPPIA LOUE TERVOLA Rakennushanke sisältää oppilaitoksen sisällä tilojen käyttötarkoituksen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. Järjestelmän rakenne sisältäpäin on seuraava: 1. Sisäseinärakenne

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

SERLACHIUS- MUSEO GÖSTAN LAAJENNUS. Rakennushistoriaselvitys Joenniemen kartanon päärakennus, 1. kerroksen muutosalueet

SERLACHIUS- MUSEO GÖSTAN LAAJENNUS. Rakennushistoriaselvitys Joenniemen kartanon päärakennus, 1. kerroksen muutosalueet SERLACHIUS- MUSEO GÖSTAN LAAJENNUS Rakennushistoriaselvitys Joenniemen kartanon päärakennus, 1. kerroksen muutosalueet Milla Sinivuori- Hakanen, Serlachius- museot 13.12.2013 Sisällys Yleistä... 1 Tilojen

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOS- TAI KUNNOSSAPITOTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOS- TAI KUNNOSSAPITOTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOS- TAI KUNNOSSAPITOTYÖSTÄ Yleisiä ohjeita Asunto-osakeyhtiölain (1599/09) 4 luvun mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Osakkeenomistajan on

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL.

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL. KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS alustava luonnos Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Ostaja Rakennus Kujala Oy (0843888-3) Soijinmäentie 2 43220 Mahlu Kaupan

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Opintie 1 Sijaintikartta Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema koulurakennus toteutettiin vuosina 1958-1960 Arkkitehti Heikki Koskela laajensi koulua vuosina 1967-1968

Lisätiedot

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö Rakennukset Asemakaava Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta myy Meilahdessa, osoitteessa Heikinniementie 2a sijaitsevat kaksi rakennusta ja vuokraa

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE UUSI RIVITALO HUMPPILAAN RAKENTAA: AS OY HUMPPILAN LINKKITIE Linkkitie, 31640 Humppila ESITTELY JA MYYNTI: RS-PANKKI: Forssan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tero Rämö LKV, KiAT 050-364 5126 Hannu Pehkonen

Lisätiedot

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot...

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot... MYYNTIESITE v.164 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Jahtikatu 12 as 4, 15610 Lahti Nikkilä, Ala-Nikkilä Rivitalohuoneisto

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI Kanervavinkkeli 3, 00730 Helsinki

ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI Kanervavinkkeli 3, 00730 Helsinki ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI Kanervavinkkeli 3, 00730 Helsinki ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI KANERVAVINKKELI 3, 00730 HELSINKI Arvioitu valmistuminen 9/2015 Asunto Oy Helsingin Kanervavinkkeli

Lisätiedot

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä!

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä! Sinun kosi, on juuri sinun perheellesi tehty! TARMO-RAKENNE OY Asuntorakentaja vuodesta 1975 ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. As Oy Oulun Kiulukangas Rivitaloyhtiö Kiulukangas, Oulu Kun

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Puh INTERNET SÄHKÖPOSTI:

Puh INTERNET SÄHKÖPOSTI: Kaiterantie 5 A4 FIN 93600 Kuusamo Puh 0400 780689 INTERNET SÄHKÖPOSTI: kalevi.huuskonen@europinta.fi 1 YLEISTÄ 01.1 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 01.11 KOHDE Kohde tulee Kuusamon keskustan alueelle, Kitkantien

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti Aika klo 8.30 10.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta.

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta. Kirstinkatu, Helsinki Tarjouspyyntö: Kerrostalon asunnon maalaus 4.6.2016 Liitteet: Pohjakuva Huoneselostus + värisävyt Valokuvat Työnkuvaus: Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela

ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI SELMANTIE 2, 05400 JOKELA Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja lapsiystävällisellä Lepolan alueella

Lisätiedot

ASUNTO OY VIITASAAREN LOISTO RANTATIE 7 VIITASAARI

ASUNTO OY VIITASAAREN LOISTO RANTATIE 7 VIITASAARI ASUNTO OY VIITASAAREN LOISTO RANTATIE 7 VIITASAARI HANKETIEDOT As Oy Viitasaaren Loisto rakennetaan loistavalle paikalle Keitele järven rantaan, omarantaiselle tontille, aivan Viitasaaren ydinkeskustaan,

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot