ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011"

Transkriptio

1 ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011

2 ALVAR AALTO -MUSEON RAKENNUSHISTORIASELVITYS 2011 Sisällys ALKUSANAT 3 1. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4-11 Taidemuseo Jyväskylään Museohanke etenee Luonnosvaiheet con amore 2. URAKOINTI JA RAKENTAMINEN Urakoitsijat ja rakennustyö Pääpiirteitä rakennustavasta Rakenteet Ulkoseinien päällysteet Sisäkattoverhoukset Pintakäsittelyohjeita 3. ALVAR AALTO -MUSEO, JYVÄSKYLÄN TAIDEKOKOELMAT Arkkitehtuurin erityispiirteitä Ulkoarkkitehtuuri Julkiset sisätilat 4. KÄYTTÖ- JA MUUTOSHISTORIAA Omistukseen ja toimintaan liittyviä vaiheita Tärkeimmät tilamuutokset 5. SÄILYNEISYYS Säilyneisyyden arviointia Säilyneisyyskartoituksen lukuohjeita Inventointikorttien sisältö Säilyneisyyskartoitus / sisätilat Huonetilat Säilyneisyyskartoitus / ulkotilat Julkisivut Vesikatto Puroallas Ovi- ja ikkunatyypit Valaisintyypit Alkuperäiset Artekin kalusteet Varusteita ja muita yksityiskohtia (myöh.) Lattiakartat Alakattokartat, valaisimien sijoitus (myöh.) 6. SUOJELUTILANNE JA LAUSUNTO ARKKITEHTONISESTA ARVOSTA LIITTEET Korjaukset ja muutokset Piirustukset ja rakennusasiakirjat Arkkitehtipiirustukset (myöh.) Ajantasapiirustukset 2010 Tekniset piirustukset Rakennekuvat Lvi-kuvat Sähkökuvat Luettelo työselityksistä (myöh.) Lähteet ja kirjallisuus (myöh.) Kuvadokumentointi (kuva-cd)

3 ALKUSANAT Tilakohtaisiin inventointidokumentteihin, huone- ja julkisivukortteihin, on merkitty huomioita sisätilojen ja julkisivujen muutoksista sekä visuaalisesti havaittavista vaurioista. Koska kysymyksessä on Alvar Aallon luoma arkkitehtoninen kokonaistaideteos, on myös rakennuksen irtaimella kalustuksella suuri merkitys - työssä selvitetään alkuperäisten, arkkitehdin suunnittelemien ja Artekin standardituotantoon kuuluneiden valaisimien ja huonekalujen tyypit ja mallit. Irtokalusteiden liikkuvuus on ollut tilamuutosten ja toiminnan säätelemää. Jo alkuvuosina kalustehankintojen huonekalutyyppejä siirrettiin myös kartuttamaan museon Aalto-kokoelmaa. Kalustusta on täydennetty vuosien varrella Artekin standardikalustein ja tarvittavin toimistokalustein. Koska kalusteita on paljon, on tämänhetkisestä tilanteesta koostettu erillinen luettelo alustavine kuntoarvioineen. Museon alkuperäisen asun dokumentoinnissa on tukeuduttu arkistoaineistoon. Suunnitteluprosessia on voitu selvittää museon kokoelmiin kuuluvien arkkitehtuuripiirustusten ja rakennusasiakirjojen avulla. Aikalaiskuvia löytyy runsaasti museon julkisista tiloista ja pääfasadeista, työtiloja ja talousjulkisivuja ei ole kuvattu vuosien varrella juuri lainkaan. Tämä on hankaloittanut varsinkin sisätilojen alkuperäisyyden kartoittamista. Tämä rakennushistoriaselvitys on tehty Alvar Aalto -museon tulevan peruskorjauksen työkaluksi. Selvitys pyrkii auttamaan rakennustaiteellisten näkökulmien huomioimista korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Se toimii suunnittelun tausta-aineistona ja suunnittelua ohjaavana dokumenttina. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Jyväskylään taide- ja arkkitehtuurimuseoksi tarkoitetun museorakennuksen vuosina Museo on julkinen kulttuurilaitos, joka on säilynyt rakennustaiteellisesti ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan hyvin - korjaustoimenpiteet ovat olleet lähinnä ylläpitäviä. Toiminnallisia muutoksia on tehty pääasiassa rakennuksen sekundäärisimmissä osissa, varasto- ja työtiloissa. Rakennusteknisesti aika on tehnyt kuitenkin tehtävänsä museo on tekniseltä kunnoltaan, pinnoiltaan ja yksityiskohdiltaan ajan ja käytön kuluttama. Merkittävämpiä muutoksia on tapahtunut rakennuksen ympäristössä. Viereisellä tontilla sijaitsevan Keski-Suomen museon (Alvar Aalto ) massiivinen laajennus vuosina (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.) on muuttanut rakennusten yhteisen puutarhamaisen piha-alueen, Ruusupuiston luonteen ja muovannut museon lähiympäristöä myös kadunkalusteiden ja kulkuväylien osalta. Alvar Aalto -museon rakennushistoriaselvitys on tehty rakennustaiteen näkökulmasta. Selvitys jakautuu museon suunnittelu- ja rakennushistorian kuvailuun sekä ulko- ja sisätilojen säilyneisyyden arviointiin. Selvityksen olennaisena osana on julkisivu- ja huonetilakohtainen säilyneisyyskartoitus, inventointi, joka kattaa myös rakennusta ympäröivän alueen puroaltaineen ja muine varustuksineen. Kartoituksessa tähdätään sekä rakennuksen ulko- että sisätilojen alkuperäisasun ja nykytilan sekä niiden välisten erojen selvittämiseen sekä listataan mahdollisimman kronologisesti rakennukseen kohdistuneet muutos- ja korjaustoimenpiteet. Museon toimintaa on kuvattu vain siltä osin, kun sillä on ollut vaikutusta muutoksiin. Talossa alusta asti työskennelleet museonjohtaja Markku Lahti sekä talonmies-vahtimestari, myöhemmin museomestarina toiminut Niilo Pohjonen ovat olleet suurena apuna rakennuksen lähes nelikymmenvuotisen taipaleen selvittämisessä. Viimeksi mainitulla on erityisen läheinen suhde taloon, asuihan hän perheineen museon asunnossa yli kaksikymmentä vuotta. Sisustuksen osalta tietolähteenä on ollut museon intendentti Kaarina Mikonranta. Museon syntyvaiheet on kirjattu jo aiemmin FK Louna Lahden vuonna 1987 koostamaan museon historiikkiin. Sen anti on ollut merkittävä museohankkeen taustojen selvittämisessä. Museorakennus on kuulunut jo vuodesta 1979 Jyväskylän kaupungin omistukseen ja sen huoltotoimenpiteistä sekä korjaus- ja muutostöiden toteutuksesta on vastannut pääasiassa Jyväskylän kaupungin tilapalvelu. Pienimuotoisia korjaussuunnitelmia on tehty myös Aallon arkkitehtitoimistossa (toimisto lopetti toimintansa 1994). Rakennuksesta tehtiin digitaaliset mittauspiirustukset syksyllä 2010, niiden pohjalle tehdyin graafi sin esityksin havainnollistetaan säilytettäviä tilakokonaisuuksia ja tilojen erityispiirteitä. Tulevan korjausprojektin toimeksiantaja on rakennuksen omistaja Jyväskylän kaupunki ja korjaustyöt sijoittuvat vuosille Hankkeen vetäjänä toimii tilapalvelun päällikkö, arkkitehti Ulla Rannanheimo ja pääsuunnittelija on museon arkkitehti Tuula Pöyhiä. Talon rakenteet on kuntokartoittanut Tuomo Kollanen Insinööritoimisto Mittatyö Oy:stä. Tämä selvitys on saatu aikaan Alvar Aalto -museon henkilökunnan voimin syksyn 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana. Rakennushistoriallisen osuuden, huonetilojen inventoinnin ja säilyneisyyden arvioinnin siihen liittyvine kuvadokumentointeineen on tehnyt museon tutkija Katariina Pakoma. Lausunto museon rakennustaiteellisesta arvosta ja suojelutilanteesta on Tuula Pöyhiän, samoin kuin osa kaavioista ja kartoista. Museon valokuvaaja Maija Holma on kuvannut vaativammat otokset ja huolehtinut selvityksen graafi sesta suunnittelusta. Jyväskylässä Katariina Pakoma 3

4 1. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS TAIDEMUSEO JYVÄSKYLÄÄN Merkittävien jyväskyläläisten kulttuuritapahtumien, Kulttuuripäivien ja Jyväskylän Kesän piireissä iti jo luvuilla toive paikallisesta taidelaitoksesta. Myös kaupungin oman pojan, akateemikko Alvar Aallon arkkitehtuurista ja mahdollisuuksista sen esittelyyn oltiin kiinnostuneita. Merkittävä taustatoimija oli Jyväskylän Yliopistoyhdistys, joka viritti jo varhain ajatuksia Alvar Aallon nimeen liittyvistä instituutti- akatemia- ja museohankkeista. Jyväskylän kaupungin ja koko maan poliittinen ilmapiiri oli 1960-luvun alussa hyvin myönteinen kulttuurirakentamista ja kulttuurilaitosten hajauttamista kohtaan. Kaupunki tarvitsi taidelaitoksen palvelemaan myös Jyväskylän yliopistoon samana vuonna perustetun taiteentutkimuksen laitoksen tarpeita. 1 Ensimmäinen virallinen maininta Aalto-instituutista löytyy Yliopistoyhdistyksen kokouspöytäkirjasta Jo tässä yhteydessä oli tunnusteltu Aallon suhtautumista ajatukseen nimikkomuseosta ja saatu hänen kannatuksensa hankkeelle. Varsinaisesti taidemuseohanke lähti liikkeelle asian edistämiseksi perustetun museoyhdistyksen aloitteesta. Yhdistyksen perustajajäseniä olivat lehtori Mikko Asunta, dipl.ins. Ilmari Koskiala, professori Päivö Oksala, FK Pellervo Oksala, dipl.ins. Aarne Savoila ja varatuomari Pentti Sillantaus. Sääntöjensä mukaan uuden yhdistyksen tarkoituksena oli ensi sijassa toimia taidemuseon perustamiseksi ja ylläpitämiseksi Jyväskylän kaupungissa. 3 Seuraavana vuonna, tapahtuneen rekisteröinnin yhteydessä museoyhdistys sai nimen Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat r.y. Edistääkseen museohankkeen kannatusta seura järjesti Keski-Suomen museossa taidemuseon perustamisjuhlan. Juhla toimi myös alkuna rakennushanketta tukevien lahjoitusten keräykselle ja tuotti heti tulosta: Alfred Kordelinin säätiö ja Jyväskylän Yliopistoyhdistys lahjoittivat kumpikin seuralle mk. Juhlassa kaupunginjohtaja Veli Järvinen lupasi kaupungin varaavan tontin tulevalle museorakennukselle. 4 Alvar Aalto oli kutsuttu perustamisjuhlaan puhujaksi ja hän käytti puheenvuoron taidemuseon universaalista luonteesta. Aalto ei halunnut tulevaa taidemuseota omistettavan vain hänen omalle tuotannolleen, vaan tahtoi museosta kehittyvän vilkkaan ja ajan hengessä toimivan taidelaitoksen, taiteenalojen yhteisen foorumin. Tämä oli myös hänen ehtonsa suunnittelutehtävän vastaanottamiselle. En pidä ajatusta yhdenmiehen museosta järkevänä. Siitä tulee pian kylmä ja kuollut.tämän museo tulee olla elävä museo, missä kuvataiteet ja arkkitehtuuri ovat edustettuina eri puoliltaan. Tähän toiveeseen Aalto palasi myöhemmin myös museon vihkijäispuheessaan. 5 1 Lahti 1987, Lahti 1987, 9. 3 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Pöytäkirja museon suunnittelutoimikunnan kokouksesta AAS/AAM. 4 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus AAS/AAM. 5 Lahti 1987, Vuonna 1967 seuran hallitukseen kuuluivat lehtori Mikko Asunta, dipl.ins. Juhani Heinonen, professori Mauno Jokipii, kaupunginjohtaja Veli Järvinen, dipl.ins. Ilmari Koskiala, arkkitehti Erkki Kantonen, kauppaneuvos Erkki Luoto, professori Päivö Oksala (pj.), professori Sakari Saarikivi, dipl.ins. Aarne Savoila, päätoimittaja Kyösti Sorjonen ja museonjohtaja Sirkka Valjakka. Yhdistyksen sihteerinä toimi FK Pellervo Oksala ja taloudenhoitajana Huk Hannu Kiiski. Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus AAS/AAM. Museoseura sai näyttelytiloja ns. Salervon talosta ennen uuden museorakennuksen valmistumista. Kesäkuussa 1968 Jyväskylän kaupunki luovutti yhdistyksen käyttöön Älylän kaupunginosassa sijainneen huvilakiinteistön, ns. Salervon talon (Seminaarinkatu 1, nyk. Alvar Aallon katu 1), jonka kaupunki oli saanut tontinvaihdon kautta Valmet Oy:ltä. Rakennus otettiin vastaan joulukuussa ja seura järjesti siellä kaupungin toiminta-avustusten turvin näyttelyjä jo ennen uudisrakennuksen valmistumista. 6 Rahoituksen osalta museoprojekti sai tuulta purjeisiinsa vuonna 1969, kun Jyväskylän kaupunki lupasi olla mukana rakennushankkeessa. Kaupunki vuokrasi museoseuralle - nimellistä vuokraa vastaan - tontin silloisen Seminaarinkadun, nykyisen Alvar Aallon kadun varrelta. Tontilla oli aiemmin sijainnut ns. Mikkolan talo, joka purettiin 1950-luvulla. Alueen valinta oli luonnollinen, olihan Alvar Aalto suunnitellut viereiselle tontille kymmenen vuotta aiemmin rakennuksen paikallismuseota, Keski-Suomen museota varten (Aalto ). Museon rakennuspaikaksi valikoitui itäkaakkoon laskeva rinne vanhan purouoman, Lempipuron (Lemmenpuron), vieressä Ruusupuistoksi nimetyllä alueella. Rakennusalue (n. 2300m²) muodostettiin olemassa olevasta tontista (V-72-2) ja rinteen yläosassa sijaitsevan toimitusjohtaja Erkki Jussilan tontin alaosasta (V-72-9), jotka yhdistettiin yhdeksi tontiksi V Samassa yhteydessä kaupunki antoi museoseuran tehtäväksi teettää taidemuseon piirustukset ja kokonaissuunnitelman koko Ruusupuiston alueen tulevasta käytöstä. 7 6 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus Aalto opetteli piirtämisen perusteita arkkitehti Toivo Salervon ( ) ohjaamana. Salervolla oli Jyväskylässä arkkitehtitoimisto, jossa ylioppilas Aalto oli harjoittelemassa kesällä Ei sinusta ole arkkitehdiksi, mutta tähtää lehtimiesuralle, hän opasti nuorta oppilastaan. Schildt 1982, 72. Salervo toimi myös Jyväskylän Seminaarin piirustuksenopettajana ja myöhemmin kouluhallituksen arkkitehtina. 7 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Toimintakertomus AAS/AAM. Myös Lahti 1987, 15. 4

5 Näkymä Ruusupuistoon vuosisadan alkuvuosilta. Museo sijaitsee suurin piirtein etualalla näkyvän Mikkolan talon kohdalla. Älylän huvilakaupunginosa sijaitsi kaupungin eteläpäässä, Seminaarinmäen alapuolella. Ruusupuiston museoalue Jyväskylän eteläosaan, Seminaarinmäen alapuolelle oli vuosisadan alussa muodostunut huvilakaupunginosa, joka oli saanut asukkaidensa, seminaarin opettajaperheiden mukaan nimen Älylä. Alueella sijaitsevan Ruusupuiston historia juontaa vuoteen 1896, jolloin Jyväskylän Puutarha-Yhdistys vuokrasi Hämeentien ja Mattilantien välisen alueen ja laati sille puutarhasuunnitelman. Kävelypuistoksi nimetylle alueelle istutettiin mm. tuomia, syreenejä ja ruusuja. Ensimmäiset hahmotelmat Keski-Suomen museoyhdistyksen ylläpitämän Keski- Suomen museon sijoittamisesta Ruusupuistoon teki arkkitehti Pauli E. Blomstedt vuonna Hanke ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Siihen palattiin vasta vuonna 1954, jolloin Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Väinö Vuorinen esitti museoalueen muodostamista Ruusupuistoon. Asemakaavan muutos ja alueen luovuttaminen museotarkoitukseen hyväksyttiin samana vuonna. 8 Museolle varattiin tontti Keski-Suomen museon vierestä. Tonttikartta Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys. Jyväskylän museopalvelut Vuorisen mukaan museo uusine ja kaupungin keskustasta siirrettävine vanhoine puutaloineen tuli sijoittaa puistomaiseen ympäristöön korkeakoulun lähelle, alueelle, johon kaupungin kulttuuritraditiot parhaastaan liittyvät. 5

6 MUSEOHANKE ETENEE Museoseura lähestyi suunnittelutehtävässä arkkitehti Alvar Aaltoa, joka otti tehtävän mielellään vastaan. Suunnittelijan valinta oli luontevaa, liittyiväthän arkkitehdin elämänvaiheet sekä tuotanto Jyväskylään monena kerrostumana. Seuran puheenjohtaja ja museohankkeen innokas primus motor professori Päivö Oksala oli tuntenut Aallon läheisesti jo 1950-luvulta lähtien. 9 Seuran jäsenistöstään koostamaan rakennustoimikuntaan kuuluivat Erkki Kantonen, Erkki Luoto ja Päivö Oksala, Aallon kanssa neuvottelevaan toimikuntaan Oksalan ja Kantosen lisäksi kuuluivat myös Ilmari Koskiala ja Pentti Sillantaus. 10 Toimintansa perustaksi uusi museo tarvitsi oman kokoelman. Olennaisesti museohankkeen etenemiseen vaikutti arvokkaan Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelman sijoituspäätös Jyväskylään. Tämä merkittävä kokoelma käsitti 1012 teosta kansainvälistä ja kotimaista maalaustaidetta, grafi ikkaa ja piirustuksia. Säätiö oli etsinyt kokoelmalleen asianmukaisia tiloja ja lähestynyt asiassa jo useita taidelaitoksia, myös Alvar Aalto -museoseuraa. Seura teki säätiölle tarjouksen, jossa se lupasi kokoelmalle pysyvät tilat uudesta museorakennuksesta. Kaupunki oli valmis tukemaan sijoitusprosessia ja museohankkeen lopullisen toteutumisen sinetöi museoseuran, kaupungin ja Sihtolan taidesäätiön välillä allekirjoitettu esisopimus. 11 Myös Alvar Aalto ja Artek olivat luvanneet tallentaa uuteen museoon pienoismalleja, piirustuksia ja huonekaluja. 12 Tuleva museo oli saanut peruskokoelmansa. Museon suunnittelussa oli alusta alkaen keskeisenä lähtökohtana toiminnoiltaan sekä näyttely- ja työtiloiltaan mahdollisimman joustavan museorakennuksen aikaansaaminen. Museokokoelmien oli tarkoitus käsittää kaikki visuaalisen taiteen alueet arkkitehtuurista kuvataiteisiin ja taideteollisuuteen. Työpiirustusvaiheessa Jyväskylän taidemuseon nimellä kulkevan uuden museon nimeksi päätettiin antaa Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidekokoelmat. 13 Sihtolan taidesäätiön kokoelman luovutuskirja allekirjoitettiin Kuvassa kaupunginjohtaja Veli Järvinen, professori Päivö Oksala ja intendentti Markku Lahti, istumassa professori Hannes Sihtola. LUONNOSVAIHEET CON AMORE Suunnittelutyöhön paneuduttiin huolellisesti Aalto toimistoineen laati vuoden 1971 aikana kuudet eri luonnokset museorakennusta varten. Laajan Sihtolan kokoelman säilytys ja esillepano vaativat suunnittelussa oman erikoishuomionsa. Nimikkomuseonsa suunnittelutyöhön Aalto kertoi suhtautuvansa con amore, suurella rakkaudella. Hän lupasi antaa oman osuutensa, kokonaissuunnitteluun liittyvät idealuonnokset tulevalle taidemuseolle lahjaksi. 14 Suunnittelukohteena museorakennus ei ollut uusi aluevaltaus Aallolle. Hän oli tehnyt uransa aikana suunnitelmia lähes kymmeneen museorakennukseen, näistä kolme toteutettiin Lahti 1987, 7. Siteet Oksalan ja Aallon välillä lujittuivat Aallon ollessa usein puhumassa arkkitehtuurista Jyväskylän Kesässä. 10 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 11 Lahti 1987, Varsinainen luovutusasiakirja allekirjoitettiin vasta Aallon museon suunnitteluvaiheessa lupaamia piirustuksia ei deponoitu museon kokoelmiin. 13 Päivö Oksalan koostama lyhyt historia museon rakennusvaiheista (irrallisia konekirjoitusarkkeja). AAS/AAM. 14 Päivö Oksalan koostama lyhyt historia museon rakennusvaiheista (irrallisia konekirjoitusarkkeja). AAS/AAM 15 Aallon museosuunnitelmiin kuuluvat mm. Perniön museo (1928), Tallinnan taidemuseo (1937, Viro), Keski-Suomen museo (tot ), Aalborgin taidemuseo (tot , Tanska), Bagdadin taidemuseo (1957, Irak), William Lehtisen taidemuseo ( ), Shirazin taidemuseo (1969, Iran), Alvar Aalto -museo (tot ). 6

7 7

8 Näyttelytilojen suunnittelu oli tuttua myös maailmannäyttelyjen ja Venetsian biennaalin Suomen näyttelypaviljonkien kautta. Göran Schildtin mukaan museorakennusten suunnittelu kuului Aallon suosikkiprojekteihin - niissä hän sai perehtyä mm. sisätilojen valaistukseen liittyvien ongelmien ratkaisuun. Suunnitelmien eteenpäin viemiseksi perustettiin jälleen neuvottelukunta, tällä kertaa hoitamaan yhteyksiä Aallon ja etenkin rakennusprojektista Aallon toimistossa vastanneen arkkitehti Heikki Tarkan kanssa. Neuvottelukuntaan kuuluivat Erkki Rutanen, Juhani Korhonen, Veli Järvinen, Erkki Kantonen, Erkki Luoto ja Päivö Oksala. Taloudenhoitajana toimi Pellervo Oksala ja sihteerinä Hannu Kiiski. Kesällä valittu museon intendentti FM Markku Lahti osallistui myös tiiviisti neuvottelukunnan toimintaan. 16 Museoseuran laatima tilaohjelma käsitti kolme näyttelysalia, kukin noin 300m² (yksi Sihtolan kokoelmalle, yksi vaihtuville näyttelyille ja yksi Aallon arkkitehtuurille). Lisäksi ohjelmaan kuului pieni näyttelysali (100m²), aulatilat, luentosali, kirjasto ja kahvila sekä tarvittavat toimisto-, varasto- ja tekniset tilat. Alkuvaiheessa mietittiin myös konserttisalin liittämistä suunnitelmaan. 17 Valtion rahoituksen ehtona oli, että tilaohjelmaan liitetään tilat myös jonkin toimivan taideyhteisön käyttöön. Jyväskylässä luonteva kumppani oli Jyväskylän taiteilijaseura, jolle suunniteltiin taloon toimintatila, ateljee. Rakennuksessa tuli olla tilat myös talonmies-vahtimestarin asuntoa varten. Suunnitelmassa varauduttiin myös sekä Keski-Suomen museon että tulevan taidemuseon laajennuksiin. Ensimmäiset museoon liittyvät piirustukset ovat päivättyjä idealuonnoksia, tilakaavioita, jotka sitovat tulevan taidemuseon fyysisesti viereiseen Keski-Suomen museoon. Myöhemmin tehtiin myös utopistisia, koko Ruusupuiston alueen kattavia laajennussuunnitelmia. Varsinainen museorakennuksen suunnittelu aloitettiin tontin puuston ja muun kasvillisuuden kartoituksella. Olemassa olevaa puustoa pyrittiin säilyttämään mahdollisuuksien mukaan - mm. alueella sijainnut suuri tammi siirrettiin arkkitehdin haluamalle paikalle (se tosin kuoli toimenpiteen seurauksena). Suunnittelun edetessä kapea tontti aiheutti päänvaivaa ja lukuisia eri toimintoja sisältävien huonetilojen sijoittaminen ahtaaseen rakennusvolyymiin oli vaikeaa. Taiteilijaseuran ateljee 16 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 17 Lahti 1987, 16. 8

9 ja teknisiä tiloja pyrittiinkin sijoittamaan erilliseen huoltorakennukseen, joka on luonnoksissa sijoitettu viereiselle taiteilija Jonas Heiskan omistamalle tontille, sen alaosaan. Huoltorakennuksen suunnittelu eteni pitkälle - ilmeisesti museoseura oli luottavainen tontin käyttöönoton suhteen. Ostoneuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, joten erillisrakennuksesta jouduttiin luopumaan. Suunnitelmien muokkausta Museon lopullinen hahmo muokkaantui useiden luonnos- ja pääpiirustusvaiheiden jälkeen. Ensimmäinen pääpiirustussarja on päivätty Rakennushankkeen etenemisen edellytyksenä oli tässä vaiheessa tontin muodostaminen ja se edellytti väliaikaisen rakennusluvan saamista. 18 Rakennuslupaa haettiin mielenkiintoisille loka-marraskuussa piirretyille suunnitelmille, joissa rakennuksen hahmolle ominainen kattoikkunoiden sarja on poistettu ja kattomuoto muutettu laakeaksi tasakatoksi, kaltevasti rinteen mukaan laskevaksi. Muovikupuiset valoaukot on sijoitettu suoraan kattopintaan. Katon materiaali on piirustuksen mukaan lasikuituvahvisteista, sinistä muovipaanua. Selvitystä näin totaaliseen rakennuksen ulkoasun muutokseen ei ole löytynyt - ilmeisesti syyt olivat edelleen taloudelliset. Voi myös olla, että Aalto halusi myös kokeilla ajan rakennusteknillisiä innovaatioita. Tässä vaiheessa julkisivujen verhoiluun ilmestyy myös keraaminen, lasitettu sauvatiili. Ensimmäiset rakennusteknilliset urakkatarjoukset laskettiin seuraavien, päivättyjen pääpiirustusten perusteella. Kattoikkunat ja niiden myötä näyttelytilan hajautettu sivuvalo oli palautettu tuolloin takaisin suunnitelmaan. 19 Urakkatarjousten saavuttua kevättalvella 1972 rakennuksen kokoa jouduttiin kustannussyistä pienentämään. Kuutiotilavuutta supistettiin tällöin kolmanneksella ( m³ ->8 500 m³). Muutoksia tehtiin myös työselitykseen. Valtion rahoituksen saaminen edellytti rakennustöiden aloittamista jo vuoden 1971 puolella, joten tilapäistä rakennuslupaa haettiin myös tälle juuri ennen vuodenvaihdetta päivätylle pääpiirustussarjalle. 20 Uudet, päivätyt pääpiirustukset hyväksyttiin rakentamisen pohjaksi keväällä Kokonaiskustannukset nousivat kuitenkin edelleen liian suuriksi, 2,7 milj. markkaan käytettävissä olevan 2 miljoonan sijasta, joten pinta-alaa oli taas pienennettävä. Kustannuksia vähennettiin myös yksinkertaistamalla rakenteellisia ratkaisuja ja tinkimällä materiaaleista. Supistus koski tällä kertaa yhden näyttelylohkon poistamista, sisääntuloaulan ja kahvilan pienentämistä sekä suuren näyttelysalin lattiamateriaalin vaihtamista laatoituksesta muovimatoksi. Myös lattialistat jouduttiin vaihtamaan tammilistoista muovisiin. Kustannussyistä myös yksi kolmesta pyöreästä kattoikkunasta poistettiin. Supistusten myötä kokonaistilavuus pieneni yhdellä kuudenneksella. 21 Viimeisin, täydennetty pääpiirustussarja on päivätty , työpiirustussarjaan kuuluvien piirustusten numerointi alkaa jo Tilapäistä rakennuslupaa haettiin , ja se saatiin (nro 276/71), rakennuslupaa (muutos) anottiin , se myönnettiin (nro 183/82). Pysyvä lupa myönnettiin (nro J99/84). 18 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 19 Laakeaan kattomuotoon ja suoraan ylävaloratkaisuun pettyneet Pellervo Oksala ja Sihtolan taidesäätiön edustaja Tuomas von Boehm lähestyivät Aaltoa epäsuoran sivuvalon palauttamiseksi näyttelykerroksen valaistukseksi. Te saatte ne kattoikkunat oli Aalto lopulta luvannut. Pellervo Oksala Louna Lahden haastateltavana. Lahti 1997, Maistraatin lupa no 276/29, Jyväskylän kaupunki, rakennusvalvonta, lupa-arkisto. 21 Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry. Kokouspöytäkirja AAS/AAM. 9

10 10

11 11

12 päivätyt luonnossarjat pääpiirustussarjat työpiirustussarja > 2. URAKOINTI JA RAKENTAMINEN URAKOITSIJAT JA RAKENNUSTYÖ Keväällä 1972 hyväksyttiin rakentamisen pohjaksi päivätyt piirustukset. Niiden pohjalta pyydettiin urakkatarjoukset, jotka saapuivat Urakkasopimus tehtiin edullisimman tarjouksen ( mk) tehneen rakennusliike Aspinen & Kumpp. kanssa Sähkö- ja lvi-urakkatarjoukset saatiin , edullisimmat niistä olivat Are Oy:n tarjous ( mk) sekä Nelosputki, Mauri Home & Kumpp. tarjous ( mk). Nämä urakkasopimukset allekirjoitettiin Kilpailu valtion vuosittaisista rakennusmäärärahoista vaati kiireellisiä toimenpiteitä rakentamisen alkuun saattamiseksi. Museorakennuksen perusta, monttu, kaivettiin jo vuoden 1971 lopulla, jotta valtiolta saatava avustus saataisiin hyödynnettyä. Maapohjan tutkimuksen suoritti jyväskyläläinen Insinööritoimisto Oinonen Oy. Vuoden kuluttua urakkasopimusten tekemisestä, , muurattiin museon peruskivi. Tilaisuudessa olivat mukana myös Alvar ja Elissa Aalto. Samalla museon rakenteisiin säilöttiin museon perustamiskirja. Harjannostajaisia juhlittiin Ravintola Ilokivessä. Vuoden 1972 loppuun mennessä rakennuksesta oli valmiina betonirunko, ulkoseinien tiiliverhous lukuun ottamatta sauvatiiliä ja lähes valmis vesikatto. Myös sisäseinät olivat valmiiksi muuratut. Rakentaminen edistyi aikataulussa ja museorakennus valmistui touko-kesäkuussa Rakentamista helpotti leuto ja vähäluminen talvi Urakoitsija Aspinen suhtautui hyvin huolellisesti Aalto-museon rakentamiseen. Hannu Kiiski muistelee Louna Lahden haastateltavana. Lahti 1997, Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat r.y.. Toimintakertomus AAS/AAM. 24 Lahti 1987,

13 13

14 14

15 SUUNNITTELIJAT JA URAKOITSIJAT Rakennuttaja: Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat r.y. Pääsuunnittelija: Alvar Aalto, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co., Helsinki Vastaava arkkitehti: Heikki Tarkka, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co., Helsinki Pääurakoitsija: Rakennusliike Aspinen & Kumpp., Jyväskylä Vastaava työmaamestari: Risto Aspinen Valvova mestari: Eino Hydén Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Lunki & Vihtalahti, Jyväskylä LVI-suunnittelu: Jyväskylän Lämpösuunnittelu, Jyväskylä LVI-urakoitsija: Nelosputki, Mauri Home & Kumpp., Jyväskylä Sähköteknillinen suunnittelu: Insinööritoimisto Osmo Pönkkä Ky., Jyväskylä Sähköurakoitsija: Are Oy, Jyväskylä Maapohjan tutkimus: Insinööritoimisto Oinonen Oy, Jyväskylä Peruskiven muuraus Harjannostajaiset Rakennustarkastukset Uusi museorakennus otettiin käyttöön , (virallinen käyttöönottopäivä oli 6.7.) ja se avattiin yleisölle Juhlalliset vihkijäiset pidettiin museossa Juhlavieraiden joukossa olivat mm. opetusministeri Marjatta Väänänen, professori Hannes Sihtola ja fi l.tri Göran Schildt puolisoineen. Itseoikeutettu juhlapuhuja oli Alvar Aalto. Aallon puhe sekä vihkijäisten lukuisat muut juhlapuheet ovat taltioituina museon kokoelmiin. Alvar Aalto -museon rakentaminen toteutettiin huomattavalta osin rahalaitosten lainojen turvin; pankkilainojen kokonaissumma vuonna 1973 oli mk. Rakennuskustannuksista kattoi valtion avustus 28%, Jyväskylän kaupungin avustus 11%, Jyväskylän kaupungin laina 11% ja loppu 50% rahoitettiin kaupungin takaamin pankkilainoin. Lainat jakaantuivat kaikille Jyväskylässä toimiville pankkilaitoksille. Museon toiminnan rahoituksesta vastasivat pääosin Jyväskylän kaupunki (70%) sekä valtio. - maistraatin tarkastus , toimisto-, asunto ja ateljeetilat, käyttöön maistraatin tarkastus ja käyttöönotto muissa tiloissa Vastaanottotarkastukset - rakennustekniset työt lvi- ja sähkötyöt Rakennustyömaan loppuselvitys kesä-syyskuu

16 PÄÄPIIRTEITÄ RAKENNUSTAVASTA RAKENTEET Otteita työselityksestä (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.) Perustus Hieta, paikalla valettu seinä- ja pilarianturaperustus, betoniset perusmuurit ja sokkelit Rakennusrunko Betoni Ala- väli- ja yläpohjat Alapohja: betonilaatta + kosteuseristys + betoni + karkea sora tai sepeli Välipohjat: massiivi betonilaatta Yläpohjat: betoninen yläpohjalaattaholvi + 10x10cm mineraalivillalevyt (15kg/m3) + tuuletustila. Kohdissa, joissa rakenteen muoto rajoitetusti aiheuttaa pieniä mittoja lämpöeristeenä expandoitua korkkia. Vesikatto, räystäät Huopakaton rakenne: tiilikorokkeet, koolaus, kattotuolit, bitumihuopa, raakaponttilaudoitus, lasikuituvahvisteinen bitumihuopa + kuumabitumisively (x2), bitumilakalla kiinnitetty singeli. Vesikaton alle tuuletus räystäiden, seinänvierien ja tuulivoimaisten hormien avulla erikoispiirustusten mukaan. Kattokaivot kuparipeltiä. Räystäät: galvanoitua peltiä. Peltikaton rakenne: ruodelaudoitus, läpivedot tiivis laudoitus, kattopelti 0,5 mm kuumasinkitty pelti, aluspinnan vernissaus, pellin maalaus. Tuuletus ja räystäät kuten huopakatto. Ulko- ja väliseinät, pylväät Ulkoseinät: Halla-tiili (12cm), 2cm ilmarako, oksapahvi, 10cm mineraalivilla, betoni, rappaus tai tasoite. Varastossa ja ateljeessa puhtaaksivalettu betoni. Metallipintojen osalta: muovitettu/rihlattu teräspelti (0,5mm), harva laudoitus, rakennushuopa, mineraalivilla (10cm), betoni. Väliseinät Kantavat väliseinät: betonista tai teräsbetonista rakennepiirustusten mukaan. Väestönsuojan seinät viranomaismääräysten mukaan. Kevyet väliseinät: normaalikokoinen kalkkihiekkatiili. Sisämuuraukset yleensä kahitiilimuurauksia, reveteerausmuuraukset 7cm kahitiilimuurauksia. Sisääntuloaulan ja yleisö-wc-tilojen ja tarjoilutilan osalta muuraus punatiilimuurausta, pinnat aulan ja wc-tilojen puolelta rapatut. Kattoikkunat Katon pystyikkunat: ulos-ulos aukenevat, huulletut, kaksinkertaiset. Rakenne kuten muissa ulkoikkunoissa. Lakkalaatu. Katon kupuikkunat, 2 kpl: valokuilut betonista valetut, lämpöeristetyt, katon päällä 0,75 mm kuumasinkitty pelti. Kuilun yläosassa kulmateräsvahvikkeet, messinkinen kondenssivesikouru. Terästen varassa kumit, päällä 2x6mm lasilevy. Ylimpänä muovikupu teräksisin haoin. 16

17 ULKOSEINIEN PÄÄLLYSTEET Puhtaaksimuuraus Yleensä ulkoseinät puhtaaksimuurataan Arabian Halla-tiilestä (300x60x120mm). Vaakasauman paksuus 1cm, pystysaumojen paksuus 1,5cm. Osissa, joissa keramiikkasauvalaatat muuraus votsimuurausta. Muuten juoksulimitys. Lasitettu keramiikkalaatta Julkisivupiirustusten osoittamissa kohdissa käytetään muurauksen pystysaumojen päällä lasitettua keramiikkasauvaa Arabia/Kela III/Aalto. Väri valkoinen. Sauvat kiinnitetään sementtirappauksella ja teräksillä pystysaumoihin. Marmori Pääsisäänkäynnin yhteydessä käytettään muurauksen päällä seinäpäällysteenä noin 1 m2 kokoisia marmorilevyjä yhteensä 6 m2. Levypaksuus noin 3cm. Kiinnitys ruostumattomilla teräshaoilla juottaen. Metallipäällysteet Muutamien ulko-ovien yläpuolella esiintyy pintoja, jotka peitetään muovitetulla, rihlatulla teräspellillä, väri kuparinruskea (esim. Stelvetin tai vastaava). Graniitti Puroaltaan reunan yläosassa poikkileikkaukseltaan noin 35x30cm graniittiharkkoja noin 12 juoksumetriä. Harkkojen pituus noin 1m. Graniitti Jyväskylän mustaa. Pintakäsittelynä karkea ristipäähakkaus. Muilta osiltaan puroaltaan reunat puhtaaksivalettua betonia yläpinta karkeaksi harjattuna. Altaan sisäpinnat maalattu muovimaalilla. 17

18 SISÄKATTOVERHOUKSET Kipsilevykatto 60x120cm Kipsilaatat kehystetään yläpuoleltaan palokyllästetyin laudoin. Pinta maalataan valkoisella lateksimaalilla. Levyt kiinnitetään puisiin, palokyllästettyihin koolauksiin ruuveilla. Teräsripustus, levysaumat noin 10mm avosaumoja. Rei itetty kipsilevykatto 60x120cm Rei itetty kipsilevy viistämättömin reunoin palonkestokoolauksen ja teräsripustuksen varassa. Levyjen päällä 5cm mineraalivillamattoa, mikäli ei työselitys nimenomaan toisin määrää. Saumat koolaus-laudoituksen sulkemia avosaumoja noin 5mm. Mineraalivillakatto Betonivaluun liimataan pinnoitettua mineraalivillalevyä 3cm. Pinta valkoista lasikuitufl iisiä. Levyt 29x59 cm. hiontamaalaus, öljypikamaalaus, lakkaöljymaalaus. PÖ4 Öljy- tai lakkamaalipohjustus, kittaus, öljytäyteväritasoitus, hiontamaalaus, öljypikamaalaus ja maalaus erikoisikkunamaalilla. PÖ5 Öljymaalipohjustus, kittaus, öljymaalaus, ulkoöljymaalaus. PÖ6 Öljymaalipohjustus, öljytäyteväriosatasoitukset, hiontamaalaus ja alkydilakkamaalaus, puolihimmeä. PKu1 Lakkaus kerran ohennetulla ja kolmasti ohentamattomalla alkydilakalla. PKu2 Kyllästys kerran värillisellä puunkyllästysaineella, kaksi muovilakkausta välihiontoineen. PKu5 Väritys tai kuullotus, lakkaus kahteen kertaan alkydilakalla. Pku10 Kyllästys värillisellä puunsuoja-aineella kahteen kertaan Kipsilevypinnat (pystysauma, viistesauma, rei itetty) KiLa1 Öljy- tai lakkamaalipohjustus, naulausten lakkakittaus, lateksimaalaus kahdesti, töppäys tai tela. PINTAKÄSITTELY- JA MAALAUSOHJEITA Otteita maalaustyöselityksestä (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.) Lyhenteitä käytetään huonetilojen ja julkisivujen inventointikorteissa. Rapatut pinnat RLA1 RLA2 PK1 Lateksimaalaus kahdesti, töppäys, puolikiiltävä. (Rakennuksen ulkomaalauksissa erikoisulkomaali). Lateksimaalaus (puolikiiltävä). Pohjustus kalkkimaalilla, kalkkimaalaus, töppäys. Betoni-, puhdasvalu- tai teräshierretty pinta BÖ1 BÖ2 BÖ4 BÖ5 BLA1 Pohjustus kloorikautsulakalla tai vastaavalla, öljytäyteväritasoitus, vesihionta, hion tamaalaus, hienotasoitus, öljypikamaalaus alkydiemalimaalilla. Pohjustus kloorikautsulakalla tai vastaavalla, öljytäyteväritasoitus, hiontamaalaus, hienotasoitus, öljypikamaalaus, lakkaöljymaalaus. Pohjustus ja kaksi kertaa epoksireaktiomaalaus tehtaan ohjeiden mukaan. Maalaus kahteen kertaan kloorikautsumaalilla tehtaan ohjeiden mukaan Maalaus kahdesti puolikiiltävällä lateksimaalilla. töppäys. Havu-, lehti- ja jalopuupinnat Havupinnoissa tehdään oksa- ja pihkapaikkojen eristäminen oksalakalla ennen muuta peittomaalikäsittelyä. PÖ1 Öljy- tai lakkamaalipohjustus, osa- ja yliöljytäyteväritasoitus, hiontamaalaus, hieno tasoitus, öljypikamaalaus ja valmiiksi maalaus lakkamaalilla. PÖ2 Katalyyttipohjamaalaus, osa- ja ylitasoitukset katalyyttitasoitteella. Valmiiksi maalaus 2 x puolikiiltävällä katalyyttimaalilla välihiontoineen. PÖ3 Öljymaali- tai lakkapohjustus, kittaus, öljytäyteväritasoitus, osatasoitus, 18

19 19

20 3. ALVAR AALTO -MUSEO, JYVÄSKYLÄN TAIDEKOKOELMAT Alvar Aalto -museoseuran keskeisenä päämääränä oli rakentaa Aallon nimeä kantava museo mahdollisimman tarkoin hänen käsitystensä mukaisesti. Vaikka kattokorkeudesta oli menetetty kokonaistiloja supistettaessa 1,5 metriä ja rakenteellisia ratkaisuja yksinkertaistettu, vastannee toteutus pääosiltaan arkkitehdin alkuperäistä intentiota. Rakennuksen kahdessa pääkerroksessa sijaitsevat tilat jakaantuvat seuraavasti: Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat museon sisäänkäyntiaula, luentosali, kahvila, kaksi toimistoa ja toimistoeteinen, naisten- ja miestenhuoneet, keittiö ja wc sekä siivoushuone. Luentosaliin oli alun perin suunniteltu työtila tutkijalle sekä neuvottelutiloja. Varastotiloista pääosan vei Sihtolan kokoelmalle ja kaupungin taidekokoelmille rakennettu tauluvarasto kiskoilla kulkevine verkkoseinineen. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat myös säilytysholvi, restaurointitila (joka otettiin nopeasti valokuvaajan käyttöön), pimiö, saniteettitiloja, pakkaus- ja verstastila sekä muita teknisiä tiloja. Väestönsuoja varustettiin A1-luokan mukaisesti. Alakerran varasto- ja verstastiloista nouseva luiskakäytävä kiertää rakennuksen takaosan kautta näyttelykerrokseen ja on yhteydessä huolto- ja lastauslaituriin. Matalasta ja hämärästä sisääntuloaulasta noustaan valoisaan näyttelykerrokseen, joka oli alun perin valaistu luonnonvalolla, nykyään ikkunoissa on kaihtimet. Näyttelytila oli jaettavissa liikuteltavien näyttelyseinäkkeiden avulla pienempiin tilakokonaisuuksiin. Näyttelysali jakaantui alkuperäisen tilaohjelman mukaan itäiseen ja läntiseen Galleriaan, myöhemmin Galleria-nimitystä on käytetty vain vaihtuville näyttelyille varatusta tilasta. Suurta näyttelysalia hallitsee korkea, vapaamuotoinen puupaneloitu seinänosa sekä kattoikkunoiden valokuilut. 20

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Havukosken Ässäkodit

Havukosken Ässäkodit Havukosken Ässäkodit Vuokra-asuntoja Kytötie 18, 01360 Vantaa Kerrospohjat Merkkien selitykset Huoneistopohjat Rakennustapaseloste R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S / 20.05.2013

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS / ALUSTAVA 29.8.06 Kohde: Sijainti: Osoite: AS OY TURUN LUOLAVUORENPUISTO-II Turun kaupunki, Luolavuoren (032) kaupunginosa, kortteli 53, tontti 5 Rätiälänkatu 15 c, 20300 TURKU YLEISTÄ

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Martinkartano Senioriasumisoikeusasuntoja Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat SENIORIASUMISOIKEUS OY ILTAMANTIE 7, 05810 HYVINKÄÄ P +108.00

Lisätiedot

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO RAKENNUSTAPASELOSTE 2 Alapohja Anturat paalutetaan kovaan maahan asti ja toteutetaan betonivaluna. Anturan päälle muurataan kevytsoraharkko-sokkeli,

Lisätiedot

Velaton hinta: 146 400 Mh. 64 131,03 Velkaosuus 82 268,97 3 050 /m 2. Säilytystilat: komerot, huoneistokohtainen ulkovarasto

Velaton hinta: 146 400 Mh. 64 131,03 Velkaosuus 82 268,97 3 050 /m 2. Säilytystilat: komerot, huoneistokohtainen ulkovarasto HUONEISTO Huoneistot: B4 ja B8 2 H +tupakeittiö + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2h + tupakeittiö+ sauna Osoite: Otonpolku 1, Riihimäki Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi,

Lisätiedot

As. Oy Naantalin Metsätähti

As. Oy Naantalin Metsätähti 1 As. Oy Naantalin Metsätähti PERUSTAMINEN JA PIHA: Rakennukset perustetaan pohjatutkijan ohjeiden ja rakennesuunnitelmien mukaan teräsbetonipaaluin sekä maanvaraisesti. Piha-alue on liikennöitäviltä osin

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy As. Oy Sammon Tähti Hämeenlinnan Sampo 3:n suositulle alueelle rakennettava 11 huoneiston rivitaloyhtiö. Jos arvostat hyvää laatua ja toimivuutta varaa siis kohteestamme unelmiesi koti! Myynti ja rakentaja:

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S RS-MASSIIVITOIMITUS 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009

Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009 Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009 6.7.2009 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot

Lisätiedot

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy HUONEISTO G Tilat: 2 H + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2 H + sauna Osoite: Otonpolku 3, Riihimäki Kerros: 1/1 Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi, keraaminen liesi,

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 3kpl paritaloja 1 autokatosta sekä jätekatos. RS uudiskohde. Oma tontti (3107m2).

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

As. Oy Hämeenlinnan Hopeapellon Helmi

As. Oy Hämeenlinnan Hopeapellon Helmi As. Oy Hämeenlinnan Hopeapellon Helmi Hopeapellontie 4, 13210 Hämeenlinna Rakentaja ja myynti: ValajaGroup Oy Jenni Valaja P.050 364 7886 Mirva Valaja-Rönni P.040 843 4240 HUONEISTO Huoneistot: A ja H

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.6.2015

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.6.2015 Koy Golfstudios Benz Terrace.6.205 .6.205 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 12.3.2012 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

E K O R E X H I R S I T A L O T

E K O R E X H I R S I T A L O T EKOREX HIRSITALOT 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015

ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 29.6. 30.10.2015 ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVELOSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU 1 SUUNNITTELUKILPAILUN TAVOITE Jyväskylän Ruusupuiston museot, Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo, ovat akateemikko

Lisätiedot

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 luhtitalon ja 1 erillisen varastorakennuksen sekä 1 autokatoksen uudiskohde.

Lisätiedot

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea

ARKKI. Sävyt. beige. Kokoa Arkki -sisustusvanereja. kirkas lakka. ruskea ARKKI Arkki on asennusvalmis sisustusvaneri, jolla toteutat vaativatkin ideasi. Vanereista on helppo rakentaa suuria pintoja peittäviä kokonaisuuksia tai taulumaisia sisustuselementtejä. Tyyliltään Arkki

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN 4.9.2012 Sivu 1/5 LAUSUNTO AKAAN KAUPUNKI KIINTEISTÖPALVELUT jaakko.parviainen@akaa.fi ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN PURETTAVA PAJANTIEN PÄIVÄKOTI PAJANTIE 6 37830 VIIALA YLÖ-ASBEST OY Arto

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10

Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10 Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja 11.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.2 Sokkelileikkaus,

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS YLEISTIEDOT PAIKKATIEDOT Rakennuskohteen nimi Kaukaan Virkailijakerho Osoite Kaukaankatu 28 Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus,

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTE As Oy Kuopion Rantakerttu Osoite: Asuntoja: Autokatospaikkoja: PIHA-ALUE JULKISIVUT JA VESIKATE IKKUNAT OVET VÄLISEINÄT SEINÄPINNAT KATTOPINNAT LATTIAPINNAT KALUSTEET VARUSTEET KODINKONEET

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi JAHTIMETSÄNTIEN OMAKOTITALOT Rakennustapaselostus Rakennuspaikka: Jahtimetsäntie 1, 3, 5 ja 7, 90540 Oulu Rakennusten laajuustiedot: Päärakennus: huoneistoala 120

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI

TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI TOHOLAMMIN URHEILUHALLIN PERUSKORJAUS/LAAJENNUS VAI KOKONAAN UUSI URHEILUHALLI Urheiluhallin suunnittelu aloitettu 2010 Maaliskuussa 2010 valmistui ensimmäinen Ins Tsto Juha Kärkimaa Oy:n laatima kuntoarvio

Lisätiedot

Metsokangas II, päiväkoti 2011-2012

Metsokangas II, päiväkoti 2011-2012 Metsokangas II, päiväkoti 2011-2012 Huoneselosteet: 37 kpl 1/ Liikuntavälinevarasto 101 ja parvi 204 Kipsilevy, tasoitetaan ja maalataan Kalusteet ja varusteet (mm. seinälle kääntyvät tikkaat) kaluste-eritelmien

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 1(6) HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 2(6) Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Tiivistelmä... 3 1.2 Yhteenveto... 3 1.3 Hankesuunnittelutyöryhmä...

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Oulun Pyyntipiha Pyyntitie 8, 90540 Oulu Yleistä: As Oy Oulun Pyyntitie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta ja kahdesta

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.4.2013

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.4.2013 Koy Golfstudios Benz Terrace.4.203 .4.203 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Ohjeita näytteilleasettajille

Ohjeita näytteilleasettajille 1 Ohjeita näytteilleasettajille Sisällys Taidetila Terra... 2 Mitat... 2 Näyttelytilan varusteet... 3 Kohdevalaisimet... 4 Valaisimien asentaminen... 4 Ohjeita näyttelyn pystyttämiseen... 5 Näyttelyaika...

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 5 Riskit 6 Liitteet 6 Dokumentin

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 950 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

SISÄKATTOIHIN JA VÄLISEINIIN

SISÄKATTOIHIN JA VÄLISEINIIN SISÄKATTOIHIN JA VÄLISEINIIN KEHYSLUUKUT HIUSSAUMALUUKUT LAATOITETTAVAT LUUKUT - monipuolinen valikoima - kestävät ja varmatoimiset - helpot asentaa ja vaivattomat huoltaa INLOOK-tarkastusluukut Valikoima,

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot