Kursseilla tapahtunutta

Transkriptio

1 Kursseilla tapahtunutta M arraskuun viidentenä päivänä suuntasi Uskonto 5 uskonto Suomessa -ryhmämme kohti Helsinkiä tutustumaan Suomen Islam-seurakuntaan ja Helsingin buddhalaiseen keskukseen, Triratnaan. Marraskuu on kuukausista pimein ja ankein. Marraskuussa jo itsensä liikkeelle saaminen tuntuu vaikealta. Ehkä tästä syystä saattoi itse kullekin tulla kiire Helsinkiin kulkevaan R-junaan. Tiiviisti aikataulutetusta reissusta huolimatta eivät otsalle hiipineet hikipisarat estäneet nauttimasta matkasta, jonka antia oli niin sielullisen, tiedollisen kuin fyysisenkin kyvykkyyden kohentuminen. Kuten jo mainittu, ei aikaa jäänyt shoppailuun ja nähtävyyksien ihailuun, vaan opettaja Antti Mattilan määrätietoiset askeleet johdattivat ryhmän ripeästi ensimmäiseen määränpäähänsä Suomen Islam-seurakunnan tiloihin. Mainittava on, ettei matkan aikana aiheutettu yhtään vaaratilannetta liikenteessä, mikä jo itsessään jätti matkan saldon plussan puolelle. Islam kolmeen varttiin tiivistettynä Suomen Islam-seurakunnan tilat Frederikinkadulla vaikuttivat olevan jotenkin erillään ympäristöstään; Helsingin vilinä ja vilske jäi taakse sillä hetkellä, kun astui ovesta sisään. Reippailu portaita pitkin Islam-seurakunnan tiloihin yläkertaan oli vaihtoehto muutamalle innostuneimmalle, joskin valtaosa lukiolaisista valitsi ahtaan hissin, joka toki toimi ilman lihasvoiman käyttöönottoa. Koko rakennus on Islam-seurakunnan omistuksessa, ja alakerran tilat ovat vuokralla, muun muassa Vihreille, joiden puoluetoimisto sijaitsee samassa rakennuksessa. Vuokratuloilla rahoitetaan seurakunnan toimintaa. Astumme pitkään huoneeseen, jossa mustaan pukeutunut nainen puhuu tataarin kielellä miehen kanssa. Nainen kääntyy puoleemme ja kehottaa ottamaan kengät pois, sillä rukoushuoneeseen ei astuta kengät jalassa. Imaami on uskonoppinut. Imaami johtaa rukousta. Imaamilla on myös kiireinen aikataulu, ja nainen pahoittee imaamin myöhästymistä. Saamme lyhyen oppitunnin tataarikansan historiasta ja esittelykierroksen seurakunnan tiloissa. Silmään pistää seinällä oleva muistokivi, johon on kaiverrettu talvisodan veteraanien nimiä. Ujon oloinen mies saapuu tilaan. Mies valittelee myöhästymistään ja johdattaa meidät rukoushuoneeseen. Ryhmä istuutuu alas ja mies rupeaa puhumaan, oikeammin opettamaan, ja sillä hetkellä miehestä tulee imaami, johtaja. Koulussa ei keskittyminen aina riitä iltapäivätunnilla islamin opin sisäistämiseen, mutta nyt jokainen ryhmän jäsen kiinnittää huomionsa imaamin sanomisiin. Selkeä rauhallisuus kumpuaa imaamista ympäristöönsä; osa tästä lienee ammattimaisuutta, osa sielunrauhan ilmentymistä. Imaami onnistui tiivistämään islamin opin loistavasti niin, että perusasiat varmasti menivät perille. Opettajan sanoin: Islam kolmeen varttiin tiivistettynä on kova suoritus. Aikaa jää vielä kysymyksille, joihin imaami vastaa mielellään vaikeisiinkin sellaisiin. Juttua olisi varmasti riittänyt pitempäänkin, mutta molempia osapuolia eteenpäin ajanut kiire pakotti kiittämään antoisasta tunnista ja siirtymään seuraavaan kohteeseen. Imaamin ja opettajan yhä vaihtaessa kuulumisia sisätiloissa saivat opiskelijat ihailla Frederikinkadulla Vihreiden puoluesihteerin ekologisesti ja eettisesti kestävää tupakkataukoa. Opiskelijoiden savuttoman turinatuokion jälkeen jatkui matka kohti seuraavaa määränpäätä. ratnan tiloihin, jotka ovat puitteiltaan vaatimattomat mutta kodikkaat. Kirjahyllyissä on buddhalaista kirjallisuutta myytävänä sekä englanniksi että suomeksi. Ystävällisesti hymyilevä nainen ohjaa ryhmän saliin, jonka alttarilla on Buddhaa esittävä patsas. Aloitamme meditaatiolla. Asento on pyrittävä saamaan mahdollisimman rennoksi, jotta häiriötekijät minimoidaan. Seuraavat 20 minuuttia olisi tarkoitus keskittyä hengittämiseen. Omaan hengittämiseen keskittyminen kuulostaa tylsältä ajanvietteeltä, mutta sali on täynnä kokeilunhaluisia ihmisiä eikä tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Meditointi alkaa. Aluksi tulee vilkuiltua muiden tekemistä; keskittyminen on kovaa ja ilmeistä saisi muodostettua melkoisen kuvakollaasin. Pitkä päivä alkaa näkyä jokaisessa. Kongi soi. Aika on kulunut nopeasti, ja meditaation jälkeen saa todistaa useaa haukotusta, mikä tarkoittanee, että meditaation rentouttava vaikutus on nyt todistettu. Onkin sopivaa, että selkeästi kevyempi tutustuminen oli järjestyksessä viimeisenä. Triratnan kaksi naista vastailevat oppilaiden kysymyksiin, mutta kysymykset lähinnä rytmittävät vapaata keskustelua, jossa puolin ja toisin otetaan kantaa esille tuleviin asioihin päihteiden käytöstä Triratnaliikkeen suosioon. Mielipiteiden vaihdon jälkeen on aika poistua väsymyksen hiipiessä puseroon. Triratnasta ei niinkään jäänyt mieleen opillisia seikkoja, vaan buddhalaisuuden tuoma löysäajantaju ja kiireettömyyden tuntu. Tämä oli marraskuuta valaiseva reissu, vaikkei valaistumista saavukeskittymistä, keskustelua ja kiireettettukaan tältä istumalta. Satoi, ja sitömyyttä sätiloista poistuminen vaati tahdonhelsingin buddhalaisen seurakunnan voimaa. Junan lähtöaikaa en muista. Triratnan tilat sijaitsevat Hietalahden- Mutta jumalaton kiire oli. kadulla. Tällä kertaa sekä lukiolaiset että opettaja joutuvat traagisen koh- Teksti Hagos Berhane, abi 2013 talon eteen. Jokainen kuitenkin sel- Kuvat Antti Mattila viää hirvittävästä portaiden kipuamisesta ilman suurempia vaikeuksia. Pienen odottelun jälkeen pääsemme Tri- 45

2 Järvenpään lukion RYLA -seminaarissa Järvenpään lukion RYLA -seminaari antaa opiskelijoille eväät johtajuuteen ja esimiestoimintaan L okakuussa 2012 koulullamme järjestettiin neljättä kertaa RYLA-seminaari, joka on vuotiaille nuorille suunnattu, johtajuutta käsittelevä koulutustilaisuus. RYLA on lyhenne sanoista Rotary Youth Leadership Award. Koulutuksesta päävastuussa oli Järvenpään Rotaryklubi, jonka kattojärjestö on Rotary International. RYLA-seminaari on jo perinne Kalle Pelander Seminaarin puhujat vuonna 2012 olivat: Timo Mäki, Simo Weckstén, Mika Sallinen, Ilkka Sintonen, Sari Hämäläinen, Laura Lehtonen, Leena Airaksinen, Tiina Meriläinen ja Jari Palvola. Seminaarin pääkoordinaattorina toimi Ritva Sallinen. 46 [Järvenpään lukio 2013] Rotary International on kansainvälinen hyväntekeväisyys- ja palvelujärjestö, joka perustettiin Chicagossa Järjestön tunnuslause, solidaarinen motto Palvelu itsekkyyden edelle, kertoo Rotaryn periaatteen ytimekkäästi. Rotary onkin tunnettu hankkeistaan, kuten nuorisovaihdosta ja erinäisistä humanitäärisistä projekteistaan. Järjestön työpanoksen avulla esimerkiksi polio on hävitetty maailmasta lähes kokonaan. Suomessa rotaryklubeja on 300 ja jäseniä noin Rotary Järvenpään presidentti Tiina Meriläisen toimenkuvaan rotarypresidenttinä kuuluu järjestää viikottaiset rotarykokoukset ja esim. yritysvierailuja sekä monenlaista hyväntekeväisyystoimintaa. Meriläinen kertoo, että järjestöön voi päästä rotaryjäsenen suosituksen kautta. Tällä hetkellä Järvenpään Rotaryklubissa on 42 jäsentä ja kolme ehdokasta. Suomen Rotary-sivuston mukaan RYLA:n tarkoituksena on kehittää persoonallisuutta, objektiivista harkintaja päätöksentekokykyä sekä kasvattaa taitoa esittää oma näkökanta selkeästi ja vakuuttavasti. Järvenpään Rotaryn entinen presidentti ja lokakuisen RYLA-seminaarin pääorganisoija Ritva Sallinen kertoo, että alun perin RYLA:n ajatuksena oli, että työssäkäyvät henkilöt kertovat nuorille opiskelijoille työstään. RYLA:sta ollaan kiinnostuneita muuallakin, sillä Sallisen mukaan RYLA-seminaareja on järjestetty EteläSuomessa noin 6 7 oppilaitoksessa. Järvenpään lukiossa RYLA (ollut nimellä Minäkö Johtajaksi? ) on ollut osa opinto-ohjelmaa valinnaisena kurssina, ja seminaariin osallistumisesta sekä parista oppimistehtävästä opiskelijalla on mahdollisuus saada kurssisuoritus. Kaikki RYLA -seminaariin osallistuvat opiskelijat saavat myös RYLA-todistuksen, josta voi olla hyötyä esimerkiksi töitä hakiessa.

3 Kursseilla tapahtunutta Johtaja puhuu ja lauma kuuntelee. RYLA:ssa opiskelijat keskittyivät tarkkaavaisesti luentoihin, ja monet tekivät muistiinpanoja esityksistä. Kuvassa luentoa on pitämässä Ilkka Sintonen. RYLA-palautteista poimittua: Kiitos paljon kaikille esiintyjille! Oli ilo saada teidät lukiollemme kertomaan tärkeitä asioita johtajuudesta. Työelämään lähteminen ei pelota enää niin kovin paljoa! Pidin seminaarista erittäin paljon ideana. Varsinkin ne opiskelijat, jotka ovat johtajuudesta kiinnostuneita, ovat varmasti erittäin iloisia tästä mahdollisuudesta. Sitä ei moni oppilaitos varmaankaan tarjoa. Kiinnostavia luentoja ja kiinnostuneita opiskelijoita Käytännössä RYLA toteutettiin lukiollamme kolmena iltana lokakuun aikana, Rotary Järvenpään ja Järvenpään lukion opinto-ohjaajan organisoimana. Noin kolmen tunnin pituiset tilaisuudet pidettiin koulutuntien jälkeen auditoriossa, jossa eri alojen asiantuntijat luennoivat kukin omasta aiheestaan. Luennoitsijat antoivat käytännössä opiskelijoille eväitä johtajuuteen ja esimiestoimintaan sekä kertoivat esimerkiksi omasta urakehityksestään. Esitelmien lopussa opiskelijoilla oli mahdollisuus kysyä kysymyksiä aiheesta. Ennen luentoja seminaariin osallistuville opiskelijoille tarjottiin välipala, jotta pitkän koulupäivän jälkeen jaksaisi keskittyä muistiinpanojen tekemiseen ja asioiden sisäistämiseen. Jokaisen RYLA -tilaisuuden päätteeksi kaikki esitykset koottiin tiiviiseen yhteenvetoon, jossa luentojen tärkeimmät pointit vielä kerrattiin. Itselleni RYLA:sta jäi positiiviset fiilikset. Pääosin luennot olivat hyviä ja kiinnostavia. Uskon RYLA:sta olevan konkreettisinta hyötyä hakiessani kesätöitä ensi kesäksi, kun voin näyttää RYLA-todistuksen työnantajalle. Tavoitteeni on päästä esimiestyöhön, ja seminaari antoi siihen hyviä neuvoja ja motivoi opiskeluani, kommentoi Järvenpään lukiossa toista vuotta opiskeleva Eetu Hietanen. Esiintyjiä RYLA:ssa oli yhdeksän, ja jokainen esiintyjä piti noin 45 minuuttia kestävän esitelmän. Yksi luennoitsijoista oli Ilkka Sintonen, jonka aiheena oli kansainvälinen kauppa. Sintonen nosti tärkeimmiksi hyvän johtajan taidoiksi alaisten kuuntelemisen ja päätöksentekotaidon. Hän myös toivoi RYLA:n antavan nuorille asennekoulutusta ja eväitä työelämään. Viime lokakuun RYLA:ssa oli lukiostamme viitisenkymmentä tulevaa johtajaa, esimiestyöstä kiinnostunutta opiskelijaa. Mukana oli kaikkien vuosikurssein opiskelijoita, sekä tyttöjä että poikia. Luennot olivat selvästi mielenkiintoisia, sillä kysymyksiä esitettiin jokaiselle esiintyjälle runsaasti. Pidin RYLA:sta ja se oli mielenkiintoinen. Koen, että seminaarista oli minulle hyötyä. Näin erilaisia tapoja johtaa sekä kuulin johtamisesta käytännössä. Olisin kaivannut RYLA:an jonkun suuren ja tunnetun yrityksen toimitusjohtajan, kertoo Järvenpään lukiossa abivuotta opiskeleva Ville Häsä. Palaute RYLA-seminaarista oli kaikin puolin positiivista, ja opiskelijat olivat nähtävästi kokeneet saavansa hyötyä ja rohkaisua opiskeluun ja työelämään valmistautumiseen. Teksti Kalle Pelander 10H 47

4 48 [Järvenpään lukio 2013] Purjehduskilpailut käytiin Tuusulanjärvellä (ylh.) Kellujat (alla)

5 Kursseilla tapahtunutta Poikien taidonnäyte akrobatiatunnilla L Elämyksiä extremekurssilla ukuisa joukko lukiomme opiskelijoita tutustui ennakkoluulottomasti erilaisiin uutuuslajeihin vanhojakaan unohtamatta syksyn extreme-kursseilla. Tarjolla oli muun muassa akrobatiaa, kiipeilyä, kalpamiekkailua, purjehdusta, laitesukellusta, jousiammuntaa, splättäystä, Fun-Battlea, Kin-Ballia ja indiacaa kurssilaisten omien toiveiden mukaan. Kaikki urakoivat myös inkkarimelonta- ja sisupussisuunnistuskilpailun, jotka toteutettiin parien välisenä kisana. Inkkarimelontaan Tuusulanjärvellä toi oman lisämausteensa kaatosade, joka kasteli meidät kaikki nistus suuntautui ympäri Keski-Uuttamaata, ja moni totesikin kisan lopuksi, ettei ollut ikinä tajunnut, kuin polkupyörällä. Jotkut tosin onnistuivat yhdistämään tähän vielä hevosurheilunkin. Yhtä paria ei alkanut kuusestä huolimatta ja kun varovasti puhelimitse tiedustelin, josko neidot pian saapuisivat maaliin, kuului vastaus seuraavasti: No me ollaan täällä heppakisoissa, kun XXX ei muistanut sanoa sulle niistä aamulla. Mutta kyllä me tullaan täältä heti, kun nämä kisat loppuu. Hampaita kiristellen totesin, että eihän minulla tietenkään mitään muita kiireitä näin lauantai-iltana, opettajaihmisellä, mutta koululle on tultava tällä punaisella minuutilla ja siinähän heillä olisi kulkupelikin valmiina, hevosvoimineen päivineen. 49

6 Melomassa Porvoon vanhan kaupungin edustalla 50 [Järvenpään lukio 2013]

7 Kursseilla tapahtunutta Eväsvarastot hupenivat melontaretkellä Osa kurssilaisista suoritti melonnan peruskurssia vastaavan oppimäärän ilta- ja yömelontaretkineen. Retki suuntautui tällä kertaa merelle, Porvoon kauniiseen saaristoon, jossa yövyimme teltoissa Furuholmin saaressa kuulaana lokakuisena viikonloppuna. Sea Kayaking Finlandin loistavat melontaoppaat Jukka ja Antti Linnonmaa varustivat osallistujat kuivapuvuilla ja muilla tarpeellisilla varusteilla, ja aurinkoisena lauantaiaamuna suuntasimme kohti Porvoonjokea, josta matka jatkui merelle. Osa melojista jopa lämpeni niin paljon, että he heittäytyivät mereen uimaan mennessämme kahvitauolle Hamarin satamakahvilaan. Retken aikana opeteltiin muun muassa johtamistaitoja, suunnistusta, merimerkkejä, reskutuksia, väsyneen melojan hinausta, teltan pystytystä ja trangian käyttöä. Yömelonta pilkkopimeällä merellä, jota vain melojiemme merkkivalotikut ja merimerkkien vilkkuvat valot täplittivät, oli varmasti elämys kaikille, varsinkin kun piti kompassin ja kartan avulla löytää tietyn saaren rantaan tai seuraavalle meriviitalle. Ja kuten kaikessa retkeilyssä, päätarkoitus on tietenkin syöminen. Pikkuhiljaa eväät sekoittuivat, kun kaikki maistelivat kaikkien aikaansaannoksia ja hyviksi havaitsivat. Pojat tekivät ansiokkaasti makkarakeittoa aivan alkeista lähtien, grillatut herkkusienet saivat kehuja kaikilta ja vaahtokarkkien paistamistapa aiheutti kiivasta keskustelua. Ratkaisemattomaksi jäi, oliko amerikkalainen toffeenvärinen lopputulos parempi kuin suomalainen hiukan hiiltyneempi versio. Sunnuntaina takaisin Porvooseen meloi väsynyt, mutta onnellinen porukka savuntuoksuisine vaatteineen ja tyhjentyneine eväsvarastoineen. Merihädässä Tuusulanjärvellä ja muita unohtumattomia elämyksiä olisimme ennen pitkää saattaneet löytää itsemme ylösalaisin masto mutaan juuttuneena tai hyvää vauhtia matkalla kohti suurta tuntematonta. Hiukan hilpeyttä purjehtijoissa aiheutti se, että turvavene joutui merihätään keskelle Tuusulanjärveä, koska nuori kippari unohti tarkastaa, onko veneen tankissa polttoainetta. No, ennen pitkää meidät pelastettiin sieltä toisen moottoriveneen avulla ja matka jatkui. Akrobatiaa opiskelimme yhdessä Suomen koulutetuimman akrobaatin Jani Hurmerinnan kanssa. Janin kanssa onnistuivat mitä kummallisimmat tasapainoilut ja ryhmäkuperkeikat, ja tuolilla kaatumisen harjoittelu sai suuren suosion. Onhan se tärkeä taito: kun tekee tuolin kanssa kuperkeikan vaikkapa oppitunnin aikana, niin varmasti saa opettajan ja kanssaopiskelijoiden varauksettoman huomion osaksesi. Extemekurssilla koettiin suuria onnistumisenelämyksiä, ylitettiin oman uskalluksen rajoja turvallisesti ja kokeiltiin asioita, joita ei muuten ehkä olisi koskaan kokeiltu. Yhdessä uusien ja vanhojen kavereiden kanssa naurettiin paljon, jännitettiin onnistumisia ja tutustuttiin mitä ihmeellisimpiin välineisiin ja lajeihin. Ja ehkäpä jokin laji alkoi kiinnostaa niin paljon, että sen harrastamista jopa jatkettiin myöhemminkin. Myös miekkailu herätti kurssilla kiinnostusta, ja parikymmentä innokasta otti mittaa toisistaan valmentaja Hilu Lindroosin valvovan silmän alla Helsingin Miekkailijoiden salilla. Aluksi harjoiteltiin liikkumista ja miekan käsittelyä, ja sitten siirryttiinkin jo ottelemaan. Osumat näkyivät välittömästi sähköisellä tulostaululla, ja otteluita värittivät ajoittain jännittyneet kiljahdukset. Miekkailuasuissa tuli kuuma, ja poikkeuksetta kaikki totesivat, että lajihan on oikeasti todella rankka. Oli hyvä, että kokeilu voitiin toteuttaa oikeassa ympäristössä ja oikeilla varusteilla, jolloin lajin luonne selkiytyi kaikille mukana olleille. Purjehdusta kokeilimme Tuusulanjärven Purjehtijoiden nuorten kanssa. Ensin veneet piti saada vesille, sitten opeteltiin ohjaamista ja purjeiden käsittelyä ja lopuksi kilpailtiin muita venekuntia vastaan useammassa lähdössä. Kussakin venekunnassa toimi kippa- Teksti Sari Häkkinen rina TuPu:n purjehtijoita, mikä oli var- Kuvat: Sari Häkkinen ja masti erittäin hyvä juttu, sillä muuten Antti Linnonmaa 51

8 Liikuntatunnilla vierailulla vanhusten luona O limme liikuntatunnilla ulkoiluttamassa vanhuksia Jampan vanhainkodilla. Se oli meille molemmille kokemuksena täysin uusi ja vieras, ja jäi mieleen pysyvästi. Aluksi meitä jännitti kovin, miten vanhukset tulisivat suhtautumaan meihin. Kun tulimme sisään, hämmästyimme. Vanhuksia olikin paljon enemmän kuin olimme kuvitelleet. Tunnelma oli sisällä rauhallinen ja hiljainen. Opiskelijat olivat myös hiljaisia, sillä kaikkia jännitti, mitä tuleman piti. Vanhukset puettiin ulkovaatteisiin ja laitettiin pyörätuoliin, minkä jälkeen jokaiselle parille annettiin yksi vanhus ulkoilutettavaksi. Saimme rouvan nimeltä Lea. Lea oli aluksi hieman vastentahtoinen lähtemään mukaamme, mutta onneksi liikunnanopettajamme, joka on muuten myös Lea, herätti hänen 52 [Järvenpään lukio 2013] Järvenpään lukion abiliikuntaryhmä, jossa on sekä poikia että tyttöjä, oli Jampassa ulkoiluttamassa vanhuksia. Osa ulkoilutettavista istui pyörötuolissa, ja osa liikkui itsenäisesti. Pari mummoa ei halunnut lähteä lenkille, ja niinpä kaksi lukion tyttöä jäi istumaan mummojen kanssa pihatuoleihin. Kävelylenkin jälkeen leikimme osallistujien kanssa laululeikkejä. Pidimme palautekeskustelun nuorten kanssa kävelylenkin jälkeen, ja nuoret olivat todella innostuneita asiasta. Näin rakennamme siltoja eri sukupolvien välille. luottamuksensa ja tunnelma keveni. Oli mukavaa, kun sai viedä Lean pihalle raittiiseen talviseen ulkoilmaan. Yllätyimme siitä, kuinka haasteellista pyörätuolin työntö oikeastaan olikaan. Saimme myös itse hyvää liikuntaa siitä. Kuitenkin matkamme oli lyhyt, sillä ulkona oli kylmä tuuli eikä Lea-rouva ei saanut olla sen vuoksi kauan ulkona, ettei sairastuisi. Juttelimme kaikenlaista Lean kanssa ja lauloimmekin hänelle. Opimme tällä liikuntatunnilla, kuinka tärkeää olisi auttaa vanhuksia enemmän ja viettää heidän kanssaan aikaa. He arvostavat paljon ihmisten läheisyyttä ja antavat sille ihan uudenlaisen arvon. Molemmille meille tuli todella hyvä olo, kun saimme olla avuksi ja piristää normaalia talvipäivää. Teksti Armi Räsänen 10H ja Jenni Vertanen 10A Kuvat Lea Väyrynen

9 Kursseilla tapahtunutta Kieli on kiehtova väline Arvioitko tekstiäsi jo samalla, kun kirjoitat? Muun muassa tähän kysymykseen vastasi kirjailija KatriTapola vieraillessaan Järvenpään lukiossa huhtikuussa Tapola tuli kertomaan äidinkielen opiskelijoille, minkälaista on olla kirjailija, miltä kirjoittaminen tuntuu ja mistä kirjoihin saa inspiraatiota. Hänen tuotantoonsa kuuluu enimmäkseen lastenkirjoja, mutta joukkoon mahtuu myös muutama aikuisten romaani ja pienempiä proosakatkelmateoksia. Tapolan tunnetuimpia teoksia ovat esimerkiksi Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saanut Kalpeat tytöt ja Arvin Lydecken -palkittu Kivikauppaa ja ketunleipiä. Kirjoittaminen: henkireikä ja toisenlainen tapa kommunikoida Kirjoittaminen on ollut Tapolalle henkireikä jo kymmenvuotiaasta saakka, ja kirjoitettu kieli on merkinnyt hänelle toisenlaista tapaa kommunikoida luvun lapsena Tapola mainitsee ajalle tunnusmaisen virikkeettömyyden kun oli ajan kuluksi luotava itse tekemistä, hän alkoi itse tuottaa tekstiä ja löysi siten kipinän kirjoittamiseen. Siitä lähtien Tapola on kirjoittanut aina, niin koulussa äidinkielenopettajan kannustamana kuin vapaa-ajalla ja työssä; tälläkin hetkellä kirjailijalla on työn alla kolme teosta. Tapolan mielestä kirjailijan työssä parasta on vapaus ei tarvitse sietää yksitoikkoisia kahdeksan tunnin työpäiviä. Kirjoittaminen tuo Tapolalle keskittyneen olotilan, toisen todellisuuden elämään, vaikkakin hänelle todellisuus on realistisempi kaunokirjallisuuden kuin puhutun kielen kautta. Oma tila, oma aika, oma rauha, tiivistää Tapola työn parhaat puolet. Kurinalaista työtä ja inspiraatioita Tapolan mukaan hankalinta kirjoittamisessa on alkuun pääseminen. Työ vaatii ehdotonta kurinalaisuutta tyhjän tietokoneen ruudun painostaessa tai tehottomuuden vaivatessa. Tarinaa joutuu usein kirjoittamaan monta kertaa uudelleen, ja monen sivun tekstinpätkät saattavat joutua roskakoriin. Tapola saa inspiraatiota lähinnä arkipäivien pienimmistä tapahtumista, jotka hän tallentaa hämmästyttävän kauniisti pieniin tekstinpätkiin. Hänen ajatusmaailmansa on huikean inspiroiva, ja hän on säilyttänyt sopivassa määrin lapsenomaisen mielikuvituksensa ja aliarvostetun kyseenalaistamisen taidon. Hän myös haaveilee nuorisoon samaistumisesta, jotta voisi ammentaa aiheita nuorten ainutlaatuisesta kokemusmaailmasta. Esikuvikseen Tapola mainitsee Daniil Harmsin ja Sinikka Nopolan. Olimme opiskelijakavereideni kanssa etuoikeutettuja saadessamme kuulla ja nähdä osia jo kuvitetusta, mutta julkaisemattomasta teoksesta. Kun Tapola lukee meille myös muita tekstejään, enkä voi kuin haltioituneena kuulla, miten voidepurnukoiden pienistä muovisista lusikoista voi tehdä sisiliskojen mattopiiskoja. Tie suuntaa koulun jälkeen suoraan kirjastoon Ihmetyksiä. Tarinoita ja kuvia hämmästyneille -kirjaan on pakko päästä käsiksi! Teksti Noora Pöllänen, abi

10 J ärvenpään nuorisoparlamentti on Järvenpään kaupungin toimielin, jonka tehtävänä on nuorten etujen ajaminen ja nuorison mielipiteiden tuominen päätöksentekijöiden tietoon. Tämä pitää varmasti paikkansa: näin meidän pitäisi toimia. Silti nuorisoparlamenttia edelleen vaivaa vanha helmasynti: huhu, että olemme vain 25-henkinen teennäinen elitistijoukko, joka nostaa turhan korkeaa korvausta. Totuus lienee jotain tältä väliltä. On fakta, että nuorisoparlamentti on jotenkin onnistunut hiipimään varjoihin pois julkisuudelta. Kukaan ei muista meitä. Lisäksi juuri nuoria hyödyttää se, ettei media edes kehtaa kritisoida avoimesti nuorten politikointia. Vai muistatteko lukeneenne joskus, että Keskarissa olisi arvosteltu kunnanvaltuuston sijasta nuorisoparlamenttia? Nuorisoparlamentilla on siis olemassa mahdollisuus jättäytyä kuntakoneiston mädäksi omenaksi, joten en todellakaan kiellä, ettei se olisi toisinaan näin myös tehnyt. 54 [Järvenpään lukio 2013] Kaikesta huolimatta pyydän ymmärrystä. Nuorisoparlamentti ei ole juuriltaan paha, vaikka usein se niin tahdotaan nähdä. On hauskaa paasata angstisella anarkismilla, kuinka mikään ei toimi, ja asenteeseen tää on just niin tätä on sietämättömän helppoa tuudittautua. Se on inhimillistä, enkä lähde siitä ketään syyllistämään, mutta täysin reilua se ei ole. Ei ole todellakaan itsestäänselvyys, että nuorisoparlamentaarikko näkee sen vaivan, että hän selvittelee vapaa-ajallaan kaikki tarpeelliset taustatiedot ja vastarinnasta huolimatta osallistuu aktiivisesti työryhmiin. Jos Järvenpään prosessikaaviot kuulostavat vaikeilta tavalliselle kuntalaiselle, ne toden teolla asettavat suuria haasteita nuorisoparlamentaarikolle, jonka pitäisi osata työskennellä niiden parissa. Näin runsaan kahden vuoden kokemuksella sanon, että nuorisoparlamentissa toimii oikeasti osaavaa ja motivoitunutta porukkaa, joka tekee enemmän kuin parhaansa. Suuret joet syntyvät usein pienistä puroista, ja toiminta kehittyy koko ajan. Uusi nuorisoparlamentti on vastikään nuijinut ensimmäiset kokouksensa, ja ennätyslukuinen määrä työryhmiä tekee todellisella antaumuksellisella aktiivisuudella töitä puolestanne. Käsi sydämellä vannoen huominen näyttää jo nyt paljon valoisammalta. Jotta edustuksellinen demokratia toimisi, täytyy kansankin olla aktiivinen. Näin ollen vetoan myös Sinuun, arvoisa Lukija: jotta nuorisoparlamentti voi toimia oikeasti järvenpääläisten nuorten hyväksi, olkaa tekin aktiivisia. Olkaa nuorisoparlamenttiin yhteydessä, kirjoittakaa paikallislehtiin mielipiteitänne; ilman ääntänne kehitystä ei tapahdu. Veneemme on yhteinen ja vastuu siitä jaettu. Joonas Mustonen 11G, Järvenpään nuorisoparlamentin varapuheenjohtaja

11 prosessiuhri vai elitismin kehto? Kuvitus: Joonas Vepsäläinen Nuorisoparlamentti on kaupunginhallituksen alainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on tuoda nuorten mielipiteet kunnalliseen päätöksentekoon mukaan. Nuorisoparlamentissa 15 varsinaista ja 10 varajäsentä Nuorisoparlamentaarikkojen ikähaarukka on vuotiaat (äänestyspäivään mennessä) Nuorisoparlamentin toimikausi kestää kaksi vuotta. Nykyinen: Nuorisoparlamentilla on aloitteiden ja esitysten teko-oikeus kaupunginhallitukselle Nuorisoparlamentilla on jokaisessa lautakunnassa kaksi edustajaa ja kaupunginvaltuustossa yksi edustaja Nuorisoparlamentin puheenjohtaja on Juho Mölsä 55

12 Mitä opintopiirit ovat? Opintopiirit vuosikatsaus Lukuvuoden alussa Järvenpään lukiossa otettiin käytäntöön ohjelma, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden taakkaa runsaiden koulutöiden, kuten läksyjen ja kurssitöiden, parissa. Ohjelmaa lähdettiin suuntaamaan kaikille opiskelijoille, mutta erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille useasta syystä. Monet lukiomme opiskelijoista olivat sitä mieltä, että lukioon tullessa muutokset peruskouluun verrattuna ovat niin suuret, että heti lukioon tullessa on mahdollista jäädä jälkeen. Opintopiiriohjelma auttaa uusia opiskelijoita sopeutumaan lukioympäristöön ja antaa lisäaikaa ymmärtää sitä, miten lukio eroaa peruskoulusta opiskelutavoiltaan ja vaatimuksiltaan. Opiskelutahdin omaksuminen käy myös nopeammin opintopiirien avulla. Opintopiiri tuo vanhoja sekä uusia opiskelijoita yhteen, ja näin uusien kavereiden löytäminen käy helpommaksi. Opintopiirit vievät yhteisöllisyyden lukiossa täysin uudelle tasolle. Opi innolla, opi yhdessä Ennen kaikkea opintopiirien tarkoituksena on luoda lukiostamme positiivinen, tasavertainen sekä tehokas oppimisympäristö. Tutoreiden ja oppilaskunnan kehittämä opintopiiri-ohjelma tuo opiskelijat oppimaan yhdessä kertaamalla erilaisia aihekokonaisuuksia eri oppiaineista, tekemään läksyjä ja kurssitöitä tai vaikkapa lukemaan kokeisiin koeviikkoa varten. Opintopiiri on rauhallinen oppimisympäristö, jossa opiskelija saa tarvittaessa apua muilta opiskelijoilta. Opintopiireissä voidaan vaikkapa lukea yhdessä kappaleita tai laskea yhdessä 56 [Järvenpään lukio 2013] Opintopiirien yleiset tavoitteet: Oppimistulosten parantaminen Opiskelutavoitteiden selkiyttäminen Opiskelijoiden omien tavoitteiden tukeminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen Myönteisen opiskeluilmapiirin luominen Opettajien töiden helpottaminen matematiikan, fysiikan tai kemian tehtäviä. Opintopiireissä pidetään huoli, että kaikki opiskelijat saavat tarvittaessa apua muilta ja sisäistävät mahdollisesti aihekokonaisuuksia, jotka ovat oppitunnilla jääneet epäselviksi. Koulun tilat tarjoavat rauhallisen vaihtoehdon oppimisympäristöksi, jos kotona on vaikeaa keskittyä opiskelemaan. Opiskelijat saavat tehdä koulutöitä normaalin koulupäivän päätyttyä ja lopettavat sitten, kun itsestä tuntuu hyvältä. Välillä saa toki käydä kotona tai syömässä tai mitä opiskelija itse haluaakaan ja tulla sitten takaisin koululle opiskelemaan. Oppilaskunnan kioski tarjoaa myös välipalaa opintopiirien aikaan. Lisäksi opiskelijoiden hyödynnettävissä ovat myös koulun tietokoneet ja tulostin. Konkreettista markkinointia Opintopiiri lähti toimimaan vauhdilla heti alkuvuodessa. Opintopiiri-ohjelman kehnon markkinoinnin takia otimme suunnitteluryhmässä uusia ideoita kehiin. Hankimme koulullemme opintopiiriständit, jotka sijoitettiin areenan tuntumaan eräänlaisen mainoksen tavoin. Lisäksi opettajille annettiin ohjeeksi muistuttaa opiskelijoita uuden jakson alkaessa opintopiireistä. Poikkeuksista opintopiirien toiminnassa kuulutetaan. Odotamme innolla jatkoa ja toivomme opintopiirien jatkuvan. Opintopiirien avulla pyritään vähentämään lukioopiskeluun liittyvää stressiä ja runsaiden koulutehtävien aiheuttamaa painetta. Uusille opiskelijoille opintopiirit toimivat luontevana keinona oppia lukion tavoille ja lukiolle tyypilliseen opiskelutahtiin. Teksti Paula Halinen, abi 2013 Opintopiiri-kuvan tekijä Finn-Opaste

13 Järvenpään lukion T ervetuloa oppimaan ja opiskelemaan aikuislinja Haluatko suorittaa lukion ja ylioppilastutkinnon kokonaan alusta alkaen? Ovatkolukio-opintosi jääneet kesken ja haluat täydentää tutkintoasi? Haluatko nostaa lukion päättötodistuksen arvosanoja? Tai opiskella yksittäisen oppiaineen lukiokursseja? Kursseja voi suorittaa englannissa, ruotsissa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, luonnon-, yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä. Lukioon voi ilmoittautua täysi-ikäinen, joka on suorittanut peruskoulun tai vastaavan oppimäärän. Tutkinto-opiskelijoille opiskelu on ilmaista ja aineopiskelijoille kurssimaksu on 34 euroa/jakso, kuitenkin enintään 102 euroa/lukuvuosi. Työttömien ja opiskelijoiden maksut ovat puolet maksusta. Koulun osoite: Lukionkatu JÄRVENPÄÄ Lisätietoja: Aikuislinjan apulaisrehtori Päivi Järvinen Puh paivi.jarvinen@jarvenpaa.fi* Internet: 57

14 Kilpailumenestystä fysiikassa Kilpailut J ärvenpään lukio menestyi jälleen fysiikkakilpailuissa. Kevään 2013 abiturientti Matias Mannerkoski voitti kesällä 2012 Virossa järjestetyissä fysiikan olympialaisissa hopeamitalin. Matias menestyi Suomen joukkueesta parhaiten. Suomi olikin koko kilpailun paras Pohjoismaa jättäen taakseen skandinaaviset kilpakumppaninsa. elmikuussa 2013 järjestetyn valtakunnallisen Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton, MAOL:n järjestämän lukioiden fysiikkakilpailun voitti Järvenpään lukion opiskelija Petteri Helander. Matias Mannerkoski sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Myös kolmas Järvenpään lukion opiskelija, Samuli Sirniö, sijoittui kilpailussa kymmenen parhaan joukkoon yhdeksänneksi. Alkukilpailu järjestettiin marraskuussa ja 20 parhaiten menesty- H nyttä kutsuttiin helmikuussa järjestettyyn loppukilpailuun Helsinkiin. Kaksipäiväisessä loppukilpailussa on teoria- ja kokeellinen osa. Loppukilpailun kymmenen parasta saavat suoraan jatko-opintopaikan haluamastaan yliopiston matemaattisluonnontieteellisestä tiedekunnasta tai teknillisestä yliopistosta. Fysiikkaolympialaisista sekä valmentautumisesta löytyy tietoa IPHO:n sivuilta: Kuvat Otto Jahnukainen, abi Elokuussa 2012 juhlittiin kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa hopealle sijoittunutta Matias Mannerkoskea. Mitalikahvit juotiin elokuussa. tähtiä kuin otavassa!

15 Eeva Asikainen (vas.) ja Liisa Pihlaja (oik.) koulun keittiössä. Keittiö Lentokoneen ja öljykentän kautta Järvenpään lukioon Lautasmallin mukaisesti syöminen pitää energiatason korkealla. A terioita maailman eri kolkissa valmistanut lukion keittiöhenkilökunta kannustaa opiskelijoita ruokailemaan koulussa Arkipäivisin lounasaikaan koulun ruokala kuhisee nälkäisiä oppilaita, jotka suuntaavat jonottamaan päivän ateriaa. Joka päivä linjastoille ilmestyy kukkuroittain ruokaa, joka sitten katoaa nälkäisiin suihin. Mutta mistä tämä ruoka oikein tulee? Ketkä sen tekevät? Ja mikä tekee juuri Järvenpään lukion kouluruuasta syömisen arvoista? Lukion keittiöhenkilökuntaan kuuluvat Liisa Pihlaja ja Eeva Asikainen selventävät nyt hieman faktoja. Ruoka tehdään itse Usein oppilaitoksiin ruoka toimitetaan suuremmilta yksiköiltä. Tällöin samaa ruokaa tarjoillaan päiväkoti-ikäisistä jopa lukiolaisiin asti. Järvenpään lukiossa kouluruoka on kuitenkin valmistettu varta vasten opiskelijoille ja lukion henkilökunnalle koulun omassa keittiössä. Tämä mahdollistaa tuoreiden raaka-aineiden ja mausteiden käytön. Haluamme pyrkiä mahdollisimman kauas laitosruuasta, kertoo Pihlaja. Meillä perunamuusi todella tehdään perunasta. Lautasmallin mukainen tarjonta pitkiin päiviin. Kioskissa on tarjolla Järvenpään lukiossa lounaaseen kuu- terveellistä aamiaista ja välipalaa kuluu aina lämpimän ruuan lisäksi salaat- ten hedelmiä ja välipalapatukoita, tia, joka sisältää päivittäin kolmea eri- Pihlaja ja Asikainen mainostavat. laista tuotetta. Tarjolla on usein myös tuoretta leipää. Lisäksi erilaiset dieekeitä he ovat? tit on otettu huomioon aina kasvisruokavaliosta kulttuurisiin rajoituksiin as- Järvenpään lukion keittiöhenkilökunti. Keittiöhenkilökunta järjestää myös taan kuuluu monenlaista kokkia. Tuoerilaisia teemaviikkoja ruokien suh- tannosta vastaava ruokapalveluvastaateen. Yhden viikon ajan oli muun mu- va on Liisa Pihlaja ja ruokapalveluvastaaassa tarjolla eri maiden perinneruokia. via ovat Eeva Asikainen, Sari KumpulaiPihlaja kertoo, että oppilailla on nen, Anne Neuvonen ja Petri Perta. Jokaivuodesta toiseen samoja lempiruo- sella on erilainen tausta ja korkea motikia, jotka tekevät aina kauppansa. Näi- vaatio pyrkiä luomaan mahdollisimman hin lukeutuvat muun muassa maka- ravitsevia aterioita alle euron annoshinronilaatikko ja puuro kiisselin kera. nalla. Kokemusta on tarttunut mukaan maailmalta ja koti-suomesta. Työtehtävissä on toimittu niin lentokoneessa, Syömisen tärkeys öljykentillä kuin myös tavallisissa ravinpihlaja ja Asikainen ovat huolissaan toloissa. Eri aikoina he ovat kuitenkin lukiolaisten ruokailutottumuksista. Lii- löytäneet tiensä Järvenpään lukioon. an paljon näkee nuoria, joiden lounaajärvenpään lukioon tulevilla opisseen kuulu vain vettä ja leipää ja joskus kelijoilla on tarttunut matkaan harehkä salaattia. Oppilaiden pitäisi ym- millisen paljon ennakkoluuloja koumärtää, että kouluruokaan sisältyy kaik- luruokaa kohtaan. Pihlaja ja Asikaiki mitä linjastossa on tarjolla, ei pelk- nen kuitenkin vakuuttavat, että lukä näkkileipä, naiset huomauttavat. kion ruoka on maistamisen arvoista! Lautasmallin mukaisesti syöminen pitää nälän kurissa ja energiatason kor- Teksti Hanna Kuusisto 12F kealla. Ensi vuonna uudelleen aukea- Kuvat Otto Jahnukainen, abi 2013 va kioski tuo myös apua lukiolaisten 59

16 Setäläsymposium 60 [Järvenpään lukio 2013] Tampereen yliopiston tutkija Kari Hiltula esitelmöi tutkijan näkökulmasta Setälän elämäntyöstä

17 Seniorit Veijo Meisalolle luovutettiin standaari numero 5 standaarin ideoinnista ja muutenkin ansiokkaasta työstä senioriyhdistyksen hyväksi Setälä-symposium Kunniavieraana symposiumissa oli järvenpääläinen Setälätutkija Saara Peltola Järvenpään yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistyksen vuosikokous pidettiin Kaikille avoimen symposiumin aiheena oli Emil Nestor Setälä: Kohti Setälän syntymän 150 v. juhlavuotta = Satu Tanner ja Suomen suku-esitelmä 61

18 SETÄLÄ JA SUOMEN SUKU E.N. Setälä kansallisten tieteiden edistäjänä ja poliittisena vaikuttajana. Poimintoja matkalta Hämeenlinnan normaalilyseosta Järvenpään Toimelaan. Setälä oli aikanaan Suomen arvostetuimpia miehiä. Hän oli maan tieteellisen ja poliittisen elämän johtomiehiä. Hän oli Helsingin yliopiston suomen kielen professori liki 40 vuotta, Turun yliopiston korkein hallintoviranomainen eli kansleri, oikeakielisyysmies ja oppikirjojen tekijä. Yli 60 vuotta luettiin kouluissa Setälän kielioppia ja lauseoppia. Lisäksi Setälä oli huomattava kansanrunouden tutkija. Valtiollisella puolella Setälä oli ollut valtiopäivämies, hallituksen jäsen, opetusministeri, ulkoasianministeri, lähettiläs ja täysivaltainen ministeri Kööpenhaminassa ja Budapestissa. Tieteellisissä seuroissa hän oli Suomalais-ugrilaisen Seuran esimies, Kotikielen Seuran kunniapuheenjohtaja, Kalevala-seuran puheenjohtaja, Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja , Suomen Tiedeakatemian puheenjohtaja Ansioluettelo hakee vertaistaan. Näilläkään tieteellisissä ansioilla miehen ei ollut helppoa 1920-luvun Suomessa perustaa maan ensimmäistä humanistista tutkimuslaitosta. Suomen suvun vanha leima, jolla kirjat ja muu omaisuus leimattiin. Arkkiatri (arkkiaatteri) Otto E. A. Hjelt ( ) oli 1881-luvulla rakennuttanut komean huvilan Tuusulanjärven rannalle. Se oli puutarhatila. Samalla paikalla on nykyään Seurakuntaopisto. Setälä hankki talon, Lepolan, maineen vuonna 1922 ja siihen lisämaata. Tilan uudeksi nimeksi hän valitsi Toimelan. Talon tornissa oli Akseli Gallen-Kallelan Setälälle suunnittelema tuuliviiri. Teksti FM Satu Tanner Esitelmä löytyy kokonaisuudessaan Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorisivuilta Setälä työhuoneessaan. 62 [Järvenpään lukio 2013]

19 Seniorit Isäntä Setälä sitoo omenapuuta. Pienviljelijän poikana hänellä oli tärkeää osoittaa itselleen, että hän oli hyvä myös maanviljelijänä. Valitettavasti kaikki maailman kiireet pakottivat hänet antamaan viljelyn tilanhoitajan ja muiden palkollisten työksi. Alakerran aulasta on raput kirjastoon ja ovi Setälän työhuoneeseen. Takassa on puut valmiiksi ladottuna, vaikka on kesä, mukavannäköiset nojatuolit. Tämä tila oli iltaisin seurusteluhuoneena. Setälä nuokkui nojatuolissaan, assistentit istuivat selkä suorana ja yrittivät keskustella Komeat peltiset arkistokaapit ovat vieläkin käytössä, täynnä sanastotietoja. Kaapit eivät suojaa tulelta, mutta pölyltä ja lialta. Ne ovat englantilaiset, Roneomerkkiset. Kuva on arvokkaasta salista. Setälä piti joskus huvilallaan komeita juhlia ja silloin haettiin kellarista Unkarin viinejä. Hänellä oli läheiset suhteet Unkariin. Setälä rakennutti Toimelaan kirjastosiiven. Tilojen väliin tuli palo-ovi. Kun Toimela 1940-luvulla paloi, ovi ei estänyt tulta leviämästä, mutta jäi itse palamatta. Rauhallinen ja kaunis kuva Toimelan rannasta. Tuusulanjärvi, kaksi venettä ja uimahuone. Haikeaksi tulee kun muistaa, että Setälän nuorin, pieni poika hukkui rannalla, ei kuitenkaan täällä. Hänen muistokseen Setälä kirjoitti Veikon ja siskon aapiskirjan, josta sitten tuli koulukirja. 63

20 Aikuislukio Yhdessä olemme enemmän Järvenpään lukion aikuislinjan pieni koko mahdollistaa läheisen yhteistyön opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Kuvassa apulaisrehtori Päivi Järvinen (vas.), abi-opiskelija Jenna Lehtola ja historian sekä yhteiskuntaopin opettaja Tommi Suvensaari (oik.) tuulettavat. 64 [Järvenpään lukio 2013]