Sole poka mithän! Vipuvoimaa EU:lta. Ministeriöiden puheenvuoroissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sole poka mithän! Vipuvoimaa EU:lta. Ministeriöiden puheenvuoroissa"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Sole poka mithän! Artikkelisarja jatkuu s. 8 9 Jerisjärven Shamaani Rovaniemellä pistettiin ranttaliksi 200 sadan aluekehittäjän voimin. Kumppanuudessa toimimisen ja yhteistyön nimeen vannoivat sekä ministeriöt, alueiden viranomaiset että kehittäjäorganisaatiot. Kevätkylvön teemana oli EU-rahastoilla ja kumppanuudella käytännönläheisiä innovaatioita ja parempia palvelujärjestelmiä. Ministeriöiden puheenvuoroissa tuli esiin aluekehittämisen joskus vaikeasti löytyvä rooli keskushallinnossa. Toisaalta juuri asemointi marginaalissa nähtiin mahdollisuutena vapauteen ja luoviin ratkaisuihin. Janne Antikainen TEM:stä korosti, että kenellekään ei sovi sama koko tarvitaan erilaisia organisoitumisen tapoja eri alueilla. Merja Niemi OKM:stä painotti tiedon hyödyntämistä aluekehittämisessä. Hän nosti esille maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän perinteen tässä hyvänä esimerkkinä. Laura Jänis MMM:stä korosti ruohonjuuritason paikallisen kumppanuuden merkitystä. Kari Vinni STM:stä piti hyvänä, että sosiaalisesti kestävän Suomen tavoite on laajasti hyväksytty. Esko Lotvonen Lapin liitosta totesi, että rakenteellisiin muutoksiin tarvitaan aikaa. Lapin muutos julkisen vallan elätistä dynaamiseksi itseensä uskovaksi alueeksi on osoitus pitkäjänteisestä työstä ja oikeista valinnoista. Hän korosti sosiaalista pääomaa verkostoineen alueiden kehittämisessä. Pirkko Saarela Lapin jatkuu >>> SISÄLTÖ: 4 Suomi tarvitsee visiota kansallisesta ja paikallisesta aluerakenteesta 6 Luontaishoidon palveluita Lapista 7 Proto-Design 8 Nippuarvioinnista oppia hanketyöhön 10 Flat rate -menettely voimaan alkaen 11 Järjestöt kumppaneina EU-rakennerahastotyössä 12 ESR kehittää valtakunnallisesti 13 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta Äänestystä Pecha Kuchasta. Ideoiden ja ajatusten lisäksi osallistujat saivat mukaansa jotakin hyvin konkreettistakin kylvettävää. Roope Mokka, Demos jatkuu >>> ELY-keskuksesta näki tärkeänä, että kumppanuutta rakennetaan tunnistettujen asiakkuuksien/ asiakassegmenttien ympärille julkisissa palveluissa. On oltava kumppanuuskyvykkyyttä eli itsetuntemusta ja itsetuntoa sekä toisten arvostusta, totesi Saarela. Roope Mokka Demos Helsingistä kysyi esityksessään mikä on globaalien vaikeiden jatkuvasti muuttuvien haasteiden äärellä Suomessa sellaista, joka ei häviä. Hän vastasi, että Suomen vahvuus on avaran osaamisen ihmisissä, lujassa luottamuksessa ja syvässä tasa-arvossa. Tämä luo pohjaa systeemiosaamiselle. Mokka esitti, että nyt ollaan vertaisyhteiskunnan ajassa. Haasteeksi jää miten kanavoida erilaiset hetkittäiset ihmisten arjessa elävät aktiivisuuden purskautukset osaksi pysyvämpää kehittämisotetta. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita ja mielenkiintoisia tarinoita Pohjois-Suomen hankemaailmasta. Esillä oli luonnosta 2

3 Vipuvoimaa EU:lta työtä luovia hankkeita, työn tekemiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä palvelujärjestelmiä, saamelaisalueen hankkeita sekä elämysteollisuuteen liittyviä tarinoita. SantaPark Oy:n johtaja Ilkka Länkinen kertoi saaneensa innostuksen joulumaailmaan osallistumalla vuonna 1998 ESR-rahoitteiselle joulupukkikurssille. Nyt hän pyörittää merkittävää matkailubisnesta napapiirillä. Rovaniemi käynnisti Kevätkylvö-seminaarien sarjan. Rovaniemen Kevätkylvön päätteeksi kapula siirtyi Turkuun Sadonkorjuulle: Baltic Sea Region Setting Sales järjestetään lokakuuta 2011 Logomossa. Ensi keväänä kylvetään Tampereella Ilkka Länkinen, Santa Park Teksti: Jaana Valkokallio Kuvat: Emilia Haukka Slogan-kilpailun satoa voittajaksi valittiin Väärtin Völjhyn! 2 > 1 Lammas kumppaniksi matkailuun Ahneudelle vastalääkettä: Kohtuutta kumppanuudella! Luota toisiin kaksinkertaista kykysi! Alakko nää aluekehittäjjää? Co-operation. Therefore I design. Met olema kavereita Ei yksin vaan yhdessä! Minä ja Masa, pannan tasan, vaikka ois Masan kasa. Hynthyyt yhthen! Nyt kääritään hihat ylös yhessä! Inspiraatio ei synny tyhjiössä, tarvitaan inspiraatiovetureita! Oikea kumppari tarvisee parin Jaetaanko leipä? (Selitys > kumppani > con pane > hän, jonka Osaamme Siis teemme! kanssa jaat leipäsi) Paree porukas! Kauppa son joka kannattee Poistu mukavuusalueeltasi tee yhteistyötä. Kaveri mukhan! Päämäärällä määränpäähän! Tutuksi & toimeksi! Kehity kumppanuudella! Se o asenteesta kii! / Asenne ratkaisee Kollektiivinen viisaus on älyn korkein aste! Sole sunkhan homma eikä mikhän ko tehemä yhessä! KUN HYVIN KYLVÄÄ, ON MITÄ YHDESSÄ NIITTÄÄ Tiimillä toimeksi Kumppani hakusessa! Tule ja verkostoidu me välitämme! Kumppania ei jätetä! Tunne tunnekumppani Kimpassa kumppani tunnetaan! Työtä työttömille ja osallisuutta koko kansalle! KumppanUUDELLA UUTEEN aikaan Vain kumppanuudessa kasvetaan! Kumppanuudella kestävyyttä kansakuntaan ja potkua Välitä väärtistä edes vähäsen! kehittämiseen! Väärtin kanssa vauhtiin Kumppanuudella koviin tuloksiin Väärtin völhjyn! kumppanuus vaikka henki menisi Yhdessä enemmän Kumppanuus luo uutta innostusta ja energiaa! Yhdessä enemmän! Rahat tai kumppanuus Yhdessä olemme enemmän Suomen kesä: Lapin hillasuot ja kumpparuus Yhdessä toimien, parasta tavoitellen Kumppanuus kannattaa aina Yhessä etteenpäin makso mitä makso Kumppanuus kantaa! Yhessä hyvempi! Kumppanuus kunniaan! Yhessä olema viishammat! Kumppanuus kutkuttaa kieltä/mieltä! Yhteistyöllä hyvinvointia! Kumppanuus on kuin kumilenkki joustaa, mutta pitää! Yhteistyöstä aitoon yhteiseen työhön Kumppanuus opettaa vastuuta Yhtä jalkaa on kättä pidempää! Kumppanuus syntyy arvostuksesta Yritetään yhdessä vielä Kumppanuus velvoittaa Ystävä hädässä tunnetaan! Lammas on luotettava kumppani YYA 2011 Luottamus ja arvostaminen on kumppanuuden kivijalka. Seminaarin esitykset, valokuvia ja videoita saatavilla osoitteessa: 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Suomi tarvitsee visiota kansallisesta ja paikallisesta aluerakenteesta Uuden hallituksen tulee ensimetreillään linjata oma näkemyksensä paikallisesta ja kansallisesta aluerakenteesta sekä keskeisistä kehittämisteemoista. Hallituksen tulee myös tukea alueiden yhteistyötä alueiden sisällä ja välillä, todettiin toukokuun alussa alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKOn tapaamisessa. Yli 500 aluekehittäjää kokoontui pohtimaan tulevaisuuden aluekehittämistä Vanajanlinnaan Tilaisuudessa jokaisesta KOKOn kansallisen verkoston teemasta, eli innovaatioista, hyvinvointiyrittäjyydestä, luovista aloista, maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, kansainvälistymisestä Venäjälle, matkailusta sekä ikärakenteen haasteista annettiin eväitä tulevaan kehittämistyöhön. Rohkeutta innovaatiopolitiikkaan Suomalaiseen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan ennakkoluulottomuutta, pitkäjännitteisyyttä, riittäviä resursseja ja kevyempää hallintobyrokratiaa. Innovaatiopolitiikan on mahdollistettava kokeilut ja sallittava riskinotto. Hyvinvointialan osaavan työvoima saatavuutta tuettava monin keinoin Hyvinvointialan osaavan työvoiman saatavuus on turvattava. Alan tulevaisuutta pohtineet yrittäjät näkivät keinoina mm. toimialan koulutuksen ja palkkauksen joustavuuden, oppilaitosten ja työelämän yhteistyön vahvistamisen sekä yksityisen sektorin henkilöstön mitoituksen ja rakenteen tarkastelun. Yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi yrittäjät edellyttävät, että valtiovalta ohjaa kuntia voimakkaasti selkeiden palvelustrategioiden laatimiseen, yksityisen ja julkisen palvelutuotannon samalle viivalle asettamiseen, palvelusetelijärjestelmän läpivientiin koko maassa ja kuntien oman palvelutuotannon hintojen laskemiseen ja näiden tietojen liittämiseen tilinpäätöstietojen liitteeksi. Luovien alojen kehittämiseen uteliaisuutta ja verkottumista Luovan talouden suurimpana haasteena on saada toimintaympäristö ja -edellytykset tukemaan alan yrittäjyyttä ja rohkeita ideoita. Luova talous vaatii nykyisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaista- 4

5 Vipuvoimaa EU:lta mista ja joustavoittamista. Luovan talouden myötä pitkät alihankintaketjut ja tiukka aluesidonnaisuus ovat jäämässä historiaan. Luovien alojen tulevaisuuden trendeissä esillä ovat vahvasti mm. digitalisoituminen, kulttuurien sekoittuminen, immateriaalioikeudet, käyttäjälähtöisyys ja osallistuminen. Jatkossakin tarvitaan luovien alojen ja muiden alojen yrittäjien verkottumista. Seudulliset maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset edellyttävät yhteistyötä Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen kuntien seudullisena yhteistyönä on edellytys alueiden elinvoimaisuudelle ja sujuvalle arjelle. Alueiden kehittäminen kuntien rajat ylittävän maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun keinoin on satsaamista tulevaisuuteen. Tarvitsemme jatkossakin kaupunkiseutujen ja maaseutumaisten alueiden vertaistukea, kokemusten vaihtoa, uusia suunnittelun välineitä, tahtoa laaja-alaiseen yhteistyöhön alueilla ja alueiden välillä sekä valtion tukea maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen jatkuvuudelle ja vaikuttavuudelle. Venäjä on mahdollisuus Kaksisuuntainen, vuorovaikutteinen elinkeinoyhteistyö on Suomen ja Venäjän mahdollisuus. Venäjän suomia mahdollisuuksia kuitenkin alihyödynnetään esimerkiksi erilaisista toimintakulttuureista johtuen. Suomessa tulee olla tarjolla keinoja ja kanavia hyödyntää Venäjään liittyvää asiantuntijuutta, sidosryhmiä ja uusia mahdollisuuksia. Matkailussa menestyy asenteella, luovuudella, myynnillä ja yhteistyöllä Suomessa tulee olla tulevaisuudessa vetovoimaisia, verkostoituneita ja kilpailukykyisiä matkailukeskittymiä. Kasvaakseen matkailuala kaipaa uusia avauksia ja uskallusta riskien ottoon. Suomessa käynnistettävä työkyvyn ja työhyvinvoinnin sparraus Kansallisessa sparrausohjelmassa organisaatioita ja kansalaisia kannustettaisiin pohtimaan koko työuran elämänpolkua. Tällä hetkellä menetämme 5 6 työuravuotta jokaista työntekijää kohti. Suomi, Itävalta ja Hollanti voivat toimia kokemuksellaan sparrausohjelman kärkinä. Ohjelman toteutus on ajoitettava aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseen teemavuoteen Ikääntyminen on alueiden ja yritysten voimavara, jota on nyt tuettava aktiivisella työhyvinvoinnin ja ikäasenteiden kehittämisellä. Teksti: Janne Antikainen Kuvat: Shutterstock Verkostoja esitellään tarkemmin KOKOavaa kehittämistä -seminaarijulkaisussa. Seminaarijulkaisu, joukkokohtauksessa esitetty materiaali sekä johtopäätökset ovat saatavilla osoitteesta Julkaisua ja Osaava Aluekehittäjä -käsikirjaa voi kysellä myös Minna Strömbergiltä TEM:stä. Lisätietoja KOKO-ohjelmasta TEM:ssä Janne Antikaiselta ja Tarja Pyöriältä. Osaava aluekehittäjä -käsikirja ilmestynyt Käsikirja on tarkoitettu aluekehittäjille, hanketoimijoille ja kehittämistyötä tekeville. Se on syntynyt KOKOohjelman DEMO-verkoston Oppiva aluekehittäjä -koulutusohjelman puitteissa. Käsikirjassa annetaan tietoa ja välineitä ja jaetaan kokemuksia aluekehittäjille tärkeistä teemoista. Näitä ovat toimintaympäristöanalyysi, tulevaisuus- ja strategiatyö, itsearviointi, verkostoituminen ja viestintä. Käsikirjassa on hyviä ajatuksia ja ideoita myös EAKR- ja ESR-hanke- ja ohjelmatyötä tekeville. Erilaisten kehittämisohjelmien hallinnolliset erityispiirteet ja muut kommervenkit huomioidaan perusvälineiden ja menetelmien päälle. Tutustu käsikirjaan tästä linkistä 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Luontaishoidoista matkailuvaltti? Uutta koulutusta rakentamassa Lapin luonnosta voi nauttia kaikin aistein. Luonto tulee ihmistä lähelle myös luontaishoidoissa, joissa puhtaat luonnontuotteet kanervasta koivuun rentouttavat, puhdistavat ja aktivoivat. Luontaishoidon palveluita Lapista -hankkeen isona tavoitteena on laatia virallinen, Opetushallituksen hyväksymä koulutusohjelma. Kuva: Shutterstock Syksyllä 2009 Rovaniemellä starttasi maan ensimmäinen, ammatillisen koulutuksen ja näyttötutkintojen mallia seuraava luontaishoidon koulutus. Lapin ammattiopiston toteuttamaan koulutukseen haki 64 innokasta, joista 20 pääsi mukaan. Kaksivuotisessa koulutuksessa rakennetaan ammattitaidon lisäksi uusia tuotteita ja palveluita, joiden tehoa tutkitaan parhaillaan. Potkua aktiiviselle yrittäjyydelle Projektipäällikkö Aini Ojala kertoo, että opintojen ohella opiskelijat solmivat hyviä suhteita paikalliseen matkailuyritysmaailmaan, eikä vähiten työssä oppimisen avulla. Työharjoittelupaikkoja ovat mm. yksityiset hoitolaitokset ja kylpylät, joiden asiakkaille opiskelijat tekevät rentouttavia hoitoja sekä yrtti- ja turvehoitoja. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin yksittäisistä hoidoista. Koulutuksen aikana opiskelijat oppivat keräämään yrttejä ja valmistamaan niistä hoitotuotteita. Lisäksi perehdytään asiakaspalvelutaitoihin sekä yhteyksien rakentamiseen yrityksiin ja luonnontuotealalle. Valmiiseen ammattiin ei koulutuksesta vielä valmistu, joten työnkuva on laadittava itse. Moni koulutuksessa oleva saa luontaishoito-opeista vahvan pohjan pk- tai yksityisyrittäjätoimintaan. Parhaimmillaan matkailuyritykset ja koulutuksen käyneet hoitajat elävät symbioosissa, jonka etuna yritykselle on se, että se voi ostaa uusia tuotteita sarjahoitoja ja kertahoitoja koulutetulta ja luotettavalta osaajalta. Hoitajat puolestaan voisivat saada pysyviä asiakkuussuhteita yrityksistä. Näin koko ala saa toivottavasti uutta piristystä ja matkailijat liikkeelle. Mitattua, ammattimaista, luotettavaa Tällä hetkellä luontaishoidon koulutuksessa on meneillään jännittävä jakso: käynnissä on vaikuttavuustutkimus, jossa selvitetään hoitotuotteiden ja -palveluiden tehoa. Tutkimusta tehdään asiakaspalvelujakson aikana, ja kohteena ovat sarja- ja kertahoidot. Tehoa arvioidaan sekä subjektiivisesti asiakkaiden palautetta kuuntelemalla että objektiivisten mittausten avulla, joissa elimistön viestejä kuunnellaan mm. stressitason vaihtelun, sykkeen ja verenpaineen mittausten kautta. Pilottikoulutus on 40 opintoviikon laajuinen lisäkoulutus, johon osallistuvalla on aikaisempaa alan koulutusta ja kokemusta työelämästä. Hankkeen suojelijana toimii yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari. Opintojen ohella opiskelijat solmivat hyviä suhteita paikalliseen matkailuyritysmaailmaan. Luontaishoidon palveluita Lapista Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Pohjois-Suomi, TL 3 Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: Toteuttaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallinnointi: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: aini.ojala(at)lao.fi 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita 2010 Proto-Design Poikkitieteellä uusia innovaatioita ja tuotekehitystä Lapissa Proto-Design on Rovaniemen korkeakoulujen ja Lapin ammattiopiston yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää oppilaitosten välistä yhteistyötä, etsiä uusia ratkaisuja ja palveluja yrityksille, sekä edistää innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista. Tuotekehitystoiminnan palveluympäristöön kuuluvat tuotteen muotoiluun, prototyypin valmistukseen ja testaukseen liittyvät palvelut kustannuslaskelmineen. Kultahakku Oy Roadscanners Oy Marttiini Oy Lapin ammattiopiston, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteistyönä Proto- Design -hanke on rakentanut poikkitieteellisen yhden luukun palveluympäristön yritysten tuotekehitystarpeisiin vastaamiseksi. Se koostuu eri oppilaitosten fyysisistä toimitiloista ja yhteisestä toimintaprosessista. Oppilaitoksille kehitetään ympäristö, josta pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti ja osallistumaan myös suurempiin toteutuksiin samalla kampuksella, kertoo projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi. Prototypointia, testausta, tuotantomenetelmiä Fyysisten tuotteiden rinnalle hanke tuo myös palveluihin liittyvän käyttökokemusten suunnittelun, prototypoinnin, testauksen sekä tuotantomenetelmien kehittämisen. Konseptiin kuuluu systemaattinen laskentamalli palvelun ja siihen liittyvien raaka-aineiden kustannuksista de minimis -laskelmineen tuotannon kannattavuuden selvittämiseksi tuotekehitystoiminnan yhteydessä. Oppilaitoksiin on saatu nyt vaativia tuotekehitystoimeksiantoja. Samalla on madallettu myös pienempien yritysten kynnystä lähteä hyödyntämään erilaisia kehityspalveluja. Proto-Design -hankkeen tavoiteena oli alunperin saada 16 yritystä mukaan, mutta tällä hetkellä yrityksiä on jo 30. Ratkaisut ja toteutukset ovat olleet monimuotoisia: esimerkiksi Roadscanners Oy:lle mittalaiteiden suojalaatikkomuotti, Marttiini Oy:lle opintoprojektina kääntöveitsi, Kultahakku Oy:lle korujen valmistusmenetelmien prototypointia, Soundworks Oy:lle yritysilmeen muotoilua ja mainontatuotteiden prototypointia, Rovaniemen steinerkoululle prototypointia ja pienoismalleja jne. Proto-Design tukee haastavaa ja opiskelijoita puoleensa vetävää koulutustarjontaa sekä mahdollistaa modernin teknologian ja tietotaidon siirron oppilaitosyhteistyön kautta laajemmalle opiskelija- ja yrityspohjalle. Myös alalle valmistuvien nuorten työelämään sijoittuminen helpottuu. Hanke edesauttaa aloille koulutettujen henkilöiden mahdollisuutta pysyä alueellamme ja perustaa uusia muotoilu- ja tuotteistamispalveluja tarjoavia yrityksiä, sanoo Aittaniemi. Proto-Designin käyttöön on hankittu myös korkeatasoisia teknisiä laitteita mm. 3D-tulostin ja lasertyöstökoneita eri kappaleiden käsittelyyn. Hankkeen koulutusorganisaatiot toimivat fyysisesti samalla opiskelijakampuksella ja edustavat eri koulutus alojen osaamista alueella. Design, muotoiluosaaminen tuotetaan Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitoksella, tuotteen valmistamiseen liittyvä käytännön osaaminen Lapin ammattiopistossa ja testaukseen liittyvä osaaminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti. Proto-Design Ohjelma ja toimintalinja: Pohjois-Suomi EAKR, TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A30331, Rahoitus: EAKR + valtio , kokonaiskustannukset Toteuttaja: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Hallinnointi: Pohjanmaan ELY-keskus Lisätietoja /toteuttajaorganisaatio: projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi, 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Arviointi osana kehittämisprosessia Arttu Vainio esittelee artikkelissaan usean erillisen välityömarkkinahankkeen yhteen niputettua arviointia, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa teemakohtaista arviointitietoa että kehittää ja verkottaa arvioitavia hankkeita. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana.valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Jaana Valkokallio Nippuarvioinnista oppia hanketyöhön Hankkeiden tulosten mittaaminen on haasteellista. Tämä korostuu silloin, kun pitäisi arvioida useiden erillisten hankkeiden toiminnan kokonaisvaikutusta. Kullakin hankkeella on omat tavoitteensa ja toimintatapansa eivätkä ne useimmiten saa tietoa toistensa kokemuksista. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Länsi-Suomen suuralueella toteutetaan pilottiluonteista nippuarviointia, jonka toteuttavat yhteistyössä VATES-säätiö ja Sosiaalikehitys Oy. Sen kohteena on kahdeksan välityömarkkinahanketta ESR-ohjelman toimintalinjalta 2. Arviointi valmistuu vuodenvaihteessa Teemakohtainen nippuarviointi tarkoittaa useiden samalla alalla toimivien hankkeiden arvioimista yhdellä kertaa. Se koostuu lyhyistä hankkeiden toiminnan ja tulosten kuvauksista, joiden yhdistelmänä muodostuu kuva koko kehittämisteeman tuloksista. Nippuarvioinnin lähestymistapa on kehittävä ja se aloitetaan jo hankkeiden ollessa käynnissä, jotta siihen arviointiprosessi ehtii vaikuttaa niiden toimintamalleihin. Hankkeet osallistuvat yhteistapaamisiin ja kokoavat arvioinnissa tarvittavaa tietoa jo hankkeen aikana. Vastapalveluksena ne saavat tietoa muiden saman alan hankkeiden kokemuksista sekä hankekohtaisen arvioinnin omasta toiminnastaan. Arviointi tuottaa jokaiselle osallistuvalle hankkeelle lyhyen hankekohtaisen toiminnan kuvauksen ja arvioinnin. Nippuarviontia toteuttavan VATES-säätiön kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen toteaa, että tähän mennessä hankkeet ovat hyötyneet eniten hankkeiden yhteisistä tapaamisista ja kirjallisista välitehtävistä, joissa ne ovat jäsentäneet omaa toimintaansa. 8 Yhteistyön haasteeksi hän toteaa hankkeiden pienet henkilöresurssit, joiden vuoksi oman toiminnan kehittämiseen on vaikea löytää aikaa arkityö vie kaiken käytettävissä olevan ajan. Hankkeiden nippuarvioinnin keskeisin tavoite on parantaa hanketoiminnan laatua. Tämä tapahtuu arvioinnissa saatavan tiedon ja arviointiprosessin yhteydessä tapahtuvan viestinnän, yhteistyön ja osaamisen jakamisen kautta. Arvioijat toimivat nippuarvioinnin yhteydessä myös toiminnan kehittämistä tukevina aktiivisina asiantuntijoina. Hallinnon näkökulmasta nippuarvioinnilla tavoitellaan erityisesti käynnissä olevien hankkeiden kehittämistä hanketoimijoiden lisääntyvän osaamisen ja hanketoimijoiden välisen verkostoitumisen kautta. Muita tavoitteita ovat tulevien hankesuunnitelmien laadun parantaminen sekä hanketoimintaan liittyvän tiedottamisen helpottaminen. Näiden lisäksi toiminta tuottaa tietoa hyvistä käytännöistä ja helpottaa niiden levittämistä suoraan hanketoimijoiden välillä.

9 Vipuvoimaa EU:lta Arviointiprosessin keskeisimpiä tuloksia ovat: Hanketoiminnan laadun kehittyminen ja toimijoiden osaamisen parantuminen arviointiprosessin aikana (arvioinnit, konsultointi). Hankkeiden saamat hankekohtaiset ja koko kehittämisteemaa koskevat arviointiraportit, joita voidaan käyttää tulevien toimintojen suunnittelussa. Laajeneva hankkeiden välinen verkostoituminen Länsi-Suomessa toimivien hankkeiden välillä. Lisääntyvä tiedon siirtäminen arviointiin osallistuvien hankkeiden välillä ja hankeorganisaatioiden sisällä. Tiedottamisen helpottuminen hankkeiden ja hallinnon, hankkeiden ja tiedotusvälineiden sekä hallinnon ja tiedotusvälineiden kesken. Nippuarvioinnissa ovat mukana seuraavat ESR-hankkeet: Duunari, Keski-Suomi Punainen talo, Keski-Suomi Mieluisa, Pirkanmaa Valmennuksella vahvaksi, Pirkanmaa Valtaväylä, Etelä-Pohjanmaa Kolmas ovi, Etelä-Pohjanmaa Työmieli, Satakunta. Klubitalolta työuralle, Satakunta Teksti: Arttu Vainio Kuva: Shutterstock Kirjoittaja on kauppatieteen lisensiaatti, joka toimii ESR-ohjelman Länsi-Suomen alueen koordinaattorina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Hänellä on pitkä kokemus kehittämisohjelma- ja hanketyön arvioinnista. 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Flat rate -menettely voimaan alkaen Valtioneuvosto hyväksyi uusitun valtioneuvoston asetuksen rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta. Asetuksessa on säännökset uudesta prosenttiperusteisesta kustannusmallista eli ns. flat rate -menettelystä, joka vähentää maksatuksiin käytettävää työaikaa sekä tuensaajan että viranomaisen kannalta. U usittu tukikelpoisuusasetus tulee voimaan Asetusta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtäviin tukipäätöksiin (eli uusiin hankkeisiin). Aikaisempiin päätöksiin sovelletaan nykyistä, vuodelta 2007 olevaa asetusta. Flat rate -menettely tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla hankkeen välilliset kustannukset korvataan hankkeen palkkakustannuksista. Tämä kiinteä prosenttiosuus on EAKR-hankkeissa 20 % ja ESR-hankkeissa 17 % palkkakustannuksista. Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi hankehenkilöstön matkakustannukset, toimitiloista aiheutuvat ja muut toimistokulut sekä hankkeen ohjausryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Flat rate -menettely helpottaa hankehallinnointia Flat rate -menettely yksinkertaistaa ja nopeuttaa merkittävästi rakennerahastovaroja myöntävien ja maksavien ELY-keskusten sekä maakunnan liittojen työtä erityisesti hankkeiden maksatusvaiheessa, sillä flat ratella korvattavia kustannuksia ei tarvitse todentaa eikä tarkastaa. Myös tuensaajat säästyvät näiden kustannuslajien raportoinnista ja todentamisesta. Flat ratella korvattaviin kustannuksiin sisältyy paljon rahalliselta määrältään pieniä, mutta kuitenkin runsaasti työtä vaativia kustannuseriä. Hakija valitsee kustannusten korvaustavan Hakijalla on mahdollisuus valita, käyttääkö hankkeessa flat rate -menettelyä vai perinteistä todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapaa, joka tarkoittaa kaikkien kustannusten esittämistä ja todentamista kirjanpidon otteisiin ja tositteisiin perustuen. Hakijan kannattaakin hakuvaiheessa suunnitella hankkeen kustannukset ja punnita vaihtoehdot huolella, sillä valittua kustannusten korvaamismenettelyä ei voi muuttaa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun projektihakemus on hyväksytty rahoitettavaksi. Yksinkertaisemman hallinnoinnin vuoksi suositellaan, että hakijat pääsääntöisesti käyttäisivät flat rate -menettelyä. Todellisiin kustannuksiin perustuva menettely voi olla kuitenkin tarkoituksenmukainen esimerkiksi silloin, jos hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka korvattaisiin flat ratella. Tällaisia voivat olla mm. hankkeet, joissa aiheutuu paljon matkakustannuksia esimerkiksi kansainvälisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi. Hankkeissa, joissa on useampia hakijoita/toteuttajia (ns. yhteishankkeet ja tuen siirto), on kaikkien toteuttajien osalta noudatettava samaa kustannusten korvaamismenettelyä, mikä edellyttää sitä, että hakijoiden on tarvittaessa neuvoteltava keskenään valittavasta menettelystä ennen hakemuksen jättämistä. 10 Hankkeiden hakijat voivat kysyä neuvoa valinnan tekemiseen ja hakemuksen laatimiseen rahoittavina viranomaisina toimivilta ELYkeskuksilta ja maakunnan liitoilta. Flat ratesta löytyy lisätietoja myös -sivustoilta. Teksti: Jenni Hyvärinen e t a r t Fla

11 Vipuvoimaa EU:lta Järjestöt kumppaneina EU-rakennerahastotyössä Kumppanuus eri toimijoiden kesken kulkee punaisena lankana kaikessa rakennerahastotoiminnassa. Toiminnalla on parhaat edellytykset saada aikaan vaikuttavia tuloksia, kun mukana on hallinnon eri tasot, yksityinen sektori, kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, yrittäjien järjestöt sekä yksittäiset ihmiset. Suomessa rakennerahastohankkeita toteuttaa suuri joukko järjestöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti useiden järjestöjen kanssa EU-aiheisen viestintäkampanjan, jossa kukin järjestö suunnitteli ja toteutti omaan työhönsä sopivan liitteen rakennerahastoista. Liitteitä jaettiin järjestölehtien välissä tai toteutettiin osana lehteä keväällä Ilmoitusliitteet koostuivat järjestön oman merkkihenkilön puheenvuorosta, hyvistä hankeesimerkeistä sekä suositun kolumnistin Roman Schatzin humoristista kirjoituksista. Liitteet tavoittivat tuhansia lukijoita suomen- ja ruotsinkielisistä palkansaajista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin sekä tekniikan alan akateemisiin ammattilaisiin ja työttömien valtakunnallisen etujärjestön lehteä seuraavia. Teksti: Suvi Tuhkanen Järjestölehdissä julkaistut EU-liitteet Karenssisanomat Palkkatyöläinen Löntagaren Sosiaali- ja terveysviesti TEK Tekniikan akateemiset 11

12 Vipuvoimaa EU:lta ESR kehittää valtakunnallisesti Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät Helsingissä yhteisen työkokouksen valtakunnallisille kehittämisohjelmille ja ESR-hankkeita rahoittaville viranomaisille. Kehittämisteemojen toimia yhteen kokoava toteuttamistapa on Manner-Suomen ESR-ohjelmaan valittu siksi, että aikaisemman ohjelmakauden kokemusten mukaan projektit jäivät yksittäisiksi ja toisistaan irrallisiksi ja niiden yhteisvaikutuksen arviointi oli haasteellista. Kehittämisohjelmat on myös selkeästi linkitetty kunkin hallinnonalan tärkeänä pitämiin strategioihin. Tilaisuudessa tarkasteltiin kehittämisohjelmien tuloksia ja pohdittiin toimintamallin ansioita ja haasteita. Rahoittajat ja kehittämisohjelmat verkottuivat työkokouksessa. Tunnistettava kiinnostavat tahot ja hyvistä tuloksista tiedotettava entistä aktiivisemmin Tiedonhallinta ja siirto koettiin merkittäväksi haasteeksi. Kehittämisohjelmatoiminnan rakenteen erilaiset sovellutukset edellyttävät sujuvaa tiedonvälitystä. Perusperiaatteena tulee pitää sitä, että rahoittajat saavat tietoa kehittämisohjelmien linjoituksista ja valintakriteereistä sekä hyvistä tuloksista, ja että hakijat saavat selkeää tietoa siitä, mistä lähteistä rahoitusta on mahdollista hakea. Jokaisen kehittämisohjelman teemaan liittyvän uuden hanketoimijan tulisi saada heti tieto hänen hanketyötään tukevasta koordinaatiorakenteesta. Kehittämisohjelmien tulisi markkinoida omaa työtään uusille hankkeille aktiivisesti. Kehittämisohjelmakonseptia pidettiin hyvänä, sillä kehittämisohjelmassa aikaan saadut tulokset ovat usein parempia kuin yksittäisten hankkeitten summa. Työkokouksessa kuultiinkin monista kehittämisohjelmissa kehitetyistä hyvistä toimintamalleista, vaihdettiin kokemuksia ja verkostoiduttiin. Työkokous saa jatkoa järjestettävässä tilaisuudessa. Kehittämisohjelmien vaikutukset ja rahoitus Vuoden 2010 loppuun mennessä kehittämisohjelmien hankkeissa on mm. aloittanut yli henkilöä ja hankkeilla on vaikutettu lähes uuden työpaikan ja yrityksen syntymiseen. Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin on osallistunut yli henkilöä. Koulutus- ja henkilötyöpäivä on kertynyt yhteensä lähes Kehittämisohjelmien rahoituskehys (ESR+valtio) on yhteensä 417,7 miljoonaa euroa mennessä kehyksestä oli varattu 81 %, sidottu 57 % ja maksettu 25 %. Kehittämisohjelmien rahoitus on noin 35 % koko ESR-rahoituksesta. Teksti ja kuvat: Sirpa Liljeström Tutustu tarkemmin kehittämisohjelmien työhön Tilaisuuteen valmistettuun raporttiin on koottu valtakunnallisten kehittämisohjelmien laatimat tiivistelmät, joista selviävät mm. kunkin kehittämisohjelman välitulokset ja haasteet. Kunkin kuvauksen lopussa on luettelo kaikista kehittämis ohjelmassa toteutetuista yksittäisistä hankkeista. Lue raportti tästä Kehittämisohjelmia kuvataan myös viime vuoden lopussa ilmestyneessä esitteessä, jossa kustakin ohjelmasta on nostettu esiin myös hanketyötä. Esite on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Esite on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi rakennerahastot.fi -sivuston julkaisuja esittelevässä osiossa. Lisätietoa kehittämisohjelmista 12

13 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti RegioStars 2012 RegioStars kilpailu on käynnissä ja otamme vastaan ideoitanne alueenne hyviksi EAKR-hankkeiksi kilpailemaan muiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Tänä vuonna etsitään tähtihankkeita palveluinnovaatioiden, vihreän infrastruktuurin ja ikääntymisen alalta. Voittajat valitaan viidessä kategoriassa, joita ovat 1) älykäs kasvu, 2) kestävä kasvu, 3) osallistava kasvu, 4) Citystars ja 5) viestintä. Lisää tietoa tietoa kilpailusta löytyy InfoRegion-sivuilta: Makedonialaisia perehtymässä Suomen ESR-toimintaan Jos olet kiinnostunut osallistumaan RegioStars kilpailuun, lähetäthän kuvauksen EAKR-hankkeestasi englanniksi kuvan kera mennessä osoitteeseen TEM lähettää parhaiden ehdokkaiden hakemukset aluepolitiikan pääosastolle juryn arvioitavaksi. Voittajat julistetaan perinteisesti Regions for Economic Change -konferenssissa kesäkuussa Kesän kaksoisnumero ilmestyy Kuva: Aki Vainio Makedonialaisen opintomatka on osa TEM:n Twinning-hanketta. Makedonialaiset vierailevat työ- ja elinkeinoministeriössä ja perehtyvät hallinto -ja todentamisviranomaisen sekä VM:n tarkastusviranomaisen toimintaan. Opintomatka jatkuu Etelä-Savon ELY-keskukseen, jossa he tutustuvat ESR-koordinaattori Kati Torniaisen johdolla välittävän toimielimen työhön. ESR-toiminnan konkretiaa esitellään työvoima- ja elinkeinotoimistossa, työvoiman palvelukeskuksessa ja ammattiopiston maahanmuuttajaprojektissa. Makedonian tasavallan verkkosivut: Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 13

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Länsi-Suomen suuralueen ELY-keskukset avaavat Länsi-Suomea koskevan ylimaakunnallisen ESR-hankehaun. Hankehaulla tuetaan Pirkanmaan, Satakunnan,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

oppilaitosten välisen yhteistyön ja poikkitieteellisyyden kehittäminen opetuksen tukeminen t&k -alan tutkimusten tekeminen.

oppilaitosten välisen yhteistyön ja poikkitieteellisyyden kehittäminen opetuksen tukeminen t&k -alan tutkimusten tekeminen. 26.2.2008-31.3.2011 Hankkeen tavoitteita PROTO DESIGN korkeakoulujen ja oppilaitosten yhteistoiminnalla uusia ratkaisuja ja palveluja yrityksille -hankkeen tavoitteena on mm. oppilaitosten välisen yhteistyön

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoituksen hakeminen Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Uudenmaan liiton ja muiden liittojen roolit MY R Rahoittaja-rooli (hankkeiden valinta ja rahoituspäätöksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN

ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Hakemuksen/suunnitelman kohdat 6-16 Koulutus Seinäjoella 9.1.2012 Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot