Sole poka mithän! Vipuvoimaa EU:lta. Ministeriöiden puheenvuoroissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sole poka mithän! Vipuvoimaa EU:lta. Ministeriöiden puheenvuoroissa"

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta Sole poka mithän! Artikkelisarja jatkuu s. 8 9 Jerisjärven Shamaani Rovaniemellä pistettiin ranttaliksi 200 sadan aluekehittäjän voimin. Kumppanuudessa toimimisen ja yhteistyön nimeen vannoivat sekä ministeriöt, alueiden viranomaiset että kehittäjäorganisaatiot. Kevätkylvön teemana oli EU-rahastoilla ja kumppanuudella käytännönläheisiä innovaatioita ja parempia palvelujärjestelmiä. Ministeriöiden puheenvuoroissa tuli esiin aluekehittämisen joskus vaikeasti löytyvä rooli keskushallinnossa. Toisaalta juuri asemointi marginaalissa nähtiin mahdollisuutena vapauteen ja luoviin ratkaisuihin. Janne Antikainen TEM:stä korosti, että kenellekään ei sovi sama koko tarvitaan erilaisia organisoitumisen tapoja eri alueilla. Merja Niemi OKM:stä painotti tiedon hyödyntämistä aluekehittämisessä. Hän nosti esille maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän perinteen tässä hyvänä esimerkkinä. Laura Jänis MMM:stä korosti ruohonjuuritason paikallisen kumppanuuden merkitystä. Kari Vinni STM:stä piti hyvänä, että sosiaalisesti kestävän Suomen tavoite on laajasti hyväksytty. Esko Lotvonen Lapin liitosta totesi, että rakenteellisiin muutoksiin tarvitaan aikaa. Lapin muutos julkisen vallan elätistä dynaamiseksi itseensä uskovaksi alueeksi on osoitus pitkäjänteisestä työstä ja oikeista valinnoista. Hän korosti sosiaalista pääomaa verkostoineen alueiden kehittämisessä. Pirkko Saarela Lapin jatkuu >>> SISÄLTÖ: 4 Suomi tarvitsee visiota kansallisesta ja paikallisesta aluerakenteesta 6 Luontaishoidon palveluita Lapista 7 Proto-Design 8 Nippuarvioinnista oppia hanketyöhön 10 Flat rate -menettely voimaan alkaen 11 Järjestöt kumppaneina EU-rakennerahastotyössä 12 ESR kehittää valtakunnallisesti 13 Ajankohtaista lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö 1

2 Vipuvoimaa EU:lta Äänestystä Pecha Kuchasta. Ideoiden ja ajatusten lisäksi osallistujat saivat mukaansa jotakin hyvin konkreettistakin kylvettävää. Roope Mokka, Demos jatkuu >>> ELY-keskuksesta näki tärkeänä, että kumppanuutta rakennetaan tunnistettujen asiakkuuksien/ asiakassegmenttien ympärille julkisissa palveluissa. On oltava kumppanuuskyvykkyyttä eli itsetuntemusta ja itsetuntoa sekä toisten arvostusta, totesi Saarela. Roope Mokka Demos Helsingistä kysyi esityksessään mikä on globaalien vaikeiden jatkuvasti muuttuvien haasteiden äärellä Suomessa sellaista, joka ei häviä. Hän vastasi, että Suomen vahvuus on avaran osaamisen ihmisissä, lujassa luottamuksessa ja syvässä tasa-arvossa. Tämä luo pohjaa systeemiosaamiselle. Mokka esitti, että nyt ollaan vertaisyhteiskunnan ajassa. Haasteeksi jää miten kanavoida erilaiset hetkittäiset ihmisten arjessa elävät aktiivisuuden purskautukset osaksi pysyvämpää kehittämisotetta. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita ja mielenkiintoisia tarinoita Pohjois-Suomen hankemaailmasta. Esillä oli luonnosta 2

3 Vipuvoimaa EU:lta työtä luovia hankkeita, työn tekemiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä palvelujärjestelmiä, saamelaisalueen hankkeita sekä elämysteollisuuteen liittyviä tarinoita. SantaPark Oy:n johtaja Ilkka Länkinen kertoi saaneensa innostuksen joulumaailmaan osallistumalla vuonna 1998 ESR-rahoitteiselle joulupukkikurssille. Nyt hän pyörittää merkittävää matkailubisnesta napapiirillä. Rovaniemi käynnisti Kevätkylvö-seminaarien sarjan. Rovaniemen Kevätkylvön päätteeksi kapula siirtyi Turkuun Sadonkorjuulle: Baltic Sea Region Setting Sales järjestetään lokakuuta 2011 Logomossa. Ensi keväänä kylvetään Tampereella Ilkka Länkinen, Santa Park Teksti: Jaana Valkokallio Kuvat: Emilia Haukka Slogan-kilpailun satoa voittajaksi valittiin Väärtin Völjhyn! 2 > 1 Lammas kumppaniksi matkailuun Ahneudelle vastalääkettä: Kohtuutta kumppanuudella! Luota toisiin kaksinkertaista kykysi! Alakko nää aluekehittäjjää? Co-operation. Therefore I design. Met olema kavereita Ei yksin vaan yhdessä! Minä ja Masa, pannan tasan, vaikka ois Masan kasa. Hynthyyt yhthen! Nyt kääritään hihat ylös yhessä! Inspiraatio ei synny tyhjiössä, tarvitaan inspiraatiovetureita! Oikea kumppari tarvisee parin Jaetaanko leipä? (Selitys > kumppani > con pane > hän, jonka Osaamme Siis teemme! kanssa jaat leipäsi) Paree porukas! Kauppa son joka kannattee Poistu mukavuusalueeltasi tee yhteistyötä. Kaveri mukhan! Päämäärällä määränpäähän! Tutuksi & toimeksi! Kehity kumppanuudella! Se o asenteesta kii! / Asenne ratkaisee Kollektiivinen viisaus on älyn korkein aste! Sole sunkhan homma eikä mikhän ko tehemä yhessä! KUN HYVIN KYLVÄÄ, ON MITÄ YHDESSÄ NIITTÄÄ Tiimillä toimeksi Kumppani hakusessa! Tule ja verkostoidu me välitämme! Kumppania ei jätetä! Tunne tunnekumppani Kimpassa kumppani tunnetaan! Työtä työttömille ja osallisuutta koko kansalle! KumppanUUDELLA UUTEEN aikaan Vain kumppanuudessa kasvetaan! Kumppanuudella kestävyyttä kansakuntaan ja potkua Välitä väärtistä edes vähäsen! kehittämiseen! Väärtin kanssa vauhtiin Kumppanuudella koviin tuloksiin Väärtin völhjyn! kumppanuus vaikka henki menisi Yhdessä enemmän Kumppanuus luo uutta innostusta ja energiaa! Yhdessä enemmän! Rahat tai kumppanuus Yhdessä olemme enemmän Suomen kesä: Lapin hillasuot ja kumpparuus Yhdessä toimien, parasta tavoitellen Kumppanuus kannattaa aina Yhessä etteenpäin makso mitä makso Kumppanuus kantaa! Yhessä hyvempi! Kumppanuus kunniaan! Yhessä olema viishammat! Kumppanuus kutkuttaa kieltä/mieltä! Yhteistyöllä hyvinvointia! Kumppanuus on kuin kumilenkki joustaa, mutta pitää! Yhteistyöstä aitoon yhteiseen työhön Kumppanuus opettaa vastuuta Yhtä jalkaa on kättä pidempää! Kumppanuus syntyy arvostuksesta Yritetään yhdessä vielä Kumppanuus velvoittaa Ystävä hädässä tunnetaan! Lammas on luotettava kumppani YYA 2011 Luottamus ja arvostaminen on kumppanuuden kivijalka. Seminaarin esitykset, valokuvia ja videoita saatavilla osoitteessa: 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Suomi tarvitsee visiota kansallisesta ja paikallisesta aluerakenteesta Uuden hallituksen tulee ensimetreillään linjata oma näkemyksensä paikallisesta ja kansallisesta aluerakenteesta sekä keskeisistä kehittämisteemoista. Hallituksen tulee myös tukea alueiden yhteistyötä alueiden sisällä ja välillä, todettiin toukokuun alussa alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKOn tapaamisessa. Yli 500 aluekehittäjää kokoontui pohtimaan tulevaisuuden aluekehittämistä Vanajanlinnaan Tilaisuudessa jokaisesta KOKOn kansallisen verkoston teemasta, eli innovaatioista, hyvinvointiyrittäjyydestä, luovista aloista, maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, kansainvälistymisestä Venäjälle, matkailusta sekä ikärakenteen haasteista annettiin eväitä tulevaan kehittämistyöhön. Rohkeutta innovaatiopolitiikkaan Suomalaiseen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan ennakkoluulottomuutta, pitkäjännitteisyyttä, riittäviä resursseja ja kevyempää hallintobyrokratiaa. Innovaatiopolitiikan on mahdollistettava kokeilut ja sallittava riskinotto. Hyvinvointialan osaavan työvoima saatavuutta tuettava monin keinoin Hyvinvointialan osaavan työvoiman saatavuus on turvattava. Alan tulevaisuutta pohtineet yrittäjät näkivät keinoina mm. toimialan koulutuksen ja palkkauksen joustavuuden, oppilaitosten ja työelämän yhteistyön vahvistamisen sekä yksityisen sektorin henkilöstön mitoituksen ja rakenteen tarkastelun. Yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi yrittäjät edellyttävät, että valtiovalta ohjaa kuntia voimakkaasti selkeiden palvelustrategioiden laatimiseen, yksityisen ja julkisen palvelutuotannon samalle viivalle asettamiseen, palvelusetelijärjestelmän läpivientiin koko maassa ja kuntien oman palvelutuotannon hintojen laskemiseen ja näiden tietojen liittämiseen tilinpäätöstietojen liitteeksi. Luovien alojen kehittämiseen uteliaisuutta ja verkottumista Luovan talouden suurimpana haasteena on saada toimintaympäristö ja -edellytykset tukemaan alan yrittäjyyttä ja rohkeita ideoita. Luova talous vaatii nykyisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaista- 4

5 Vipuvoimaa EU:lta mista ja joustavoittamista. Luovan talouden myötä pitkät alihankintaketjut ja tiukka aluesidonnaisuus ovat jäämässä historiaan. Luovien alojen tulevaisuuden trendeissä esillä ovat vahvasti mm. digitalisoituminen, kulttuurien sekoittuminen, immateriaalioikeudet, käyttäjälähtöisyys ja osallistuminen. Jatkossakin tarvitaan luovien alojen ja muiden alojen yrittäjien verkottumista. Seudulliset maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset edellyttävät yhteistyötä Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen kuntien seudullisena yhteistyönä on edellytys alueiden elinvoimaisuudelle ja sujuvalle arjelle. Alueiden kehittäminen kuntien rajat ylittävän maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun keinoin on satsaamista tulevaisuuteen. Tarvitsemme jatkossakin kaupunkiseutujen ja maaseutumaisten alueiden vertaistukea, kokemusten vaihtoa, uusia suunnittelun välineitä, tahtoa laaja-alaiseen yhteistyöhön alueilla ja alueiden välillä sekä valtion tukea maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen jatkuvuudelle ja vaikuttavuudelle. Venäjä on mahdollisuus Kaksisuuntainen, vuorovaikutteinen elinkeinoyhteistyö on Suomen ja Venäjän mahdollisuus. Venäjän suomia mahdollisuuksia kuitenkin alihyödynnetään esimerkiksi erilaisista toimintakulttuureista johtuen. Suomessa tulee olla tarjolla keinoja ja kanavia hyödyntää Venäjään liittyvää asiantuntijuutta, sidosryhmiä ja uusia mahdollisuuksia. Matkailussa menestyy asenteella, luovuudella, myynnillä ja yhteistyöllä Suomessa tulee olla tulevaisuudessa vetovoimaisia, verkostoituneita ja kilpailukykyisiä matkailukeskittymiä. Kasvaakseen matkailuala kaipaa uusia avauksia ja uskallusta riskien ottoon. Suomessa käynnistettävä työkyvyn ja työhyvinvoinnin sparraus Kansallisessa sparrausohjelmassa organisaatioita ja kansalaisia kannustettaisiin pohtimaan koko työuran elämänpolkua. Tällä hetkellä menetämme 5 6 työuravuotta jokaista työntekijää kohti. Suomi, Itävalta ja Hollanti voivat toimia kokemuksellaan sparrausohjelman kärkinä. Ohjelman toteutus on ajoitettava aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseen teemavuoteen Ikääntyminen on alueiden ja yritysten voimavara, jota on nyt tuettava aktiivisella työhyvinvoinnin ja ikäasenteiden kehittämisellä. Teksti: Janne Antikainen Kuvat: Shutterstock Verkostoja esitellään tarkemmin KOKOavaa kehittämistä -seminaarijulkaisussa. Seminaarijulkaisu, joukkokohtauksessa esitetty materiaali sekä johtopäätökset ovat saatavilla osoitteesta Julkaisua ja Osaava Aluekehittäjä -käsikirjaa voi kysellä myös Minna Strömbergiltä TEM:stä. Lisätietoja KOKO-ohjelmasta TEM:ssä Janne Antikaiselta ja Tarja Pyöriältä. Osaava aluekehittäjä -käsikirja ilmestynyt Käsikirja on tarkoitettu aluekehittäjille, hanketoimijoille ja kehittämistyötä tekeville. Se on syntynyt KOKOohjelman DEMO-verkoston Oppiva aluekehittäjä -koulutusohjelman puitteissa. Käsikirjassa annetaan tietoa ja välineitä ja jaetaan kokemuksia aluekehittäjille tärkeistä teemoista. Näitä ovat toimintaympäristöanalyysi, tulevaisuus- ja strategiatyö, itsearviointi, verkostoituminen ja viestintä. Käsikirjassa on hyviä ajatuksia ja ideoita myös EAKR- ja ESR-hanke- ja ohjelmatyötä tekeville. Erilaisten kehittämisohjelmien hallinnolliset erityispiirteet ja muut kommervenkit huomioidaan perusvälineiden ja menetelmien päälle. Tutustu käsikirjaan tästä linkistä 5

6 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita Luontaishoidoista matkailuvaltti? Uutta koulutusta rakentamassa Lapin luonnosta voi nauttia kaikin aistein. Luonto tulee ihmistä lähelle myös luontaishoidoissa, joissa puhtaat luonnontuotteet kanervasta koivuun rentouttavat, puhdistavat ja aktivoivat. Luontaishoidon palveluita Lapista -hankkeen isona tavoitteena on laatia virallinen, Opetushallituksen hyväksymä koulutusohjelma. Kuva: Shutterstock Syksyllä 2009 Rovaniemellä starttasi maan ensimmäinen, ammatillisen koulutuksen ja näyttötutkintojen mallia seuraava luontaishoidon koulutus. Lapin ammattiopiston toteuttamaan koulutukseen haki 64 innokasta, joista 20 pääsi mukaan. Kaksivuotisessa koulutuksessa rakennetaan ammattitaidon lisäksi uusia tuotteita ja palveluita, joiden tehoa tutkitaan parhaillaan. Potkua aktiiviselle yrittäjyydelle Projektipäällikkö Aini Ojala kertoo, että opintojen ohella opiskelijat solmivat hyviä suhteita paikalliseen matkailuyritysmaailmaan, eikä vähiten työssä oppimisen avulla. Työharjoittelupaikkoja ovat mm. yksityiset hoitolaitokset ja kylpylät, joiden asiakkaille opiskelijat tekevät rentouttavia hoitoja sekä yrtti- ja turvehoitoja. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin yksittäisistä hoidoista. Koulutuksen aikana opiskelijat oppivat keräämään yrttejä ja valmistamaan niistä hoitotuotteita. Lisäksi perehdytään asiakaspalvelutaitoihin sekä yhteyksien rakentamiseen yrityksiin ja luonnontuotealalle. Valmiiseen ammattiin ei koulutuksesta vielä valmistu, joten työnkuva on laadittava itse. Moni koulutuksessa oleva saa luontaishoito-opeista vahvan pohjan pk- tai yksityisyrittäjätoimintaan. Parhaimmillaan matkailuyritykset ja koulutuksen käyneet hoitajat elävät symbioosissa, jonka etuna yritykselle on se, että se voi ostaa uusia tuotteita sarjahoitoja ja kertahoitoja koulutetulta ja luotettavalta osaajalta. Hoitajat puolestaan voisivat saada pysyviä asiakkuussuhteita yrityksistä. Näin koko ala saa toivottavasti uutta piristystä ja matkailijat liikkeelle. Mitattua, ammattimaista, luotettavaa Tällä hetkellä luontaishoidon koulutuksessa on meneillään jännittävä jakso: käynnissä on vaikuttavuustutkimus, jossa selvitetään hoitotuotteiden ja -palveluiden tehoa. Tutkimusta tehdään asiakaspalvelujakson aikana, ja kohteena ovat sarja- ja kertahoidot. Tehoa arvioidaan sekä subjektiivisesti asiakkaiden palautetta kuuntelemalla että objektiivisten mittausten avulla, joissa elimistön viestejä kuunnellaan mm. stressitason vaihtelun, sykkeen ja verenpaineen mittausten kautta. Pilottikoulutus on 40 opintoviikon laajuinen lisäkoulutus, johon osallistuvalla on aikaisempaa alan koulutusta ja kokemusta työelämästä. Hankkeen suojelijana toimii yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari. Opintojen ohella opiskelijat solmivat hyviä suhteita paikalliseen matkailuyritysmaailmaan. Luontaishoidon palveluita Lapista Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Pohjois-Suomi, TL 3 Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: Toteuttaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallinnointi: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: aini.ojala(at)lao.fi 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Hyviä hankkeita 2010 Proto-Design Poikkitieteellä uusia innovaatioita ja tuotekehitystä Lapissa Proto-Design on Rovaniemen korkeakoulujen ja Lapin ammattiopiston yhteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää oppilaitosten välistä yhteistyötä, etsiä uusia ratkaisuja ja palveluja yrityksille, sekä edistää innovaatiotoimintaa ja verkostoitumista. Tuotekehitystoiminnan palveluympäristöön kuuluvat tuotteen muotoiluun, prototyypin valmistukseen ja testaukseen liittyvät palvelut kustannuslaskelmineen. Kultahakku Oy Roadscanners Oy Marttiini Oy Lapin ammattiopiston, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteistyönä Proto- Design -hanke on rakentanut poikkitieteellisen yhden luukun palveluympäristön yritysten tuotekehitystarpeisiin vastaamiseksi. Se koostuu eri oppilaitosten fyysisistä toimitiloista ja yhteisestä toimintaprosessista. Oppilaitoksille kehitetään ympäristö, josta pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti ja osallistumaan myös suurempiin toteutuksiin samalla kampuksella, kertoo projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi. Prototypointia, testausta, tuotantomenetelmiä Fyysisten tuotteiden rinnalle hanke tuo myös palveluihin liittyvän käyttökokemusten suunnittelun, prototypoinnin, testauksen sekä tuotantomenetelmien kehittämisen. Konseptiin kuuluu systemaattinen laskentamalli palvelun ja siihen liittyvien raaka-aineiden kustannuksista de minimis -laskelmineen tuotannon kannattavuuden selvittämiseksi tuotekehitystoiminnan yhteydessä. Oppilaitoksiin on saatu nyt vaativia tuotekehitystoimeksiantoja. Samalla on madallettu myös pienempien yritysten kynnystä lähteä hyödyntämään erilaisia kehityspalveluja. Proto-Design -hankkeen tavoiteena oli alunperin saada 16 yritystä mukaan, mutta tällä hetkellä yrityksiä on jo 30. Ratkaisut ja toteutukset ovat olleet monimuotoisia: esimerkiksi Roadscanners Oy:lle mittalaiteiden suojalaatikkomuotti, Marttiini Oy:lle opintoprojektina kääntöveitsi, Kultahakku Oy:lle korujen valmistusmenetelmien prototypointia, Soundworks Oy:lle yritysilmeen muotoilua ja mainontatuotteiden prototypointia, Rovaniemen steinerkoululle prototypointia ja pienoismalleja jne. Proto-Design tukee haastavaa ja opiskelijoita puoleensa vetävää koulutustarjontaa sekä mahdollistaa modernin teknologian ja tietotaidon siirron oppilaitosyhteistyön kautta laajemmalle opiskelija- ja yrityspohjalle. Myös alalle valmistuvien nuorten työelämään sijoittuminen helpottuu. Hanke edesauttaa aloille koulutettujen henkilöiden mahdollisuutta pysyä alueellamme ja perustaa uusia muotoilu- ja tuotteistamispalveluja tarjoavia yrityksiä, sanoo Aittaniemi. Proto-Designin käyttöön on hankittu myös korkeatasoisia teknisiä laitteita mm. 3D-tulostin ja lasertyöstökoneita eri kappaleiden käsittelyyn. Hankkeen koulutusorganisaatiot toimivat fyysisesti samalla opiskelijakampuksella ja edustavat eri koulutus alojen osaamista alueella. Design, muotoiluosaaminen tuotetaan Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitoksella, tuotteen valmistamiseen liittyvä käytännön osaaminen Lapin ammattiopistossa ja testaukseen liittyvä osaaminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Pk-yritykset pystyvät hankkimaan nopeasti pienempiä tuotekehitysosioita kustannustehokkaasti. Proto-Design Ohjelma ja toimintalinja: Pohjois-Suomi EAKR, TL 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A30331, Rahoitus: EAKR + valtio , kokonaiskustannukset Toteuttaja: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Hallinnointi: Pohjanmaan ELY-keskus Lisätietoja /toteuttajaorganisaatio: projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi, 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Vaikuttava ja laadukas hanketyö Arviointi osana kehittämisprosessia Arttu Vainio esittelee artikkelissaan usean erillisen välityömarkkinahankkeen yhteen niputettua arviointia, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa teemakohtaista arviointitietoa että kehittää ja verkottaa arvioitavia hankkeita. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana.valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Jaana Valkokallio Nippuarvioinnista oppia hanketyöhön Hankkeiden tulosten mittaaminen on haasteellista. Tämä korostuu silloin, kun pitäisi arvioida useiden erillisten hankkeiden toiminnan kokonaisvaikutusta. Kullakin hankkeella on omat tavoitteensa ja toimintatapansa eivätkä ne useimmiten saa tietoa toistensa kokemuksista. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi Länsi-Suomen suuralueella toteutetaan pilottiluonteista nippuarviointia, jonka toteuttavat yhteistyössä VATES-säätiö ja Sosiaalikehitys Oy. Sen kohteena on kahdeksan välityömarkkinahanketta ESR-ohjelman toimintalinjalta 2. Arviointi valmistuu vuodenvaihteessa Teemakohtainen nippuarviointi tarkoittaa useiden samalla alalla toimivien hankkeiden arvioimista yhdellä kertaa. Se koostuu lyhyistä hankkeiden toiminnan ja tulosten kuvauksista, joiden yhdistelmänä muodostuu kuva koko kehittämisteeman tuloksista. Nippuarvioinnin lähestymistapa on kehittävä ja se aloitetaan jo hankkeiden ollessa käynnissä, jotta siihen arviointiprosessi ehtii vaikuttaa niiden toimintamalleihin. Hankkeet osallistuvat yhteistapaamisiin ja kokoavat arvioinnissa tarvittavaa tietoa jo hankkeen aikana. Vastapalveluksena ne saavat tietoa muiden saman alan hankkeiden kokemuksista sekä hankekohtaisen arvioinnin omasta toiminnastaan. Arviointi tuottaa jokaiselle osallistuvalle hankkeelle lyhyen hankekohtaisen toiminnan kuvauksen ja arvioinnin. Nippuarviontia toteuttavan VATES-säätiön kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen toteaa, että tähän mennessä hankkeet ovat hyötyneet eniten hankkeiden yhteisistä tapaamisista ja kirjallisista välitehtävistä, joissa ne ovat jäsentäneet omaa toimintaansa. 8 Yhteistyön haasteeksi hän toteaa hankkeiden pienet henkilöresurssit, joiden vuoksi oman toiminnan kehittämiseen on vaikea löytää aikaa arkityö vie kaiken käytettävissä olevan ajan. Hankkeiden nippuarvioinnin keskeisin tavoite on parantaa hanketoiminnan laatua. Tämä tapahtuu arvioinnissa saatavan tiedon ja arviointiprosessin yhteydessä tapahtuvan viestinnän, yhteistyön ja osaamisen jakamisen kautta. Arvioijat toimivat nippuarvioinnin yhteydessä myös toiminnan kehittämistä tukevina aktiivisina asiantuntijoina. Hallinnon näkökulmasta nippuarvioinnilla tavoitellaan erityisesti käynnissä olevien hankkeiden kehittämistä hanketoimijoiden lisääntyvän osaamisen ja hanketoimijoiden välisen verkostoitumisen kautta. Muita tavoitteita ovat tulevien hankesuunnitelmien laadun parantaminen sekä hanketoimintaan liittyvän tiedottamisen helpottaminen. Näiden lisäksi toiminta tuottaa tietoa hyvistä käytännöistä ja helpottaa niiden levittämistä suoraan hanketoimijoiden välillä.

9 Vipuvoimaa EU:lta Arviointiprosessin keskeisimpiä tuloksia ovat: Hanketoiminnan laadun kehittyminen ja toimijoiden osaamisen parantuminen arviointiprosessin aikana (arvioinnit, konsultointi). Hankkeiden saamat hankekohtaiset ja koko kehittämisteemaa koskevat arviointiraportit, joita voidaan käyttää tulevien toimintojen suunnittelussa. Laajeneva hankkeiden välinen verkostoituminen Länsi-Suomessa toimivien hankkeiden välillä. Lisääntyvä tiedon siirtäminen arviointiin osallistuvien hankkeiden välillä ja hankeorganisaatioiden sisällä. Tiedottamisen helpottuminen hankkeiden ja hallinnon, hankkeiden ja tiedotusvälineiden sekä hallinnon ja tiedotusvälineiden kesken. Nippuarvioinnissa ovat mukana seuraavat ESR-hankkeet: Duunari, Keski-Suomi Punainen talo, Keski-Suomi Mieluisa, Pirkanmaa Valmennuksella vahvaksi, Pirkanmaa Valtaväylä, Etelä-Pohjanmaa Kolmas ovi, Etelä-Pohjanmaa Työmieli, Satakunta. Klubitalolta työuralle, Satakunta Teksti: Arttu Vainio Kuva: Shutterstock Kirjoittaja on kauppatieteen lisensiaatti, joka toimii ESR-ohjelman Länsi-Suomen alueen koordinaattorina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Hänellä on pitkä kokemus kehittämisohjelma- ja hanketyön arvioinnista. 9

10 Vipuvoimaa EU:lta Flat rate -menettely voimaan alkaen Valtioneuvosto hyväksyi uusitun valtioneuvoston asetuksen rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta. Asetuksessa on säännökset uudesta prosenttiperusteisesta kustannusmallista eli ns. flat rate -menettelystä, joka vähentää maksatuksiin käytettävää työaikaa sekä tuensaajan että viranomaisen kannalta. U usittu tukikelpoisuusasetus tulee voimaan Asetusta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtäviin tukipäätöksiin (eli uusiin hankkeisiin). Aikaisempiin päätöksiin sovelletaan nykyistä, vuodelta 2007 olevaa asetusta. Flat rate -menettely tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla hankkeen välilliset kustannukset korvataan hankkeen palkkakustannuksista. Tämä kiinteä prosenttiosuus on EAKR-hankkeissa 20 % ja ESR-hankkeissa 17 % palkkakustannuksista. Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi hankehenkilöstön matkakustannukset, toimitiloista aiheutuvat ja muut toimistokulut sekä hankkeen ohjausryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Flat rate -menettely helpottaa hankehallinnointia Flat rate -menettely yksinkertaistaa ja nopeuttaa merkittävästi rakennerahastovaroja myöntävien ja maksavien ELY-keskusten sekä maakunnan liittojen työtä erityisesti hankkeiden maksatusvaiheessa, sillä flat ratella korvattavia kustannuksia ei tarvitse todentaa eikä tarkastaa. Myös tuensaajat säästyvät näiden kustannuslajien raportoinnista ja todentamisesta. Flat ratella korvattaviin kustannuksiin sisältyy paljon rahalliselta määrältään pieniä, mutta kuitenkin runsaasti työtä vaativia kustannuseriä. Hakija valitsee kustannusten korvaustavan Hakijalla on mahdollisuus valita, käyttääkö hankkeessa flat rate -menettelyä vai perinteistä todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapaa, joka tarkoittaa kaikkien kustannusten esittämistä ja todentamista kirjanpidon otteisiin ja tositteisiin perustuen. Hakijan kannattaakin hakuvaiheessa suunnitella hankkeen kustannukset ja punnita vaihtoehdot huolella, sillä valittua kustannusten korvaamismenettelyä ei voi muuttaa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun projektihakemus on hyväksytty rahoitettavaksi. Yksinkertaisemman hallinnoinnin vuoksi suositellaan, että hakijat pääsääntöisesti käyttäisivät flat rate -menettelyä. Todellisiin kustannuksiin perustuva menettely voi olla kuitenkin tarkoituksenmukainen esimerkiksi silloin, jos hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka korvattaisiin flat ratella. Tällaisia voivat olla mm. hankkeet, joissa aiheutuu paljon matkakustannuksia esimerkiksi kansainvälisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi. Hankkeissa, joissa on useampia hakijoita/toteuttajia (ns. yhteishankkeet ja tuen siirto), on kaikkien toteuttajien osalta noudatettava samaa kustannusten korvaamismenettelyä, mikä edellyttää sitä, että hakijoiden on tarvittaessa neuvoteltava keskenään valittavasta menettelystä ennen hakemuksen jättämistä. 10 Hankkeiden hakijat voivat kysyä neuvoa valinnan tekemiseen ja hakemuksen laatimiseen rahoittavina viranomaisina toimivilta ELYkeskuksilta ja maakunnan liitoilta. Flat ratesta löytyy lisätietoja myös -sivustoilta. Teksti: Jenni Hyvärinen e t a r t Fla

11 Vipuvoimaa EU:lta Järjestöt kumppaneina EU-rakennerahastotyössä Kumppanuus eri toimijoiden kesken kulkee punaisena lankana kaikessa rakennerahastotoiminnassa. Toiminnalla on parhaat edellytykset saada aikaan vaikuttavia tuloksia, kun mukana on hallinnon eri tasot, yksityinen sektori, kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, yrittäjien järjestöt sekä yksittäiset ihmiset. Suomessa rakennerahastohankkeita toteuttaa suuri joukko järjestöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti useiden järjestöjen kanssa EU-aiheisen viestintäkampanjan, jossa kukin järjestö suunnitteli ja toteutti omaan työhönsä sopivan liitteen rakennerahastoista. Liitteitä jaettiin järjestölehtien välissä tai toteutettiin osana lehteä keväällä Ilmoitusliitteet koostuivat järjestön oman merkkihenkilön puheenvuorosta, hyvistä hankeesimerkeistä sekä suositun kolumnistin Roman Schatzin humoristista kirjoituksista. Liitteet tavoittivat tuhansia lukijoita suomen- ja ruotsinkielisistä palkansaajista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiin sekä tekniikan alan akateemisiin ammattilaisiin ja työttömien valtakunnallisen etujärjestön lehteä seuraavia. Teksti: Suvi Tuhkanen Järjestölehdissä julkaistut EU-liitteet Karenssisanomat Palkkatyöläinen Löntagaren Sosiaali- ja terveysviesti TEK Tekniikan akateemiset 11

12 Vipuvoimaa EU:lta ESR kehittää valtakunnallisesti Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät Helsingissä yhteisen työkokouksen valtakunnallisille kehittämisohjelmille ja ESR-hankkeita rahoittaville viranomaisille. Kehittämisteemojen toimia yhteen kokoava toteuttamistapa on Manner-Suomen ESR-ohjelmaan valittu siksi, että aikaisemman ohjelmakauden kokemusten mukaan projektit jäivät yksittäisiksi ja toisistaan irrallisiksi ja niiden yhteisvaikutuksen arviointi oli haasteellista. Kehittämisohjelmat on myös selkeästi linkitetty kunkin hallinnonalan tärkeänä pitämiin strategioihin. Tilaisuudessa tarkasteltiin kehittämisohjelmien tuloksia ja pohdittiin toimintamallin ansioita ja haasteita. Rahoittajat ja kehittämisohjelmat verkottuivat työkokouksessa. Tunnistettava kiinnostavat tahot ja hyvistä tuloksista tiedotettava entistä aktiivisemmin Tiedonhallinta ja siirto koettiin merkittäväksi haasteeksi. Kehittämisohjelmatoiminnan rakenteen erilaiset sovellutukset edellyttävät sujuvaa tiedonvälitystä. Perusperiaatteena tulee pitää sitä, että rahoittajat saavat tietoa kehittämisohjelmien linjoituksista ja valintakriteereistä sekä hyvistä tuloksista, ja että hakijat saavat selkeää tietoa siitä, mistä lähteistä rahoitusta on mahdollista hakea. Jokaisen kehittämisohjelman teemaan liittyvän uuden hanketoimijan tulisi saada heti tieto hänen hanketyötään tukevasta koordinaatiorakenteesta. Kehittämisohjelmien tulisi markkinoida omaa työtään uusille hankkeille aktiivisesti. Kehittämisohjelmakonseptia pidettiin hyvänä, sillä kehittämisohjelmassa aikaan saadut tulokset ovat usein parempia kuin yksittäisten hankkeitten summa. Työkokouksessa kuultiinkin monista kehittämisohjelmissa kehitetyistä hyvistä toimintamalleista, vaihdettiin kokemuksia ja verkostoiduttiin. Työkokous saa jatkoa järjestettävässä tilaisuudessa. Kehittämisohjelmien vaikutukset ja rahoitus Vuoden 2010 loppuun mennessä kehittämisohjelmien hankkeissa on mm. aloittanut yli henkilöä ja hankkeilla on vaikutettu lähes uuden työpaikan ja yrityksen syntymiseen. Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin on osallistunut yli henkilöä. Koulutus- ja henkilötyöpäivä on kertynyt yhteensä lähes Kehittämisohjelmien rahoituskehys (ESR+valtio) on yhteensä 417,7 miljoonaa euroa mennessä kehyksestä oli varattu 81 %, sidottu 57 % ja maksettu 25 %. Kehittämisohjelmien rahoitus on noin 35 % koko ESR-rahoituksesta. Teksti ja kuvat: Sirpa Liljeström Tutustu tarkemmin kehittämisohjelmien työhön Tilaisuuteen valmistettuun raporttiin on koottu valtakunnallisten kehittämisohjelmien laatimat tiivistelmät, joista selviävät mm. kunkin kehittämisohjelman välitulokset ja haasteet. Kunkin kuvauksen lopussa on luettelo kaikista kehittämis ohjelmassa toteutetuista yksittäisistä hankkeista. Lue raportti tästä Kehittämisohjelmia kuvataan myös viime vuoden lopussa ilmestyneessä esitteessä, jossa kustakin ohjelmasta on nostettu esiin myös hanketyötä. Esite on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Esite on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi rakennerahastot.fi -sivuston julkaisuja esittelevässä osiossa. Lisätietoa kehittämisohjelmista 12

13 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti RegioStars 2012 RegioStars kilpailu on käynnissä ja otamme vastaan ideoitanne alueenne hyviksi EAKR-hankkeiksi kilpailemaan muiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Tänä vuonna etsitään tähtihankkeita palveluinnovaatioiden, vihreän infrastruktuurin ja ikääntymisen alalta. Voittajat valitaan viidessä kategoriassa, joita ovat 1) älykäs kasvu, 2) kestävä kasvu, 3) osallistava kasvu, 4) Citystars ja 5) viestintä. Lisää tietoa tietoa kilpailusta löytyy InfoRegion-sivuilta: Makedonialaisia perehtymässä Suomen ESR-toimintaan Jos olet kiinnostunut osallistumaan RegioStars kilpailuun, lähetäthän kuvauksen EAKR-hankkeestasi englanniksi kuvan kera mennessä osoitteeseen TEM lähettää parhaiden ehdokkaiden hakemukset aluepolitiikan pääosastolle juryn arvioitavaksi. Voittajat julistetaan perinteisesti Regions for Economic Change -konferenssissa kesäkuussa Kesän kaksoisnumero ilmestyy Kuva: Aki Vainio Makedonialaisen opintomatka on osa TEM:n Twinning-hanketta. Makedonialaiset vierailevat työ- ja elinkeinoministeriössä ja perehtyvät hallinto -ja todentamisviranomaisen sekä VM:n tarkastusviranomaisen toimintaan. Opintomatka jatkuu Etelä-Savon ELY-keskukseen, jossa he tutustuvat ESR-koordinaattori Kati Torniaisen johdolla välittävän toimielimen työhön. ESR-toiminnan konkretiaa esitellään työvoima- ja elinkeinotoimistossa, työvoiman palvelukeskuksessa ja ammattiopiston maahanmuuttajaprojektissa. Makedonian tasavallan verkkosivut: Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 13

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Iisalmi 18.3.2014 Varkaus 19.3.2014 Kuopio 27.3.2014 Sisältö: Sähköinen asiointi Hakuprosessi EURA 2014 Ennakko, luontoissuoritukset

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Länsi-Suomen suuralueen ELY-keskukset avaavat Länsi-Suomea koskevan ylimaakunnallisen ESR-hankehaun. Hankehaulla tuetaan Pirkanmaan, Satakunnan,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Viestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen

Viestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen Viestintä ja tiedotus hankkeessa 1 Viestintäsuunnitelma Monissa hankkeissa on tarpeen tehdä myös erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelma tukee ja konkretisoi hankkeen toteutusta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Luovaa osaamista VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku 15.8. - 30.11.2017 Hakijan ohje 2 ESR-HANKEHAKU Hämeen ELY-keskus avaa Kestävää kasvua

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 20.3.2009 EAKR 2009 lisäresurssit EU VALTIO KUNTA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TE-keskus, yritystuet 1,100

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa

Lisätiedot

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja

Sosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja Sosiaalialan osaamistarpeet - järjestötietoutta järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä Anneli Pohjola Lapin yliopisto Oppilaitosyhteistyö-hankkeen päätösseminaari 21.2.17 Rovaniemi Lapin sosiaali- ja

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo

4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo 4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo 1.2.2015 31.3.2017 Katso video, jolla esitellään maailmalla palkittu pesulapalvelu

Lisätiedot

oppilaitosten välisen yhteistyön ja poikkitieteellisyyden kehittäminen opetuksen tukeminen t&k -alan tutkimusten tekeminen.

oppilaitosten välisen yhteistyön ja poikkitieteellisyyden kehittäminen opetuksen tukeminen t&k -alan tutkimusten tekeminen. 26.2.2008-31.3.2011 Hankkeen tavoitteita PROTO DESIGN korkeakoulujen ja oppilaitosten yhteistoiminnalla uusia ratkaisuja ja palveluja yrityksille -hankkeen tavoitteena on mm. oppilaitosten välisen yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN

ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Hakemuksen/suunnitelman kohdat 6-16 Koulutus Seinäjoella 9.1.2012 Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot