Turun yliopisto. yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tieteestä. hyvinvointia RAPORTTI TURUN YLIOPISTON YHTEISKUNNALLISESTA VUOROVAIKUTUKSESTA 2013

Transkriptio

1 Tieteestä hyvinvointia Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja RAPORTTI TURUN YLIOPISTON YHTEISKUNNALLISESTA VUOROVAIKUTUKSESTA 2013

2 Sisällysluettelo Vaikuttavaa tiedettä...3 Tutkimustoimintaa ja soveltamista...4 Julkaisutoimintaa ja tiedeviestintää...6 Osaajia yhteiskuntaan monilla koulutusmuodoilla...8 Monipuolista palvelutoimintaa...11 Välitystoimintaa työnantajille...11 Tutkimuskeskuksia ja tiedettä suurelle yleisölle...12 Tiedekunnat ja erilliset laitokset...13 Tieteestä viestiminen sidosryhmille...19 Alumnitoiminta...19 Toimintaympäristönä koko maailma...22 Kuntayhteistyö...24 Kansainvälisyys...25 Kokoaja: Petteri Siika-aho, yliopistopalvelut, kehittäminen ja suunnittelu Taitto: Mirja Sarlin, yliopistopalvelut Kuvat: Hanna Oksanen, Janita Jalonen, Laura Kopu ja Juha Ollila Yhteydenotot: 2 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

3 Vaikuttavaa tiedettä Turun yliopiston perustehtävinä on tehdä korkeatasoista tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa laadukasta opetusta. Tavoitteena tulee luonnollisesti olla, että kaikki toiminta vaikuttaa jollakin aikavälillä yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen. Yliopiston tavoitteena on lisätä ulkopuolisella rahoituksella tehtävää tutkimusta. Useille hankkeille on tyypillistä tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden vuoropuhelu. Tätä kautta tutkijoiden osaaminen leviää käyttöön ja yhteistyökumppaneiden näkemykset tulevat tutkijoiden tietoon. Vaikutus on siten kaksisuuntainen, tietämyksen jakaminen ja uusien virikkeiden saaminen. Koulutuksessa on lisätty työelämäyhteistyön muotoja. Näistä yleisimmät yhteistyömuodot ovat kotimaassa suoritettava harjoittelu, yrityksille ja yhteisöille tehtävät opinnäytetyöt sekä työelämän edustajien käyttö vierailevina luennoitsijoina. Lisäksi monet perusopetusta antavat yksiköt tarjoavat koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Turun yliopistolla on myös erittäin laajaa palvelutoimintaa, kuten kliinisen tutkimuksen palveluyksikkö, tautimallinnuskeskus, planetaario, kasvitieteellinen puutarha, johtamiskoulutuksen ohjelmat, kongressitoimisto ja kirjasto. Kansainvälisyys on luonnollinen osa yliopiston toimintaa, niin myös yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Yliopisto on ollut mukana kahdessa kansainvälisessä yhteiskunnallista vuorovaikutusta kartoittaneessa projektissa. University Business Collaboration oli Euroopan komission hanke, jossa analysoitiin eurooppalaisten yliopistojen liike-elämän suhteita. EU DRIVERS hankkeessa selvitettiin alueellista yhteistyötä yliopistojen, alueviranomai sten ja yrityselämän kesken. Turun yliopisto on mukana esimerkkinä molempien hankkeiden loppuraporteissa. Yliopiston ja yliopistolaisten tekemän tiedeviestinnän ja tieteen popularisoinnin kautta uusi tieto leviää osaltaan yhteiskuntaan. Yliopiston edustajat ovat käytettyjä asiantuntijoita erilaisissa ajankohtaisissa asioissa. Turun yliopisto ottaa käyttöön aktiivisesti uusia tieteen popularisoinnin muotoja, esimerkkinä suosittu Lasten yliopisto. Yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta (YVV) on systemaattisesti kartoitettu vuodesta 2010 alkaen, sekä vuosiraportoinnin että erillisten kyselyjen kautta. Yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus niveltyy yliopiston tutkimukseen ja koulutukseen niin, että rajanveto on joskus vaikeata ja jopa tarpeetontakin. Tästä raportista voidaan havaita, että toimintaa on erittäin paljon. Tapio Reponen 3

4 Tutkimustoimintaa ja soveltamista Professori Eva-Maria Aron (toinen oik.) johtamassa fotosynteesi- ja metaboliittitutkimuksen huippuyksikössä työskentelevät Grayathri Murukesan (vas.), Luca Bersanini, Maria Ermakova ja Martina Jokel etsivät syanobakteerista apua maailman ruoka- ja energiapulaan. 4 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

5 Kaikki tutkimus voi olla yhteiskunnallisesti vuorovaikutteista. Tutkimus on perinteisesti jaettu perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Tämä jako ei aina ole itsestään selvä, mutta se havainnollistaa kuitenkin tutkimustulosten käytettävyyden erilaisia aikaulottuvuuksia. Tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden vuoropuhelu tutkimusongelmien hahmottamisessa on tärkeää. Aihe, näkökulma tai menetelmä voidaan valita myös sen perusteella, että tutkija katsoo voivansa sen avulla parhaiten vaikuttaa yhteiskuntaan. Tutkimustoiminnan vaikuttavuus syntyy tutkimustulosten ja niiden julkistamisen kautta. Tulokset sisältyvät opinnäytetöihin, tilauksina tehtävien tutkimusten ja selvitysten raportteihin, yleistajuisiin kirjoituksiin tai jalostuvat edelleen tuotteisiin. Tutkimusta voidaan jaotella rahoituksen luonteen perusteella. Yliopistojen harjoittamalle perustutkimukselle on ominaista julkinen rahoitus ja tutkimustulosten julkisuus. Tilaustutkimus. Muussa kuin perustutkimuksessa yliopisto saattaa tarjota toimeksiantajana toimivalle taholle muiden vastaavien palvelujen kanssa kilpailevan tutkimuspalvelun ja saada palvelustaan korvauksen. Yhteisrahoitteisella tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jossa osa rahoituksesta on julkista ja osa rahoituksesta saadaan esimerkiksi yrityksiltä. Turun yliopiston hankkeista suurin osa on yhteisrahoitteisia. Vuonna 2012 tutkimussopimuksia oli voimassa kaikkiaan 2141, ja niistä 1420 oli yhteisrahoitteista tutkimusprojektia. Näiden, yhteensä 52 miljoonan euron, rahoituksesta liki puolet oli peräisin Suomen Akatemialta (23 milj). Toiseksi merkittävin rahoittaja oli Tekes (noin 6 miljoonaa euroa). Osa tutkimushankkeista perustuu suoriin tilauksiin esimerkiksi liikeelämältä tai viranomaisilta. Tutkimushankkeiden rahoituksesta voidaan nähdä esimerkiksi, että yliopiston liiketoiminnaksi katsottavien tutkimushankkeiden rahoituksesta noin 2,3 miljoonaa euroa tuli kotimaisilta yrityksiltä (yhteisrahoitteiset hankkeet mukaan luettuina yli 3 miljoonaa euroa). Kaikista hankkeista 309 kpl on projektien taloushallinnossa luokiteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden projekteiksi. Tällöin ne eivät ole ensisijaisesti tutkinto-opetukseen tai tutkimukseen liittyviä. Yliopiston elinkeinotoiminnan piirissä tehdyistä projekteista (261 kpl) liki kolmannes (76 kpl) on luokiteltu tähän kategoriaan. Yliopistossa on viime vuosina kehitetty innovaatiotoimintaa, jolla pyritään jalostamaan yliopiston piirissä syntyvistä tieteellisistä keksinnöistä ja löydöksistä tuotteita. Innovaatiot voivat olla paitsi teknologisia, myös sosiaalisia, liiketoiminnallisia, palvelu- tai vaikkapa pedagogisia innovaatioita. Osa tuloksista julkistetaan tutkimusraporteissa kaikkien saataville ja osa ohjataan kaupallistamisprosessiin. Tähän kuuluvat lisensointi, patentit ja yliopiston omat yritykset tai erilaiset yhteisyritykset yliopistojen ja yritysten välillä. Mikäli kaupallistaminen tapahtuu perustamalla yritys, osakkaina voivat olla tutkijat sekä yliopisto. Turun yliopiston määrittelemiä kaupallistamisen painopistealueita ovat diagnostiikka ja biokuvantaminen, materiaalit ja lääkekehitys, terveysteknologia sekä koulutusteknologia. Teknologian siirtoon sekä uuden yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen liittyvää yhteistyötä tehdään yliopistossa erityisesti alueellisten kumppanien, kuten Turku Science Park Oy, kanssa. Tutkimustoimintaa ja soveltamista 5

6 Julkaisutoimintaa ja tiedeviestintää Tieteen tutkimustulosten levittäminen yhteiskunnan eri osiin ja saattaminen keskusteluun eli tiedeviestintä on yhä merkityksellisempää. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä tapoja, joilla tiedekulttuuri ja tieteellinen tieto niveltyy ympäröivän yhteiskunnan toimintoihin. Keskeisiä ovat eri ammattiryhmille suunnattu viestiminen ja tieteen popularisointi suurelle yleisölle. Tiedeviestintä käsitetään nykyään myös kaksisuuntaisena viestintänä muun muassa sosiaalisen median mahdollistaman keskustelun ansiosta. Vuonna 2012 yliopistossa kirjoitettiin 560 yleistajuista artikkelia ja kymmenkunta monografiaa. Valtaosa näistä kirjoitetaan suomeksi. Tiedekunnista eniten yleistajuisia kirjoituksia vuonna 2012 tuotti humanistinen. Yleistajuiset kirjoitukset ovat olleet esimerkiksi asiantuntija-arvioita ja artikkeleita sanomalehdessä. Yhteiskunnallista vuorovaikutuksen ja tiedonsiirron voidaan ajatella korostuvan myös ammattijulkaisuissa. Ammattilehdissä julkaistuja artikkeleita ilmoitettiin yliopistossa tehdyn 225 kpl ja ammatillisissa kokoomateoksissa julkaistiin 45 kpl. Ammattijulkaisuihin lukeutuvia kehittämis- ja tutkimusraportteja ilmoitettiin 105 kpl. Kehittämis- ja tutkimusraportit -luokkaan sisältyvät esimerkiksi sopimustutkimuksena tehdyt selvitykset. Yliopisto lähettää vuosittain noin 400 tutkimusta ja yliopiston toimintaa koskevaa tiedotetta. Verkkosivuilla julkaistaan noin 600 uutista ja artikkelia vuosittain. 6 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

7 Keski-Euroopasta lanseerattu Science Slam järjestettiin Suomessa, Turun yliopistossa, ensimmäistä kertaa keväällä Kyseessä on tiedemaailman stand up -tapahtuma, jossa tieteentekijällä on 10 minuuttia aikaa kertoa tutkimuksestaan mahdollisimman ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Se, joka saa yleisön syttymään voittaa! Nils Sandman psykologian oppiaineesta avasi yleisölle painajaisten maailmaa. Tutkimustoimintaa ja soveltamista 7

8 Osaajia yhteiskuntaan monilla koulutusmuodoilla Turun yliopisto tuottaa osaavaa henkilöstöä työelämään. Vuonna 2012 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1537 kpl ja tohtorintutkintoja 182 kpl. (Vuonna 2011 ylempiä 1379 kpl ja tohtoritutkintoja 152 kpl). Täydennys- ja erillisiä opintoja oli Turun yliopistossa vuonna 2012 suorittamassa 2522 opiskelijaa. Turun yliopiston avoimeen yliopisto-opetukseen osallistui 7586 opiskelijaa. Yliopisto-opetus annetaan tutkinto-opetuksessa, avoimessa yliopistossa, täydennyskoulutuksessa sekä esimerkiksi julkisissa semi naareissa. Opetukseen liittyvänä strategisena tavoitteena on, että elinikäisen oppi misen yhteyksiä tutkimukseen ja kehittämistyöhön tiivistetään ja tutkimustulosten saattamista yhteiskunnan käyttöön tehostetaan. Turun yliopisto pyrkii vahvistamaan asemaansa valtakunnallisesti keskeisenä aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäjänä. Turun yliopistossa tehdyn kartoituksen mukaan perustutkinto-opetusta antavien yksiköiden yleisimmät yhteistyömuodot ovat kotimaassa suoritettava harjoittelu, yrityksille ja yhteisöille tehtävät opinnäytetyöt sekä työelämän edustajien käyttö vierailevina luennoitsijoina. Lisäksi monet perusopetusta antavat yksiköt tarjoavat koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Henkilökunnan edustajien mielestä opintojen edistymisen ja opiskelijoiden työllistymisen kannalta hyödyllisimmät yhteistyömuodot ovat harjoittelu ja toimeksiantona tehdyt opinnäytteet. Oman työnsä kannalta hyödyllisimmiksi yhteistyömuodoiksi he arvioivat työelämän edustajien käytön vierailevina luennoitsijoina. Turun kauppakorkeakoulun kummiyritystoiminta tarjoaa opiskelijoille työelämäkontaktia jo varhain: kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat opintojaksoon, jossa he toimivat kummiyritysten kanssa ja tekevät niiden toimeksiannosta kehitysprojektin. Tässä yhteistyössä on vuosittain mukana noin 12 yritystä. Avoimen yliopiston tavoitteena on edistää elinikäistä oppimista sekä koulutuksellista ja alueellista tasa-arvoa. Se tarjoaa kaikille avoimia, Turun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja yhteiskunnan, työelämän ja kansalaisten erilaisiin sivistys- ja osaamistarpeisiin. Maksullisiin opintoihin voi osallistua pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. 8 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

9 Cailapin tuoteryhmäpäällikkö Hanna Laurmaa otti saamansa vinkin pohjalta yhteyttä Korkeakoulukumppani-palveluun. Markkinoinnin case-kurssin opiskelijat Eveliina Heinonen ja Milka Yletyinen (oik.) pääsivät Cailapille tekemänsä toimeksiannon kautta jatkohommiin yritykseen. Työ oli hyvin käytännönläheistä ja motivoivaa. Tiimityö toimi, ja case oli myös yritykselle tärkeä, opiskelijat summaavat. Osaajia yhteiskuntaan monilla koulutusmuodoilla 9

10 Avoin yliopisto lisää osaltaan yliopiston opetuksen ja tutkimuksen tunnettuutta. Avoimen yliopiston ja perustutkinto-opintojen välillä on myös havaittu hyväksi, että aikuisopiskelijat voivat tuoda opetustilanteisiin työelämän ajankohtaisia kysymyksiä ja konkretisoida siten opintojen yhteyttä työelämän osaamistarpeisiin. Opetustarjontaan sisältyy perus- ja aineopintokokonaisuuksia, niiden yksittäisiä opintojaksoja, kieli- ja viestintäkursseja sekä muita tutkintoihin kuuluvia opintoja kaikista yliopiston tiedekunnista. Opetusta järjestetään Turussa, Porin yliopistokeskuksessa ja yhteistyöoppilaitoksissa eri puolilla Suomea sekä myös verkko-opintoina. Opinnot tarjoavat työelämässä toimiville aikuisille joustavia mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen, pätevöitymiseen tai suuntautumiseen uudelle uralle. Tutkintoon tähtääville avoin yliopisto tarjoaa opintopolkuja yliopistoon avoimen yliopiston väylän ja muiden erillisvalintojen kautta. Täydennyskoulutus edustaa yliopiston ja muun yhteiskunnan vuorovaikutusta puhtaimmillaan. Työelämä pystyy nostamaan työntekijöidensä osaamista, täydennyskoulutetulla henkilöllä on paremmat työelämävalmiudet. Yliopiston tarjoama organisaatioiden ja henkilöiden kehittäminen on siis tärkeää yksilöille ja myös yhteiskunnalle laajemmin. Täydennyskoulutuksesta, kuten avoimen yliopisto-opetuksen koordinoinnistakin, vastaa ensisijaisesti koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Keskus on esimerkiksi jo 25 vuoden ajan järjestämässään Työnohjaajakoulutuksessa kouluttanut yli 400 ohjaajaa. Turun yliopistossa muita täydennyskoulutusta järjestäviä yksiköitä ovat Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus; Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus; Turun kauppakorkeakoulu TSE exe sekä tiedekunnista kasvatustieteiden; lääketieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta. Pitkäkestoinen täydennyskoulutus ja muut erikoistumisopinnot ovat tavallisesti suoritettavissa työn ohessa. Niissä yhdistyvät yleensä sekä henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen että työyhteisön kehittymistarpeet. emba eli executive MBA -ohjelmat ja Professional Development (PD) ovat esimerkkejä pitkistä täydennyskoulutusohjelmista. Muita koulutuksen muotoja. Edellä mainittujen lisäksi yliopisto järjestää muun muassa konferensseja ja studia generalia -luentosarjoja, joihin voivat vaihtelevasti osallistua sidosryhmät sekä suuri yleisö. 10 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

11 Monipuolista palvelutoimintaa Välitystoimintaa työnantajille Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut välittää työnantajille akateemisia osaajia. Työnantaja voi ilmoittaa avoimista työpaikoista ilmaiseksi verkkosivun, kautta. Rekry koordinoi perustutkinto-opiskelijoiden harjoittelua yhteistyössä työnantajien, tiedekuntien, laitosten ja oppiaineiden kanssa. Ottamalla yhteyttä Rekryyn tai jättämällä ilmoitus harjoittelupaikasta verkkosivuilla, tarjoutuu työnantajalle mahdollisuus saada motivoitunut ja kielitaitoinen harjoittelija vaativiinkin tehtäviin. Hyvä perehdyttäminen työtehtäviin varmistaa ja helpottaa tulevaisuuden osaajien rekrytointia juuri omaan organisaatioon. Opiskelijalle harjoittelu tarjoaa puolestaan mahdollisuuden mm. tutustua oman alan työtehtäviin ja soveltaa alansa teoreettista tietoa käytäntöön. Samalla ammattitaito ja työkokemus karttuvat ja niiden myötä mahdollisuudet päästä työelämään paranevat. Toimeksiantona tehtävillä opinnäytteillä tarkoitetaan kandidaatin tutkielmia, pro gradu -tutkielmia ja diplomitöitä, joiden aihe on saatu yritykseltä, kunnalta, valtionhallinnon organisaatiolta, järjestöltä tai muulta yliopiston ulkopuoliselta toimijalta. Opiskelijat hankkivat toimeksiantoja runsaasti itse, mutta työnantajien toivotaan ottavan yhteyttä paitsi Rekryyn myös suoraan oppiaineisiin. Rekryn verkkosivuilla, voi työnantaja jättää opinnäytetarjouksen haluamalleen opiskelijaryhmälle. Rekrystä saa myös tutkimustietoa, jota voi käyttää mm. rekrytoinnin kohdentamiseen. Lisäksi Rekry voi järjestää työnantajan kanssa rekrytointitilaisuuksia kohdennetulle opiskelijaryhmälle. Olemme vuosia rekrytoineet onnistuneesti harjoittelun avulla: harjoittelusta parhaat jatkoharjoitteluun, näistä parhaat saavat päättötyön ja parhaat näistä taas rekrytoidaan työsuhteeseen on ollut palkitsevaa ja kannustavaa molemmin puolin. (Työnantajan suora sitaatti) Turun kaupungin ja turkulaisten korkeakoulujen yhteinen Projektiässätvalmennus edistää turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä Varsinais-Suomeen. Valmennuksen tärkeimmän osan muodostavat yrittäjien sekä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin työnantajien tarjoamat kehittämistehtävät, joiden kautta opiskelijat pääsevät ratkomaan työelämän haasteita. Samalla Projektiässät siis tarjoaa toimeksiantajille mahdollisuuden hyödyntää opiskelijoiden osaamista ja korkeakoulukontakteja. Valmennus toteutuu lukukausittain syyskuusta maaliskuuhun ja sitä rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun kaupunki ja alueen korkeakoulut. Monipuolista palvelutoimintaa 11

12 Tutkimuskeskuksia ja tiedettä suurelle yleisölle Turun yliopistolla on runsaasti tutkimuskeskuksia, joiden palveluita tarjotaan myös ulkoisille asiakkaille. Myös tiedekuntien ulkopuolisista, ns. erillisistä laitoksista useimmat tekevät palvelututkimusta. Yrityskehitykseen liittyviä palveluita löytyy erityisesti Turun kauppakorkeakoulusta, jossa on suoraan liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä palveluita. Turun yliopistolla on tieteellistä näyttelytoimintaa erityisesti luonnontieteiden alueella. Turun yliopistolla on myös tieteeseen perustuvaa ohjelmatoimintaa kuten Lasten yliopisto. Turkulaisten korkeakoulujen yhteinen Korkeakoulukumppani-palvelu välittää tietoa korkeakoulujen asiantuntijoista ja tutkimus- / koulutuspalveluista. Palvelun asiakas- ja kohderyhmää ovat yritykset, yritysneuvojat ja muut yritysten kanssa toimivat välittäjätahot. Ilmaisen välityspalvelun periaatteena on, että kysymykset ohjataan oikeaan osoitteeseen. Palvelua ylläpidetään ja kehitetään yhteistyössä Varsinais-Suomen seudullisten yrityspalveluiden kanssa. Usein palvelut syntyvät hankkeiden pohjalta. Esimerkki hankkeena tuotetusta palvelusta on ICT-portti - TY:n, Turun AMK:n ja Turku Science Parkin yhteistyö, jossa yritykset saavat ICT-portin kautta tukea ja koulutusta työn ja tietotekniikan tai tietoturvan yhteensovittamiseen liittyvissä ongelmissa. Turun yliopistossa elinkeinotoiminnan liikevaihto vuonna 2012 oli 16,4 miljoonaa euroa, josta suuri osa on peräisin lääketieteellisistä palveluyksiköistä. Elinkeinotoiminnan kokonaistulos (verojen jälkeen) oli Turun yliopistossa vuonna 2012 noin euroa voitollinen. Turun yliopistossa toimii julkinen kirjasto. Se on yksi Suomen kuudesta vapaakappalekirjastosta. Vapaakappaleoikeuden ansiosta kirjastosta löytyy kotimaiset aineistot kattavasti vuodesta 1919 alkaen. Turun yliopiston julkaisuarkisto on osa Kansalliskirjaston Doria-palvelua. Julkaisuarkistossa julkaistaan opinnäytteiden lisäksi myös muita yliopiston julkaisuja, vaikkapa oppikirjoja. Turun Yliopistosäätiöllä on omistuksessaan kiinteistöjä (esim. Liedon Vanha linna ja Granö-keskus Tartossa), joita vuokrataan tietyin ehdoin myös ulkopuolisille. Kongressitoimisto järjestää kongressipalveluita yliopiston yksiköille, mutta myös muille toimijoille. Liiketoiminnan ja muun maksullisen toiminnan suoritteiden hinnoittelussa yliopiston on noudatettava kustannusvastaavuutta ja tuottotavoitteita. Lisäksi maksupalvelutoiminta on aina arvonlisäverollista toimintaa. Turun yliopiston elinkeinotoiminnan tulosyksiköt noudattavat hinnoittelussaan näille erikseen muotoiltuja hinnoittelukäytäntöjä. 12 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

13 Tiedekunnat ja erilliset laitokset Humanistisessa tiedekunnassa vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa toteutuu erityisesti tutkimustuloksia julkituomalla, yleisöluentoina ja asiantuntijuutena sidosryhmissä. Monikulttuurisuuden, populaarikulttuurin ja keskiajan tutkimuksen verkostot MCnet, IIPC ja TUCEMEMS ovat lisänneet paitsi tieteidenvälistä myös sidosryhmien välistä yhteistyötä, muun muassa seminaarien, konferenssien ja keskustelutilaisuuksien kautta. Tiede kunnassa on aktiivista ja monipuolista tieteellisen kirjallisuuden ja tieteellisten lehtien kustannus-, toimitus- ja julkaisutoimintaa. Lääketieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kohteet ovat terveydenhuollon eri yksiköt, tärkeimpänä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Keskeisiä ovat myös Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja VTT. Lääketieteellisessä tiedekunnassa on maksullista, diagnostista palvelutoimintaa: kliinisen tutkimuksen palveluyksikkö CRST, Lääketieteellisen genetiikan diagnostisista kromosomi- ja DNA-tutkimuksista vastaava palvelulaboratorio, Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian diagnostinen palvelutoiminta, Virusopin diagnostinen palvelutoiminta ja Oikeuslääketieteen palvelutoiminta. Tautimallinnuskeskus tuottaa muuntogeenisiä hiiriä mm. lääketeollisuuden tarpeisiin. Tarjolla on myös välineistöön liittyvää palvelua elektronimikroskopian ajan, konsultoinnin ja opetuksen myyminen sekä täydennyskoulutusta. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on paikallisten korkeakoulujen ja kaupungin monitieteinen tutkimusyksikkö. Matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla on monipuolista palvelutarjontaa, kuten kemian laitoksen tuottamat NMR- ja massaspektrien ajo- ja analyysipalvelut. Evoluutiobiologian sovelluskeskuksen tutkimuspalvelut sisältävät muun muassa DNA:n sekvenssi- ja fragmenttianalyysia. Suurelle yleisölle, muun muassa koululaisryhmille tarjolla olevat käyntikohteet - Tuorlan planetaario, eläinmuseo ja Ruissalon puutarha keräävät yhteensä kymmeniä tuhansia vierailuja vuosittain. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) toteuttaa terveyttä edistävän ravitsemuksen ja elintapojen tutkimusta. Se toimii yhteistyössä elintarvike-, lääke- ja hyvinvointiteollisuuden sekä alan kaupan ja viranomaisten kanssa toteuttaen soveltavia kehitysprojekteja ja esimerkiksi turvallisuuden ja koostumuksen määrittelyitä. Keskus liitettiin osaksi lääketieteellistä tiedekuntaa Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus (TYYK) hallinnoi yliopiston kenttäasemia: Saaristo meren tutkimuslaitosta Paraisilla Seilissä ja Lapin tutkimuslaitosta Kevoa, Utsjoella sekä aerobiologian yksikköä. Tutkimuspalveluja tuotetaan viranomaisille aiheena esimerkiksi meriveden lämpö tila- ja suolapitoisuus sekä ravinnehavainnot. Keskus liitettiin osaksi matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa Monipuolista palvelutoimintaa 13

14 Huippusuositun Lasten yliopiston tavoitteena on herättää lapsissa kiinnostusta tieteeseen tutkimisen avulla. Rakenna robotti! -leiri oli yksi kesän 2013 viidestä tiedeleiristä. Kurssin vetäjinä toimivat fysiikan ja tähtitieteen laitoksen tutkijat, joiden kanssa leiriläiset tutustuivat tekemisen kautta fysiikan lakeihin ja ilmiöihin. 14 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

15 Oikeustieteellinen tiedekunta. Henkilöstön edustajilla on merkittäviä asiantuntijatehtäviä valtioneuvostossa eri ministeriöissä ja eduskunnassa liittyen lainvalmisteluun, Euroopan komissioon, ministeriöiden ja etujärjestöjen toimintaan. Tiedekunta järjestää täydennyskoulutusta lakimiehille. Lisäksi täydennyskoulutuksella on pyritty lisäämään oikeudellista osaamista erilaisten oikeudellisten ongelmien tunnistamiseksi, myös muiden kuin oikeustieteellisen koulutuksen saaneiden henkilöiden keskuudessa. Turun työtieteiden keskus (Turku Centre for Labour Studies, TCLS) on monitieteisen työhön liittyvän tutkimuksen, opetuksen, kehittämisen ja työelämäyhteistyön foorumi. Se on lähtien sijoitettu Turun kauppakorkeakouluun. Turun kauppakorkeakoululle vuorovaikutus erityisesti elinkeinoelämän kanssa on strategisesti tärkeää. Opetuksessa elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö näkyy jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien, kun Yrityselämään-kurssilla opiskelijaryhmät tekevät Turun kauppakorkeakoulun kummiyrityksille näiden antamista aiheista projektityöt. Kauppakorkeakoulun sidosryhmäyhteistyölle luonteenomaista on johtamiskoulutus ja asiantuntijalausunnot. Sen yksiköistä esimerkiksi TSE entre, TSE exe ja CCR, samoin kuin oppiaineista tietojärjestelmätiede, suorittavat paljon tilaustutkimuksia. Niitä tekee myös Tulevaisuuden tutkimuskeskus, jolla on kansallinen erityistehtävä tulevaisuudentutkimuksessa ja ennakoinnissa. Radical Futures on verkosto yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita ennakoinnista. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus vastaa usein jo lähtökohtaisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tiedekunnassa toimivilla ja sieltä valmistuneilla oman alansa asiantuntijoilla on usein keskeinen rooli käytännön päätöksenteon kehittämisessä ja yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa. Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat ovat kysyttyjä kommentaattoreita mediassa. Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksella (CEAS) on merkittävä rooli sekä Kiina-asiantuntijana että korkeakoulusektorin yhteistyön edistämisessä Turun ja ystävyyskaupunki Tianjinin välillä. Alueellisena kehittäjänä tiedekunta on jäsenenä Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa (Oy Vasso Ab). Turun kaupungin ja Åbo Akademin kanssa toteutettavan Turun kaupunkitutkimusohjelman tavoitteena on kehittää Turkua osaavana ja menestyvänä kaupunkina (elinkeinopoliittiset teemat), ihmisläheisenä kaupunkina (hyvinvointiteemat), kestävän kehityksen kaupunkina sekä hyvän hallinnon ja hallinnan kaupunkina. Kasvatustieteiden tiedekunta vastaa Oppimistutkimuksen keskuksen toiminnasta yhdessä psykologian oppiaineen kanssa. Keskus tuottaa klinikkapalveluita oppimisvaikeusasiakkaille ja heidän perheilleen sekä opiskelussa tukea tarvitseville. Tiedekuntaan kuuluvassa Turun normaalikoulussa tuotetaan Turun kaupungin kansainvälisen koulun opetus, TY:n ja Turun kaupungin välisellä sopimuksella. Samoin tuotetaan Turun ammattiopistosäätiön yleissivistävä koulutus. Tiedekunnan opettajankoulutuslaitos on osallistunut opettajille suunnattavan tutkinnonjälkeisen koulutuksen suunnitteluun muun muassa ERKO-hankkeessa. Raumalla toimiva tiedekunnan täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluita tarjoava yksikkö, osallistuu ammatissa toimivien opettajien osaamisen ylläpitoon. Kielikeskus huolehtii yliopiston eri tiedekuntien kieli- ja viestintäopinnoista, mutta sen asiantuntijuus on monipuolisessa käytössä myös yliopiston ulkopuolella. Kielikeskuksen henkilökunta vastaa usein yleisöltä ja lehdistöltä tuleviin kieliin ja kielenhuoltoon liittyviin kysymyksiin. Monipuolista palvelutoimintaa 15

16 Kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitos oli mukana Turun kauppakamarin järjestämässä Urapolku-tapahtumassa yhteisillä Talouspäällikkö- että Tilintarkastaja-osastoilla Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n ja tilintarkastusyhteisön Oy Soinio & Co:n k anssa. Kuvassa Tutkimusapulainen Lauri Kunttu (kuvassa keskellä) auttaa nuoria miettimään, kumpaan esimerkkiyritykseen kannattaisi sijoittaa a puna koululaisilla oli yksinkertais tetut tilinpäätökset. 16 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

17 Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Turun yliopiston Braheakeskuksen tehtävänä on edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Keskus syntyi yliopiston kolmen erillislaitoksen yhteenliittymänä alkaen. Laitoksen toiminnassa kytkeytyy toisiinsa tutkimus, tutkimustiedon hyödyntäminen, osaamisen kehittäminen ja innovaatioiden tuottaminen. Keskeisiä toimintakokonaisuuksia perustamisvaiheessa ovat elintarvikeala, innovaatiot ja yrittäjyys, meriklusteri sekä tieto- ja viestintätekniikka. Brahea-keskuksen kehittämispalvelut tarjoaa tutkimusperustaista opetusta innovaatiotoiminnasta ja yrittäjyydestä. Merkittävimpiä kehittämishankkeita ovat mm. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), Erikoistumiskoulutusten toteutus korkeakouluissa (ERKO) sekä Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU). Yhtä lailla kehittämispalvelut toteuttaa esimies- ja strategiavalmennuksia sekä muun muassa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksia ja kongressipalveluja. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus toteuttaa merenkulun logistiikkaan ja turvallisuuteen liittyvää tutkimustyötä ja tekee esimerkiksi meriliikenteen katsauksia Baltic Port List ja Baltic Port Barometer sekä tarjoaa merenkulkualan johtamiskoulutusta ja oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta muun muassa laivanselvitystoiminnasta. Tekniikan tutkimuskeskus (TRC) keskittyy tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen. Suomalaisille sidosryhmille yksikkö on kansainvälisesti verkottunut moniteknologinen tutkimuskeskus, tutkimustulosten ja teknologian siirtäjä alueen yrityksiin sekä selkeä portaali elinkeinoelämän ja Turun yliopiston välillä. Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE) harjoittaa koulutuksen ja työelämän yhteiskuntatieteellistä vertailevaa tutkimusta. Keskeisiä tutkimusalueita ovat korkeakoululaitos, tiede- ja koulutuspolitiikka, osaamisen eri muodot sekä työelämän ja koulutuksen keskinäissuhteet. Tutkimushankkeet valmistellaan usein yhteistyössä kuntien, ministeriöiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. PET-keskus kehittää kliinisen positroniemissiotomografian tutkimustoimintaa ja tähän liittyvää kliinistä palvelutoimintaa sekä teollisia sovelluksia valtakunnan tasolla. PET-keskuksen tutkimusryhmät ovat mukana alan kansallisissa verkostoissa kuten Turku BioImaging, BioCenter Finland ja tutkimusinfrastruktuuriin liittyvissä European Strategy Forum on Research Infrastructures Esfri -hankkeissa. Suomen ESO-keskuksessa tehtävä tutkimus keskittyy kolmeen laajaan tähtitieteen osa-alueeseen. Suurin osa tutkimuksesta liittyy joko galakseihin ja kosmologiaan tai stellaariin astrofysiikkaan. ESO-keskuksessa tutkitaan lisäksi tähtienvälistä ainetta ja tähtien syntyä. Tutkimus johtaa myös teollisiin sovelluksiin. ESO-keskus järjestää yhdessä Tuorlan observatorion kanssa vuosittain suurelle yleisölle suunnatun avoimien ovien päivän. Turun biotekniikan keskus (BTK) on Åbo Akademin kanssa yhteinen koulutus- ja tutkimuskeskus, jolla on merkittävää yhteistyötä myös teollisuuden kanssa. Useat hankkeet tehdään EU-rahoitteisesti esimerkiksi kantasolututkimuskokonaisuus ESTOOLS tai nanoteknologian Nanommune. Keskuksen palveluiden erityisalueita ovat muun muassa mikrosiru ja sekvensointi, proteomiikka- ja massaspektrometria, solunkuvantaminen (mikroskopiamenetelmät ja virtaussytometria) sekä bioinformatiikka. Keskuksen osana toimii koe-eläinkeskus, joka tarjoaa palveluja myös mm. pienyrityksille. TUCS on Åbo Akademin kanssa yhteinen informaatioteknologian erillislaitos, jolla on koordinoiva rooli informaatioteknologian alan hankevalmistelun, työelämävalmiuksien kehittämisen ja alueellisen vaikuttamisen saralla. Esimerkiksi tietotekniikan ja terveydenhuollon väliset yhteydet ovat olleet yksi viime aikojen keskeisistä kehittämisalueista. Monipuolista palvelutoimintaa 17

18 Positroniemissiotomografia (PET) on vakiinnuttanut asemansa viime vuosina monien syöpien, epilepsia- ja dementiasairauksien, sydänsairauk sien ja tulehduksellisten sairauksien kuvantamismenetelmänä. Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen keskus tarjoaa diagnostiikka- ja tutkimuspalveluita sekä alueellisesti että kansainvälisesti. PET-keskuksen johtaja professori Juhani Knuuti kuvassa oikealla. 18 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja

19 Tieteestä viestiminen sidosryhmille Laajasti ajateltuna Turun yliopiston sidosryhmäviestintää on kaikki se toiminta, jossa yliopistolaiset ovat yhteydessä sidosryhmien kanssa. Turun yliopiston mielikuvaa rakennetaan muun muassa toimimalla erilaisissa yhteistyöhankkeissa, yliopiston välittämällä informaatiolla sekä julkisten esiintymisten ja erilaisten tapahtumien kautta. Yliopistotasolla keskeiset sidosryhmäviestinnän kanavat ovat internetsivusto, tiedotteet, mediayhteydet, sidosryhmälehdet, yliopiston järjestämät tapahtumat, markkinointimateriaalit ja sosiaalinen media. Yliopisto tasoisesta sidosryhmäviestinnästä vastaa viestintäyksikkö. Yliopisto on viime vuosina panostanut vahvasti verkkonäkyvyyteen. Yliopiston verkkosivustolla julkaistaan vuosittain noin 600 tutkimusta, koulutusta, toimintaa ja ajankohtaisia tiedepoliittisia aiheita käsittelevää uutista. Yliopiston toiminta sosiaalisen median kanavissa on aktiivista. Painettu sidosryhmälehti Aurora (painos ) postitetaan mm. yliopiston alumneille, yhteistyökumppaneille, rahoittajille neljästi vuodessa. Yksiköillä on myös omia sidosryhmäjulkaisujaan kuten Turun kauppakorkeakoulun Mercurius. Yliopisto lähettää vuosittain noin 400 tiedotetta medialle. Sidosryhmäviestintää ovat osaltaan myös toiminnot ja tapahtumat, kuten Lasten yliopisto, Tieteen päivät sekä tiede- ja lukiolaismessut. Sidosryhmäviestinnän vaikuttavuutta seurataan erilaisten mittareiden (mm. lukiolaistutkimus, työnantajatutkimus, mediaseuranta) avulla. Alumnitoiminta Turun yliopiston alumneja ovat kaikki Turun yliopistossa tai Turun kauppa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet, opiskelleet ja työskennelleet. Yli heistä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Yliopiston yhteinen alumnitoiminta toimii sateenvarjona alumniverkostolle, jonka perustan muodostaa itsenäisten alumniyhdistysten sekä tiedekuntien ja oppiaineiden yhteydenpito kasvatteihinsa. Alumnit muodostavat yliopistolle tärkeän kontaktiverkon työelämään ja erilaisiin yhteistyö tahoihin. Yliopiston kasvatit osallistuvat vuosittain mm. opiskelijoille suunnattuihin työelämätilaisuuksiin ja opiskelijoiden harjoittelupaikkojen hankkimiseen. Alumnitoiminnan motto on Kerran yliopistolainen, aina yliopistolainen. Alumnit ovat osa yliopistoyhteisöä, vaikka toimivatkin pääasiassa sen ulkopuolella. Turun yliopiston kasvatit ovat asiantuntijoita ja vaikuttajia monenlaisissa yhteiskunnan rooleissa. Aktiivinen tuhansien osaajien alumniverkosto tarjoaa sekä jäsenilleen että yliopistolle tietoa, kontakteja, elämyksiä ja uusia ajatuksia. Alumnitoimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja alumnit voivat valita itselleen sopivimman tavan osallistua. Mentoreina alumnit tukevat valmistuvaa opiskelijaa työelämään siirtymisessä, harjoittelupaikkojen tarjoajina he tarjoavat opiskelijoille tärkeää työkokemusta, alumniyhdistyksissä verkostoidutaan oman alan kollegojen kanssa, koko Tieteestä viestiminen sidosryhmille 19

20 Turun yliopiston mentorointiohjelmaan osallistuu vuosittain noin 60 valmistumassa olevaa opiskelijaa. Mentoreina toimivat yliopiston alumnit, jotka jakavat kokemustaan, osaamistaan ja verkostojaan opiskelija pareilleen. Mentorointi tukee opiskelijan siirtymistä työelämään ja tarjoaa alumneille tuoreita näkökulmia ja mahdollisuuden kehittää itseään. 20 Tieteestä hyvinvointia. Turun yliopisto yhteiskunnallinen vaikuttaja