SYKE- SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ERITYISVARHAISKASVATUKSESSA HANKESUUNNITELMA Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKE- SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ERITYISVARHAISKASVATUKSESSA HANKESUUNNITELMA 1.5.2003-31.12.2005. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus"

Transkriptio

1 SYKE- SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ERITYISVARHAISKASVATUKSESSA HANKESUUNNITELMA Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hankkeen vastuuhenkilö Kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus PL 58 PL Oulun kaupunki Oulun kaupunki puh. (08) puh. (08) GSM GSM Projektikoordinaattori Hannakaarina Sarvela Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma Hankkeen toteutuminen mennessä Verkostojen luominen ja vahvistaminen Seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja valmistelu Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen Muu kehittämistoiminta Hankkeen toteuttamissuunnitelma Verkostojen koordinointi Seudullisten hankkeiden tukeminen Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen Ohjausryhmän työskentely Hankkeen arviointi ja raportointi Lähteitä:

3 1. Hankkeen taustaa SYKE 1 -hankkeen taustalla on viime vuosien aikana esille noussut huoli erityisvarhaiskasvatuspalvelujen ja erityisosaamisen tilanteesta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen aloittaessa toimintansa syksyllä 2001 erityisvarhaiskasvatuksen haasteet nousivat esille yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena varhaiskasvatuksen alueella. Osaamiskeskus valmisteli erityisvarhaiskasvatuksen kehittämistä koskevan hankesuunnitelman keväällä 2002 (Puroila 2002). Hanke kohdistuu seudullisen yhteistyön kehittämiseen erityisvarhaiskasvatuksessa Oulun ja Lapin läänin 15 seutukunnassa. STM myönsi rahoituksen hankkeen ensimmäiselle vaiheelle aikajaksolle Rahoitusta koskevassa sopimuksessa on maininta siitä, että hankkeen seuraavat vaiheet rahoitetaan syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen tarkoitetuista määrärahoista. SYKE -hanke on muotoutunut monitahoiseksi ja -kerroksiseksi erityisvarhaiskasvatuksen verkostoja ja kehittämistyötä Pohjois-Suomessa koordinoivaksi hankkeeksi. Hankkeen alkuvaiheessa on selkeästi käynyt esiin hankkeen ajankohtaisuus, sillä tarpeita ja haasteita erityisvarhaiskasvatuksen kehittämiseen on alueella runsaasti. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen varhaiskasvatusta koskevassa selvityksessä (Alasalmi-Husso 2003) lapsia koskevista muutoksista yleisimmin havaittu oli erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntyminen. Vaikka päivähoidossa olevien lasten määrä on Pohjois-Suomessa vähentynyt, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Selvityksen mukaan lasten puheen häiriöt, kehitysviivästymät ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet ja lastensuojelullinen tarve on kasvanut. Näiden lasten lisäksi päivähoidossa on ns. huolen harmaalle alueelle sijoittuvia lapsia. Selvityksessä todetaan myös, että pätevien erityisasiantuntijoiden ja konsultaation puuttuminen on haastanut kunnat miettimään toimintamalleja, joissa verkostoitumalla ja moniammatillista yhteistyötä lisäämällä rakennettaisiin toimivia käytänteitä erityislasten ja heidän perheittensä tueksi. Moniammatillisen yhteistyön alueella koetaan kuitenkin olevan paljon parantamisen varaa. Yhteistyön kehittämisen haasteet koskevat mm. yhteistyöprosessien sujumista, ongelmien varhaista tunnistamista, diagnosointia ja kuntoutusta sekä moniammatillista kollegiaalista vertaistukea. Pohjois-Suomen alueella lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa päivähoidon erityispalvelujen saatavuuden ja riittävyyden suhteen asuinkunnasta riippuen. Koska päteviä erityisasiantuntijoita on vaikeaa rekrytoida pieniin kuntiin, on seudullinen yhteistyö nähty mahdollisuutena parantaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja perheiden tilannetta kunnissa. Perinteitä ylikunnalliselle yhteistyölle on kuitenkin Pohjois-Suomen alueella vaihtelevasti. Joissakin seutukunnissa 1 SYKE seudullisen yhteistyön kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksessa. 2 Projektinro , Sopimus 10/TER/2002 3

4 yhteistyöllä on jo suhteellisen vakiintuneita muotoja 3. Toisissa seutukunnissa taas ylikunnallinen ja seutukunnallinen yhteistyö erityisvarhaiskasvatuksen alueella on vasta käynnistymässä SYKE hankkeen puitteissa. SYKE -hankkeen rooli kehittämistoiminnan alkuunpanijana ja vahvistajana on osoittautunut tärkeäksi erityisesti niissä seutukunnissa, joissa yhteistyötä kuntien välillä on ollut aikaisemmin vähän. Hankkeen ajankohtaisuutta tukevat myös kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman väliraportissa (STM 2003: 3) esille tuodut tarpeet erityispäivähoidon ja varhaisen puuttumisen vahvistamisesta. Väliraportissa otetaan kantaa seudullisen yhteistyön kehittämiseen erityispalvelujen tuottamisessa sekä sosiaalialan osaamiskeskusten keskeiseen koordinaatiorooliin tässä työssä. Myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM 2002: 9) painotetaan varhaiskasvatuksen toteutumista yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat. 2. Hankkeen tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma SYKE hankkeen päätavoitteeksi asetettiin erityispalvelujen ja erityisosaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksessa Pohjois-Suomen alueella. Tähän liittyen tavoitteet yksilöitiin viiteen osatavoitteeseen: 1) vahvistaa seudullista yhteistyötä erityispalvelujen tuottamisessa ja välittämisessä, 2) rakentaa Pohjois- Suomen alueen kattava konsulttiverkosto, 3) kehittää konsultaatiomalleja, 4) soveltaa uuden teknologian mahdollisuuksia konsultaation tuottamisessa ja välittämisessä sekä 5) kehittää päivähoitohenkilöstön ammatillista osaamista. Hanke suunniteltiin toteutetaan vuosina kolmen osion kautta: 1. Verkostojen luominen / vahvistaminen 2. Seudullisten kehittämishankkeiden suunnittelu, valmistelu ja käynnistäminen 3. Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen. 3. Hankkeen toteutuminen mennessä 3.1. Verkostojen luominen ja vahvistaminen Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa painopiste on ollut verkostoitumisessa. Yhteistyötä on kehitetty monella tasolla ja eri toimijatahojen kanssa: 1. Seutukunnalliset verkostot seutukunnalliset työkokoukset. 2. Oulun ja Lapin läänin VEP alueiden verkostot yhteistyö lääninhallitusten kanssa työkokousten ja koulutuspäivien järjestämisessä. 3 Esimerkiksi Ylivieskan seudulla toimii 9 kunnan yhteinen kiertävä erityislastentarhanopettaja, ja Raahen seudulla toimii seutukunnallinen, moniammatillinen HYVO-ryhmä. 4

5 3. Valtakunnallinen verkosto - yhteistyö Stakesin EriNet-hankkeen kanssa, erityispäivähoidon koordinaattorit VEP-alueilta. 4. Yhteydet koulutusorganisaatioihin. 5. Yhteydet sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Hanke käynnistyi kutsumalla koolle erityisvarhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä toimijoita seutukunnallisiin työkokouksiin. Syksyn 2001 ja kesän 2002 välisenä aikana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjesti yhteistyössä Oulun ja Lapin lääninhallitusten kanssa seutukunnallisten työkokousten sarjan. Työkokouksissa kartoitettiin seutukunnittain erityispäivähoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä olemassa olevia yhteistyökäytänteitä. Syksyllä 2002 seutukunnallisten työkokousten järjestämistä jatkettiin molempien läänien alueella SYKE hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti (taulukko 1). Lapin läänin alueella erityispäivähoidon verkostojen koordinoinnista on vastannut seutukoordinaattori 4, ja Oulun läänin alueella SYKE hankkeeseen palkattu projektikoordinaattori. Projektikoordinaattori on osallistunut myös Lapin läänin verkostopalavereihin mahdollisuuksien mukaan. Työkokoukset ovat tavoittaneet laajasti lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia. Verkostoituminen työkokousten kaltaisella foorumilla on koettu useimmissa seutukunnissa merkitykselliseksi. Seuraavaan on koottuna työkokouksiin osallistuneiden näkemyksiä verkostojen merkityksellisyydestä: kollegiaalisen keskustelun mahdollisuus hyvien käytäntöjen vaihtaminen seutukunnan kuntien erityispäivähoidon järjestämisen muotojen tunnetuksi tekeminen seudullisen yhteistyön muotojen hahmottaminen ja kehittäminen mahdollisuus seutukunnallisesti vahvistaa erityisosaamista alueella informaation välittyminen (erityispedagoginen tieto, ajankohtaiset erityisvarhaiskasvatuksen asiat) Työkokouksissa rakentuneet erityisvarhaiskasvatuksen verkostot ovat kehittyneet ja niiden kokoonpanot ovat muotoutuneet projektin edetessä. Pääosin verkostot muodostuvat seutukuntien päivähoidon henkilöstöstä sekä erityislastentarhanopettajista. Työkokouksiin on osallistunut myös kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen henkilöstöä; terveydenhoitajia, lääkäreitä, puheterapeutteja, lasten psykologeja, opinto-ohjaajia, opettajia ja koulukuraattoreja. Oulun seudulla kokoontuu lisäksi sekä päivähoidon vastaavien että erityislastentarhanopettajien verkosto. Lapin läänin alueella on myös järjestetty erityislastentarhanopettajien ja muiden erityislasten kuntoutuksesta vastaavien tahojen yhteisiä työkokouksia. Osaamiskeskuksen rooli aloitteentekijänä ja verkostojen koordinoijana on ollut merkittävä. Vaikka osaamiskeskus on koordinoinut työkokouksia, kaikissa verkostoissa on lähtökohtana ollut seutukuntien 4 Seutukoordinaattori työskentelee ESR rahoituksella Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikössä Seutupilottihankkeessa. 5

6 oma tarve kokoontua keskustelemaan ja kehittämään alueensa erityisvarhaiskasvatusta. Työkokousten toiminta on muotoutunut alueiden omista tarpeista lähtien erilaisiksi eri seutukunnissa. Taulukko 1. Seutukunnallisten työkokousten toteutuminen mennessä. Seutukunta Ajankohdat Osallistujien määrä SIIKALATVA (Oulun lääni) / kokous OULU (Oulun lääni) RAAHE (Oulun lääni) OULUNKAARI JA KOILLISMAA (Oulun lääni) NIVALA- HAAPAJÄRVI (Oulun lääni) (eltot) (eltot) (eltot) päivähoidon vastaavat / kokous -eltot / kokous 9-15 / kokous / kokous / kokous YLIVIESKA (Oulun lääni) KEMI-TORNIO (Lapin lääni) TUNTURI-LAPPI ja TORNIOLAAKSO (Lapin lääni) ITÄ-LAPPI (Lapin lääni) ROVASEUTU (Lapin lääni) / kokous / kokous / kokous / kokous (eltot + muut kuntoutuksesta vastaavat tahot) (eltot + muut kuntoutuksesta vastaavat tahot) 18 / kokous / kokous (eltot) POHJOIS-LAPPI / kokous (Lapin lääni) Yhteensä 31 työkokousta osallistujaa 6

7 Työkokouksissa syksyn helmikuu 2003 esille tulleet erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet ilmenivät monilla alueilla (taulukko 2). Taulukko 2. Seutukunnallisissa työkokouksissa esiin nousseet erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisen haasteet. Osaaminen: päivähoitohenkilöstön perus- ja erityisosaamisen kehittäminen varhainen havaitseminen ja puuttuminen perhetyöhön liittyvät haasteet työntekijöiden voimavarojen riittävyys pätevän henkilöstön rekrytointi verkostoituvan ja moniammatillisen työmallin omaksuminen Erityispäivähoidon näkyvyys kunnassa: Kentän työntekijöiden ja perheiden äänen kuuluvuus ja vaikuttavuus kunnallisessa päätöksenteossa Perheiden kohtaaminen: perheen avun tarpeen tunnistaminen rohkeus toimia tieto- mihin otan yhteyttä, miten etenen vuorovaikutustaidot ammatillisuuden mahdollisuudet ja rajat Verkostoituminen muiden tahojen kanssa: yksin työskentely verkostojen tunnistaminen (minkälaisia verkostoja jo on, mitkä kunnat koetaan yhteistyökumppaneiksi) verkostojen toimivuuden tunnistaminen (minkälainen verkosto palvelee, miten verkoston pitäisi toimia) uusien verkostojen luominen seutukunnallisen osaamisen kartoittaminen 3.2. Seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja valmistelu SYKE -hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana edettiin verkostoitumisen ohella myös alueellisten ja seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun. Lapin läänin osalta suunnitelma kaikkia seutukuntia koskevaksi koulutus- ja kehittämishankkeeksi oli lähtenyt rakentumaan yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja POSKE:n Lapin toimintayksikön välillä. SYKE hankkeen ensimmäisen vaiheen puitteissa Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanketta tuettiin kahdella tavalla: a) Osallistuminen hankesuunnitelman viimeistelyyn. b) Lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjä koskeva kartoitus Lapin läänin alueella. Pohjois-Pohjanmaan alueella edettiin siten, että marraskuussa 2002 esitettiin alueen kunnille mahdollisuutta lähteä konkretisoimaan ja hankkeistamaan seutukunnallisten työkokousten puitteissa syntyneitä erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisideoita. Asiasta järjestettiin infotilaisuus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tiloissa. Asiasta kiinnostuneita kuntia pyydettiin tarjoamaan seudullisia 7

8 erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishankkeita ja hankeaihioita SYKE hankkeen osaksi. Osahankkeiden kriteereiksi määriteltiin seuraavat 3 tekijää: - hankeidea tähtää erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseen - hankkeessa mukana 2 tai useampia kuntia - jossakin osallistujakunnassa on irrotettavissa työntekijä valmistelemaan hanketta Tarjoukset pyydettiin toimittamaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen mennessä. Nopeasta aikataulusta huolimatta osaamiskeskukseen toimitettiin tarjous 4 osahankkeesta. Kiinnostusta seudullisten kehittämishankkeiden valmisteluun ja suunnitteluun oli muillakin alueilla kuin nyt tarjouksen jättäneillä. Kaikki tarjotut hankkeet täyttivät etukäteen asetetut kriteerit. Osaamiskeskus teki osallistujakuntien kanssa sopimukset siitä, että se ostaa asiantuntijapalveluna SYKE hankkeelle kunkin osahankkeen alueelta yhden työntekijän 2-3 kuukauden työpanoksen osahankkeen suunnittelua ja valmistelua varten. SYKE hankkeen puitteissa rakennettiin tukijärjestelmä alueellisten suunnittelijoiden työskentelylle (kuvio 1). Suunnittelijan työskentelyä tukemaan perustettiin tukiryhmä, jossa oli jäseniä kustakin mukana olevasta kunnasta sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Kunnan tukiryhmän edustaja toimi myös valmistelutyön eteenpäin viejänä ja yhdyshenkilönä kuntien sosiaalilautakuntiin sekä sosiaali- ja terveystoimen johtajiin käsin. Tukiryhmälle ja suunnittelijalle sovittiin säännöllisiä palaveriaikoja koko valmistelutyön ajaksi. Suunnittelijat kokoontuivat POSKE:ssa yhdessä kerran työskentelyn aikana jakamaan kokemuksiaan. Pääsääntöisesti suunnittelijat työskentelivät kuntien työtiloissa. POSKE -koordinointi -tuki -konsultaatio -suunnittelu -mallittaminen -raportointi TUKIRYHMÄ kuntien edustajat -taustatuki suunnittelijalle -yhteys sos. johtajiin ja sos. lautakuntiin suunnittelija 2-3 kk -tarvekartoitus -työpäiväkirja -hankesuunnitelma Kuvio 1. Osahankkeiden suunnitteluprosessin rakentuminen. 8

9 Helmikuun 2003 loppuun mennessä useimmista osahankkeista hankesuunnitelmat ovat valmiina, ja SYKE hankkeen jatkolle sekä suunnitelluille osahankkeille haetaan rahoitusta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitetuista määrärahoista (taulukko 3). Taulukko 3. SYKE hanke sekä siihen linkittyvät osahankkeet. HANKE Alueellinen laajuus Hankkeen tavoitteet SYKE - Lapin lääni ja Oulun lääni -verkostojen luominen -alueellisten ja seudullisten hankkeiden suunnittelu ja tuki -konsultaation kehittäminen -osahankkeiden yhteistyön koordinointi -mallittaminen ja raportointi Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanke Sateenkaaren alla Yhteistyötä Kiimingissä ja Haukiputaalla Limingan, Muhoksen ja Lumijoen erityisvarhaiskasvatuksen yhteistyöhanke SELTO -kokeilu Raahen seutukunnan varhaisen tuen prosessimallin kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksen näkökulmasta - Lapin läänin seutukunnat -ohjauksen ja konsultaation kehittäminen -osaamisen ylläpitäminen -verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen - Oulun seutukunta (Haukipudas ja Kiiminki) - Oulun seutukunta (Liminka, Lumijoki ja Muhos) - Oulunkaaren seutukunta (Ii, Yli- II ja Ylikiiminki) - Raahen seutukunta (Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki, Vihanti -alueellisen ja moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen ja kokeilu -ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen -alueellisen ja moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen ja kokeilu -erityisvarhaiskasvatuksessa työskentelevien konsultatiivisen tuen kehittäminen -yhteistyömallin kehittäminen ja kokeileminen -työntekijöiden konsultatiivisen tuen kehittäminen -seudullisen yhteistyön kehittäminen -varhaisen tuen prosessimallin kehittäminen 3.3. Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen SYKE -hankkeen kolmas osio tähtää konsultaatiojärjestelmän kehittämiseen erityisvarhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen on joiltakin osin käynnistynyt. Hankkeeseen liittyvät verkostopalaverit ovat muodostaneet foorumin vertaiskonsultaatiolle, jossa alueen erityisvarhaiskasvatuksen toimijat vaihtavat kokemuksia, tietotaitoa ja toimivia käytänteitä. Myös uuden teknologian hyväksikäyttöä konsultaation tuottamisessa ja välittämisessä on lähdetty suunnittelemaan yhteistyössä Stakesin EriNet hankkeen kanssa. Kaikista Pohjois-Suomen alueen erityisvarhaiskasvatuksen verkostoista on kerätty sähköpostilistat, joiden kautta yhteydenpito verkoston sisällä ja verkostojen välillä mahdollistuu. Verkostojen yhteystietoja kootaan parhaillaan Varttuan EriNetiin. Myös SYKE hankkeen puitteissa syntyneet kokeilu- ja kehittämishankkeet tullaan kuvaamaan ja raportoimaan www-sivuilla. Erityisvarhaiskasvatukseen liittyvän 9

10 asiantuntija/konsultaatiopankin sovellusmahdollisuuksia on niinikään kartoitettu, ja suunnittelu- ja kehittämistyötä tullaan jatkamaan SYKE hankkeen myöhemmissä vaiheissa Muu kehittämistoiminta Varhaiskasvatuspäivä Limingassa , teemana erityisvarhaiskasvatus Yhteistyössä Stakesin ja Oulun lääninhallituksen kanssa järjestettiin varhaiskasvatuspäivä, jonka teemana oli erityisvarhaiskasvatus. Päivään osallistui n.140 sosiaali- ja terveystoimen työntekijää Oulun läänin alueelta 5. Varhaiskasvatuspäivän kuluessa keskusteltiin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämisen valtakunnallisista ja pohjoissuomalaisista näköaloista. Päivän ohjelmaan kuului myös Pohjois-Suomessa jo kokeiltujen seudullisten yhteistyömallien esittelyä 6. Varhaiskasvatuspäivästä informoitiin Varttuan sivuilla ja päivän luentomateriaali on saatavissa Varttuan kautta 7. Päivän yhteydessä SYKE - hanketta esiteltiin alueen tiedotusvälineissä, paikallislehdistössä ja radiossa. Erityispäivähoidon dialogisen suunnittelumallin kokeilu Siikalatvan seutukunnan alueella Siikalatvan seutukunnan alueella on käynnistynyt erityispäivähoidon dialogisen suunnittelumallin kokeilu yhteistyössä EriNet-hankkeen kanssa. Mallin käyttöönohjaus tapahtuu EriNetin kautta, toiminnan käytännön organisoinnista vastaa POSKE yhteistyössä seutukunnan toimijoiden kanssa. Erityispäivähoidon suunnitteluprosessin 1. vaihe toteutetaan Siikalatvan kunnissa tammi-maaliskuun 2003 aikana. Kokemuksia puretaan maaliskuun 2003 työkokouksessa, jossa annetaan ohjeistus 2. vaiheen toteuttamiselle. Prosessin kokemukset raportoidaan Varttuassa. Yhteistyö Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa Kainuun alueen osalta SYKE hankkeen hankesuunnitelmassa mainitaan, että Oulun läänin alueelle kuuluvien Kajaanin ja Kehys- Kainuun seutukuntien osalta yhteistyötä tehdään Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Kajaanin yksikön kanssa. Asiasta on käyty syksy 2002 aikana kaksi neuvottelua: ja Neuvotteluissa on päädytty siihen, että Kainuun alue on mukana SYKE hankkeen etenemisessä seuraavasti: 5 Mukana oli myös osallistujia Kainuun alueelta. 6 Ohjelmaan sisältyivät puheenvuorot Tunturi-Lapin Oppiva-projektin tuloksista sekä Ylivieskan seutukunnallisen kiertävän erityislastentarhanopettajan toiminnasta

11 Kainuun alueen toimijat voivat osallistua SYKE hankkeen työkokouksiin ja varhaiskasvatuspäiviin. Kokeilu- ja kehittämishankkeiden verkostoiminen: SYKE hankkeen kautta välitetään tietoa Pohjois- Suomen alueella toteutettavista kokeilu ja kehittämishankkeista. Yhteistyötä tehdään myös siinä vaiheessa, kun kokeilu- ja kehittämisosioita kootaan julkaisuksi. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa SYKE -hankkeessa on luotu yhteyksiä alueen oppilaitoksiin ja järjestöihin. Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskuksesta on ollut maisteriopiskelijoita suorittamassa työharjoittelua SYKE -hankkeessa. Opiskelijoiden tehtäviin on kuulunut erityisvarhaiskasvatusta koskevan aineiston keräämistä ja käsittelyä sekä työkokousten ja varhaiskasvatuspäivän valmistelua. Myös yhteistyö järjestöjen kanssa on käynnistynyt. Yhdessä järjestöjen kanssa on valmisteltu koulutuspaketti, jonka toteuttajina toimivat järjestöt (KVTL, CP-liitto, lihastautiliitto, Epilepsialiitto, ADHD ja autismiliitto, MBD-liitto). Koulutus rakentuu kahdesta koulutuspäivästä, joista ensimmäinen on luentopäivä ja toinen pajatyöskentelypäivä. Koulutuspakettia hyödynnetään SYKE hankkeen osahankkeiden koulutuksellisissa osioissa. 4. Hankkeen toteuttamissuunnitelma SYKE hankkeen ensimmäinen jakso on luonut pohjaa erityisvarhaiskasvatuksen seudulliselle yhteistyölle Pohjois-Suomessa. Hankkeen yhteyteen on jo käynnistymässä useita osahankkeita Pohjois-Suomen alueella, ja myös muita alueellisia kehittämisideoita on syntynyt hankkeessa luotujen erityisvarhaiskasvatuksen verkostojen keskustelufoorumeilla. Jatkossa SYKE -hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana käynnistynyttä toimintaa lähdetään syventämään ja vahvistamaan. Lisäksi tuetaan uusien alueellisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja valmistelua niillä alueilla, jotka eivät ensimmäisen rahoituskauden aikana ehtineet valmistelu- ja suunnittelutyöhön mukaan. Erityisesti keskitytään konsultaatiomallien kehittämiseen. SYKE hankkeen projektikoordinaattori työskentelee Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa, Oulun toimintayksikössä. Hänen vastuualueenaan on koordinoida tässä hakemuksessa esitettyä SYKE-hankkeen kokonaisuutta Pohjois-Pohjanmaalla sekä toimia yhteyshenkilönä Lapin erityispäivähoidon verkoston ja Oulun läänin erityisvarhaiskasvatuksen verkostojen välillä. Lisäksi hänen tehtävänään on yhteistyön koordinointi ja raportointi Pohjois-Suomen erityisvarhaiskasvatuksen verkostojen ja valtakunnallisen EriNet hankkeen välillä. 8 8 SYKE- hankkeen projektikoordinaattori on EriNet ohjausryhmän jäsen. Erinet projektipäällikkö puolestaan SYKE- hankkeen ohjausryhmässä. 11

12 4.1. Verkostojen koordinointi SYKE- hankkeen roolia verkostojen koollekutsujana ja verkostojen välisen informaation välittäjänä vahvistetaan edelleen. Jatkossa tuetaan erityisesti niiden alueiden toimintaa, joissa erityisvarhaiskasvatuksen työntekijöitä ei ole, mutta tarvetta erityisvarhaiskasvatuksen seutukunnalliselle ja seutukuntien väliselle yhteistyölle on olemassa. Tavoitteena on, että seutukunnalliset erityisvarhaiskasvatuksen verkostot vakiintuvat, niiden toimintamuodot kehittyvät alueen tarpeiden mukaisiksi ja ne jatkavat toimintaansa hankkeen loputtua. Käytännössä verkostojen koordinointia jatketaan kahdella tasolla: a) Yhteistyön koordinointi: työkokousten järjestäminen ja niihin osallistuminen. i. Seutukunnallisten työkokousten järjestäminen Pohjois-Pohjanmaalla 9 (2 työkokousta / vuosi / seutukunta). ii. Läänikohtaisten tilaisuuksien järjestäminen (1 tilaisuus / lääni / vuosi). iii. Pohjois-Suomen koskevien tilaisuuksien järjestäminen (1 tilaisuus / vuosi). iv. Valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistuminen. b) Sisällöllinen koordinointi: tiedon välittäminen. i. Osahankkeissa syntyneiden yhteistyömallien ja kokemusten välittäminen Pohjois- Suomen alueella. ii. Osahankkeissa syntyneiden yhteistyömallinen ja kokemusten välittäminen valtakunnallisesti. Hankkeessa on jo sovittu jatkotapaamisia kevään 2003 ajalle seutukuntiin. Keväälle 2003 on myös suunniteltu teemapäivä, jossa esitellään yhteistyössä Stakesin EriNet -hankkeen kanssa erityispäivähoidon suunnittelumallia ja Siikalatvan kokeilupilotin kokemuksia. Lisäksi päivässä esitellään SYKE- hankkeen ensimmäisen jakson aikana syntyneitä erityisvarhaiskasvatuksen alueellisia kokeilu- ja kehittämishankkeita Seudullisten hankkeiden tukeminen SYKE- hankkeen ensimmäinen vaihe mahdollisti alueellisten ja seudullisten kokeilu- ja kehittämishankkeiden suunnittelun ja valmistelun tukemisen. Ensimmäisen vaiheen aikana syntyi neljä erityisvarhaiskasvatuksen kehittämiseen tähtäävää osahankesuunnitelmaa Oulun lääniin ja yksi Lapin lääniin. SYKE hankkeen sekä alueellisten ja seudullisten osahankkeiden toteuttamiseen haetaan rahoitusta syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin tarkoitetuista määrärahoista (taulukko 4). 9 Lapin läänin alueella seutukunnalliset työkokoukset organisoituvat osaksi Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanketta. SYKE hankkeen projektikoordinaattori osallistuu Lapin lääniä koskevien tilaisuuksien järjestämiseen. 12

13 Taulukko 4. SYKE hankkeen sekä seudullisten ja alueellisten osahankkeiden rahoitushakemusten rakentuminen. HANKE Alueellinen laajuus Rahoitus *SYKE Seudullisen yhteistyön kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksessa Lapin ja Oulun läänit *Raahen seutukunnan varhaisen tuen prosessimallin kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksen näkökulmasta *Limingan, Muhoksen ja Lumijoen erityisvarhaiskasvatuksen yhteistyöhanke Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki, Vihanti Liminka, Lumijoki, Muhos -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) *SELTO -kokeilu Ii, Yli-Ii, Ylikiiminki -haetaan rahoitusta Oulun lääninhallitukselta (hakijana Raahen aluekeskus) Sateenkaaren alla Yhteistyötä Kiimingissä ja Haukiputaalla Lapin läänin erityisvarhaiskasvatuksen kehittämishanke Haukipudas, Kiiminki Lapin lääni -hakee rahoitusta Oulun lääninhallitukselta itsenäisenä hankkeena keväällä haetaan rahoitusta Lapin lääninhallitukselta, hakijana Tornion kaupunki keväällä 2003 * Käsillä oleva rahoitushakemus koskee näitä hankkeita. SYKE -hankkeen rooli ensimmäisen vaiheen aikana käynnistyneiden osahankkeiden osalta tulee jatkumaan siten, että projektikoordinaattori osallistuu osahankkeiden ohjausryhmien työskentelyyn. Yhteistyötä tehdään myös osahankkeiden arvioinnissa ja raportoinnissa. SYKE hankkeen keskeinen tehtävä on myös osahankkeissa syntyneiden mallien levittämisessä muille alueille. Kiinnostusta ja tarvetta seudullisten kehittämishankkeiden valmisteluun on ollut myös muilla kuin em. viiden osahankkeen osallistujakunnissa. SYKE hankkeen tulevissa vaiheissa pyritään tukemaan uusien seudullisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja valmistelua niillä alueilla, jotka eivät hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana ehtineet valmistelu- ja suunnittelutyöhön mukaan. Esimerkiksi Oulun läänin alueella Koillismaan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat ovat mukana SYKE -hankkeen verkostoissa, mutta erityisvarhaiskasvatuksen kehittämistarpeita ja suunnitelmia ei ole vielä hankkeistettu Erityisvarhaiskasvatusta koskevan konsultaation kehittäminen SYKE -hankkeen kolmas osio tähtää konsultaatiojärjestelmän kehittämiseen erityisvarhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Tähän hankkeen osioon sisältyy kaksi toisiinsa liittyvää tasoa. Yhtäältä tavoitteena on rakentaa Pohjois-Suomen alueelle erityisvarhaiskasvatuksen konsulttiverkosto. Hankkeessa kokeillaan sitä, 13

14 voisiko verkosto yhteisvastuullisesti tuottaa konsultaatiota alueelle kiireellisissä tapauksissa. Käytännössä tämä merkitsisi jonkinlaisen päivystysjärjestelmän käyttöönottoa. Toisaalta hankkeessa kehitellään myös tapoja hyödyntää teknologisia apuvälineitä konsultaation tuottamisessa ja välittämisessä. Hanke pyrkii kehittämään yhteistyössä Stakesin kanssa Varttua ympäristöä nimenomaan erityisvarhaiskasvatuksen näkökulmasta. Syke hankkeen verkostojen toimijoiden yhteystietoja kootaan parhaillaan Varttuan EriNetiin. Myös alueelliset ja seudulliset osahankkeet tullaan kuvaamaan Varttua-sivuilla. Hankkeessa kokeillaan myös erilaisten videoneuvottelu-, ja sähköposti- ja puhelinkonsultaatiomallien toimivuutta. Esimerkiksi MLL:n palvelevan puhelimen tapaan rakennettu puhelinverkko mahdollistaisi päivystystyyppisen järjestelmän rakentamisen. Erityisvarhaiskasvatukseen liittyvän asiantuntija/konsultaatiopankin sovellusmahdollisuuksia on niinikään kartoitettu. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on aloittanut v Lapin läänissä sosiaalityön toimintamalleja koskevan sosiaalialan asiantuntijatietokannan kehittelyn. Vuoden 2003 aikana tietokantaa on tarkoitus laajentaa koskemaan myös Pohjois-Pohjanmaan aluetta erityisesti lastensuojelua ja erityisvarhaiskasvatusta koskevissa kysymyksissä Ohjausryhmän työskentely Joulukuussa 2002 SYKE hankkeelle rakennettiin ohjausryhmä, joka koostuu erityispäivähoidon seutukunnallisista vastuuhenkilöistä, hankkeen yhteistyötahojen edustajista sekä STM:n nimeämästä hankkeen valvojasta (liite 3). Hankkeen valvojaksi STM nimesi ylitarkastaja Kirsi Alilan. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Osa ohjausryhmän kokouksista pyritään pitämään Lapin läänin puolella. Seuraavaksi ohjausryhmän kokousajankohdaksi sovittiin Hankkeen arviointi ja raportointi Vuoden 2005 aikana toteutetaan SYKE hanketta ja seudullisia osahankkeita koskeva arviointi (kuvio 2). SYKE hankkeen toteutumista arvioidaan suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Keskeisiksi arvioinnin kohteiksi nousevat seuraavat kysymykset: 1) Miten hanke on luonut / vahvistanut erityisvarhaiskasvatuksen verkostoja a) seutukunnallisesti, b) Oulun ja Lapin läänin alueella ja c) valtakunnallisesti? 2) Minkälaisia konsultaatiomahdollisuuksia lasten parissa toimiville on syntynyt hankkeen myötävaikutuksella? Miten kuntien erityisvarhaiskasvatuksen toimijat kokevat hyötyvänsä konsultaatiosta? 14

15 3) Miten hanke on vahvistanut lasten ja perheiden parissa työskentelevien ammatillista osaamista? Mitä hyötyä kuntien toimijat kokevat saaneensa hankkeen puitteissa järjestetyistä yhteistyö- ja koulutustilaisuuksista? 4) Mikä on ollut SYKE hankkeen merkitys seudullisten hankkeiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa sekä hankkeiden verkostoimisessa? Osahankkeiden osalta arvioinnin piiriin valikoidaan 4 hanketta siten, että hankkeissa kokeillut seudulliset yhteistyömallit ovat luonteeltaan mahdollisimman erilaisia. Osahankkeiden valikointi tapahtuu syksyllä SYKE hankkeen ja 4 osahankkeen arviointi edellyttää 1 työntekijän työpanosta 1 vuoden ajaksi. SYKE hankkeesta sekä siihen kytkeytyvistä osahankkeista kootaan hankkeiden loppuvaiheessa vuonna 2005 raportti, joka julkaistaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarjassa. ARVIOINTI SYKE osahanke 1 osahanke 2 osahanke 3 osahanke 4 - verkostoituminen - yhteistyömallien toimivuus - konsultaatio - osaamisen kehittyminen Kuvio 2. SYKE hankkeen ja osahankkeiden arviointi. 15

16 Lähteitä: Alasalmi-Husso, A Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen selvitys varhaiskasvatuksen tilanteesta sekä koulutus- ja kehittämistarpeesta Lapin läänissä sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Julkaisematon. Puroila, A-M SYKE seudullisen yhteistyön kehittäminen erityisvarhaiskasvatuksessa. Hankesuunnitelma. STM 2002:9. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. STM 2003:9. Kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti. Selvityshenkilöiden väliraportti. 16

VARVEKA 2005-2007. Varhaisvuosien erityiskasvatuksenhanke KOKO LÄÄNIN HANKE

VARVEKA 2005-2007. Varhaisvuosien erityiskasvatuksenhanke KOKO LÄÄNIN HANKE VARVEKA 2005-2007 Varhaisvuosien erityiskasvatuksenhanke KOKO LÄÄNIN HANKE 11.8.2006 alkaen Tuija Palosaari, projektipäällikkö Palvelujärjestelmän kehittäminen Mallinnus toteutettu / aloitettu Työryhmässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala

Lisätiedot

POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään

POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään 1.1.2013 31.12.2014 (24 kk) Toteuttaja: Rahoitus: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Itä-Suomen ohjelmaosio, ESR TL 4, Kainuun ELY-keskus

Lisätiedot

Koordinaattorin puheenvuoro

Koordinaattorin puheenvuoro Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta

Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta Monitoimijaisella yhteiskehittelyllä kohti asiakaslähtöistä toimintatapaa kokemuksia Sabir-hankkeesta Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29-30.9.2011 Sosiaalityöntekijä Helena Boxström Projektipäällikkö

Lisätiedot

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sociopolis -hanke 26.5.2016, Rovaniemi, Pohtimolampi Heli Arola, Lapin ammattikorkeakoulu Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Toteuttajat: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hankekoordinaattori Jari Lindh Ohjausryhmä 17.9.2008 Ajankohtaista Kehittämispilotit käynnistyneet Sodankylässä ja Ranualla. Rovaniemen kanssa pilotin

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2005 2 1. YLEISTÄ Socom on yksi Suomen kahdeksasta alueellisesta ja yhdestä ruotsinkielisestä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Niiden

Lisätiedot

Koulutusasiainvaliokunta

Koulutusasiainvaliokunta Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN Kehittämistyön suunnittelu- ja työkokous /Etelä-Suomi 14.3.2013 Etelä-Suomen nuorten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja syrjään jäämisen ehkäisemiseksi

Lisätiedot

Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen

Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen Hannakaarina Sarvela (toim.) Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen SYKE-hankkeen loppuraportti 25 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen

Lisätiedot

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Opiskelijavastaavan tehtävät Koordinoi ja vastaa laadukkaasta näyttöön perustuvasta opiskelijan harjoittelujakson suunnittelusta,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

LASTENSUOJELUN PRAKSIS LASTENSUOJELUN PRAKSIS vastaa lastensuojelun haasteisiin Kehrä Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Kehittävä sosiaalityöntekijä 30.9.2011 Tiina Muukkonen Lastensuojelun haasteet niistä on runsaudenpula

Lisätiedot

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää. Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 liikelaitoskuntayhtymä

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 liikelaitoskuntayhtymä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2014 1 Työsuojelutoimikunta 13.01.2014 Aika 13.01.2014 klo10:30-12:00 Paikka NordLabin yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5B, Kiviharjuntie 11,

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 17.9.2014 Helsinki, Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 17.9.2014 Helsinki, Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 17.9.2014 Helsinki, Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen ammattilainen

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA

INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA INVESTOINNIT EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN NÄKYVÄT LASTENSUOJELUSSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 30.10.2008 Paasitorni, Helsinki Maire Ahopelto Perusturvajohtaja, Utajärven ja Vaalan kunnat 18.5.2008 saakka,

Lisätiedot

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Jari Lindh Vaski - katsaus 29.4.08 Web-kysely Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntiin. Kysytty kuntien arvioita vammaisten ja kehitysvammaisten

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja palveluverkon optimointi, Kunta -Sote yhteistyö ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalveluiden määrittely ja palveluverkon optimointi, Kunta -Sote yhteistyö ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalveluiden määrittely ja palveluverkon optimointi, Kunta -Sote yhteistyö ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen hankesuunnittelija 29.2.2016 Sote toimipisteiden kartoitus ja palvelumalli Hankkeen

Lisätiedot

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 1.4.2016 80 000 000,00 Yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus,

Lisätiedot

VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT

VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT VOO LOPPUSEMINAARI TAMPEREEN KYLPYLÄ Ylihoitaja Tuija Sulonen Päijät-Hämeen alueella toimijoina ovat erikoissairaanhoidon osalta olleet Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa Toteutusaika 1.9.2009 30.8.2011 http://cds.diak.fi 14 ammattikorkeakoulun verkosto Päätoteuttaja Diakonia AMK Henkilötyön volyymi yhteensä n. 24

Lisätiedot

TURVIS verkosto. VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015

TURVIS verkosto. VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015 TURVIS verkosto VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015 Tavattiin Opetusalan turvallisuusfoorumissa 2015 ja siitä se ajatus sitten lähti. Perustamiskokous

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuurojen työllisyyden ja yrittäjyyden edunvalvonta ja tukeminen

Kuurojen työllisyyden ja yrittäjyyden edunvalvonta ja tukeminen Kuurojen työllisyyden ja yrittäjyyden edunvalvonta ja tukeminen Ulla Sivunen, projektikoordinaattori, Invalidiliitto / Kuurojen liitto Teuvo Kaartti, työvalmentaja, Kuurojen palvelusäätiö sr TYÖLLISYYSKOORDINAATTOORIN

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Miten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL

Miten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Miten toteutan arjen kuntoutusta? KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Näkökulmina Miten varhaiskasvatus toteuttaa arjen kuntoutusta palvelujärjestelmänä? Miten eri tahot yhdessä toteuttavat kuntoutusta?

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011 1 SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011 Sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa ja liiketoimintaprosesseissa.

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

A B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka

A B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka A100 A1 2/5 1. L A AT U K Ä S I K I R J A 1. 1 L a a t u k ä s i k i r j a n t a r k o i t u s Laatukäsikirjan pohjana on halu kehittää ja tehostaa toimintoja määrittelemällä suunnitteluvaiheen toimintatavat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen

Lisätiedot

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu Hallitusohjelma 2015 OPS 2016 Paikallinen opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.-16.9.2009

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.-16.9.2009 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma lastensuojelun näkökulmasta Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.- Suunnitelman sisältö 1. Johdanto 2. Lasten ja nuorten hyvinvointityön periaatteet 3. Lasten

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä

Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä KansainväliSYYSpäivät 6.11.2013 Rea Tuominen, Jyväskylän ammattiopisto S12012 Kehittämisen strategia Megatrendit (globalisaatio, tietotekniikka, verkostot

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2016 ja kevät 2017 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa

Lisätiedot

ohjausosaamisen koulutusta ja valmennusta aikuisten ohjaajille sekä tukea alueen ohjauspalvelujen kehittämiseen

ohjausosaamisen koulutusta ja valmennusta aikuisten ohjaajille sekä tukea alueen ohjauspalvelujen kehittämiseen ohjausosaamisen koulutusta ja valmennusta aikuisten ohjaajille sekä tukea alueen ohjauspalvelujen kehittämiseen VERKOSTOYHTEISTYÖ AIKUISTEN OHJAUKSESSA Keski-Suomen Opin oven aloitusseminaari 19.5.2009

Lisätiedot

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut. 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut. 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Keski-Suomessa 2016 Moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustelut 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007) 14 :n mukaan "Kunnan tai useamman

Lisätiedot

Asteen verran paremmin

Asteen verran paremmin yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA?

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA? SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA? KESKI-SUOMEN JÄRJESTÖAREENA 13.9.2013 Marja Heikkilä, Koske Sisältö 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Opettajankoulutuslaitos, Rauma VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Miksi VERME? Kukaan ei ole valmis koulutuksesta valmistuttuaan. Eikä koskaan. Oppiminen jatkuu

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto

Lisätiedot

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä OPPIMISEN TUEN FOORUMI Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, LAPE Marjo

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, 18.3.05 Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto

Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, 18.3.05 Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, 18.3.05 Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto HILMA - naistutkimuksen yliopistoverkosto 8:n yliopiston yhteistyö, HY koordinoi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)

Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita) Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita) Integraatio - työryhmä 27.1.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Tavoitteet:

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA

ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA XX Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.-10.10.2013 Arja Koski & Ilse Vogt Diakonia-ammattikorkeakoulu Yhteisöllistä asumissosiaalista

Lisätiedot

Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille

Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille 2 Hyvä yhteistyökumppani! PÄRE- projekti on laatinut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, lukion ja Ylä-Kainuun lastensuojelun

Lisätiedot

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015 Ilmari Hyvönen Digitalisaatio ja korkeakoulut Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat opetuksen ja tutkimuksen avulla sen tiedon ja osaamisen,

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

PAAVO kaupunkikohtainen lomake.

PAAVO kaupunkikohtainen lomake. PAAVO kaupunkikohtainen lomake. Tämä on PAAVO-ohjelman vuosiseurantalomake. Ohjeita: Tämä lomake on tarkoitettu kaupungin yhteyshenkilön täytettäväksi.tiedot täytetään 2013 osalta 15.11 tilanteen mukaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Suomessa 15 Työ- ja elinkeinotoimistoa (2013-) TE-toimistojen tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.8.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle

Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle Hanna Ahola, projektikoordinaattori 040 585 4630 hanna.ahola@turku.fi Lähtökohdat Terveyspalvelujen käyttö painottuu voimakkaasti osalle

Lisätiedot

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus

Lisätiedot

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA Tiesitkö, että Laurea-ammattikorkeakoulusta on mahdollista saada kansainvälisiä opiskelijoita yritystoimintasi kehittämiseen? Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden englanninkielisessä

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

Etelä-Suomen metsäverkkohanke Etelä-Suomen metsäverkkohanke Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Taloustutkimus Oy:n vuonna 2010 tekemään tutkimukseen vastasi noin 1500 metsänomistajaa. Heidän tyytyväisyytensä metsäalan

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen -hanke v. 2006-2008 12.9.2008 Projektipäällikkö Mirva Vesimäki mirva.vesamaki@koske.jyu.fi

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot