Helsingin yliopiston kielikeskus

Transkriptio

1 Helsingin yliopiston kielikeskus STRATEGIA

2 Helsingin yliopiston kielikeskus STRATEGIA University of Helsinki Language Centre STRATEGIC PLAN FOR THE YEARS Språkcentret vid Helsingfors Universitet STRATEGI FÖR PERIODEN

3 Sisällysluettelo HELSINGIN YLIOPISTON KIELIKESKUKSEN STRATEGIA KAUDEKSI Kielikeskuksen tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta Tehtävä Näkemys tulevaisuudesta Toiminnan arvot ja periaatteet... 5 Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus... 5 Monitieteisyys... 5 Erikoistuneisuus... 5 Kaksikielisyys... 5 Jatkuva kehitys... 5 Tasa-arvo ja suvaitsevuus... 5 Yhteistyö ja verkostoituminen... 5 Opetuksen ja arvioinnin yhteys Toiminnan kehittämisen peruslinjaukset Toimintaympäristön muutokset Tärkeimmät kehittämiskohteet Tutkimuslähtöinen opetus Tutkintojen kieliopinnot Kotikansainvälistyminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Henkilöstön hyvinvointi Laatu ja arviointi Päätehtävät ja niiden toteuttaminen Opetus ja opinnot Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus... 8 Liite 1 OPETUKSEN JA OPINTOJEN KEHITTÄMISSTRATEGIA KAUDEKSI Koulutustarjonta vastaa sisällöltään, määrältään ja laadultaan tiedekuntien muuttuvia tarpeita Toimenpiteet: Tutkimus tukee opetuksen kehittämistä Toimenpiteet: Opetussuunnitelmatyö Toimenpiteet: Opiskelijakeskeisyys Toimenpiteet: Monimuotoinen opiskelu Toimenpiteet: Oppimisen arviointi Toimenpiteet: Opiskelu- ja työympäristö Toimenpiteet: Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen Toimenpiteet: Opiskelijapalvelut Toimenpiteet: Opetustoiminnan johtaminen ja koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä Toimenpiteet:

4 Liite 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA KAUDEKSI Lähtökohdat Visio Nykytilan arviointi Pedagoginen ja tekninen tuki Henkilökunnan tvt-taidot Laitteet Opiskelijoiden tvt-taidot Tavoitteet ja painopistealueet vuoteen 2006 mennessä Henkilöstön koulutus Opiskelu- ja opetusympäristöt Laitteistot, ohjelmat, opetusympäristöt Oppimateriaalit Opiskelijoiden tuki Tukipalvelut Strategian toimeenpano Henkilöstön koulutus Opiskelu- ja opetusympäristöt Tukipalvelut Henkilöstöpolitiikka Strategian seuranta

5 HELSINGIN YLIOPISTON KIELIKESKUKSEN STRATEGIA KAUDEKSI Kielikeskuksen tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta 1.1 Tehtävä Helsingin yliopiston kielikeskus on suurin Suomen yliopistojen 17 kielikeskuksesta. Sen perustehtävänä on hoitaa yliopiston neljällä kampuksella toimivien yhdentoista tiedekunnan tutkintoasetusten mukainen kieltenopetus. Tavoitteena on taata opiskelijoille sellainen kielitaito, jota tarvitaan opinnoissa, oman alan seuraamisessa ja työelämässä. Opiskelijan tulee saavuttaa tutkintoasetuksessa määritetty taso toisessa kotimaisessa ja vähintään yhdessä vieraassa kielessä. Kielikeskuksen tehtävänä on myös kehittää opetusta ja oppimista tutkimuksen pohjalta. 1.2 Näkemys tulevaisuudesta Euroopan neuvoston korostama monikielisyys ( plurilingualism ) tarkoittaa, että ihmisellä on käytössään useita eri kieliä ja niissä eritasoista osaamista. Tämä on myös kielikeskuksen kielitaito-opetuksen tavoite. Kieli on ensisijaisesti väline, ja tärkeällä sijalla opetuksessa on kulttuurien välinen kommunikointi. Kun kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön lukuvuonna , kielikeskus on varautunut uudistuksen edellyttämiin muutoksiin: tutkintoihin vaadittavat minimikieliopinnot sovitetaan kolmivuotiseen kandidaattivaiheeseen. Tavoitteena on kuitenkin monikielisyysperiaatteen mukaisesti että maisterin tutkinnoissa säilytetään monipuoliset kieliopinnot, joissa yhdistyvät tiedekuntien toiveet ja työelämän vaatimukset. Kielikeskuksen opetus on interaktiivista ja opiskelijakeskeistä. Opiskelijoille tarjotaan monimuotoisia ja valinnaisia oppimisympäristöjä ja opetus- ja opiskelumetodeja, joita kehitetään kokeiluin ja tutkimuksin. Kielikeskus tukee elinikäistä oppimista tarjoamalla opiskelijoille kimmokkeen ja valmiudet ylläpitää ja kehittää kielitaitoaan myös opiskeluvuosien jälkeen. 1.3 Toiminnan arvot ja periaatteet Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Opettajat ja opiskelijat edustavat eri kieliä ja kulttuureita ja muodostavat täten kansainvälisen yhteistyöverkoston. Edistämällä kulttuurien välistä kommunikointia kielikeskus luo puitteet tietojen ja taitojen kansainväliselle liikkuvuudelle. Opiskelijoita valmennetaan vieraan kielen ja kulttuurin kohtaamiseen ja kansainvälisiin työtehtäviin. Monitieteisyys Tiedekunnittain eriytetyn opetuksen ohella kielikeskus tarjoaa kaikkien tiedekuntien opiskelijoille yhteisiä kursseja, jotka ovat eri tieteenaloja opiskelevien ja tutkivien kohtaamispaikkoja ja keskustelufoorumeita. 5

6 6 Erikoistuneisuus Opetus koostuu paljolti tiedekunta- tai oppiainekohtaisesti eriytetyistä kursseista, joilla otetaan huomioon mm. opiskelijan tieteenalan terminologia, kielen erityispiirteet ja kulttuurin tuntemus. Useilla opettajilla on jonkin erikoisalan osaamista ja valtaosalla pedagoginen koulutus. Kaksikielisyys Kielikeskus tukee omalta osaltaan kaksikielisyyden edistämistä yliopistossa. Jatkuva kehitys Henkilöstön koulutustaso on ajanmukainen ja perustuu elinikäiseen oppimiseen. Oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä kehitetään ja ajantasaistetaan, niin että innovatiivisuus säilyy ja tarjonta vastaa kysyntää. Tasa-arvo ja suvaitsevuus Kielikeskus noudattaa toiminnassaan sukupuolten, etnisten ryhmien, uskontojen sekä henkilöstö- ja opiskelijaryhmien välistä tasa-arvoa. Yhteistyö ja verkostoituminen Kielikeskus kartoittaa säännöllisissä tapaamisissa tiedekuntien kielenopetustarpeet ja -toiveet sekä suunnittelee toimintaansa kampuksittain neuvotellen toiminnasta vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös ainelaitosten sekä muiden kielikeskusten ja yliopistojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Opetuksen ja arvioinnin yhteys Kielikeskuksen laadukas opetus perustuu laajaan kokemukseen sekä opetuksen ja oppimisen tutkimiseen. Opetuksen ja opiskelun suunnittelussa otetaan huomioon arvioinnin tulokset. 2. Toiminnan kehittämisen peruslinjaukset 2.1 Toimintaympäristön muutokset Sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat yliopiston toimintaan, tuntuvat myös kielikeskuksen toiminnassa. Tiivistyvä integroituminen Eurooppaan ja Bolognan prosessi yhdenmukaistaa akateemiset tutkinnot. Tuleva kaksiportainen tutkintorakenne vaikuttaa kielikeskuksen kielitaito-opetuksen ajoitukseen ja tarjontaan. Yhdenmukaistaminen koskee myös kielitaidon arviointia, jonka tulee jatkossa perustua Euroopan yhteiseen viitekehykseen (Common European Framework of Reference) ja jossa välineenä on mm. eurooppalainen kielisalkku (European Language Portfolio). Kielitaito-opintojen ja kielivalikoiman uhkaava kapeneminen, joka johtuu uuden tutkintorakenteen tiukkuudesta, on ristiriidassa Euroopan neuvoston monikielisyysperiaatteen kanssa. Kielikeskus pyrkii tiedekuntien kanssa neuvottelemalla löytämään ratkaisun, jolla voidaan taata monipuoliset kieliopinnot. Homogeeninen tutkintorakenne lisää kansainvälistä liikkuvuutta, mutta asettaa vaatimuksia sekä vaihtoon lähteville (kielitaito) että kotiyliopistolle (tulijoiden vastaanotto). Englanninkielisten tutkintojen ja joint degree ohjelmien toteutus vaatii tukitoimia niin opettajien kuin opiskelijoiden kielitaidon kohentamiseksi. Kielikeskuksen rooli on tässä olennainen. Kansainvälistymisen rinnalla käytetään termiä kotikansainvälistyminen, jolla kuvataan Suomen yliopistojen muuttunutta tilannetta: oma toimintaympäristö on kansainvälistymässä. Monikulttuuristuvassa kotiyliopistossa tukea kaipaavat sekä opiskelijat että opettajat. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen vaikuttaa niin kielikeskuksen kuin koko yliopiston toimintaan. Kielikeskuksen haasteena on vastata tietoyhteiskunnassa kasvaneen opiskelijasukupolven odotuksiin ja tarjota ajasta ja paikasta riippumatonta ohjausta/opetusta.

7 2.2 Tärkeimmät kehittämiskohteet 1. Tutkimuslähtöinen opetus Kielikeskuksen tehtävän mukaisesti laitoksen oma tutkimus tukee opetusta ja oppimista kaudella Opettajat seuraavat oman alansa tutkimusta kielen, kielialueen ja sen kulttuurin osalta sekä soveltavat tutkimuksen tuomaa tietoa aktiivisesti omaan opetukseensa. Kielikeskus hyödyntää tuoreinta oppimisen tutkimusta opetuksen ja opiskelun kehittämisessä. Niinpä opettajien työsuunnitelmiin pyritään sisällyttämään nykyistä enemmän aikaa kielikeskustyötä tukevaan tutkimukseen. 2. Tutkintojen kieliopinnot Koska kielikeskus tuottaa tutkintoihin kieliopintojen osuuden, se pyrkii entistä aktiivisemmin ja yhteistyössä tiedekuntien kanssa suunnittelemaan tutkintoihin sisällytettävät kieliopinnot; huomioon otetaan sekä opinnoissa että työelämässä tarvittava kielitaito. Koulutuksen suunnittelu pohjautuu kaudella ajantasaisiin, kielikeskuksen yhdessä tiedekuntien ja rekrytointipalvelujen kanssa tekemiin selvityksiin akateemisissa ammateissa tarvittavasta toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten taidosta. 3. Kotikansainvälistyminen Kielikeskuksen haasteena on laajentuvan englanninkielisen opetuksen kehittäminen ja opettajien kielikoulutus. Kielikeskus tukee englanninkielisten opetusohjelmien suunnittelua ja toteuttamista. Laitoksen Kielipalvelut-yksikkö edistää yliopiston henkilöstön kansainvälistymistä tarjoamalla räätälöityjä kielikursseja sekä kielentarkistus- ja käännöspalveluja. 4. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opiskelun tukena pedagogisesti mielekkäällä tavalla niin itsenäisesti kuin osana valtakunnallista Virtuaalikielikeskushanketta. Ks. kielikeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia kaudeksi (LIITE 2). 5. Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia edistetään mm. aktiivisella TYKY-toiminnalla. Tavoitteena on kehittää työympäristöä ja työyhteisöä sekä vähentää työn kuormittavuutta. 6. Laatu ja arviointi Kielikeskus vakiinnuttaa edellisellä tuloskaudella kehittämänsä laadunvarmistusjärjestelmän osaksi toimintaansa. 7

8 3. Päätehtävät ja niiden toteuttaminen Opetus ja opinnot Kielikeskus on laatinut Opetuksen ja opintojen kehittämisstrategian kaudeksi (LIITE 1) ja Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian kaudeksi (LIITE 2). Kumpikin dokumentti on tämän yleisstrategian liitteenä. 3.2 Tutkimus Kielikeskuksessa tehtävä tutkimus liittyy läheisesti opetukseen ja oppimiseen. Henkilökuntaa kannustetaan tutkimuksen tekoon, ja halukkaille pyritään järjestämään tutkimusmahdollisuuksia. Kielikeskus jatkaa vuonna 1999 aloittamaansa henkilökunnan ammatillista jatkokoulutusta, jonka tavoitteena on lisensiaatin/tohtorin tutkinto. Tutkimuksessa pyritään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen sekä suomalaisten että muiden eurooppalaisten kielikeskusten kanssa mm. kattojärjestön CercleS:n (Confédération Européenne des Centres de Langues dans l Enseignement Supérieur) puitteissa. Kielikeskus tukee aktiivisesti Helsingin yliopiston tieteellistä julkaisutoimintaa tarjoamalla yliopiston henkilöstölle käännös-ja kielentarkistuspalveluja Kielipalvelut-yksikkönsä kautta. 3.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kielikeskus edistää omalta osaltaan Helsingin yliopiston ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Laitoksen opettajien asiantuntijuutta hyödynnetään myös muun kuin yliopistollisen kielenopetuksen kehittämisessä. Opiskelijoiden kielikeskuksessa hankkimat kielitaitovalmiudet auttavat osaltaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kielipalvelut-yksikön tarjoama kielikoulutus ja muut kielipalvelut tukevat elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen toimintaa. Kielipalvelut tekee yhteistyötä useiden pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa järjestämällä niiden tutkintoihin vaadittavat kieliopinnot. Kielipalvelujen kaikille avoin kielikoulutus tarjoaa yliopiston ulkopuolisille mahdollisuuden korkeatasoiseen kielikoulutukseen ja elinikäiseen kielten oppimiseen, mikä lisää koulutuksellista tasa-arvoa. Erityisesti maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen koulutusta on pidettävä tärkeänä yhteiskunnallisena palvelutehtävänä.

9 Liite 1 OPETUKSEN JA OPINTOJEN KEHITTÄMISSTRATEGIA KAUDEKSI Koulutustarjonta vastaa sisällöltään, määrältään ja laadultaan tiedekuntien muuttuvia tarpeita. Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmassa vuosiksi määritellään akateemisen asiantuntijan osaamisalueiksi mm. kielitaito, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys. Euroopan neuvoston korostaman monikielisyysperiaatteen mukaisesti ihmisellä tulee olla hallussaan useita kieliä ( repertoire of languages ) ja kielivarieteetteja sekä näissä kielissä erityyppistä ja eritasoista osaamista. Helsingin yliopisto siirtyy kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen vuonna Kansainvälistymisen kannalta riittäville kieliopinnoille on varattava tilaa uudessa tutkintorakenteessa, jotta kielivalintojen monipuolisuus ja Suomessa vähän opetettavien kielten asema turvataan uusissakin tutkinnoissa. Kielikeskuksen tavoitteena on, että myös maisteritasoon sisällytetään kieliopintoja, koska kielitaitovaatimukset kasvavat opintojen edetessä ja osaamisen laajetessa. Myös vaihtoon osallistuvilla suomalaisopiskelijoilla on oltava niin monipuolinen kielitaito, että he pystyvät hyödyntämään annettua opetusta. Helsingin yliopistosta valmistuvien akateemisten asiantuntijoiden on syytä hallita yleisimpien kielten englannin ja ruotsin ohella muitakin kieliä. Kielikeskus tukee opiskelijoiden valmentautumista vieraan kielen ja kulttuurin kohtaamiseen ja kansainvälisiin työtehtäviin. Kieli ei ole itseisarvo vaan kommunikaatioväline, ja kielen ohessa opiskellaan kulttuurien välistä kommunikointia. Monikielinen ja -kulttuurinen opettajakunta edistää kansainvälisyyttä ja kulttuurikontakteja. 9

10 10 Toimenpiteet: Kielikeskus pyrkii entistä aktiivisempaan yhteistyöhön tiedekuntien kanssa kieliopintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kielitaitoopinnot integroidaan entistä laajemmin tiedekuntien omaan opetukseen ainakin englannin ja ruotsin kielessä. Kielikeskuksen opetustarjonta perustuu tarveanalyyseihin, joiden avulla määritellään, millaisissa kielenkäyttötilanteissa opiskelijat tarvitsevat vieraan kielen taitoa opinnoissa ja tulevissa työtehtävissä. Lukuvuonna kielikeskus kävi tiedekuntien kanssa keskustelut, joissa selvitettiin opintojen aikaista kielitaidon tarvetta. Myös kurssien alussa tehtävät opiskelijoiden oppimistavoitteiden kartoitukset antavat opettajille ajantasaista tietoa kielitaitotarpeista. Vuonna 2004 kielikeskus tekee yhteistyössä tiedekuntien ja rekrytointipalvelujen kanssa selvityksen akateemisissa ammateissa tarvittavasta kielitaidosta. Opetustarjonnan ajanmukaisuutta arvioidaan myös seuraamalla koulujen kieltenopetusta. Toimenpiteinä tässä ovat mm. ylioppilastutkintolautakuntaan kuuluvien kielikeskuksen opettajien haastattelut, lukiolaisten kielitaidosta saatavan tutkimustiedon seuraaminen sekä säännöllinen yhteydenpito opetushallitukseen. Kielikeskus tarjoaa edelleen tiedekunta- ja oppiainekohtaisia kursseja, mutta myös entistä enemmän erikoiskursseja edistyneille opiskelijoille. Yhteistyötä koulutustarjonnan monipuolistamiseksi tehdään Helsingin yliopiston kieltenlaitosten ja muiden kielikeskusten kanssa. Kansainvälistymisen tukemiseksi kielikeskuksessa järjestetään edelleen orientaatiokursseja vaihtoon lähteville opiskelijoille, osallistutaan kansainväliseen opettajavaihtoon ja pidetään yllä yhteyksiä kielikeskusten eurooppalaiseen kattojärjestöön CercleS:iin ja sen kautta muiden Euroopan yliopistojen kielikeskuksiin. Uuteen tutkintorakenteeseen siirryttäessä nykyisten kieliopintosuoritusten kuormittavuus selvitetään ennen ECTS (European Credit Transfer System)-mitoitukseen siirtymistä, ja vaatimukset sovitetaan vastaamaan opintopisteitä. Tämän jälkeen opintosuoritusten työmääriä seurataan säännöllisesti kurssiarviointien avulla.

11 2. Tutkimus tukee opetuksen kehittämistä Yliopistotasoisen kieltenopetuksen tulee pohjata uusimpaan tutkimustietoon. Kielikeskuksessa vahvistetaan tutkimuksen asemaa, ja opettajille osoitetaan nykyistä enemmän aikaa kielikeskuksen kannalta olennaiseen tutkimukseen. Tavoitteena on, että kaikki opettajat seuraavat oman alansa tutkimusta kielen, kielialueen ja sen kulttuurin osalta ja soveltavat sitä omaan opetukseensa. Tavoitteena on myös, että kielikeskus hyödyntää entistä enemmän uusinta oppimisen sekä lähialojensa tutkimusta opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämisen tukena. Toimenpiteet: Kielikeskus jatkaa lisensiaatin (tohtorin) tutkintoon tähtäävää henkilökunnan jatkokoulutusta. Lisensiaattiseminaareja järjestetään 7-8 kertaa lukuvuodessa, ja niiden ohella tarjotaan ohjausta tutkimuksen tekoon kursseina tai henkilökohtaisesti. Kielikeskus tarjoaa koko henkilökunnalle täydennyskoulutusta, jossa tutustutaan alan uusimpaan tutkimukseen. Erillisrahoituksen turvin pyritään käynnistämään kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä tutkimusprojekteja, joihin useat opettajat voivat osallistua. Vuotuisten kehityskeskustelujen yhteydessä sovitaan, minkä verran tutkimusaikaa voidaan sisällyttää opettajan työsuunnitelmaan ja miten tehdystä tutkimuksesta raportoidaan. Opettajia kannustetaan kirjoittamaan esitelmiä ja käymään alan konferensseissa. 3. Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmissa koulutus suunnitellaan tavoitteellisiksi kokonaisuuksiksi. Kunkin tutkintokielen opettajilla on yhteisesti laadittu opetussuunnitelma, jossa kuvataan opetuksen tavoitteet sekä yhdessä neuvotellut opiskelun sisällöt, menetelmät, arviointitavat ja opetuksen kehittämiskäytänteet. Tällöin koulutuksen laatu ei ole liian riippuvaista yksittäisten opettajien opetuksensuunnittelusta. Opetussuunnitelmat pohjautuvat Helsingin yliopiston ja kielikeskuksen opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmiin. Niiden toteutusta seurataan palautteen ja arvioinnin avulla. Toimenpiteet: Koko henkilökunta perehdytetään kielikeskuksen strategiaan kaudeksi , johon kielten opetussuunnitelmat pohjautuvat. Kieliryhmät päivittävät opetussuunnitelmansa vuosittain tammikuussa, ennen kuin yksittäiset opettajat laativat työsuunnitelmansa. Päivitystä varten kukin kieliryhmä järjestää palautepalaverin, jossa tarkastellaan kurssiarviointien ja muun kerätyn palautteen avulla seuraavan vuoden opetuksenkehittämistarpeita. 11

12 12 4. Opiskelijakeskeisyys Kielikeskuksen koulutuksen keskeinen periaate on opiskelijakeskeisyys. Se tarkoittaa perimmältään, että opetuksen onnistumisen mitaksi otetaan oppimisen laatu ja oppimistulokset. Periaate velvoittaa ottamaan opiskelijat huomioon yksilöllisinä ja erilaisina oppijoina. Kielikeskuksessa opetuksen tehtävänä on tukea oppimista sekä innostaa ja antaa valmiudet elinikäiseen kielitaidon kehittämiseen. Opiskelijakeskeisyyteen kuuluu opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen koulutuksen suunnitteluun. Tavoitteena on, että opiskelijat osallistuvat entistä enemmän niin opetussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen kuin yksittäisten kurssien suunnitteluun ja arviointiin. Näin voidaan varmistaa, että opetus vastaa opiskelijoiden tarpeita. Opiskelijoiden sitoutumista opintoihinsa tuetaan entistä määrätietoisemmin, ja heitä kannustetaan kursseilla tavoitteelliseen kielenopiskeluun. Opettajat tukevat opiskelijoiden laadukasta oppimista ja opintojen etenemistä antamalla henkilökohtaista palutetta. Kursseilla tuetaan myös ns. oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Kielikeskuksella on opiskelijaneuvosto, johon kuuluu jäsen jokaisesta tiedekunnasta. Neuvoston jäsenet toimivat oman tiedekuntansa opiskelijoiden ja kielikeskuksen välisinä yhteyshenkilöinä ja osallistuvat monin tavoin kielikeskuksen toiminnan kehittämiseen. HYY valitsee opiskelijaneuvoston jäsenet kaksivuotiskaudeksi. Myös kielikeskuksen johtokuntaan kuuluu kaksi opiskelijajäsentä. Toimenpiteet: Opetustehtävät ja opettajien välinen työnjako suunnitellaan niin, että opiskelijakeskeisyys toteutuu. Opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus, tuutorointi ja palautekeskustelut otetaan huomioon opettajien kokonaistyöajassa. Kielikurssien ryhmäkoot pyritään pitämään riittävän pieninä, jotta kursseilla olisi mahdollista kiinnittää huomiota opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja oppimistyyleihin ja antaa henkilökohtaista ohjausta. Opiskelijoita ohjataan tavoitteelliseen opiskeluun eri keinoin: kurssien tavoitteet esitetään selkeästi sekä opinto-oppaassa että kurssien alkaessa; kurssien alussa keskustellaan opiskelijoiden oppimistavoitteista ja -tarpeista, oppimateriaaleista ja opiskelutavoista. Oppimisen arviointia ja kurssiarviointia kehitetään niin, että opiskelijat tottuvat pohtimaan myös omaa oppimistaan ja työskentelyään. Laadukas oppimateriaali edistää oppimista, ja sen laadinnan lähtökohtana ovat oppijoiden tarpeet. Oppimateriaalien yhteissuunnittelu ja tarkoituksenmukainen yhteiskäyttö vakiinnutetaan käytännöksi kaikissa kieliryhmissä. Jotta opiskelijoilla olisi kursseille tullessaan oikea lähtötaso, heille pyritään antamaan enemmän ohjausta opintojen ajoituksessa. Kurssien alussa järjestetään tarvittaessa lähtötason arviointi joko itsearviointina (mm. Dialang) tai yhteisesti. Opinto-oppaan kurssikuvauksiin kirjoitetaan selkeät vaatimukset edeltävistä taidoista/opinnoista.

13 5. Monimuotoinen opiskelu Kielikeskuksen tavoitteena on tarjota monimuotoisia, oppijan tarpeet huomioivia oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja. Perinteisen luokka- ja pienryhmäopetuksen rinnalla on mm. tieteenalan sisällön opetukseen integroitua kielenoppimista, verkkoopiskelua, ohjattuja itseopiskelukursseja ja ALMSkursseja (Autonomous Learning ModuleS). Kursseilla käytetään tarkoituksenmukaisia ja pedagogisesti mielekkäitä opetus- ja opiskelumenetelmiä. Opettajia rohkaistaan kokeilemaan uusia menetelmiä, ja niiden kehittämiseen varataan aikaa vuotuisessa 1600 tunnin työsuunnitelmassa. Toimenpiteet: Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kielikeskuksen opetuksessa ja opiskelussa on kuvattu erillisessä strategiassa (LIITE 2). Tiedekunnat huolehtivat siitä, että opiskelijat saavuttavat riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot opintojensa alussa, jotta myös virtuaalinen kielenopiskelu olisi mahdollista. Kielikeskuksen itseopiskelustudion tarjoamista mahdollisuuksista tiedotetaan entistä tehokkaammin. Itseopiskeluosioita liitetään kursseihin nykyistä useammin, jotta itseopiskelumahdollisuudet tulisivat tutummiksi. Uutena kurssimuotona kehitetään ohjattua itseopiskelua tilanteisiin, joissa se on tarkoituksenmukaista; tällaisesta suoritustavasta sovitaan erikseen kurssin opettajan kanssa. Opiskelija laatii kurssin opettajan kanssa itseopiskelua varten opintosuunnitelman. Joko opettaja tai kielituutori ohjaa itseopiskelua ja antaa kurssista suoritusmerkinnän. Koska tällainen ohjaus lisää opettajan työtä, se otetaan huomioon hänen vuotuisessa työsuunnitelmassaan. 6. Oppimisen arviointi Kielikeskuksen kurssien taitotasot määritetään Euroopan neuvoston laatiman yhteisen viitekehyksen (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment, 2001) pohjalta, mikä mahdollistaa osaamisen kansainvälisen vertailtavuuden. Tavoitteena on, että kaikilla kursseilla sovelletaan pedagogisesti mielekästä arviointikäytäntöä ja että arviointi on tärkeä oppimista ohjaava tekijä. Arviointia kehitetään edelleen lisäämällä opiskelijoiden itsearviointia esimerkiksi kielisalkun (European Language Portfolio) avulla. Opiskelijoiden tulee saada kursseilla selkeät ja perustellut tiedot siitä, mitä heiltä vaaditaan. Arvosteluperusteet ja opinnoissa etenemisen pelisäännöt tulee esittää selvästi kaikkien opintosuoritusten osalta. Arvostelukriteerit ja -asteikko laaditaan ottaen huomioon kurssien vaativuus. Toimenpiteet: Kielikeskuksen opettajat kouluttautuvat vuosina Euroopan yhteisen viitekehyksen taitotasoasteikon ja kielisalkun käyttöön. Kielikurssit sovitetaan asteikon taitotasoja vastaaviksi, ja kunkin kurssin taso ilmoitetaan opinto-oppaan kurssikuvauksessa. Opiskelijoita ohjataan kursseilla oman taitotasonsa arviointiin. Kielisalkkukäytäntöä kokeillaan ja tutkitaan eri kielten kursseilla. 13

14 14 7. Opiskelu- ja työympäristö Laadukas opetus ja oppiminen vaatii riittäviä resursseja ja niiden oikeaa kohdentamista. Fyysisen ympäristön tulee tukea oppimista. Opiskelutilojen laatuun ja monipuoliseen käyttöön panostetaan, ja samalla varmistetaan tilojen soveltuvuus erityisryhmille. Henkilökunnalla tulee olla hyvät työtilat ja tarkoituksenmukaiset työvälineet. Tiloista ja palveluista huolehditaan myös uusilla kampuksilla. Toimenpiteet: Fyysisen ympäristön suunnittelua jatketaan edelleen kielikeskuksen TYKY- ja tilatyöryhmissä. Itseopiskelun ja ALMS-kurssien siirtyessä naapuritalon oppimiskeskukseen Aleksandriaan Fabianinkatu 26:sta vapautuu opetukseen kaksi seminaarihuonetta ja opettajille työpisteitä. Tulevan peruskorjauksen yhteydessä taloon rakennetaan hissi, jotta myös liikuntarajoitteiset pääsevät tiloihin. 8. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen Kielikeskuksen tavoitteena on henkilöstön ajanmukainen koulutustaso, joka perustuu elinikäiseen oppimiseen. Täydennyskoulutuksella pyritään ylläpitämään ja kehittämään omaa ammattitaitoa, mikä tarkoittaa ainakin seuraavaa: oman aineenhallinnan tai muun ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen, pedagoginen osaaminen, mahdollinen tutkimustyö, oman toiminnan arviointi ja yhteistyö kollegojen kanssa. Opetusvirkojen täytössä noudatetaan konsistorin päätöstä yliopistoportfolioiden käytöstä. Opetusvirkoihin ja pitkiin sijaisuuksiin tai viranhoitoihin valitut opettajat osallistuvat pedagogiseen perehdyttämisjaksoon. Toimenpiteet: Henkilökunnan kouluttautumisen tulee olla suunnitelmallista. Täydennyskoulutuksen tueksi kartoitetaan, millaista osaamista kielikeskuksessa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kartoituksen perusteella laaditaan kouluttautumisen ja henkilöston kehittämisen toimintaohjelma. Opettajan työsuunnitelmassa on myös henkilökohtainen kouluttautumissuunnitelma, jonka toteutumista seurataan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Henkilökunnan ammatillisen koulutuksen muotoja ovat esimerkiksi koulutustilaisuudet, keskusteluryhmät ja opintopiirit, workshopit, opintomatkat, opettajavaihto, osallistumiset konferensseihin, oman portfolion laadinta, uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja opettajien vertaisarviointi. Tieteellistä ja pedagogista täydennyskoulutusta järjestetään edelleen sekä laitoksen sisäisenä että yhteistyössä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kieltenopettajien kanssa. Kielikeskus tukee laitoksen kannalta tärkeään koulutukseen, opettajavaihtoon ja stipendimatkoihin osallistumista osittaisella rahoituksella. Opettajia kannustetaan osallistumaan yliopiston henkilöstökoulutuksen järjestämiin yliopistopedagogiikan, opetusteknologian ym. kursseihin. Työsuunnitelmiin sovittu pedagoginen koulutus sisältyy työtehtäviin. Uusille opettajille tarkoitettu pedagoginen perehdyttämisjakso järjestetään yhteistyössä keskustakampuksen tiedekuntien kanssa. Kielikeskuksen osuudesta vastaavat kieliryhmien vastuulehtorit.

15 9. Opiskelijapalvelut Kielikeskus tarjoaa opiskelijoiden tarpeista lähtevää palvelua sekä verkkoympäristössä että kampuksilla. Opintoneuvontaa ja ohjausta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (tiedekunnat, opintotoimisto, opettajat, itseopiskelutuki, kielituutorit). Kielikohtainen opintoneuvonta ja opetukseen kytkeytyvä ohjaus on luonteva osa opettajien opetustehtävää. Toimenpiteet: Kielikeskukseen perustetaan opintoneuvonnan ja ohjauksen työryhmä, joka laatii toiminnan tavoitteet sekä suunnittelee toimintakäytänteitä ja eri toimijoiden yhteistyötä ja vastuualueita. Kieliryhmät kirjaavat opetussuunnitelmiinsa myös opinto-ohjauksen suunnitelman, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Tiedekunnissa tehostetaan kieliopintoja koskevaa opintoneuvontaa. Laaditaan kieliopintoja koskevat tiedekuntakohtaiset verkkosivut. Koulutetaan laitosten opiskelijatuutoreita vastaamaan kieliopintoja koskeviin kysymyksiin. Kartoitetaan laitosten HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma)-käytänteet ja ohjataan tästä toiminnasta vastaavia ottamaan kantaa myös kieliopintojen suunnitteluun. Uusille opiskelijoille lähetetään kieliopinnoista kertova infokirje ja vieraillaan heille suunnatuissa perehdytystilaisuuksissa. 10. Opetustoiminnan johtaminen ja koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä Kielikeskuksen johtaja johtaa laitoksen opetustoimintaa. Hän vastaa opetuksen laadunvarmistuksesta yhdessä opetuksen kehittämistyöryhmän ja kieliryhmien vastuulehtoreiden kanssa. Kielikeskuksen tavoitteena on laadukas oppiminen ja opetus; tason turvaamiseksi luodaan soveltuva laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa niin opiskeluprosessin kuin opintohallinnon. Opetuksen kehittämisen statusta kohotetaan, ja tähän toimintaan osoitetaan selvät resurssit. Resurssien allokoinnissa tuetaan opettajien yhteistyötä opetuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Toimenpiteet: Koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä otetaan kielikeskuksessa käyttöön vuonna Kieliryhmillä on vastuu opetuksen ja opintosuoritusten laadusta ja siitä, että opetussuunnitelmat vastaavat asetettuja tavoitteita. Kieliryhmät raportoivat toiminnastaan vuosittain johtajalle. Vastuulehtorit johtavat omien kieliryhmiensä opetuksenkehittämistyötä, ja heille järjestetään tarpeen mukaan koulutusta ja tukea. Opetustoiminnan johtamisen keskeisenä haasteena on opettajien jaksaminen ja heidän työkykynsä ylläpito ja kehittäminen. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpidosta huolehtiminen on johdon vastuulla. Johdon apuna kielikeskuksen TYKY-työryhmä suunnittelee ja järjestää työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin tähtäävää toimintaa. 15

16 Liite 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA KAUDEKSI Lähtökohdat Kielikeskuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia perustuu Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmaan , jossa mainitaan ensimmäisen kerran tietoja viestintätekniikan (tvt) taidot osana laadukasta maisterin tutkintoa. Tvt-strategia on osa kielikeskuksen opetuksen ja opintojen kehittämisstrategiaa. Yliopiston tutkinto-opiskelijoiden tulisi sisäistää tavoitteellinen opiskelu, johon kuuluvat mm. omien oppimistavoitteiden kartoitus sekä oppimisen, itsearvioinnin ja ajattelun taidot (olennaisen löytäminen, kriittisyys, reflektiivisyys). Verkkoopetus korostaa opettamisen sijasta oppimista: tvt mahdollistaa opiskelijakeskeiset ja opiskelijoita aktivoivat menetelmät, jotka soveltuvat myös kielten opetukseen ja opiskeluun. Tvt-strategian tavoitteena on tukea opiskelijakeskeisyyttä, joka on kielikeskusopetuksen keskeinen periaate: opettajalla on uutta luovan ohjaajan ja tukijan rooli. Lisäksi tavoitteena on tarjota monimuotoisia, oppijan tarpeet huomioivia oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja. Tvt edistää tavoitteiden saavuttamista monella tavoin: Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tukee yhteisöllistä oppimista, jossa opiskelijat voivat hyödyntää toistensa asiantuntijuutta. Työelämässä tarvitaan kielitaidon lisäksi mm. vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja, joita voidaan harjoitella tehokkaasti verkkokursseilla. Kielikeskuksen opiskelijat edustavat useita tieteenaloja ja koulutusohjelmia. Tvt:n käyttö helpottaa alakohtaisen opiskelumateriaalin hyödyntämistä kursseilla ja parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia valita itselleen relevanttia materiaalia. Kaikki opiskelijat eivät voi osallistua lähiopetukseen, joten joustava verkkokurssi on heille hyvä mahdollisuus opiskella kieliä. Kaikissa kielikeskuksissa ei ole resursseja ns. harvinaisten kielten opetukseen, mutta ongelman ratkaisevat yhteistyönä tuotetut verkkokurssit. Kielikeskusten yhteistyö lisääntyy mm. Virtuaalikielikeskushankkeen (VKK) kautta. Perinteistä lähiopetuskurssia voidaan elävöittää tvt:n avulla käyttämällä esim. audio- tai videotekniikkaa tai muuta sähköistä havainnollistamistekniikkaa. Osan kurssin harjoituksista voi jättää suoritettaviksi verkossa kotitehtävinä, jolloin lähiopetusajan voi käyttää muuhun oppimiseen.

17 2. Visio Vuonna 2006 Helsingin yliopiston kielikeskus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kielten opiskeluun. Kielikeskus osallistuu aktiivisesti sekä kielikeskusten yhteiseen kielten opiskeluun VKK-hankkeeseen että kansainväliseen virtuaaliyliopistoyhteistyöhön. Opiskelijoilla on kielikeskuksessa käytössään hyvin varustettu tietokonelaitteisto sekä laaja ohjelma- ja kurssivalikoima. Visiona on, että vuonna 2006 kaikilla opettajilla on tvt:n perustaidot ja selkeä käsitys verkkopohjaisesta oppimisesta: opettajat pystyvät hyödyntämään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti verkon tuomia lisäarvoja erilaisten opetusratkaisujen tukena. Jokaisella vakinaiseen henkilöstöön kuuluvalla on omassa käytössään ajantasainen työasema, tarpeelliset työväline- ja varusohjelmistot ja mahdollisuus niiden käyttökoulutukseen. Opettajien sisällöntuottamiseen varataan riittävät resurssit (aikaa ja rahaa) sekä teknistä ja pedagogista tukea. 3. Nykytilan arviointi Pedagoginen ja tekninen tuki Kielikeskuksessa on vakinaisten atk-työntekijöiden lisäksi kolme pedagogista verkkotukihenkilöä: kolmannes kolmen lehtorin vuotuisesta työajasta on varattu kollegoiden tvt-työn tukemiseen. Lisäksi kaksi opiskelijaa on palkattu avustamaan verkkoopetushankkeiden teknisessä toteutuksessa. Henkilökunnan tvt-taidot Isossa laitoksessa on väistämättä eroja henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidoissa. Yleistäen voidaan todeta, että kaikki kielikeskuksen opettajat hallitsevat tällä hetkellä kohtuullisen hyvin perusohjelmistot (tekstinkäsittely, sähköposti yms.). Lukuvuonna Ope.fi II koulutukseen osallistui runsaat 30 opettajiston ja hallinnon edustajaa, mikä on selvästi lisännyt tvt:n opetus- ja opastuskäyttöä. Kielikeskuksessa on hyvät tekniset mahdollisuudet verkkomateriaalin tuottamiseen. Opettajat valmistavat omia verkkokursseja, ja opetusmateriaalia on tulossa verkkoon VKK-hankkeiden kautta. Käytössä ovat mm. BSCW, WebCT ja TopClass. Laitteet Kielikeskuksessa (Fabianinkatu 26) on nykyään joka kerroksessa langaton verkkoyhteys. Kaikkiin opetustiloihin ei voi asentaa kiinteitä verkkoyhteyksiä ennen kiinteistön tulevaa peruskorjausta (arvioitu ajankohta v ), mutta käytössä on useita kannettavia tietokoneita ja siirrettävä videotykki. Tällä hetkellä työkoneita on yksi kolmea opettajaa kohti, mutta jo kesään 2003 mennessä on tavoitteena, että koneita olisi yksi kahta opettajaa kohti. Opiskelijoiden tvt-taidot Opiskelijoiden tvt-taidoista huolehtiminen on tiedekuntien vastuulla. 17

18 4. Tavoitteet ja painopistealueet vuoteen 2006 mennessä Henkilöstön koulutus kaikille opettajille hyvät tvt-perustaidot; osalle opettajista myös laajempaa koulutusta tvt:n opetuskäytössä hallinnolle (= opintohallinnolle) tiedot kielikeskuksessa käytössä olevista oppimisympäristöistä, verkkosivujen päivittämistaidot, OODIn monipuolinen hallinta Opiskelu- ja opetusympäristöt Laitteistot, ohjelmat, opetusympäristöt hankitaan ajanmukaiset työasemat henkilöstölle ja opiskelijoille ryhmätyökäyttöön (panostus mobiililaitteisiin) hankitaan tarpeelliset työväline- ja varusohjelmat henkilöstölle Oppimateriaalit tuetaan opettajien omaa verkkomateriaalintuotantoa Opiskelijoiden ja opettajien käytössä on kielten itseopiskelusivusto, joka tukee itseohjautuvaa kielenoppimista. Sen osana toimii verkkopohjainen oppimateriaalitietokanta, josta voi tehdä hakuja käytettävissä olevista itseopiskelumateriaaleista. Osaa materiaaleista voi myös käyttää suoraan verkosta: kieltenopiskeluun tarkoitettuja tietokoneohjelmia, audio- ja video-ohjelmia sekä näiden oheismateriaaleja. Tukipalvelut riittävä pedagoginen (verkkopedagogiset tukihenkilöt) ja tekninen (atk-osaajat) tuki henkilöstölle verkko-opetusta tukevien hallinnollisten palveluiden kehittäminen opettajille ja opiskelijoille sähköisten tutkimusaineistojen saatavuuden ja käytön helpottaminen 18 tarjotaan opiskelijoille tarpeen mukaan verkkokursseja vaihtoehtona ainakin tutkintokielissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valmiita verkkomateriaaleja, esim. VKK-hankkeissa tuotettuja tai kaupallisia Opiskelijoiden tuki kehitetään jatkuvasti opiskelijoille ja henkilöstölle tarkoitettuja kielikeskuksen kotisivuja kootaan ja luodaan verkkoon oppimaan oppimisen apuvälineitä esim. oman kielitaidon ja oppimistarpeen arviointiin (mm. Dialang, IQform) kehitetään itseopiskelua oppimiskeskus Aleksandriassa:

19 5. Strategian toimeenpano Henkilöstön koulutus Opettajien kouluttautuminen ja tvt-taitojen kehittäminen otetaan huomioon kokonaistyöajassa. Kielikeskus järjestää työpajakoulutusta uusien ohjelmien ja työkalujen käytössä. Verkkopedagogista koulutusta järjestetään omin voimin (HILC-ohjelma) ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Henkilökunnalla on mahdollisuus syventää taitojaan yliopiston tarjoamilla kursseilla (SVY, opetusteknologiakeskus). Opiskelu- ja opetusympäristöt Laitekantaa hankitaan ja uusitaan tarpeen mukaan. Kieliryhmät seuraavat ulkopuolista ohjelmatarjontaa ja suosittelevat hankintoja. Varataan resursseja oppimateriaalien tuottamiseen ja verkkokurssien kehittämiseen. Verkkosivustoa kehitetään omin ja ulkopuolisin voimin. Tukipalvelut Huolehditaan siitä, että henkilöstö saa riittävästi teknistä tukea ja opastusta laitteiden ja ohjelmien käytössä. Verkkomateriaalia tuottaville opettajille järjestetään pedagogista ja teknistä lähitukea ( hankehautomo eli verkkopedagoginen tukipiste osaksi pysyvää toimintaa). Kirjastojen sähköisiä informaatiopalveluja käytetään tehokkaasti. Hyödynnetään SVY:n, VKK:n sekä Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen ja tietotekniikkaosaston palveluja. Henkilöstöpolitiikka Tvt-taidot ja kiinnostus verkko-opetukseen katsotaan eduksi valittaessa uusia opettajia kielikeskukseen. Kirjastosihteerin toimenkuvaa monipuolistetaan liittämällä siihen opettajien avustaminen verkko-opetuksen toteutuksessa sekä digitaalisten tutkimusaineistojen hankkimisessa. Virastomestarit huolehtivat siitä, että laitteet ovat paikallaan ja toimivat. 6. Strategian seuranta Tvt-strategian seurannasta vastaavat pedagogiset verkkotukihenkilöt. Toteutumista seurataan ja strategiaa tarkistetaan kerran lukukaudessa. 19

20 Helsingin yliopiston kielikeskuksen strategia verkossa: Kielikeskus, Helsinki 2003