JOHDE-hankkeen benchmarking-matka Lyoniin : Lyonin kulttuurityön malli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDE-hankkeen benchmarking-matka Lyoniin 9.-12.4.2013: Lyonin kulttuurityön malli"

Transkriptio

1 JOHDE-hankkeen benchmarking-matka Lyoniin : Lyonin kulttuurityön malli 1

2 Johdanto Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuksen koordinoima JOHDE-hanke (tapahtumatuotannon johtajaosaamisen kehittämishanke) järjesti huhtikuun alussa benchmarking-matkan Lyoniin. Matkalle lähti 25 kulttuuri- ja taidealan toimijaa eri puolilta Suomea; kulttuuritaloista, musiikkioppilaitoksista, kaupunkien kulttuuri- ja tapahtumayksiköistä, opetus- ja kulttuuriminiteriöstä, Helsingin kirjasto- ja kulttuurilautakunnasta sekä taiteentekijöitä. Ennen matkaa hanke järjesti osallistujille pre visit -tapaamisen, jossa esiteltiin kulttuurityönmallin pääperiaatteet ja BM-matkan ohjelma osallistujille. Tapaaminen järjestettiin Helsingissä. Oulun ja Kuopion osallistujat osallistuivat tapaamiseen Connect Pro yhteyden kautta. Matkalla tutustuttiin Lyonin kansainvälisesti tunnettuun ja tunnustettuun kulttuurityön malliin, jonka tavoitteena on innostaa julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset lähiyhteisöjen kehittämiseen viemällä toimintaansa seiniensä ulkopuolelle (hors murs). Tämän toiminnan kohteena ovat erityisesti haasteelliset kaupunginosat ja kulttuuripalveluista syrjässä olevat kaupunkilaiset. Huomioitavaa mallissa onkin asukkaiden osallistaminen ja kulttuurin yhdistäminen kaupunginosien kehittämiseen. Tässä kaupungin kulttuuritoimi, sosiaalitoimi, kaupunkisuunnittelu, paikalliset asukasyhteisöt, elinkeinoelämä ja eri alueiden taiteilijat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Lyonissa kulttuuri on väline, jolla lisätään asukkaiden viihtyvyyttä ja nostetaan asuinalueiden arvoa. Tapasimme matkalla kaupungin edustajia, eri taide- ja kulttuurilaitoksissa toiminnasta vastaavia henkilöitä sekä projekteissa toimivia taiteilijoita. Kulttuuripolitiikan kehys Ranskassa kaupunkipolitiikka nojaa pitkälti kaupunkien sosiaalista koheesiota edistävään sopimukseen (Contrat Urbain de Cohésion Sociale eli CUCS). CUCS on Ranskan valtion, Lyonin kaupungin ja Rhône Alpes aluehallinnon ja maakunnan aluehallintoelimien yhteinen poliittinen sopimus alueen kehittämiseksi. Lyonissa kulttuuri on tässä sopimuksessa nostettu yhdeksi pääkohdaksi ja kulttuuri nähdään tärkeänä osana kaupunkielämää. CUCS edellyttää, että jokaisessa painopisteeksi valitussa kaupunginosassa on toteutettava vähintään yksi kulttuurihanke. 20% Lyonin kaupungin budjetista ohjataan kulttuuriin, tosin luku ei ole suoraan vertailukelpoinen Suomen kuntiin, koska Ranskassa valtion ja kuntien välinen kustannustenjako on erilainen kuin Suomessa. Valtion ja kunnan rahoitusosuudet vaihtelevat jonkin verran kulttuurilaitosten välillä. Huomioin arvoista on myös, että kulttuurilaitokset eivät maksa lainkaan vuokraa tiloistaan kaupungille ja lisäksi osa laitosten työntekijöistä on suoraan kaupungin palkkalistoilla. 2

3 TIISTAI 9.4. Lyonin kaupungin kulttuuripolitiikka ja kulttuurityönmalli Kuva 1: Marc Villarubias ja Xavier Fourneyron esittelevät ryhmälle Lyonin kulttuurityönmallia Matkamme aluksi kaupungin kulttuurityön tiimin päällikkö Marc Villarubias ja Lyonin apulaiskulttuurijohtaja Xavier Fourneyron esittelivät meille Lyonin kaupungin kulttuuripolitiikan linjauksia ja kulttuurityön mallin toimintaperiaatteet. Kulttuurista yhteistyötä ohjaa Lyonin kaupungin kulttuuritoimi neljän vuoden välein uusittavalla Charte de co-opération culturelle sopimuksella, jossa kehitetään yhdessä sovittuja teemoja ja painotetaan tiettyjä kaupunginosia. Charte -sopimusta koordinoi Mission culturelle -toimisto, jossa työskentelee kolme henkilöä. Jokaisessa sopimuksen solmineessa kulttuurilaitoksessa on vähintään yksi henkilö, joka on kouluttautunut yleisötyön asiantuntijaksi ja vastaa kyseisen laitoksen Charte -sopimuksen koordinoinnista. Taiteilijat rekrytoidaan mukaan toimintaan joko freelancereina ja omien yhteisöjensä edustajina tai kulttuurilaitosten palkkaamina residenssitaiteilijoina. Kaupungin ja kulttuurilaitosten välisen sopimuksen avulla tiettyjä painopistealueiksi valittuja kaupunginosia kehitetään ja syrjäytymisvaarassa olevia asukkaita tavoitetaan kulttuurin keinoin. Vuosien sopimuksessa on mukana 21 Lyonin kulttuurilaitosta (mm. museoita, teattereita, Lyonin konservatorio, Tanssintalo, Lyonin kansallisorkesteri, kaupunginkirjasto ja arkisto) ja 13 kaupunginosaa. Toiminnassa on mukana vuosittain noin 90 järjestöä ja muuta toimijaa. Laitokset toteuttavat kulttuurityönmallia eri tavoin mm. osallistumalla kaupunginosien erilaisiin asukastapahtumiin, juhliin ja taidekasvatushankkeisiin. Osa järjestää työpajoja erilaisten kohderyhmien kanssa ja osallistuu taiteilijaresidenssien kautta alueellisiin kulttuurituotantoihin. 3

4 Kaupunginosissa järjestetään myös taiteellisia erillishankkeita ja esim. koululaisille taiteilijatapaamisia. Kaikki laitokset vievät esityksiään seiniensä ulkopuolelle (hors murs) mm. vankiloihin, sairaaloihin ja muihin erityislaitoksiin. Museot lainaavat kokoelmiaan seiniensä ulkopuolelle ja järjestävät ilmaisia opastuksia eri asukas- ja kohderyhmille. Laitokset tarjoavat konsultointia ja tiedonvälitystä eri aluetoimijoille ja taiteilijaryhmille ja parantavat saavutettavuuttaan tuottamalla uutta materiaalia erityisryhmille. Osa laitoksista tarjoaa lisäksi tilojaan asukasryhmien käyttöön ja työllistää nuoria yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Sopimuksen piiriin kuuluvissa kulttuuritapahtumissa painotetaan urbaania kulttuuria ja sosiaalisia aspekteja. Toiminta muokkaa pysyvästi kaupungin kulttuuritoimintaa, koska osallistuminen Charte -toimintaan on kulttuurilaitosten pysyvän rahoituksen ehto. Teematyöryhmät ehdottavat alueellisia teemoja kulttuurilaitosten omia linjauksia kunnioittaen. Toiminta ei siis vähennä laitosten perustoimintaa, vaan kyse on valinnoista ja painotuksesta. Lyonin kulttuurityön malli nojaa neljään strategiseen alueeseen: 1. Yhdessä sovitut teemat 2. Koulutus ja tiedotus 3. Kulttuurisopimus taidelaitosten ja kaupungin välillä 4. Kulttuurinen aluetyö 1. Yhdessä sovitut teemat Jokaisen sopimuskauden yhteiset teemat sovitaan kulttuurilaitosten, järjestöjen, taiteilijoiden ja asukkaiden muodostamissa työryhmissä. Teemat vaihtelevat alueittain. Niissä huomioidaan pedagogiset tavoitteet ja asukkaiden ja alueiden kulttuuriset lähtökohdat. Samalla mietitään myös miten asukkaat voidaan osallistaa ja miten heille jaetaan tietoa kaudelle on kymmenen teemaa musiikkiin, teatteriin, tanssiin ja muihin taiteen muotoihin liittyen (mm. monikulttuurisuus, ympäristö, urbaani tila, hip hop kulttuuri, asukkaiden muistot) Teematyöskentelyssä on oleellista taiteilijoiden, instituutioiden ja harrastajien vuorovaikutus. Tavoitteena on, että jokaisella kaupunginosalle syntyy oma identiteettinsä kulttuurityön kautta. 2. Tiedotus, kehittäminen ja seuranta Charte -sopimukseen sisältyy jatkuva toiminnan ja hankkeiden arviointi, tiedotus ja kehitystyö. Kerran vuodessa järjestetään seurantaseminaareja (Journées cultures de ville), joissa toimijat tapaavat ja analysoivat mennyttä toimintakautta. Seurantaseminaarit ja -työpajat suunnitellaan yhteistyössä taidelaitosten ja aluetoimijoiden kanssa. Osallistujat saavat muutamia kysymyksiä ja materiaaleja etukäteen pohdittavaksi. Työryhmien ehdotukset ja kommentit kootaan ja analysoidaan ja ne huomioidaan seuraavaa nelivuotiskautta suunniteltaessa. Charte -sopimuksen määrittelevän toiminnan piirissä on nykyisin 1700 toimijaa. Seurantaseminaarien lisäksi jokainen kulttuurilaitos kerää osallistujapalautetta omasta toiminnastaan ja kehittää palautteen perusteella toimintaansa edelleen. Lisäksi laitokset raportoivat kirjallisesti toiminnastaan ja tuloksistaan Lyonin kaupungin elimille. 3. Kulttuurisopimus taidelaitosten ja kaupungin välillä Charte de co-opération culturelle -sopimuksen tavoitteena on taata kulttuurin ja taiteen saavutettavuus ja mahdollisimman laaja asukkaiden osallistuminen taidetapahtumiin ja - toimintaan. Sopimusta ryhdyttiin laatiman 2000-luvun alussa. Ongelmaksi todettiin, että laitokset 4

5 käyttävät suuren osan Lyonin kulttuuribudjetista, mutta niiden yleisöt ovat kuitenkin pysyneet samantyyppisinä pitkään. Sopimuksen valmisteluvaiheessa asukkaita kuunneltiin paljon ja laitoksilta pyydettiin kuvaus niiden omasta toiminnasta ja tavoitteista. Laitokset saavat valita itsenäisesti teemat ja kaupunginosat, joissa sopimuksen puitteissa työskentelevät. Laitosten yleisötyövastaavat ovat mukana paikallisissa kaupunginosien komiteoissa ja käyvät jatkuvaa dialogia eri toimijoiden kanssa. Sopimus on lisännyt tervettä kilpailua, mutta erityisesti myös yhteistyötä laitosten välillä. Charte-sopimuksessa määritellyn toiminnan lisäksi kulttuurilaitokset tekevät myös muuta yleisötyötä. 4. Kulttuurinen aluetyö Kulttuurisessa aluetyössä kulttuuri on nivottu kaupunginosien muutokseen ja asuinalueiden kehittämiseen. Jokaisesta kulttuurihankkeesta on synnyttävä paikallista lisäarvoa asukkaille ja asuinalueille. Aluetyössä keskiöön on nostettu 13 kaupunginosaa, jotka tarvitsevat erityshuomiota. Kaupunginosat ovat hyvin erilaisia identiteetiltään ja myös ongelmat niissä ovat erityyppisiä. Mukana olevia kaupunginosia sijaitsee sekä keskustassa että kaupungin laitamilla. Jokaiseen kaupunginosaan on perustettu työryhmä kulttuuritoimintaa varten. Työryhmissä on edustus kulttuurilaitoksista, alueella toimivista järjestöistä ja yhdistyksistä sekä taiteilijoiden ja asukkaiden edustajia. Näin kulttuurilaitosten edustajat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua kaupunginosan toimijoiden kanssa. Mermoz n kaupunginosan aluetoimijoiden ja taiteilijoiden tapaaminen Vierailimme Mermoz n kaupunginosassa paikallisessa MJC:ssa (Maison de la Jeunesse et Culture = nuoriso- ja kulttuuritalo) tutustumassa alueen Charte -sopimuksen mukaiseen toimintaan. Talo tarjoaa taiteilijoille tilat toimintansa ja yleisötyönsä toteuttamiseen. Residenssien pituus vaihtelee viikosta kahteen vuoteen. MJC luo näin linkin kulttuurilaitosten ja yleisön väille tuoden taiteilijat ja asukkaat yhteisiin työpajoihin. Alueellisen toiminnan innoittamina ihmiset hakeutuvat seuraamaan produktioita myös kulttuurilaitoksiin. Alueen kulttuuritoiminnassa painottuu tanssi, koska Tanssintalon sijaitsee Mermoz ssa (kts. myöhemmin). Kaupunginosassa on meneillään suuri uudelleenrakennusprojekti, jonka yhteydessä alue asutetaan osittain uudelleen. Kulttuurityönmallin kautta asukkailla on mahdollisuus prosessoida kaupunkisuunnittelua ja kaupunginosan elinkaarta tapaamalla mm. arkkitehteja, poliitikkoja ja virkamiehiä ja saada näin mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa kaupunkikulttuurin kehittämiseen. KESKIVIIKKO Lyonin ooppera (Opéra de Lyon) Lyonin oopperan toiminta on vaikuttavaa ja sillä on myös mittavat resurssit yhteiskunnallisen työn toteuttamiseen. Oopperalla on ollut kulttuurityönsopimus kaupungin kanssa vuodesta 2003 alkaen. Oopperan hallinnossa yleisötyöstä vastaa nykyisin viisi henkilöä ja toiminta laajenee yhä. 5

6 Kuva 2: Nais Bédiat on Lyonin oopperan kulttuuripalveluiden apulaisjohtaja Oopperan yleisöprojektit liittyvät mm. alueelliseen toimintaan, kouluyhteistyöhön, hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisuhan alla olevien yleisöjen tavoittamiseen (vankilat, vanhusten palvelutalot, sairaalat). Projektien tavoitteena on pitkäkestoisuus ja ooppera edellyttääkin yhteystyötahoiltaan vahvaa sitoutumista. Osa oopperan taiteilijoista tekee yleisötyötä osana omaa työtään, mutta pitkiin projekteihin palkataan usein talon ulkopuolisia taiteilijoita. Taiteilijoita koulutetaan ja tuetaan yleisötyön toteuttamisessa. Yhteiskuntavastuu näkyy myös siten, että ooppera työllistää yhteiskuntapalvelun suorittajia (tällä hetkellä neljä henkilöä). Les Celéstins -teatteri Tapasimme Les Celéstins -teatterissa yleisötyönvastaava Marie-Francoise Palluyn. Théâtre des Célestins on yksi Lyonin neljästä kaupunginteatterista. Kaupungin kulttuurityö on määritellyt teatterille tarkat tavoitteet: laajentaa yleisöpohjaa ja viedä toiminta seinien ulkopuolelle. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laaja sosiaalinen ja alueellinen yhteistyö. Lisäksi uuden ohjelmisto- ja lippujen hinnoittelupolitiikkansa myötä Les Célestins n yleisöstä jopa neljäsosa on alle 26-vuotiaita. 6

7 Kuva 3: Théâtre des Célestins Teatteri järjestää Charte -sopimuksen puitteissa mm. teatteritalon esittelyitä (kynnys tulla esityksiin madaltuu), esityksiä eri kaupunginosissa, taiteilijatapaamisia ja työpajoja kouluissa, joissa ei muuten olisi mahdollisuutta taiteelliseen toimintaan (teemoina mm. sirkus, teatteri, kirjoittaminen). Teatterin ohjelmistoon liittyvät työpajat vaihtelevat muutaman päivän mittaisista neljän kuukauden pituisiin projekteihin. Työpajoissa pyritään nykyisin myös sekoittamaan yleisöjä (lapset & vanhukset jne.). Koska teatteri ei tuota itse produktioita, sillä ei ole mahdollisuutta palkata residenssitaiteilijoita kulttuurityön toteuttamiseen, mikä koetaan puutteeksi. Yleisötyön onnistumisen edellytyksenä on taiteilijoiden motivaatio ja halu sitoutua toimintaan. Les Celéstins toteuttaa kulttuurisopimuksen mukaista toimintaa neljässä kaupunginosassa. Ohjelmistosta poimitaan teatterin ulkopuolella toteutettaviksi soveltuvia produktiota ja kutsutaan asukkaita mukaan tuottamaan esityksiä omissa kaupunginosissaan. Teatteri raportoi Charte -toimintansa tuloksista kaupungille (mittareina mm. työtunnit, osallistujamäärä, osallistujien palautteet). Usein henkilökohtaiset oivallukset ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin suuret osallistujamäärät. 7

8 TORSTAI Lyonin kansallisorkesteri (Orchestre National de Lyon) Kuva 4: Kansallisorkesteri Lyonin kansallisorkesterin yleisötyövastaava Cécile Martinon kertoi, että orkesterin yleisötyön perinteet ulottuvat 1980-luvulle. Orkesterin nykyinen johtaja Jean Marc Bador haluaa investoida vahvasti Charte -toimintaan. Myös orkesteri valitsee kullakin sopimuskaudella tietyt kaupunginosat kohteekseen. Muusikot käyvät näiden alueiden kouluissa esittelemässä soittimia, kertomassa musiikista ja konsertoimassa. Musiikintuntemuksen myötä lasten ja nuorten on helpompi tulla konsertteihin. Myös elokuvamusiikin kautta on savutettu uusia nuorempia yleisöjä. Orkesterin tavoitteena on olla enemmän läsnä myös oman kaupunginosan toiminnassa, mm. nuoriso- ja kulttuuritaloissa, alueen järjestöjen juhlissa ja tilaisuuksissa. Orkesteri ylläpitää amatöörimusiikkitoimintaa lasten ja nuorten orkestereiden muodossa ja konservatorion kanssa on sovittu, että orkestereiden harjoitukset hyväksiluetaan nuorten konservatorion opetussuunnitelmiin. Orkesteri tekee yleisötyön kentällä myös paljon muuta yhteistyötä Lyonin konservatorion kanssa. Luomisen työmaat -projektissa on mukana kolme koulua, säveltäjä sekä ohjaajina muusikoita orkesterista ja konservatoriosta. Projektin huipennus on esiintyminen Auditorioumissa (kansallisorkesterin kotisali). Uutena avauksena orkesteri aloittaa ensi sopimuskaudella projektin, jossa harrastajamuusikot pääsevät harjoittelemaan yhdessä ammattimuusikoiden kanssa orkesterin harjoituksiin ja esiintymään konserteissa. Nuorille ja lapsille suunnitellaan myös omia koulukonsertteja ja konserttikokonaisuuksia, joissa musiikkiin tutustutaan nuorten omasta näkökulmasta ja muita taiteenlajeja (mm. kuvataide, sarjakuvat) hyödyntäen. Koulukonsertit valmistellaan yhdessä opettajien kanssa. Kansallisorkesteri on lisäksi mukana erilaisissa poikkitaiteellisissa projekteissa, esim. taiteen tutustumispolut yhteistyössä museoiden kanssa. 8

9 Noin puolet kansallisorkesterin muusikoista osallistuu Charte -sopimuksen mukaiseen ja muuhun yleisötyöhön osana kokonaistyöaikaansa. Kaksikymmentä muusikkoa on sitoutunut pidempiin projekteihin ja he saavat työstään erillisen korvauksen. Useimmat muusikot näkevät yleisötyön osana orkesterityön kokonaisuutta ja ovat sitoutuneita siihen. Orkesterin hallinnossa kolme henkilöä työskentelee yleisötyötehtävissä. Kuva 5: Kansallisorkesterin yleisövastaava Cecile Martinon Lyonin konservatorio (Conservatoire de Lyon) Ranskassa on 35 valtion rahoituksen ja kontrollin piiriin kuuluvaa konservatoriota. Lyonin konservatorio on yksi suurimmista (2 800 opiskelijaa). Koulutuslinjoja on kolme: musiikki, tanssi ja draama. Musiikin ja tanssin opetusta on sekä harrastajille että ammattitaiteilijaksi tähtääville. Konservatoriolla on Lyonin alueella vahva alueellinen kattavuus ja hyvä yhteistyöverkosto koulujen kanssa. Opettajat käyvät pitämässä erilaisia työpajoja kouluissa ja opiskelijat konsertoivat mm. kirjastoissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Kouluprojektit pyritään sisällyttämään koulujen opetussuunnitelmiin, jolloin taiteellisiin projekteihin ja oppilaiden kehittymiseen saadaan pidempää jatkumoa. Kouluilla on vähäiset resurssit musiikinopetuksen järjestämiseen ja konservatorio vastaakin useissa kouluissa musiikintunneista. Konservatorion muusikot vetävät myös erilaisia projekteja alueellisten toimijoiden, kuten nuoriso- ja kulttuurikeskukset (Maison des Jeunesse et de la Culture) ja sosiaalitoimi, kanssa. Konservatorion kulttuurityön komitea valitsee vuosittain kulloisetkin alueelliset painopistealueet. 9

10 Tanssintalo Kuva 6: kulttuuripalveluiden kehittämisjohtaja Ghislaine Hamid-Le Sergent vastaa Tanssintalon yleisötyöstä. Tanssintalo on ollut Charte -toiminnassa mukana vuodesta 2004 alkaen. Talo toimii Mermoz n kaupunginosassa, joka on sosiaalisesti yksi Lyonin haastavimmista. Se toteuttaa kulttuurisopimusta ylläpitämällä kolmea tanssin residenssiryhmää (mm. hip hop, sirkus) jotka vierailevat kaupunginosan nuoriso- ja kulttuurikeskuksissa, kouluissa ja sairaaloissa. Omat residenssitaiteilijat osallistuvat vierailevien ryhmien taiteilijoita aktiivisemmin alueelliseen kulttuurityöhön. Tanssintalon rekrytoinnissa pääpaino on taiteellisilla ansiolla, ei niinkään pedagogisilla taidoilla ja yleisötyössä kyse on enemmänkin yleisön kohtaamisesta kuin opettamisesta. Terveys/hyvinvointi ja taide on yksi Tanssintalon teemoista. Tanssijat ovat käyneet mm. läheisessä sairaalassa esiintymässä viikon ajan pitkäaikaispotilaille. Potilaat saivat halutessaan osallistua tanssiin. Potilaille tarjottiin myös madollisuutta päästä Tanssintalon esityksiin. Ne, jotka eivät jaksaneet tai kyenneet tulemaan paikan päälle, pystyivät seuraamaan esityksiä sairaalassa tv:n välityksellä. Tärkeä kohderyhmä ovat myös amatööritanssijat. Työpajojen ja erilaisten tanssiaisten avulla pyritään kuromaan ammatti- ja amatööritanssijoiden välistä kuilua umpeen. Tanssintalo tekee kulttuurityönmallinhengen mukaisesti yhteistyötä muiden taidelaitosten kanssa ohjelmistojensa teemojen puitteissa. Pääsimme seuraamaan toiminnan esittelyn jälkeen Katlehong -esitystä, johon liittyen ryhmä nuoria oli käynyt tutustumassa samoja teemoja käsittelevään näyttelyyn Lyonin taidemuseossa. Esityksen jälkeen ryhmä keskusteli vielä teemoista. Näytös oli loppuunmyyty ja yleisössä oli huomattavan paljon nuoria. 10

11 Kulttuurisopimuksen hengen mukaisesti Tanssintalo haluaa erityisesti huomioida oman kaupunginosansa asukkaat tarjoamalla heille alennuslippuja ja järjestämällä esitysten ennakkotilaisuuksia alueen asukkaille. Toistaiseksi kuitenkin vain 5% yleisöstä tulee omasta kaupunginosasta. Kesäkuussa 2015 tullaan järjestämään suuri Babel 8éme -tapahtuma, johon osallistuu yli 300 alueen asukasta ja tanssija. Tapahtuman tarkoituksena on osoittaa, että Mermoz n kaupunginosa on yksi Lyonin kauneimmista kaupunginosista monikulttuurisuutensa ja -muotoisuutensa vuoksi. Tanssintalo on laajentanut ohjelmistoaan sisältämään eri tanssinlajit. Tällä uudistuksella talo hakee uutta, nuorempaa kohdeyleisöä. Yleisöä houkutellaan myös monipuolisella oheistoiminnalla. Talossa toimii oma ravintola ja mediateekki. Lisäksi järjestetään mm. avoimia tanssiaisia koreografien johdolla. PERJANTAI Duchéren kaupunginosa Länsi-Lyonissa sijaitseva Duchèren kaupunginosa on mittavan rakenteellisen muutoksen kourissa luvulla rakennetulla jättiläismäisten vuokratalojen hallitsemalla alueella on käynnissä yksi Ranskan huomattavimmista kehittämis- ja uudelleenrakentamisprojekteista. Muutosprosessia suunnitellaan yhdessä kaupunkisuunnittelun, sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin, opetusviraston sekä kulttuuritoimen kanssa. Alueella on huomattavia sosiaalisia ongelmia ja työttömyyttä. Siellä asuu noin 50 eri kansallisuutta ja puhutaan noin 40 eri kieltä. Suuria vuokrataloja puretaan ja niiden tilalle rakennetaan pienempiä taloja, puistoja ja julkisia tiloja asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on saada aikaan alueellista koheesioita ja yhtenäisyyttä. Alueella on meneillään useampia taiteellisia projekteja. Tapasimme kaksi alueella toimivaa muusikkoa sekä teatteriseurueen jäseniä. Residenssitaiteilijat ovat mukana tukemassa asukkaita muutoksessa ja sopeutumisessa taiteen keinoin. Muusikot toteuttavat mm. Kaikuja korttelin muutoksesta -projektia, jossa he keräävät asukkaiden äänikokemuksia ja luovat yhdessä heidän kanssa työpajoissa musiikillisista muistoista ja kokemuksista yhteisötaidetta ja taide-esityksiä. Ô pied de la Tour (Tornin juurella) on alueen koululaisten, muiden asukkaiden ja muusikoiden yhteistyönä tuottama teos, jossa yhdistyy alueen asukkaiden kulttuuritaustat ja tarinat musiikilliseksi torniksi. Teos esitetään kesällä 2013 Duchéren kaupunginosan omalla festivaalilla, Festival d Art et d Air. Projektien aikana on syntynyt alueen oma orkesteri, joka esiintyy kaupunginosan omissa konserteissa ja tilaisuuksissa. Orkesteri on saanut myös esiintymiskutsuja tilaisuuksiin ja festivaaleille oman kaupunginosan ulkopuolelle. 11

12 Kuva 7: Duchéren alueen maanmerkki, korkea tornitalo on inspiroinut Ô pied de la Tour -teoksen (Tornin juurella). Lopuksi Lyonin kulttuurityö on hyvä esimerkki siitä, miten asukkaat voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja olla näin mukana luomassa kaupunkikulttuuria. Oleellista on asukkaiden, harrastajien, taiteilijoiden ja instituutioiden vuorovaikutus ja näin syntyvä jatkuva vuoropuhelu kulttuurilaitosten edustajien ja kaupunginosan toimijoiden kesken. Demokraattinen kaupunkikulttuuri ei ole institutionalisoitunut laitosten seinien sisälle vaan näkyy kaduilla. Kulttuurityön mallin kautta on pystytty muokkaamaan kulttuuritoimintaa pysyvästi, koska toimintaa osallistuminen on kulttuurilaitosten pysyvän rahoituksen ehto. Lyonin mallia käynnistettäessä pelättiin, että yleisötyö heikentää kulttuurilaitosten imagoa - pelko oli turha. Kulttuurisopimuksen mukainen toiminta on lisännyt kulttuurilaitosten suosiota sekä lisännyt ja laajentanut niiden yleisöpohjaa. Taiteilijat kokevat yleisötyön tuovan enemmän sisältöä työhönsä. Lisäksi aiemmat jännitteet pienten ja suurten kulttuurilaitosten välillä ovat hävinneet ja yhteistyö on lisääntynyt. Sopimus on vahvistanut huomattavasti myös kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä ja kaupunkilaisten innostusta osallistua projekteihin. 12

13 Kuva 8: Les Célestins n portailla: nuoret ja lapset kokevat kulttuurilaitokset omiksi reviireikseen. Matkaraportti ja kuvat: Mari Karjalainen, erikoissuunnittelija Taideyliopiston Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus Liitteet: 1. BM-matkan ohjelma 2. osallistujalista 3. palautekooste 13

14 Liite 1: Benchmarking matkan ohjelma TIISTAI 9.4. LH APR HELSINKI-MUNCHEN LH APR MUNCHEN-LYON Saapuminen Lyoniin ja majoittuminen hotelliin Hotel Kyriad Lyon Centre Perrache, 24 Quai Perrache, Lyon < klo Lynion kaupungin kulttuuripolitiikan esittely, Xavier Fourneyron, Lyonin apulaiskulttuurijohtaja ja Lyonin kulttuurityönmallin esittely, Marc Villarubias, kulttuurityön tiimin päällikkö (Hotel de Ville) klo Mermoz n kaupunginosan aluetoimijoiden ja taiteilijoiden tapaaminen, mukana Sophie Lacroix, kulttuurityön tiimi (Lyon 8ème, MJC Laennec Mermoz) klo 20 Yhteinen illallinen Ravintola La Nef des Fous, 5 rue du Boeuf KESKIVIIKKO klo Opéra de Lyon, Nais Bédiat, kulttuuripalveluiden apulaisjohtaja (Place de la Comédie) klo lounas klo Les Céléstins -teatteri, Marie-Francoise Palluy, yleisötyövastaava (4 rue Charles Dullin) klo Claude, Opéra de Lyon (Liput 60 euroa) TORSTAI klo Orchestre National de Lyon, Auditorium, Jean Marc Bador, johtaja ja Cecile Martinon, yleisötyövastaava (84 rue de Bonnel) klo lounas klo Conservatoire de Lyon, Nathalie Leverrier-Mellet, apulaisjohtaja (4, montée Cardinal Decourtray) klo La Maison de la Dance, Ghislaine Hamid-Le Sergent, kulttuuripalveluiden kehittämisjohtaja (8 avenue Jean Mermoz) klo Via Katlehong -kabare, La Maison de la Dance (Johde- hanke tarjoaa) PERJANTAI klo Duchèren kaupunginosan kehittämisprojektin esittely, Christophe Mérigot, Catherine Falcoz klo Duchèren kaupunginosa aluetoimijoiden ja taiteilijoiden tapaaminen, mukana Xavier Lucas, kulttuurityön tiimi Iltapäivällä aikaa turismiin ja omaan ohjelmaan. klo 16 Bussi lähtee hotellilta lentokentälle. LH APR LYON-FRANKFURT LH APR FRANKFURT-HELSINKI

15 Liite 2: Osallistujat Osallistujat Organisaatio Ahonen Juha Corin Lotta Forsblom Samu Halonen Tiina Huotari Arja Kamensky Munne Hanna Laukka Pasi Laurio Mäkinen Ulla Mäenpää Marjo Mäkinen Eeva Mäkinen Päivi Pekkilä Sirke Peltomäki Hanna Mari Pesonen Minna Maria Raatikainen Outi Ryti Helena Seppälä Mia Stjernberg Liisa Sumuvuori Johanna Suntola Silja Tyrväinen Marja Elina Värri Marja Helena Ylisaari Sami Yrjö Koskinen Tuula Helsingin Musiikkitalo Oy Ritarihuoneen kamarikesä Oulun kaupunki Taideyliopiston Sibelius Akatemia Kulttuuritalo Valve, Oulun kaupunki Luoteis Helsingin musiikkiopisto Oulun kaupunki Kultt. nuorisotyö/hgin nuorisoasiankeskus Opetus ja kulttuuriministeriö Kuopion konservatorio freelancer Taideyliopiston Sibelius Akatemia Tanssin talo Itä Helsingin musiikkiopisto Pink Eminence Oy freelancer Taideyliopiston Sibelius Akatemia Lauttasaaren musiikkiopisto Helsingin kaupunki Aalto yliopisto Helsingin kulttuurikeskus Espoon kaupunki Taideyliopiston Sibelius Akatemia Kulttuurikeskus Stoa 15

16 Liite 3: Palautekooste Benchmarking-matka: Lyon -PALAUTE - Perusraportti 1. Ole hyvä ja arvioi seuraavia väittämiä Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Matka vastasi odotuksiani ,6 Asiantuntijat/ puhujat olivat hyviä ja asiantuntevia ,27 Matka oli työni kannalta hyödyllinen ,47 Solmin matkalla työni kannalta hyödyllisiä kontakteja ,6 Käytännön järjestelyt toimivat hyvin ,4 Tilat ja laitteet toimivat ,47 Yhteensä ,47 2. Arviosi kokonaisuudesta Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Yleisarvosana matkalle ,67 3. Anna arvioisi asiantuntijoittemme alustuksista ja heidän roolistaan vierailujen aikana Vastaajien määrä: 15 16

17 Yhteensä Keskiarvo Xavier Fourneyron, Lyonin apulaiskulttuurijohtaja (ti 9.4, Hotel de Ville) ,8 Marc Villarubias, kulttuurityön tiimin päällikkö (ti 9.4 ja 10.4, Hotel de Ville) ,8 Mermozin alueen ja nuoriso- ja kulttuurikeskuksen toiminnan esittely ( ti 9.4, Maison des Jeunes et de la Culture) ,53 Nais Bédiat, kulttuuripalveluiden apulaisjohtaja (ke 10.4, Opéra de Lyon) ,8 Marie-Francoise Palluy, yleisötyövastaava (ke 10.4, Les Céléstins -teatteri) Jean Marc Bador, johtaja (to11.4, Orchestre National de Lyon) ,13 Cecile Martinon, yleisötyövastaava (to 11.4, Orchestre National de Lyon) ,2 Nathalie Leverrier-Mellet, apulaisjohtaja (to 11.4, Conservatoire de Lyon) ,07 Xavier Jacquelin, kv. asioiden päällikkö (to 11.4, Conservatoire de Lyon) ,13 Ghislaine Hamid-Le Sergent, kulttuuripalveluiden kehittämisjohtaja (to 11.4, La Maison de la Dance) ,07 17

18 Matthieu Riezler, pääsihteeri (to 11.4, La Maison de la Dance) ,13 Christophe Mérigot, apulaisjohtaja(pe 12.4, Duchèren kaupunginosa) ,13 Xavier Lucas, kulttuurityön tiimi (pe 12.4, Duchèren kaupunginosa) ,87 CMTRA (kansamusiikkikeskus) ja ARFI (pe 12.4, jazz, improvisointi) kollektiivien toiminnan esittely ,93 La Fanal teatteriryhmän toiminnan esittely ( pe 12.4, Pierre ja Vanessa Desmaret) ,13 Salla Lintonen, tulkki ,27 Merja Laukia, tulkki Yhteensä Mahdollisia lisäkommentteja Vastaajien määrä: 13 - Torstain ohjelma oli melkoisen tiivis, eikä tanssin talon läheltä löytynyt kaikille kelvollista ruokailupaikkaa. Muuten fantastinen matka, mutta hieman väljempi ohjelma olisi tehnyt siitä täydellisen. - Ihana ja mielenkiintoinen matka. - Kokonaisuus oli erinomainen ja oli vaikuttavaa nähdä, miten kulttuuri on Lyonissa integroitu osaksi kaupunginosien ja asukkaiden elämää. Vielä jos saisi toivoa, olisi ollut antoisaa kokea yhteisöhankkeita käytännössä: nyt jäi hieman avoimeksi, millaista on käytännön toteutuksen osaaminen. - Suuri kiitos. Matka oli erinomainen ja hyödyllinen oman työni kannalta. - Teema ennakkoon tiedossa, tulkeille teemojen ammattisanasto todella haasteellinen, ehkä ennakkovalmistautuminen auttaisi? Ennakko kysymyksiä, nyt vastaukset jäivät monesti vähän ympäri pyöreäksi. Konkreettisempia esittelyjä projektien prosesseista. 18

19 - Tulin vasta ensimmäisen päivän illalla, joten ti alustuksiin en pysty vastaamaan. Orkesterin vierailusta minulle jäi vain yksi henkilö mieleen, oliko toinenkin viitosen "väärtti", en muista. Oopperassa taisi olla myös kulttuuritoimesta hlö ke aamulla, oliko Villarubias? Ehkä nelonen hänelle :) Järjestelmä vaati vastaamista myös apulaiskulttuurijohtajasta. Laitoin hänellekin nelosen, vaikken tavannutkaan. Se ainakin kiitoksena siitä, että otti joukon vastaan! Sama koskee Mermozia. - Olisi ollut hyvä nähdä myös varsinaista toimintaa tai edes kuvia, videoita tai äänitteitä. - Ohjelma oli hyvin tiivis. Jos joku vierailukohteista olisi jätetty pois, olisi jäänyt aikaa kokemusten vaihtoon ja keskusteluun matkalle osallistuneiden kesken. - Hieno matka! - Matka kokonaisuudessaan oli poikkeuksellisen hieno. On äärimmäisen hyvä nähdä, miten muualla toimitaan ja järjestelypuoli oli huima määrän ja laadun suhteen siihen aikaan nähden, mitä olimme Lyonissa. - Lisää tällaisia matkoja, ohjelma tiivis, mutta antoisa. - Loistava matka, anti vastasi odotuksia. Näitä lisää! - Ohjelma oli hiukan liian tiivis, mutta toisaalta mielenkiintoinen ja avartava. 5. Miksi lähdit mukaan matkalle? Mitä odotit saavasi matkalta? Vastaajien määrä: 14 - Kulttuurityön näkeminen Lyonissa on ollut pitkään haaveenani. Sain sen infon, mitä kaipasinkin. - Sain mitä odotin ja vähän enemmän. - Lyonin kulttuurityön malli on kansainvälisesti tunnettu ja Helsingin kulttuurikeskuksessa jo vuodesta 2011 nostettu benchmarking -kohteeksi. Erityisen kiinnostavaa on Itä-Helsingissä suunnitteilla olevan ITU-hankkeen (ja muiden mahdollisten lähiöyhteistyöhankkeiden) näkökulmasta saada tukea ja ideoita Lyonista. En odottanut saavani niin paljon kuin sain matkalta! - Ideoita yleisötyön rakentamiseen. Uusia kontakteja. - Malliin tutustuminen, ryhmä verkostoitumiseen. - Olemme Helsingissä juuri luomassa Lyonin tyyppisiä alueellisia projekteja, jotka saaneet Lyonin mallista innoituksensa. Tarkempaa perehtymistä kulttuuritoimijoiden toteutusmalliin sekä hallinnolliseen rahoitus- ja hallintoratkaisuihin. Tämän kaiken sain. - Uusia ajatuksia siitä, miten kulttuurin saavutettavuutta voisi lisätä ja kuinka kulttuurialan 19

20 toimijat voivat tehdä yhteistyötä. - Kuntaliitosten seurauksena alueellin kulttuuritoiminta on tullut entistä ajankohtaisemmaksi omassa kunnassa. Hyviä käytäntöjä ja niiden taustalla olevia tavoitteita odotin kuulevani. - Malliin tutustumaan ja verkostoitumaan. - Matkan teema oli suurin syy ilmoittautumiselleni. Odotin näkeväni monenlaisia kohteita ja kuulevani, kuinka "kentällä" toimitaan käytännössä. - Uteliaisuus, tiedonhalu, mitä muualla tapahtuu. Sain vastauksia ja ymmärsin, että jos meillä Suomessa päättäjillä olisi sama tahtotila, olisimme maailman huippuja, koska osaamisemme, halumme ja menetelmämme tehdä taidetta yhteisöissä ovat todella pitkällä. - Tietoa siitä, miten kulttuurityön malli toimii käytännössä. Halusin myös nähdä, miten Lyonissa tehdään yleisötyötä. - Kontakteja ja ajatuksia, pohjalla omat toiminnan kehittämis- ja hankeajatukset. - Odotin saavani inspiraatiota, uusia näkökulmia ja tietoutta Lyonin mallista ja tämä toteutui. 6. Nimeä vähintään kolme mielenkiintoisinta tai työsi kannalta merkittävintä vierailukohdetta ja perustele valintaasi Vastaajien määrä: 12 - Opéra de Lyon, Conservatoire de Lyon ja La Maison de la Dance - lähiä, tanssitalo, kaupunginteatteri. - La Duchère - monikulttuurinen ja haasteellinen lähiö, jonka kehittämisessä kulttuurille on annettu merkittävä rooli. Paljon oppimista Helsingille! Oopperan ja Tanssin talon esitykset - näiden yleisöt ja tunnelma olivat ainutlaatuisia, paljon nuoria, ei kynnystä, innostus! Tanssin talon sijoitus oli ajatuksia herättävä: kaiken ei tarvitse sijoittua 'Töölönlahden rannalle' ollakseen arvokasta ja dynaamista! - Opéra de Lyon La Maison de la Dance Orchestre National de Lyon Näiden toimijoiden työ on samankaltaista kuin edustamani organisaation työ. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka muulla yleisötyötä rakennetaan. - Ooppera, usko yleisötyöasiaan, hienoja teemoja esim. Justice, johon liittyen näimme esityksen Claude (aihepiiri homous ja kuolemantuomio). Tupa oli täynnä ja "osallistuvaa" nuorta yleisöä valtavasti! Tanssin talo (La Maison de la Dance)- ajankohtainen hanke Helsingissä, laajapohjainen ajattelumalli tanssin kentällä, teatterilla hyvä yleisösuhde ja alueellisen työn malli, loistava esitys (pääsimme tanssimaan)! Duchére, reipas, realistinen ratkaisu, yhteisötaitelijat clever, hyvä induktiivinen kulttuurityön modelli, jossa eri puolilta maailmaa tulleiden asukkaiden tarinoista kootaan yhteisötaidetta ja taide-esityksiä, joita ovat esittämässä niin taiteilijat kuin asukkaatkin. Teki 20

21 myös vaikutuksen, että rumia rakennuksia uskalletaan purkaa. - Aluetaiteilijoiden toimintaan tutustuminen. Ajatus oli minulle uusi ja toimintatapana alueellisuus tuntui erittäin toimivalta ja hyvältä. Tanssin talossa tuli ilmi, että kaupunki ei laskuta vuokraa eikä teknisen henkilöstön palkkoja. Huikea ajatus! Nuorisotalo/kulttuurikeskuksessa rupesi arvostamaan Helsingin kaupungin panostusta nuorten kulttuuriin! - Duchere, tanssintalo ja virkamiesten puheenvuorot - 1. Minulle oli yhtä tärkeää verkostoituminen matkalaisiin ja Lyonin malliin tutustuminen. 2. Verkostoitumisen ja oman työni kannalta konservatorio 3. Ducheren kaupungin osaan tutustuminen avasi isoa kuvaa - Musiikinalan edustajana luonnollisesti Lyonin konservatorio oli mielenkiintoinen minulle. Heidän kauttaan valoittui hyvin yhteistyö oppilaitoksen ja koulujen välillä suhteessa musiikkikasvatukseen - koulutukseen. Kaupungin edustus oli myös tärkeä enemmän kultturipoliittisista syistä -taidealalla toimivalle ihmiselle vaikutuksen tekee poliittinen päätäntäpuoli, joka korostaa kulttuurin olemassaolon tärkeyttä ja tukea sille ilman tulosvastuuta. Tässä ehkä pistävin ero vielä "vanhan kulttuurin maassa" ja meidän nuoremman sivistyksen ja tuloshakuisuuden kulttuurin välillä. Kolmas kohde, joka vaikutti suorastaan läpitunkevana oli La Ducheren kaupunginosa ja ihmiset, jotka toimivat siellä. Tietyntyyppinen humanitäärisyys, joka kaikessa vallitsi, ei voi jäädä pois luettelostani. - Viimeisen päivän lähiövierailu ja taiteilijatapaamiset olivat minulle tärkeimmät, koska olen itsekin taiteilija, joka Suomessa joutuu taistelemaan siitä, että olisi resursseja vastaavankaltaiseen työhön. - Taiteilijoiden tapaamiset perjantaina olivat merkittävimmät ja konkreettisimmat. - Kaupungin kulttuurityö, Konservatorio ja Lyonin kaupunginorkesteri + kulttuuritalo. Kaikissa tuli esille ne suuret mahdollisuudet, jotka perustuvat hyvin suunniteltuun ja perusteltuun yhteistyöhön eri toimijoiden kesken, sekä toi esille kulttuurityön tärkeyttä monelta kantilta, yhteiskunnan peruselementtejä. 7. Millaisia ideoita sait oman työsi ja tapahtumasi kehittämiseen? Vastaajien määrä: 13 - Olen jo ottanut yhteyttä paikallisiin kouluihin ja sopinut tapaamisesta. Koululaisille aion järjestää ilmaista kulttuuria! - paljon - Sain rohkeutta edistää virastojen välistä yhteistyötä alueellisessa kulttuurityössä: kulttuuri ei ole oma erillinen, lokeronsa. Yhteistyö, verkottuminen, isommat yhteiset visiot, kaupungin tuki, pitkäjänteisyys - nämä ovat onnistumisen aineksia. Matka vahvisti käsitystäni siitä, millaista on ajankohtainen kulttuurityö, mikä on mahdollista ja tavoiteltavaa. - Yleisötyön kehittäminen laitoksen ja rakennuksen kannalta. 21

22 - Kuinka ja ketä sitouttaa kehittämisprojekteihin. - Lyonin mallin Helsingin version käynnistämiseen tarvittavia rakenteita aletaan juuri luoda kulttuuritoimen rahoitusrakenteessa. Neuvottelut lähikuukausien aikana. Sain paljon ideoita, joista osa koskee avustettavaa taidekenttää, osa kulttuurikeskusta itseään. - Alueellisen työn lähtökohtana pitäisi olla alue kokonaisuutena, ei esim. yksi kapea ikä- tai toimintasektori. - Sain vahvistusta näkemyksille, joita oman kunnan alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämisessä on ollut esillä sekä paljon hyviä esimerkkejä onnistuneista toimintamalleista. - Selvitämme nyt Lyonin kulttuurityön mallin soveltamista omaan kaupunkiimme. - Enemmän koen saaneeni vahvistusta sille, mitä olen tehnyt ja mihin olen uskonut omassa työssäni kaikki vuodet. Nyt minulla on ilo saada olla mukana hankkeessa, joka käynnistyy pääkaupunkiseudulla ja liittyy sosiaalisen opettamisen luomiseen yli oppilaitosrajojen, mutta yhteistyötä tehden kulttuurin olemassaolon ja sen merkityksellisyyden puolesta."lyonin malli" selkeästi puhuttelee myös täällä toimivia pidemmän linjan pedagogeja ja kulttuuri alan toimijoita. Joskin maassamme on paljon jo tämänkaltaista toimintaa, nyt yritys on järjestäytyä selkeämmin kokonaisuudeksi. - Kaupungin tahtotila oli hienoa nähdä ja miten yhteistyö eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä. Miten tätä voitaisiin viedä eteenpäin esim. pääkaupunkiseudulla. Matka antoi hyvän kokonaiskuvan, miten asiat toimivat Lyonissa. Olisin kuvitellut, että yleisötyö on korkeammalla tasolla kuin Suomessa, mutta näin ei ollut eli yleisötyöhön ei tullut lisätietoa. - Ideapankki sai täydennystä monelta kantilta, ajatuksia ja yhteistyötä voi suunnitella ja tehdä. 8. Solmitko matkalla kontakteja? Uskotko yhteistyön jatkuvan näiden kontaktien pohjalta tulevaisuudessakin? Vastaajien määrä: 13 - kyllä - Sain matkalla mahtavan verkoston, jota todellakin aion käyttää! - Solmin uusia kontakteja ja ennen kaikkea vahvistin vanhoja tuttavuuksia, tämä olikin yksi matkan suuria anteja. Oli erinomaista ja varmaan pitkässä juoksussa tehokasta, että matkalle lähti näin suuri joukko kulttuurialan ammattilaisia Suomesta: tämä tulee helpottamaan asioiden eteenpäin viemistä ja päätöksentekoa. Lyonin matkan osallistujille yhteistyö jatkossa tulee varmasti olemaan luontevaa, meitä kun sitoo yhteen ainutlaatuinen kokemus. - Jo suomalaisen ryhmän kanssa solmitut kontaktit olivat erittäin tärkeitä. - Kyllä ja uskon! - Solmin uusia kontakteja ja lämmittelin vanhoja. Uskon, että yhteistyö jatkuu ja tiivistyy. 22

23 - Kyllä. - kyllä - Olen jo nyt ollut kontaktissa useampaan matkalla olleeseen henkilöön - Uskon,että useammat kontaktit tulevat olemaan merkityksessä. Minulle tuli yhteistyöehdotustakin, aika näyttää ja ennen kaikkea pääsimme tietoisiksi toisistamme ja olemassaolostamme eri sektoreilla. Tietynlainen verkosto on olemassa ja olen varma, että kuka tahansa voi lähestyä toistaan vilpittömässä mielessä, jos siltä tuntuu tässä ryhmässä. - Jo vain. Eiköhän lähdetä yhdessä kehittämään taiteen keinoilla toteutettavaa mallia esim. mielenterveyssektorilla!!! - Ryhmään tutustui hyvin eli uskon, että syntyneistä kontakteista on tulevaisuudessa hyötyä ja uskon, että uutta yhteistyötä syntyy. - Kyllä ja kyllä, sekä Ranskan- että Suomenmaassa. 9. Parannusehdotuksia? Kommentteja? Vastaajien määrä: 12 - Lisää samanlaista! Kiitos Mari! - Hyvä reissu. - Olisin toivonut enemmän mahdollisuuksia nähdä ja kokea yhteisöllistä kulttuurityötä käytännössä; konkreettia kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa. Joka tapauksessa: suuri, lämmin kiitos matkan järjestämisestä! Se oli elämys. - Hieman kevyempi ohjelma voisi olla paikallaan. Tai vaihtoehtoisesti yksi ylimääräinen päivä lisää. - Kohdassa 4 - Eipä juurikaan. Oli aika tappiinsa ajateltu, hiottu ja järjestetty matka. Benchmarking -malli on hyvä, kaikilla hlökohtainen intressi juuri po. asiaan ja matkaan. Siksi joukkokin niin tiivis. On hyvä, että ohjelma-aikataulu aika tiukka. Tärkeitä olivat myös esitykset - Enemmän itse actionin näkemistä tutustumiskohteissa. Ei pelkkää puhetta. - Mari: Kiitos! Upea matka ja hienot järjestelyt :) Sara Kuuselle kiitokset hyvästä Lyonin mallin kuvauksesta! Sallalle kiitokset ystävällisestä suhtautumisesta ja asiantuntevasta tulkkauksesta! Oli loistavaa tutustua tällaiseen huippuporukkaan! - Tavattoman hienoa,että tällainen matka järjestettiin. Pidän itseäni etuoikeutettuna saatuani olla mukana. Valtaisa mielenkiinto syntyi mahdollisuuteen päästä lähemmin tutustumaan käytäntöön. Voisin lähteä pidemmäksi periodiksi seuraamaan käytännön työtä, nyt kuulimme teoriassa asioita, seuraava askel houkuttaisi konkreettisella tasolla sisällön ja 23

24 toteutuksen suhteen. Uskon myös, että meille Suomalaisille on valttia käydä katsomassa, miten muualla asioita tehdään kulttuurin saralla. Olisin valmis tämän ryhmän kanssa lähtemään uudestaan jonnekin muuallekin. Suuri kiitos. - Vaikuttavuuden arviointi -palauteseminaaria odotellessa... - Taiteilijoiden tapaamisia olisi voinut olla enemmän. Vierailujen esitykset olivat pääsääntöisesti aika yleisellä tasolla eli konkreettisimpia esityksiä olisi heiltä kaivannut. - Kiitos Marille, hienosti suunniteltu kokonaisuus! Luennoitsijat eivät ole ehkä tottuneet käyttämään tietotekniikkaa esityksissään, siksi ei kaikille vitosta (paitsi orkesteri)...jos joku ajatus, niin hotelli oli hyvä, mutta sijaintia voi aina miettiä vieläkin lähemmäs metroasemaa tai muuta kulkuyhteyttä. 24

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen

Lisätiedot

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,

Lisätiedot

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015 Palautekyselyn tuloksia Alueellinen toiminta TPY:ssä Yhdistyksen alueelliseen toimintaan lukeutuvat alueelliset koulutukset ja työpajojen alueellisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06

Lisätiedot

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää. Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014

Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014 Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014 Taidetoimikunnan tehtävät Alueelliset taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelimiä,

Lisätiedot

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa

Lisätiedot

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö )

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö ) LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö ) A. TYÖYKSIKKÖ: vastausten määrä yhteensä n=42 eos= 3 vastaajien määrä = n (suluissa

Lisätiedot

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila Eduskunnan oikeusasiamies ja välikysymys vanhuspalvelulain taustalla Eduskunnan oikeusasiamies

Lisätiedot

Urhea-toiminta Vantaalla. Urhea-seminaari, 17.3.2016, Jyväskylä Ilkka Kalo Perusopetuksen johtaja

Urhea-toiminta Vantaalla. Urhea-seminaari, 17.3.2016, Jyväskylä Ilkka Kalo Perusopetuksen johtaja Urhea-toiminta Vantaalla Urhea-seminaari, 17.3.2016, Jyväskylä Ilkka Kalo Perusopetuksen johtaja Taustaa Vantaalla 19 vuosiluokkien 7.-9.koulua, joissa oppilaita yhteensä n. 7000 18.3.2016 2 Taustaa Vantaalla

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

Etelä-Suomen metsäverkkohanke Etelä-Suomen metsäverkkohanke Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Taloustutkimus Oy:n vuonna 2010 tekemään tutkimukseen vastasi noin 1500 metsänomistajaa. Heidän tyytyväisyytensä metsäalan

Lisätiedot

Case Hoviagents. Oppimisprojekti /TKI3 Kevät 2012 30.4.2012 1

Case Hoviagents. Oppimisprojekti /TKI3 Kevät 2012 30.4.2012 1 Case Hoviagents Oppimisprojekti /TKI3 Kevät 2012 30.4.2012 1 PROJEKTIRYHMÄ Projektin ohjaava opettaja: Mervi Väisänen Case Hoviagents - projektiryhmä: Elina Rönkkö Minta Rimpiläinen Janne Sirviö Juho Huusko

Lisätiedot

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu Hallitusohjelma 2015 OPS 2016 Paikallinen opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä, peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen ja. Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Lisätiedot

Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio

Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio Saara Lohi 2007 Suunnittelu ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana oli kuva pihlajanmarjoista pajumatolla. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa

Lisätiedot

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015 Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden

Lisätiedot

Väli- ja loppuraportointi

Väli- ja loppuraportointi Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena

Lisätiedot

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008-2012

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008-2012 Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008- Sauli Rouhinen Ympäristöministeriö / kestävän kehityksen sihteeristö Smolna 24.4.2008 1 Kestävä kehitys mahdollisuuksien luomisena Kestävä kehitys

Lisätiedot

Mihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu

Mihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu Mihin huomio kiinnittyy, se kasvaa ja vahvistuu Marika Tammeaid 31.10.2011 1 1. päivä: ä Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen Arvostavan vuorovaikutuskulttuurin

Lisätiedot

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179

HANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus

Lisätiedot

Asteen verran paremmin

Asteen verran paremmin yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu

Asiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston

Lisätiedot

SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN

SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN JA RYHMÄPUHELUN SOITTAMINEN Ryhmän perustaminen on helppoa. Tarvitset internet-yhteyden sekä tietokoneen, jossa on mikrofoni ja webbikamera. Useimmissa kannettavissa tietokoneissa

Lisätiedot

TURVIS verkosto. VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015

TURVIS verkosto. VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015 TURVIS verkosto VALTAKUNNALLINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN TURVALLISUUSVERKOSTO Perustettu 16.6.2015 Tavattiin Opetusalan turvallisuusfoorumissa 2015 ja siitä se ajatus sitten lähti. Perustamiskokous

Lisätiedot

Jarmo Lahti 6.2.2009. Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2007-2009

Jarmo Lahti 6.2.2009. Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2007-2009 Jarmo Lahti 6.2.2009 Kehittäjyyden vahvistaminen henkilöstön edustajan tehtävässä - tutkimus- ja kehittämishanke vuosina 2007-2009 Yhteistyössä Työsuojelurahasto 110 000 ERTO 82 000 Valmennuspalvelut Työterveyslaitokselta:

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz

Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa Yhteisöllisyyden tasot lapsiryhmä ja sen dynamiikka huoltajat yhdessä yhteistyö kodin kanssa henkilökunnan yhteistyö/ lähialueellisten

Lisätiedot

Matka Pietariin 2.-5.6.2014

Matka Pietariin 2.-5.6.2014 Merja Räihä MATKARAPORTTI JEDU/Oulaisten ammattiopisto 6.6.2014 Matka Pietariin 2.-5.6.2014 Matkan tavoitteena oli luoda suhteet Petrovsky Collegeen, Prismaan ja Hotelli Hermitageen. Tavoitteena oli saada

Lisätiedot

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Partiossa eletään nyt hyvää nousukautta. Jotta sama tilanne jatkuisi, olemme tehneet teille syksyn toiminnan aloittamisen tueksi tarkoitetun vihkon. Viime syksynä

Lisätiedot

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi

Opettajankoulutuslaitos, Rauma. VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Opettajankoulutuslaitos, Rauma VERME-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi Miksi VERME? Kukaan ei ole valmis koulutuksesta valmistuttuaan. Eikä koskaan. Oppiminen jatkuu

Lisätiedot

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti Tytöt LVI-alalla - Perusraportti 1. Ikäni on Tämä kysymys antoi harhaanjohtavan tuloksen, sillä kaksi tytöistä täyttää 16 vuotta tänä vuonna mutta kaksi 17, vielä loppuvuoden aikana. 2. Aiempi koulutukseni

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE14-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 4.6.2014

Lisätiedot

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun

Lisätiedot

Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015

Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015 Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta

Lisätiedot

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.

Lisätiedot

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Yhdessä erilainen Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma 2009-2015 Pedastrategiaa koostavat museolehtorit Raija Manninen, Suomen Käsityön museo Tuula Vuolio-Vallenius, Keski-Suomen

Lisätiedot

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus Arja Huotari Kulttuuritalon johtaja Kulttuuripalvelupäällikkö 21.3.2019 KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS Cultural Climate Change ROHKEASTI REUNALLA Hinterland

Lisätiedot

Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke. 17.6.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko

Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke. 17.6.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke 17.6.2016 I Projektipäällikkö Ira Alanko Kärkihanke 4: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri TAVOITE: Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan

Lisätiedot

Kotiseutuihminen. - maailmankansalainen. Tapio Koski. Aulis Aarnion haastattelu

Kotiseutuihminen. - maailmankansalainen. Tapio Koski. Aulis Aarnion haastattelu Tapio Koski Kotiseutuihminen - maailmankansalainen Aulis Aarnion haastattelu Tänään on 23. päivä huhtikuuta 2007. Istun nokitusten emeritusprofessori Aulis Aarnion kanssa Tampereen Siilinkarin kahvilassa

Lisätiedot

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus

Luovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus Lyhyesti Luovista Luovissa saat olla oma itsesi Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin henkilöstö huomioi jokaisen opiskelijan yksilönä. Luovilaiset ymmärtävät, että

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS MAAILMALLA TARVITAAN POIKKEUKSELLISEN HYVIÄ TUOTTEITA JA PALVELUITA KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ Lisätiedot: erikoissuunnittelija, i itt FT Anneli Airola anneli.airola@pkamk.fi,

Lisätiedot

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? TieVie1.9.2006 AKATEEMISET Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? Yhteiskäyttöinen oppimateriaali ja tuutoreiden vertaistuki verkkoopetuksessa Katja Pura OY Sisältö Esitys perustuu Akateemiset verkkokurssin

Lisätiedot

Iisalmen. varhaiskasvatuksen. kulttuuriohjelma

Iisalmen. varhaiskasvatuksen. kulttuuriohjelma Iisalmen varhaiskasvatuksen kulttuuriohjelma 2 Kulttuurikasvatusohjelman tavoite Kulttuurikasvatusohjelman tavoitteena on tarjota kaikille päivähoitoikäisille laadukkaita ja monipuolisia kokemuksia ja

Lisätiedot

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord 9.12.2015. me. säätiö 10.9.2015 2015 Me-säätiö

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord 9.12.2015. me. säätiö 10.9.2015 2015 Me-säätiö Me-säätiö Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen Ulla Nord 9.12.2015 ei ole olemassa meitä ja heitä. on vain me. Perustettu vuonna 2014 (virallisesti rekisteriin 2015) Säätiön taustalla peliyhtiö Supercellin

Lisätiedot

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna

Lisätiedot

Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio

Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe...14 Johdanto...17. I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti...24

SISÄLLYS. Esipuhe...14 Johdanto...17. I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti...24 SISÄLLYS Esipuhe...14 Johdanto...17 I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti....24 Sadutuksen aloittaminen...26 Kertomus syntyy useaan kertaan sadutustapahtumassa...27 Aikuinen saduttajana....29 Mitä

Lisätiedot

Sote- integraatio. pj. Nimi: Jarmo Ruohonen siht. Nimi: Pilvi Moberg

Sote- integraatio. pj. Nimi: Jarmo Ruohonen siht. Nimi: Pilvi Moberg Sote- integraatio pj. Nimi: Jarmo Ruohonen siht. Nimi: Pilvi Moberg Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Poimintoja arvokeskustelusta dia 1. jne. Yhteistyön tavoittelu itsestään on jo asiakaslähtöisyyttä Palveluiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - kehittämisen ja hanketyön tukena

Tutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - kehittämisen ja hanketyön tukena Tutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - Vertaisarviointimalli iointimalli oppimisympäristöjen mpäristöjen kehittämisen ja hanketyön

Lisätiedot

Oulun seudun kuntien yhteistyökatsaus

Oulun seudun kuntien yhteistyökatsaus Oulun seudun kuntien yhteistyökatsaus Kaupunkiseutujen tilan arviointi raportin tulokset Anne Leskinen 2.3.2016 arviointi toukokuussa 2015 11 kaupunkiseutua : Tampere 369 525 as Turku 286 379 as Oulu 238

Lisätiedot

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa

Lisätiedot

KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2.

KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2. Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2. @Jari_Parkkonen #PHliitto Lähde: Tilastokeskus Kartta ja analyysi: Timo Aro Lähde:

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella

Lisätiedot

FORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016. Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.

FORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016. Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa. FORSSAN OHJAAMO Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016 Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.fi 040 6685 157 Ohjaamotoiminta Ohjaamo on valtakunnallisesti koordinoitu nuorten

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen

Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä

Lisätiedot

SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011

SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011 SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011 CHI KUNG MEDITAATIO TIETOISUUS ELINVOIMA LIFESTYLE TIISTAISIN klo 1900-2100 keväällä 12 kertaa 18.1.-12.4.11 (ei hiihtolomalla 22.2.) ESPOON IYENGARJOOGAKESKUS NIITTYKUMPU Niittykummuntie

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Koordinaattorin puheenvuoro

Koordinaattorin puheenvuoro Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

LASTENSUOJELUN PRAKSIS LASTENSUOJELUN PRAKSIS vastaa lastensuojelun haasteisiin Kehrä Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Kehittävä sosiaalityöntekijä 30.9.2011 Tiina Muukkonen Lastensuojelun haasteet niistä on runsaudenpula

Lisätiedot

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut sivu 1 / 11 TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS E B C D D A TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E C D C E C TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS A B E E B A sivu 2 / 11 3 pistettä 1. Anni, Bert, Camilla, David ja Eemeli

Lisätiedot

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä 11.05.2016 / Porin perusturva, sosiaali- ja perhepalvelut /aikuissosiaalityön päällikkö Krista Virtanen Haluatko onnelliseksi porilaiseksi?

Lisätiedot

Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti

Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti RUISTA RANTEESEEN OTE OMASTA ELÄMÄSTÄ INNOVAATIORAHASTOHANKE (1.1 31.12.2012) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vahvistaa

Lisätiedot

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola 12.2.2016. SJK - juniorit

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola 12.2.2016. SJK - juniorit Isännän Ääni- Seuraseminaari Kokkola 12.2.2016 SJK - juniorit Kokemuksia Talentvalmentajan toiminnasta 2014-2015 Päätavoitteet Selkeyttää pelaajien käsitystä siitä, mitä on ja mitä tarkoittaa kokonaisvaltainen

Lisätiedot

MEILLÄ TEHDÄÄN VAPAA AIKAPALVELUJEN SUUNNITELMA

MEILLÄ TEHDÄÄN VAPAA AIKAPALVELUJEN SUUNNITELMA MEILLÄ TEHDÄÄN VAPAA AIKAPALVELUJEN SUUNNITELMA JOHDANTO Vuoden 2015 aikana on tehty ensimmäinen Alavuden vapaa aikapalveluiden suunnitelma otsikolla Meillä tehdään. Se perustuu kesäkuussa 2014 hyväksyttyyn

Lisätiedot

Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa 29.1.2014. DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka

Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa 29.1.2014. DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa 29.1.2014 1 - Hyödyntääkö yliopisto yrittäjyyspotentiaalinsa? - Koulutuksen uudet tuulet - Diplomityö: Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

Maanantai 4.7. Työhön tutuksi

Maanantai 4.7. Työhön tutuksi Maanantai 4.7. Työhön tutuksi Maanantaina oli ensimmäinen työpäivä. Aamulla oli jännittävät tunnelmat siitä ketkä ovat tulevia työkavereita ja siitä miten työt lähtee käyntiin. Istuimme pöydän ääreen ja

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 28.11.2015

Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 28.11.2015 Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 28.11.2015 Tapahtuman järjestivät Keuda, Klaukkalan Yrittäjät, Nurmijärven Yrittäjänaiset sekä Nurmijärven kunta. Tapahtumassa oli mukana n. 50 näytteilleasettajaa.

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015 Ilmari Hyvönen Digitalisaatio ja korkeakoulut Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat opetuksen ja tutkimuksen avulla sen tiedon ja osaamisen,

Lisätiedot

Taustaa KY:n nykyisestä toiminnasta KY:n strategia

Taustaa KY:n nykyisestä toiminnasta KY:n strategia Päivä starttaa KY:llä pienellä puoella tarjoilulla lounaalla ja taustoituksella ja jatkuu kahden erillisen työryhmätyön voimin. Työryhmien tavoitteena on saada aikaiseksi napakat ppt esitykset aiheista.

Lisätiedot

Miten nuorisotakuu toteutetaan? Projektipäällikkö Timo Kettunen

Miten nuorisotakuu toteutetaan? Projektipäällikkö Timo Kettunen Miten nuorisotakuu toteutetaan? Projektipäällikkö Timo Kettunen Esimerkkejä yhteiskunta-ja koulutustakuun rapinnoista Kaupunki Yrittäjyyskasvatus: Verkosto koottu, uudet avaukset Yritysyhteistyö Business

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu

Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu KIRJASTON NEUVOTTELUKUNNAT MARI ELISA (MEK) KUUSNIEMI, TUULIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TUTKIMUKSEN PALVELUT, HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO Tutkimusprojektin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI)

HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI) HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI) Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: 1 Hakeutumisohje: Tällä hakemuksella

Lisätiedot

Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO

Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO Info B2: Global Mindedness -kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijoiden asenteita ja voiko muutosta mitata? Irma Garam, CIMO Kv päivät Levi 21.5. May- 13 Tässä infosessiossa: Mikä on GlobalMindendess-kysely?

Lisätiedot

ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen

ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen Asumisen ja asuntoverkostojen kehittäminen Mitä teemme tällä hetkellä: - Olemme Kymenlaaksossa sitoutuneet kehittämään laitoshoidon tilalle

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Sari Kauranen, psykologi Verve Oulu Kokemuksia ja havaintoja kahdesta näkökulmasta

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä

Lisätiedot

Tehostetun tuen luokat. Malli inkluusion toteuttamisesta Leikarissa

Tehostetun tuen luokat. Malli inkluusion toteuttamisesta Leikarissa Tehostetun tuen luokat Malli inkluusion toteuttamisesta Leikarissa Päivitetty 19.11.2013 Leikarin pienryhmä (1-2) yhdistetään kahteen yleisopetuksen luokkaan: : Luokanopettajien työpanos Erityisluokanopettajan

Lisätiedot

Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä. Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen

Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä. Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen Peda-forum 20.8.2013 Työpajan tavoitteet Tutustua opiskelukykyä edistävään Kyky-projektiin Lisätä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumistilanne Kehitysvammaisista oli vuoden 2009 lopussa Laitoshoidossa

Lisätiedot