2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa. Esipuhe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa. Esipuhe"

Transkriptio

1 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Esipuhe Keskustelunavauksen tarkoituksena on kartoittaa, analysoida ja kommentoida Suomen 10 suurimman kaupungin otetta julkisten palveluiden järjestämiseksi tulevaisuudessa. Aihe on ajankohtainen monesta eri syystä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen muuttuessa. Seuraavan 10 vuoden kuluessa julkisen sektorin hoitohenkilökunnasta siirtyy eläkkeelle arviolta neljännes. Julkisen sektorin paineet vähentävät mahdollisuuksia rahoittaa kasvavia palvelutarpeita verovaroilla. Väestön tulotason nousu tarjoaa uusia vaihtoehtoja palveluiden rahoitukseen ja lisää vaatimuksia asiakaslähtöisten, asiakkaiden valintaan perustuvien palveluiden tarjonnalle. Suurimpien kaupunkien merkitys koko maan palvelujärjestelmien kannalta on keskeinen. Yhdessä nämä kaupungit muodostavat yli asukkaan ja asiakkaan palvelumarkkinat. Niiden mahdollisuudet monipuolisten markkinoiden luomiseksi ovat paremmat kuin pienempien kuntien ja niiden kehittämiä palveluiden järjestämistapoja tullaan todennäköisesti omaksumaan muuallakin maassa. Keskustelunavauksemme näkökulma on yksityisen yritystoiminnan kaupunkeja tarkastellaan lähinnä yksityisten palvelutuottajien markkinoina ja pohditaan, minkälaisen toimintaympäristön ne muodostavat yritysten markkinoille tulon, kasvun ja kehittämisen kannalta. Tämän ohessa julkisten palveluiden tehokkuus vaikuttaa välillisesti koko kansantalouden kilpailukykyyn, mutta nämä vaikutukset ovat tässä tarkastelussa sivujuonteena. Tässä selvityksessä emme keskity esittämään näkemyksiä siitä, kuinka palveluiden rakenne ja sisältö tulee järjestää. Kansalaisten ja koko palvelujärjestelmän kannalta on toki välttämätöntä, että palvelujärjestelmien rakenteet tukevat palveluiden tuottamista tehokkaasti ja laadukkaasti. Uskomme, että yksityisten palvelutuottajien merkitys jatkaa voimakasta kasvuaan. Pidämme tarpeellisena mm. palveluiden tuotantorakenteen monipuolistamista, tilaaja-tuottajamallin omaksumista sekä erilaisten asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia lisäävien uudistusten toteuttamista. Tämän keskustelunavauksen kohteena on kuitenkin pääasiassa selvittää, ovatko 10 suurinta kaupunkia tarttuneet haasteisiin aktiivisesti ja onko yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksia otettu huomioon strategioita laadittaessa ja käytännön toimenpiteitä toteutettaessa. Käytetty aineisto on koottu lähinnä internetin välityksellä. Pääasiallinen tietolähde valittiin sillä perusteella, että internet on tehokas ja kaikkien saatavilla oleva tiedonvälityskanava. Internetin välityksellä kaupungit voivat viestittää pidemmän aikavälin suunnitelmiaan, jotka vaikuttavat myös yritystoiminnan edellytyksiin. Selvää on, että esimerkiksi yritysten investoinnit palvelutoiminnan käynnistämiseksi tai laajentamiseksi eivät voi perustua internet-viestintään, vaan ne vaativat huomattavasti seikkaperäisempi taustatietoja ja konkreettisia toimenpiteitä palveluita tilaavien kaupunkien puolelta. Vaikka internet ei muutenkaan ole aukoton tietolähde, sen kautta saa varsin kattavan käsityksen kaupunkien otteesta palvelurakenteisiin. Aineisto, joka kaikista kaupungeista pyrittiin keräämään, oli palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvät strategiset asiakirjat; viimeisimmät taloussuunnitelmat ja -arviot; tuoreimmat talousraportit ja tilinpäätösasiakirjat; tarkastuslautakuntien 1

2 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 vuoden 2002 arviointikertomukset; sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien pöytäkirjat viimeisiltä muutamalta vuodelta. Kaikista kohdekaupungeista ei siis ollut saatavissa aivan kaikkea haettua materiaalia internetin välityksellä. Lisäksi tietojen esittämistavoissa on olennaisia eroja kaupunkien välillä. Onkin mielenkiintoista tarkastella eri kaupunkien tapaa järjestää viestintänsä samasta asiakokonaisuudesta. Jos viestintä on tehokasta ja avointa, se antaa mahdollisuuden strategioitten ja käytännön päätösten vertailemiseksi. Uskottava markkinoiden kehittämistavoite edellyttää erityisesti, että strategiat ja käytännön toiminta tukevat toisiaan. Yksi keskeinen kysymys, johon selvityksellä haettiin vastausta, on tieto eri tuottajien siis kaupunkien oman tuotannon, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden osuudesta kunkin kaupungin palvelukokonaisuudesta. Palvelujärjestelmien kehittäminen onnistuu tehokkaammin, jos tiedot nykyisestä tuotantorakenteesta ja eri tuottajien osuuksista ovat jatkuvan seurannan kohteena. Yksityisten tuottajien kannalta olennaisen kiinnostavaa on, kuinka paljon palveluita tällä hetkellä ostetaan ja onko ostopalveluiden määrän kehityksestä olemassa sitovia tai ohjeellisia tavoitetasoja. Lisäksi yksityisen tuotannon kannalta on keskeistä tietää, ostetaanko palvelut yrityksiltä vai kolmannen sektorin organisaatioilta ja kilpailutetaanko ostopalvelut vai ei. Näillä kysymyksillä on ollut suuri merkitys markkinoiden toimivuuteen erityisesti sosiaalipalveluissa, joiden kohdalla kunnat ovat monesti käytännössä ainoita palveluiden ostajia. Helsingissä Antti Neimala johtaja Anja Tuomola lainopillinen asiamies 2

3 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Sisältö Esipuhe...1 Helsinki (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Sosiaalitoimi Terveystoimi Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Sosiaalitoimen ostopalveluiden organisointi ja kilpailuttaminen Hammashuoltouudistus ja ostopalvelut Terveydenhuollon jonojenpurkuoperaatio Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...12 Espoo (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...15 Tampere (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio

4 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 Vantaa (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...23 Turku (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...26 Oulu (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...30 Lahti (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio

5 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Kuopio (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...35 Jyväskylä (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...37 Pori (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Lyhyt arvio...39 Johtopäätöksiä ja kehittämisajatuksia...40 Kuva palvelujärjestelmien nykytilasta...40 Havaintoja strategiavalmistelusta...41 Talouden ja toiminnan suunnittelun kytkeminen osaksi rakenteellisia tavoitteita...41 Talouden seuranta...42 Yhteistyö yksityisten tuottajien kanssa...42 Liitetaulukot...43 Eri palvelutuottajien osuudet kustannuksista ja henkilöstöstä v Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä v

6 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa

7 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Helsinki (väkiluku 2002/ ) 1. Kaupungin yleinen strateginen ote Helsingin kaupunki on Suomen oloissa suurin julkisten palveluiden markkinaalue. Kaupungin yleistä strategiatyötä ohjaavat strategiaseminaarit, joita pidetään kaksi valtuustokaudessa. Ensimmäisessä asetetaan linjaukset ja toisessa tarkastellaan niiden toteutumista. Kaupungin strategioissa yksityisen tuotannon mahdollisuudet eivät toistaiseksi ole olleet vahvasti esillä. Kaupungin yhteisstrategiassa (saatavissa osoitteesta /tietoa/ strategia.html#palvelut) tavoitteeksi asetetaan mm. asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen ja kilpailuttamisen lisäämisen edellytysten selvittäminen toiminnan taloudellisuuden varmistamiseksi. Linjaukset ovat yleisluontoisia, eikä strategiassa ole määritelty, kuinka yleislinjauksia kehitetään kohti operatiivista toimintaa. 2. Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt 2.1. Sosiaalitoimi Helsingin kaupungin sosiaalitoimella ei ole internetin välityksellä saatavissa olevaa palvelustrategiaa tai toimialakohtaisia palvelustrategioita. Sosiaaliviraston talousarviossa ja taloussuunnitelmassa v on tavoitteiden asettamisessa otettu huomioon talouden heikentyminen ja tavoitteeksi on asetettu viiden suurimman kaupungin keskimääräisen kustannustason saavuttaminen 1. Sosiaalitoimen talousarviossa vuodelle 2003 eritellään yleisellä tasolla oma palvelutuotanto ostopalveluista, mutta ostopalveluja ei eritellä kolmannen sektorin ja yksityisten tuottajien kesken. Talousarviossa ei esitetä linjauksia siitä, miten omien ja ostopalvelujen suhde tulee kehittymään. Talousarvio on näiltä osin toteava, ei tavoitteellinen. Sosiaalitoimessa on kuitenkin tilastoitu oman tuotannon ja ostopalveluiden välistä suhdetta sektoreittain vuonna 2001 (saatavissa osoitteesta / sosv/virasto/toiminta/tilastot.htm) seuraavasti: Lasten päivähoitopalvelussa suhde omat paikat/ostopaikat ja perhepäivähoito oli 18000/3200. Päivähoitoikäisten lasten määrä on kääntynyt kaupungissa laskuun ja johtaa ylikapasiteetin purkamiseen. 1 Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan ja Turun välillä tehdään ns. Viisikko-vertailua mm. vanhuspalveluiden kustannuksista ja palvelutasosta. Vuoden 2001 tietoja on saatavissa mm. Espoon kaupungin internet-sivuilta sosiaali- ja terveystoimen julkaisuista. Vanhusten käyttämien sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedoissa ei eritellä palveluita siten, että kaupunkien itse tuottamia ja ostopalveluita verrattaisiin keskenään. Tosin vanhuspalveluraportin lopussa todetaan, että yksityiset vanhusten palvelut tulevat tulevaisuudessa olemaan nykyistä merkittävämmässä roolissa. 7

8 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 Lastensuojelun laitoshoidossa suhde omat/osto oli 393/427. Vammaisten asumispalveluissa suhde oli 335/225. Vanhusten asumispalveluissa suhde oli 2100/132, tehostetussa asumisessa 299/794 ja laitospalveluissa 1083/1375. Kaupungilla on neljä omaa vanhainkotia ja 10 yhteisöä palvelun tuottajina 19 toimipisteen kautta. Kokonaispaikkaluku on 2400, joista n paikkaa on kaupungin omia. Yllä olevaa tietoa ei ole saatavissa eriteltynä sen mukaan, onko palveluiden tuottaja yksityinen yritys vai kolmannen sektorin organisaatio. Esimerkiksi vanhainkotipalveluiden kohdalla käytetään ilmausta yksityinen yhteisö, mutta tuottajien tarkempaa luonnetta ei tiedoista ilmene Terveystoimi Terveysvirastolle on laadittu strategiasuunnitelma vuosille (saatavissa osoitteessa /tervv/suomi/julkaisut/2002strategia.pdf). Suunnitelmassa yrittäjämielisyys on kirjattu viraston yhdeksi arvoksi. Osaksi tätä periaatetta on kirjattu sisäinen yrittäjyys. Hoiva-alan yrityksillä nähdään yrittäjämielisyyden sisältöä kuvattaessa olevan merkittävä rooli Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun sujuvuudessa. Samalla todetaan, että yhteistyötä jatketaan ja kehitetään siltä osin kuin se on molemmille edullista. Suunnitelmassa määritellään palvelurakenteen kehittäminen yhdeksi viraston tärkeimmistä kehittämisalueista. Sen yhtenä alatavoitteena mainitaan, että hammashuollossa uusien ikäryhmien tarvitsema palvelumäärä hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä palvelutuottajilta. 3. Taloussuunnittelu ja talousarviot 4. Talouden seuranta Helsingin kaupungin talousarviossa vuodelle 2003 (saatavissa osoitteessa http: //www.hel.fi /kkansl/julkaisut/talousarvio2003/) viitataan sosiaalivirastolle vuonna 2002 hyväksyttyihin visioihin, jotka ulottuvat vuoteen Tässä yhteydessä esitetään seuraava kirjaus: Kaupungin talouden heikentyminen ja tavoitteeksi asetettu viiden suurimman kaupungin kustannustaso edellyttää, että taloussuunnitelmakaudella sosiaalivirasto sovittaa toiminnan kohdentumisen, rakenteet ja toimintaedellytykset käytettävissä oleviin voimavaroihin. Strategisen arvioinnin alueet ovat: palvelujen toteuttamistapojen monipuolistaminen sekä kustannusanalyysien ja -tietoisuuden lisääminen. Terveysviraston kohdalla talousarviossa on kilpailuttamisesta nimenomainen maininta: Kilpailuttamista jatketaan aiemmin kilpailutuksen piirissä olleilla palveluilla, joita ovat mm. kuntoutus- ja terapiapalvelut. Merkittävimpiä kilpailutettuja kohteita ovat kaupungin omaa tuotantoa täydentävät yksityissektorilta hankittavat hammashoitopalvelut. Helsingin tilinpäätöksessä vuodelta 2002 (saatavissa osoitteessa /kkansl/julkaisut/tp2002.pdf) ja vuosikertomuksessa vuodelta 2002 (saatavissa osoitteesta /kkansl/julkaisut/hki_vuosikertomus_ 2002.pdf) ei ole tarkasteltu palvelujärjestelmän kehittämistä ja palveluostoja omana kokonaisuutenaan. Sama koskee tuoreinta julkaistua talousraporttia alkuvuodelta 2003 (saatavissa osoitteesta /kkansl/julkaisut/ rapo103.pdf). Tämä selittynee sillä, että koska palvelurakenteiden kehittämisek- 8

9 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa si ei ole asetettu taloussuunnittelun ja talousarvion laatimisen yhteydessä sitovia tulostavoitteita, ei myöskään ole katsottu tarpeelliseksi raportoida palvelujärjestelmän tai ostopalvelujen kehittymisestä erikseen. 5. Erityisiä havaintoja sektoreittain 5.1. Sosiaalitoimen ostopalveluiden organisointi ja kilpailuttaminen Sosiaaliviraston alaisuudessa toimii sosiaaliviraston yhteispalvelukeskus, jonka alaisuudessa puolestaan toimii vanhainkotipalvelujen tuottajakeskus. Tuottajakeskuksen toiminta vakinaistettiin sosiaalilautakunnan päätöksellä (pöytäkirjaote saatavissa osoitteessa: /sosv/soslk/021210/es_ 10.rtf). Keskus koordinoi 85 miljoonan euron (v. 2002) laitospalvelujen budjettia ja neuvottelee 30 tuottajayksikön kanssa palvelun sisällöstä ja hinnasta. Lautakunnan kokouspöytäkirjassa käsitellään tarvetta kehittää viraston kilpailuttamisosaamista mm. seuraavasti: Lähivuosina palvelujen kilpailuttaminen tulee vaatimaan entistä enemmän osaamista. Lähtökohtaisesti kaikki yksityisiltä tuottajilta ostettavat palvelut on hankintalainsäädännön mukaan kilpailutettava. Vanhainkoti- ja asumispalvelujen kilpailuttamisesta Helsingin kaupungilla ei vielä ole paljoa kokemusta. Niiden kilpailuttamisen osaaminen on syytä keskittää yhteen paikkaan. Mainitusta kokouspöytäkirjasta ilmenee, että palveluita on tähän asti ostettu paljolti kilpailuttamatta hankintoja. Yksittäiset ostopalvelusopimuksia koskevat aiemmin tehdyt päätökset tukevat tätä käsitystä. Esimerkiksi sosiaalilautakunnan päätöksellä (pöytäkirjaote saatavissa osoitteessa: / sosv/soslk/011204/es_15.rtf) uusittiin 10 eri säätiön ja yhden yhdistyksen ostopalvelusopimukset vanhustenhuollon laitospalvelun tuottamisesta toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi. Aineistosta ei ilmene, että sopimuksia olisi missään vaiheessa kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. Sosiaalilautakunnan kokouksessa on kerrottu uusista linjauksista sosiaalipalveluiden kilpailuttamisessa. Kilpailutusta on käsitelty osana Raha-automaattiyhdistykselle eräistä avustushakemuksista annettavaa lausuntoa, jonka antaa lopullisesti kaupunginhallitus (pöytäkirjaote saatavissa osoitteessa: /www.hel.fi /sosv/soslk/030812/02.rtf). Lausunnon perusteluissa todetaan mm., että avustusta hakeneita hankkeita ei enää voida priorisoida voimassaolevien ostopalvelusopimusten ja sosiaalitoimen talousarvion puitteissa, vaan uudet ostopalvelusopimukset on hankintalainsäädännön mukaan kilpailutettava. Sosiaalivirasto on pöytäkirjan mukaan laatimassa sosiaalitoimen eri sektoreille yhtenäiset ohjeet ja laatukriteerit ostopalveluiden kilpailuttamisesta Hammashuoltouudistus ja ostopalvelut Helsingin kaupunki on selvittänyt hammashuoltouudistus -työryhmän (loppuraportti ja ostopalvelujen kustannusvertailu esitetty terveyslautakunnan kokouksessa ; /tervv/suomi/hallinto/terveyslautakunta/ esityslistat/ _el.htm#3) avulla hammashuollon ostopalvelujen käyttömahdollisuuden. Ostopalvelumalli on todettu toimivaksi ja sen käyttöä on päätetty jatkaa ja kehittää. Terveysviraston näkemyksen mukaan hammashuollon ostopalvelut muodostavat käyttökelpoisen ja tärkeän elementin hammashuollon toiminnan ja sen ruuhkahuippujen tasaamisessa. Ostopalvelujen käytön jatkaminen ja kehittäminen sekä ostopalvelukumppanuuden syventäminen on toivottavaa jatkossakin. Hammashuollon oman toiminnan sekä vuosien os- 9

10 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 topalvelujen kustannusseurantaa tulee jatkaa ja syventää. Helsingin terveysviraston hammashuollon ostopalvelumallin on todettu olevan laajuudeltaan ja ennakkoluulottomuudeltaan yksi merkittävimmistä julkisen ja yksityisen terveyspalvelun yhteistyömalleista tällä hetkellä. Sen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta tulee tarkoin seurata ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin muutoksiin Terveydenhuollon jonojenpurkuoperaatio Helsingin kaupunki toteutti terveydenhuollon leikkausjonojen purkamisessa laajan ostopalveluoperaation, jota on arvioitu vuonna 2002 valmistuneessa raportissa (ei saatavissa internetin välityksellä). Hanke osoittautui raportin mukaan onnistuneeksi. Seuraavassa on esitetty hankkeessa tehdyt johtopäätökset ja kehittämisehdotukset eri näkökulmista: Edut potilaan kannalta - jonot lyhenivät lakkoa edeltäneelle tasolle ja hoitoon pääsy nopeutui - potilaan valinnanvapaus lisääntyi - tuotettujen palvelujen tasoa pidettiin korkeana ja palvelua sujuvana - komplikaatioita esiintyi toiminnan volyymiin nähden vähän Kehittämiskohteita potilaan kannalta - etukäteismarkkinointi puuttui, osa potilaista ei siksi osannut tarttua tarjoukseen - tarjouskirje oli potilaan kannalta vaikeaselkoinen - aikataulu oli joillekin potilaille liian nopea - osa potilaista koki matkan muille paikkakunnille hankalaksi Edut tuottajien kannalta - HUS:n leikkausjonot käytiin läpi ja saatettiin ajan tasalle - avoimuus ja vuorovaikutus HUS:n ja muiden tuottajien sekä Helsingin terveysviraston välillä lisääntyi, mahdollisuutta kilpailuttamisen jatkamiseen pidettiin tärkeänä - kilpailutuksen järjestelyjä ja tarjouspyyntöä pidettiin selkeänä sekä tehtyä sopimusta yksiselitteisenä ja ammattimaisesti laadittuna. - projektin organisaatiota pidettiin asiantuntevana ja käytännön ongelmat nopeasti ratkaisevana - potilaiden tuottajille antama palaute oli myönteistä ja projektista jäi tuottajille myönteinen kuva - projekti antoi sairaanhoitopiireille virikkeitä keskinäisen työnjaon kehittämiseen Kehittämiskohteet tuottajien kannalta - puuttumaan jääneiden lähetteiden takia tuottajilta jäi hoitamatta noin 13 % potilaista ja saamatta sopimuksen mahdollistavia tuloja - kireä aikataulu vaikeutti leikkaustoiminnan käynnistämistä - tuottajille toimitettujen lähetteiden ja tilattujen palveluiden kriteerit eivät projektin alkuvaiheessa toteutuneet kaikilta osin Edut terveysviraston kannalta - tavoite saavutettiin alittamalla talousarvio - kilpailutetun ostopalvelutoiminnan kustannustaso osoittautui kilpailukykyiseksi - kilpailutetun erikoissairaanhoidon ostopalvelun pelisäännöt syntyivät ja testattiin käytännössä 10

11 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa - luotiin laadun, määrän, hoitovastuun ja talouden kattava sopimuskäytäntö - suoralähetekäytäntö Helsingin terveyskeskuksesta yksityissairaaloihin kehitettiin - ulkoinen kuva parani: Terveysvirasto todettiin joustavaksi palvelujen järjestäjäksi ja yhteistyökumppaniksi Kehittämiskohteet terveysviraston kannalta - toiminta käynnistyi hitaasti, koska sitä ei voitu suunnitella yhteistyössä HUS:n kanssa. Alkuun päästyään projekti eteni hyvin - tarjouspyyntö perustui HUS:n kunta Gentiassa esitettyihin jonotietoihin. Koska HUS siirsi lakon jälkeen päiväkirurgisia potilaita jonoista hoidonvaraukseen, jonoprojektiin ei aluksi potilaita riittänyt - potilasvalinnat tehtiin HUS:n toimesta. Tästä seurasi paljon työtä HUS:n henkilökunnalle ja lisäkustannuksia terveysvirastolle. Terveysvirasto ei voi nykyisten lakien mukaan ohjata HUS:n potilasjonoja - tuottajat palauttivat 11% lähetteistä hoidon porrastuksen ja muiden syiden takia takaisin HUS:lle - projektista saatujen kokemusten perusteella laitettiin vireille erikoissairaanhoitolainmuutos kunnan läheteohjauksen mahdollisuuksien parantamiseksi. 6. Tarkastuslautakunnan 2 arviointikertomuksen havaintoja Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2002 (kertomus löytyy osoitteesta /tav) ei erikseen arvioida eri sektoreiden ostopalveluiden järjestämistä. Kertomuksessa todetaan kuitenkin riski, joka sisältyy palveluiden hankkimiseen ulkopuolisilta toimittajilta, ellei kaupunki järjestä sisäistä valvontaansa riittävän selvästi. Huomionarvoista kertomuksessa on, että siinä esitetään voimakasta kritiikkiä Helsinki-konsernin bussiliikenneyksiköiden taloudellisesta tilasta. Kertomuksessa todetaan, että kilpailutuksen avulla YTV ja HKL ovat saaneet painettua tuottajille maksettavia liikennöintikorvauksia aikaisempaan tilanteeseen verrattuna seutuliikenteessä % ja Helsingin sisäisessä liikenteessä 8 18 % alaspäin. Kaupunkikonsernien molempien omien yksiköiden taloudellinen tila arvioitiin heikoksi, toiminta kannattamattomaksi ja maksuvalmius huonoksi. Arviointikertomuksessa päätellään, että markkinaosuuden kasvattaminen seutuliikenteessä ja markkinaosuuden pitäminen Helsingin sisäisessä liikenteessä suurin piirtein ennallaan ovat tapahtuneet toiminnan taloudellisuuden ja kannattavuuden kustannuksella. Odotettavissa on, että vastaavantyyppisiin ongelmiin kuin bussiliikenteessä saatetaan törmätä myös muilla toimialoilla, kun kaupungin oma tuotanto kilpailee yksityisen tuotannon kanssa. Palveluiden tilaamisen ja tuottamisen organisoin- 2 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunta on asetettava valtuuston toimikausia vastaavaksi ajaksi kunnan hallinnon ja talouden tarkistamisen järjestämistä varten. Lautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 11

12 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Lyhyt arvio ti, oman tuotannon mahdolliset liikelaitostamiset ja yhtiöittämiset sekä muut vastaavat rakenteelliset uudistukset edellyttävät hyvää valmistautumista, sitoutumista uudistuksiin ja niiden määrätietoista toteuttamista. Helsingin ei voi sanoa olevan dynaaminen palvelurakenteiden uudistaja tai aktiivinen yksityisen tuotantotoiminnan edellytysten luoja. Kaupungin asettamat ylimmän tason strategiset tavoitteet ovat hyvin yleisiä, eivätkä ne näytä ainakaan vielä muuntuneen selkeiksi toimialakohtaisiksi operatiivisiksi tavoitteiksi. Vertailtaessa kaupungin eri virastojen otetta keskenään, voi todeta, että terveysvirasto on ollut viime aikoina aktiivisempi ostopalveluiden kehittäjä ja kilpailuttaja kuin sosiaalivirasto. Tämä näkyy myös talousarviokirjauksissa siten, että terveysviraston kohdalla viitataan aiempiin kilpailutuskokemuksiin ja todetaan, että tiettyjen palveluiden kilpailuttamista jatketaan. Sosiaaliviraston kohdalla tuotantotapojen uudistaminen mainitaan käytännön pakkona; kustannusten sopeuttaminen edellyttää tehokkaampien tuotantotapojen kehittämistä. On kuitenkin todettava, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ostaminen edellyttävät erilaista menettelyä ja erilaista osaamista, joten eri virastojen vertailusta keskenään ei pidä tehdä liian pitkällä meneviä johtopäätöksiä. Lisäksi viimeisimpien tietojen perusteella sosiaalitoimen eri sektoreilla on alettu kiinnittää entistä suurempaa huomiota palveluiden kilpailuttamiseen, tosin pakon edessä. Tämä on johtamassa viraston yhteisiin ostopalveluiden kilpailuttamisohjeisiin. 12

13 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Espoo (väkiluku 2002/ ) 1. Kaupungin yleinen strateginen ote Espoon kaupungin strategiassa vuosille (saatavissa Espoon kaupungin internet-sivuilta osoitteesta /xsl_etusivu.asp? path=1 mm. valikon hallinto alta). Espoon strategiassa on suoraan määritelty sitovia, määrällisiä tulostavoitteita yksityisten ja julkisten palveluiden suhteesta. Sen ohessa strategiassa on yleisempiä tavoitteita palvelujärjestelmän kehittämisestä. Strategian palveluiden järjestämistä koskevan jakson pääkirjaus kuuluu seuraavasti: Palvelut on järjestetty asukas- ja asiakaslähtöisesti, toimintavarmasti ja kustannus- ja laatusuhteeltaan tehokkaimmalla tavalla. Muut tuotantotavat kuin kaupungin oma tuotanto on määritelty ensisijaiseksi keinoksi vastata palvelujen lisääntyvään kysyntään silloin, kun ne ovat kustannus- ja laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä. 2. Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Yhtenä Espoon strategian sitovana tulostavoitteena on, että päivähoitoa kehitetään yhdessä yksityisten palvelutuottajien kanssa niin, että noin puolet uusista lasten päivähoitopaikoista on yksityisiä. Tavoite on selkeästi määrällinen, mutta siinäkään ei eritellä yksityistä palvelutuotantoa sen mukaan, onko kysymys yksityisestä yritystoiminnasta vai kolmannen sektorin tuottajista. Kirjaus kattanee molemmat tuotantotavat. Huomionarvoista on myös se, että tulostavoite edellyttää suoraan yhteistyötä kaupungin ja yksityisten tuottajien välillä. Strategiassa on sitovana tulostavoitteena myös hankintastrategian luominen, hankintoja koskevan ohjeistuksen uusiminen ja hankintatoimen organisaation tarkastaminen. Espoon vanhuspoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2002 (saatavissa kaupungin internet-sivuilta sosiaali- ja terveystoimen hallinnon ja talouden julkaisuista) yksityistä palvelutuotantoa sivutaan yleisellä tasolla. Palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ympärivuorokautisen palveluasumisen lisäys ostopalveluna. 3. Taloussuunnittelu ja talousarviot 4. Talouden seuranta Espoon talousarviossa vuodelle 2003 (saatavissa kaupungin internet-sivuilta kaupungin taloutta käsittelevästä osiosta) sosiaali- ja terveystoimen käyttötalousosan perusteluissa toistetaan edellä kerrotut Espoo-strategian määrälliset tavoitteet esimerkiksi lasten päivähoitopaikkojen jakaantumisesta oman tuotannon ja ostopalveluiden välillä. Yleisenä painopisteenä kaupungilla on sosiaali- ja terveystoimen budjetin perusteluosan mukaan palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä palveluiden tasavertaisuuden varmistaminen kaupungin eri osa-alueilla. Kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä seurataan Espoo-strategian toteutumista yleisesti ja erikseen sitovien tulostavoitteiden osalta. Vuoden 2002 tilinpäätöksen 13

14 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa (saatavissa kaupungin internet-sivuilta kaupungin taloutta käsittelevästä osiosta) yhteydessä on esitetty mm. seuraavia toteutumatietoja: Toimintavuoden tavoitteeksi oli asetettu mm. uusien palveluyritysten perustaminen ja kilpailuttamismenettelyjen kehittäminen. Uusia toimipaikkoja todetaan perustetun 30 kappaletta. Raportoinnissa kerrotaan kehittämishankkeista, joilla kilpailuttamisosaamista on pyritty parantamaan. Huomionarvoista on, että yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa tehtävässä projektissa ilmoitetaan olevan tarkoitus jatkossa keskittyä sellaisten sopimusmallien aikaansaamiseen, jotka mahdollistavat asianmukaisen kilpailun ja pienellä pääomalla toimivien palveluyrittäjien toimintaedellytykset. Missään muussa tämän selvityksen yhteydessä läpikäydyssä asiakirjassa ei vastaavaa, pienten yritysten tarpeita huomioivaa pohdintaa ole esiintynyt. Päivähoidon tulostavoitteena oli jo vuonna 2002, että vähintään puolet uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Raportoinnissa todetaan, että 50 % uusista paikoista oli yksityisiä ja 50 % omia, joten tavoite täyttyi. Espoo-strategian toteutumista seurataan myös kolme kertaa vuodessa tehtävässä talouden seurantaraportissa. Viimeisimmässä raportissa (käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa :n kohdalla; saatavissa sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoista) toistetaan tulostavoite eli kehittää päivähoitotoimintaa yhteistyössä yksityisten palvelun tuottajien kanssa siten, että vähintään 50 % uusista päivähoitopaikoista on yksityisiä. Vuoden 2003 maaliskuun lopussa uusia päivähoitopaikkoja oli raportin mukaan yhteensä 109, joista 48 % on yksityisiä. Tulostavoite toteutuu arvion mukaan vuoden loppuun mennessä. 5. Erityisiä havaintoja sektoreittain Espoossa keskushallinnon hankintapalveluilla on omat internet-sivut, joiden välityksellä kaupunki ilmoittaa käynnissä olevista hankinnoistaan, joista tarjousaika on vireillä. Espoon eri lautakuntien päätöksistä ei kuitenkaan ole saatavissa kovin paljon tietoja siitä, mitä palveluita on kilpailutettu ja millä perusteilla hankintapäätökset on tehty. Tässä suhteessa Espoon tapa toimia poikkeaa joidenkin muiden suurten kaupunkien toiminnasta. Sosiaali- ja terveystoimen seurantaraporteissa käsitellään kuitenkin eri sektoreilla toteutettuja kilpailutuksia säännöllisin väliajoin osana toimintakatsausta (tuorein seurantaraportti saatavissa 3 :n kohdalta sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta ). 6. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2002 (saatavissa kaupungin internet-sivuilta ulkoista valvontaa koskevasta osiosta) on eräitä huomautuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, mitä tulee yksityisen palvelutuotannon hyödyntämiseen: Erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevassa jaksossa edellytetään nimenomaisesti mm. toimintatapojen kriittistä tarkastelua ja mahdollisten ostopalveluiden tehokkaampaa käyttöä: Ostettuja hoitopalveluita koskevassa jaksossa kiinnitetään huomiota ostopalveluiden laadun varmistamiseen, palveluiden tuotteistamiseen ja hyvin laadittujen tarjouspyyntöasiakirjojen tärkeyteen. Vanhuspalveluiden kohdalla on kir-

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS 2011. Jämsän kaupunki / SoTe-tilaajakeskus & Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Vastuuhenkilö(t): Vastuuhenkilö(t):

PALVELUSOPIMUS 2011. Jämsän kaupunki / SoTe-tilaajakeskus & Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Vastuuhenkilö(t): Vastuuhenkilö(t): 2011 1 (5) 2011 Jämsän kaupunki / SoTe-tilaajakeskus & Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimi VANHUSTEN PALVELUT Palvelun tilaaja (SoTe-tilaajalautakunta): JÄMSÄN KAUPUNKI SoTe-tilaajalautakunta Vastuuhenkilö(t):

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot