2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa. Esipuhe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa. Esipuhe"

Transkriptio

1 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Esipuhe Keskustelunavauksen tarkoituksena on kartoittaa, analysoida ja kommentoida Suomen 10 suurimman kaupungin otetta julkisten palveluiden järjestämiseksi tulevaisuudessa. Aihe on ajankohtainen monesta eri syystä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen muuttuessa. Seuraavan 10 vuoden kuluessa julkisen sektorin hoitohenkilökunnasta siirtyy eläkkeelle arviolta neljännes. Julkisen sektorin paineet vähentävät mahdollisuuksia rahoittaa kasvavia palvelutarpeita verovaroilla. Väestön tulotason nousu tarjoaa uusia vaihtoehtoja palveluiden rahoitukseen ja lisää vaatimuksia asiakaslähtöisten, asiakkaiden valintaan perustuvien palveluiden tarjonnalle. Suurimpien kaupunkien merkitys koko maan palvelujärjestelmien kannalta on keskeinen. Yhdessä nämä kaupungit muodostavat yli asukkaan ja asiakkaan palvelumarkkinat. Niiden mahdollisuudet monipuolisten markkinoiden luomiseksi ovat paremmat kuin pienempien kuntien ja niiden kehittämiä palveluiden järjestämistapoja tullaan todennäköisesti omaksumaan muuallakin maassa. Keskustelunavauksemme näkökulma on yksityisen yritystoiminnan kaupunkeja tarkastellaan lähinnä yksityisten palvelutuottajien markkinoina ja pohditaan, minkälaisen toimintaympäristön ne muodostavat yritysten markkinoille tulon, kasvun ja kehittämisen kannalta. Tämän ohessa julkisten palveluiden tehokkuus vaikuttaa välillisesti koko kansantalouden kilpailukykyyn, mutta nämä vaikutukset ovat tässä tarkastelussa sivujuonteena. Tässä selvityksessä emme keskity esittämään näkemyksiä siitä, kuinka palveluiden rakenne ja sisältö tulee järjestää. Kansalaisten ja koko palvelujärjestelmän kannalta on toki välttämätöntä, että palvelujärjestelmien rakenteet tukevat palveluiden tuottamista tehokkaasti ja laadukkaasti. Uskomme, että yksityisten palvelutuottajien merkitys jatkaa voimakasta kasvuaan. Pidämme tarpeellisena mm. palveluiden tuotantorakenteen monipuolistamista, tilaaja-tuottajamallin omaksumista sekä erilaisten asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia lisäävien uudistusten toteuttamista. Tämän keskustelunavauksen kohteena on kuitenkin pääasiassa selvittää, ovatko 10 suurinta kaupunkia tarttuneet haasteisiin aktiivisesti ja onko yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksia otettu huomioon strategioita laadittaessa ja käytännön toimenpiteitä toteutettaessa. Käytetty aineisto on koottu lähinnä internetin välityksellä. Pääasiallinen tietolähde valittiin sillä perusteella, että internet on tehokas ja kaikkien saatavilla oleva tiedonvälityskanava. Internetin välityksellä kaupungit voivat viestittää pidemmän aikavälin suunnitelmiaan, jotka vaikuttavat myös yritystoiminnan edellytyksiin. Selvää on, että esimerkiksi yritysten investoinnit palvelutoiminnan käynnistämiseksi tai laajentamiseksi eivät voi perustua internet-viestintään, vaan ne vaativat huomattavasti seikkaperäisempi taustatietoja ja konkreettisia toimenpiteitä palveluita tilaavien kaupunkien puolelta. Vaikka internet ei muutenkaan ole aukoton tietolähde, sen kautta saa varsin kattavan käsityksen kaupunkien otteesta palvelurakenteisiin. Aineisto, joka kaikista kaupungeista pyrittiin keräämään, oli palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvät strategiset asiakirjat; viimeisimmät taloussuunnitelmat ja -arviot; tuoreimmat talousraportit ja tilinpäätösasiakirjat; tarkastuslautakuntien 1

2 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 vuoden 2002 arviointikertomukset; sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien pöytäkirjat viimeisiltä muutamalta vuodelta. Kaikista kohdekaupungeista ei siis ollut saatavissa aivan kaikkea haettua materiaalia internetin välityksellä. Lisäksi tietojen esittämistavoissa on olennaisia eroja kaupunkien välillä. Onkin mielenkiintoista tarkastella eri kaupunkien tapaa järjestää viestintänsä samasta asiakokonaisuudesta. Jos viestintä on tehokasta ja avointa, se antaa mahdollisuuden strategioitten ja käytännön päätösten vertailemiseksi. Uskottava markkinoiden kehittämistavoite edellyttää erityisesti, että strategiat ja käytännön toiminta tukevat toisiaan. Yksi keskeinen kysymys, johon selvityksellä haettiin vastausta, on tieto eri tuottajien siis kaupunkien oman tuotannon, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden osuudesta kunkin kaupungin palvelukokonaisuudesta. Palvelujärjestelmien kehittäminen onnistuu tehokkaammin, jos tiedot nykyisestä tuotantorakenteesta ja eri tuottajien osuuksista ovat jatkuvan seurannan kohteena. Yksityisten tuottajien kannalta olennaisen kiinnostavaa on, kuinka paljon palveluita tällä hetkellä ostetaan ja onko ostopalveluiden määrän kehityksestä olemassa sitovia tai ohjeellisia tavoitetasoja. Lisäksi yksityisen tuotannon kannalta on keskeistä tietää, ostetaanko palvelut yrityksiltä vai kolmannen sektorin organisaatioilta ja kilpailutetaanko ostopalvelut vai ei. Näillä kysymyksillä on ollut suuri merkitys markkinoiden toimivuuteen erityisesti sosiaalipalveluissa, joiden kohdalla kunnat ovat monesti käytännössä ainoita palveluiden ostajia. Helsingissä Antti Neimala johtaja Anja Tuomola lainopillinen asiamies 2

3 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Sisältö Esipuhe...1 Helsinki (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Sosiaalitoimi Terveystoimi Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Sosiaalitoimen ostopalveluiden organisointi ja kilpailuttaminen Hammashuoltouudistus ja ostopalvelut Terveydenhuollon jonojenpurkuoperaatio Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...12 Espoo (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...15 Tampere (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio

4 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 Vantaa (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...23 Turku (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...26 Oulu (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...30 Lahti (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio

5 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Kuopio (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...35 Jyväskylä (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Erityisiä havaintoja sektoreittain Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Lyhyt arvio...37 Pori (väkiluku 2002/ ) Kaupungin yleinen strateginen ote Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Taloussuunnittelu ja talousarviot Talouden seuranta Lyhyt arvio...39 Johtopäätöksiä ja kehittämisajatuksia...40 Kuva palvelujärjestelmien nykytilasta...40 Havaintoja strategiavalmistelusta...41 Talouden ja toiminnan suunnittelun kytkeminen osaksi rakenteellisia tavoitteita...41 Talouden seuranta...42 Yhteistyö yksityisten tuottajien kanssa...42 Liitetaulukot...43 Eri palvelutuottajien osuudet kustannuksista ja henkilöstöstä v Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä v

6 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa

7 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Helsinki (väkiluku 2002/ ) 1. Kaupungin yleinen strateginen ote Helsingin kaupunki on Suomen oloissa suurin julkisten palveluiden markkinaalue. Kaupungin yleistä strategiatyötä ohjaavat strategiaseminaarit, joita pidetään kaksi valtuustokaudessa. Ensimmäisessä asetetaan linjaukset ja toisessa tarkastellaan niiden toteutumista. Kaupungin strategioissa yksityisen tuotannon mahdollisuudet eivät toistaiseksi ole olleet vahvasti esillä. Kaupungin yhteisstrategiassa (saatavissa osoitteesta /tietoa/ strategia.html#palvelut) tavoitteeksi asetetaan mm. asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisääminen ja kilpailuttamisen lisäämisen edellytysten selvittäminen toiminnan taloudellisuuden varmistamiseksi. Linjaukset ovat yleisluontoisia, eikä strategiassa ole määritelty, kuinka yleislinjauksia kehitetään kohti operatiivista toimintaa. 2. Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt 2.1. Sosiaalitoimi Helsingin kaupungin sosiaalitoimella ei ole internetin välityksellä saatavissa olevaa palvelustrategiaa tai toimialakohtaisia palvelustrategioita. Sosiaaliviraston talousarviossa ja taloussuunnitelmassa v on tavoitteiden asettamisessa otettu huomioon talouden heikentyminen ja tavoitteeksi on asetettu viiden suurimman kaupungin keskimääräisen kustannustason saavuttaminen 1. Sosiaalitoimen talousarviossa vuodelle 2003 eritellään yleisellä tasolla oma palvelutuotanto ostopalveluista, mutta ostopalveluja ei eritellä kolmannen sektorin ja yksityisten tuottajien kesken. Talousarviossa ei esitetä linjauksia siitä, miten omien ja ostopalvelujen suhde tulee kehittymään. Talousarvio on näiltä osin toteava, ei tavoitteellinen. Sosiaalitoimessa on kuitenkin tilastoitu oman tuotannon ja ostopalveluiden välistä suhdetta sektoreittain vuonna 2001 (saatavissa osoitteesta / sosv/virasto/toiminta/tilastot.htm) seuraavasti: Lasten päivähoitopalvelussa suhde omat paikat/ostopaikat ja perhepäivähoito oli 18000/3200. Päivähoitoikäisten lasten määrä on kääntynyt kaupungissa laskuun ja johtaa ylikapasiteetin purkamiseen. 1 Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan ja Turun välillä tehdään ns. Viisikko-vertailua mm. vanhuspalveluiden kustannuksista ja palvelutasosta. Vuoden 2001 tietoja on saatavissa mm. Espoon kaupungin internet-sivuilta sosiaali- ja terveystoimen julkaisuista. Vanhusten käyttämien sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedoissa ei eritellä palveluita siten, että kaupunkien itse tuottamia ja ostopalveluita verrattaisiin keskenään. Tosin vanhuspalveluraportin lopussa todetaan, että yksityiset vanhusten palvelut tulevat tulevaisuudessa olemaan nykyistä merkittävämmässä roolissa. 7

8 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 Lastensuojelun laitoshoidossa suhde omat/osto oli 393/427. Vammaisten asumispalveluissa suhde oli 335/225. Vanhusten asumispalveluissa suhde oli 2100/132, tehostetussa asumisessa 299/794 ja laitospalveluissa 1083/1375. Kaupungilla on neljä omaa vanhainkotia ja 10 yhteisöä palvelun tuottajina 19 toimipisteen kautta. Kokonaispaikkaluku on 2400, joista n paikkaa on kaupungin omia. Yllä olevaa tietoa ei ole saatavissa eriteltynä sen mukaan, onko palveluiden tuottaja yksityinen yritys vai kolmannen sektorin organisaatio. Esimerkiksi vanhainkotipalveluiden kohdalla käytetään ilmausta yksityinen yhteisö, mutta tuottajien tarkempaa luonnetta ei tiedoista ilmene Terveystoimi Terveysvirastolle on laadittu strategiasuunnitelma vuosille (saatavissa osoitteessa /tervv/suomi/julkaisut/2002strategia.pdf). Suunnitelmassa yrittäjämielisyys on kirjattu viraston yhdeksi arvoksi. Osaksi tätä periaatetta on kirjattu sisäinen yrittäjyys. Hoiva-alan yrityksillä nähdään yrittäjämielisyyden sisältöä kuvattaessa olevan merkittävä rooli Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun sujuvuudessa. Samalla todetaan, että yhteistyötä jatketaan ja kehitetään siltä osin kuin se on molemmille edullista. Suunnitelmassa määritellään palvelurakenteen kehittäminen yhdeksi viraston tärkeimmistä kehittämisalueista. Sen yhtenä alatavoitteena mainitaan, että hammashuollossa uusien ikäryhmien tarvitsema palvelumäärä hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä palvelutuottajilta. 3. Taloussuunnittelu ja talousarviot 4. Talouden seuranta Helsingin kaupungin talousarviossa vuodelle 2003 (saatavissa osoitteessa http: //www.hel.fi /kkansl/julkaisut/talousarvio2003/) viitataan sosiaalivirastolle vuonna 2002 hyväksyttyihin visioihin, jotka ulottuvat vuoteen Tässä yhteydessä esitetään seuraava kirjaus: Kaupungin talouden heikentyminen ja tavoitteeksi asetettu viiden suurimman kaupungin kustannustaso edellyttää, että taloussuunnitelmakaudella sosiaalivirasto sovittaa toiminnan kohdentumisen, rakenteet ja toimintaedellytykset käytettävissä oleviin voimavaroihin. Strategisen arvioinnin alueet ovat: palvelujen toteuttamistapojen monipuolistaminen sekä kustannusanalyysien ja -tietoisuuden lisääminen. Terveysviraston kohdalla talousarviossa on kilpailuttamisesta nimenomainen maininta: Kilpailuttamista jatketaan aiemmin kilpailutuksen piirissä olleilla palveluilla, joita ovat mm. kuntoutus- ja terapiapalvelut. Merkittävimpiä kilpailutettuja kohteita ovat kaupungin omaa tuotantoa täydentävät yksityissektorilta hankittavat hammashoitopalvelut. Helsingin tilinpäätöksessä vuodelta 2002 (saatavissa osoitteessa /kkansl/julkaisut/tp2002.pdf) ja vuosikertomuksessa vuodelta 2002 (saatavissa osoitteesta /kkansl/julkaisut/hki_vuosikertomus_ 2002.pdf) ei ole tarkasteltu palvelujärjestelmän kehittämistä ja palveluostoja omana kokonaisuutenaan. Sama koskee tuoreinta julkaistua talousraporttia alkuvuodelta 2003 (saatavissa osoitteesta /kkansl/julkaisut/ rapo103.pdf). Tämä selittynee sillä, että koska palvelurakenteiden kehittämisek- 8

9 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa si ei ole asetettu taloussuunnittelun ja talousarvion laatimisen yhteydessä sitovia tulostavoitteita, ei myöskään ole katsottu tarpeelliseksi raportoida palvelujärjestelmän tai ostopalvelujen kehittymisestä erikseen. 5. Erityisiä havaintoja sektoreittain 5.1. Sosiaalitoimen ostopalveluiden organisointi ja kilpailuttaminen Sosiaaliviraston alaisuudessa toimii sosiaaliviraston yhteispalvelukeskus, jonka alaisuudessa puolestaan toimii vanhainkotipalvelujen tuottajakeskus. Tuottajakeskuksen toiminta vakinaistettiin sosiaalilautakunnan päätöksellä (pöytäkirjaote saatavissa osoitteessa: /sosv/soslk/021210/es_ 10.rtf). Keskus koordinoi 85 miljoonan euron (v. 2002) laitospalvelujen budjettia ja neuvottelee 30 tuottajayksikön kanssa palvelun sisällöstä ja hinnasta. Lautakunnan kokouspöytäkirjassa käsitellään tarvetta kehittää viraston kilpailuttamisosaamista mm. seuraavasti: Lähivuosina palvelujen kilpailuttaminen tulee vaatimaan entistä enemmän osaamista. Lähtökohtaisesti kaikki yksityisiltä tuottajilta ostettavat palvelut on hankintalainsäädännön mukaan kilpailutettava. Vanhainkoti- ja asumispalvelujen kilpailuttamisesta Helsingin kaupungilla ei vielä ole paljoa kokemusta. Niiden kilpailuttamisen osaaminen on syytä keskittää yhteen paikkaan. Mainitusta kokouspöytäkirjasta ilmenee, että palveluita on tähän asti ostettu paljolti kilpailuttamatta hankintoja. Yksittäiset ostopalvelusopimuksia koskevat aiemmin tehdyt päätökset tukevat tätä käsitystä. Esimerkiksi sosiaalilautakunnan päätöksellä (pöytäkirjaote saatavissa osoitteessa: / sosv/soslk/011204/es_15.rtf) uusittiin 10 eri säätiön ja yhden yhdistyksen ostopalvelusopimukset vanhustenhuollon laitospalvelun tuottamisesta toistaiseksi voimassa oleviksi sopimuksiksi. Aineistosta ei ilmene, että sopimuksia olisi missään vaiheessa kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. Sosiaalilautakunnan kokouksessa on kerrottu uusista linjauksista sosiaalipalveluiden kilpailuttamisessa. Kilpailutusta on käsitelty osana Raha-automaattiyhdistykselle eräistä avustushakemuksista annettavaa lausuntoa, jonka antaa lopullisesti kaupunginhallitus (pöytäkirjaote saatavissa osoitteessa: /www.hel.fi /sosv/soslk/030812/02.rtf). Lausunnon perusteluissa todetaan mm., että avustusta hakeneita hankkeita ei enää voida priorisoida voimassaolevien ostopalvelusopimusten ja sosiaalitoimen talousarvion puitteissa, vaan uudet ostopalvelusopimukset on hankintalainsäädännön mukaan kilpailutettava. Sosiaalivirasto on pöytäkirjan mukaan laatimassa sosiaalitoimen eri sektoreille yhtenäiset ohjeet ja laatukriteerit ostopalveluiden kilpailuttamisesta Hammashuoltouudistus ja ostopalvelut Helsingin kaupunki on selvittänyt hammashuoltouudistus -työryhmän (loppuraportti ja ostopalvelujen kustannusvertailu esitetty terveyslautakunnan kokouksessa ; /tervv/suomi/hallinto/terveyslautakunta/ esityslistat/ _el.htm#3) avulla hammashuollon ostopalvelujen käyttömahdollisuuden. Ostopalvelumalli on todettu toimivaksi ja sen käyttöä on päätetty jatkaa ja kehittää. Terveysviraston näkemyksen mukaan hammashuollon ostopalvelut muodostavat käyttökelpoisen ja tärkeän elementin hammashuollon toiminnan ja sen ruuhkahuippujen tasaamisessa. Ostopalvelujen käytön jatkaminen ja kehittäminen sekä ostopalvelukumppanuuden syventäminen on toivottavaa jatkossakin. Hammashuollon oman toiminnan sekä vuosien os- 9

10 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa 2003 topalvelujen kustannusseurantaa tulee jatkaa ja syventää. Helsingin terveysviraston hammashuollon ostopalvelumallin on todettu olevan laajuudeltaan ja ennakkoluulottomuudeltaan yksi merkittävimmistä julkisen ja yksityisen terveyspalvelun yhteistyömalleista tällä hetkellä. Sen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta tulee tarkoin seurata ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin muutoksiin Terveydenhuollon jonojenpurkuoperaatio Helsingin kaupunki toteutti terveydenhuollon leikkausjonojen purkamisessa laajan ostopalveluoperaation, jota on arvioitu vuonna 2002 valmistuneessa raportissa (ei saatavissa internetin välityksellä). Hanke osoittautui raportin mukaan onnistuneeksi. Seuraavassa on esitetty hankkeessa tehdyt johtopäätökset ja kehittämisehdotukset eri näkökulmista: Edut potilaan kannalta - jonot lyhenivät lakkoa edeltäneelle tasolle ja hoitoon pääsy nopeutui - potilaan valinnanvapaus lisääntyi - tuotettujen palvelujen tasoa pidettiin korkeana ja palvelua sujuvana - komplikaatioita esiintyi toiminnan volyymiin nähden vähän Kehittämiskohteita potilaan kannalta - etukäteismarkkinointi puuttui, osa potilaista ei siksi osannut tarttua tarjoukseen - tarjouskirje oli potilaan kannalta vaikeaselkoinen - aikataulu oli joillekin potilaille liian nopea - osa potilaista koki matkan muille paikkakunnille hankalaksi Edut tuottajien kannalta - HUS:n leikkausjonot käytiin läpi ja saatettiin ajan tasalle - avoimuus ja vuorovaikutus HUS:n ja muiden tuottajien sekä Helsingin terveysviraston välillä lisääntyi, mahdollisuutta kilpailuttamisen jatkamiseen pidettiin tärkeänä - kilpailutuksen järjestelyjä ja tarjouspyyntöä pidettiin selkeänä sekä tehtyä sopimusta yksiselitteisenä ja ammattimaisesti laadittuna. - projektin organisaatiota pidettiin asiantuntevana ja käytännön ongelmat nopeasti ratkaisevana - potilaiden tuottajille antama palaute oli myönteistä ja projektista jäi tuottajille myönteinen kuva - projekti antoi sairaanhoitopiireille virikkeitä keskinäisen työnjaon kehittämiseen Kehittämiskohteet tuottajien kannalta - puuttumaan jääneiden lähetteiden takia tuottajilta jäi hoitamatta noin 13 % potilaista ja saamatta sopimuksen mahdollistavia tuloja - kireä aikataulu vaikeutti leikkaustoiminnan käynnistämistä - tuottajille toimitettujen lähetteiden ja tilattujen palveluiden kriteerit eivät projektin alkuvaiheessa toteutuneet kaikilta osin Edut terveysviraston kannalta - tavoite saavutettiin alittamalla talousarvio - kilpailutetun ostopalvelutoiminnan kustannustaso osoittautui kilpailukykyiseksi - kilpailutetun erikoissairaanhoidon ostopalvelun pelisäännöt syntyivät ja testattiin käytännössä 10

11 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa - luotiin laadun, määrän, hoitovastuun ja talouden kattava sopimuskäytäntö - suoralähetekäytäntö Helsingin terveyskeskuksesta yksityissairaaloihin kehitettiin - ulkoinen kuva parani: Terveysvirasto todettiin joustavaksi palvelujen järjestäjäksi ja yhteistyökumppaniksi Kehittämiskohteet terveysviraston kannalta - toiminta käynnistyi hitaasti, koska sitä ei voitu suunnitella yhteistyössä HUS:n kanssa. Alkuun päästyään projekti eteni hyvin - tarjouspyyntö perustui HUS:n kunta Gentiassa esitettyihin jonotietoihin. Koska HUS siirsi lakon jälkeen päiväkirurgisia potilaita jonoista hoidonvaraukseen, jonoprojektiin ei aluksi potilaita riittänyt - potilasvalinnat tehtiin HUS:n toimesta. Tästä seurasi paljon työtä HUS:n henkilökunnalle ja lisäkustannuksia terveysvirastolle. Terveysvirasto ei voi nykyisten lakien mukaan ohjata HUS:n potilasjonoja - tuottajat palauttivat 11% lähetteistä hoidon porrastuksen ja muiden syiden takia takaisin HUS:lle - projektista saatujen kokemusten perusteella laitettiin vireille erikoissairaanhoitolainmuutos kunnan läheteohjauksen mahdollisuuksien parantamiseksi. 6. Tarkastuslautakunnan 2 arviointikertomuksen havaintoja Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2002 (kertomus löytyy osoitteesta /tav) ei erikseen arvioida eri sektoreiden ostopalveluiden järjestämistä. Kertomuksessa todetaan kuitenkin riski, joka sisältyy palveluiden hankkimiseen ulkopuolisilta toimittajilta, ellei kaupunki järjestä sisäistä valvontaansa riittävän selvästi. Huomionarvoista kertomuksessa on, että siinä esitetään voimakasta kritiikkiä Helsinki-konsernin bussiliikenneyksiköiden taloudellisesta tilasta. Kertomuksessa todetaan, että kilpailutuksen avulla YTV ja HKL ovat saaneet painettua tuottajille maksettavia liikennöintikorvauksia aikaisempaan tilanteeseen verrattuna seutuliikenteessä % ja Helsingin sisäisessä liikenteessä 8 18 % alaspäin. Kaupunkikonsernien molempien omien yksiköiden taloudellinen tila arvioitiin heikoksi, toiminta kannattamattomaksi ja maksuvalmius huonoksi. Arviointikertomuksessa päätellään, että markkinaosuuden kasvattaminen seutuliikenteessä ja markkinaosuuden pitäminen Helsingin sisäisessä liikenteessä suurin piirtein ennallaan ovat tapahtuneet toiminnan taloudellisuuden ja kannattavuuden kustannuksella. Odotettavissa on, että vastaavantyyppisiin ongelmiin kuin bussiliikenteessä saatetaan törmätä myös muilla toimialoilla, kun kaupungin oma tuotanto kilpailee yksityisen tuotannon kanssa. Palveluiden tilaamisen ja tuottamisen organisoin- 2 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunta on asetettava valtuuston toimikausia vastaavaksi ajaksi kunnan hallinnon ja talouden tarkistamisen järjestämistä varten. Lautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 11

12 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Lyhyt arvio ti, oman tuotannon mahdolliset liikelaitostamiset ja yhtiöittämiset sekä muut vastaavat rakenteelliset uudistukset edellyttävät hyvää valmistautumista, sitoutumista uudistuksiin ja niiden määrätietoista toteuttamista. Helsingin ei voi sanoa olevan dynaaminen palvelurakenteiden uudistaja tai aktiivinen yksityisen tuotantotoiminnan edellytysten luoja. Kaupungin asettamat ylimmän tason strategiset tavoitteet ovat hyvin yleisiä, eivätkä ne näytä ainakaan vielä muuntuneen selkeiksi toimialakohtaisiksi operatiivisiksi tavoitteiksi. Vertailtaessa kaupungin eri virastojen otetta keskenään, voi todeta, että terveysvirasto on ollut viime aikoina aktiivisempi ostopalveluiden kehittäjä ja kilpailuttaja kuin sosiaalivirasto. Tämä näkyy myös talousarviokirjauksissa siten, että terveysviraston kohdalla viitataan aiempiin kilpailutuskokemuksiin ja todetaan, että tiettyjen palveluiden kilpailuttamista jatketaan. Sosiaaliviraston kohdalla tuotantotapojen uudistaminen mainitaan käytännön pakkona; kustannusten sopeuttaminen edellyttää tehokkaampien tuotantotapojen kehittämistä. On kuitenkin todettava, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ostaminen edellyttävät erilaista menettelyä ja erilaista osaamista, joten eri virastojen vertailusta keskenään ei pidä tehdä liian pitkällä meneviä johtopäätöksiä. Lisäksi viimeisimpien tietojen perusteella sosiaalitoimen eri sektoreilla on alettu kiinnittää entistä suurempaa huomiota palveluiden kilpailuttamiseen, tosin pakon edessä. Tämä on johtamassa viraston yhteisiin ostopalveluiden kilpailuttamisohjeisiin. 12

13 2003 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa Espoo (väkiluku 2002/ ) 1. Kaupungin yleinen strateginen ote Espoon kaupungin strategiassa vuosille (saatavissa Espoon kaupungin internet-sivuilta osoitteesta /xsl_etusivu.asp? path=1 mm. valikon hallinto alta). Espoon strategiassa on suoraan määritelty sitovia, määrällisiä tulostavoitteita yksityisten ja julkisten palveluiden suhteesta. Sen ohessa strategiassa on yleisempiä tavoitteita palvelujärjestelmän kehittämisestä. Strategian palveluiden järjestämistä koskevan jakson pääkirjaus kuuluu seuraavasti: Palvelut on järjestetty asukas- ja asiakaslähtöisesti, toimintavarmasti ja kustannus- ja laatusuhteeltaan tehokkaimmalla tavalla. Muut tuotantotavat kuin kaupungin oma tuotanto on määritelty ensisijaiseksi keinoksi vastata palvelujen lisääntyvään kysyntään silloin, kun ne ovat kustannus- ja laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä. 2. Sektorikohtaiset strategiat, suunnittelu ja käytännöt Yhtenä Espoon strategian sitovana tulostavoitteena on, että päivähoitoa kehitetään yhdessä yksityisten palvelutuottajien kanssa niin, että noin puolet uusista lasten päivähoitopaikoista on yksityisiä. Tavoite on selkeästi määrällinen, mutta siinäkään ei eritellä yksityistä palvelutuotantoa sen mukaan, onko kysymys yksityisestä yritystoiminnasta vai kolmannen sektorin tuottajista. Kirjaus kattanee molemmat tuotantotavat. Huomionarvoista on myös se, että tulostavoite edellyttää suoraan yhteistyötä kaupungin ja yksityisten tuottajien välillä. Strategiassa on sitovana tulostavoitteena myös hankintastrategian luominen, hankintoja koskevan ohjeistuksen uusiminen ja hankintatoimen organisaation tarkastaminen. Espoon vanhuspoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2002 (saatavissa kaupungin internet-sivuilta sosiaali- ja terveystoimen hallinnon ja talouden julkaisuista) yksityistä palvelutuotantoa sivutaan yleisellä tasolla. Palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ympärivuorokautisen palveluasumisen lisäys ostopalveluna. 3. Taloussuunnittelu ja talousarviot 4. Talouden seuranta Espoon talousarviossa vuodelle 2003 (saatavissa kaupungin internet-sivuilta kaupungin taloutta käsittelevästä osiosta) sosiaali- ja terveystoimen käyttötalousosan perusteluissa toistetaan edellä kerrotut Espoo-strategian määrälliset tavoitteet esimerkiksi lasten päivähoitopaikkojen jakaantumisesta oman tuotannon ja ostopalveluiden välillä. Yleisenä painopisteenä kaupungilla on sosiaali- ja terveystoimen budjetin perusteluosan mukaan palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä palveluiden tasavertaisuuden varmistaminen kaupungin eri osa-alueilla. Kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä seurataan Espoo-strategian toteutumista yleisesti ja erikseen sitovien tulostavoitteiden osalta. Vuoden 2002 tilinpäätöksen 13

14 Julkisten palvelujen rakenne Suomen suurimmissa kaupungeissa (saatavissa kaupungin internet-sivuilta kaupungin taloutta käsittelevästä osiosta) yhteydessä on esitetty mm. seuraavia toteutumatietoja: Toimintavuoden tavoitteeksi oli asetettu mm. uusien palveluyritysten perustaminen ja kilpailuttamismenettelyjen kehittäminen. Uusia toimipaikkoja todetaan perustetun 30 kappaletta. Raportoinnissa kerrotaan kehittämishankkeista, joilla kilpailuttamisosaamista on pyritty parantamaan. Huomionarvoista on, että yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa tehtävässä projektissa ilmoitetaan olevan tarkoitus jatkossa keskittyä sellaisten sopimusmallien aikaansaamiseen, jotka mahdollistavat asianmukaisen kilpailun ja pienellä pääomalla toimivien palveluyrittäjien toimintaedellytykset. Missään muussa tämän selvityksen yhteydessä läpikäydyssä asiakirjassa ei vastaavaa, pienten yritysten tarpeita huomioivaa pohdintaa ole esiintynyt. Päivähoidon tulostavoitteena oli jo vuonna 2002, että vähintään puolet uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Raportoinnissa todetaan, että 50 % uusista paikoista oli yksityisiä ja 50 % omia, joten tavoite täyttyi. Espoo-strategian toteutumista seurataan myös kolme kertaa vuodessa tehtävässä talouden seurantaraportissa. Viimeisimmässä raportissa (käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa :n kohdalla; saatavissa sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoista) toistetaan tulostavoite eli kehittää päivähoitotoimintaa yhteistyössä yksityisten palvelun tuottajien kanssa siten, että vähintään 50 % uusista päivähoitopaikoista on yksityisiä. Vuoden 2003 maaliskuun lopussa uusia päivähoitopaikkoja oli raportin mukaan yhteensä 109, joista 48 % on yksityisiä. Tulostavoite toteutuu arvion mukaan vuoden loppuun mennessä. 5. Erityisiä havaintoja sektoreittain Espoossa keskushallinnon hankintapalveluilla on omat internet-sivut, joiden välityksellä kaupunki ilmoittaa käynnissä olevista hankinnoistaan, joista tarjousaika on vireillä. Espoon eri lautakuntien päätöksistä ei kuitenkaan ole saatavissa kovin paljon tietoja siitä, mitä palveluita on kilpailutettu ja millä perusteilla hankintapäätökset on tehty. Tässä suhteessa Espoon tapa toimia poikkeaa joidenkin muiden suurten kaupunkien toiminnasta. Sosiaali- ja terveystoimen seurantaraporteissa käsitellään kuitenkin eri sektoreilla toteutettuja kilpailutuksia säännöllisin väliajoin osana toimintakatsausta (tuorein seurantaraportti saatavissa 3 :n kohdalta sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta ). 6. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen havaintoja Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2002 (saatavissa kaupungin internet-sivuilta ulkoista valvontaa koskevasta osiosta) on eräitä huomautuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, mitä tulee yksityisen palvelutuotannon hyödyntämiseen: Erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevassa jaksossa edellytetään nimenomaisesti mm. toimintatapojen kriittistä tarkastelua ja mahdollisten ostopalveluiden tehokkaampaa käyttöä: Ostettuja hoitopalveluita koskevassa jaksossa kiinnitetään huomiota ostopalveluiden laadun varmistamiseen, palveluiden tuotteistamiseen ja hyvin laadittujen tarjouspyyntöasiakirjojen tärkeyteen. Vanhuspalveluiden kohdalla on kir-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 197 Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta HEL 2014-007306 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä hiv-infektion saaneiden

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA Palveluhankintastrategia jakautuu kahteen pääosaan 1. palveluhankinnan yleisiin periaatteisiin (osa 1) ja 2. palvelujen tehtäväkohtaisiin hankintalinjauksiin

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA SIILISET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 2012

SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA SIILISET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 2012 SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA SIILISET YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 2012 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: Y-tunnus Siiliset perusturvalautakunta/siilinjärven kunta 0172718-0 (Siilinjärven kunta)

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden vaikuttajafoorumi 6.11.2012 Tarja Saarelainen, dosentti, HTT, tarkastuspäällikkö KONSERNIRAKENNE

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto 28.11.2012 Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto Sosiaalipalvelujen tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen edellyttävät julkisen alan uudistumiskykyä. Tähän päästään vahvistamalla

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) 21 Työkykyselvityksen asiantuntijapalvelujen hankinta sopimuskaudelle 1.5.2015 30.4.2017. HEL 2014-011486 T 02 08 02 00 Päätösehdotus päättää tarjouskilpailun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle

Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle Sosiaali- ja terveyslautakunta 43 24.06.2015 Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle 1.8.2016 31.7.2019 Sosiaali-

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot