Vuosikertomus Ilman tuloslaskelmaa ja tasetta

Transkriptio

1 Vuosikertomus Ilman tuloslaskelmaa ja tasetta

2 Vuosikertomus 2 (37)

3 Vuosikertomus 3 (37) Sisällysluettelo 1 Puheenjohtajan katsaus Yleistä Hallinto Talous Henkilöstö Liitto julkisuudessa Neuvottelutoiminta Koulutuspolitiikka Jäsenjärjestöjen toiminta Tulevaisuuden näkymiä Työmarkkina- ja neuvottelutoiminta Työsuhdeneuvonta Elinkeinopoliittinen edunvalvonta Jäsenhankinta ja -pito Kansainvälinen edunvalvonta Järjestö- ja kenttätoiminta Yleistä Asiakaspalvelu Jäsentietopalvelu Tietohallinto Viestintä Koulutus- ja tutkimustoiminta Koulutuspolitiikka Urapalvelut Tutkimustoiminta Nuortoiminta Liiteosio... 13

4 Vuosikertomus 4 (37) 1 Puheenjohtajan katsaus 1.1 Yleistä 1.2 Hallinto 1.3 Talous Jäsenmäärä oli vuoden lopussa ja nettokasvu 334 tä. Panostimme voimakkaasti hankintaan ja pitoon. Tulosta voidaan pitää erinomaisena, sillä etenkin SAK:n ja STTK:n liittojen määrät ovat laskussa. Käynnistimme asiakaspalvelukeskuksen toiminnan maaliskuussa. Jäsen voi ottaa yhteyttä liittoon yhden puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen kautta. Asiakaspalvelun tehokkuus alkoi näkyä nopeasti ja sen kattavasti koulutettu henkilöstö pystyi itse ratkomaan 77 prosenttia yhteydenotoista. Asiakaspalvelukeskus on saanut paljon myönteistä palautetta ja se on herättänyt kiinnostusta muissa liitoissa. Keväällä liiton hallitus päätti uuden rekisterijärjestelmän hankkimisesta. Jäsenmaksulaskut lähetettiin uudesta järjestelmästä vuoden vaihteessa. Jäsenetulehtemme 3T ajautui kannattavuusongelmiin, koska muun muassa taantuma heikensi työpaikka- ja mainosilmoittelua. Sanoma Magazines irtisanoi sopimuksen päättymään vuoden lopussa. Teimme alkusyksystä kyselyn, jossa istön selkeä kanta ilmeni: maksu ei saa nousta etulehden takia. päätti kyselyn pohjalta luopua etulehdestä ja laskea maksua. Saimme mahdollisuuden lisätä kysyttyjä urapalveluja. Liiton hallitus kokoontui pääsääntöisesti Helsingissä. Kiireellisissä asioissa päätöksiä tehtiin sähköpostikokouksissa. Hallituksen kokouksia valmistelevana toimielimenä hallituksen työvaliokunta kokoontui säännöllisesti ennen hallituksen kokouksia. Varapuheenjohtajat ovat toimineet kaksi vuotta uusilla vastuualueillaan: julkinen sektori, järjestötoiminta sekä koulutus- ja elinkeinopolitiikka. Vastuualueet palvelevat luontevasti hallintoa. Varapuheenjohtajat vetävät valio- ja valtuuskuntia ja istuvat hallituksen työvaliokunnassa sekä edustavat liittoa eri tilaisuuksissa joko yhdessä puheenjohtajan kanssa tai häntä tuuraten. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat osallistuivat piirikokouksiin aktiivisesti. Hallituksen et osallistuivat Akavan liittokokouksiin ja Teollisuuden palkansaajien vuosikokouksiin. Kevätedustajakokous pidettiin Rovaniemellä Lapin Insinöörien 60-vuotisjuhlan yhteydessä. Historiallisessa kokouksessa päätettiin yksimielisesti palauttaa liiton nimeksi Insinööriliitto IL ry. Nimen virallinen vaihtuminen ajoittui vuoden vaihteeseen. Edustajakokous budjetoi toimintavuoden varsinaisen toiminnan tulokseksi euroa. Vuosi oli neuvotteluista johtuen erittäin vilkas. Varsinaisen toiminnan tulokseksi muodostui euroa. Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen tuotto oli 1,6 miljoonaa euroa. KTK -oikeudenkäynnit saatiin voitollisesti päätökseen ja omaisuutemme jäi näin ollen meille. Tilikauden koko tulos oli 2,04 miljoonaa euroa.

5 Vuosikertomus 5 (37) 1.4 Henkilöstö Vuonna 2013 liiton taloushallinto koki mullistuksia henkilövaihdosten johdosta. Siitä huolimatta saimme keskeiset kehitysprojektit päätökseen. Meitä työllistivät erityisesti kaikkien sopimusten uudistaminen ja jatkuvat yhteistoimintaneuvottelut. Kehitimme hankinnan lisäksi ille tarjottavaa koulutusta työmarkkina- ja järjestötoiminnan eri osa-alueilla. Kiitos henkilöstölle todella hienosta ja tuloksellisesta työstä. Vuoden lopussa vakinaista henkilöstöä oli 65 (vanhempainvapaalla 5 ja vuorotteluvapaalla 1) ja määräaikaisissa työsuhteissa lisäksi 13. Henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä ja yksi työsuhde oli kestänyt 40 vuotta. Toimihenkilöille järjestettiin koulutusta ja taitojen ylläpitoa tietotekniikan eri alueilla ja huomioitiin ammatillisen erityisosaamisen tarpeita tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua eri alojen erityisosaajien tarjoamiin koulutuksiin. Johtajat ja esimiespäälliköt osallistuivat esimiestyöhön liittyvään koulutukseen. Henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi hankimme kuntosalin Ratavartijankadun kellarikerroksesta. Useiden liittojen ja yritysten henkilöstön yhteiskäytössä olevassa tilassa oli tarjolla vuoden aikana erilaisia ohjattuja liikuntamuotoja perinteisten kuntosalilaitteiden lisäksi. Järjestimme henkilökunnalle keväällä TYKY -päivän Nuuksiossa ja syksyllä virkistyimme Tuusulassa. Päivien aikana käsittelimme ajankohtaisia työhön ja sen kehittämiseen liittyviä aiheita sekä liikuimme yhdessä. Kehityskeskustelut kävimme järjestelmällisesti. 1.5 Liitto julkisuudessa Mediaosumia liitosta ja liiton puheenjohtajasta kertyi runsaasti sanomalehdistä, muista julkaisuista, radiosta ja televisiosta sekä verkkolehdistä. Lehdistötiedotteiden läpäisy oli hyvä; lähes jokainen tiedote julkaistiin jossakin mediassa. Medianäkyminen oli hengeltään liitolle positiivista. 1.6 Neuvottelutoiminta Vuotta varjostivat lukuisat yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskettivat kaikkiaan yli palkansaajaa, joista irtisanottiin. Erityisesti valtionyhtiöt tai valtion enemmistöomistuksessa olevat yhtiöt vähensivät väkeään. Toimintavuoden keväällä maan hallitus viestitti työmarkkinaosapuolille keskitetyn tuloratkaisun tarpeellisuutta. Työnantajaleirin viesti puolestaan oli pitkään ollut, että raamiratkaisu saa jäädä viimeiseksi keskitetyksi ratkaisuksi. Neuvotteluiden aloittamista hiersi raamisopimuksessa sovittu kolmen päivän koulutusoikeus. Lopulta ratkaisu löytyi ja hallitus sai houkuteltua osapuolet neuvottelupöytään. Julkisesti neuvottelut kuitenkin kariutuivat hallituksen selittämättömän yhteisöveron alennuspäätöksen seurauksena, koska työnantajapuolella ei enää ollut painetta ratkaisuun. Neuvottelut EK:n, SAK:n ja STTK:n kesken jatkuivat koko kesän, ja elokuussa virallisten neuvotteluiden jatkuessa valmis ratkaisu esiteltiin Akavalle ja kuntatyönantajille. Kaikki osapuolet hyväksyivät ratkaisun ja kahdeksan viikon sopimusneuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta voitiin aloittaa. Saimme määräajassa sopimukset kaikille aloille ja sektoreille paitsi YTN -metsäteollisuuteen. Ulkopuolelle jäivät niin

6 Vuosikertomus 6 (37) paperiteollisuuden kuin mekaanisen puuteollisuuden alat. YTN pärjäsi sopimusneuvotteluissa hyvin ja uudisti 23 sopimusta. Liitolla oli puheenjohtajuus Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:ssä sekä varapuheenjohtajuus Teollisuuden palkansaajat TP:ssä. 1.7 Koulutuspolitiikka Ammattikorkeakoulutuksen lakiuudistus oli vuoden merkittävin insinöörikoulutuksen uudistushanke. Samassa yhteydessä kaikki ammattikorkeakoulut joutuivat hakemaan toimilupansa uudelleen. Rakennusarkkitehtikoulutus käynnistyy lopultakin uudelleen. Vaikutimme asiaan merkittävästi yhdessä Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n kanssa. Aloituspaikkoja tulee yhteensä 120. Ympäristöministeriön rakennusalan pätevyyskokoelma A2:n uudistus oli jälleen lausunnolla. Vaikutimme voimakkaasti rakennusinsinöörien ja arkkitehtien oikeuksien säilymisen puolesta. Loppuvuodesta saatiin käytännössä tavoitteidemme mukainen tulos. 1.8 Jäsenjärjestöjen toiminta Jäsenjärjestöt järjestivät muun muassa työmarkkina- ja luottamusmiesseminaareja sekä monipuolista harrastustoimintaa illeen. Esimerkiksi Tietoalan toimihenkilöt järjestivät aktiivisesti hankintatilaisuuksia osin yhdessä Uudenmaan piirin kanssa. Toiminta tuottikin tulosta ja eniten kasvua. Puheenjohtaja vieraili tänäkin vuonna aktiivisesti yhdistysten hallitusten kokousten, vuosikokousten ja piirikokousten vieraana, sekä kiersi monissa yrityksissä hankinta- ja työmarkkinailloissa, sekä yhteistoimintaneuvottelutilaisuuksissa. Myös varapuheenjohtajat ja johtajat osallistuivat järjestöjen erilaisiin tilaisuuksiin ja syyskiertuetapahtumiin. Insinööriopiskelijapäivät IOP järjestettiin Turussa. Kehitimme toimintaamme tutkimuksien tuloksien mukaan temme haluamaan suuntaan. Yritimme saada myös uusia järjestöjä iksemme ja jatkamme yritystä. 1.9 Tulevaisuuden näkymiä Työmarkkinatilanteet ovat jatkuvasti kovempia ja niihin haetaan usein malleja eri maista. Yksittäisten mallien tuominen on erittäin hankalaa ja meidän tulisi rakentaa omat mallimme, joilla temme edut turvattaisiin. Yhteistyö muiden palkansaajien kanssa on entistä tärkeämpää ja sitä jatketaan. Nykytasoiset työsuhteen ehdot eivät ole enää itsestäänselvyys. Nuorten saaminen mukaan työmarkkinatoimintaan on edelleen haasteellista, vaikka nuoret jo kesätyöharjoitteluissa ovat saaneet usein todeta liittojen tarpeellisuuden. Kuluvana vuonna yksi tärkeimmistä ja vaativimmista asioista on eläkeneuvottelujen onnistuminen. Media ja työnantajaleiri ovat ladanneet kovasti panoksia suuntaan, joka leikkaa eläkkeitä ja heikentää palkansaajien asemaa nostamalla vanhuuseläkeiän alarajaa.

7 Vuosikertomus 7 (37) Työllisyys- ja kasvusopimus velvoittaa osapuolet neuvottelemaan neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Työnantajapuoli tavoittelee lakkosakkojen koventamista ja laajempaa, jopa yksilötason vastuuta laittomista työtaisteluista. Työtaistelujen luonne on sikäli muuttunut, että työnantajat käyttävät omaa työtaisteluasettaan, työsulkua, kovin herkästi; viime vuosina muun muassa Metsäteollisuus ja Finanssiala. Liiton talous on vakaalla pohjalla. Pertti Porokari 2 Työmarkkina- ja neuvottelutoiminta Alkuvuoden käytimme neuvotteluihin valmistautumiseen: asetimme tavoitteet, teimme yhteistyötä muiden ammattiliittojen kanssa sekä valmistelimme kenttää varsinaisiin neuvottelutilanteisiin ja niiden tukemiseen. Ratkaisevaa kannaltamme ei ollut sopimuksen muoto vaan sisältö; keskitetyn sopimuksen vaihtoehtona näimme myös liittokierroksen. Meille tärkeitä teemoja olivat muun muassa koko istön kattavat yleiskorotukset, työaika- ja jaksamiskysymykset, irtisanomissuojan kehittäminen, ammatillisen osaamisen kasvattaminen sekä sopimustoiminnan laajentaminen toimialoille, joilla sitä ei vielä ole. Tavoitteista kaksi ensimmäistä saavutimme, mutta irtisanomissuoja ei kehittynyt, emmekä saaneet merkittäviä laajennuksia sopimustoimintaan. Työllisyys- ja kasvusopimus solmittiin 30.8., minkä jälkeen kävimme virka- ja työehtosopimusneuvottelut mennessä. Neuvotteluissa onnistuimme kokonaisuutena hyvin ja esimerkiksi työaikapankkiratkaisuja saimme solmittua useammalle uudelle alalle, joista suurimpana voi mainita teknologiateollisuuden. Metsäteollisuuteen emme saaneet hyvistä yrityksistä huolimatta solmittua kattavaa työehtosopimusta ja neuvottelut siirtyivät voimassaolevien sopimusten päättymishetkiin vuodelle Lainsäädäntöasioissa painopiste oli vuoden 2011 raamisopimuksen työryhmien mukanaan tuomissa lainsäädännön kehittämishankkeissa (yhteistoimintalaki, tilaajavastuulaki ja työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö) ja niihin vaikuttamisessa istön kannalta edulliseen suuntaan. Lainsäädäntötyössä keskeinen yhteistyökanava on Akava, jonka suuntaan toimimme aktiivisesti. Teollisuuden Palkansaajat aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta rekisteröitynä organisaationa (Insinööriliitto on yksi perustajaistä). Meille avautui entistä paremmat mahdollisuudet tavoitella vahvempaa elinkeinopoliittista edunvalvontaa yhteistyössä muiden ammattiliittojen kanssa. Asiamiehet ja lakimiehet osallistuivat kolmella sektorilla (YTN, KTN, JUKO) eri sopimusalojen työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin ja niihin liittyvien työryhmien työskentelyyn. Lainsäädännöllistä edunvalvontaa hoidimme työskentelemällä Akavan, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Teollisuuden Palkansaajien sekä kansainvälisten järjestöjen eri työryhmissä. 2.1 Työsuhdeneuvonta Asiakaspalvelukeskuksen aloitettua työsuhdelakimiehet ja asiamiehet hoitivat työsuhdeneuvontaa omina taustatiimeinään ja vastasivat asiakaspalvelukeskuksen välittämiin puheluihin sekä palvelupyyntöihin. Lakimiestiimissä puheluihin vastasi kaksi tai vähintään yksi työsuhdelakimies ja yksi työsuhdelakimies vastasi sähköposteihin. Asiamiestiimissä sama asiamies vastasi sekä puheluihin että sähköposteihin. Päivystysvuorojen lisäksi lakimiehet ja asiamiehet vastasi-

8 Vuosikertomus 8 (37) vat vastuutehtäviensä puitteissa runsaasti myös luottamusmiehiltä ja iltä suoraan tuleviin puheluihin ja sähköposteihin. Työsuhdeneuvonnassa priorisoimme liiton ten työsuhdeongelmien hoitamisen. Työsuhdeneuvontaa työllistivät eniten yhteistoimintaneuvottelut, työsuhteen ehtojen muuttamistilanteet, uudet työsopimukset ja irtisanomiset. Jäsenet saivat vastauksen sähköposteihinsa nopeasti, mutta työsuhdejuttujen hoitaminen ruuhkautui syksyn neuvottelujen aikana. Eri sopimusalojen työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen ja aloihin liittyvien työryhmien työskentelyn lisäksi sopimusaloille nimettyjä lakimiehiä ja asiamiehiä työllistivät alojen jutut ja erityiskysymykset sekä työpaikka-, kenttä- ja koulutustilaisuudet. Työsuhdelakimiehet kirjoittivat liiton lehteen ja sivuille lainmuutoksista, päättyneistä oikeustapauksista ja uudesta oikeuskäytännöstä sekä päivittivät esitteitä ja oppaita. Päivitetty YTN:n Työsuhdeopas ilmestyi painettuna. Asiamiehet puolestaan kirjoittivat liiton ja järjestöjen lehtiin työehtosopimuskierrokseen ja työpaikkatoimintaan liittyviä juttuja. 2.2 Elinkeinopoliittinen edunvalvonta Edistimme kunnan hyvää työllisyyskehitystä ja toimimista yrittäjinä vaikuttamalla julkiseen päätöksentekoon yhteistyössä insinöörijärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Neuvottelutoimintaa tuimme järjestämällä asiamiehille ja luottamushenkilöille Palkansaajien Tutkimuslaitoksen toimialaraportteja koskevia koulutuksia, jotta heillä olisi käytettävissään toimialakohtaista tietoa ja osaamista neuvottelutoiminnan tueksi. Elinkeinopoliittisia kantojamme esittelimme lausunnoissa ja kannanotoissa, toimialakohtaisessa ammatillisessa edunvalvonnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja vaikuttamisessa. Tiedotustilaisuuksia ja seminaareja järjestimme muun muassa yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien kanssa. Pitkään jatkunut maankäytön ja rakennuslain kokonaisuudistus eteni tavoitteidemme suuntaisesti. Lakiuudistus turvaa aiemmin tutkinnon suorittaneiden suunnittelu- ja työnjohtopätevyyden sekä mahdollistaa ammattikorkeakouluväylää opiskelevien pätevöitymisen aina vaativimpiin tehtäviin saakka. 2.3 Jäsenhankinta ja -pito Jäsenhankinnassa käynnistimme uuden toimintamallin, jossa perustelimme insinööreille sähköpostitse ja puhelimitse liiton yyden niin, että saamme suuremman osan valmistuvista insinööreistä pysymään inä. Kehitimme markkinointiviestintää, ja tilaisuuksien markkinointia lisäsimme erityisesti sosiaalisessa mediassa. Lisäsimme kontaktien määrää nykyisiin ja potentiaalisiin iin myös kentällä. Olimme mukana kuusilla tekniikan tai tietoalan messuilla. Kevätkiertueella tapasimme valmistuvia insinöörejä, kesäkaravaanilla järjestimme yhdessä järjestöjen kanssa kevyempää ohjelmaa ille ja aveceille. Vuoden lopussa aloitimme vuoden vaihteen yli jatkuneen lounaskiertueen, joka sai runsaslukuisen osanottajajoukon lähes kaikilla kiertuepaikkakunnilla. Kenttätyönä hankimme myös luottamusmiehiä sellaisiin yrityksiin, jossa ei vielä ole luottamusmiestä. Erityisen onnistuneena kentän toimenpiteenä voidaan mainita Tietoalan projekti, jossa yhteistyössä Tietoalan, alueasiamiehen, sopi-

9 Vuosikertomus 9 (37) musala-asiamiesten ja projektitiimin välillä saatiin suuri määrä ulkoistettuja ITalan osaajia houkuteltua Insinööriliittoon. Kokonaisuutena hankinta toimi paremmin kuin edellisenä vuonna niin kentällä kuin valmistuvien insinöörien osalta. 2.4 Kansainvälinen edunvalvonta Liitto on enä teollisuussektorin IndustriAll Global, IndustriAll Europe sekä Pohjoismaiset teollisuustyöntekijät (IN) -järjestöissä. Palvelusektori on järjestäytynyt UniGlobal-liittoon. Akavan kautta olemme enä Eurocardesissa, joka on ylempien toimihenkilöiden Eurooppa-tason edunvalvoja. Osallistuimme resurssien rajoissa enimmäkseen teollisuussektorin kansainvälisiin kokouksiin. Toimintavuonna meillä oli myös hallituspaikka Eurocadresissa. Teemme myös solidaarisuustyötä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASK:n enä. Rahoitimme ja osallistuimme yhteensä neljään solidaarisuusprojektiin (Latinalaisessa Amerikassa, Kiinassa ja Intiassa). 3 Järjestö- ja kenttätoiminta 3.1 Yleistä 3.2 Asiakaspalvelu Toimintojemme kehittäminen eteni suunnitelmien mukaan. Asiakaspalvelun toiminnan aloittaminen ja koulutustarjonnan laajentaminen järjestöille tehdyn kyselyn perusteella, uuden rekisterijärjestelmän käyttöön oton valmistelutyöt ja Insinööriliiton nimen palauttaminen työllistivät kaikkia järjestöyksikön toimintoja. Aloitimme yhteistyön Insinööriliiton 100-vuotishistorian kirjoittamisen osalta Helsingin Insinöörit HI ry:n ja Tampereen Insinöörit TI ry:n kanssa. Osallistuimme Pohjoismaisten insinöörijärjestöjen (Nording) vuosikokoukseen. Toimintavuoden aikana alueasiamiehet toimivat järjestöjen tukena sekä avustivat yksittäisiä iä tai luottamusmiehiä työpaikoilla työsuhteisiin ja yyteen liittyvissä asioissa. Alueasiamiehet toimivat myös alueellisina YTNasiamiehinä. Jäsenpalveluiden tavoitettavuutta lisättiin asiakaspalvelukeskuksen perustamisella. Toimintamme alkoi Laajensimme palveluaikaa ja siirryimme erillisistä palvelunumeroista yhden puhelinnumeron ja yhden sähköpostiosoitteen toimintatapaan. Olemme auttaneet iä yyteen, etuihin ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä joko itse tai välittäneet kysymyksen taustatiimille. Syksystä lähtien uusi on voinut tehdä liittymisen halutessaan puhelimitse. Suurin osa yhteydenotoista koski yyttä, kuten maksuja, mutta myös työsuhdeneuvontaan liittyviä yhteydenottoja tuli runsaasti. Työsuhdeneuvonnan osalta tarkistimme työsopimusluonnoksia sekä vastasimme vuosilomaa, työaikoja ja työsuhteen päättämistä koskeviin kysymyksiin, jos vastaus kävi selkeästi ilmi laista tai kyseisen alan työehtosopimuksesta. Ensimmäisen vajaan toimintavuotemme aikana olemme vastaanottaneet puhelua ja sähköpostia. Hoidimme näistä yhteydenotoista suu-

10 Vuosikertomus 10 (37) rimman osan eli 77 prosenttia itse. Syvempää asiantuntemusta vaativat yhteydenotot ohjasimme asiantuntijataustatiimien vastattaviksi. Loppusyksyllä toteutetussa tyytyväisyystutkimuksessa tiedusteltiin istöltä asiakaspalvelun asiantuntemuksen tasosta, palvelualttiudesta ja en asian hoitamisen ripeydestä. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin positiiviset samoin kuin muu saamamme palaute. 3.3 Jäsentietopalvelu 3.4 Tietohallinto 3.5 Viestintä Jäsenlähtöisen toiminnan kehittäminen ja toiminnan tehokkuuden lisääminen ovat toimintavuoden aikana olleet keskeisessä rooleissa ja toimintaa ohjaavana tekijöinä. Asiakaspalvelun eriyttäminen tietopalvelusta selkeytti toimintamallia ja osaltaan tuki ille tuotettavan palvelun laadun varmistamista. Toimimme tarvittaessa asiakaspalvelun ruuhka-apuna. Sisäisille asiakkaille ja järjestöille tuotimme raportteja ja osoitetietoja. Tarjoamamme palvelun laatuvaatimusten saavuttamiseksi olemme panostaneet uuden rekisterijärjestelmän käyttöön ottoon. Asiakaspalvelun käynnistämiseen vaatimat järjestelmämuutokset ja yhteensovitukset työllistivät tiimiä koko alkuvuoden. Uuden rekisterijärjestelmän vaatimusmäärittelyt, käyttöönotto ja sen integroinnin valmistelu toimiston muiden järjestelmien kanssa käynnistyivät ennakoidun aikataulun puitteissa. Työ jatkuu pitkälle seuraavaa toimintavuotta. Uusi Insinööri-lehti ilmestyi vuoden 2013 aikana kahdeksan kertaa. Liiton nimenmuutoksesta johtuen lehden nimi vaihtui loppuvuodessa Insinööriksi ja lehden ulkoasu uudistettiin. Verkkolehteä uudistimme jo keväällä sekä sisällön että ulkoasun osalta, mikä näkyi kävijämäärän selvänä kasvuna. Verkkolehteen tuli uusia palstoja. Vuoden aikana lähetimme kymmenen kirjettä, kaksi järjestötiedotetta ja kolme englanninkielistä uutiskirjettä. Liitto näkyi aikaisempaa enemmän sosiaalisessa mediassa, muun muassa verkkolehdelle perustettiin oma Twitter-tili. Olemme kehittäneet viestintäyhteistyötä järjestöjen kanssa sekä lisänneet niiden viestinnällisiä valmiuksia muun muassa järjestämällä koulutustilaisuuksia järjestöjen tarpeiden mukaan. Teimme viestintäyhteistyötä Akavan ja akavalaisten neuvottelujärjestöjen kanssa sekä Teollisuuden palkansaajien TP:n kanssa. Olemme pitäneet tiivistä yhteyttä eri viestintävälineiden toimituksiin, yksittäisiin toimittajiin ja muihin sidosryhmiin henkilökohtaisten kontaktien kautta sekä lähettämällä tiedotteita ja kannanottoja.

11 Vuosikertomus 11 (37) 4 Koulutus- ja tutkimustoiminta 4.1 Koulutuspolitiikka 4.2 Urapalvelut Ammattikorkeakoululain uudistuksen ensimmäisen vaiheen valmistelu jatkui. Tavoitteidemme mukaisesti ammattikorkeakouluista muodostui osakeyhtiömallisia ja niiden lukumäärä sekä erityisesti toimipisteiden määrä väheni nuorisoasteen koulutuksen keskittyessä pääkampuksille. Insinöörikoulutuksen sekava koulutusohjelmakirjo tiivistyi kymmeneen koulutusvastuuseen, mikä selkeytti insinööriprofiilia. Koulutuksen volyymin vähentäminen onnistui: nuorisoasteen sisäänotto väheni toimintavuoden alussa runsaalla 750 paikalla. Kansallinen sidosryhmäyhteistyö insinöörikoulutuksen kehittämiseksi sekä tietoalan koulutuksen osalta oli tiivistä. Kansainvälinen koulutuspolitiikan yhteistyö tapahtui FEANIn eri toimielimissä, jossa toimimme KANSKOn kautta. Insinöörikoulutusohjelmien päivitys FEANIn Indexiin tehtiin toimintavuoden aikana. Insinöörikoulutuksen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi tuimme aktiivisesti Korkeakoulujen arviointineuvoston hanketta, jolla Suomeen saadaan insinöörikoulutusohjelmien kansainvälisesti vertailukelpoinen akkreditointijärjestelmä. Tuimme edelleen Inssi-hankketta, joka tuloksena ensisijaisten hakijoiden määrä insinööriopintoihin on viime vuosina saatu kasvuun. Olimme mukana Inssi- Foorumissa, jossa käsiteltiin ajankohtaisia insinöörikoulutuksen asioita. Toimimme aktiivisesti rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen käynnistämiseksi. Tavoite toteutui. Koulutuksen aloittaminen varmistaa myös aiemmin valmistuneille mahdollisuuden päivittää tutkintonsa tai suorittaa jatko-opintoja. Urapalveluiden käyttö lisääntyi entisestään toimintavuoden aikana. Järjestimme koulutustilaisuuksia ja henkilökohtaista ohjausta useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Työmarkkinatilanteesta johtuen koulutuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen painopiste oli vahvasti työnhaussa ja työllistymisen mahdollisuuksien parantamisessa. Toimenvälitysohjelmaa uudistimme vanhan sopimuksen päätyttyä. Uudistusta valmisteltaessa teimme kartoituksen toimenvälityksen kehitystarpeista. Ohjelman käyttöön oton yhteydessä muutimme nimen Työpaikkatoriksi. Markkinoimme urapalveluja kunnalle rajoitetusti johtuen niukoista palveluresursseista. Lisähenkilön palkkaamispäätös tehtiin edustajakokouksessa ja urapalveluiden näkyvämpi markkinointi siirrettiin vuoden vaihteeseen. Työelämäopas uusittiin, sen painatus tapahtuu Tutkimustoiminta Toteutimme useita tutkimuksia, muun muassa Työmarkkinatutkimuksen ja Tietoalojen työmarkkinatutkimuksen. Tutkimusaineiston pohjalta valmistelimme palkkatilastojulkaisun ja päivitimme Palkkanosturin tiedot. Lisäksi toteutimme työmarkkinakyselyn ammattikorkeakouluissa työskenteleville insinööreille. Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen toteutimme keväällä. Insinööriopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksessa saavutimme uuden vastaajaennätyksen, yli vastaajaa. Koulutustilastoissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia.

12 Vuosikertomus 12 (37) Liiton ulkoisen kuvan kehittymistä seurasimme Taloustutkimuksen Ammattiliittojen mielikuvaseurantatutkimuksessa, jonka mukaan mielikuva liitoista kokonaisuutena on jonkin verran heikentynyt, mutta Insinööriliitosta on pysynyt entisellä tasollaan ja joissakin asioissa kohentunut (työaikojen ja olojen valvota). Yhteistyötutkimuksia oli vuoden aikana useita: Vaasan yliopiston kanssa toteutettu Kieli- ja ura tutkimus, Akavan määräaikaista työtä kartoittavaan kysely sekä Henkilöstöjohdon yhdistyksen HENRYn HR Barometri. T-Median työnantajamielikuvatutkimuksen kautta saimme tietoa hankinnan tueksi. Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ toimivan esimiestyön ja yhteisöllisyyden edellytykset lohkoutuneilla ja verkostoituneilla työpaikoilla -hanke jatkui, samoin Aalto-yliopiston globaalin aikaerotyön hyvinvointivaikutuksia tutkiva hanke. Tilastokeskuksen Työolotutkimus suunnitteluryhmän työ päättyi keväällä ja tutkimusaineisto koottiin syksyn aikana. Kaikkien em. tutkimusten avulla saadaan uutta tietoa insinöörien työolosuhteista. YTN:n tutkimustoiminta on edelleenkin Insinööriliiton vetovastuulla. Vuoden 2012 Työmarkkinatutkimusaineistoista koottiin 13 liiton yksityisen sektorin tutkimusaineistojen avulla YTN -data 2012, joka oli yksi keskeisiä työvälineitä syksyn neuvottelukierroksen aikana. YTN -tutkimuksena toteutimme lisäksi 11 sopimusalakohtaista luottamusmies- ja kyselyä sekä kahdeksan yritysyhdistyskyselyä. Sopimusalakohtaiset kyselyt liittyivät muun muassa paikallisten palkkaratkaisujen toteuttamiseen. Tilasto- ja ekonomistiyhteistyömme työnantajaliittojen kanssa eri aloilla jatkui hyvässä hengessä. 4.4 Nuortoiminta Aktivoimme toimintavuoden aikana opiskelijoita osallistumaan alueyhdistysten toimintaan paikallisella ja piiritasolla sekä yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Toteutimme kaikki suunnitellut koulutukset, joihin osallistui 384 henkilöä. Syksyllä järjestimme vakuutusyhtiö If:n kanssa yhteistyössä onnistuneen syyskiertueen hankinnan tehostamiseksi. Pidimme oppilaitoksissa Työelämäluentoja, lyhyempiä työttömyyskassa- ja liittoinfoja. Palkkasuosituksista tiedotettiin sähköisten viestimien avulla. Teimme yhteistyötä erityisesti tradenomiopiskelijoiden sekä muiden YTNliittojen kanssa ja tehostimme yhteistyötä Samokin suuntaan.

13 Vuosikertomus 13 (37) 5 Liiteosio Uuden Insinööriliiton järjestöt määrä määrä Ala-Kymen Insinöörit AKI ry Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry Forssan Seudun Insinöörit ry Helsingin Insinöörit HI ry Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry Hämeenlinnan Insinöörit ry IL:n ainaiset, ei yhdistystä Imatran Insinöörit ry Insinöörilaulajat ry Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry Kainuun Insinöörit ry Keski-Pohjanmaan Insinöörit ry Keski-Suomen Insinöörit ry Kokkolan Seudun Insinöörit ry Kuopion Insinöörit ry Lahden Seudun Insinöörit ry Lapin Insinöörit ry Lappeenrannan Insinöörit ry Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry Länsi-Pohjan Insinöörit ry Merenkurkun Insinöörit ry Mikkelin Insinöörit ry Oulun Insinöörit ry Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry Pieksämäen Seudun Insinöörit ry Pietarsaarenseudun insinöörit ry Pohjois-Karjalan Insinöörit ry Pohjois-Kymen Insinöörit ry Raahen Alueen Insinöörit ry Satakunnan Insinöörit ry Savonlinnan Insinöörit SI ry Tampereen Insinöörit ry Tietoalan toimihenkilöt ry UIL Kunta-ala ry Valkeakosken Insinöörit ry Varkauden Insinöörit ry Koko UIL ilman opiskelijoita Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Yhteensä

14 Vuosikertomus 14 (37) Hallinto Uusi Insinööriliitto UIL ry:n toimielinten kokousten määrä vuonna 2013 Toimielin Kokouksia Edustajakokous 2 15 Uusi Insinööri -lehden toimitusneuvosto 2 Hallituksen työvaliokunta 10 Järjestövaliokunta 4 Koulutus- ja elinkeinopoliittinen valiokunta 4 Yrittäjien valiokunta 6 TES-valtuuskunta 4 VES-valtuuskunta 2 Sopimustoiminnan koordinaatioryhmä 1 KES-valtuuskunta 1 Vaalivaliokunta 1 Sijoitusvaliokunta 3 Edustajakokous Uusi Insinööriliitto UIL ry:n edustajakokouksen kevätkokous (K) pidettiin Rovaniemellä ja edustajakokouksen syyskokous (S) pidettiin Helsingissä. Edustajakokouksen puheenjohtajina toimivat: Arto Isomäki Markku Uusitalo Uusi Insinööriliitto UIL ry:n edustajakokouksissa järjestöjä edustivat seuraavat henkilöt: Ala-Kymen Insinöörit AKI ry Mirja Virtanen Etelä-Pohjanmaan Insinöörit ry Kari Vähämaa Forssan Seudun Insinöörit ry Pekka Seppälä Helsingin Insinöörit HI ry Tuula Alho Tuomas Hara Aki Härkönen Tommi Immonen Arto Isomäki Timo Karasmäki Esa Kokka Pekka Laakso Lasse Laurikainen Noora Lindholm Oona Mattila Raimo Nummi Rope Sidebras Heikki Silvan Veijo Sundqvist K S K S S S

15 Vuosikertomus 15 (37) Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry Tarja Antila Jari Kultanen Sipriina Nurminen Hämeenlinnan Insinöörit ry Timo Grön Imatran Insinöörit ry Pauli Vanhala Insinöörilaulajat ry Markku Puska Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Dani Alaraudanjoki Eeva Inkeroinen Marjut Lehtinen Jyri Liukko Mika- Matti Ojala Sonja Petäjämaa Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry Stig Landén Kainuun Insinöörit ry Reijo Järvinen Keski-Pohjanmaan Insinöörit ry Petri Ahola Heikki Autio Keski-Suomen Insinöörit ry Timo Härmälä Joni Laitinen Teijo Pajunen Eija Viitanen S K S K S S K S S K Kokkolan Seudun Insinöörit ry ei edustajaa paikalla Kuopion Insinöörit ry Jyri Hakkarainen Johanna Kinnunen Timo Kinnunen Lahden Seudun Insinöörit ry Veli Ruismäki Antero Teittinen Lapin Insinöörit ry Aarre Aapaoja Lappeenrannan Insinöörit ry Reijo Mustonen K

16 Vuosikertomus 16 (37) Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry Jonna Aaltonen Martti Kaurimo Joonas Suominen Veli Tiainen Länsi-Pohjan Insinöörit ry Pia Laakso Merenkurkun Insinöörit ry Lassi Karppinen Juha Niemiaho Marianne Saarela K S S Mikkelin Insinöörit ry ei edustajaa paikalla Oulun Insinöörit ry Riku Leminen Arttu Mainio Tiina-Maria Siipola Reijo Tikkanen Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry Matti Pöntinen Pieksämäen Seudun Insinöörit ry Ossi Lintula Pietarsaaren Seudun Insinöörit ry Tuomo Virta Pohjois-Karjalan Insinöörit ry Suvi Korpela Pohjois-Kymen Insinöörit ry Hannu Suojalehto Raahen Alueen Insinöörit ry Harri Lämsä Satakunnan Insinöörit ry Olavi Ketola Timo Seppänen Markku Uusitalo Savonlinnan Insinöörit ry Panu Pankakari S K K K S S

17 Vuosikertomus 17 (37) Tampereen Insinöörit ry Antero Hammar Aija Karelo Jyrki Koskinen Laura Saarinen Erkki Salonen Janne Seppälä Tietoalan toimihenkilöt ry Arto Alanen Jyrki Kopperi Ari Koskelin Juha Reinisalo Nina Räsänen Timo Salonen Mika Untolehto Pirkko Venäläinen S K S S K UIL Kunta-ala ry Ei edustajaa paikalla Valkeakosken Insinöörit ry Jani-Petri Semi Varkauden Insinöörit ry Kari Laitinen K

18 Vuosikertomus 18 (37) puheenjohtaja Pertti Porokari 11/11 varapuheenjohtajat (henkilökohtainen vara suluissa) et Pekka Liimatainen 11/11 (Kalle Kaipainen) Matti Häkkinen 11/11 (Arto Sepponen) Raimo Sillanpää 10/11 (Mikko Torvela) 1/11 (henkilökohtainen vara suluissa) Risto Heino 11/11 (Erkki Mattila) 1/11 Ali Heiskanen 9/11 (Kimmo Hannukainen) 1/11 Kalle Kiili 9/11 (Tuija Rinne-Ketonen) 1/11 Esa Koskinen 11/11 (Turkka Ahlstedt) (Timo Salonen ) Mika Paukkeri 11/11 (Jari Vihervirta) Reima Pentikäinen ( asti) 9/11 Janne Juujärvi ( lukien) (Miika-Pekka Linteri) (Janne Juujärvi ) (Mikko Pohjola ) 1/11 1/11 5/11 1/11 Samu Salo 10/11 (Bari Beshar) 2/11 Toimintavuoden aikana hallituksella oli 11 kokousta ja 4 sähköpostikokousta. Niissä käsiteltiin yhteensä 219 asiakohtaa. Hallituksen työvaliokunta puheenjohtaja Pertti Porokari 8/8 varapuheenjohtajat Matti Häkkinen 8/8 Pekka Liimatainen 7/8 Raimo Sillanpää 6/8 esittelijät Mikko Wikstedt Ari Kiiras sihteeri Teija Hyvärinen Hallituksen työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa ja piti 2 sähköpostikokousta. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 142 asiakohtaa. Järjestöjohdon neuvottelupäivät Järjestöjohdon neuvottelupäivät pidettiin Lahdessa kokouskeskus Fellmanniassa. Tilaisuuteen osallistui 128 henkilöä.

19 Vuosikertomus 19 (37) TES-valtuuskunta (4 kokousta) puheenjohtaja Kivelä Markku 4/4 varapuheenjohtaja Minkkinen Rauno 3/4 et Heino Risto 4/4 Seppälä Janne 2/4 Rautavaara Kaisa 4/4 Juppi Hannu 3/4 Aapaoja Aarre 2/4 Niemi Pertti 3/4 Mattila Erkki 4/4 Jormalainen Niko 3/4 Virtanen Harri 3/4 Rantala Pekka 0/4 Kangas Mari 4/4 Sauramäki Jyrki 2/4 Vettenranta Mikko 4/4 Reinisalo Juha 2/4 Karasmäki Timo 4/4 Laurikainen Lasse 4/4 Häkkinen Matti 4/4 varaet Vauhkala Vesa, Ollila Matti, Makkonen Pekka, Turunen Arvo, Mikkolainen Pasi, Koivumäki Markku, Kosonen Vilho, Karppinen Lassi, Kortelainen Mika, Mäkinen Reima, Ahlstedt Turkka, Mattila Pertti, Rytkönen Ari tarkkailijat Mäkinen Toni (Pohjola Mikko), Landén Stig (Härkönen Aki), Liukko Jyri (Inkeroinen Eeva) lisäksi kokouksiin Kokko Ismo 3/4 osallistuivat Porokari Pertti 2/4 Sillanpää Raimo 1/4 esittelijä Särkkä Juha 4/4 VES-valtuuskunta (3 kokousta) puheenjohtaja Liimatainen Pekka 3/3 varapuheenjohtaja Landen Stig 3/3 et Härkönen Aki 1/3 Pöyry Aki 1/3 Tenhunen Harri 0/3 Virtanen Hemmo 2/3 varaet Lehtimäki Erkki, Lehto Pekka, Tuunainen Sakari, Hoppania Ari, Tevajärvi Arto lisäksi kokouksiin Häkkinen Matti 1/3 osallistuivat Porokari Pertti 1/3 tarkkailijat Tuomivirta Mikko (Pohjola Mikko) esittelijä Särkkä Juha 3/3

20 Vuosikertomus 20 (37) KES-valtuuskunta (2 kokousta) puheenjohtaja Kiljander Tenho 1/2 varapuheenjohtaja Kaipainen Kalle 0/2 et Heikkilä Ari 0/2 Backman Sami 0/2 Hammar Antero 1/2 Torikka Seppo 1/2 Härkönen Mari 0/2 Ståhlström Teemu 2/2 varaet Haajanen Kari, Huikko Aulis tarkkailijat Dahl Niklas (Pohjola Mikko), Lehtinen Marjut (Alaraudanjoki Dani), Mattila Erkki, Landen Stig (Härkönen Aki) esittelijä Särkkä Juha 2/2 Sopimustoiminnan koordinaatioryhmä (1 kokous) puheenjohtaja Porokari Pertti 1/1 varapuheenjohtaja Kokko Ismo 1/1 sihteeri Särkkä Juha 1/1 et Heino Risto 1/1 Kivelä Markku 0/1 Liimatainen Pekka 0/1 Landén Stig 1/1 Kiljander Tenho 0/1 Kaipainen Kalle 0/1 varaet Laurikainen Lasse, Minkkinen Rauno, Tenhunen Harri, Pöyry Aki Koulutus- ja elinkeinopoliittinen valiokunta (4 kokousta) puheenjohtaja Raimo Sillanpää 4/4 et Mikko Torvela, EPI 2/4 Olli Vanhoja, HI 0/4 Hannu Pönni, JIL 0/4 Ilkka Kemppainen, KI 0/4 Risto Kesti, LPI 3/4 Lassi Karppinen, MEKI 4/4 Laura Saarinen, TI 2/4 Pirjo Salo, TT 0/4 Jyri Liukko, IOL 3/4 tarkkailijat Kristoffer Sederlof, DIFF 2/4 Kristina Morberg, DIFF 1/4 Henriikka Oksanen, KSI 1/4 Tuomas Hara, HI 3/4 Arto Tevajärvi, JIL 0/4 Timo Kinnunen, KI 3/4 Pia-Liisa Laakso, LPI 0/4 Jarkko Myllyniemi, SATI 0/4 Ville Salminen, TI 1/4 Markus Saukkonen, TT 2/4 Joonas Halmeenmäki, IOL 1/4