Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 783/2002 vp Yhdistysten rekisteröintiin liittyvät menettelytavat Eduskunnan puhemiehelle Yhdistymisvapaus on Suomessa perusoikeus. Maassamme onkin tällä hetkellä noin rekisteröityä yhdistystä. Yhdistysten jouhevaa rekisteröintiä ovat kuitenkin haitanneet yhdistyssääntöjen sanamuotoihin liittyvät tarkat vaatimukset ja sen vuoksi ylipitkiksi venyneet käsittelyajat. On ilmennyt, että rekisteröinnin yhteydessä yhdistysten säännöt on jouduttu monesti uusimaan ainoastaan siksi, että käsittelijä on vaatinut käytettäväksi tiettyjä, pikkutarkkoja sanamuotoja. Rekisteröintiin liittyvien menettelytapojen suhteen yhtenäinen linja näyttäisi puuttuvan. Yhdistyssääntöjen käsittelyajat voivat venyä sanamuotovaatimusten vuoksi jopa useiden kuukausien mittaisiksi. Käsittelyajan pitkittyessä yhdistyksen toiminta on jo voinut hiipua, jos yhdistystoimintaa ei ole haluttu käynnistää ilman virallista rekisteröintiä tai syytä yhdistyksen toiminnalle ei enää ole. Rekisteröinti on yhdistykselle kuitenkin ainoa keino saada virallisia oikeuksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, että rekisteröintiin liittyvät menettelytavat pitkittävät yhdistysten perustamista ja mitä hallitus aikoo tehdä, että pitkiksi venyvät käsittelyajat saadaan lyhentymään? Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2002 Esko Kurvinen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 783/2002 vp: Onko hallitus tietoinen, että rekisteröintiin liittyvät menettelytavat pitkittävät yhdistysten perustamista ja mitä hallitus aikoo tehdä, että pitkiksi venyvät käsittelyajat saadaan lyhentymään? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Yhdistysrekisteri siirtyi oikeusministeriöstä Patentti- ja rekisterihallitukseen vuonna Rekisteritoiminnot olivat tuolloin ruuhkautuneet oikeusministeriössä siten, että yhdistyksen perusilmoituksen käsittely kesti pisimmillään jopa kaksi vuotta. Perustetulle yhdistykselle tärkeän oikeuskelpoisuuden saavuttaminen toteutui näin huomattavalla viiveellä. Siirron jälkeen Patenttija rekisterihallituksessa toteutettiin perusteellisia uudistuksia rekisteritoimintojen organisoinnissa. Rekisterin sisäisiä työmetodeja uusittiin perustamalla kaksi tiimiajatteluun perustuvaa jaostoa sekä delegoitiin päätösvaltaa apulaistarkastajatasolle. Yhdistysrekisterin atk-järjestelmä uusittiin myös täysin. Asiakkaille luotiin ohjeaineistoa ja erityyppisiä sääntömalleja sääntöjen laadintaa helpottamaan. Rekisterin sähköisiä palveluja on myös voimallisesti kehitetty muun muassa yleisiä tietoverkkoja hyväksi käyttäen. Lisäksi rekisteritietojen käyttö eri tarkoituksiin on monipuolistunut, kun vuonna 2001 saatiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa luotua yhdistysten toimialan mukainen luokittelu, joka on julkiseen rekisteriin merkittävä tieto. Yhdistysrekisteriin saapuu vuosittain noin yhdistysten perus-, sääntömuutos-, nimenkirjoittajainmuutos- sekä purkautumisilmoitusta. Lisäksi yhdistysrekisteri tekee vuosittain noin yhdistysten pyytämää yhdistyslain 55 :ssä tarkoitettua ennakkotarkastusta. Rekisteristä annettavan tietopalvelun ja juridisen yleisneuvonnan tarve on jatkuvasti lisääntynyt yhdistysten merkityksen ja yhteiskunnallisen toimeliaisuuden myötä. Patentti- ja rekisterihallitukseen siirtymisen jälkeen ovat eri ilmoitustyyppien käsittelyajat olennaisesti lyhentyneet. Eduskunta on edellyttänyt (TaVM 9/1998 vp) muun muassa, että uusien yhdistysten rekisteröimisen keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 2002 enintään kaksi kuukautta. Yhdistysrekisterin viimeisimmän tilaston (tilasto ) mukaan yhdistysten nimenkirjoittajien käsittely oli lähes reaaliaikaista, muutos- ja purkautumisilmoitusten käsittelyaika oli 5,2 kuukautta sekä perusilmoitusten käsittelyaika 2,2 kuukautta. Kysymyksessä on arveltu käsittelyaikojen venyvän jopa useiden kuukausien mittaisiksi. Kuten edellä on todettu, ilmoitusten käsittelyajat yhdistysrekisterissä eivät ole pidentyneet vaan kehitys on ollut päinvastaista: käsittelyajat ovat huomattavasti lyhentyneet tasolle, jota voidaan tämänkaltaisen rekisterin ylläpidossa pitää kohtuullisena. Tähän on päästy muun muassa juuri käsittelymenettelyjä perusteellisesti uusimalla. Yhdistysrekisteritoiminnassa korostetaan hyvän asiakaspalvelun merkitystä, joka käytännössä tarkoittaa erityisesti joustavaa tarkastusasennetta, yhtenäisestä rekisterikäytännöstä kuitenkaan 2

3 Ministerin vastaus KK 783/2002 vp Esko Kurvinen /kok tinkimättä. Asioiden joutuisaa käsittelyä helpottavat esimerkiksi asiakkaille tarjottujen mallisääntöjen hyödyntäminen sekä puhelimen, telekopion ja sähköpostin käyttö mahdollisissa ilmoitusten korjaustilanteissa. Tulevaisuudessa mahdollistuvat sähköiset ilmoitukset tullevat edelleen joustavoittamaan käsittelymenettelyä ja nopeuttamaan eri ilmoitustyyppien käsittelyaikoja. Käytännössä esiintyy tilanteita, joissa nykyisetkin käsittelyajat ovat liian pitkiä. Yhdistysrekisterissä on kuitenkin mahdollista kiirehtiä minkä tahansa ilmoitustyypin käsittelyä, joskin lyhentyneet käsittelyajat erityisesti perusilmoitusten osalta ovat jossain määrin vähentäneet kiirehtimistarpeita. Kun yhdistyksiä toimii kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, ovat myös kiirehtimisperusteet osoittautuneet hyvin vaihteleviksi: enimmäkseen tarpeet ovat liittyneet koti- ja ulkomaisiin avustushakemuksiin, sopimusten tekoon, valituskompetenssin saavuttamiseen sekä lainhuutoihin ja erilaisiin hallinnollisiin lupiin. Suurin osa perustelluista kiirehtimispyynnöistä on pystytty toteuttamaan asiakkaan toivomassa ajassa, tällä hetkellä aikataulu vaihtelee parista päivästä pariin viikkoon. Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esko Kurvinen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 783/2002 rd: Är regeringen medveten om att de procedurer som sammanhänger med registreringen förlänger grundandet av föreningar och vad har regeringen för avsikt att göra för att de långa handläggningstiderna skall kunna förkortas? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: År 1995 överfördes föreningsregistret från justitieministeriet till Patent- och registerstyrelsen. Registerfunktionerna vid justitieministeriet hade då blivit överhopade med ansökningar så att handläggningen av en grundanmälan från en förening som allra längst kunde ta till och med två år. Detta betydde att det dröjde en lång tid innan föreningen hade rättskapacitet, som ju är viktigt för en förening som nyss har grundats. Efter överföringen av föreningsregistret till Patentoch registerstyrelsen genomfördes omfattande reformer av registerfunktionerna. Man införde nya interna arbetsrutiner genom att grunda två sektioner vars verksamhet baserar sig på lagarbete samt genom att delegera beslutsbefogenheter till de biträdande inspektörerna. Föreningsregistret tog dessutom i bruk ett nytt adb-system. Vidare iordningställdes anvisningar för kunderna liksom också modellstadgar av olika typ i syfte att underlätta utarbetandet av föreningars stadgar. Också de elektroniska registertjänsterna utvecklades kraftigt bland annat genom att allmänna informationsnät utnyttjades. Dessutom används registeruppgifterna numera på ett mångsidigare sätt, då man tillsammans med universitetet i Jyväskylä år 2001 skapade en klassificering enligt föreningens verksamhetsområde som är en uppgift som antecknas i ett offentligt register. Föreningsregistret får årligen ta emot ca anmälningar som består av grundanmälan, anmälan om ändring av stadgarna, ändring av namntecknare samt anmälan om avregistrering. Föreningsregistret företar dessutom årligen ca förhandsgranskningar enligt 55 föreningslagen som begärts av föreningarna. Behovet av informationstjänster och allmän juridisk rådgivning har ständigt ökat i takt med att föreningarnas betydelse och samhällsaktivitet har ökat. Efter överflyttningen till Patent- och registerstyrelsen har handläggningstiderna för olika typer av anmälningar i väsentlig grad förkortats. Riksdagen har förutsatt (EkUB 9/1998 rd) bl.a. att den genomsnittliga handläggningstiden för de anmälningar som gäller registrering av en ny förening år 2002 skall vara högst två månader. Enligt den senaste statistiken från föreningsregistret (statistik ) skedde handläggningen av de anmälningar som gällde namntecknare nästan i realtid medan handläggningen av anmälningar om stadgeändring eller avregistrering tog 5,2 månader och handläggningen av grundanmälningar 2,2 månader. I spörsmålet har det bedömts att handläggningstiden kan räcka t.o.m. flera månader. Som det har konstaterats ovan, har handläggningstiderna för anmälningarna i föreningsregistret inte blivit längre, utan utvecklingen har varit den motsatta: handläggningstiderna har blivit väsentligt kortare och är nu på en nivå som kan anses skälig vid upprätthållandet av ett register av detta slag. Till detta har man kommit bl.a. just ge- 4

5 Ministerns svar KK 783/2002 vp Esko Kurvinen /kok nom att grundligt förnya handläggningsförfarandena. I föreningsregisterverksamheten betonas betydelsen av god kundservice, vilket i praktiken betyder i synnerhet en smidig attityd till granskningen, utan att trots detta ge avkall på en enhetlig registerpraxis. En skyndsam handläggning av ärendena underlättas t.ex. om kunderna använder sig av de modellstadgar som de har erbjudits samt av telefon, telefax och elektronisk post i eventuella situationer där anmälningarna behöver korrigeras. De elektroniska anmälningar som blir möjliga i framtiden torde göra handläggningsförfarandet ännu smidigare och handläggningstiderna för de olika typerna av anmälningar snabbare. I praktiken förekommer det situationer där också de nuvarande handläggningstiderna är för långa. Vid föreningsregistret är det dock möjligt att påskynda handläggningen av vilken som helst anmälningstyp, även om de förkortade handläggningstiderna särskilt i fråga om grundanmälningar i någon mån har minskat behoven att påskynda handläggningen. Eftersom det finns föreningar inom alla sektorer av samhället, har också grunderna för begäran om skyndsammare handläggning visat sig vara mycket varierande; för det mesta har behoven anknutit till inhemska och utländska ansökningar om bidrag, ingående av avtal, erhållande av besvärsrätt samt lagfart och olika typer av administrativa tillstånd. Största delen av de anhållanden om påskyndad handläggning som är befogade har man kunnat genomföra inom den tid kunden har önskat, i detta nu varierar tidtabellen från ett par dagar till ett par veckor. Helsingfors den 16 oktober 2002 Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre 5