Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta Valintakoe 2009 Arvosteluperusteet SOSIAALIPOLITIIKKA

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta Valintakoe 2009 Arvosteluperusteet SOSIAALIPOLITIIKKA Jokainen vastaus on arvosteltu kokonaisuutena. Arvostelussa on kiinnitetty huomiota myös esitystavan selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Hyvä vastaus keskittyy kysymyksen kannalta olennaisiin seikkoihin - vastauksen pituus ei korvaa puutteellisia tietoja. Virheet vastauksen keskeisissä asiatiedoissa ovat vaikuttaneet alentavasti arvosteluun. Alla olevaan erittelyyn vastauksissa edelletyistä elementeistä on merkitty kunkin vaadittavan asian jälkeen sulkuihin ko. asian käsittelystä saatava pistemäärä. Plussalla merkittyjen asioiden mainitsemisesta on voinut saada lisäksi neljännespisteen kuitenkin siten, ettei yhden kysymyksen maksimipistemäärää ole voinut ylittää. Kirjallisuuskysymykset Karisto A - Takala P - Haapola I: Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan, sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. (1998) (ISBN X) tai uudempi painos eller på svenska Karisto A - Takala P - Haapola I: Finland i förvandling. Levnadsstandardens, livsföringens och socialpolitikens utveckling i Finland. (1998)( ISBN ) eller nyare 1. Määrittele seuraavat käsitteet a) Suuri muutto (1p) Sodan aikana syntyneet suuret ikäluokat aikuistuivat 1960-luvulla. Teollisuus koneellistui Suomessa samoihin aikoihin, mikä johti työvoiman tarjonnan lisääntymiseen. Tämä elinkeinorakenteen muutos synnytti luvuilla muuttoliikkeen, joka suuntautui maaseudulta kaupunkeihin sekä Itä- ja Pohjois- Suomesta etelään. Muuttovirta kulki myös Ruotsiin. Muuttoliikkeen seurauksena väestörakenteeseen syntyi suuria alueellisia eroja ja haja-asutusalueet eläköityivät (supistumisvaikutukset). b) Toinen väestöllinen transitio (1p) Toinen väestöllinen transitio on väestötieteellinen käsite, joka kertoo väestönkasvun hidastumisen vaiheesta. Kuolleisuus vähenee ja elinikä kasvaa. Myös syntyvyys vähenee. Yhdessä nämä tekijät johtavat väestön vanhenemiseen. c) Eläketurvan paradoksi (1p) 1

2 Eläketurvan paradoksilla tarkoitetaan sitä, että kun tarkastellaan eläkeläisten kaikkia tuloja, ne jakautuvat toisin kuin eläkkeet. Lopulliset tuloerot ovat pienimpiä niissä maissa, joissa lakisääteisen eläkejärjestelmän mukaan maksettujen eläkkeiden jakauma on epätasaisin. Vaikka siis tarkasteltaessa ansioperusteisen työeläkkeen määrää, näyttää siltä, että eläkeläisten väliset tuloerot ovat suuria, pienituloisille eläkeläisille tarkoitetuilla lisillä on tuloeroja tasoittava vaikutus. Paradoksi tai epätasa-arvoisen sosiaalipolitiikan aiheuttama tasainen tulonjako johtuu ensiksi siitä, että Pohjoismaissa myös työikäisten tuloerot ovat pienemmät kuin muissa maissa sekä toiseksi siitä, että yksityisen ja julkisen eläketurvan osuus vaihtelee eri eläkejärjestelmissä. d) Skaalaetu (1p) Skaalaedulla tarkoitetaan sitä, että suurissa yksiköissä jotkin asiat tulevat halvemmiksi kuin pienissä yksiköissä. Esimerkiksi perheissä tarvittavien kestokulutushyödykkeiden määrä ei kasva samassa suhteessa kuin perheenjäsenten määrä, ja samaa sanomalehteä ja samoja kirjoja voivat lukea useammatkin perheenjäsenet. e) Elämän ulkoinen hallinta ja sisäinen hallinta (2p) Elämän ulkoinen ja sisäinen hallinta on JP Roosin käyttämä käsitepari, joka liittyy elämäntavan murrokseen. Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan lähinnä toimeentulon turvallisuutta ja elämän ulkoisten puitteiden hallintaa. Elämän sisäinen hallinta puolestaan tarkoittaa sisällön löytämistä elämälle ja elämisen kokemista mielekkäänä. Elämäntavan ulkoisen hallinnan sijaan suomalaisten elämäntarinoissa on siirrytty painottamaan elämän sisäistä hallintaa, joskaan elämän ulkoisen hallinnankaan merkitys ei ole täysin kadonnut. Elämisen sisäinen hallinta on tullut yhä vaikeammaksi. (+ muutoksen sukupolvittaisuus) (+ kulissit) 2a) Esittele kaksi esiteollisen ajan eurooppalaista perheenmuodostustapaa John Hajnalin mukaan (3p) Esiteollisella ajalla perheenmuodostamisen tavat ovat Hajnalin mukaan olleet Länsi- Euroopassa ydinperhe ja Itä-Euroopassa suurperhe. (1p) Länsi-Euroopassa perheenmuodostukselle oli tyypillistä, että avioliitto solmittiin myöhään (25 30-vuotiaana). Aviopari myös muodosti heti avioliiton alusta lähtien oman erillisen kotitaloutensa. Kotitalouden päämiehenä toimi aviomies. Ennen avioliittoa mies ja vaimo keräsivät perheen perustamisen vaatimaa pääomaa työskentelemällä palkollisena muiden palveluksessa. (1p) Itä-Euroopassa perheenmuodostuksen tapa poikkesi Länsi-Eurooppalaisesta monella tapaa. Avioituminen tapahtui aikaisemmin, useimmiten jo noin 20-vuoden iässä. Avioitumisen seurauksena nuoripari liittyi yhdistelmäperheeseen, jota johti 2

3 vanhemman sukupolven isäntä. Palvelijana kiertäminen ennen avioitumista oli Itä- Euroopassa tuntematon tapa. (1p) 2b) Mitä olivat vuosien 1950 ja 1990 välisenä aikana työvoiman rakenteessa tapahtuneet elämäntapojen kannalta tärkeät muutokset? (3p) Vuosien 1950 ja 1990 välillä yleinen koulutuksen lisääntyminen on vähentänyt nuorten osallistumista ansiotyöhön ja sisäisesti yhtenäistänyt tämän ikäluokan elämänkokemuksia. (0,75) Naisten ammatissa toimivuus on lisääntynyt nuorimpia ja vanhimpia ikäluokkia lukuun ottamatta. Naisten itsenäiset toimeentulomahdollisuudet ovat siis parantuneet suhteessa miehiin. (0,75) Vanhimmat ikäluokat ovat vapautuneet palkkatyön tekemisestä parantuneen eläke- ja terveysturvan johdosta. (0,75) Miesten ansiotyöhön osallistuminen on vähentynyt kaikissa ikäluokissa, myös keskiikäisten keskuudessa. Osaltaan tätä selittää työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeiden yleistyminen sekä se, että kouluttamattomat miehet ovat syrjäytyneet työmarkkinoilta. (0,75) 3. Mitkä ovat Raija Julkusen mukaan kolme vaihtoehtoista yhteiskuntapoliittista strategiaa, jotka ovat tärkeitä suomalaisen työyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta? (6p) Työyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa vallitsee täystyöllisyys ja jossa ihmisten paikka ja identiteetti määräytyvät työstä yksiselitteisesti (työnantajat, palkkatyöläiset, työttömät, työkyvyttömät jne.). Työyhteiskuntaa luonnehtii korkea työhön osallistuvuus, matala työttömyys, pitkäaikaistyöttömyyden puuttuminen, varhainen eläkkeelle siirtyminen, kohtuulliset työajat, säännellyt työmarkkinat, keskimääräiset palkkaerot ja vähäiset tuloerot. (0,5) Nyt suomalainen työyhteiskunta on toisenlainen ja keskustelussa sen tulevaisuudesta Julkunen on esitellyt kolme vaihtoehtoista yhteiskunnallista strategiaa: Täystyöllisyyteen pyrkiminen tasa-arvoa unohtamatta (0,5) Teknologian kehityksen ajatellaan lisäävän tuottavuutta ja edistävän talouden kasvua, mikä taas luo työllisyyttä. Tämä strategia pitää kiinni perinteisestä pohjoismaisesta politiikasta ja tehostaa sitä esimerkiksi entistä laajamittaisemmalla uudelleenkoulutuksella. Strategiaa on kritisoitu mm. markkinavoimien toimesta, sillä kurssit reagoivat pikemminkin kielteisesti työttömyyden alenemiseen. Talouden elpyminen ei nykyisin lisää työpaikkoja merkittävästi vaan teknologian kehittyminen päinvastoin vähentää ihmistyön tarvetta. Vaikka uusi teknologia synnyttää uusia työpaikkoja, nämä työpaikat asettavat työntekijöille korkeita vaatimuksia eivätkä useinkaan sovi työttömille. (1,25) Kansalaisten markkinoille pakottaminen (0,5) 3

4 Strategia tähtää siihen, että työmarkkinat ja työehdot muokataan niin joustaviksi, että kysyntää syntyy kaikkien toimeentuloa tarvitsevien, myös vähän tuotavien työntekijöiden työpanoksesta. Kaikki tekeminen muutetaan palkkatyöksi ja yritystoiminnaksi ja näin palvelusektori kasvaa. Käytännössä kansalaisten markkinoille pakottaminen tapahtuu palkkoja alentamalla ja matalapalkkaisia työpaikkoja luomalla. Strategia edellyttää sosiaaliturvan purkamista, jolloin taloudellisen pakon lisäksi moraaliset ja ideologiset paineet ajavat ihmiset töihin (ns. kannustavuusideologia). Strategia on ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaismielipiteen vastainen, sillä sen soveltamisen seurauksena olisi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntyminen (matalat palkat ja kannustava sosiaaliturva voivat heikentää toinen toisiaan). (1,25) Työyhteiskunnasta on hellitettävä (0,5) Strategia tyytyy toteamaan, että täystyöllisyys ei ole palautettavista ainakaan ilman kohtuuttomia inhimillisiä kustannuksia (kasvun tavoittelu on epätoivottavaa ja ekologisesti kestämätöntä). Palkkatyön sijaan tai sen rinnalle olisikin luotava uusi perusta kansalaisuudelle. Vanhat hyvinvointivaltion arvot (demokratia, vapaus, tasaarvo, oikeudenmukaisuus) olisi siirrettävä työyhteiskunnan jälkeiseen yhteiskuntaan. Strategiassa keskeisiä ovat työn jakaminen, kansalaistulo sekä kolmannen sektorin avaamat mahdollisuudet. (1,5) (+ kansalaispalkkaa kohtaan esitetty kritiikki) Aineistokysymykset Salme Ahlström, Leena Metso, Petri Huuhtanen & Minna Ollikainen: Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? Suomen ESPAD-aineiston tuloksia Julkaisupaikka: Yhteiskuntapolitiikka 73:1 (2008), sivut soveltuvin osin. 4. Tutkimusasetelmalla tarkoitetaan sitä, miten esitettyihin tutkimusongelmiin on kerätty aineistoa ja miten tulokset on saatu. Esittele Ahlströmin, Metson, Huuhtasen ja Ollikaisen artikkelin tutkimusasetelma ja pohdi aineiston sopivuutta tutkimusongelman kannalta. (4p) Artikkelissa tarkastelun kohteena on nuorten päihteidenkäytön trendit ja niiden yhteys nuorten sosiaaliseen taustaan sekä niissä tapahtuneet muutokset aikavälillä Tutkimusongelmana on sekä laillisten päihteiden (tupakka, alkoholi, liimat ja muut vastaavat haisteltavat aineet) että laittomien päihteiden (eri huumeiden) käytössä tapahtuneet muutokset tarkasteluvälillä. Päihteiden käyttöä on tutkittu eri taustatekijöiden, esimerkiksi asuinpaikkakunnan ja perheen sosiaalisen aseman, mukaan. (1p) Tutkimusongelma on tärkeä siksi, että tulosten avulla voidaan arvioida päihteidenkäytön trendejä sekä ennakoida mahdollisia tulevia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotta voidaan suunnitella erilaisia ennalta ehkäiseviä ja korjaavia toimia (politiikkaohjelmien vaikutukset). (0,5p) Aineistona on Eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) Suomea koskeva aineisto, jota on kerätty 4 vuoden välein vuodesta 1995 lähtien. Tutkimuksen 4

5 kohderyhmänä ovat nuoret, jotka aineistonkeruuvuonna ovat täyttäneet 16 vuotta (9- luokkalaiset). Aineistonkeruun menetelmänä on käytetty kaksivaiheista ositettua otantaa (Suomi on ensin jaettu osiin, sitten on valittu satunnaisesti koulut ja näistä yksi luokka). Aineistossa on mukana 299 koulua. (1p) Tuloksina esitetään erilaisia päihteitä käyttäneiden/kokeilleiden prosenttiosuuksia sekä näiden määrän kehittymistä eri taustamuuttujien mukaan. (0,5p) Aineiston sopivuus tutkimusongelman kannalta: aineiston hyvyyden pohtiminen esim. sen pohtiminen, mitä 9-luokkalaisten päihteidenkäyttö kertoo nuorten päihteidenkäytöstä yleisemmin tai miten kouluympäristössä kerätty kysely peilaa nuorten päihteidenkäytön todellista tilannetta (vrt. kyselytilanteesta poissaolleiden määrä) riittää. (0,5p) Esittäminen, selkeys, looginen käsittely (0,5p) 5. Tulkitse kuviot ja vertaile tiiviisti ja omin sanoin (aineistosta on poistettu tulosten tulkintaosuus) 5a) Kuvioiden 1, 2 ja 3 (s. 75) perusteella tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja muiden päihteiden käytössä vuosina tapahtuneita muutoksia sukupuolittain. (3p) Tarkasteltaessa joskus tupakoineiden määriä, huomataan, ett sekä tyttöjen, että poikien tupakointikokeilut ovat vähentyneet aikavälillä Myös päivittäin tupakoivien osuudet vähenivät samana aikana, mutta tytöillä väheneminen ajoittuu hieman poikia myöhemmin. Säännöllisesti tupakoivien osuus oli molemmilla sukupuolilla vuonna 2007 suurin piirtein sama, eli noin 20 %. Tarkastelussa on mukana myös nuuskan käyttö. Pojat ovat kokeilleet nuuskan käyttöä useammin kuin tytöt. Poikien nuuskakokeilut ovat kuitenkin vähentyneet tarkasteluvälillä. Nuuskan säännöllinen käyttö ei sen sijaan ole vähentynyt. (1p) Aikavälillä myös alkoholin käytön kokeilut ja humalajuominen ovat vähentyneet nuorten keskuudessa. Pojilla kaikenlaisessa juomisessa taitekohtana on ollut vuosi 1999, josta lähtien kaikenlaisen juomisen väheneminen on jyrkempää. Tytöillä alkoholi- ja humalakokeilujen määrä on samaan tapaan vähentynyt vuoden 1999 jälkeen, mutta tiheässä humalajuomisessa (humalassa vähintään 3 kertaa viimeisen 30 päivän aikana) väheneminen alkaa vasta vuodesta Molemmilla sukupuolilla usein humaltuvia nuoria oli noin 10 prosenttia. Sellaisia nuoria, jotka eivät ole kokeilleet alkoholia elinaikanaan, on saman verran. (1p) Muita päihteitä kokeilleiden osuus on alhaisempi kuin tupakkaa ja alkoholia kokeilleiden. Alkoholin ja pillereiden yhteiskäyttö on tyttöjen keskuudessa yleisempää kuin poikien. Aikavälillä kokeilleiden osuus väheni sekä tytöillä että pojilla, mistä huolimatta kokeilut ovat edelleen tyttöjen keskuudessa yleisempiä. Kannabista kokeilleiden osuus lisääntyi aikavälillä sekä tytöillä, että pojilla. Kokeilleiden osuudessa on selvää laskua molemmilla sukupuolilla vuodesta 2003 alkaen. Vuosina kokeilut ovat vähentyneet 5

6 sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Poikkeuksena laskevista trendeistä on liimojen ja liuottimien kokeilun lisääntyminen molemmilla sukupuolilla. Vuonna 2007 kokeilijoiden osuus oli molemmilla sukupuolilla noin 10 %. (1p) (+Rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä päihteinä kokeilleiden osuus on ajanjaksona kasvanut tyttöjen keskuudessa. Tytöistä hieman suurempi osa on kokeillut näitä päihteinä kuin pojista. ) 5b) Kuvion 4 (s. 76) perusteella päihteiden käytössä tapahtuneita muutoksia asuinpaikan mukaan. (3p) Tarkasteltaessa humalajuomista (humalassa 30 viime päivän aikana), huomataan, että se lisääntyi ajanjaksona maaseudulla asuvien nuorten keskuudessa. Kaupungissa asuvien tyttöjen keskuudessa se sen sijaan väheni. Ajanjaksona humalajuominen on vähentynyt asuinpaikasta riippumatta. (1p) Alkoholia ja pillereitä kokeilleiden nuorten osuus väheni aikavälillä kaikilla asuinalueilla. Vuonna 2007 se oli hieman yleisempää maaseudulla asuvien keskuudessa sekä tytöillä että pojilla. (0,5p) Elinaikanaan kannabista kokeilleiden osuus lisääntyi kaikilla nuorilla, mutta jyrkimmin kaupungeissa asuvien poikien keskuudessa vuosina Tytöillä kasvu oli vähäisempää samalla ajanjaksolla. Kokeilut ovat vähentyneet kaupungissa asuvien poikien keskuudessa vuodesta 1999 lähtien ja kaupungissa asuvien tyttöjen keskuudessa vuodesta 2003 lähtien. Maaseudulla asuvilla pojilla vähenemistä ei ole vielä havaittavissa, mutta tytöillä maltillinen lasku on alkanut vuonna Vuonna 2007 erot asuinalueiden välillä ovat pojilla suuremmat (kaupungeissa asuvat kokeilleet useammin), mutta tytöiltä asuinpaikan mukaista eroa ei löydy. (1p) Liimojen ja vastaavien aineiden kokeilu lisääntyi ajanjaksolla sekä kaupungissa että maaseudulla asuvien nuorten keskuudessa. Sekä tytöillä että pojilla kokeilut ovat olleet tarkastelujakson alkua lukuun ottamatta yleisempiä maaseudulla asuvien nuorten parissa. (0,5p) 6. Kerro tiivistäen, minkälaisia ovat nuorten päihteidenkäytön muotitrendit? (3p) Suomalaisten nuorten päihteidenkäyttö ei ole enää lisääntynyt 2000-luvulla. Tämä koskee niin tupakan, alkoholin kuin laittomien päihteidenkin käyttöä. Kehitys vastaa ulkomaisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia nuorten päihteidenkäytöstä. (0,5p) Humalaan juominen on nuorten keskuudessa vähentynyt. Poikkeuksen alkoholinkäytössä tekevät ns. long drink-juomat, joiden kulutuksen lisääntyminen näkyy nuorten juomavalinnoissa. Elinaikanaan kannabista kokeilleiden osuus lisääntyi vuosituhannen vaihteeseen, mutta sen jälkeen nuorten kokeilujen määrä on vähentynyt. Muiden huumeiden käyttöä ei voida arvioida aineiston perusteella. (0,75p) 6

7 Tytöt seuraavat poikia tupakan, alkoholin ja kannabiksen käytössä tapahtuneissa muutoksissa. Alueen mukaan käytön vähenemistä on havaittu ensin kaupungeissa, mistä trendi on levinnyt maaseudulle. Maantieteellisesti vähenemistä tapahtui ensin pääkaupunkiseudulla ja sen jälkeen Etelä-Suomessa, mistä se levisi sitten länteen, itään ja viimeisenä pohjoiseen. Vastaavanlaista laskevaa trendiä ei ole havaittavissa liimojen, liuottimien ja muiden aineiden kokeilussa. Näiden aineiden kokeilu on lisääntynyt erityisesti maaseudulla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kokeilujen lisääntymistä on havaittavissa erityisesti nuorilla, sillä aikuisväestössä joskus kokeilleiden osuus on huomattavasti alhaisempi. Alkoholin juominen yhdessä pillereiden kanssa päihtymistarkoituksessa on vähentynyt huomattavasti aikavälillä (1p) Yleisesti voidaan todeta, että vuoteen 2007 mennessä alueelliset erot nuorten päihteidenkäytössä ovat tasoittuneet. Enää ei ole eroa maaseudulla ja kaupungissa asuvien nuorten välillä, kuten ennen. Sen sijaan perhemuodon ja päihteidenkäytön välillä on havaittavissa yhteys. Ydinperheissä asuvat nuoret käyttävät yksinhuoltajaja uusperheissä asuvia harvemmin päihteitä. (0,5p) Veronalennukset eivät ole lisänneet vuotiaiden väkevien alkoholijuomien käyttöä, mitä voidaan osin selittää ikärajoilla. Ikärajoja ei kuitenkaan noudateta, vaan useimpien alaikäisten sisarukset ja kaverit hankkivat usein nuorille juomia. (0,25p) 7. Taulukko 3 kertoo, miten nuoret hankkivat juomansa. Mitä tulokset kertovat nuorten juoman hankinnasta? Mitä tämän perusteella voidaan sanoa nuorten lähisuhteista? Pohdi teemaa jälkimodernin perheen käsitteen kautta. Vastaa kysymykseen sekä aineiston että valintakoekirjan perusteella. (5p) Taulukossa 3 on esitetty viime kerralla juotujen juomien hankintatapa juodun määrän mukaan. Avainasemassa juomien hankinnassa ovat nuorten sisarukset tai kaverit sekä vanhemmat. Harvinaisempaa on, että juomat ostaa tuntematon henkilö tai että nuori itse toimii ostajana. (0,5p) Juomien hankintatapa vaihtelee sen mukaan, juodaanko alkoholia humaltumistarkoituksessa vai ei. Erityisesti silloin, kun juodaan humaltumiseen asti (myös lievä humala), välittäjinä toimivat useimmin nuoren sisarukset tai kaverit, mutta myös tuntemattomat henkilöt. Vanhemmat tarjoavat sen sijaan useimmin niillä kerroilla, kun alkoholia juodaan vähän (enintään 2 annosta). (1p) Jälkimodernin perheen esittely valintakoekirjan perusteella (1p), esimerkiksi: Jälkimodernin perheen käsite kyseenalaistaa vanhat perhe-elämää koskevat käsitykset. Amerikkalaisen sosiologin, John Scanzonin mukaan jälkimodernille perheelle on tyypillistä mm. vanhempien ja lasten välisten hierarkkisten suhteiden kyseenalaistuminen. Jälkimoderni perhemalli perustuu perheenjäsenten tasavertaisuuteen ja perheen toiminnassa korostuu neuvotteleminen lasten ja vanhempien välillä. (++ perhemallien moninaistuminen; perhe ei enää välttämättä ole ydinperhe. Useat aikuiset, puolivanhemmat, puolisisarukset ) Oma pohdinta siitä, miten nuorten suhde vanhempiin on muuttunut (1p), esimerkiksi: 7

8 Juomien hankinnasta voidaan nähdä, että nuorten suhde vanhempiin on varsin erilainen kuin aiemmin, sillä monet vasta 9. luokalla olevista vastaajista mainitsevat, että heidän vanhempansa ovat ostaneet tai tarjonneet heille alkoholijuomia. Suhtautuminen alkoholiin ja nuorten juomiseen perheissä on siis osassa perheitä liberaalimpaa kuin voisi olettaa verrattuna siihen, että lainsäädännön mukaan alkoholijuomien ostaminen edellyttää 18 vuoden ikää. Esittäminen, selkeys, looginen käsittely (1,5p) Sivut, joilta vastaukset löytyvät 1. a) s b) s c) s d) s e) s a) s b) s s Valintakoekirja s Ruots. 1. a) s b) s c) s d) s e) s a) s b) s s Urvalsprovsboken s