Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus"

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä tiedostossa ei ole kuvia. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 2012 on auringonpurkausten vuosi Luvassa hir 54 Teksti: Helle ja Henrik Stub

3 mumyrsky Kun auringonpurkaukset syöksevät avaruuteen miljardien ydinpommien verran energiaa, Maa on vaaravyöhykkeessä. Vuonna 1859 raivosi supermyrsky, joka olisi lamauttanut täysin nyky-yhteiskunnan tietoliikenteen ja sähkönjakelun. Seuraava supermyrsky saattaa tulla jo vuonna E nnusteiden mukaan maapalloa voi koetella vuonna 2012 voimakas avaruusmyrsky. Silloin tapahtumat etenevät ehkä seuraavaan tapaan: Valtava plasmapilvi sinkoutuu Auringosta suoraan Maata kohti. Ensimmäisen myrskyvaroituksen antaa ACE-luotain, joka on jo vuodesta 1997 asti kiertänyt 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta yhtenä harvoista Auringon säätilaa tarkkailevista luotaimista. Järjestelmällistä valvontaa ei ole, mutta tällä kertaa ACE sattui paikalle sopivasti. ACE ehtii yleensä ilmoittaa uhkaavasta vaarasta 45 minuuttia aikaisemmin, mutta nyt nouseva supermyrsky puhaltaa hirmumyrskyn voimalla, joten varoitusajaksi jää ainoastaan 15 minuuttia. Se ei riitä. Vaikka hälytys lähetetään heti tuhansiin voimaloihin, asialle ei juuri ehditä tehdä mitään vaan hetken kuluttua suuri osa sähkönjakelusta ja tietoliikenteestä on katkennut. Aurinkomyrsky vetää mukanaan magneettikenttää, joka aiheuttaa suuria muutoksia Maan omaan magneettikenttään. Ne taas synnyttävät jopa tuhansien ampeerien virtapiikkejä suurjännitejohtoihin. Tällöin muuntoasemat lakkaavat toimimasta, koska niiden kuparijohdot kuumenevat ja sulavat. Muutamassa minuutissa pimenevät ensimmäiset alueet, ja sähkökatkokset leviävät nopeasti sähköverkon ylikuormittuessa. Virran katkeaminen aiheuttaa heti monenlaisia ongelmia. Etenkin kerrostaloalueilla tuhannet ihmiset jäävät jumiin hisseihin ja vesihuolto katkeaa miljoonissa kodeissa, koska virtaa ei riitä veden pumppaamiseen. Kaupoissa on yleensä elintarvikkeita vain muutamiksi päiviksi, koska niiden varastoiminen on kallista ja ruokatavarat halutaan ostaa tuoreina. Tavaroiden jakeluun tarvitaan toimiva kuljetusverkosto. Autoihin taas tarvitaan bensiiniä tai dieseliä, jota sähköpumput nostavat huoltoasemien maanalaisista säiliöistä. Sähkön puute saa siten paitsi pakastimet sulamaan myös elintarvikkeiden kuljetukset katkeamaan. Muutaman päivän kuluessa tilanteesta tulee lähes kestämätön. Sairaaloilla ja muilla laitoksilla on hätägeneraattorit, Vuoden 2003 voimakkaat avaruusmyrskyt aiheuttivat sähkökatkoksia muun muassa Yhdysvalloissa ja Ruotsissa ja synnyttivät revontulia (oik.), joita voitiin tarkkailla ISS-avaruusasemalta. soho/esa/nasa/spl/foci

4 1921 Voimakas avaruusmyrsky sytytti tuleen useita Euroopan ja Yhdysvaltojen lennätinasemia. Jos nykyajan muuntoasemat altistuisivat samalle kohtalolle, 150 miljoonaa ihmistä jäisi sähköttä päiviksi tai viikoiksi. Brittiläisessä observatoriossa ja (ennen ja jälkeen avaruusmyrskyn) tehdyissä mittauksissa näkyvät magneettikentän vaihtelut... british geological survey mutta niistä on apua vain pariksi päiväksi. Ensimmäiseksi yritetään korjata muuntajat. Varaosia ei kuitenkaan ole paljon käytettävissä, joten voidaan joutua rakentamaan kokonaan uusia muuntajia. Se vie paljon kallisarvoista aikaa. Avaruusmyrsky iskee länsimaihin Yleensä luonnonkatastrofit koettelevat ankarimmin köyhiä maita, mutta voimakas aurinkomyrsky lamauttaa toiminnot 1859 Maata koetteli supermyrsky, joka on yhä voimakkain tunnettu avaruusmyrsky. Kaksi Auringosta irronnutta plasmapilveä aiheutti magneettisia häiriöitä.... jotka tuhosivat lennätinlaitteita. Lennätin oli tuolloin lähes yhtä tärkeä kuin internet nykyään. Euroopassa ja Yhdysvalloissa monet lennätinasemat syttyivät tuleen. science museum/sspl ennen kaikkea pitkälle teollistuneissa maissa. Niissä käytetään paljon tietokoneita ja erilaisia sähkölaitteita, ja lisäksi viestinnässä ja GPS-navigoinnissa ollaan täysin riippuvaisia avaruudessa kiertä vien satelliittien toiminnasta. Jos nyky-yhteiskuntaa koettelisi Auringosta lähtenyt supermyrsky, monet satelliitit hajoaisivat nopeasti. Vaikka ne pysyisivät toiminnassakin, yläilmakehän häiriöt tekisivät niiden signaaleista niin epäluotettavia, että niitä ei voitaisi käyttää esimerkiksi lentoliikenteen vaatimaan tarkkaan navigointiin. Jo pienehkölläkin avaruusmyrskyllä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Vuonna 1984 sellainen katkaisi radioyhteyden Yhdysvaltojen presidentin Air Force One -lentokoneeseen sen ollessa matkalla Kiinaan. Tilanne oli erityisen kiusallinen siksi, että tuolloin elettiin kylmän sodan aikaa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita vuoden 1989 myrsky. Se pimensi 90 sekunnissa Québecin provinssin Kanadassa niin, että miljoonat ihmiset jäivät sähköttä jopa yhdeksäksi tunniksi. Oppia edellisestä supermyrskystä Kaikkein voimakkain tunnettu avaruusmyrsky sattui vuonna Jos vastaavanlainen raivoaisi nyt, se lamaannuttaisi yhteiskunnan toiminnot jopa vuosiksi. Tammikuussa 2009 Yhdysvaltojen kansallinen tiedeakatemia julkaisi raportin Severe Space Weather Events Understanding Societal and Economic Impacts, joka käsittelee huomattavia avaruus sään vaihteluja ja niiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia. Ei ole sattumaa, että raportti julkaistiin juuri nyt. Jo vuonna 2012 odotetaan nimittäin seuraavaa auringonpilkkumaksimia, ja pilkkujen ollessa enimmillään aurinkomyrskyjen riski on aina suurin. Raportissa arvioidaan, että jos vuoden 1859 supermyrsky toistuisi, jo ensimmäisen vuoden kustannukset olisivat 1 2 biljoonaa dollaria, ja että yhteiskunta olisi toipunut myrskyn vakavimmista seurauksista vasta 5 10 vuoden kuluttua. On laskettu, että vuoden 1859 kaltainen supermyrsky tuhoaisi jo pelkästään Yhdysvalloissa 300 muuntaja-asemaa ja katkaisisi siten sähköt 130 miljoonalta ihmiseltä. Jotta mahdolliseen supermyrskyyn osattaisiin varautua, vuoden 1859 myrskyn kulkuun ja seurauksiin on perehdytty jälkeenpäin hyvin tarkasti. Kaikki alkoi suhteellisen rauhallisesti 28. elokuuta 1859, kun niinkin etelässä kuin Floridassa ja Kreikassa nähtiin revontulia. Ne olivat niin kirkkaita, että 56 Tieteen Kuvalehti 13/2009

5 niiden valossa pystyttiin monin paikoin lukemaan lehteä. Niitä pidettiin vain kiinnostavana luonnonilmiönä, koska useimmat ihmiset eivät vielä olleet missään tekemisissä sähkölaitteiden kanssa eikä ilmiöstä siksi ollut heille haittaa luvun puolivälin harvoihin sähkölaitteiden käyttäjiin kuuluivat ennen kaikkea lennätinvirkailijat. Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa oli jo tuhansia lennätinasemia, joilla oli ratkaiseva merkitys yhteiskunnan toiminnalle. Avaruusmyrsky aiheutti revontulien ohella magneettisia häiriöitä, jotka synnyttivät lennätinkaapeleihin virtapiikkejä. Niiden seuraukset eivät tässä vaiheessa vielä olleet kovin vakavia, vaikkakin sanomien lähettäminen keskeytyi ja laitteista sinkoutui ajoittain kipinöitä. Parin päivän kuluttua, 1. syyskuuta, brittiläinen tähtitieteilijä Richard Carrington tarkasteli kaukoputkellaan Aurinkoa. Hän näki suuria auringonpilkkujen muodostelmia, joita hän yritti piirtää paperille. Yhtäkkiä pilkkuryhmän keskelle ilmestyi kaksi voimakasta valkoista valoa hohtavaa juovaa. Purkaus kesti vain viisi minuuttia, mutta sinä aikana juovat siirtyivät peräti kilometrin matkan Auringon kiekon yllä. Carrington ei kuitenkaan havainnut mitään muutoksia itse auringonpilkuissa, ja siitä hän päätteli hehkuvien juovien olevan korkealla Auringon pinnan yläpuolella. Hänen huomionsa 1972 Apollo 16- ja Apollo 17 -lennon väliin osui raju avaruusmyrsky. Jos astronautit olisivat olleet kuumatkalla myrskyn aikana, säteily olisi vahingoittanut heidän terveyttään ja jopa vaarantanut heidän henkensä. vahvisti toinen brittiastronomi, Richard Hodgson. Tämä luonnehti hehkuvia juovia tähdiksi, jotka olivat kirkkaampia kuin Auringon pinnasta tuleva valo. Vain 17 tuntia havaintojen jälkeen Maahan osui uusi, paljon ensimmäistä voimakkaampi magneettinen myrsky. Revontulet leiskuivat jälleen taivaalla, ja ne voitiin nähdä Yhdysvalloista Euroopan yli Aasiaan ja Australiaan ulottuvalla alueella. Ne näkyivät jopa Havaijilla. Toinen myrsky ei enää aiheuttanutkaan vain pieniä häiriöitä lennätinyhteyksiin. Lennätinasemia syttyi tuleen molemmin puolin Atlanttia, ja joissakin paikoissa virkailijat saattoivat sulkea virta lähteen ja lähettää sanomia pelkästään sillä virralla, jonka magneettimyrsky indusoi lennätinkaapeleihin. Washingtonissa Yhdysvalloissa sähköttäjä Frederick Royce sai niin voimakkaan sähköiskun, että se oli viedä häneltä hengen. Kalliovuorilla kultakaivostyöläiset heräsivät keskellä yötä ja ryhtyivät nauttimaan aamiaista, koska he luulivat revontulien hohdetta aamunkoitoksi. Syyskuun 4. päivän tienoilla avaruusmyrsky laantui ja lennätinasemienkin olot palasivat normaaleiksi. Vuonna 1859 revontulien syistä oli hyvin hatarat tiedot, eikä tiedetty paljon myöskään Auringon ja Maan vuorovaikutuksesta. Esitettyjen teorioiden mukaan revontulet aiheutti avaruudesta tuleva meteoripöly tai napaalueiden jäävuorista heijastuva valo tai ehkä eräänlainen hyvin korkealla ilmakehässä tapahtuva salamointi. Carrington huomasi, että vain 17 tuntia auringonpurkauksen jälkeen taivaalla leimusivat voimakkaimmat revontulet, mitä koskaan oli nähty. Hän varoi kuitenkin tekemästä yksittäisestä tapauksesta liikaa päätelmiä. Joka tapauksessa vuoden 1859 tapahtumat johtivat siihen, että yhteys revontulien ja Auringon aktiivisuuden välillä ymmärrettiin. Harvinainen kaksoispurkaus Nykyisten tietojen pohjalta vuoden 1859 myrskyn kulku pystytään selittämään melko tarkkaan. Kyseessä oli harvinainen kaksoispurkaus, jossa Auringosta irtosi parin päivän välein kaksi plasmapilveä, niin sanottua koronan massapurkausta, joista käytetään myös lyhennettä CME (coronal mass ejection). Pääasiassa elektroneista ja protoneista koostuvat plasmapilvet voivat sisältää usean miljardin tonnin verran ainetta. Tyypillinen koronan massapurkaus on kuitenkin ulottuvuuksiltaan niin laaja, että aineesta tulee äärimmäisen ohutta ja Maan olosuhteisiin verrattuna sen Avaruusmyrsky murtaa suojavallin Kun koronan massapurkaus sinkoutuu Auringosta Maata kohti, se saavuttaa Maan magneettikentän 2 4 päivässä. Yleensä kenttä suojaa hyvin magnetoituneelta, jopa 50 miljoonaa kilometriä leveältä plasmapilveltä, mutta supermyrsky voi kumota Maan säteilyvyöhykkeiden vaikutuksen. Jos plasmapilven magneettikenttäviivat kulkevat vastakkaiseen suuntaan kuin Maan kenttäviivat, kentät kietoutuvat toisiinsa ja vapauttavat valtavasti energiaa. Magneettikenttä Maa 1. Plasmapilvi irtoaa Auringon pinnasta. 2. Yleensä Maan magneetti kenttä pysäyttää plasmapilven. Aurinko soho/esa/nasa 3. Supermyrsky pääsee kuitenkin kentän läpi.

6 tiheys vastaa lähinnä tyhjiötä. Jokainen plasmapilvi vetää mukanaan magneettikenttää, ja ongelmat syntyvät siitä, kun tämä magneettikenttä kohtaa Maan magneettikentän. Vuonna 1859 ensimmäinen koronan massapurkaus kohtasi Maan 28. elokuuta ja synnytti revontulet. Sitä ennen plasmapil vi oli edennyt tuntia tuhannen kilometrin sekuntivauhdilla. Kohdatessaan Maan magneettikentän se oli noin 50 miljoonan kilometrin levyinen. Sen magneettikentän voima viivat osoittivat sattumalta samaan suuntaan kuin Maan magneettikentän. Siksi kentät aluksi voimistivat toisiaan eivätkä yhteentörmäyksen seuraukset olleet kovin vakavia. Kun pilvi 15 tuntia myöhemmin oli ohittanut Maan, sen magneettikenttä kääntyi. Kahden vastakkaissuuntaisen kentän kohdatessa syntyi energiapurkauksia, kun kenttien magneettinen energia muuttui atomaaristen hiukkasten kineettiseksi energiaksi eli liike-energiaksi. Monet hiukkasista vajosivat yläilmakehään lähelle magneettisia napoja, missä ne sitten synnyttivät revontulia. Syyskuun 1. päivänä Carrington näki yhden voimakkaimmista purkauksista, mitä koskaan on havaittu Auringossa. Se oli niin sanottu f lare eli roihupurkaus, jonka lämpötila oli lähes 50 miljoonaa astetta. Pian sen jälkeen Maassa havaittiin toinen koronan massapurkaus. Ei ole varmaa, aiheutuiko se Carringtonin 1989 Avaruusmyrsky katkaisi 90 sekunnissa valtaosan Itä-Kanadan sähkönjakelusta ja pimensi lähes koko Québecin provinssin. Tapaus vaikutti 6 miljoonan ihmisen elämään. näkemistä hohtavista juovista, sillä läheskään kaikki roihupurkaukset eivät sinkoa Auringosta massapurkauksia. Se kuitenkin tiedetään, että tämä toinen massapurkaus eteni epätavallisen suurella kilometrin sekuntivauhdilla. Todennäköisesti jälkimmäisen massapurkauksen voimaviivat olivat jo alusta alkaen vastakkaissuuntaiset Maan magneettikentän viivojen kanssa, ja se taas aiheutti magneettimyrskyt ja virtapiikit lennätinkaapeleihin. Myrsky tuhosi sitä paitsi joksikin aikaa Maan omat säteilyvyöhykkeet ja pienensi jopa otsonikerrosta noin viisi prosenttia. Varoitusaika avainasemassa Vuoden 1859 supermyrskystä on nyt kulunut 150 vuotta. Yhteiskunnan toiminnan kannalta olisi tärkeää tietää, milloin seuraava vastaavanlainen on odotettavissa. Nykyään pystytäänkin arvioimaan, miten usein avaruusmyrskyjä esiintyy. Kun suurienergiaiset hiukkaset osuvat avaruusmyrskyn aikana Maan yläilmakehään, ne reagoivat ilmakehän hapen ja typen kanssa ja muodostavat nitraatteja. Osa nitraateista kerrostuu Grönlannin ja Antarktiksen mannerjäähän, ja siksi jääkairauksista voidaan päätellä nitraattipitoisuuden vaihtelut. Tiedetään, että viimeksi kuluneiden 450 vuoden aikana ei ole esiintynyt vuoden 1859 myrskyä ankarampaa, joten supermyrskyt ovat harvinaisia. Viime vuosikymmenien pahimmat myrskyt ovat olleet elokuussa 1972, maaliskuussa 1989 ja lokakuussa Vaikka niiden voima on ollut alle neljäsosa supermyrskystä, ne on havaittu sekä Maassa, missä sähkö on monin paikoin katkennut, että avaruudessa, missä monet satelliitit ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet täysin. Jos varoitusjärjestelmä toimii ja valmistautumisaikaa jää kohtuullisesti, ehditään ehkäistä pahimmat seuraukset avaruudessa voidaan yrittää suojata satelliitteja ja Maassa voimaverkkoja. Esimerkiksi osa suurjännitekaapeleista voidaan sulkea pois käytöstä ennen kuin ketjureaktio lamauttaa koko verkon. Varoitusrintamalta kuuluu nyt hyviä uutisia, sillä ACE- ja SOHO-luotaimet, jotka ovat pitkään ainoina tarkkailleet auringonpurkauksia, ovat saaneet seuraa. Uudet STEREO-nimiset luotaimet pystyvät ottamaan niin tarkkoja kuvia, että voidaan nopeasti laskea, suuntautuuko koronan massapurkaus Maahan. STEREO-luotaimilla on rajallinen toiminta-aika, joten pitkällä aikavälillä tarvitaan järjestelmä, jossa Auringon säätilaa tarkkaillaan herkeämättä samalla tavoin kuin maapallonkin säätä. Vaikka STEREO-luotaimet varoittavat ajoissa SOHO- ja ACE-luotain ovat jo vuosia ilmoittaneet avaruusmyrskyistä minuutin varoitusajalla. Vuonna 2006 laukaistut STEREOluotaimet ovat nostaneet varoitusajan 24 tuntiin. ACE ja SOHO kiertävät Auringon ja Maan väliin jäävällä radalla, mutta STEREO-luotaimet kiertävät Maan radalla toinen Maan jäljessä ja toinen Maan edellä. Ne näkevät Auringon kahdesta suunnasta ja ottavat kolmiulotteisia kuvia heti purkauksen alkaessa. henning dalhoff STEREO SOHO/ACE STEREO

7 2003 ISS:n astronauttien täytyi mennä avaruusmyrskyn aikana turvaan aseman parhaiten säteilyltä suojattuun osaan. Sähköt katkesivat useilla alueilla Kanadasta Ruotsiin ja suuressa osassa Koillis-Yhdysvaltoja. Häiriöt koskettivat 50:tä miljoonaa ihmistä, ja kustannukset olivat noin 6 miljardia dollaria. ankarat avaruusmyrskyt ovat hyvin harvinaisia, niiden tuhovoiman vuoksi niitä on pidettävä jatkuvasti silmällä. Aurinko käyttäytyy oudosti Koska auringonpurkaukset tapahtuvat auringonpilkkujen lähellä, myrskyt ovat todennäköisimpiä silloin, kun pilkkuja on paljon. Pilkkujen määrä vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Seuraavaa pilkkumaksimia odotetaan vuonna Auringon käyttäytyminen näyttää kuitenkin olevan muuttumassa, koska vuonna 2008 ei ollut lainkaan pilkkuja 266 päivänä vuodesta. Sitä rauhallisempaa kautta ei ole esiintynyt sitten vuoden 1913 auringonpilkkuminimin, jolloin pilkuttomia päiviä oli peräti 311. Auringon epätavallinen käytös on jatkunut 2009, jolloin alkuvuoden kolmena kuukautena pilkutonta aikaa oli 76 päivää eli 87 prosenttia ajasta. Myös varautuneista hiukkasista koostuva aurinkotuuli on heikompi kuin aikoihin ja Auringon ultraviolettisäteily on vähentynyt kuutisen prosenttia edellisen, vuoden 1996 auringonpilkkuminimin jälkeen. Yhdysvaltalaisen merten ja ilmakehän tutkimuslaitoksen NOAAn mukaan seuraavasta auringonpilkkumaksimista voi tulla heikoin sitten vuoden 1928 ja yksi heikoimmista sitten vuoden 1750, jolloin niistä on alettu pitää kirjaa. Sen aikana mahdollisesti sattuvien myrskyjen vaaraa ei silti voida vähätellä, sillä toukokuussa 2008 STEREO havaitsi äkillisen purkauksen, vaikka Aurinko muuten oli rauhallinen eikä pilkkuja näkynyt. Vuoden 1859 supermyrskykin alkoi ajankohtana, jolloin Aurinko ei ollut kovin aktiivinen. Pieni auringonpilkkujen määrä synnyttää ehkä lukumääräisesti vähemmän myrskyjä, mutta myrskyjen voimakkuuteen se ei välttämättä vaikuta eikä yhteiskunnan toimintojen lamauttamiseen tarvita kuin yksi supermyrsky. STEREO-satelliitit ilmoittavat aurinkomyrskyistä 24 tunnin varoitusajalla. Valvonta ei kuitenkaan ole järjestelmällistä. Auringonpurkaukset tapahtuvat auringonpilkkujen läheisyydessä. Mitä enemmän pilkkuja on, sitä suurempi on purkausten riski. spl/foci nasa Lisätietoja internetissä osoitteessa Tieteen Kuvalehti 13/2009

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8 Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 4.11.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue huolellisesti artikkeli "Saako salama potkua avaruudesta?". Lukuaikaa on 20

Lisätiedot

Kyösti Ryynänen Luento

Kyösti Ryynänen Luento 1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Sähköt poikki mikä avuksi?

Sähköt poikki mikä avuksi? Sähköt poikki mikä avuksi? Harri Salminen, käyttöpäällikkö Turku Energia Sähköverkot Oy 60 min Energiasta 12.2.201 Meillä Suomessa ja etenkin Turussa J Häiriötön lämpö ja sähkö on itsestäänselvyys mutta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia Tutkimus Oulun yliopistossa Ryhmätyö Keskustelkaa n. 4 hengen ryhmissä, mitä on synkrotronisäteily ja miten sitä tuotetaan. Kirjoittakaa ylös ajatuksianne.

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.

Lisätiedot

AURINKOVIIKKO. näkyvissä, vain kirkas piirteetön

AURINKOVIIKKO. näkyvissä, vain kirkas piirteetön AURINKOVIIKKO Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietettiin Aurinkoviikkoa. Planeetta osallistui tapahtumiin järjestämällä kaksi havaintoiltaa, jolloin kaikilla oli mahdollisuus tarkkailla ja tutkia aurinkoa.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Koronan massapurkaukset ja niiden synty. Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011

Koronan massapurkaukset ja niiden synty. Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011 Koronan massapurkaukset ja niiden synty Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011 1 Sisältö Auringon magnetismi Korona Koronan massapurkaukset (CME) CME:n synty ja

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Kansallisesti merkittävien riskien arviointi

Kansallisesti merkittävien riskien arviointi Kansallisesti merkittävien riskien arviointi EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS UNIONIN PELASTUSPALVELUMEKANISMISTA Jäsenvaltioiden on Kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai paikallisella

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Tervetuloa Kiitos, että valitsit Arlon. Pääset alkuun helposti.

Tervetuloa Kiitos, että valitsit Arlon. Pääset alkuun helposti. Pikaopas 1 Pakkauksen sisältö Tervetuloa Kiitos, että valitsit Arlon. Pääset alkuun helposti. Tukiasema Tukiaseman virtasovitin Täysin langattomat kamerat Ethernet-kaapeli Magneettiset seinätelineet 123-litiumparistot

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Poron lisääntyminen. Nimeni: Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä

Lisätiedot

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen

Lisätiedot

Koronan massapurkauksen synnyttämät aallot

Koronan massapurkauksen synnyttämät aallot Koronan massapurkauksen synnyttämät aallot Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 29.3.2012 1 / 21 Sisällys Koronan massapurkaus Purkauksen aiheuttamat häiriöt Auringon kaasukehässä

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen:

TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen: A sivu 1(3) TOIMINTAOHJE 18.10.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys

Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset

Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Aloittavien lionjohtajien instituutti Harjoitukset Hyvä aloittavien lionjohtajien instituutin osallistuja, Sinut on valittu osallistumaan aloittavien lionjohtajien instituuttiin, onneksi olkoon! Tämän

Lisätiedot