Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus"

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä tiedostossa ei ole kuvia. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 2012 on auringonpurkausten vuosi Luvassa hir 54 Teksti: Helle ja Henrik Stub

3 mumyrsky Kun auringonpurkaukset syöksevät avaruuteen miljardien ydinpommien verran energiaa, Maa on vaaravyöhykkeessä. Vuonna 1859 raivosi supermyrsky, joka olisi lamauttanut täysin nyky-yhteiskunnan tietoliikenteen ja sähkönjakelun. Seuraava supermyrsky saattaa tulla jo vuonna E nnusteiden mukaan maapalloa voi koetella vuonna 2012 voimakas avaruusmyrsky. Silloin tapahtumat etenevät ehkä seuraavaan tapaan: Valtava plasmapilvi sinkoutuu Auringosta suoraan Maata kohti. Ensimmäisen myrskyvaroituksen antaa ACE-luotain, joka on jo vuodesta 1997 asti kiertänyt 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta yhtenä harvoista Auringon säätilaa tarkkailevista luotaimista. Järjestelmällistä valvontaa ei ole, mutta tällä kertaa ACE sattui paikalle sopivasti. ACE ehtii yleensä ilmoittaa uhkaavasta vaarasta 45 minuuttia aikaisemmin, mutta nyt nouseva supermyrsky puhaltaa hirmumyrskyn voimalla, joten varoitusajaksi jää ainoastaan 15 minuuttia. Se ei riitä. Vaikka hälytys lähetetään heti tuhansiin voimaloihin, asialle ei juuri ehditä tehdä mitään vaan hetken kuluttua suuri osa sähkönjakelusta ja tietoliikenteestä on katkennut. Aurinkomyrsky vetää mukanaan magneettikenttää, joka aiheuttaa suuria muutoksia Maan omaan magneettikenttään. Ne taas synnyttävät jopa tuhansien ampeerien virtapiikkejä suurjännitejohtoihin. Tällöin muuntoasemat lakkaavat toimimasta, koska niiden kuparijohdot kuumenevat ja sulavat. Muutamassa minuutissa pimenevät ensimmäiset alueet, ja sähkökatkokset leviävät nopeasti sähköverkon ylikuormittuessa. Virran katkeaminen aiheuttaa heti monenlaisia ongelmia. Etenkin kerrostaloalueilla tuhannet ihmiset jäävät jumiin hisseihin ja vesihuolto katkeaa miljoonissa kodeissa, koska virtaa ei riitä veden pumppaamiseen. Kaupoissa on yleensä elintarvikkeita vain muutamiksi päiviksi, koska niiden varastoiminen on kallista ja ruokatavarat halutaan ostaa tuoreina. Tavaroiden jakeluun tarvitaan toimiva kuljetusverkosto. Autoihin taas tarvitaan bensiiniä tai dieseliä, jota sähköpumput nostavat huoltoasemien maanalaisista säiliöistä. Sähkön puute saa siten paitsi pakastimet sulamaan myös elintarvikkeiden kuljetukset katkeamaan. Muutaman päivän kuluessa tilanteesta tulee lähes kestämätön. Sairaaloilla ja muilla laitoksilla on hätägeneraattorit, Vuoden 2003 voimakkaat avaruusmyrskyt aiheuttivat sähkökatkoksia muun muassa Yhdysvalloissa ja Ruotsissa ja synnyttivät revontulia (oik.), joita voitiin tarkkailla ISS-avaruusasemalta. soho/esa/nasa/spl/foci

4 1921 Voimakas avaruusmyrsky sytytti tuleen useita Euroopan ja Yhdysvaltojen lennätinasemia. Jos nykyajan muuntoasemat altistuisivat samalle kohtalolle, 150 miljoonaa ihmistä jäisi sähköttä päiviksi tai viikoiksi. Brittiläisessä observatoriossa ja (ennen ja jälkeen avaruusmyrskyn) tehdyissä mittauksissa näkyvät magneettikentän vaihtelut... british geological survey mutta niistä on apua vain pariksi päiväksi. Ensimmäiseksi yritetään korjata muuntajat. Varaosia ei kuitenkaan ole paljon käytettävissä, joten voidaan joutua rakentamaan kokonaan uusia muuntajia. Se vie paljon kallisarvoista aikaa. Avaruusmyrsky iskee länsimaihin Yleensä luonnonkatastrofit koettelevat ankarimmin köyhiä maita, mutta voimakas aurinkomyrsky lamauttaa toiminnot 1859 Maata koetteli supermyrsky, joka on yhä voimakkain tunnettu avaruusmyrsky. Kaksi Auringosta irronnutta plasmapilveä aiheutti magneettisia häiriöitä.... jotka tuhosivat lennätinlaitteita. Lennätin oli tuolloin lähes yhtä tärkeä kuin internet nykyään. Euroopassa ja Yhdysvalloissa monet lennätinasemat syttyivät tuleen. science museum/sspl ennen kaikkea pitkälle teollistuneissa maissa. Niissä käytetään paljon tietokoneita ja erilaisia sähkölaitteita, ja lisäksi viestinnässä ja GPS-navigoinnissa ollaan täysin riippuvaisia avaruudessa kiertä vien satelliittien toiminnasta. Jos nyky-yhteiskuntaa koettelisi Auringosta lähtenyt supermyrsky, monet satelliitit hajoaisivat nopeasti. Vaikka ne pysyisivät toiminnassakin, yläilmakehän häiriöt tekisivät niiden signaaleista niin epäluotettavia, että niitä ei voitaisi käyttää esimerkiksi lentoliikenteen vaatimaan tarkkaan navigointiin. Jo pienehkölläkin avaruusmyrskyllä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Vuonna 1984 sellainen katkaisi radioyhteyden Yhdysvaltojen presidentin Air Force One -lentokoneeseen sen ollessa matkalla Kiinaan. Tilanne oli erityisen kiusallinen siksi, että tuolloin elettiin kylmän sodan aikaa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita vuoden 1989 myrsky. Se pimensi 90 sekunnissa Québecin provinssin Kanadassa niin, että miljoonat ihmiset jäivät sähköttä jopa yhdeksäksi tunniksi. Oppia edellisestä supermyrskystä Kaikkein voimakkain tunnettu avaruusmyrsky sattui vuonna Jos vastaavanlainen raivoaisi nyt, se lamaannuttaisi yhteiskunnan toiminnot jopa vuosiksi. Tammikuussa 2009 Yhdysvaltojen kansallinen tiedeakatemia julkaisi raportin Severe Space Weather Events Understanding Societal and Economic Impacts, joka käsittelee huomattavia avaruus sään vaihteluja ja niiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia. Ei ole sattumaa, että raportti julkaistiin juuri nyt. Jo vuonna 2012 odotetaan nimittäin seuraavaa auringonpilkkumaksimia, ja pilkkujen ollessa enimmillään aurinkomyrskyjen riski on aina suurin. Raportissa arvioidaan, että jos vuoden 1859 supermyrsky toistuisi, jo ensimmäisen vuoden kustannukset olisivat 1 2 biljoonaa dollaria, ja että yhteiskunta olisi toipunut myrskyn vakavimmista seurauksista vasta 5 10 vuoden kuluttua. On laskettu, että vuoden 1859 kaltainen supermyrsky tuhoaisi jo pelkästään Yhdysvalloissa 300 muuntaja-asemaa ja katkaisisi siten sähköt 130 miljoonalta ihmiseltä. Jotta mahdolliseen supermyrskyyn osattaisiin varautua, vuoden 1859 myrskyn kulkuun ja seurauksiin on perehdytty jälkeenpäin hyvin tarkasti. Kaikki alkoi suhteellisen rauhallisesti 28. elokuuta 1859, kun niinkin etelässä kuin Floridassa ja Kreikassa nähtiin revontulia. Ne olivat niin kirkkaita, että 56 Tieteen Kuvalehti 13/2009

5 niiden valossa pystyttiin monin paikoin lukemaan lehteä. Niitä pidettiin vain kiinnostavana luonnonilmiönä, koska useimmat ihmiset eivät vielä olleet missään tekemisissä sähkölaitteiden kanssa eikä ilmiöstä siksi ollut heille haittaa luvun puolivälin harvoihin sähkölaitteiden käyttäjiin kuuluivat ennen kaikkea lennätinvirkailijat. Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa oli jo tuhansia lennätinasemia, joilla oli ratkaiseva merkitys yhteiskunnan toiminnalle. Avaruusmyrsky aiheutti revontulien ohella magneettisia häiriöitä, jotka synnyttivät lennätinkaapeleihin virtapiikkejä. Niiden seuraukset eivät tässä vaiheessa vielä olleet kovin vakavia, vaikkakin sanomien lähettäminen keskeytyi ja laitteista sinkoutui ajoittain kipinöitä. Parin päivän kuluttua, 1. syyskuuta, brittiläinen tähtitieteilijä Richard Carrington tarkasteli kaukoputkellaan Aurinkoa. Hän näki suuria auringonpilkkujen muodostelmia, joita hän yritti piirtää paperille. Yhtäkkiä pilkkuryhmän keskelle ilmestyi kaksi voimakasta valkoista valoa hohtavaa juovaa. Purkaus kesti vain viisi minuuttia, mutta sinä aikana juovat siirtyivät peräti kilometrin matkan Auringon kiekon yllä. Carrington ei kuitenkaan havainnut mitään muutoksia itse auringonpilkuissa, ja siitä hän päätteli hehkuvien juovien olevan korkealla Auringon pinnan yläpuolella. Hänen huomionsa 1972 Apollo 16- ja Apollo 17 -lennon väliin osui raju avaruusmyrsky. Jos astronautit olisivat olleet kuumatkalla myrskyn aikana, säteily olisi vahingoittanut heidän terveyttään ja jopa vaarantanut heidän henkensä. vahvisti toinen brittiastronomi, Richard Hodgson. Tämä luonnehti hehkuvia juovia tähdiksi, jotka olivat kirkkaampia kuin Auringon pinnasta tuleva valo. Vain 17 tuntia havaintojen jälkeen Maahan osui uusi, paljon ensimmäistä voimakkaampi magneettinen myrsky. Revontulet leiskuivat jälleen taivaalla, ja ne voitiin nähdä Yhdysvalloista Euroopan yli Aasiaan ja Australiaan ulottuvalla alueella. Ne näkyivät jopa Havaijilla. Toinen myrsky ei enää aiheuttanutkaan vain pieniä häiriöitä lennätinyhteyksiin. Lennätinasemia syttyi tuleen molemmin puolin Atlanttia, ja joissakin paikoissa virkailijat saattoivat sulkea virta lähteen ja lähettää sanomia pelkästään sillä virralla, jonka magneettimyrsky indusoi lennätinkaapeleihin. Washingtonissa Yhdysvalloissa sähköttäjä Frederick Royce sai niin voimakkaan sähköiskun, että se oli viedä häneltä hengen. Kalliovuorilla kultakaivostyöläiset heräsivät keskellä yötä ja ryhtyivät nauttimaan aamiaista, koska he luulivat revontulien hohdetta aamunkoitoksi. Syyskuun 4. päivän tienoilla avaruusmyrsky laantui ja lennätinasemienkin olot palasivat normaaleiksi. Vuonna 1859 revontulien syistä oli hyvin hatarat tiedot, eikä tiedetty paljon myöskään Auringon ja Maan vuorovaikutuksesta. Esitettyjen teorioiden mukaan revontulet aiheutti avaruudesta tuleva meteoripöly tai napaalueiden jäävuorista heijastuva valo tai ehkä eräänlainen hyvin korkealla ilmakehässä tapahtuva salamointi. Carrington huomasi, että vain 17 tuntia auringonpurkauksen jälkeen taivaalla leimusivat voimakkaimmat revontulet, mitä koskaan oli nähty. Hän varoi kuitenkin tekemästä yksittäisestä tapauksesta liikaa päätelmiä. Joka tapauksessa vuoden 1859 tapahtumat johtivat siihen, että yhteys revontulien ja Auringon aktiivisuuden välillä ymmärrettiin. Harvinainen kaksoispurkaus Nykyisten tietojen pohjalta vuoden 1859 myrskyn kulku pystytään selittämään melko tarkkaan. Kyseessä oli harvinainen kaksoispurkaus, jossa Auringosta irtosi parin päivän välein kaksi plasmapilveä, niin sanottua koronan massapurkausta, joista käytetään myös lyhennettä CME (coronal mass ejection). Pääasiassa elektroneista ja protoneista koostuvat plasmapilvet voivat sisältää usean miljardin tonnin verran ainetta. Tyypillinen koronan massapurkaus on kuitenkin ulottuvuuksiltaan niin laaja, että aineesta tulee äärimmäisen ohutta ja Maan olosuhteisiin verrattuna sen Avaruusmyrsky murtaa suojavallin Kun koronan massapurkaus sinkoutuu Auringosta Maata kohti, se saavuttaa Maan magneettikentän 2 4 päivässä. Yleensä kenttä suojaa hyvin magnetoituneelta, jopa 50 miljoonaa kilometriä leveältä plasmapilveltä, mutta supermyrsky voi kumota Maan säteilyvyöhykkeiden vaikutuksen. Jos plasmapilven magneettikenttäviivat kulkevat vastakkaiseen suuntaan kuin Maan kenttäviivat, kentät kietoutuvat toisiinsa ja vapauttavat valtavasti energiaa. Magneettikenttä Maa 1. Plasmapilvi irtoaa Auringon pinnasta. 2. Yleensä Maan magneetti kenttä pysäyttää plasmapilven. Aurinko soho/esa/nasa 3. Supermyrsky pääsee kuitenkin kentän läpi.

6 tiheys vastaa lähinnä tyhjiötä. Jokainen plasmapilvi vetää mukanaan magneettikenttää, ja ongelmat syntyvät siitä, kun tämä magneettikenttä kohtaa Maan magneettikentän. Vuonna 1859 ensimmäinen koronan massapurkaus kohtasi Maan 28. elokuuta ja synnytti revontulet. Sitä ennen plasmapil vi oli edennyt tuntia tuhannen kilometrin sekuntivauhdilla. Kohdatessaan Maan magneettikentän se oli noin 50 miljoonan kilometrin levyinen. Sen magneettikentän voima viivat osoittivat sattumalta samaan suuntaan kuin Maan magneettikentän. Siksi kentät aluksi voimistivat toisiaan eivätkä yhteentörmäyksen seuraukset olleet kovin vakavia. Kun pilvi 15 tuntia myöhemmin oli ohittanut Maan, sen magneettikenttä kääntyi. Kahden vastakkaissuuntaisen kentän kohdatessa syntyi energiapurkauksia, kun kenttien magneettinen energia muuttui atomaaristen hiukkasten kineettiseksi energiaksi eli liike-energiaksi. Monet hiukkasista vajosivat yläilmakehään lähelle magneettisia napoja, missä ne sitten synnyttivät revontulia. Syyskuun 1. päivänä Carrington näki yhden voimakkaimmista purkauksista, mitä koskaan on havaittu Auringossa. Se oli niin sanottu f lare eli roihupurkaus, jonka lämpötila oli lähes 50 miljoonaa astetta. Pian sen jälkeen Maassa havaittiin toinen koronan massapurkaus. Ei ole varmaa, aiheutuiko se Carringtonin 1989 Avaruusmyrsky katkaisi 90 sekunnissa valtaosan Itä-Kanadan sähkönjakelusta ja pimensi lähes koko Québecin provinssin. Tapaus vaikutti 6 miljoonan ihmisen elämään. näkemistä hohtavista juovista, sillä läheskään kaikki roihupurkaukset eivät sinkoa Auringosta massapurkauksia. Se kuitenkin tiedetään, että tämä toinen massapurkaus eteni epätavallisen suurella kilometrin sekuntivauhdilla. Todennäköisesti jälkimmäisen massapurkauksen voimaviivat olivat jo alusta alkaen vastakkaissuuntaiset Maan magneettikentän viivojen kanssa, ja se taas aiheutti magneettimyrskyt ja virtapiikit lennätinkaapeleihin. Myrsky tuhosi sitä paitsi joksikin aikaa Maan omat säteilyvyöhykkeet ja pienensi jopa otsonikerrosta noin viisi prosenttia. Varoitusaika avainasemassa Vuoden 1859 supermyrskystä on nyt kulunut 150 vuotta. Yhteiskunnan toiminnan kannalta olisi tärkeää tietää, milloin seuraava vastaavanlainen on odotettavissa. Nykyään pystytäänkin arvioimaan, miten usein avaruusmyrskyjä esiintyy. Kun suurienergiaiset hiukkaset osuvat avaruusmyrskyn aikana Maan yläilmakehään, ne reagoivat ilmakehän hapen ja typen kanssa ja muodostavat nitraatteja. Osa nitraateista kerrostuu Grönlannin ja Antarktiksen mannerjäähän, ja siksi jääkairauksista voidaan päätellä nitraattipitoisuuden vaihtelut. Tiedetään, että viimeksi kuluneiden 450 vuoden aikana ei ole esiintynyt vuoden 1859 myrskyä ankarampaa, joten supermyrskyt ovat harvinaisia. Viime vuosikymmenien pahimmat myrskyt ovat olleet elokuussa 1972, maaliskuussa 1989 ja lokakuussa Vaikka niiden voima on ollut alle neljäsosa supermyrskystä, ne on havaittu sekä Maassa, missä sähkö on monin paikoin katkennut, että avaruudessa, missä monet satelliitit ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet täysin. Jos varoitusjärjestelmä toimii ja valmistautumisaikaa jää kohtuullisesti, ehditään ehkäistä pahimmat seuraukset avaruudessa voidaan yrittää suojata satelliitteja ja Maassa voimaverkkoja. Esimerkiksi osa suurjännitekaapeleista voidaan sulkea pois käytöstä ennen kuin ketjureaktio lamauttaa koko verkon. Varoitusrintamalta kuuluu nyt hyviä uutisia, sillä ACE- ja SOHO-luotaimet, jotka ovat pitkään ainoina tarkkailleet auringonpurkauksia, ovat saaneet seuraa. Uudet STEREO-nimiset luotaimet pystyvät ottamaan niin tarkkoja kuvia, että voidaan nopeasti laskea, suuntautuuko koronan massapurkaus Maahan. STEREO-luotaimilla on rajallinen toiminta-aika, joten pitkällä aikavälillä tarvitaan järjestelmä, jossa Auringon säätilaa tarkkaillaan herkeämättä samalla tavoin kuin maapallonkin säätä. Vaikka STEREO-luotaimet varoittavat ajoissa SOHO- ja ACE-luotain ovat jo vuosia ilmoittaneet avaruusmyrskyistä minuutin varoitusajalla. Vuonna 2006 laukaistut STEREOluotaimet ovat nostaneet varoitusajan 24 tuntiin. ACE ja SOHO kiertävät Auringon ja Maan väliin jäävällä radalla, mutta STEREO-luotaimet kiertävät Maan radalla toinen Maan jäljessä ja toinen Maan edellä. Ne näkevät Auringon kahdesta suunnasta ja ottavat kolmiulotteisia kuvia heti purkauksen alkaessa. henning dalhoff STEREO SOHO/ACE STEREO

7 2003 ISS:n astronauttien täytyi mennä avaruusmyrskyn aikana turvaan aseman parhaiten säteilyltä suojattuun osaan. Sähköt katkesivat useilla alueilla Kanadasta Ruotsiin ja suuressa osassa Koillis-Yhdysvaltoja. Häiriöt koskettivat 50:tä miljoonaa ihmistä, ja kustannukset olivat noin 6 miljardia dollaria. ankarat avaruusmyrskyt ovat hyvin harvinaisia, niiden tuhovoiman vuoksi niitä on pidettävä jatkuvasti silmällä. Aurinko käyttäytyy oudosti Koska auringonpurkaukset tapahtuvat auringonpilkkujen lähellä, myrskyt ovat todennäköisimpiä silloin, kun pilkkuja on paljon. Pilkkujen määrä vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Seuraavaa pilkkumaksimia odotetaan vuonna Auringon käyttäytyminen näyttää kuitenkin olevan muuttumassa, koska vuonna 2008 ei ollut lainkaan pilkkuja 266 päivänä vuodesta. Sitä rauhallisempaa kautta ei ole esiintynyt sitten vuoden 1913 auringonpilkkuminimin, jolloin pilkuttomia päiviä oli peräti 311. Auringon epätavallinen käytös on jatkunut 2009, jolloin alkuvuoden kolmena kuukautena pilkutonta aikaa oli 76 päivää eli 87 prosenttia ajasta. Myös varautuneista hiukkasista koostuva aurinkotuuli on heikompi kuin aikoihin ja Auringon ultraviolettisäteily on vähentynyt kuutisen prosenttia edellisen, vuoden 1996 auringonpilkkuminimin jälkeen. Yhdysvaltalaisen merten ja ilmakehän tutkimuslaitoksen NOAAn mukaan seuraavasta auringonpilkkumaksimista voi tulla heikoin sitten vuoden 1928 ja yksi heikoimmista sitten vuoden 1750, jolloin niistä on alettu pitää kirjaa. Sen aikana mahdollisesti sattuvien myrskyjen vaaraa ei silti voida vähätellä, sillä toukokuussa 2008 STEREO havaitsi äkillisen purkauksen, vaikka Aurinko muuten oli rauhallinen eikä pilkkuja näkynyt. Vuoden 1859 supermyrskykin alkoi ajankohtana, jolloin Aurinko ei ollut kovin aktiivinen. Pieni auringonpilkkujen määrä synnyttää ehkä lukumääräisesti vähemmän myrskyjä, mutta myrskyjen voimakkuuteen se ei välttämättä vaikuta eikä yhteiskunnan toimintojen lamauttamiseen tarvita kuin yksi supermyrsky. STEREO-satelliitit ilmoittavat aurinkomyrskyistä 24 tunnin varoitusajalla. Valvonta ei kuitenkaan ole järjestelmällistä. Auringonpurkaukset tapahtuvat auringonpilkkujen läheisyydessä. Mitä enemmän pilkkuja on, sitä suurempi on purkausten riski. spl/foci nasa Lisätietoja internetissä osoitteessa Tieteen Kuvalehti 13/2009

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.

Lisätiedot

IONOSPHERIC PHYSICS, S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY

IONOSPHERIC PHYSICS, S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY IONOSPHERIC PHYSICS, 761658S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY Joonas Vatjus & Jakke Niskanen Ionospheric Physics, Projektityö Oulun yliopisto Fysiikan laitos 12.4.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 Ionosfääri.

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8 Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

AURINGON AKTIIVISUUS MINNE OLLAAN MATKALLA? TONI VEIKKOLAINEN AURINKOKUNTATAPAAMINEN TÄHTIKALLIO, ORIMATTILA

AURINGON AKTIIVISUUS MINNE OLLAAN MATKALLA? TONI VEIKKOLAINEN AURINKOKUNTATAPAAMINEN TÄHTIKALLIO, ORIMATTILA AURINGON AKTIIVISUUS MINNE OLLAAN MATKALLA? TONI VEIKKOLAINEN AURINKOKUNTATAPAAMINEN TÄHTIKALLIO, ORIMATTILA 25.2.2017 PILKKUHAVAITSEMISEN HISTORIAA Kiinassa oli sopivissa olosuhteissa pystytty näkemään

Lisätiedot

Kyösti Ryynänen Luento

Kyösti Ryynänen Luento 1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 4.11.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue huolellisesti artikkeli "Saako salama potkua avaruudesta?". Lukuaikaa on 20

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Esitelmän runko Muinaiset uskomukset Kreikkalaisten selitysmalli Leonidien meteorimyrsky Havainnot meteoriparvista

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

KVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio

KVANTTITELEPORTAATIO. Janne Tapiovaara. Rauman Lyseon lukio KVANTTITELEPORTAATIO Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio BEAM ME UP SCOTTY! Teleportaatio eli kaukosiirto on scifi-kirjailijoiden luoma. Star Trekin luoja Gene Roddenberry: on huomattavasti halvempaa

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Kannuksen lukio Maastossa ja mediahuoneessa hanke Fysiikan tutkimus Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Menetelmäohjeet Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Työn tarkoitus Opiskelijoille magneettikenttä

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

6. AVARUUSSÄÄ. Johdanto

6. AVARUUSSÄÄ. Johdanto 181 6. AVARUUSSÄÄ Johdanto Sään vaihtelut kuuluvat tuttuihin arkipäivän kokemuksiin. Sade, auringonpaiste, pilvet, tuuli, lumi ja jää liittyvät päivästä toiseen tapahtuviin muutoksiin säätilassa, mutta

Lisätiedot

Koronan massapurkaukset ja niiden synty. Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011

Koronan massapurkaukset ja niiden synty. Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011 Koronan massapurkaukset ja niiden synty Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 24.11.2011 1 Sisältö Auringon magnetismi Korona Koronan massapurkaukset (CME) CME:n synty ja

Lisätiedot

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan

Lisätiedot

Sähköt poikki mikä avuksi?

Sähköt poikki mikä avuksi? Sähköt poikki mikä avuksi? Harri Salminen, käyttöpäällikkö Turku Energia Sähköverkot Oy 60 min Energiasta 12.2.201 Meillä Suomessa ja etenkin Turussa J Häiriötön lämpö ja sähkö on itsestäänselvyys mutta

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomimallit. Tapio Hansson Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä TkT Tapio Lampén (tapio.lampen@cern.ch) Fysiikan tutkimuslaitos HIP (sisältää materiaalia Sanni Suoniemen pro gradu -tutkimuksesta) Sisältö: CERNin ja CMS-kokeen

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen

Lisätiedot

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

CCD-kamerat ja kuvankäsittely CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot 12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa

Lisätiedot

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1 Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Merkittävimmät häiriöt - kesä 2014. 1.9.2014 Timo Kaukonen

Merkittävimmät häiriöt - kesä 2014. 1.9.2014 Timo Kaukonen Merkittävimmät häiriöt - kesä 2014 1.9.2014 Timo Kaukonen 2 Tihisenniemi - Palokangas 110 kv katkaisija laukesi työvirheen vuoksi 12.6.2014 - Paikalliskytkijä oli suorittamassa Tihisenniemen sähköasemalla

Lisätiedot

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

AURINKOVIIKKO. näkyvissä, vain kirkas piirteetön

AURINKOVIIKKO. näkyvissä, vain kirkas piirteetön AURINKOVIIKKO Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietettiin Aurinkoviikkoa. Planeetta osallistui tapahtumiin järjestämällä kaksi havaintoiltaa, jolloin kaikilla oli mahdollisuus tarkkailla ja tutkia aurinkoa.

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot