WERMUN OHJEET TEKSTIVIITTEISTÄ JA LÄHTEIDEN MERKINNÄSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WERMUN OHJEET TEKSTIVIITTEISTÄ JA LÄHTEIDEN MERKINNÄSTÄ"

Transkriptio

1 WERMUN OHJEET TEKSTIVIITTEISTÄ JA LÄHTEIDEN MERKINNÄSTÄ Pekka Aula Janne Matikainen Mikko Villi Tämä on Wermun käyttöön tehty viittausohjeisto (lokakuussa 2005 uudistettu versio), jota käytetään proseminaaritöissä ja pro gradu -tutkielmissa.

2 SISÄLLYS Viittausteknisiä perusseikkoja 2 Tapauksia 2 Lyhenteitä 3 Yksittäisiä käytäntöjä 4 Lähdeluettelo 5 Lähdeluettelon perusperiaatteet 7 Tapaukset 8 Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin 10 Yleistä 10 Tavallisimpien digitaalisten lähteiden merkitseminen 11 1

3 Viittausteknisiä perusseikkoja Tekstiviite kertoo tekijän nimen, julkaisuvuoden ja sivut. Muuta tietoa viitteeseen ei ole syytä laittaa. Tekstiviitteen tarkoitus on ohjata lukija lähdeluetteloon, josta ilmenevät tarkat bibliografiset tiedot. Tekstiviitteeseen on mahdollisuuksien mukaan merkittävä sivunumerot, jotta lukija voi löytää helposti alkuperäislähteen luo. Sivunumeroiden on oltava näkyvissä aina, kun on kysymys suorasta lainauksesta, viittauksesta taulukkoon tai kuvioon. Kun viite koskee yhtä virkettä, sijoitetaan piste sulkeiden jälkeen. Esimerkiksi: Dynaamisessa tasapainossa järjestelmän tavoitteena on rakenteen säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa (von Bertalanffy 1968, 131). Kun viite koskee useampia edeltäviä virkkeitä, sijoitetaan piste sulkeiden sisälle. Tällöin kuhunkin viitteen virkkeeseen tulee normaali, kieliopin mukainen loppuvälimerkki ja myös sulkeiden sisälle tulee piste. Kaoottisen järjestelmän minkä tahansa kahden osan, toimijan tai tilan suhdetta ei voida pitkällä aikavälillä ennakoida. Toisin sanoen suhteet muuttuvat ajan mukana epälineaarisesti. (Aula 1999, 56.) Tapauksia Viitataan yhteen tekijään: Uusikylä (1994, 132) on todennut ammattitaitovaatimusten muuttuneen. Ammattitaitovaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina (Uusikylä 1994, 32). Viitataan kahteen tekijään: Liebes ja Katz (1990) havaitsivat muutoksia luvulla havaittiin muutoksia yleisötutkimuksen menetelmissä (Liebes & Katz 1990). Jos tekijöitä on kolme tai useampi, viitataan (Luostarinen ym. 1997). Viite saman tekijän useampaan julkaisuun: Kansalaisjournalismia ovat meillä tutkineet Kunelius ja Heikkilä (1995; 1997). Hämäläisen (1983a; 1983b) tutkimuksissa on käynyt ilmi... Viite useiden tekijöiden julkaisuihin: Laadullinen yleisötutkimus on ollut 1990-luvulla varsin yleistä (Alastalo 1995; Kivikuru 1996; Kytömäki 1997) ja sen puitteissa on... 2

4 Valta on nähty myös tuottavana (Foucault 1972, 23; ks. myös Bourdieu 1989), ja sitä on määritelty... Kun lähteitä on useampia, ne sijoitetaan joko aakkos-, aika- tai tärkeysjärjestykseen. Valittua järjestystä noudatetaan johdonmukaisesti läpi työn. Jos noudatat yleensä aikajärjestystä, mutta mielestäsi joskus myös tärkeysjärjestys on paikallaan, anna päälähde ensin ja viittaa muihin lähteisiin ilmaisulla katso myös (ks. myös). Viite toissijaiseen (toisen käden) lähteeseen: Koivulan (1967) esittelemässä mallissa (Timonen 1982, 12 14) ammattitaito näyttäytyy Viite alkuperäiseen lähteeseen toissijaisen kautta: Kehykset toimivat toimintaa jäsentävinä tulkintakoodeina sosiaalisessa todellisuudessa (Goffman 1955; ref. Peräkylä 1990, 25). Viite lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää Virkakielikomitean mietinnössä kiinnitettiin huomio kansalaisille annettavien päätösten ymmärrettävyyden parantamiseen (Opetusministeriö 1981). Tämänkaltaisia lähteitä ovat esim. Tilastokeskus, eri ministeriöt tms. Periaatteena on siis, että julkaisuun viitataan julkaisijatahon nimellä, ja jos se ei ole tiedossa, niin sitten käytetään julkaisun nimeä. Ensisijaisesti käytetään kuitenkin aina henkilötekijää, jos nimi vain tiedetään. Lyhenteitä Tutkielman omaan tekstiin voidaan viitata esimerkiksi ilmauksilla (ks. edeltä s. 10), (ks. luku 3.1) ja (ks. tuonnempana s. 25). Mikäli halutaan mainita, että jossakin muussa teoksessa on samantapaisia ajatuksia tai tutkimustuloksia, merkitään (vrt.). Jos taas toivotaan lukijan etsivän tarkempia tietoja jostakin asiasta, käytetään merkintää (ks. esim.) tai (tarkemmin esim.). Viitattaessa juuri edellä mainittuun teokseen, käytetään lyhennettä mts. (= mainitussa teoksessa sivu[i]lla) tai mt. (= mainittu teos). Välissä ei tällöin saa olla muita viittauksia ja yleensäkään viittaus ei saa aiheuttaa mitään sekaannusta. Viittauksissa mainitaan myös sivu, jolta tieto on poimittu (mts. 25). Jos kuitenkin viitataan suurempaan kokonaisuuteen, vaikkapa kirjan keskeiseen sisältöön eikä viitteen kohde ole täsmällisesti paikannettavissa, sivunumero voidaan jättää pois (mt.). Yhteen virkkeeseen viitattaessa käytetään lyhenteissä pientä kirjainta ja isoa useamman virkkeen viittauksissa (mts. ja Mts., ks. ja Ks., vrt. ja Vrt.). Kun mts.- tai Mts.-merkintää käytetään, riittää sen oheen pelkkä sivunumero, eli teoksen ilmestymisvuotta ei tarvitse merkitä. Mts.-merkintää ei voi käyttää yli lukujen, eli uudessa luvussa pitää aina käyttää täydellistä viitettä tekijätietoineen. 3

5 Yksittäisiä käytäntöjä Kun lainattu lähde esiintyy tekstissä ensimmäistä kertaa, on tekijän sukunimen oheen hyvä lisätä myös etunimi (tämä siis siinä tapauksessa, että tutkijan nimi on tekstin seassa eikä pelkästään viitteessä). Joissakin tieteellisen kirjoittamisen ohjeissa mainitaan, että suullisesti tai muuten henkilökohtaisesti saatujen tietojen lähteen tyyppi (luento, haastattelu, keskustelu jne.) pitäisi merkitä myös lähdeviitteeseen; riittää kuitenkin, että lähteen luonne on mainittu lähdeluettelossa. 4

6 Lähdeluettelo Lähdeluettelo sisältää bibliografiset tiedot tekstissä mainituista teoksista. Otsikoksi riittää Lähteet. Lähteiksi merkitään kaikki siteeratut ja mainitut julkaisut, myös ns. toisen käden lähteet. Tämä siksi, että lähdeluettelon tarkoituksena on nimensä mukaisesti palvella lukijaa ja auttaa häntä löytämään lisätietoja kirjoittajan käyttämisistä lähteistä. Lähteet sijoitetaan kirjoitelman loppuun ennen mahdollisia liitteitä. Lähdeluettelon perusperiaatteet Julkaisut sijoitetaan aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen mukaan. Etunimistä riittää vain ensimmäisen nimen ensimmäinen kirjain. Mikäli kirjoittaja käyttää itse kahta nimeä, se huomioidaan. Aula, Pekka Aula, Pekka Sakari Painovuosi merkitään heti tekijän nimen perään. Aula, Pekka (1999) Saman kirjoittajan eri teosten aikajärjestys merkitään vanhimmasta nuorimpaan. Mikäli samalta kirjoittajalta on useita teoksia samalta vuodelta, käytetään apuna aakkosia. Aula, Pekka (1999a) Aula, Pekka (1999b) Aula, Pekka (2002) Kun teoksella on kaksi kirjoittajaa, nimet erotetaan toisistaan &-merkillä; kun teoksella on useampia kirjoittajia, nimet erotetaan -merkillä. Aula, Pekka & Heinonen, Jouni (2002) Useiden kirjoittajien artikkeleita sisältävän julkaisun tekijäksi merkitään toimittaja tai toimittajat, mutta hänen heidän nimensä jälkeen tulee maininta (toim.) Aula, Pekka Hakala, Salli Östermalm, Sakari (toim.) (2000) Jos kustannuspaikka on vaikeasti tulkittavissa tai sitä ei ole, merkitään vain kustantaja; jos kustannuspaikkoja on useita, merkitään ensimmäinen tai typografisesti korostettu tai vaihtoehtoisesti kaikki kustannuspaikat. Lähteitä ei numeroida. Lähteen loppuun tulee piste. 5

7 Tapaukset Kirjat, monografiat Kirja (yksi kirjoittaja) Fisher, David (1981): Communication in Organizations. West Publishing, Minnesota. Etzioni, Amitai (1964): Nykyajan organisaatiot. Tammi, Helsinki. Kirja (kaksi kirjoittajaa) [Suomentajaa ei välttämättä tarvitse merkitä.] Berger, Peter & Luckmann, Thomas (1966): The Social Construction of Reality. Anchor, New York. Kirja (toimitettu) Boje, Douglas Martin Gephart, Ronald, Jr. Thatchenkery, Theodore (toim.) (1996): Postmodern Management and Organization Theory. Sage, Thousand Oaks. Kirja (eri painokset) Giddens, Anthony (1993): Sociology. 2. painos. Polity Press, Oxford. Giddens, Anthony (1997): Sociology. 3. painos. Polity Press, Cornwall. [Sana painos tulisi mieluiten kirjoittaa teoksen ilmestymiskielellä.] Lähdeluettelossa on hyvä mainita myös teoksen alkuperäinen julkaisuvuosi. Myös lähdetiedon loppuun voi laittaa merkinnän (Kant 1976 [1736]), josta ilmenee alkuperäisvuosi. Artikkelit Artikkeli toimitetussa kirjassa. Jos kokoomateoksen tekstiviite kohdistuu vain yhden kirjoittajan artikkeliin hänen nimellään, siitä on oltava oma lähdemainintansa, josta ilmenevät artikkelin laatija, artikkelin nimi sekä kokoomateoksen tekijä- ja nimitiedot. Alexander, Carl (1990): Between Progress and Apocalypse. Social Theory and the Dream of Reason in the Twentieth Century. Teoksessa Alexander, Carl & Sztompka, Paula (toim.): Rethinking Progress, Movements, Forces, and Ideas at the End of the 20th Century. Unwin Hyman, Boston. Artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä Bailyn, Lauren (1993): Patterned Chaos in Human Resource Management. Sloan Management Review, vol. 34, 2, Artikkeli sanomalehdessä (kirjoittaja tiedossa) Puranen, Taina (1996): Yksin ei kukaan olisi skinhead. Keskisuomalainen , 5. 6

8 Artikkeli sanomalehdessä (kirjoittaja ei tiedossa) Väitöskirja Iso Savo (1996). Yksityishenkilöiden konkurssit lisääntyneet, , 8. [Jos kyseessä ei ole henkilötekijä, niin julkaisuvuoden ja teoksen nimen väliin tulee kaksoispisteen sijasta piste.] Arstila-Paasilinna, Arto (1998): Opetusviestintä ja viestintävirittyneisyys nuoren aikuisen oppimisympäristössä. Väitöskirja. Helsingin yliopiston viestinnän laitos, julkaisuja 1A/1/1998. Pro gradu -tutkielma Aula, Pekka (1993): Viestinnän kaaos. Kaaosteoria ja viestinnän epälineaarinen mallintaminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston viestinnän laitos. Konferenssiesitelmä Luentosarja Aula, Pekka (1994): Chaos - The New Paradigm of Communication Research? Esitelmä. Annual Conference of the Society for Chaos Theory in Psychology and the Life Sciences , Baltimore, USA. Aula, Pekka (1972): Neuvostoliiton lehdistö tänään ja huomenna. Luentosarja. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. Kevätlukukausi

9 Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin Näiden ohjeiden tarkoituksena on luoda verkkoviestinnän muuntokoulutuksen opiskelijoille yhtenäinen käytäntö digitaalisten lähteiden käyttöön. Lisäohjeita löytyy esimerkiksi lähteinä käytetyistä oppaista. Sähköisiin aineistoihin viittaamiseen on olemassa standardi (SFS 5831; myös kirjallisista lähteistä on standardi SFS 5342). Yleistä Lähdeviitteen tarkoitus sekä tavanomaisissa että sähköisissä lähteissä on yksiselitteisesti määritellä, mitä aineistoa tutkimuksen kirjoittaja tarkoittaa. Sähköisen lähdeaineiston osalta on tarkasti ilmaistava, mistä ja millä tavoin aineisto on saatavissa. Digitaalisten lähteiden viittaamisen perusta on sama kuin muidenkin lähteiden kohdalla: tavoitteena on, että lähde olisi viitteen avulla identifioitavissa ja annettu tieto tai viittaus tarkistettavissa. On siis syytä korostaa, etteivät sähköiset aineistot juuri eroa muusta tutkimusaineistosta. Verkkolähteiden(kin) identifiointiin tarvittavia perustietoja ovat dokumentin laatijan tai kirjoittajan nimi, dokumentin otsikko, julkaisufoorumi tai säilytyspaikka ja päiväys. Dokumentin laatijan tai kirjoittajan nimen tarkoituksena on identifioida lähteen (dokumentti, ohjelma tai muu tiedosto) sisällöstä vastaava tekijä. Dokumentin kirjoittajan oikea nimi on aina pyrittävä selvittämään. Jos tietoa kirjoittajasta ei ole dokumentissa välittömästi näkyvillä, on syytä tutkia esimerkiksi www-sivujen lähdekoodia, www-sivuun liittyviä muita sivuja, sähköpostiviestin tai keskusteluryhmän artikkelin otsikkorivejä (header) jne. Mikäli sähköpostiosoite on ainoa kirjoittajaan viittaava tieto, käytetään sitä nimen tilalla. Mikäli kirjoittajaksi on ilmoitettu vain alias (esimerkiksi webmaster), ilmoitetaan lähteestä vastaavaksi tekijäksi aliaksesta vastaava organisaatio. Jos tekijän nimeä ei lainkaan löydy, laitetaan viitteeksi ensisijaisesti julkaisija ja toissijaisesti dokumentin nimi. Lähdeluettelossa viitteen loppuun kirjoitetaan dokumentin lukemispäiväys muodossa: Luettu pp.kk.vvvv. Tekstissä viitteeseen merkitään kuitenkin vain julkaisuvuosi. Internet-lähteiden ryhmittelyssä on noudatettava omaa harkintaa ja sovellettava sitä kyseessä olevan tutkimuksen tarpeisiin. Toisin sanoen lähdeluetteloon ei kannata tehdä omaa kohtaa nimikkeellä "Sähköiset lähteet", jos on löytänyt Internetistä yhden tutkimusartikkelin, jota haluaa käyttää. Jos taas tietoverkoista löytyneet lähteet muodostavat selvän, työn kannalta oleellisen joukon, ne on hyvä jaotella omaksi ryhmäksi tai tarvittaessa jopa useammaksi erilliseksi kokonaisuudeksi. Internet-tietoverkossa olevan materiaalin käyttöä hankaloittaa lähteiden kyseenalainen luotettavuus ja pysyvyys. Julkisten instituutioiden (esim. Euroopan unionin tai valtionhallinnon) julkaisemat www-dokumentit lienevät sisällöltään luotettavampia kuin yksityisten henkilöiden julkaisemat. Lähdekritiikin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Toinen ongelma on www-sivujen ja muiden Internet-dokumenttien sijainti, joka voi muuttua milloin tahansa. Pahimmillaan viitattua lähdettä ei enää myöhemmin löydy tai sitä ei ole edes olemassa. Tärkeät lähteet onkin syytä tulostaa paperille, tallentaa levykkeelle tms. Sekavuutta saattaa aiheuttaa myös saman aineiston sijainti useissa eri osoitteissa. Sähköisiä lähteitä tai niiden osia on varsin yksinkertaista kopioida omaan käyttöönsä. Muista kuitenkin tekijänoikeudet ja pyydä tarvittaessa lupa. 8

10 Tavallisimpien digitaalisten lähteiden merkitseminen Viittaus tekstissä Digitaalisen viitteen merkitseminen tekstiin noudattaa samaa käytäntöä kuin perinteisen lähteen, eli sulkeisiin merkitään tekijä ja vuosi. Jos julkaisuvuotta ei saada selville, niin sitä ei luonnollisesti merkitä. Dokumentteja, joissa ei ole vuotta, on kuitenkin syytä välttää. Tärkeää on, että tekstissä oleva viite on yhdistettävissä lähdeluettelossa oleviin lähdetietoihin, eli lähteen tulee olla samalla nimellä viitteessä ja lähdeluettelossa. Verkkosivut osoitteineen olisi hyvä sijoittaa alaviitteisiin, jos sivuihin viitataan esimerkinomaisesti tai ne ovat osa tutkimusaineistoa; jos niitä puolestaan käytetään lähteinä, laitetaan viite lähdeluetteloon. On tärkeää muistaa, ettei lähdeviitteeseen tule verkkolähteestä muuta kuin tekijä- ja julkaisuvuositiedot; http-osoite laitetaan vain lähdeluetteloon. Lähdeluetteloon merkitseminen WWW-dokumentit: - perusmuoto: Tekijän sukunimi, etunimi (vuosi): sivun/dokumentin nimi. julkaisija/organisaatio. wwwosoite. luettu-päiväys. Aaltio-Marjosola, Iiris (2001): Case-tutkimus metodisena lähestymistapana. Metodix. Luettu Verkkosivuista olisi hyvä sisällyttää niin täsmälliset http-osoitteet kuin mahdollista, jotta lähteenä tai analyysin kohteena olleen sivun löytäisi mahdollisimman helposti (siis ei vaan ] - identtiset verkko- ja printtiversiot: VandenBos, Gus Knapp, Susan Doe, Jason (2001): Role of reference elements in the selection of resources by psychology undergraduates [sähköinen versio]. Journal of Bibliographic Research, 5, Tämä käytäntö koskee lähinnä tieteellisiä aikakausilehtiä, joiden artikkelit on sellaisenaan julkaistu verkossa. Tällöin www-osoitetta ei välttämättä tarvitse merkitä. Mikäli verkko-versio eroaa painetusta, on www-osoite ehdottomasti merkittävä.] - vuosi ja muutospäiväys: Lehtonen, Kari (1996, muutettu ): Kasvisruokaohjeita. Luettu toimittaja tai WWW-sivun ylläpitäjä (kirjoittajasta ei tietoa): Parker, John (ylläpitäjä, 1995): Information-Driven Manufacturing. Manufacturing Engineering Laboratory. Luettu ei nimettyä tekijää, ei päiväystä: Tuglas-seura. Ei päiväystä. Tuglas-seuran arkisto. Luettu organisaation virallinen WWW-dokumentti, esim. organisaation kotisivu: Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (2003). Keskuksen etusivu. helsinki.fi/palmenia/index.html. Luettu

11 [Jos kyseessä ei ole henkilötekijä, niin julkaisuvuoden ja teoksen nimen väliin tulee kaksoispisteen sijasta piste.] - kirjoittajasta vain sähköpostiosoite: (1993): S-PLUS: Entering Data. Luettu verkossa ilmestyvän aikakausjulkaisun artikkeli: Okrent, Michelle (1996): Why The Mind Isn't a Program (But Some Digital Computer Might Have a Mind). The Electronic Journal of Analytic Philosophy, 4. Luettu aikakausjulkaisun verkossa ilmestyvä maksullinen versio: Guo, Lingjie Leobandung, Effendi Chou, Stephen Y. (1997): A Silicon Single- Electron Transistor Memory Operating at Room Temperature, Science, Vol. 275, Maksullinen. Luettu verkossa julkaistun teoksen artikkeli: Proctor, Charles (1997): Energy Conversion: Internal-combustion engines, Encyclopaedia Britannica Online. Maksullinen. bin/g?docf=macro/5002/13/57.html&dbase= Articles&hits=10&context=all&ParagraphType=1&indexremove=off#4UHIM. Luettu verkossa julkaistu teos: Summit, Steve (1995): Introductory C Programming Class Notes. Luettu verkossa julkaistu opas (ei tietoa tekijästä eikä päiväystä): Anonyymi. Ei päiväystä. HTML-kielen opas. Luettu kirjallisen teoksen www-uusintapainos : Shakespeare, William (1595 [1998]): A Midsummer Night's Dream, Act 1 Scene 1. Luettu Internetissä julkaistu väitöskirja Heikkilä, Heikki (2001): Ohut ja vankka journalismi. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 127. Madiatutkimuksia 1. Luettu verkkokurssi Matikainen, Janne (1998): Johdatus sosiaalipsykologiaan -verkkokurssi. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto. Luettu

12 Sähköpostiviestit ja keskusteluryhmät: - henkilökohtainen sähköpostiviesti: Aula, Pekka (2004): Verkkoviestinnän opinto-opas. Sähköpostiviesti tekijälle [Sähköpostiviittauksessa dokumentin nimenä käytetään viestin otsikkokenttää.] - postituslistan viesti (listan ylläpitäjä hoitaa arkistoinnin): Salt, Susan (1997): Disc: Ebonics, Linguist, Postituslistan sähköpostiviesti. Lähetetty Luettu postituslistan viesti (ei julkista arkistoa): Ahola, Juhani (1996): Re: Tieteelliset viittaukset URLeihin, Tieli. Postituslistan sähköpostiviesti. Lähetetty Saatavissa sähköpostitse - keskusteluryhmän artikkeli: Uusitalo, Matti (1996): Re: Modeemilinjat, htol.atk.urputus. Keskusteluryhmän artikkeli , 03:17:40. - CD-ROM Kupiainen, Eero (1997): Virtual Vs. Actual Revisited. CD-ROM. Luxemburg, Unizaks Press. 11

13 Lähteet Ekholm, Kai & Heinisuo, Rami (2002): Tee gradu! Verkkoajan tutkielmantekijän opas. BJT Kirjastopalvelu, Helsinki. Hirsjärvi, Sirkka Liikanen, Pirkko Remes, Pirkko Sajavaara, Paula (1986): Tutkimus ja sen raportointi. Kirjayhtymä, Jyväskylä. Hirsjärvi, Sirkka Remes, Pirkko Sajavaara, Paula (2002): Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki. Hyödynmaa, Merja (2001): Internet-aineiston arviointikriteerejä. Luettu Lehtonen, Kari (1997, muutettu 1998): Internet-lähteisiin viittaaminen. Luettu Onnela, Tapio & Suominen, Jaakko (2002): Viittaaminen digitaalisiin lähteisiin. Luettu Pajala, Antti (1999, muutettu 2000; 2001): Lyhyt lähdeviite- ja lähdeluettelo-ohje sähköisille lähteille. Luettu

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan?

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-KUVAILUKYSYMYKSIÄ 1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-ohjeen mukaan kustantajan nimi merkitään siinä muodossa ja järjestyksessä kuin tämä on julkaisussa

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Näin toimii Digitalkoot. Digi.kansalliskirjasto.fi:n toiminnot Kansalliskirjasto / Digitointi- ja Konservointikeskus URN:NBN:fi-fe

Näin toimii Digitalkoot. Digi.kansalliskirjasto.fi:n toiminnot Kansalliskirjasto / Digitointi- ja Konservointikeskus URN:NBN:fi-fe Näin toimii Digitalkoot Digi.kansalliskirjasto.fi:n toiminnot Kansalliskirjasto / Digitointi- ja Konservointikeskus URN:NBN:fi-fe2015062210442 Digistä Digitalkoisiin Leike Digitalkoot Mahdollistaa leikkeiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 25.9.2015 Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje Sarja Tutkimussarja on tarkoitettu yliopiston toimialaan kuuluvan tieteellisen työn julkistamiseen.

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. Kati Mäki

Rinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. Kati Mäki Rinnakkaistallentaminen ja Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Kati Mäki 15.5.2012 Rinnakkaistallentaminen (self-archiving, parallel publishing) Yksi tapa toteuttaa tiedon avointa saatavuutta Toisaalla

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Kokoomateosten kuvailu. RDA-verkkokoulutus Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Kokoomateosten kuvailu. RDA-verkkokoulutus Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Kokoomateosten kuvailu RDA-verkkokoulutus 6.10.2016 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto 1 Esitys Kokoomateos ja yhteistyössä tehty teos Yhden henkilön tekemä kokoomateos Useiden henkilöiden teoksia

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN Julkaisulautakunta 1.8.2013 julkaisusarjojen ohje Julkaisusarja jakaantuu julkaisun sisällön mukaisesti kolmeen alasarjaan, joilla on oma ISSN-numeronsa ja ISSN-L-numeronsa. ISSN-L numero kertoo, että

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT Päivitetty 23.11.2015 (vastaa RDA-kuvailuohjeen päivitettyä versiota, huhtikuu 2015) RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT YLEISTÄ RDA:ssa tietyillä elementeillä on merkintä YDINELEMENTTI. Merkintä

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarien viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Julkaisufoorumin kuulumiset

Julkaisufoorumin kuulumiset Julkaisufoorumin kuulumiset Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Julkaisutiedonkeruuseminaari Saimaan ammattikorkeakoulu 29.8.2016 Julkaisufoorumin kuulumiset Julkaisufoorumin ohjausryhmän kokous 8.6.2016

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi Kaikki alkaa TUTKAsta Ja päätyy JYXiin Artikkelin matka avoimeksi Marja-Leena Harjuniemi 14.4.2011 Työnkulku Inbox TUTKA JYX Kustantajaluvan tarkistaminen (S/R) Kustantajan edellyttämien tietojen lisääminen

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3)

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Risto Hotulainen Ti 1.11. (klo 9.15 12.45), muut ryhmäkerrat verkossa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Erityispedagogiikka Kurssin tavoitteet: Perehdytään tieteelliseen

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

DOI-tunnisteet ja Crossref lehden kokemuksia

DOI-tunnisteet ja Crossref lehden kokemuksia Kotilava Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan OJS-työpaja 4.5.2016 DOI-tunnisteet ja Crossref lehden kokemuksia Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura Silva Fennica, www.silvafennica.fi

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje

Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskus Uusittu 14.9.2016 Digi.kansalliskirjasto.fi - Pääsivu Etusivu Sivustokartta

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Plagiointitapausten tunnistaminen ja käsittely Urkund-ohjelmaa käyttäen

Plagiointitapausten tunnistaminen ja käsittely Urkund-ohjelmaa käyttäen Plagiointitapausten tunnistaminen ja käsittely Urkund-ohjelmaa käyttäen 2010 Katja Pura, Tietojärjestelmäpalvelu Koulutuksen sisält ltö Mistä on kysymys? - Taustaa - Plagiointitapausten käsittelyohje Urkund-järjestelmän

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Puhelin: Hankintaviranomainen (jos sopimukseen sovelletaan direktiiviä 2004/18/EY)

Puhelin: Hankintaviranomainen (jos sopimukseen sovelletaan direktiiviä 2004/18/EY) EUROOPAN UNIONI Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosan julkaisu 2, rue Mercier, L-2985 Luxembourg Faksi (+352) 29 29 42 670 Sähköpostiosoite ojs@publications.europa.eu Tietoja ja lomakkeita verkossa

Lisätiedot

Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin

Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin Oodi ja egradu Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin 19.2.2013 Kuva: Sanna Waris egradu Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön egradu-järjestelmän. Kyseessä on lopputöiden

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt

Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt Oodi ja Laturi Ohje opinnäytteiden kirjaamisesta Oodiin, pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt 20.10.2015 Kuva: Sanna Waris Laturi Oulun yliopistossa Oulun yliopiston kirjasto ottaa syksyllä 2012 käyttöön

Lisätiedot

Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö

Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut 6.6.2013 7.6.2013 1 Rinnakkaisjulkaiseminen tutkimusten valossa Lähde: Bo-Christer Björk ym.:

Lisätiedot

Uutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa

Uutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa What's New Asiakirjaversio: 1.0 2014-05-09 Asiakirjaversiot Seuraavassa taulukossa esitellään asiakirjan tärkeimmät muutokset. Versio Pvm Kuvaus 1.0 2014-05-09 Ensimmäinen versio 2 All rights reserved.

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Käyttäjätunnus Användarnamn Username. Salasana Lösenord Password. Kieli Språk Language. Kirjaudu sisään / Logga in / Login

Käyttäjätunnus Användarnamn Username. Salasana Lösenord Password. Kieli Språk Language. Kirjaudu sisään / Logga in / Login Valtionapu liikunnan alan kansainvälisille konferensseille ja kokouksille Suomessa Statsunderstöd för internationella idrottskonferenser och möten i Finland State subsidy for organizing international conferences

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Viittaamisen periaatteet

Viittaamisen periaatteet TuTa ja InfoVerkot kandiseminaari Viittaamisen periaatteet Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus maria.soderholm@aalto.fi Oppimiskeskus avautuu remontin jälkeen 31.10. osoitteessa Otaniementie

Lisätiedot

GALERIE EXHIBITIONS (13) 1 2 EXHIBITIONS 2

GALERIE EXHIBITIONS (13) 1 2 EXHIBITIONS 2 GALERIE EXHIBITIONS (13) 1 1 Table of Contents 2 EXHIBITIONS 2 2.1 YLEISTÄ 2 2.2 REGISTER EXHIBITION 3 2.3 UPDATE EXHIBITION 4 2.3.1 BASICS 5 2.3.2 ARTICLE 6 2.3.3 PUBLISH 6 2.3.4 REVIEW 7 2.4 REGISTER

Lisätiedot

Esseeohje. Uskontotieteen laitos

Esseeohje. Uskontotieteen laitos Esseeohje Uskontotieteen laitos 05.09.2002 Essee Opintojakson tai luentokurssin voi tavallisen tentin, luentokuulustelun tai luentopäiväkirjan sijasta suorittaa myös kirjoittamalla esseen. Tästä tulee

Lisätiedot

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota

Lisätiedot

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarin viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot