LAPSIPERHEET, IT JA TASA-ARVO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSIPERHEET, IT JA TASA-ARVO"

Transkriptio

1 LAPSIPERHEET, IT JA TASA-ARVO SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS Esiselvityksen taustaa Esielvityksen taustaoletukset ja tavoitteet Kyselytutkimuksen suorittaminen KYSELY VANHEMMILLE Hervantalaisvanhemmat Perheiden tieto- ja viestintätekniset laitteet Tietotekniikan käyttö Lapset tietokoneen käyttäjinä Sähköposti vuorovaikutuksen välineenä Internetin käyttö PÄIVÄKOTIEN HENKILÖSTÖ Hervannan päiväkodit Päiväkotien henkilöstön tietotekniikkataidot Tietotekniikan käyttö päiväkotityössä Tietotekniikan käytön ongelmat ja mahdollisuudet päiväkotityössä Tietotekniikka nyt ja tulevaisuudessa päiväkotityössä Sähköposti vuorovaikutuksen välineenä Mediakasvatus päiväkotityössä YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

2 TIIVISTELMÄ Tampereen Hervannan alueella suoritettiin loppuvuodesta 2002 kyselytutkimus lapsiperheille ja päivähoidon henkilöstölle Lapsiperheet, IT ja tasa-arvo -esiselvitystä varten. Tämän esiselvityksen tarkoituksena on ensinnäkin kuvata lapsiperheiden ja päivähoidon henkilöstön tietoja viestintätekniikan käyttöä; toiseksi tutkia asennoitumista siihen ja kolmanneksi selvittää, onko perheiden ja päivähoidon välistä yhteistyötä mahdollisuus toteuttaa uuden teknologian välinein ja päiväkodilla mahdollisuutta toimia perheiden tietoyhteiskuntaan integroitumisen paikkana. Esiselvityksen perusteella voidaan todeta, että hervantalaisperheiden kotitalouksissa on tieto- ja viestintäteknisiä laitteita, mutta niiden omistaminen ja käyttö vaihtelee eri perheissä. Päiväkotiikäiset lapset käyttävät vanhempia sisaruksiaan vähemmän tietokonetta. Pieni ryhmä lapsia istuu kuitenkin tietokoneen äärellä päivittäin. Lastenhuoneessa tietokone on 6 prosentilla vastaajista ja näissä on lähes kaikissa internet-yhteys. Vanhempien ja päivähoidon välisen kasvatusvastuun tiedostaminen ja omaksuminen lasten tietotekniikan käytöstä on selvityksen perusteella tarpeellista. Tieto- ja viestintätekniikka on tullut päiväkoteihin ja se koetaan varsin positiivisena asiana. Viidennes vastaajista ilmoitti, että tietotekniikkaa vastustetaan työpaikalla ja yksi kymmenestä ei katsonut teknologian kuuluvan päiväkotiin. Yli puolet kuitenkin pitää tietotekniikkataitoja tärkeinä ja lähes puolet sanoo sen helpottavan työyhteisön toimintaa. Tietotekniikan mahdollisuuksiksi henkilöstö ilmoittaa erityisesti yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen välineenä toimimisen. Tietotekniikkataitonsa henkilöstö arvioi pääosin riittäviksi, mutta jopa 40 prosenttia vastaajista sanoo taitojensa olevan vähäiset tai niitä ei ole lainkaan. Päiväkotien henkilöstön tietotekniikan käyttö on myös vaihtelevaa. Siihen vaikuttavat mm. työntekijän ikä ja ammatti. Henkilöstön tietokoneen käyttötaidoilla ja kokemuksella on yhteyttä siihen kuinka tietokonetta käytetään omissa työtehtävissä. Lasten vanhempien ja päivähoidon henkilöstön näkemykset tietotekniikasta päiväkotityössä olivat hyvin samankaltaiset. Tietotekniikan arvioidaan olevan yksi hyvä väline vanhempien ja perheiden välisessä vuorovaikutuksessa. Perustyöhön lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen lisäksi kuuluu päiväkodissa olennaisesti yhteydenpito eri yhteistyötahoihin, johon tieto- ja viestintätekniikan katsotaan avaavan uudenlaisia mahdollisuuksia. 2

3 1 JOHDANTO Esiselvitys on toteutettu Pirkanmaan liiton myöntämän Euroopan aluekehitysrahaston, Tampereen kaupungin ja etampereen tietoyhteiskuntainstituutin rahoituksella. Esiselvitystä ohjasi ohjausryhmä, jonka jäseninä olivat edustajat Pirkanmaan liitosta: erityisasiantuntija Erkki Räisänen, Hervannan EU-ohjelmasta: johtaja Jukka Järvinen, toimistopäällikkö Tommi Eskonen ja projektisihteeri Sirpa Timonen, etampereen tietoyhteiskuntainstituutista: projektipäällikkö Tommi Inkinen, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta: professori Anneli Anttonen ja päivähoidon tehtäväalueelta: kasvatustoiminnanohjaaja Leena Lehtonen, päiväkodin johtaja Maarit Pöyhönen, suunnittelija Vesa Komonen (pj) ja suunnittelija Sari Mäntylä (siht.). Kyselylomakkeen laadinnassa ja tulosten analysoinnissa ovat ohjausryhmän asiantuntijoiden kommentit ja käydyt keskustelut olleet esiselvityksen tekijälle suureksi avuksi aiheen monipuolisessa tarkastelussa. Erityinen kiitos professori Anneli Anttoselle tutkimuksellisesta avusta ja tuesta kyselytutkimuksen suorittamisessa sekä tutkimusapulaiselle Ulla Matikkalalle mittavasta koodaustyöstä ja analysointiavusta. 3

4 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS 2.1 Esiselvityksen taustaa Tietoyhteiskunta on monella tavalla ymmärretty käsite ja sen painotukset ovat muuttuneet vuosien saatossa. Suomessa ratkaiseva käänne tietoyhteiskuntakeskustelussa tapahtui 1990-luvun puolella, vaikka mm. sanana tietoyhteiskunta ilmaantui Suomen kieleen luultavasti jo vuonna 1970 (Vuorensyrjä & Savolainen 2000, 23). Tietoyhteiskunta käsitteellistetään ja siitä puhutaan ainakin kahdella eri tavalla ja kahdessa eri kontekstissa. Yhtäältä on olemassa yhteiskunnallisesti perusteltuja näkemyksiä siitä, miten aikamme yhteiskunta on muotoutumassa luonteeltaan yhä enemmän teknologiseksi ja miten nimenomaan tieto- ja viestintätekniikka on osallisena muutoksessa. Toisaalta on olemassa teknologian suunnasta ilmiötä tarkasteleva näkökanta, jossa tietoyhteiskunnaksi määritellään kaikki ne sosiaaliset ilmiöt, jotka ovat suoraan tekemisissä teknologian kanssa. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että tietoyhteiskunta on ihmisyhteisö. Tietoyhteiskuntakehityksen siemen ei ole tietotekniikassa vaan inhimillisessä tiedossa ja osaamisessa. (Vuorensyrjä & Savolainen 2000, 140, 22.) Kulttuurin luomat työvälineet ovat kautta aikojen muokanneet ihmiskunnan elinoloja ja vuorovaikutusta. Työvälineiden kehittämistä oman toiminnan tueksi voidaankin pitää ihmislajia määrittävänä piirteenä. (Kumpulainen 2001, 135.) Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto on alkanut varhaiskasvatuksen alueella ja tullut näin myös osaksi päivähoitokulttuuria (Sulonen 2002, 9). Tietotekniikan käyttöönotto ja soveltaminen päivähoidon ja koulun piirissä on vaihdellut ja sitä on tehty eri puolilla maata tehtävien pilottihankkeiden varassa (Mustonen & Pulkkinen 2003, 7). Tampereen kaupungin päivähoidossa on toteutettu Tietotekniikka varhaiskasvatuksessa, TIVA projekti ( ), jonka jatkohankkeena on meneillään Varhaiskasvatuksen tietotekniikka, VATI projekti ( ). Nämä hankkeet ovat luoneet perustaa tietotekniikan vastuulliselle hyödyntämiselle päiväkotikasvatuksessa. Työn tuloksena tehtäväalueelle on syntynyt Päivähoidon tieto- ja viestintätekniikan ohjelma (http://www.tampere.fi/sote/vati/ohjelma2.htm). Valtioneuvoston hyväksymä asiakirja Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset (Valtioneuvoston ) tuo esiin päiväkodin ja kodin välisen yhteistyön. Siinä puhutaan kasvatuksellisesta kumppanuudesta ja esitetään uusien menetelmien kehittämistä yhteistyön välineiksi. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kumppanuuden toteuttamisessa asettaa uusia haasteita sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle että lasten vanhemmille. 4

5 2.2 Esiselvityksen taustaoletukset ja tavoitteet Tampereen Hervanta on syntynyt 1970-luvun voimakkaan muuttoliikkeen ja Tampereen teollisen kasvun paineista. Hervannassa asuu tällä hetkellä noin asukasta eli noin kymmenen prosenttia Tampereen kaupungin väestöstä. (Häkli & Laakkonen-Pöntys & Randell 2002; Tilastokeskus.) Hervannan alue on hyvin monijakoinen. Alueella asuu runsaasti opiskelija-, maahanmuuttaja- ja työttömiä perheitä. Toisaalta Hervantaan on keskittynyt huomattava osa maailmanluokan huippuosaamista. Teknillisen yliopiston ympärille on kehittynyt tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä uusia teknologiayrityksiä. Näiden työntekijät usein myös asuvat Hervannan alueella. Merkittävämmän väestöryhmän Hervannassa muodostavat palkansaajat, joiden osuus alueen väestöstä oli vuoden 2000 tietojen mukaan noin 42 prosenttia. Vastaava luku koko kaupungissa oli lähes sama eli 41 prosenttia. Sen sijaan työttömien ja opiskelijoiden osuus oli Hervannassa suurempi kuin koko kaupungissa keskimäärin. Työttömyysaste Hervannassa oli 17,2 prosenttia (huhtikuussa 2003), kun se Tampereen osalta oli 13,3 prosenttia. Alueella asuu lisäksi runsaasti maahanmuuttajaperheitä, kesäkuussa 2003 muita kuin suomen kansalaisia oli henkilöä. (Tampereen kaupungin suunnittelu 2003.), (Liite 1.) Syrjäytymistä ennustavia muuttujia (esim. Taskinen 2001; Rintanen 2000) ovat mm. alhainen sosiaalinen asema, perheen useat muutot, avioero ja yksinhuoltajuus. Kiinnostuksen kohteena oli näiden taustamuuttujien valossa, ovatko hervantalaisten päiväkotien lasten vanhemmat mahdollisesti suuremman tietoyhteiskunnasta syrjäytymisuhan alla. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, onko päiväkodilla roolia uuden teknologian tasa-arvoisen saatavuuden mahdollistamisessa lasten vanhemmille ja kasvatuksellisen vastuun lisäämisessä tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Hervannan kaupunginosa Tampereella kuuluu EU:n Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmaan. Hervannan EU-ohjelman yhtenä tavoitteena on mm. hakea keinoja pitkäaikaistyöttömien, työllistymisongelmaisten, syrjäytyneiden ja maahanmuuttajien kiinnittämiseksi tietoyhteiskuntaan. Kansalaisten tasa-arvoista osallisuutta tietoyhteiskuntaan pidetään keskeisenä tavoitteena useissa valtakunnallisissa linjauksissa ja strategioissa. Päivähoidon perustehtävään ei kuulu perinteisesti esimerkiksi tiedollisen syrjäytymisen ehkäisy. Päiväkoti voi kuitenkin omalta osaltaan vastata oman kasvatustehtävänsä puitteissa haasteisiin, joita tietoyhteiskuntaan siirtyminen ja toimiminen siinä kohtaa. Tavoitteena on löytää perheen ja päivähoidon yhteistyömalleja, jotka tukevat aktiivista osallistumista uuden teknologian välineillä. 5

6 Esiselvityksen tavoitteeksi määriteltiin selvittää: 1. Miten päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa? 2. Miten päiväkotien henkilöstö käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa? 3. Miten päiväkoti-ikäiset lapset käyttävät tietokonetta? 4. Onko päiväkodissa edustettuina olevien eri väestö- ja sosiaaliryhmien välillä eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä? 5. Mikäli on havaittavissa suuria laadullisia ja määrällisiä eroja tieto- ja viestintätekniikan kotona tai työssä tapahtuvassa hyödyntämisessä, arvioidaan onko päiväkodeilla mahdollisuus toimia uuden teknologian vastuullisen, tasa-arvoisen ja monipuolisen hyödyntämisen aktivointikeskuksina. 6. Lisäksi arvioidaan, voiko sähköposti toimia päiväkodin ja lasten vanhempien välisenä yhteydenpitovälineenä. 7. Projektisuunnitelman laadinta. 2.3 Kyselytutkimuksen suorittaminen Esiselvitysraportti koostuu Hervannan alueella päivähoitoikäisten lasten vanhemmille ja päiväkodin henkilöstölle tehdyn kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselytutkimus tehtiin lasten vanhemmille marraskuussa 2002 ja päivähoidon henkilöstölle joulukuussa Kyselylomake jaettiin kaikille Hervannan alueella päiväkotihoidossa olevien lasten vanhemmille (668 kpl) ja päivähoidon henkilöstölle (202 kpl). Lisäksi Hervannan lastenneuvolan kautta jaettiin kyselylomakkeet (30 kpl) perheille, joiden lapsi tai lapset eivät olleet päivähoidossa, mutta lapsi tai lapset olivat päivähoitoikäisiä. Vanhempien vastausprosentiksi muodostui 51,7 prosenttia (346 henkilöä), päivähoidon henkilöstön 64,8 prosenttia (202 henkilöä) ja vanhempien, joiden lapsi ei ollut päivähoidossa 76,7 prosenttia (23 henkilöä). Päivähoidon henkilöstön osalta kyselyn tuloksia tarkastellaan osin kaikkien ammattiryhmien ja osin ainoastaan hoito- ja kasvatushenkilöstön osalta. Hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluvat: päiväkodin johtajat, erityislastentarhanopettajat, lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Tietokoneen käyttötaitoa, opiskelua ja asenteita tietotekniikkaa kohtaan tarkastellaan koko henkilökunnan osalta (kyselylomakkeen kysymykset 1-6, 8-10, 18 ja 19). Pedagogista käyttöä, yhteydenpitoa vanhempiin sekä myös yleisesti tietotekniikan käyttöä päiväkotityössä tarkastellaan pääsääntöisesti hoito- ja kasvatushenkilöstön vastausten pohjalta (kyselylomakkeen kysymykset 7 ja 11-17). 6

7 Prosenttilukuja tarkasteltaessa on käytetty pääasiallisesti validia prosenttia, jota laskettaessa vastaamatta jättäneet on jätetty analyysista pois. Joidenkin kaksiluokkaisten muuttujien kohdalla on kuitenkin käytetty prosenttilukua, jossa puuttuvat muuttujat on pidetty mukana analyysissä. Tähän on päädytty, koska osa vastaajista on selvästi käyttänyt näissä mittareissa ainoastaan kyllävastausvaihtoehtoja ja jättänyt ei-vaihtoehdot kokonaan käyttämättä. Näin oli erityisen selvästi esimerkiksi kodin teknistä varustusta kysyttäessä: Monet vastaajat olivat ympyröineet ainoastaan kyllä-vastauksia ja jättäneet muut kohdat tyhjiksi. Tällöin on mahdollista olettaa, että nämä vastaajat ovat tarkoittaneet tyhjillä kohdilla samaa kuin ei vastauksilla, eli heillä ei ole kotona kyseistä laitetta. Käytettäessä absoluuttista prosenttia saadaan tietää aineistosta ne osuudet, jotka ovat varmasti vastanneet joko kyllä- tai ei-vaihtoehdolla sekä osion tyhjäksi jättäneet suhteessa kaikkiin vastanneisiin. Tästä syystä tulosten analysoinnissa on käytetty validia prosenttia ainoastaan kuvattaessa Likert - asteikon muuttujia. Muissa tapauksissa on käytetty ei-valideja prosenttiosuuksia. Likert-asteikko on Metsämuurosen (2002, 83) mukaan viisiportaisena perinteinen asennemittarien skaala. Sen ideana ovat yksittäiset kysymykset, jotka toimivat mittarin osina eli osioina ja siis yhdessä muodostavat mittarin. Raportissa maahanmuuttajia tarkastellaan osin omana ryhmänään. Maahanmuuttajaperheillä tarkoitetaan tällöin perheitä, joissa kyselyyn vastaaja ilmoitti olevansa maahanmuuttaja. Myös vastaajat, kuten työttömät ja yksinhuoltajat, ovat joiltain osin esitetty tuloksissa omina ryhminään, muutoin he ovat mukana kaikissa tuloksissa. 7

8 3 KYSELY VANHEMMILLE Kyselyyn osallistuneista vanhemmista oli suurin osa päiväkotilasten vanhempia ja pieni joukko päiväkoti-ikäisten, kotona hoidettavien, lasten vanhempia. Päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmista kyselyyn vastasi 346 vanhempaa, vastausprosentiksi muodostui 51,7 prosenttia. Kyselylomakkeita jaettiin Hervannan lastenneuvolan kautta 30 perheelle, joiden lapsi ei ollut päiväkodissa. Heistä 23 vanhempaa vastasi kyselyyn ja vastausprosentti oli 76,7 prosenttia. 3.1 Hervantalaisvanhemmat Kyselyyn vastaajista 81 prosenttia oli naisia, tässä tapauksessa äitejä. Päiväkotien ja neuvolan kautta jaettu kyselylomake tavoitti siis paremmin äidit. Sen sijaan maahanmuuttajavanhemmista isistä 32 prosenttia oli vastannut kyselyyn, syntyperäisten suomalaisten isien vastausprosentin ollessa 18 prosenttia. Kaikkien vastanneiden keski-ikä oli 34 vuotta luvulla tai sitä ennen syntyneet 8 % luvulla tai sen jälkeen syntyneet 43 % 1960-luvulla syntyneet 49 % KUVIO 1. Vastanneiden ikäjakauma. 8

9 Leski/ Muu 1 % Eronnut 14 % Naimaton 13 % Avoliitossa 16 % Avioiliitossa 56 % KUVIO 2. Vastanneiden siviilisääty. Vanhemmista avioliitossa oli yli puolet vastaajista (kuvio 2). Perheissä oli tyypillisesti 3-4 henkilöä (kuvio 3), joista päiväkoti-ikäisiä lapsia oli keskimäärin yksi tai kaksi (keskiarvon ollessa 1,24). Vanhempia, iältään 7-17 vuotiaita, lapsia oli päiväkoti-ikäisten sisaruksina 42 prosentilla perheistä. 6 hlöä 2 % 7 hlöä 1 % 5 hlöä 11 % 2 hlöä 13 % 3 hlöä 30 % 4 hlöä 43 % KUVIO 3. Kotitalouksissa asuvien henkilöiden määrä. 9

10 Hervannan alueella asuu runsaasti maahanmuuttajaperheitä. Kyselyn suorittamisen ajankohtana Hervannassa päivähoidossa olevia maahanmuuttajalapsia oli 136 ja maahanmuuttajaperheitä 118. Kyselytutkimuksessa oli 94 perhettä, joissa joko äiti tai isä oli ilmoitettu maahanmuuttajaksi (kuvio 4). Maahanmuuttajien vastausprosentti oli 80, jota voidaan pitää erityisen korkeana. Vastaajajoukosta suurimpia maahanmuuttajaryhmiä olivat Venäjältä ja Kiinasta muuttaneet. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajaperheitä oli 27 maasta. Hervannassa on useita teknologian alan yrityksiä ja teknillinen yliopisto, joissa työskentelee tai opiskelee paljon ulkomailta muuttaneita perheitä. Vastanneiden maahanmuuttajien joukossa koulutukseltaan 44 prosenttia oli ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita ja peruskoulun tai työllistämiskoulutuksen käyneitä vain 25 prosenttia. Suurin osa vastanneista maahanmuuttajista ilmoitti olevansa työttömiä tai kotona lasta hoitamassa (45 prosenttia), palkansaajia ja yrittäjiä heistä oli 38 prosenttia ja opiskelijoita 17 prosenttia. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 86 % 82 % 20 % 14 % 18 % 10 % Vastaaja suomalainen Vastaaja maahanmuuttaja Puoliso suomalainen Puoliso maahanmuuttaja KUVIO 4. Vastaajan / puolison syntyperä suomalainen / maahanmuuttaja. Vastanneista vanhemmista palkansaajia oli yli puolet. Opiskelijoiden ja työttömien määrä on Hervannan alueella muihin kaupunginosiin verrattuna suuri ja vastaajista näihin ryhmiin kuului 12 prosenttia kumpaakin (kuvio 5). Puolisoiden pääasiallinen toiminta oli 52 prosentilla palkansaaja, työttömiä heistä oli 6 prosenttia ja opiskelijoita 5 prosenttia. Työttömyysaika oli keskimäärin ollut kyselyyn vastaajilla 10 kuukautta ja heidän puolisoillaan 5 kuukautta. 10

11 Eläkkeellä 1 % Äitiys- tai vanhemp.loma 9 % Omaa taloutta hoitava 4 % Opiskelija 12 % Työtön 12 % Palkansaaja 60 % Yrittäjä 2 % KUVIO 5. Vastanneiden pääasiallinen toiminta. Perheiden yhteenlasketuissa nettotuloissa pyydettiin huomioimaan sekä ansio- ja omaisuustulot että sosiaaliturvaetuudet. Varianssi tuloissa oli suuri. Keskiansio vastanneiden perheissä oli euroa. Maahanmuuttajaperheissä keskiansioksi muodostui euroa. 45 % 40 % 40 % 35 % 30 % 34 % 30 % 31 % 25 % 20 % 20 % 21 % Syntyper. suomalainen Maahanmuuttaja 15 % 10 % 14 % 10 % 5 % 0 % alle 1000 alle 2000 alle 3000 yli 3000 KUVIO 6. Vastanneiden nettotulojakaumat syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien osalta. 11

12 Ammatillinen koulutus ja korkeakoulututkinto olivat yleisimmät koulutustaustat, vastaajista 18 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole mitään koulutusta (kuvio 7). Puolison koulutustaustat olivat jakaumiltaan hyvin samankaltaiset, ainoastaan korkeakoulututkinnon suorittaneita heistä oli enemmän (28 prosenttia). Kyselyyn vastanneista 19 prosentilla koulutus oli kesken ja heidän puolisoistaan 13 prosentilla. Vastaajista puolet asui vuokralla ja puolet omistusasunnossa. 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 40 % 26 % 6 % 4 % 18 % Ammatillinen koulu tai opisto Korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu Kansa- tai peruskoulu Työllistämiskoulutus Ei mitään KUVIO 7. Vastanneiden koulutustausta. Hervantalaisperheet edustavat ikänsä, siviilisäätynsä ja perhekokonsa puolesta keskiverto tamperelaista lapsiperhettä. Vastanneiden lasten vanhemmista työttömien osuus on jonkin verran hervantalaista keskiarvoa pienempi (vuonna 2002 Hervannan työvoimasta työttömiä oli noin 18 prosenttia) ja vastaavasti palkansaajien osuus suurempi (vuonna 2002 Hervannan työvoimasta 43 prosenttia oli palkansaajia). Tähän vaikuttanee vanhempien työmarkkinoille hyvin soveltuva ikärakenne. Vastanneet perheet asuivat myös useammin omistusasunnossa kuin Hervannassa yleensä (2002 Hervannassa asui omistusasunnossa 41 prosenttia väestöstä). 12

13 3.2 Perheiden tieto- ja viestintätekniset laitteet Kyselyssä haluttiin kartoittaa, millaisia tieto- ja viestintäteknisiä laitteita lapsiperheisiin oli hankittu (kuvio 8). Perheiden tietotekninen varustelutaso osoittautui korkeaksi. Matkapuhelin (97 prosenttia) ja televisio (96 prosenttia) ovat lähes joka kotitaloudessa. Noin puolella perheistä on matkapuhelimia kaksi kappaletta ja kolmasosalla televisioita kaksi kappaletta. Televisioissa on pääsääntöisesti teksti-tv -toiminto (83 prosenttia) ja kaapeli-tv (67 prosentilla). Tietokoneita perheissä on yleensä yksi ja 54 prosentilla on internet-yhteys kotitietokoneessaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 97 % 96 % 89 % 88 % 70 % 62 % 40 % 29 % 21 % Matkapuhelin Televisio Kamera Videonauhuri Tietokone Monitoriin yhdist. pelikone Videokamera DVD-soitin KUVIO 8. Perheiden tietotekniset välineet. Tietokoneen omistamisella sekä internet-yhteyden olemassaololla kotitaloudessa on merkittävä yhteys perheen varallisuuteen. Perheen yhteenlaskettujen nettotulojen kasvaessa tietokoneen ja internet yhteyden omistaminen yleistyy (kuvio 9 ja liite 3). Koulutuksen yhteys on myös merkitsevä. Korkeimmin koulutetuilla on tietokone yleisemmin kotona, poikkeuksena työllistämiskoulutuksessa olevat (83 prosenttia), jotka omistavat useammin kuin kansa- tai peruskoulun ja ammatillisen koulun suorittaneet tietokoneen (liite 5). 13

14 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 87,7 % 90,6 % 82,9 % 64,5 % 35,5 % 17,1 % 12,3 % 9,4 % alle 1000 alle 2000 alle 3000 yli 3000 tietokone ei tietokonetta KUVIO 9. Perheen nettotulojen yhteys tietokoneen omistamiseen. Maahanmuuttajien kotitalouksissa tietokoneita on noin 10 prosenttia vähemmän kuin syntyperältään suomalaisissa hervantalaiskodeissa. Maahanmuuttajien tietokoneissa on harvemmin nettiyhteys, ero muihin hervantalaisperheisiin on 30 prosenttia (liite 6). 90 % 83,8 % 80 % 70 % 60 % 71,8 % KUVIO % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 16,2 % syntyperäinen suomalainen 28,2 % maahanmuuttaja tietokone ei tietokonetta Maahanmuuttajien tietokoneen omistaminen verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin. 14

15 3.3 Tietotekniikan käyttö Tietotekniikan käyttöön oli tutustunut 89 prosenttia vastaajista. Tietotekniikan käyttö oli pääasiallisesti opittu työssä tai koulussa (66 prosenttia) ja omin päin sen oli opetellut peräti 35 prosenttia vastaajista. Tietokonetta ilmoitti päivittäin käyttävänsä puolet vastaajista. Päivittäin tietokoneella toimivat käyttävät sitä keskimäärin 1-2 tuntia. Muista käyttäjistä 73 prosenttia käyttää tietokonetta useammin kuin muutamia kertoja kuukaudessa. Tietokoneen käyttöön ei vastausten perusteella aina liity sähköinen asiointi. Vastaajista päivittäin käyttää sähköpostia 41 prosenttia ja internetiä 40 prosenttia. Tietokonetta ei käytä lainkaan 10 prosenttia, sähköpostia 22 prosenttia ja internetiä 17 prosenttia vastaajista. 60 % 50 % 51 % 40 % 41 % 40 % 30 % 20 % 22 % 17 % Päivittäinen käyttö Ei käytä lainkaan 10 % 10 % 0 % Tietokone Sähköposti Internet KUVIO 11. Tietokoneen, sähköpostin ja internetin käyttö. Puolison ilmoitetaan käyttävän tietokonetta päivittäin 60 prosenttia tapauksista, 10 prosenttia heistä ei käytä lainkaan. Kyselyyn vastanneista perheenjäsenistä voidaan päätellä, että heidän tietokoneensa käyttö on lähes samankaltaista tai ainoastaan hieman vähäisempää kuin eivastanneen puolison. Ero vastanneiden maahanmuuttajien tietokoneen päivittäisessä käytössä sukupuolen mukaan eroteltuna on pienempi kuin muiden hervantalaisperheiden osalta (kuvio 13). Perheen isien tietokoneen käyttö on useimmin päivittäistä, kun taas äideillä vastaukset jakautuivat ajallisesti laajemmin käyttökertojen osalta. Miesten osalta ei lainkaan käyttävien -ryhmien ero maahanmuuttajien ja muiden hervantalaisten osalta oli suuri, maahanmuuttajaisistä jopa 23 prosenttia ei käyttänyt tietokonetta lainkaan, kun vastaava luku oli syntyperäisillä suomalaisisillä 4 prosenttia. 15

16 80 % 75 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 47 % 39 % 53 % Nainen Mies 0 % Syntyper.suomalainen Maahanmuuttaja KUVIO 12. Päivittäinen tietokoneenkäyttö sukupuolen ja syntyperän mukaan. Käytön osalta erittäin merkitsevä yhteys on vastaajan koulutustaustalla. Korkeammin koulutetut käyttävät tietokonetta eniten ja vastaavasti suurin ryhmä ei käyttäjistä on kansa- tai peruskoulun suorittaneiden ryhmä. Huomattavaa on, että työllistämiskoulutuksen käyneet käyttävät enemmän kuin muut ns. alemman tason koulutuksen saaneet henkilöt tietokonetta ja heidän joukossa ei ole yhtään vastaajaa, joka ei käyttäisi tietokonetta lainkaan. Maahanmuuttajat käyttävät tietokonetta syntyperäisiä suomalaisia vähemmän, heistä päivittäin tietokonetta ilmoittaa käyttävänsä 44 prosenttia. Samoin sähköpostia maahanmuuttajat ilmoittavat käyttävänsä päivittäin 13 prosenttia vähemmän kuin syntyperäiset suomalaiset. Sen sijaan internetiä he käyttävät lähes yhtä paljon kuin muut hervantalaisvanhemmat. Huomattavaa on, että maahanmuuttajien tietokoneissa oli internetyhteys ainoastaan joka kolmannessa koneessa. Heistä puolet ilmoittaakin käyttävänsä yleisiä nettipisteitä, kun luku muiden hevantalaisvanhempien kohdalla on 21 prosenttia. Päivittäisessä käytössä ero maahanmuuttajien ja muiden perheiden välillä on lähes sama 10 prosenttia kuin ero tietokoneen omistamisessa. Maahanmuuttajien joukossa on kuitenkin 14 prosenttia enemmän vanhempia, jotka eivät käytä lainkaan tietokonetta (kuvio 13). 16

17 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 51 % 44 % 22 % 24 % 15 % 8 % 9 % 12 % 10 % 5 % Muutama kerta / vko Muutama kerta / kk Harvemmin Ei lainkaan Syntyper.suomalainen Maahanmuuttaja KUVIO 13. Tietokoneen käyttö syntyperän mukaan. Myös yksinhuoltajien ja työttömien voidaan olettaa varallisuutensa perusteella kuuluvan vähemmän tietokonetta käyttävien ryhmään. Työttömät käyttävätkin tietokonetta vähiten päivittäin ja ei lainkaan käyttävien ryhmä on maahanmuuttajien rinnalla suurin. Tietokoneen käytön vähäisyys on luonnollisesti selitettävissä tietokoneen omistamisella, työttömien kotitalouksissa ainoastaan 58 prosentilla oli käytössään tietokone ja vielä harvemmalla nettiyhteydet tietokoneessaan. Yksinhuoltajat käyttävät tietokonetta harvemmin, kuitenkin muutamia kertoja viikossa käyttäviä on heidän joukossaan lähes yhtä paljon kuin kahden huoltajan perheissä. Heistä 68 prosenttia omistaa tietokoneen, mutta tietokoneessa on nettiyhteys ainoastaan puolella vastaajista. 70 % 60 % 50 % 40 % 33 % 30 % 16 % 20 % 10 % 0 % Yksinhuoltaja 58 % 43 % 24 % 24 % 21 % 9 % Maahanmuuttaja Useampi huoltaja Päivittäin Ei lainkaan KUVIO 14. Tietokoneen käyttö eri taustamuuttujien mukaan. 17

18 Tietokoneen sijainnilla on merkitystä sille, kuinka ja ketkä perheenjäsenet käyttävät tietokonetta. Lastenhuoneessa oleva tietokone on yleensä ainoastaan lasten käytössä ja sen käytön valvominen voi usein olla vähäisempää kuin perheen yhteisissä tiloissa olevan tietokoneen käyttö. Tietokone sijaitsee yleisimmin makuuhuoneessa, lastenhuoneessa sen ilmoitettiin olevan 19 perheellä (6 prosentilla vastaajista). Lastenhuoneessa olevissa tietokoneissa lähes kaikissa oli internet-yhteys. Vastaajista 57 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä tietokonetta pääasiallisesti kotona. Ammatti ja koulutustausta selittävät sitä, että tietokonetta käytetään pääasiallisesti työssä. Palkansaajista 80 prosenttia ja yrittäjistä 67 prosenttia käyttää tietokonetta pääasiallisesti työssään. Kotona käyttävien osuus on suurin omaa taloutta hoitavien (87 prosenttia), opiskelijoiden (80 prosenttia) ja äitiys- ja vanhempainlomalla olevien (75 prosenttia) joukossa. Myös alemmantason koulutuksen saaneet käyttävät tietokonetta yleisimmin kotona. Pääasiallisesti muualla tietokonetta käyttäviä on vain 6 prosenttia (liite 7). Vanhempien asenteet tietotekniikkaa kohtaan ovat enimmäkseen myönteiset, erityisesti tiedon saavuttamisessa ja vaikuttamisessa tietotekniikka nähdään soveltuvana välineenä ja 59 prosenttia vastanneista vanhemmista olikin sitä mieltä, että tietotekniset taidot on opittava mahdollisimman varhain. Silti 20 prosenttia (joka viides) yhtyi väitteeseen eläisin mielelläni ilman tietokonetta, jos se olisi mahdollista. 3.4 Lapset tietokoneen käyttäjinä Perheen lasten tietokoneen käytöstä kysyttiin sekä päiväkoti-ikäisten että kouluikäisten lasten toimimisesta tietokoneella. Päiväkoti-ikäiset lapset käyttävät harvemmin kuin koululaiset tietokonetta (kuvio 15). Molemmissa ryhmissä päivittäin käyttäviä on suhteellisen vähän, päiväkotiikäisistä 12 prosenttia käyttää tietokonetta päivittäin ja kouluikäistä 25 prosenttia. Kouluikäisistä päivittäin käyttävät viettävät tietokoneen ääressä keskimäärin 1-2 tuntia, päiväkoti-ikäiset hieman vähemmän. 18

19 70 % 63 % 60 % 50 % 40 % 30 % 36 % 31 % Päiväkoti-ikäiset Koululaiset 20 % 10 % 18 % 15 % 15 % 10 % 12 % 0 % Useammin kuin muutamia kertoja /kk Muutamia kertoja /kk Harvemmin kuin muutamia kertoja /kk Ei lainkaan KUVIO 15. Lasten tietokoneen käyttö kotona. Lasten tietokoneen käyttöön perheen tulotasolla, vanhempien ammatilla tai koulutuksella ei ole merkitsevää yhteyttä (liite 8). Lapsensa arvioi paremmaksi tietokoneen käyttäjäksi 12 prosenttia vanhemmista. Erityisesti vanhemmat, joiden koulutustaso on matala arvioivat lapsensa itseään taitavammaksi tietokoneen käyttäjäksi (liite 9). Vanhemmista 4 prosenttia kertoi lapsensa innostaneen tai opastaneen häntä tietotekniikan käyttöön. Lasten tietokoneen ääressä puuhailua ilmoitti seuraavansa 78 prosenttia vanhemmista. Vanhempien koulutus- tai tulotasolla ei ollut yhteyttä mielenkiintoon lasten tietokoneen käytön seuraamisessa. Päiväkoti-ikäisten lasten ilmoitetaan etenkin pelaavan (73 prosenttia) ja käyttävän piirto-ohjelmia (64 prosenttia) tietokoneella toimiessaan. Lapsen liiallisesta ajankäytöstä tietokoneen ääressä on jossain määrin huolestunut 10 prosenttia vanhemmista. Alle kouluikäisistä lapsista yli tunnin viettää tietokoneen ääressä päivittäin joka kymmenes lapsi. Näistä vanhemmista suurin osa on huolissaan lasten käyttämästä ajasta tietokoneen ääressä. Tietokonepelien pelaamisen arvioi negatiiviseksi 42 prosenttia vanhemmista. Erityisesti maahanmuuttajat ovat huolissaan tietokonepelien pelaamisen vaarallisuudesta lapsen kehitykselle (liite 10). Kyselyssä haluttiin kartoittaa myös vanhempien arvioimana lasten tietokoneen käyttöä päiväkodissa. Ainoastaan 9 prosenttia ilmoittaa lapsensa kertoneen tietokoneella toimimisesta päiväkodissa. Tietokoneella lapset ovat pääsääntöisesti kertoneet piirtäneensä tai pelanneensa. Ensisijaisesti lapset kertovat askarrelleensa, laulaneensa ja jumpanneensa päiväkodissa. 19

20 Kysymykseen, kuinka vanhemmat arvioivat tietokoneen käytön opettamisen tarpeellisuuden päiväkodin yhtenä tehtävänä, vanhemmat suhtautuivat osin kriittisesti. Vastaajista 34 prosenttia oli sitä mieltä, että päiväkotien tehtävänä on opettaa lapsille myös tietokoneen käyttöä, 52 prosenttia ei koe sitä tarpeelliseksi ja 14 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään. Tietokoneen ja internetin käytön opettaminen nähdään selvästi olevan koulun tehtävä, peräti 93 prosenttia vastanneista haluaa koulun opettavan jokaiselle oppilaalle nämä taidot. Lapsensa tietokoneen käytöstä viimeisen kuukauden aikana kertoi henkilökunnan kanssa keskustelleensa 14 prosenttia vanhemmista. Keskustelunaiheita olivat olleet lapsen käyttämä aika tietokoneen parissa, koti- ja päiväkotikäyttö ja erityisesti lasten pelaaminen ja tietokonepelit. Vanhemmat mainitsivat päiväkodin henkilökunnan esitelleen vanhempainillassa päiväkodin mediakasvatusta ja tietokoneen käyttöä. Vanhemmat olivat myös kirjanneet kommentteja: Ilmeisesti käyttö vähäistä päiväkodissa, koska niin paljon muutakin ohjelmaa. ja Mainittu jotain tietokoneella touhuilusta. 3.5 Sähköposti vuorovaikutuksen välineenä Vanhemmista 74 prosentilla on sähköposti käytössään. Sähköpostia käyttää tai voisi olettaa käyttävänsä säännöllisesti 60 prosenttia vastaajista, 36 prosenttia harvemmin ja 5 prosenttia ei lainkaan. Kysyttäessä kuinka sähköposti voisi toimia yhteydenpitovälineenä perheiden ja päiväkodin välillä 42 prosenttia vastaajista arvioi sen olevan yksi mahdollinen väline yhteydenpidossa (kuvio 16). Päiväkodin henkilöstön kanssa vanhempien mielipiteet olivat sähköpostin käytöstä hyvin samankaltaiset sekä käytön että sisällön suhteen (kuviot 16, 38 ja 39). Sen kokeminen turhan vaikeana tai sen käyttämisen miellyttävyyden osalta mielipiteet olivat vanhemmilla hieman myönteisemmät kuin päiväkotien henkilöstöllä. 20

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot