momentti4_09lmufmii.fm Page 1 Tuesday, May 26, :23 PM 4/2009 Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti4_09lmufmii.fm Page 1 Tuesday, May 26, :23 PM 4/2009 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 8 MIETINNÖT YM. 8 ASETETUT TOIMIELIMET 10 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 10 Korkein hallinto-oikeus 11 KKO:N VALITUSLUVAT 16

2 momentti4_09lmufmii.fm Page 2 Tuesday, May 26, :23 PM Momentti 4/2009 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki Opetusalan koulutuskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (249/2009) HE 8/2009 vp SiVM 1/2009 vp Laki tulee voimaan Lailla oikeutetaan valtioneuvosto luovuttamaan Opetusalan koulutuskeskuksen hallinnassa oleva omaisuus ja liiketoiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä niihin liittyvä muu liiketoiminta. Laki Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta (270/ 2009), laki kansanedustajain eläkelain 1 :n muuttamisesta (271/2009) ja laki valtion eläkelain 136 :n muuttamisesta (272/2009) HE 217/2008 vp PeVM 1/2009 vp Lait tulivat voimaan Edustajan palkkio, siirtymäkorvaus ja eläke maksetaan Euroopan parlamentin vuonna 2009 alkavasta vaalikaudesta lähtien Euroopan parlamentin päätöksen mukaisesti ja rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin edelleen niihin Suomesta valittuihin edustajiin, jotka ovat olleet Euroopan parlamentin jäseniä ennen vuonna 2009 alkavaa parlamentin vaalikautta sekä niihin, jotka ilmoittavat parlamentin puhemiehelle pysyvänsä laissa säädetyn palkkio- ja eläkejärjestelmän piirissä. Muutoin Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavan edustajan palkkio sekä siirtymäkorvaus ja eläkeedut määräytyvät parlamentin uuden jäsenten ohjesäännön mukaan. Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (274/2009) ja laki tuloverolain 22 :n muuttamisesta (275/2009) HE 13/2009 vp PeVM 2/2009 vp Lait tulivat voimaan Lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Laissa asetetaan yksittäisille tukisuorituksille vaalikohtainen tukikatto, joka olisi 3000 euroa kunnallisvaaleissa, euroa eduskuntavaaleissa ja euroa europarlamenttivaaleissa. Tämä ei kuitenkaan koskisi puolueen rekisteröidyn yhdistyksen antamaa tukea. Vaalirahoitusilmoituksia koskevat tehtävät siirretään oikeusministeriöltä ja kuntien keskusvaalilautakunnilta valtiontalouden tarkastusvirastolle. Lisäksi muutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja tuloverolakia. Laki valtion virkamieslain muuttamisesta (288/2009) ja laki käräjäoikeuslain 17 ja 20 :n muuttamisesta (289/ 2009) HE 33/2008 vp LaVM 1/2009 vp Lait tulivat voimaan Valtion virkamieslakia muutetaan niin, että myös tuomareille voidaan antaa kirjallinen varoitus. Päällikkötuomari voi antaa tuomarille kirjallisen varoituksen virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai niiden vastaisesta käyttäytymisestä. Tällä voidaan muun muassa ehkäistä asioiden käsittelyn aiheetonta viivästymistä tuomioistuimissa. Kun esimerkiksi yksikkökoot käräjäoikeusuudistuksen myötä kasvavat, tuomioistuimissa voidaan tarvita uusia keinoja johtamisen tueksi ja tuomioistuimen asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi. Laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta (299/2009) HE 177/2008 vp VaVM 3/2009 vp Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Suomessa yleisesti verovelvollinen osakeyhtiö vapautetaan hakemuksesta velvollisuudesta suorittaa tuloveroa. Verovapauden edellytyksenä on, että yhtiö harjoittaa yksinomaan omistamiensa ja osakeomistuksen perusteella hallitsemiensa tilojen vuokraustoimintaa ja siihen liittyviä toimintoja. Yhtiön varoista vähintään 80 prosenttia tulee muodostua pääasiassa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä tai huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista asunto-osakeyhtiössä tai muussa keskinäisessä kiinteistöyhtiössä. Asuinhuoneistojen vuokrien osuus yhtiön kaikista tuloista, joihin ei lueta asuntovarallisuudesta saatuja luovutushintoja, tulee olla vähintään 80 prosenttia. Yhtiön on jaettava osinkona vähintään 90 prosenttia tilikauden voitosta. Yhtiö voi jättää jakamatta lisäksi 30 prosenttia voitosta käytettäväksi asuntovarallisuuden hankkimiseen. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2009 alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain muuttamisesta (262/2009) HE 222/2008 vp VaVM 4/2009 vp 2

3 momentti4_09lmufmii.fm Page 3 Tuesday, May 26, :23 PM Laki tuli voimaan Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettua lakia muutetaan siten, että säännökset kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta hyvitysmenetelmällä koskevat myös Euroopan parlamentin jäsenille maksettuja suorituksia sekä perhe-eläkkeen osalta myös heidän edunsaajilleen maksettuja suorituksia. Lakia sovelletaan Euroopan parlamentin vuonna 2009 alkavan vaalikauden ensimmäisestä päivästä. Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta (276/2009) HE 22/2009 vp StVM 7/2009 vp Laki tuli voimaan Lain tarkoituksena on säilyttää ammattiurheilun mahdollisuudet kustantaa itse sen ominaispiirteet huomioon ottava ansioperusteinen sosiaaliturva. Urheilijan vakuuttamisvelvollisuutta koskevaa yläikärajaa nostetaan nykyisestä 38 vuodesta 43 vuoteen. Urheilijan kuntouttamista uuteen ammattiin tehostetaan urheilu-uran päätyttyä tapaturmaan. Korvausaika rajataan viiteen vuoteen tapauksissa, joissa urheilija voidaan kuntouttaa muuhun työhön. Niissä tapauksissa, joissa urheilijaa ei pystytä vammansa vuoksi kuntouttamaan muuhun kohtuullisen toimeentulon antavaan työhön, urheilijalla on oikeus pysyvään tapaturmaeläkkeeseen 65 vuoden ikään saakka. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (278/2009) HE 41/2009 vp StVM 9/2009 vp Laki tuli voimaan Lain tietojen luovutusta ja käyttämistä sekä omavastuumaksun palauttamisen perusteita koskevia säännöksiä uudistetaan. Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus oma-aloitteiseen tietojen luovutukseen. Lisäksi on täsmennetty työttömyysvakuutusrahaston asemaa tietojenluovuttajana sekä tietojen käyttöä koskevaa säännöstä. Omavastuumaksua koskevalla ehdotuksella parannetaan omavastuumaksun kohdistumista. Laki vaalilain muuttamisesta (300/2009) HE 23/2009 vp PeVM 3/2009 vp Laki tuli voimaan Vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan vuoden 2009 alussa voimaan tulleita kuntajaon muutoksia. Lakiin lisätään oikeusministeriölle mahdollisuus määrätä äänestyslipun väristä, jos säännönmukaisesti toimitettavien vaalien yhteydessä toimitetaan jotkin toiset vaalit. Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien jäsenten määrää ja toimikautta koskevat säännökset kumotaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä teknisiä korjauksia. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 a :n muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta, laki hallinto-oikeusalain 12 a :n muuttamisesta ja laki kansalaisuuslain 15 ja 20 :n muuttamisesta ( / 2009) HE 166/2007 vp HaVM 26/2008 vp Lait tulivat voimaan Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä annettu neuvoston direktiivi. Ulkomaalaislakiin tehdään myös kaksi muutosta, jotka eivät liity määritelmädirektiiviin. Henkilöille, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan siksi, että heitä ei voida teknisen esteen vuoksi poistaa maasta, annetaan mahdollisuus työtekoon. Tämän lisäksi viisumisäännöksiä muutetaan siten, että Schengen -viisumin voimassaoloaikaa voidaan pidentää. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan 1) tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määriä ja asemaa, 2) maasta poistamisen esteiden päättymistä ja maasta poistamisen tehokkuutta tilapäisten oleskelulupien perusteiden lakatessa, 3) kansainvälistä suojelua koskevien säännösten soveltamista eri vaikutuksineen ja 4) koko ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia taloudelliset vaikutukset mukaan lukien. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen 5) toimivan yhtenäisen kansainvälistä suojelua koskevan eurooppalaisen politiikan edistämiseksi ja 6) ryhtyvän seurannasta johtuviin tarpeellisin toimenpiteisiin muun muassa lainsäädännön muuttamiseksi. Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta (301/ 2009) HE 9/2009 vp MmVM 1/2009 vp Laki tuli voimaan Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän muuttamisesta saavutettu neuvottelutulos Suomen ja Euroopan yhteisöjen komission välillä. Vuoden 2009 alusta lukien Suomen pohjoisen tuen alueella kansallisena tukena voidaan myöntää tuotannosta irrotettua sika- ja siipikarjatalouden tukea sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta. Lisäksi viitemäärän korottamista koskeva säännös muutetaan vastaamaan tukikelpoisten eläinyksikköjen enimmäismääriä eri tukialueilla. Lakiin lisätään säännös jo vahvistetun tuotannosta irrotetun tuen tai rakennemuutoskorvauksen viitemäärän alentamisesta tai sen peruuttamisesta. Momentti 3 Momentti 4/2009

4 momentti4_09lmufmii.fm Page 4 Tuesday, May 26, :23 PM Laki maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta (305/ 2009), laki asevelvollisuuslain 97 :n ja 107 :n muuttamisesta (306/2009), laki siviilipalveluslain 55 ja 94 :n muuttamisesta (307/2009), laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta (308/ 2009), laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain 7 :n muuttamisesta (309/2009) ja laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 25 :n muuttamisesta (310/2009) HE 207/2008 vp TyVM 1/2009 vp Lait tulevat voimaan Ase-, siviili- tai aseettomaan palvelukseen määrätyllä työntekijällä on oikeus saada vapaata palveluksen suorittamiseksi ja hänellä on tehostettu irtisanomissuoja ja oikeus palata aikaisempiin tehtäviinsä palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä. Hänen tulee kuitenkin noudattaa tiettyjä ilmoitusaikoja voidakseen palata takaisin työhön. Kutsunnoissa on huolehdittava työsuhteen jatkumiseen liittyvien säännösten selvittämisestä kutsunnanalaisille. Lisäksi joukko-osaston komentajalla ja siviilipalveluskeskuksen johtajalla on velvollisuus antaa palveluksessa olevalle tarpeelliset tiedot niistä menettelytavoista ja määräajoista, joita palveluksessa olevan on noudatettava työhön palaamiseksi. Laki lääkelain muuttamisesta (311/2009) HE 21/2009 vp StVM 8/2009 vp Laki tuli voimaan Lain 15 c tulee voimaan Lailla toimeenpannaan kaksi Euroopan unionissa annettua direktiivin muutosta sekä parannetaan mahdollisuuksia torjua eräitä vakavia eläintauteja. Niin sanotussa pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien, myyntiluvattomien lääkkeiden valmistus sairaalakäyttöön edellyttää Lääkelaitoksen myöntämää lupaa. Lisäksi Lääkelaitoksen tulee vahvistaa tällaiselle valmistukselle asetettavat laatuvaatimukset. Näiden laatuvaatimusten tulee olla vastaavat kuin muissakin EUmaissa. Säännös perustuu ihmislääkedirektiivin 2001/83/EY muutokseen. Lailla pannaan lisäksi täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, joka koskee hormonien, tyreostaattien ja beetaagonistien käyttöä eläimille. Säännös perustuu hormonikieltodirektiivin 96/22/EY muutokseen. Lääkelakia muutetaan myös siten, että Elintarviketurvallisuusvirastolle annetaan oikeus tuoda maahan, myydä ja jaella eräiden vaarallisten eläintautien ehkäisyyn tarvittavia immunologisia eläinlääkkeitä. Samalla lakiin otetaan valtuutussäännös, jonka perusteella maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan kieltää sellaisten eläinrokotteiden käyttö, joista voi aiheutua haittaa eläintautien vastustukselle Suomessa tai elintarviketurvallisuudelle. Lisäksi lääkkeiden tukkuhintaa koskevaa lääkelain säännöstä täydennetään lääkkeiden viitehinnan käyttöönoton vuoksi siten, että neljännesvuosittain mahdollisesti toteutuva lääkkeen viitehinnan muutos ei lisää potilaan lääkekuluja silloin, kun hänelle toimitetaan koneellisessa annosjakelussa pakattuja lääkkeitä. Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta (331/2009) ja laki radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain muuttamisesta (332/2009) HE 223/2008 vp LiVM 3/2009 vp Lait tulevat voimaan Yleisen teletoiminnan toimilupasääntelyä muutetaan siten, että Viestintävirasto voi myöntää verkkotoimiluvan lyhytaikaiseen ja pienimuotoiseen toimintaan. Toimilupamenettelyä kevennetään myös tapauksissa, joissa on kyse Viestintäviraston jo myöntämän radioluvan käyttötarkoituksen muuttamisesta. Lisäksi viestintämarkkinalain mukaisia yleispalveluyritykselle asetettavia velvoitteita täsmennetään siten, että niitä voidaan jatkossa asettaa tehokkaasti myös verkkoyritykselle. Teleyritykselle asetettavan yleispalveluvelvoitteen sisältöä muutetaan siten, että tarkoituksenmukaisen internetyhteyden nopeus voidaan vahvistaa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Laki valtiokonttorista annetun lain 2 :n muuttamisesta (317/ 2009) HE 48/2009 vp HaVM 3/2009 vp Laki tuli voimaan Lakia muutetaan siten, että Valtiokonttori voi tarjota koko julkiselle hallinnolle tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyviä sähköisiä asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Laki terveyden edistämisen määrärahasta (333/2009), laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta ja laki raittiustyölain 10 ja 11 :n kumoamisesta (334/2009) HE 40/2009 vp StVM 10/2009 vp Lait tulevat voimaan Laki terveyden edistämisen määrärahasta säädetään. Samalla kumotaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja raittiustyölain tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisyn ja vähentämisen rahoitusta sekä terveyden edistämisen rahoitusta koskevat säännökset. Lisäksi siirretään eräitä sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvia terveyden edistämisen määrärahaan liittyviä tehtäviä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 52/2009 vp) laeiksi osakeyhtiölain, arvopaperimarkkinalain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta Lakien muutoksilla saatetaan voimaan osakkeenomistajan oikeuksia koskeva direktiivi. Direktiivin 4

5 momentti4_09lmufmii.fm Page 5 Tuesday, May 26, :23 PM tarkoituksena on suojella sijoittajia ja edistää noteerattujen yhtiöiden osakkeenomistajien oikeuksien sujuvaa ja tehokasta käyttöä erityisesti valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Ehdotetut säännökset koskevat pääosin vain sellaista yhtiötä, jonka osake on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena Suomessa tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Direktiiviin perustuvat muutokset koskevat yhtiökokouksen kutsuaikaa, yhtiökokoukseen osallistumista, asiamiehen käyttämistä ja etäosallistumista sekä yhtiökokousasiakirjojen julkistamista ja nähtävillä pitämistä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Lisäksi osakeyhtiölakiin tehdään vähäisempiä muutoksia, jotka ovat tarpeen yhtiökokoukseen osallistumisen, osakkeenomistajan oikeuksien käyttämisen tai kokouksen järjestämisen helpottamiseksi taikka sähköisen kaupparekisteri-ilmoituksen kehittämiseen liittyen tai osakeannin järjestämisen helpottamiseksi. Arvopaperimarkkinalain muutos koskee tiedottamista yhtiökokouskutsusta. Esitys (HE 53/2009 vp) laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta Verontilityslakia ja tuloverolakia muutetaan väliaikaisesti. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin, seurakuntien jako-osuutta korotetaan 0,8 prosenttiyksiköllä 1,75 prosentista 2,55 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti 76,22 prosentista 65,42 prosenttiin verovuosilta tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. Lait olisivat voimassa saakka. Lainmuutoksia sovellettaisiin verovuosien yhteisöveron tilityksiin ja näiltä vuosilta tehtäviin tilityksien oikaisuihin. Esitys (HE 54/2009 vp) laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 72/2008 vp) täydentämisestä Kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta annettua hallituksen esitystä täydennetään. Lakiin lisätään säännökset nuoren kasvatusmetsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä niihin liittyvään toteutusselvityksen laatimiseen myönnettävän tuen muuttamisesta vähämerkityksiseksi tueksi. Metsätien tekemisen tuen velvoitteisiin ja takaisinperintään tehdään tarkistuksia. Lisäksi ympäristötuen myöntäminen edellyttää vastaisuudessa ennakolta hyväksyttyä suunnitelmaa. Lain soveltamisalaa tarkistetaan. Lain voimaantulosta säädettäisiin samalla valtioneuvoston asetuksella, jolla kestävän metsätalouden rahoituslaki saatetaan voimaan. Esitys (HE 55/2009 vp) laiksi tieliikennelain 49 ja 82 c :n muuttamisesta Liikenteen ohjaajia koskevia säännöksiä siirretään tieliikenneasetuksesta tieliikennelakiin. Samalla erityistilanteisiin, joissa viranomainen voi määrätä liikenteen ohjaajan, lisätään laaja ja pitkäkestoinen ruuhka. Laissa säädetään yleisesti myös liikenteen ohjaajan määräämisen ehdoista. Vaativimmissa tilanteissa liikenteen ohjaajalta edellytetään koulutusta tehtävään. Lisäksi muutetaan tieliikennelain säännöksiä, jotka koskevat puolustusvoimien ajokorttia. Lakiin otetaan perussäännökset oikeudesta kuljettaa puolustusvoimien moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ja puolustusvoimien ajokorttia koskevasta tutkinnosta ja liikenneopettajatutkinnosta. Esitys (HE 56/2009 vp) laiksi eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä Lailla annetaan tarvittavat kansalliset säännökset eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta suomalaiseen yhtymään sekä suomalaisten yhteisöjen osallistumisesta yhtymään, jonka kotipaikka on toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Esitys (HE 57/2009 vp) laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 59 c :n muuttamisesta Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään säännöksiä, joilla Ahvenanmaan maakunnalle turvataan lain tasolla oikeudenmukainen menettely tilanteissa, joissa Suomi Euroopan unionin jäsenvaltiona asetetaan vastuuseen maakunnan toimenpiteen tai laiminlyönnin takia. Ehdotuksella turvataan se, että maakunnan kanta sen pyynnöstä käy ilmi Suomen vastauksista komissiolle ja vastineista Euroopan yhteisöjen tuomioistuimille. Esitys (HE 58/2009 vp) laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Poliisihallintoon perustetaan kaksiportainen ohjaus- ja johtamismalli. Poliisitoimintaa johtaa ja ohjaa sekä poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden tulosohjauksesta vastaa uusi perustettava poliisin keskushallintoviranomainen Poliisihallitus, joka muodostuu nykyisestä poliisin lääninjohdosta ja osasta sisäasiainministeriön poliisiosastoa. Sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ministeriötason tehtävistä. Esitys sisältää poliisin hallintorakenneuudistukseen liittyvät välttämättömät lainsäädäntömuutokset. Esitys liittyy aluehallinnon uudistamishankkeeseen siten, että erikseen säädettävissä aluehallinnon viranomaisissa olisi poliisin vastuualue, joka olisi toiminnallisesti osa Poliisihallitusta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 59/2009 vp) aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi Lailla luodaan lainsäädännöllinen perusta uusien valtion aluehallinnon viranomaisten toiminnalle. Maakunnan liittojen roolia vahvistetaan ja lisätään niiden tehtäviä aluekehittämistyössä sekä edistetään valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä. Kuuden valtion aluehallintoviranomaisen tehtävät (lääninhallitukset, työja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölu- Momentti 5 Momentti 4/2009

6 momentti4_09lmufmii.fm Page 6 Tuesday, May 26, :23 PM pavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot) kootaan kahteen viranomaiseen, joita ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Säädetään laki aluehallintovirastoista, laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa. Tehdään muutoksia työsuojeluhallinnosta annettuun lakiin, valtion virkamieslakiin ja alueiden kehittämislakiin. Lääninhallituslaki, laki työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista, laki ympäristöhallinnosta sekä laki ympäristölupavirastoista kumotaan. Edellä mainittujen säädösten lisäksi on tarpeen muuttaa aluehallintoviranomaisten tehtäviä koskevaa n. 250 lakia ja näissä laeissa n säännöstä. Näitä lakeja koskevat muutosesitykset annetaan erikseen tätä esitystä täydentävänä hallituksen esityksenä tai niitä koskevat muutosesitykset sisällytetään erillisiin hallinnonalakohtaisiin hallituksen esityksiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 60/2009 vp) laiksi kalastuslain muuttamisesta Kalastuslakia kalastusalueen kokoukseen osallistumaan oikeutettujen tahojen osalta muutetaan siten, että virkistyskalastajia edustavilla järjestöillä on oikeus lähettää kalastusalueen kokoukseen yhteensä kaksi edustajaa. Aikaisemmin kalastusasetuksessa luetellut järjestöt ehdotetaan jatkossa vahvistettavaksi maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 syksyllä. Esitys (HE 61/2009 vp) laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Sairausvakuutuslakia (1224/2004) muutetaan siten, että suuhygienistien hammaslääkärin määräyksen perusteella tekemä tutkimus ja antama hoito korvataan sairausvakuutuksesta. Tutkimus ja hoito korvataan enintään 15 kerralta, jos tutkimus on tehty tai hoito annettu kahden vuoden kuluessa määräyksestä. Vakuutetulle maksettava korvaus on euromääräinen ilman kiinteää omavastuuta. Suuhygienistinpalkkiotaksan enimmäismääristä ja perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansaneläkelaitos vahvistaa asetuksen perusteella luettelon suuhygienistin suorittamana korvattavista toimenpiteistä ja niiden korvaustaksoista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää suun terveydenhuollon toimenpideluokitusta hyödyntäen. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 62/2009 vp) laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 27 :n ja työsopimuslain 2 luvun 11 a :n muuttamisesta Sairausvakuutuslakia (1224/2004), Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia (566/2005) ja työsopimuslakia (55/2001) muutetaan. Osasairauspäivärahaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että vakuutetulla on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa työkyvyttömyyden alusta lukien sairauspäivärahalle säädetyn omavastuuajan jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää myös välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos työnantaja maksaa työntekijälle osasairauspäivärahakaudelta työkyvyttömyyttä edeltävän kokoaikaisen työsuhteen perusteella määräytyvää täyttä sairasajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan siten, että kuntoutusrahaa voidaan myöntää välittömästi osasairauspäivärahan jälkeen ilman omavastuuaikaa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 63/2009 vp) laeiksi vakuutussopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Vakuutussopimuslain soveltamisala laajennetaan koskemaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutuslajeja lukuun ottamatta jälleenvakuutusta ja lakisääteisiä vakuutuksia. Myös säännösten pakottavuutta laajennetaan. Pakottavuussuojan piiriin tulisivat muun muassa asunto-osakeyhtiöt ja useimmat aatteelliset yhdistykset. Vakuutuksenantajalle asetetaan velvollisuus perustella päätöksensä, jos se hylkää vakuutushakemuksen tai irtisanoo vakuutuksen. Perusteen olisi oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvoitteita tarkistetaan etenkin sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta. Lisäksi tarkistetaan säännöksiä muun muassa ryhmäetuvakuutuksista, edunsaajamääräyksestä, henkivakuutuksen ehtojen muuttamisesta, henkivakuutukseen perustuvan oikeuden ulosmittauksesta sekä korvausvaatimuksen vanhentumisesta ja kanneajasta. Vakuutussopimuslain muuttamisen lisäksi tehdään tarkistuksia avioliittolakiin, velan vanhentumisesta annettuun lakiin, vakuutusyhtiölakiin ja vakuutusedustuksesta annettuun lakiin. Esitys (HE 64/2009 vp) laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, rikoslain 36 luvun 6 :n ja korkolain 4 :n muuttamisesta Muutetaan kulutusluottoja koskevaa kuluttajansuojalain 7 lukua, luottokiskontaa koskevaa rikoslain säännöstä sekä korkolain säännöstä viivästyskoron määrästä. Tavoitteena on vähentää niin sanottujen pikaluottojen tarjonnassa esiintyneitä ongelmia. Kilpailuneutraliteettisyistä useita ehdotettuja säännöksiä ei ole kuitenkaan perusteltua rajoittaa koskemaan ainoastaan pikaluottoja, vaan ne koskevat myös muita luottoja. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolme kuukautta niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Esitys (HE 65/2009 vp) laiksi maatalouden rakennetuista annetun lain muuttamisesta Eräitä maatalouden rakennetuen ehtoihin sisältyviä määräaikoja muutetaan. Tuetun rakentamisinvestoinnin toteutusaika laskettaisiin eräissä tapauksissa siitä, kun rakentamiseen tarvittava lupapää- 6

7 momentti4_09lmufmii.fm Page 7 Tuesday, May 26, :23 PM tös on saanut lainvoiman. Korkotukilainan nostamiselle säädettyä määräaikaa pidennetään eräiden nuoren viljelijän aloitustuen erityistilanteiden osalta. Edellä mainitut muutokset merkitsevät lievennyksiä tuen ehtoihin. Lisäksi lakiin lisätään ylimääräisen avustuserän maksamista koskeva säännös. Muutos ei vaikuta maksettavan avustuksen kokonaismäärään. Esitys (HE 66/2009 vp) kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan vuoden 1978 yleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä ja laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja niiden soveltamisesta Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 81. istunnossaan päätöslauselman 203, joka muuttaa kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen liitettä. Muutoksella liitteeseen lisätään aluksen turvapäällikön pätevyyskirjan myöntämisen pakolliset vähimmäisvaatimukset. Esitys (HE 67/2009 vp) laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 a :n muuttamisesta Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan tehtäviä ja asiantuntemusta laajennetaan. Ehdotuksen mukaan neuvottelukunnalle kuuluvat terveydenhuollon sekä potilaan asemaan liittyvien eettisten kysymysten lisäksi sosiaalialaan sekä sosiaalihuollon asiakkaiden asemaan liittyvät eettiset kysymykset. Neuvottelukunnan nimi muuttuu valtakunnalliseksi sosiaali- ja terveysalan eettiseksi neuvottelukunnaksi. Esitys (HE 68/2009 vp) laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Yksityisten alojen työeläkelakeja muutetaan. Työkyvyttömyyseläkkeen tasoa parannetaan korottamalla tulevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia ikävuosien välillä ja korottamalla työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävän kertakorotuksen määrää. Lisäksi tulevan ajan ansiotasoa korottavasti otetaan huomioon tutkintoon johtava opiskelu ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotihoidontuella. Elinaikakertoimen soveltamista muutetaan työkyvyttömyyseläkkeiden osalta siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovelleta lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovelletaan lievennettynä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Lisäksi muutetaan leskeneläkkeen eläkevähennysrajaa. Osa-aikaeläkkeen alaikärajaa korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistetaan. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneitä. Työeläkkeen ansaintaa vuorotteluvapaan ajalta muutetaan siten, että 55 prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta kartuttaa eläkettä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Osa-aikaeläkettä koskevia muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin lukien. Esitys (HE 69/2009 vp) laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja 39 :n muuttamisesta Ahvenanmaan itsehallintolakia muutetaan siten, että otetaan huomioon kuluttajaneuvontaa koskevien tehtävien siirtyminen kunnilta valtiolle sekä valtion aluehallintouudistus, jolla Ahvenanmaan lääninhallituksen tilalle perustetaan Ahvenanmaan valtionvirasto -niminen viranomainen. Muutokset ovat luonteeltaan lakiteknisiä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 70/2009 vp) laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä olevaa verotaulukkoa muutetaan siten, että alkoholiveroa korotetaan 10 prosenttia. Korotuksen johdosta väkevien alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousevat keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin oluen ja viinin hinnat. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 72/2009 vp) laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä Lailla parannetaan työ- tai kansaneläkelain mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia tehdä eläkkeensä rinnalla työtä työtulojen vaikuttamatta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Lailla myös parannetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia jättää eläkkeensä lepäämään ja saada eläkkeensä entisin perustein maksuun työnteon päättyessä tai työtulojen vähentyessä enintään ehdotetussa laissa olevien ansaintarajojen mukaisiksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Laki on tarkoitettu olemaan voimassa saakka. Esitys (HE 73/2009 vp) viimeisen eläkelaitoksen periaatetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Työeläkelainsäädäntöä muutetaan siten, että yksityisten alojen toimivaltainen eläkelaitos ja toimivaltainen viimeinen eläkelaitos määräytyvät jatkossa vakuutettujen työansioiden perusteella. Viimeisen eläkelaitoksen periaatetta sovelletaan myös silloin, kun julkisten alojen eläkelaitos on viimeinen eläkelaitos ja yksityisten alojen eläkelaitoksille tulee työkyvyttömyyseläkkeestä laitoskohtainen vastuu. Lisäksi työntekijän eläkelain mukaisessa luottamustoimessa jatkaminen ei enää estä työsuhteen perusteella karttuneen vanhuuseläkkeen saamista vanhuuseläkeiässä. Työeläkelakeihin tehdään myös eräitä lähinnä teknisluonteisia tarkistuk- Momentti 7 Momentti 4/2009

8 momentti4_09lmufmii.fm Page 8 Tuesday, May 26, :23 PM sia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Viimeisen eläkelaitoksen periaatetta koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan Esitys (HE 74/2009 vp) laiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lailla lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lääkealan tehtävistä vastaava uusi viranomainen. Samalla Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus lakkautetaan. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tehtäviin kuuluvat lääkealan lupa- ja valvontatehtäviä, lääkealan tutkimus- ja kehittämistehtäviä sekä lääketiedon tuottaminen ja välittäminen lääkehuollon ja lääkehoitojen vaikuttavuuden parantamiseksi. Lääkelaitoksen ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tehtävät sekä niitä hoitava henkilöstö siirtyvät pääosin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Esitys (HE 75/2009 vp) laiksi asuntosäästöpalkkion maksamisesta vuosina ja laiksi omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain 5 :n muuttamisesta Lakien tarkoituksena on kohentaa ensiasunnon ostajien asemaa asuntomarkkinoilla sekä samalla edistää rahoituskriisin ja taantuman lamauttamaa asuntokauppaa. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä (ASP) maksetaan asunnonhankkijalle euron suuruinen asuntosäästöpalkkio, jos asunto hankitaan viimeistään Lisäksi järjestelmää kehitetään nostamalla korkotuettujen ASPlainojen enimmäismääriä ja pidentämällä laina-aikaa lakien vahvistamisen yhteydessä annettavalla asetuksella. Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annettua lakia muutetaan siten, että valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan eurosta euroon. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnasta (330/2009) Asetus tuli voimaan Asetuksella perustetaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, jonka tavoitteena on edistää tuotantoeläinten hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Valtioneuvoston asetus maatilan asunto-olojen parantamisen tukemisesta (302/2009) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään maatilan asuinrakennuksen rakentamisen, laajentamisen ja peruskorjaamisen tuen myöntämisen edellytyksistä, määrästä, tuettavien toimenpiteiden valinnan perusteista, asuntojen kokoa ja hakijan kokonaistuloja koskevista edellytyksistä sekä muista asetuksen mukaista tukea täsmentävistä seikoista. Valtioneuvoston asetus hovioikeusasetuksen 9 :n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta (209/2009) Asetus tuli voimaan Asetuksella muutetaan hovioikeusasetusta siten, että tuomarille hakemuksetta valtion virkamieslain 46 :n 2 momentin nojalla annettavaa eroa koskeva asia voidaan käsitellä hovioikeudessa lainkäyttöasiana. Laki valtion virkamieslain muuttamisesta tulee voimaan MIETINNÖT YM. Tuomioistuinharjoittelua pohtineen työryhmän raportti Työryhmä muuttaisi tuomarin ammattiin valmentavan tuomioistuinharjoittelun eli auskultoinnin nykyistä suunnitelmallisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Maahan luotaisiin valtakunnallisesti yhtenäinen koulutusohjelma ja harjoittelua laajennettaisiin käräjäoikeuksista myös hovi- ja hallinto-oikeuksiin. Tuomioistuinharjoittelussa oikeustieteen maisteri (aiemmin oikeustieteen kandidaatti) suorittaa vapaaehtoisen työharjoittelun käräjäoikeudessa notaarin tehtävissä. Harjoittelun jälkeen hänelle voidaan myöntää varatuomarin arvonimi. Tavoitteena on kehittää harjoittelua siten, että se antaisi entistä paremmat valmiudet tuomarin tehtäviin. Uudistuksella halutaan myös lisätä kiinnostusta oikeuslaitoksen virkoihin. Työryhmän mielestä harjoittelijoiden nykyistä perehdyttämistä voidaan pitää puutteellisena. Lisäksi harjoitteluun pääsy on sattumanvaraista ja koulutuksen sisältö on vaihdellut käräjäoikeuksittain. Raportti on osoitteessa Valtioneuvostolain muutostarpeita selvittäneen työryhmän muistio Työryhmä selvitti erityisesti ministereiden sijaisuusjärjestelmää ja esteellisyyden sääntelyä sekä valtiosihteerijärjestelmän toimivuutta. Työryhmä esittää ministereiden sijaisuusjärjestelmän täydentämistä tilanteissa, joissa ministeri on estynyt pitkän aikaa hoitamasta tehtäväänsä sairauden tai äitiys-, isyystai vanhempainvapaan johdosta. Työryhmän mukaan säädösmuutoksin olisi turvattava estyneenä olevalle ministerille sijainen hoitamaan hänen tehtäviään poissaolon ajan, sekä mahdollisuus palata tehtäväänsä poissaoloperusteen lakatessa saman hallituksen toimikauden aikana. Valtiosihteerijärjestelmä on työryhmän mukaan osoittautunut käytännössä toimivaksi tavaksi vahvistaa poliittista ohjausta ministeriöissä. Valtiosihteerijärjestelmän osalta työryhmä ehdottaa muun muassa ministeriöiden johdon yhteistyökäytäntöjen kehittämistä, kirjallisten toimeksiantojen käyttämistä merkittävissä valmistelutehtävissä sekä harkittavaksi lisäystä valtiosihteerin kelpoisuusvaatimuksiin. Muistio on 8

9 momentti4_09lmufmii.fm Page 9 Tuesday, May 26, :23 PM osoitteessa julkaisukansio/2009/r07-valtioneuvostolain/pdf/fi.pdf. Jäteverotuksen selvitystyöryhmän muistio Työryhmän mukaan jätteenpolttoa ei tulisi verottaa. Työryhmä pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, ettei jätteenpoltolla tuotetun sähkön tukemista valtion varoin jatketa enää vuoden 2011 jälkeen komission hyväksynnän päätyttyä. Työryhmä on selvittänyt kolmea eri tapaa jätteen käsittelyssä syntyvän hylkyjätteen verokohtelun yhtenäistämiseksi, muttei ole saanut yhtenäistä käsitystä siitä, mikä ratkaisumalleista soveltuisi parhaiten parantamaan veron ohjausvaikutusta ja yhtenäistämään verokohtelun. Työryhmä katsoo, ettei jäteverolakia tule muuttaa säännöksin, jotka voidaan tulkita komission hyväksyntää vaativaksi valtiontueksi. Tämän varmistamiseksi työryhmän mielestä lakiehdotus tulee notifioida ennen sen kansallista voimaansaattamista. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa yksityisten kaatopaikkojen pitämistä verottomana. Muistio on osoitteessa 04_julkaisut_ja_asiakirjat/ 01_julkaisut/075_verotus. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti Työryhmä ehdottaa ensi vaiheessa sääntelyä, jolla voitaisiin vaikuttaa ripeästi vakavimpiin vaihtoehtohoitojen yhteydessä ilmeneviin potilasturvallisuusongelmiin. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaan lakiin lisättäisiin säännös, jolla rajattaisiin eräiden potilasryhmien hoito vain terveydenhuollon ammattihenkilöille. Muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa. Työryhmä esittää, että seuraavassa vaiheessa ryhdyttäisiin valmistelemaan vaihtoehtohoitoja koskevaa laajempaa lainsäädäntöä, joka sisältäisi rajoittavien säännösten lisäksi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän ja yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville. Lisäksi työryhmän mukaan tulisi muun muassa lisätä vaihtoehtohoitojen tutkimusta sekä vuoropuhelua vaihtoehtohoitojen antajien ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä. Raportti on osoitteessa _julkaisu/ #fi. Kaupparekisterin henkilötiedot ja oikeusturvajärjestelmä muistio Työryhmä on arvioinut, olisiko kaupparekisteriin merkittävien henkilötietojen laajuutta ja julkisuutta rajoitettava. Työryhmän mukaan osoitetiedoista kaupparekisterissä voitaisiin luopua kokonaan ja henkilötunnuksen julkisuutta rajata siten, että henkilötunnuksen tunnusosatiedon saantiin olisi oikeus vain niillä, jotka muutoin voimassa olevien henkilötietosuojaa koskevien säännösten mukaan ovat oikeutettuja henkilötunnustietoja käsittelemään. Työryhmän tehtävänä oli myös selvittää kaupparekisterin oikeusturvajärjestelmässä käytännössä esiin tulleita puutteita ja niiden oikaisemisen vaihtoehtoja. Muistio on osoitteessa /TEM14_09_konserni.pdf. Arpajaislakihankkeen ohjausryhmän loppuraportti Loppuraportissa ehdotetaan, että vuosikymmeniä Suomessa vallinnut tosiasiallinen rahapelijärjestelmä kirjataan lakiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kolme rinnakkaista yksinoikeustoimijaa, Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy mainittaisiin arpajaislaissa. Nykyisten kolmen yksinoikeustoimijan aseman lakisääteistämisen vastapainona ehdotetaan julkisen vallan harjoittaman rahapeliyhteisöjen ohjauksen tehostamista. Lisäksi arpajaislakihanke ehdottaa muun muassa, että Raha-automaattiyhdistys tarjoaisi oman toimialansa pelejä, kuten pokeria ja muita kasinopelejä myös sähköisessä muodossa. Raportti on osoitteessa ae c22575a60027b1a 1/$file/ arpajaislakihankkeen_loppuraportti _ pdf Vapaudenmenetyksen korvaamista koskevien säännösten tarkistamistyöryhmän mietintö Työryhmä esittää, että syyttömästi vangitun tulisi jatkossa hakea korvauksia aina ensin Valtiokonttorilta. Näin korvausmenettelyä selkeytettäisiin ja korvausasioiden käsittelystä valtiolle aiheutuvat kustannukset pienenisivät. Uudistus myös yhtenäistäisi korvauskäytäntöä ja nopeuttaisi korvausten saamista. Työryhmä ehdottaa myös, että hakija voisi nostaa kanteen valtiota vastaan tuomioistuimessa vasta Valtiokonttorin kokonaan tai osittain hylkäävän ratkaisun jälkeen. Näin tuomioistuimiin ohjautuisivat vain riitaisat ja epäselvät asiat. Mietintö on osoitteessa / Eläinsuojelurikostyöryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa eläinsuojelurikoksia koskevien seuraamusten tehostamista. Jotta rikoksen törkeysaste tulisi nykyistä paremmin huomioiduksi rangaistusta määrättäessä, lakiin lisättäisiin säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Työryhmä ehdottaa myös, että lievää eläinsuojelurikosta koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Eläintenpitokieltorekisteri olisi työryhmän mukaan eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseksi tarpeellinen. Työryhmä ehdottaa, että rekisterin perustamista samoin kuin sen erilaisia käyttötarkoituksia (esimerkiksi käyttöä maataloustukien valvonnassa) selvitetään erikseen. Mietintö on osoitteessa Tyoryhmamietintoja. Ajokorttidirektiivin toimeenpano -työryhmän muistio Muistio sisältää työryhmän esityksen EU:n uuden ajokorttidirektiivin mukaisista ajokorttilainsäädännön muutoksista. Työryhmä ehdottaa, että henkilöauton, moottoripyörän ja mopon ajokortit olisivat voimassa 15 vuotta kerrallaan, kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. Sen jälkeen ajokortit uusittaisiin viiden vuoden välein, jolloin kortin uusinta edellyttäisi myös lääkärintarkastusta. Kuorma- ja linja-auton ajokortit olisivat voimassa viisi vuotta. Lisäksi työryhmä ehdottaa Momentti 9 Momentti 4/2009

10 momentti4_09lmufmii.fm Page 10 Tuesday, May 26, :23 PM muun muassa uutta ajokorttiluokkaa mopoille, muutoksia moottoripyöräluokituksiin sekä kuorma- ja linja-autokorttien vähimmäisiän nostamista. Muistio on osoitteessa ASETETUT TOIMIELIMET Pysäköinninvalvontaa koskevaa lainsäädäntöä ryhdytään uudistamaan Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotusta pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Julkisen pysäköinninvalvonnan järjestämisen lisäksi työryhmän on selvitettävä yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva sääntelytarve ja tehtävä tarvittaessa ehdotukset tätä koskevaksi lainsäädännöksi. Lähtökohtana on, että julkisesta pysäköinninvalvonnasta huolehtisivat jatkossakin poliisi ja kunnalliset viranomaiset. Pysäköintivirhemaksu olisi edelleen lievien pysäköinti- ja joutokäyntirikkomusten seuraamus. Työryhmän on erityisesti kiinnitettävä huomiota nykyisen julkisen pysäköinninvalvonnan viranomaisten toimivaltaa koskevan sääntelyn tarkoituksenmukaisuuteen ja selkeyteen. Lisäksi työryhmän tulee harkita, pitäisikö nykyisiä toimivaltuuksia täydentää esimerkiksi ns. pyörälukkoa koskevalla sääntelyllä. Yksityisen valvonnan suhdetta julkiseen pysäköinninvalvontaan on pohdittava suhteessa julkisen vallan perustuslain mukaiseen käyttöön ja ottaen huomioon kiinteistönomistajan oikeudet. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi helmikuun 2010 loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio oikeusministeriöstä. KORKEIN OIKEUS KKO:2009:27 Velallisen rikos - Velallisen petos - Törkeä velallisen petos Kätkemisrikos - Törkeä kätkemisrikos Vahingonkorvaus - Korvauksen määrääminen Konkurssi - Konkurssipesään kuuluva omaisuus - Vahvistamisvaatimus Viraltapano Velallisen epärehellisyydestä syytteessä ollut A oli konkurssissaan pesäluetteloa vannoessaan jättänyt ilmoittamatta omaisuuttaan sillä perusteella, että hän näin menetellessään olisi myötävaikuttanut oman syyllisyytensä selvittämiseen vireillä olevassa rikosoikeudenkäynnissä. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt törkeään velallisen petokseen. (Ään.) Kysymys myös konkurssipesän vahingonkorvausvaatimusten sekä konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta koskevien vahvistamisvaatimusten tutkimisesta rikosasian yhteydessä. (Ään.) Lisäksi kysymys törkeästä kätkemisrikoksesta tuomitun oikeustieteen professorin viraltapanosta. RL 39 luku 2 1 mom. 1 kohta RL 39 luku 3 RL 2 luku 10 2 mom. (792/1989) KS 15 1 mom. (47/1965) KS 85 1 mom. (1027/1993) KS 96 (1027/1993) ROL 3 luku 1 KKO:2009:28 Työsopimus - Liikkeen luovutus Eurooppaoikeus - Tulkintavaikutus Kysymys liikkeen luovutuksen yhteydessä irtisanoutuneen työntekijän oikeudesta saada luovutuksensaajalta korvausta työsopimuslain 7 luvun 6 :n nojalla ottaen huomioon Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2001/23/EY 4 artiklan 2kohta. TSL 7 luku 6 Liikkeenluovutusdirektiivi (2001/ 23/EY) 4 art. 2 kohta KKO:2009:29 Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen Hovioikeus ei ollut pyytänyt vastapuolelta kirjallista vastausta valitukseen, vaan varannut tälle tilaisuuden vastata suullisen valmistelun istunnossa. Menettely poikkesi oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 :ssä edellytetystä. Koska asianosaisen kuulemisessa tapahtuneen virheen voitiin otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen, asia palautettiin hovioikeuden käsiteltäväksi. KKO:2009:30 Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Yhdyskuntapalvelu Tuomion antamisen jälkeen tehty rikos ei estänyt tuomitsemasta rikoksentekijää yhdyskuntapalveluun. RL 6 luku 4 RL 6 luku 11 1 mom. KKO:2009:31 Kiinteistön kauppa - Hinnanalennus - Laatuvirhe Vuokraoikeuden ja sillä olevan omakotitalon kaupassa oli myyjän vastuuta rajoitettu suoritetussa kuntotarkastuksessa havaittujen vikojen ja puutteiden osalta. Myöhemmin talossa oli havaittu yläpohjan kosteusvaurio, jonka johdosta ostaja vaati hinnanalennusta. Kysymys rajoitusehdon merkityksestä myyjän vastuuseen. Kysymys myös kuntotarkastuksesta johtuvasta ostajan selonottovelvollisuudesta. MK 2 luku 9 2 mom. MK 2 luku 22 1 mom. KKO:2009:32 Oikeudenkäyntimenettely Vahingonkorvaus Asianomistaja vaati korvausta henkisestä kärsimyksestä toimittajalta, joka oli lehteen kirjoittamassaan artikkelissa esittänyt asianomistajan yksityiselämää koskevia tietoja, ja jolle vaadittiin rangaistusta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Oikeudenkäynnissä nousi esiin kysymys lehden kustantajan vahingonkorvauslain 3 luvun mukaisesta korvausvastuusta. 10

11 momentti4_09lmufmii.fm Page 11 Tuesday, May 26, :23 PM Riippumatta siitä, että vahingonkorvauslain 6 luvun 2 :n korvausvastuun niin sanottu kanavointisäännös ei soveltunut silloin kun vahinko oli aiheutettu tahallisesti, kustantajalle oli vahingonkorvauslain 7 luvun 5 :n mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. VahL 7 luku 5 KKO:2009:33 Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa Markkinaoikeus oli määrännyt tuotteen valmistajalle sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun kiellon jälleenmyyjän markkinoinnissaan käyttämän menettelyn johdosta. Kielto kumottiin, koska valmistajan ei ollut näytetty vaikuttaneen jälleenmyyjän markkinointiin eikä valmistajaa siten voitu kieltää jatkamasta tai uudistamasta menettelyä. SopMenL 1 1 mom. SopMenL 6 1 mom. KKO:2009:34 Ulosottolaki - Ulosmittaus Konkurssi Kiinteistöyhtiön kiinteistö oli ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentin (481/1999) nojalla lainvoimaisesti ulosmitattu A:n veloista. Kiinteistöyhtiön jouduttua sittemmin konkurssiin sen konkurssipesä oli konkurssilain 3 luvun 6 :n 1 momentin perusteella vaatinut ulosmitatun kiinteistön pakkohuutokaupan keskeyttämistä. Kiinteistöyhtiön konkurssilla ei ollut vaikutusta A:n ulosottovelkojien oikeuteen saada saatavansa perityksi kiinteistöstä. (Ään.) UL 4 luku 9 4 mom. KonkL 3 luku 6 1 mom. KKO:2009:35 Työsopimus - Koeaika - Työsopimuksen purkaminen Työntekijä oli vajaat kaksi kuukautta kestäneen työsuhteen jälkeen ollut noin kahdeksan kuukautta muualla töissä, mutta palannut sen jälkeen entisen työnantajan palvelukseen suorittamaan entisenkaltaisia työtehtäviä. Uudessa työsopimuksessa olleeseen koeaikaa koskevaan ehtoon vedoten työnantaja oli sittemmin purkanut työsopimuksen koeaikana. Kysymys siitä, oliko koeajasta voitu uudessa työsopimuksessa pätevästi sopia ja millä tavoin työsopimuksen purkamisperusteen väitettyä epäasiallisuutta koskeva näyttötaakka jakautui työntekijän ja työnantajan välillä. TSL 1 luku 4 1 mom. TSL 1 luku 4 4 mom. KKO:2009:36 Heitteillepano Kuolemantuottamus A ja B, jotka olivat seurustelleet noin vuoden asumatta kuitenkaan yhdessä, olivat viettäneet päivän A:n asunnossa ja menneet illalla yhdessä saunomaan taloyhtiön saunaan. Saunomisen jälkeen A oli lähtenyt asuntoonsa, ja vahvassa juopumustilassa ollut B oli tällöin jäänyt löylyhuoneeseen. A oli palannut melko pian hakemaan B:tä. Saunatiloihin johtava ovi oli tällä välin lukkiutunut, eikä A ollut saanut yhteyttä B:hen. B oli seuraava aamuna löytynyt löylyhuoneesta kuolleena lämpöhalvauksen seurauksena. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt heitteillepanoon ja kuolemantuottamukseen. RL 3 luku 3 2 mom. RL 21 luku 8 RL 21 luku 14 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2009:39 Kunnallisvaalit - Sähköinen äänestys - Ohjeistus - Äänestysjärjestelmä - Virhe - Rekisteröitymättömät äänet Kunnallisvaaleissa sai kokeilukunnassa valita perinteisen lippuäänestyksen ja sähköisen äänestyksen välillä. Sähköisessä äänestyksessä oli ollut ohjeistukseen ja äänestysjärjestelmään liittyviä puutteita ja virheitä, joiden johdosta kunnallisvaalit oli määrättävä uusittaviksi asianomaisessa kunnassa. Vaalilaki 6 a luku, 101 ja 103 KHO:2009:40 Valitus - Hallintoriita - Oikeudellisesti sitova hallintopäätös - Muutoksenhaku - Tenojoen kalastussopimus - Kalastussääntö - Paikkakuntalainen - Kalastuslupa - Vakinainen asuminen Lapin TE-keskus oli ilmoittanut A:lle, että tälle ei voitu myydä Suomen ja Norjan valtioiden välisen Tenojoen kalastussopimuksen 2 artiklassa tarkoitetun kalastussäännön mukaista Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuvan henkilön (paikkakuntalaisen) kalastuslupaa. A oli hallinto-oikeudessa vaatinut, että Lapin TE-keskus velvoitetaan myymään hänelle paikkakuntalaisen kalastuslupa. Hallinto-oikeus on käsitellyt A:n vaatimuksen hallintoriitana. TE-keskuksella oli kuitenkin ollut lain mukaan toimivalta ratkaista oikeudellisesti sitovalla tavalla, onko henkilöllä Tenojoen kalastussopimukseen perustuva oikeus hankkia paikkakuntalaisen kalastuslupa. Sen vuoksi hallinto-oikeuden ei olisi tullut käsitellä A:n vaatimusta hallintoriitana, vaan valituksena TE-keskuksen edellä mainitusta ilmoituksesta. Hallintolainkäyttölaki 4, 5 1 momentti, 7 2 momentti ja 69 Hallintolaki 31, 44 ja 45 Laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista (23/1997) 6 Laki työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista (796/2008) 12 Laki Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön eräiden määräysten hyväksymisestä (1197/1989) 1 Asetus Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön voimaansaattamisesta sekä sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta (1198/1989) 1 Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välinen sopimus Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä 5 artikla ja 13 artikla Momentti 11 Momentti 4/2009

12 asiasta säädettiin lain 73 :ssä seuraavasti: Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen. Poliisi voi määrätä ajokortin haltijan esittämään todistuksen uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta: 1) jos hän on moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan toistuvasti syyllistynyt tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomiseen ja tämä osoittaa, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan; tai 2) jos muutoin on todennäköistä syytä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan. Kun otettiin huomioon, ettei tieliikennelain 74 :ää (676/1990) koskevista lain esitöistä ilmene, että lainkohdan sanamuodon muuttamisella olisi tarkoitettu muuttaa säännöksen sisältöä, oli tieliikennelain voimassa olevaa 74 :ää sen sanamuodosta huolimatta tulkittava samoin kuin aikaisempaa säännöstä, jonka selvän sanamuodon perusteella säännöksessä mainitut 1) ja 2) -kohdat olivat sovellettavissa toisistaan riippumatta. Näin ollen poliisi voi myös voimassa olevan 74 :n mukaan määrätä ajokortin haltijan esittämään todistuksen uudesta hyväksytystä kuljettajantutkinnosta, vaikka ajokortin haltija ei ole toistuvasti syyllistynyt tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomiseen. Poliisilaitos oli tieliikennelain 74 :n perusteella määrännyt A:n uuteen B-luokan kuljettajantutkintoon mennessä, koska A oli ollut ajo-oikeutensa menettäneenä välisen ajan. Poliisilaitoksen päätöksen perustelujen mukaan näin pitkään poissa olleen ajo-oikeuden vuoksi on todennäköistä syytä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan. Poliisilaitoksen päätös uuteen kuljettajantutkintoon määräämisestä ei ollut perustunut A:n liikennekäyttäytymiseen tai muuhunkaan vastaavaan syyhyn. Kun otettiin huomioon A:n aikaisempi yli 20 vuotta kestänyt ajokokemus kuorma-auton ja yhdistelmäajoneuvon kuljettajana ja muu asiakirjoissa oleva selvitys, ei pelkästään sitä seikkaa, että A oli ollut ilman ajo-oikeutta yli kaksi vuotta, ollut katsottava tieliikennelain 74 :ssä tarkoitetuksi todennäköimomentti4_09lmufmii.fm Page 12 Tuesday, May 26, :23 PM Tenojoen kalastuspiirin kalastussääntö 2 Kalastuslaki momentti KHO:2009:41 Kunnallisasia - Viranhaltija - Irtisanoutuminen - Irtisanoutumisen peruuttaminen A oli irtisanoutunut kunnan sivistysjohtajan virasta alkaen. Hän oli kunnanhallitukselle saapuneella kirjeellä perunut irtisanoutumisensa. Kunnanhallitus oli kunnan hallintosäännön 11 :n nojalla päättänyt myöntää A:lle eron sivistysjohtajan virasta irtisanomisilmoituksen mukaisesti. Kunnanhallituksella, joka oli saanut A:n irtisanomisilmoituksen tietoonsa , oli asiaa käsitellessään ollut tieto myös siitä, että A oli peruuttanut irtisanoutumisensa. A:lla on oikeus irtisanoutua virastaan irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanoutuminen tulee voimaan, kun työnantaja saa tiedon siitä. Kunnan hallintosäännössä mainittu eron myöntäminen tarkoitti siten tosiasiallisesti vain sitä, että toimielin merkitsi irtisanoutumisen tiedoksi. Kunnanhallituksen päätöksellä ei ollut ratkaistu A:ta sitovasti virkasuhteen päättymistä tai jatkumista. Vastaavasti A ei ollut voinut kuntaa sitovasti peruuttaa irtisanoutumistaan, vaan kunnan harkintavaltaan oli kuulunut päättää siitä, hyväksyykö se irtisanoutumisen peruutuksen. Kunnanhallitus oli voinut harkintansa mukaan päättää, että se ei hyväksy A:n irtisanoutumisen peruuttamista, vaan A:n virkasuhde päättyy hänen oman irtisanoutumisensa perusteella. Mynämäen kunnan hallintosääntö 11 (kunnanvaltuusto ) KHO:2009:45 Alueellisen maaseutuohjelman mukaiset yritystuet - Virheellinen tukitaso - Takaisinperintä - Viranomaisen virhe Luottamuksensuoja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus oli alkuperäisillä tukipäätöksillään myöntänyt tuet A:lle väärän tukitason mukaisina. Väärää tukitasoa oli sovellettu myös tukien maksamista koskevissa päätöksissä. Tuet oli näin ollen myönnetty ja maksettu väärin perustein. Koska kysymys oli viranomaisen virheestä, takaisinperittävää määrää oli kohtuullistettu siten, ettei takaisinperittävälle maksulle peritty korkoa ennen takaisinperintäpäätöksessä mainittua eräpäivää. Väärällä perusteella myönnetty ja maksettu tuki voitiin määrätä takaisin maksettavaksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain perusteella. Alkuperäiset tukien maksamista koskevat päätökset eivät tässä tilanteessa muodostaneet A:lle luottamuksensuojaa. Takaisinmaksusta ei voinut tässä tilanteessa vapautua silläkään perusteella, että vaatimus viranomaisen virheen havaitsemisesta olisi ollut kohtuutonta. Takaisinperittävän maksun eräpäivää siirrettiin kuitenkin kohtuulliseksi katsotulla tavalla eteenpäin. Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muutettu 44/2000 ja 274/2003) 46 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta (31/2002, muutettu 1364/ 2002) 5, 27, 60, 62 ja 63 Hallintolainkäyttölaki (586/ 1996) 74 Hallintolaki (434/2003) 5, 6 ja 50 Komission asetus (EY) N:o 2419/2001 tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 49 artikla KHO taltio /902 Ajokielto - Ajokortti - Ajotaito - Ajokokemus - Kuljettajantutkinto - Lain tulkinta - Epäselvä säännös Tieliikennelain 74 :n (676/1990) mukaan poliisi voi määrätä kuljettajan uuteen kuljettajantutkintoon, jos hän moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan on toistuvasti syyllistynyt tieliikennelain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomiseen ja tämän vuoksi tai muutoin on todennäköistä syytä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan. Tieliikennelain (267/1981) alkuperäisessä muodossa vastaavasta 12

13 momentti4_09lmufmii.fm Page 13 Tuesday, May 26, :23 PM seksi syyksi epäillä, ettei A ollut säilyttänyt ajotaitoaan. Tieliikennelaki 74 KHO taltio /1068 Huostassapidon lopettaminen - Sijaishuoltopaikan muuttaminen - Valitusoikeus hallintooikeuden päätöksestä Hallinto-oikeus oli hylännyt 12 vuotta täyttäneen lapsen vanhempien valituksen tuon lapsen huostassapidon lopettamista ja sijaishuoltopaikan muuttamista koskeneista sosiaalilautakunnan päätöksistä. Lapsella oli oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, vaikkei hän ollut valittanut sosiaalilautakunnan päätöksistä hallinto-oikeuteen. Lastensuojelulaki (683/1983) 35 (139/1990) ja 37 (583/2006) Verotusasiat KHO:2009:42 Arvonlisävero - Liiketoiminta - Verovelvollisuus - Viranomaistoiminta - Julkisoikeudellinen yhteisö - Kuntien yhteistoiminta Kaksi kuntaa oli tehnyt yhteistoimintasopimuksen kunnallisten palvelujen tuottamisesta keskenään. Kunnat hoitivat toistensa puolesta palvelutuotannon lisäksi myös viranomaistehtävät ja osittain myös päätöksenteon. Palvelut tuotettiin kuntien yhteistoimintana kuntalain 2 ja 76 :n puitteissa. Koska kuntien ei katsottu tuottavan yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettuja palveluja toisilleen liiketoiminnan muodossa, kuntien ei ollut suoritettava niistä arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1 kohta ja 6 1 momentti Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 4 artikla 1, 2 ja 5kohta Euroopan neuvoston direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (2006/112/EY) 9 artikla ja 13 artikla 1 kohta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asioissa C-288/07 (Isle of Wight Council ym.), C-369/04 (Hutchison 3G UK ym.), C-284/04 (T-Mobile Austria ym.), C-430/04 (Feuerbestattungsverein Halle ym.) sekä 231/87 ja 129/88 (Commune di Carpaneto Piacentino ym.) Kuntalaki 2 ja 76 KHO:2009:43 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Konkurssipesä - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Konkurssimenettelyyn liittyvät kulut Luottamuksensuoja Konkurssipesällä ei ollut arvonlisäverolain 102 :n nojalla oikeutta vähentää konkurssipesän selvityksestä ja yleisestä hallinnosta aiheutuneisiin kuluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Tällaisten kulujen vähennyskelpoisuudesta ei ollut olemassa sellaista vakiintunutta verotuskäytäntöä, että konkurssipesä olisi voinut sen perusteella saada asiassa luottamuksensuojaa. Palautushakemus kohdekuukaudelta 1/2004 ja jälkiverotukset tilikausilta , ja Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1 kohta, 14, 102, momentti ja momentti vuokrattuja pysäköintipaikkoja kuukausimaksua vastaan kyseisen säätiön hallinnassa olevien huoneistojen vuokralaisille näiden työntekijöiden käyttöön sekä säätiön omille työntekijöille, pysäköintipaikkojen luovuttamista pidettiin pysäköintitoiminnassa tapahtuvana verollisena pysäköintipaikkojen luovuttamisena. A Oy:llä oli oikeus vähentää sekä hallinnassaan oleviin että säätiöltä vuokrattuihin pysäköintipaikkoihin kohdistuviin kustannuksiin sisältyvät arvonlisäverot. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1 kohta, 27 1 momentti, 28 1 momentti ja 29 1 momentti 5 kohta Euroopan neuvoston direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 2006/112/EY 135 artikla 1 kohta l alakohta ja 2 kohta b alakohta Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 13 artikla B kohta b alakohta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-428/02, Marselisborg Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa 173/88, Henriksen Momentti KHO:2009:44 Henkilökohtaisen tulon verotus - Kotitalousvähennys - Perusparannustyö Uudisrakentaminen Laajakin omakotitalon perusparannustyö katsottiin kotitalousvähennykseen oikeuttavaksi. Tuloverolaki 127 a ja 127 b KHO:2009:46 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen - Pysäköintitoiminta - Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö - Pysäköintipaikkojen luovuttaminen osakkaan vuokralaisille ja osakkaan työntekijöille Kun pysäköintitoimintaa harjoittava keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö A Oy lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen luovuttamisen lisäksi luovutti hallinnassaan olevia ja osakkaanaan olevalta säätiöltä KHO taltio /1010 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoiton verotus - SICAVrahasto - Sateenvarjorahasto - Vaihto alarahastojen välillä Henkilö A omisti luxemburgilaisen vaihtuvapääomaisen SICAV-rahastoyhtiön hallinnoimien alarahaston osakkeita. SICAV-rahastoyhtiön kullakin alarahastolla oli oma osakesarjansa. Kullakin osakesarjalla oli oikeus tiettyyn alarahastoon kuuluvaan varallisuuteen. Kun A vaihtoi alarahaston osakkeita toisen saman rahastoyhtiön hallinnoiman alarahaston osakkeisiin, vaihdossa saatujen osakkeiden oikeudet kohdistuivat eri varallisuuteen kuin aikaisemmin omistetut osakkeet. Osakkeiden vaihto alarahastosta toiseen alarahastoon oli tuloverolain 45 :ssä tarkoitettu luovutus. Ennakkoratkaisu vuosille 2008 ja Tuloverolaki 45 ja 46 1 momentti 13 Momentti 4/2009

14 momentti4_09lmufmii.fm Page 14 Tuesday, May 26, :23 PM KHO taltio /1042 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Eläinlääkintäpalvelu - Hoidon yhteydessä luovutettavat lääkkeet - Lääke - Verokanta Liittymisperiaate A Oy myi eläinlääkintäpalveluja. Eläinlääkärin itse suorittamasta lääkkeiden käytöstä eläimen hoitotoimenpiteen yhteydessä perittiin erillinen vastike ja se oli erotettavissa eläinlääkärin suorittamasta hoitotoimenpiteestä. Eläinlääkäri sai lääkelain 95 a :n mukaan periä luovuttamastaan lääkkeestä vain sen hinnan, minkä hän oli lääkkeestä ja sen toimittamisesta suorittanut apteekille tai lääketukkukaupalle. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuten hallinto-oikeuskin, ettei eläimen hoitotoimenpidettä ja sen yhteydessä käytetyn lääkkeen luovutusta tullut arvonlisäverotuksessa käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Tämän vuoksi A Oy:n oli suoritettava eläinlääkintäpalvelujen yhteydessä eläinten hoitoon käytettyjen lääkkeiden myynnistä arvonlisäveroa 8 prosentin verokannan mukaan huolimatta siitä, että eläinlääkintäpalvelujen myyntiin sovellettava verokanta oli 22 prosenttia. Jälkiverotukset tilikausilta , ja Arvonlisäverolaki 84 ja 85 a 1 momentti 6 kohta Lääkelaki (395/1987) 95 a - 95 c KHO taltio /1043 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Työvoiman vuokraus Erikoislääkäriyhtiöt A Oy ja B Oy myivät muun ohella erilaisia terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksia julkisen terveydenhuollon yksiköille. Palvelukokonaisuuden sisältö määräytyi palvelun tilaajan tarpeiden perusteella. Yhtiöt laskuttivat palveluista niiden tilaajaa, joka puolestaan laskutti potilasta tämän saamasta hoidosta. Palvelun tilaaja maksoi yhtiöille tarvittaessa myös lääkäreiden matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat. Julkisen terveydenhoidon yksikkö hoiti lakien ja määräysten edellyttämät tehtävänsä, yhteydenpidon ulkopuolisiin ja viranomaisiin sekä hankki tarvittava luvat. Julkisen terveydenhuollon yksikkö myös luovutti yhtiöiden palveluksessa olevien lääkäreiden käyttöön korvauksetta palvelun suorittamisessa tarvittavat tilat, potilastiedot, avustavan henkilöstön sekä hoiti ajanvarauksen. Palvelun tilaajalla oli oikeus ohjeistaa lääkäreitä toimenpiteiden suorittamisessa. Yhtiöt vastasivat palveluksessaan olevien lääkäreiden toiminnasta ja palvelussuhteen ehdoista, kuten palkoista. Yhtiöiden potilasvahinkovakuutus korvasi potilaille aiheutuvat potilasvahingot potilasvahinkolain mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että palvelukokonaisuuden olennainen sisältö oli luovuttaa A Oy:n ja B Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden työpanos palvelun tilaajan käyttöön. Yhtiöt eivät luovuttaneet palvelua suoraan potilaille vaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle. A Oy ja B Oy eivät näiden palvelujen osalta myöskään ylläpitäneet mitään terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, vaan toiminta tapahtui julkisen terveydenhuollon yksiköiden ylläpitämissä yksiköissä. Tämän vuoksi ja kun arvonlisäverotonta voi olla vain luvanvarainen ja asianmukaisesti hyväksytty terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, kysymys ei ollut arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitetusta verottomasta terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnistä vaan verollisesta työvoiman vuokrauksesta. Sillä seikalla, että A Oy:llä ja B Oy:llä oli ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan lääninhallituksen lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen, ei ollut julkiselle terveydenhuollon yksiköille myytävien palvelujen arvonlisäverokohtelun suhteen merkitystä, koska lupa ei koskenut tällaista työvoiman vuokraustoimintaa. A Oy:n ja B Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa julkisen terveydenhuollon yksiköille myymistään terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksista. Ennakkoratkaisu ajaksi Erikoislääkäriyhtiöt A Oy ja B Oy myivät muun ohella erilaisia terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksia julkisen terveydenhuollon yksiköille. Palvelukokonaisuuden sisältö määräytyi palvelun tilaajan tarpeiden perusteella. Yhtiöt laskuttivat palveluista niiden tilaajaa, joka puolestaan laskutti potilasta tämän saamasta hoidosta. Palvelun tilaaja maksoi yhtiöille tarvittaessa myös lääkäreiden matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat. Julkisen terveydenhoidon yksikkö hoiti lakien ja määräysten edellyttämät tehtävänsä, yhteydenpidon ulkopuolisiin ja viranomaisiin sekä hankki tarvittava luvat. Julkisen terveydenhuollon yksikkö myös luovutti yhtiöiden palveluksessa olevien lääkäreiden käyttöön korvauksetta palvelun suorittamisessa tarvittavat tilat, potilastiedot, avustavan henkilöstön sekä hoiti ajanvarauksen. Palvelun tilaajalla oli oikeus ohjeistaa lääkäreitä toimenpiteiden suorittamisessa. Yhtiöt vastasivat palveluksessaan olevien lääkäreiden toiminnasta ja palvelussuhteen ehdoista, kuten palkoista. Yhtiöiden potilasvahinkovakuutus korvasi potilaille aiheutuvat potilasvahingot potilasvahinkolain mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että palvelukokonaisuuden olennainen sisältö oli luovuttaa A Oy:n ja B Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden työpanos palvelun tilaajan käyttöön. Yhtiöt eivät luovuttaneet palvelua suoraan potilaille vaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle. A Oy ja B Oy eivät näiden palvelujen osalta myöskään ylläpitäneet mitään terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, vaan toiminta tapahtui julkisen terveydenhuollon yksiköiden ylläpitämissä yksiköissä. Tämän vuoksi ja kun arvonlisäverotonta voi olla vain luvanvarainen ja asianmukaisesti hyväksytty terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, kysymys ei ollut arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitetusta verottomasta terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnistä vaan verollisesta työvoiman vuokrauksesta. Sillä seikalla, että A Oy:llä ja B Oy:llä oli ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan lääninhallituksen lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen, ei ollut julkiselle terveydenhuollon yksiköille myytävien palvelujen arvonlisäverokohtelun suhteen merkitystä, koska lupa ei koskenut tällaista työvoiman vuokraustoimintaa. A Oy:n ja B Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa julkisen terveydenhuollon yksiköille myymistään terveyden- ja sairaanhoidon palve- 14

15 momentti4_09lmufmii.fm Page 15 Tuesday, May 26, :23 PM lukokonaisuuksista. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 1, 34 ja 35 Euroopan neuvoston direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 2006/112/EY 132 artikla 1 kohta b ja c alakohta Ympäristöasiat KHO:2009:38 Luonnonsuojelulaki - Metsälaki - Eliölajien suojelu - Liito-orava - Metsänkäyttöilmoitus - Menettely ympäristökeskuksessa - Asian selvittäminen Metsäkeskuksen tehtyä ympäristökeskukselle metsälain 14 b :n mukaisen ilmoituksen metsänkäyttöilmoituksen kohdistumisesta ympäristökeskuksen aikaisemmin metsäkeskukselle ilmoittamaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan ympäristökeskus oli tehnyt maastokäynnin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämiseksi. Maastokäyntiä tehtäessä aiemmin satanut lumi oli sulanut, eikä merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella löytynyt. Ympäristökeskus oli antanut ympäristönsuojelulain 72 a :ssä edellytetyn päätöksen. Päätöksen mukaan metsänkäyttöilmoituksessa tarkoitetut alueet eivät päätöstä annettaessa olleet olleet liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, eikä metsänkäyttöilmoituksen mukaisilla toimenpiteillä ollut heikentävää vaikutusta muihinkaan tunnettuihin liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoihin. Ympäristökeskuksen menettelyä ei ollut pidettävä virheellisenä pelkästään siitä syystä, että tarkastus olisi ollut liito-oravahavaintojen kannalta lähtökohtaisesti helpompi suorittaa sää- ja muiden olosuhteiden johdosta toisena vuodenaikana. Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, että ympäristökeskuksella olisi päätöstä luonnonsuojelulain 72 a :n perusteella antaessaan ollut syytä asian enempään selvittämiseen. Ympäristökeskuksen luonnonsuojelulain 72 a :n perusteella annetusta päätöksestä riippumatta luonnossa esiintyvien liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen oli kiellettyä jo suoraan luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin perusteella. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentista seurasi myös, että ympäristökeskus oli velvollinen tekemään lainkohdan edellyttämiä lisäselvityksiä luonnonsuojelulain 72 a :n perusteella annetun päätöksen jälkeenkin, jos aihetta niihin ilmeni. Tarpeen vaatiessa ympäristökeskuksen oli myös turvauduttava luonnonsuojelulain 57 :ssä edellytettyihin pakkokeinoihin. Luonnonsuojelulaki 72 a KHO 2009:47 Maankäyttö ja rakentaminen - Yleiskaava - Golfkenttä - Toimenpidelupa - Toimenpideluvan tarve - Toimenpiteen perustuminen oikeusvaikutteiseen kaavaan - Liito-orava - Lisääntymisja levähdyspaikka - Hävittämisja heikentämiskielto Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan toimenpidelupa tarvitaan muun ohella golfkentän rakentamiseen. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan lupa ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Yleiskaavan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita VU-1 ja VU-2 koskevien kaavamääräysten mukaan mainituille alueille voitiin rakentaa golfkenttä. Arvioitaessa sitä, perustuisiko kysymyksessä olevan golfkentän rakentaminen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla oikeusvaikutteiseen kaavaan, oli otettava huomioon myös muut kaavamääräykset. Kysymyksessä oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava oli suhteellisen yksityiskohtainen, mutta kaavakartta, kaavaselostus tai muutkaan kaava-asiakirjat eivät sisältäneet golfkentän rakennussuunnitelmaa tai muutakaan yksilöityä selvitystä siitä, miten kentän toiminnot, kuten peliväylät, oli tarkoitus sijoittaa. Tähän nähden ja kun lisäksi otettiin huomioon valittajien esittämästä liito-oravien esiintymistä koskevasta asiakirjasta ilmenevä, joka osittain poikkesi kaavoitusmenettelyn yhteydessä laaditusta luontoselvityksestä ilmenevästä, golfkentän rakentamisen ei kysymyksessä olevassa asiassa voitaisi katsoa perustuvan puheena olevassa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla oikeusvaikutteiseen kaavaan. Kentän rakentaminen edellytti siten toimenpidelupaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja 4 momentti Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 Luonnonsuojelulaki 49 1 momentti KHO taltio /1115 Maankäyttö ja rakentaminen - Suunnittelutarveratkaisu - Poikkeamispäätös - Ajallinen järjestys - Oikeusvaikutteinen yleiskaava - Yleiskaavan ohjausvaikutus suunnittelutarveratkaisuun Rakennushankkeessa oli kysymys asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella. Alueelle ei ollut hyväksytty asemakaavaa. Rakennuspaikka sijaitsi oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalousalueella, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Rakennuslain 31 :n 1 momentin mukaan oli määrätty, että alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin- ja lomarakennuksia. Suunnittelutarvealueella rakentamisen tuli ensisijaisesti perustua alueelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Myönteinen suunnittelutarveratkaisu korvasi siten rakennushanketta koskevilta osin alueen asemakaavoituksen. Suunnittelutarveratkaisua ei voitu myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi ollut mahdollista osoittaa asemakaavassa. Tämän vuoksi yleiskaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen oli otettava huomioon arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella suunnittelutarveratkaisusta tulevalle kaavoitukselle aiheutuvaa haittaa. Sen sijaan yleiskaavasta aiheutuvaa maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin mukaista rakentamisrajoitusta ei otettu huomioon suunnittelutarveratkaisun edellytyksiä harkittaessa. Erillinen maankäyttö- ja rakennuslain 171 :ssä tarkoitettu poikkeaminen yleiskaavasta oli kuitenkin tarpeen Momentti 15 Momentti 4/2009

16 momentti4_09lmufmii.fm Page 16 Tuesday, May 26, :23 PM ennen kuin rakennushankkeelle voitiin myöntää rakennuslupa. Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen ajallisesta järjestyksestä ei ollut laissa säädetty. Suunnittelutarveratkaisu voitiin tehdä ennen kuin kysymys poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentista oli ratkaistu. Maankäyttö- ja rakennuslaki 42 1 momentti, 54 1 momentti ja momentti KKO:N VALITUSLUVAT VL: Yhdistys - Hallitus Edustaminen Yhdistystä vastaan nostetussa kanteessa oli vaadittu hallituksen jäsenten valinnasta tehtyjen päätösten julistamista mitättömiksi tai pätemättömiksi, ja käräjäoikeus oli asiaa käsitellessään määrännyt, ettei päätöksiä saanut panna täytäntöön. Käräjäoikeus oli toisaalta kieltänyt turvaamistoimena yhdistyksen aikaisempaa hallitusta ryhtymästä yhdistysoikeudellisiin toimenpiteisiin. Käräjäoikeus oli sittemmin julistanut uuden hallituksen valintapäätökset mitättömiksi, mutta tähän ratkaisuun oli haettu muutosta hovioikeudelta. Kysymys yhdistyksen edustamisesta ja siitä, oliko yhdistyksen aikaisemman hallituksen yhdistysrekisteriin merkityn puheenjohtajan asianajotoimistolle antama toimeksianto tullut yhdistystä sitovaksi. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely vahingonkorvausta koskevassa asiassa. VL: Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Laittoman maahantulon järjestäminen Voitiinko matkan tarkoituksesta annettujen väärien tietojen perusteella saatua viisumia pitää rikoslain 17 luvun 8 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna maahantuloon vaadittavana viisumina. VL: Oikeudenkäyntimenettely Seulontamenettely Kysymys seulonnan edellytyksistä irtaimen kaupan purkamista koskevassa asiassa. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys ympäristönsuojelulain rikkomista koskevassa asiassa seulonnan edellytyksistä. VL: Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Auto oli ollut ulosmitattuna sivullisen veloista lähes kahden vuoden ajan. Autoa oli ensin säilytetty ulkona noin neljä kuukautta ja siten paikallaan kylmässä autotallissa noin puolitoista vuotta. Kysymys siitä, olivatko ulosottoviranomaiset autoa säilyttäessään noudattaneet kohtuudella asetettavia vaatimuksia ja oliko valtio velvollinen suorittamaan vahingonkorvausta auton oikealle omistajalle. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely urakkasopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy