Mann Lines panostaa Turkuun. Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia. Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kautta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mann Lines panostaa Turkuun. Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia. Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kautta"

Transkriptio

1 Mann Lines panostaa Turkuun Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kautta

2 Aboard 1/ Viime vuonna silliä tuotiin Orklan toimesta Suomeen noin puolen miljoonan nettotonnin verran. 6 Vuoden 2015 alusta Mann Linesille aikarahdatun uuden aluksen lisäksi Mann Lines toimii koko Stena Linen reittiverkoston myyntiagenttina Suomessa. 18 SSAB:n suurikokoisia terästuotteita laivataan Turun satamassa Baltic Linen aluksiin viikoittain. Pääkirjoitus Yhteistyöllä eteenpäin 3 Sataman hektiset tunnit 4 KANNESSA: Mann Lines panostaa Turkuun 6 Palvelevampi satama 9 Deltamarin näyttää suuntaa tulevaisuuden laivoille 10 Autoista muovikuuliin 12 KANNESSA: Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia 14 Sataman kautta Suosikkisillit uivat Suomeen Turun kautta 16 KANNESSA: Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kautta 18 Kirsti Tarnanen-Sariolan kolumni Turvallisuuden hinta? 20 Satama maailmalla - Messut vuonna Sataman työntekijä Tullissa, rikollisten jalanjäljillä 22 Aboard 1/2015 Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille Julkaisija: Turun Satama Oy Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku Päätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Markku Koivumäki Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: kpl Osoitteenmuutokset: ISSN

3 Yhteistyöllä eteenpäin Vuosi 2014 oli Turun Sataman toinen varsinainen tilivuosi yhtiönä. Toimintavuotta leimasi Suomen ja EU:n alueen pitkään kestänyt talouden taantuma. Talouden yleiskuvasta huolimatta Turun Satama Oy saavutti liiketoiminnassaan edellisen tilikauden tason. Suurin ansio tästä kuuluu sataman ulkomaan viennin jo kaksi vuotta jatkuneelle kasvulle, oman toiminnan tehostumiselle sekä aktiiviselle yhteistyölle kumppaniverkoston kanssa. Viennin kasvua vauhditti merkittävimmin Skandinavian ja Saksan linjaliikenteen kehitys. Baltic Line asetti Norjan linjalleen toisen aluksen, mikä mahdollistaa viikoittaiset lähdöt Turusta. Samalla varustamo lisäsi reitille välisataman Tanskan lisäksi myös Puolaan. Mann Linesin ja Stena Linen aloittaman strategisen yhteistyön ansiosta Turun satama palvelee nyt entistäkin tehokkaammin myös Keski-Euroopan kuljetustarpeita. Saksan liikenteessä lähtöjä on viikoittain kolme ja vastasatamina muun muassa Travemünde ja Bremerhaven. Sataman kilpailukyvyn edelleen vahvistamiseksi Turun Satama Oy uudisti liiketoimintastrategiansa. Sen mukaisesti Turun Satama panostaa jatkossa yhä enemmän jalostettujen tuotteiden rahtiliikennettä ja matkustajaliikennettä tukeviin toimintoihin. Esimerkiksi sataman nosturikapasiteettia lisätään jo lähiaikoina niin, että sataman omilla nostureilla voidaan käsitellä myös yli sadan tonnin painoisia rahtiyksiköitä. Turun Satama on hakenut Suomen muiden ydinverkon satamien sekä Tukholman sataman kanssa EU-osarahoitusta Suomen ja Ruotsin välisen meriyhteyden kehittämiseksi. Yksi hankehakemuksista keskittyy satamien ympäristöpalveluihin, kuten LNG, maasähkö ja jäteveden vastaanotto. Turun Sataman koordinoimaan hakemukseen osallistuvat Tukholman, Naantalin ja HaminaKotkan satamat sekä Viking Line Abp ja Skangass Oy. Tähän liittyen Turun Satamalla on Skangassin kanssa aiesopimus uudentyyppisen LNGterminaalin rakentamisesta ja valmius töiden aloittamiseen välittömästi EU-tukipäätöksen tultua. Turun Satama on lisännyt yhteistyötä muiden satamien ja logistiikka-alan toimijoiden kanssa. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisille messuille tehden yhteistyökumppaniemme kanssa tunnetuksi sataman kaikkia palveluja. Näissä merkeissä toivotamme teidät tervetulleiksi tapaamaan meitä ja kumppaneitamme Transport Logistic -messuille Müncheniin Christian Ramberg toimitusjohtaja 3

4 Mv Link Starille Turun satama on kuin tulisi kotiin. Satamissa ei ole suuria eroja, kapteeni Joachim Gripenberg vertailee. Puhutaan vain eri kieltä. Turku on Link Starille kuitenkin pääsatama, jossa käydään kahden viikon välein. Sataman hektiset tunnit teksti: Sini Silván kuvat: Robert Seger 4 Turun Satama

5 Kapteeni Joachim Gripenbergillä on luotsauspätevyys Turun ja Utön väliselle reitille, näin alus ei ole riippuvainen luotsauksen aikatauluista. Turun satamassa Link Star viipyy yleensä kolme työvuoroa, eli puolitoista vuorokautta. Tällä kertaa aamulla saapunut laiva jatkaa matkaa jo illalla. Rahtilaivan liikenteessä on monta ulkoista ja hallitsematonta tekijää, jotka säätelevät aikatauluja: säät, jäät, viikonloput, pyhät ja agw, eli all going well kaikki menee hyvin! Päivä on täynnä toimintaa myös satamassa, Joachim Gripenberg toteaa. Godby Shipping Oy Ab:n mv Link Star purjehtii Suomen lipun alla Itä- ja Pohjanmeren liikenteessä norjalaisen Nor Linesin rahtaamana Baltic Linen liikenteessä. Satamahenkilöstö tärkeässä roolissa Laivan ollessa satamassa, ehditään tehdä huoltotöitä. Konepäällikkö Jukka Harju ja 1. konemestari Joonas Honkanen säätävät polttoaineen syöttöä. Jo saapuminen satamaan vaatii paperitöitä. Tarvitaan miehistölistat, tieto viimeisistä satamakäynneistä, tullilistoja sekä lastiin liittyviä asiakirjoja. On arvioitava sekä tuloaika perille, että lähtöaika eteenpäin. Laivan satama-agentti, Baltic Line Finland Oy, hoitaa alukseen ja lastiin liittyvän dokumentoinnin, josta suurin osa tehdään nykyään sähköisesti suoraan tullin, luotsin, Sataman ja muiden viranomaisten tietokantoihin. Laivan lastina kulkee kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita, terästä ja rautaa, paperia, koneita ja laitteita sekä erikoisajoneuvoja. Lisäksi erilaiset kannella kuljetettavat projektilastit työllistävät niin ahtaajia kuin laivan miehistöä. Miehistö vaihtuu Turussa. Sen myötä kapteeni Leif Sviberg pääsee lomalle ja Joachim Gripenberg tarttuu ruoriin. Aluksen kymmenen hengen sekamiehistö koostuu suomalaisista ja filippiiniläisistä merimiehistä, mahtuupa joukkoon vielä yksi saarenmaalainen yliperämieskin. Laivakäynti työllistää myös suuren joukon Turun Sataman, ahtausliikkeen ja muiden palveluntuottajien henkilökuntaa. Turun Sataman narumiehet ovat vastassa, kun laiva saapuu ja lähtee satamasta, heidän vastuullaan on trossien (kiinnitysköysien) kiinnitys ja irrotus pollareihin. Satamavalvonta seuraa aluksen liikkeitä ja turvaa niin aluksen kulkua kuin satamarakennetta. Ahtaajien ajamia trukkeja ja vetomestareita sekä Turun Sataman kraanankuljettajia tarvitaan, jotta kontit ja tavarat siirtyvät rivakasti laivasta rantaan ja sen jälkeen taas uusi vientilasti laivaan. Tärkeää on huolehtia polttoaineesta myös miehistölle. Hyvä ruoka parempi mieli; laivalla ruoka eli proviantti on aina ollut tärkeässä roolissa. Laivamuonaa toimittaa ME Group kokkistujun tilauksen mukaan. Turun satamasta hankitaan myös tarvittavat varaosat. Kaikkea mahdollista, maaleja, koneenosia, merikarttoja, konttoritarvikkeita ja lääkkeitä laiva-apteekkiin, Gripenberg toteaa. Tilaukset hoidetaan jo mereltä ja esimerkiksi merikortit tulevat kestotilauksena agentin toimistoon, josta ne toimitetaan alukselle. Agentin kanssa katsotaan kuntoon muutkin asiat ja suunnitellaan tulevia matkoja. Merimiespalvelu MEPA-Service tuo tuoretta ajanvietettä: dvdfilmejä ja lehtiä miehistölle. Toiminta jatkuu joka hetki Gripenberg ottaa puhelimella yhteyden satamavalvontaan. Shiftataan puoli kolmelta, hän ilmoittaa. Laituripaikka siis vaihtuu. Satamasta kuitataan kapteenille, että narumiehet ovat jo matkalla. Kun Gripenberg työskentelee ylhäällä komentosillalla, löytyy konepäällikkö Jukka Harjun ja 1. konemestari Joonas Honkasen työmaa monta kerrosta alempaa, laivan konehuoneesta. Tällä kertaa he säätävät polttoaineen syöttöä. Hetken kuluttua edessä on bunkraus, 300 tonnin tankkiin otetaan 80 tonnia, eli noin 90 kuutiota meridieseliä lisää. Parin viikon välein tankataan. Turussa on helppo ottaa polttoainetta. Vaihtoehtoisesti tämä voidaan tehdä myös proomusta esim. Göteborgin redillä, mutta Turussa se tapahtuu samanaikaisesti muiden satamatoimintojen kanssa. Myös aluksen jätehuolto hoidetaan Turussa; normaalit talousjätteet toimitetaan Sataman jätepisteeseen ja sludgen, eli nestemäisen öljypitoisen jätteen hakee Sataman alihankkija ja toimittaa sen asianmukaiseen puhdistukseen. Työntäyteisen satamapäivän jälkeen Link Star käynnistää koneet illalla ja jatkaa kohti seuraavaa satamaa, jossa on edessä taas lastin purku tai lastaus: 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa, merellä ei tunneta vapaa- tai pyhäpäiviä. 5

6 6 Turun Satama Man

7 n Lines panostaa Turkuun teksti: Kalle Kirstilä kuvat: Robert Seger Mann Lines toi vuoden alussa Turun reitilleen lisäkapasiteettia. Nyt sen ro-rolinjareittiä Harwich Cuxhaven Paldiski Turku Bremerhaven liikennöi Stena Foreteller. Uusi alus on osa laajempaa Stena Line -yhteistyötä, jonka myötä Turusta aukesi vuoden alussa myös nopea meriyhteys Rotterdamiin. Mann Linesin ja Stena Linen yhteistyössä on kolme tukijalkaa. Vuoden 2015 alusta Mann Linesille aikarahdatun uuden aluksen lisäksi Mann Lines toimii koko Stena Linen reittiverkoston myyntiagenttina Suomessa. Stena Linelle puolestaan on varattu vakiomäärä tilaa Mann Linesin reiteillä. Haemme synergiaa Stena Linen olemassa olevien linjojen kanssa. Heillä on laaja linjaverkosto Euroopassa ja haluamme integroida liikenteemme heidän liikenteeseensä, Mann Lines Oy:n toimitusjohtaja Timo Helanto sanoo. Asiakas hyötyy yhteistyöstä Mann Lines Oy:n toimitusjohtaja Timo Helanto uskoo, että satamat toimivat yhä talouden ennustemittareina. Tiedämme tilanteen täällä noin kolme kuukautta ennen kuin ensimmäinen juttu on Kauppalehdessä. Selkeästi ollaan parempaan suuntaan menossa, jos mietitään, missä oltiin syksyllä. Nopean yhteyden aukeaminen Suomesta Rotterdamiin on Mann Linesin asiakkaille ensimmäinen konkreettinen esimerkki yhteistyön hyödyistä. Kykenemme tarjoamaan käytännössä saman nopeuden kuin suoralla yhteydellä. Laiva lähtee Turusta perjantaina ja lasti on Rotterdamissa jo tiistaiaamuna. Sen jälkeen on koko Eurooppa ja maailma auki, sillä maailman johtaviin kuuluva satama tarjoaa asiakkaillemme valtavan potentiaalin, Helanto iloitsee. Yhteys on myös hiilijalanjäljeltään pienempi vaihtoehto kuin meritie Saksaan ja sen jälkeen ajaminen Benelux-maihin, Helanto muistuttaa. Kansainvälisille asiakkaille puolestaan Mann 7

8 Lines kykenee tarjoamaan esimerkiksi hyvän ja kilpailukykyisen raideyhteyden Stan-maihin Paldiskin satamasta Virossa. Odotamme paljon tältä yhteistyöltä ja uskomme sen myös syvenevän, sillä se hyödyttää molempien yhtiöiden nykyisiä asiakkaita sekä potentiaalisia uusia asiakkaita. Sopimus tulee lisäämään molempien yhtiöiden liikennettä, Helanto uskoo. Vienti vetää jo Vienti vetää luultua paremmin, mutta tuonti jatkaa alamaissa, Helanto tiivistää Suomen kaupan nykytilanteen rahtiliikenteen näkökulmasta. Ikävä kyllä tilanne kuvastaa hyvin miten varovaisesti yritykset Suomessa parhaillaan investoivat. Helannon mukaan Man Linesille merkittävistä tavararyhmistä esimerkiksi rakennuspuolen teräksen tuontimäärät ovat tällä hetkellä erittäin alhaalla. Kauppataseen kannalta tätä voi ajatella positiivisenakin asiana, mutta kyllä kansantalouden kannalta tuonnin ja viennin tasapaino olisi paras tilanne. Helannon mukaan vienti Suomesta Euroopan ulkopuolelle vetää tällä hetkellä onneksi paremmin kuin yleisen uutisoinnin perusteella voisi luulla. Meidän kasvumme on tullut overseas-viennistä, jossa me toimimme niin sanottuna feedervarustamona. Esimerkiksi konepajapuolella viennissä ollaan varsin hyvällä tasolla olosuhteet huomioiden. Euroopan suhteen tilanne jatkuu Helannon mukaan vaikeana. Yrityksillä on painetta kansainvälistyä, sillä mitä laveammat markkinat sitä pienemmät riskit, jos yksi markkina sakkaa. Heikko euro myös riski Odotamme paljon tältä yhteistyöltä ja uskomme sen myös syvenevän, sillä se hyödyttää molempien yhtiöiden nykyisiä asiakkaita sekä potentiaalisia uusia asiakkaita. Helanto muistuttaa, että tämänhetkinen heikko euro hyödyttää osaa vientiteollisuutta, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Kallis dollari alkaa nopeasti syömään esimerkiksi polttoaineen hinnan pudotuksen tuomaa etua. Vuoden alussa voimaan tulleen rikkidirektiivin edellyttämän vähärikkiseen polttoaineeseen siirtymisen tuomiin kustannuksiin sopeutumisessa polttoaineen halpeneminen on ollut Helannon mukaan merkittävä tekijä. Rahtihintojen nousulta on vältytty. Ilman sitä tilanne olisi paljon hankalampi, Helanto myöntää. Helanto uskoo kuitenkin, että parempaan suuntaan ollaan jo menossa. Olemme positiivisin mielin vaikka vielä kaikki luvut eivät näytäkään siltä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin puoli vuotta sitten. Alakohtaiset erot ovat tietenkin isoja ja EU:n ulkopuolisessa viennissä ongelmat eivät ole olleet missään vaiheessa olleet samaa luokkaa kuin Euroopan suhteen. Maailmanpolitiikka vaikuttaa M/s Foreteller lähtee Turusta Harwichiin perjantaina. Lasti on esimerkiksi maailman johtavimpiin satamiin kuuluvassa Rotterdamissa jo tiistaiaamuna. Nopeus vastaa käytännössä suoraa reittiä ja hiilijalanjäljeltään se on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin tavaran vieminen meriteitse Saksaan ja ajaminen edelleen Benelux-maihin. Euroopalla on takanaan vaikea vuosi. Tuontiin on vaikuttanut moni asia, joita kukaan ei osannut ennustaa, kärjistynyt Ukrainan tilanne, Venäjän jatkuva talouslama ja Euroopan asettamat vientirajoitteet sekä Kreikan jatkuva talouskriisi. Mann Linesin liikenteelle EU:n vientipakotteet ovat vähentäneet Viron Paldiskin sataman kautta Venäjälle kulkevan tavaran määrää. Se on ollut suurelta osin kaivosteollisuuden kalustoa, joka kuuluu nyt EU:n vientipakotteiden piiriin. Helanto myöntää että ylipäätään tuonnissa on kapasiteettia juuri nyt käyttämättä. Haluamme silti olla liikkeellä nyt, jotta kasvun käynnistyessä meillä on tarjolla asiakkaille vahva ja hyvin harjoiteltu konsepti. 8 Turun Satama

9 Palvelevampi satama teksti: KAlle Kirstilä kuva: Robert Seger Turun Sataman rahtiliikennejohtaja Jarmo Koskinen iloitsee uudesta linjaliikenteestä ja uskoo yhteistyön, joustavan palvelun ja nopeuden olevan tulevaisuudessakin Turun valtteja. Onhan tämä pitkään odotettu juttu, koska olimme melkein 10 vuotta ilman toimivaa yhteyttä Rotterdam Antwerpen suunnalle, Koskinen kommentoi m/s Foretellerin tuomaa lisäkapasiteettia ja Mann Linesin ja Stena Linen yhteistyön mahdollistamaa nopeaa yhteyttä Rotterdamiin. Tämä täydentää hyvin meidän palvelutarjontaa ja antaa irtoperäliikenteelle uusia mahdollisuuksia. Pidemmällä aikavälillä toivomme tietysti vielä lisää reittejä. Uskonkin, että jo vuoden kahden sisällä tämä alkaa kantaa hedelmää, Koskinen sanoo. Myös linjareittiä Turusta Norjan useaan satamaan liikennöivä norjalaisvarustamo Baltic Line toi reitilleen viime vuonna suuremman laivan. Voidaan puhua kokonaan uudesta reitistä sillä nyt kierrokseen tulivat myös Tanska ja Puola mukaan. Skandinavian liikenne tasaista Viennin ja tuonnin epätasapaino ei näy Turun sataman toiminnassa merkittävästi sillä painopiste on Skandinavian liikenteessä, jossa suhdannevaihtelut ovat pienempiä. Tilanne on tasapainoisempi koska kyse on pääosin kappaletavarasta, eikä esimerkiksi paperi- ja teräsliikenteestä, joihin suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti. Toki Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on paljon erilaisia varaosavarastoja ja kun kulutus laskee, myös varaosien tarve vähenee. Vuonna 2014 Turun satama ylsi taantumasta huolimatta rahtimäärissä maltilliseen 1,9 % kasvuun. Koskinen uskoo, että kunnon kasvuun pääsemiseen menee vielä pari vuotta. On mielenkiintoista nähdä, miten lama on vaikuttanut tavaravirtoihin. Nähtäväksi jää erityisesti rekkaliikenteen kohtalo. Turun satama on rekkalauttasatama ja olemme Skandinavian liikenteessä ykkösiä. Euroopan mantereen yksikköliikenteessä haluamme olla kolmen suurimman suomalaissataman joukossa. Kova kilpailu jatkuu Koskisen mukaan satamien välinen kilpailu on kovaa ja luonnollinen keskittyminen tulee jatkumaan. Sataman viime vuonna julkistetussa uudistetussa strategiassa matkustajaliikenne ja rahtiliikenne on jaettu erillisiin tulosvastuullisiin liiketoiminta-alueisiin. Pitää kuitenkin muistaa, että yli puolet Turun sataman rahtiliikenteestä kulkee Turku Tukholma-matkustajalautoilla, joten ne ovat erittäin merkittävä rahdin kuljettajia. Turun sataman vahvuutena kilpailussa ovat Koskisen mukaan monipuolinen asiakaskunta. Turussa merkittävätkin asiakkuudet ovat varsin pieniä, koska seudulla ei ole esimerkiksi paperitehdasta, joka kuljettaisi puoli miljoonaa tonnia yhtä tuotetta. Meidän on kerättävä liikenne pienistä eristä. Käytännössä se tarkoittaa, että pyrimme palvelemaan mahdollisimman laajasti, haluamme antaa parempaa ja nopeampaa palvelua kuin Turun Sataman rahtiliikennetoiminta-alueen johtaja Jarmo Koskisen mukaan Turku haluaa olla rekkalauttasatamana jatkossakin Suomen Skandinavian liikenteen ykkönen ja Euroopan mantereen liikenteessä kolmen suurimman joukossa. kilpailijat. Olemme aktiivisia laiturin reunassa, mutta meillä ja yhteistyökumppaneillamme on tarjota myös laaja varastopuoli lisäarvopalveluineen. Satamalla itsellään on omistuksessaan varastoja eniten suomalaisista satamista. 9

10 Deltamarin näyttää su tulevaisuuden laivoi teksti: Kari Ahonen kuvat: Markku Koivumäki, DELTAMARIN OY Turkulainen Deltamarin Oy on maailmanluokan meritekniikkaosaaja, jonka juuret ovat turkulaisessa telakkateollisuudessa. 25 toimintavuotensa aikana Deltamarin on saavuttanut vahvan aseman laivanrakennus- ja offshoreteollisuuden suunnittelukumppanina kautta maailman. Vuosien varrella yritys on suunnitellut ja kehittänyt lukemattoman määrän erityyppisiä aluksia maailman suurimmista risteilyaluksista erilaisiin rahti- ja erikoislaivoihin. Offshorepuolella Deltamarinin ominta osaamisaluetta ovat vaativiin meriolosuhteisiin tarkoitetut öljyteollisuuden tuotantoalukset. Elinkaariajattelu ohjaa alusten suunnittelua Tänä päivänä Deltamarinin suunnittelijoiden ajatuksissa pyörivät jo tulevaisuuden meritekniset ratkaisut. Asiakaskunnan odotukset ja yhteiskunnan vaatimukset ovat muuttuneet, mikä vaikuttaa myös Deltamarinin toimintaan. Uusien alusten suunnittelu alkaa aluksen koko käyttöiän kattavasta elinkaariajattelusta. Tällöin alusten energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja turvallisuusnäkökohdat ohjaavat suunnittelua yhtä paljon kuin laivan rakennuskustannukset. Esimerkiksi rahtialuksista puhuttaessa tärkeitä lähtökohtia ovat rakenteiden optimoinnilla saavutettava rungon keveys ja rahtitilan maksimointi. Energiatehokkuutta ajatellen suuri merkitys on myös laivan runkomuodolla. Hydrodynaamisesti hyvin muotoiltu runko vähentää veden vastusta ja samalla polttoaineen kulutusta, kertoo Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto. Visioissa ympäristöystävällisempi meriliikenne Nykyisin käytössä olevien ratkaisujen kehittämisen rinnalla visioidaan myös täysin uusia innovaatioita. Pääosa näistä liittyy vaihtoehtoisten energiamuotojen sekä energiaa säästävien ratkaisujen käyttöönottoon. Hyviä esimerkkejä tulevaisuuden mahdollisuuksista ovat erilaiset aputuulivoimalaitteet ja hybridiratkaisut. Bore-varustamo kokeilee parhaillaan roottoripurjetta Pohjanmeren liikenteessä ja itse tutkimme sähköenergialla kulkevien lauttojen sopivuutta saaristoliikenteen käyttöön. Osa alusten tarvitsemasta energiasta voitaisiin tuottaa myös aurinkopaneeleilla, Deltamarinin Mika Laurilehto uskoo. Lastinkäsittelyratkaisut vaikuttavat satamien infraan Kustannustehokas operointi edellyttää, että alukset kulkevat yhä vähemmällä polttoaineella ja pienemmällä miehistöllä, mikä merkitsee automaation lisääntymistä laivojen toiminnoissa. Samalla laivojen satamassa oloaikaa pitäisi lyhentää, mihin tavoitteeseen pyritään yhteistyöllä lastinkäsittelyratkaisujen valmistamiseen erikoistuneiden kumppanien kanssa. Alan sisällä mietitäänkin, onko olemassa jotain muita tapoja lastata ja purkaa rahtia aluksista kuin nykyisin käytössä olevat menetelmät. Yhteistyötä satamienkin kanssa pitäisi lisätä lastinkäsittelyn nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi. Pelkästään alustekniset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä, vaan suunnittelussa on huomioitava koko ketju laivasta laiturille ja siitä eteenpäinkin. Käytännössä uusien menetelmien käyttöönotto ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, sillä isot teknologiaratkaisut satama- ja lastinkäsittelyinfrassa vievät paljon aikaa. Uudet palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin Viime vuoden lopulla Deltamarin laajensi palvelutarjontaansa suunnittelu- ja konsultointitoiminnasta rakennuttamispalveluihin, jota varten perustettiin Deltamarin Floating Construction Oy -niminen tytäryhtiö. Yhtiön tarjoama suunnitte- 10 Turun Satama

11 untaa lle lun, hankinnan ja rakentamisen sisältävä avaimet käteen -toimitus yhdistää laitteet ja palvelut kokonaispaketiksi, jonka ansiosta varustamon on helpompi hallita projektia. Kaikki projektit perustuvat asiakkaan tarpeisiin ja niissä hyödynnetään parasta teknologiaa, kumppaneita ja käytäntöjä. Toteutus voi tapahtua missä päin maailmaa tahansa. Uusiin liiketoimintoihimme kuuluvat myös rikkipesuritoimitukset. Pesurien valmistuksesta vastaa Langh Ship -varustamon kanssa perustettu DeltaLangh Oy ja asennukset hoitaa Deltamarin Floating Construction Oy. Ensimmäiset asennukset on jo tehty ja pesurit on todettu toimiviksi, vakuuttaa Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto. Liikennevirtojen siirtyminen Aasiaan vaikuttaa alusten suunnitteluun sekä rahti- että matkustajalaivoista puhuttaessa. Esimerkiksi risteilymatkustamisessa aasialaisilla on erilaiset odotukset kuin länsimaisilla matkailijoilla, joten markkinoiden tunteminen on onnistuneen suunnittelun edellytys, sanoo Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto. Deltamarinin liikevaihdosta noin 70 % tulee Aasiasta, lähinnä Kiinasta. Kiinalaisilla telakoilla rakennettavista aluksista pääosa on perinteisiä irtolastialuksia, joissa hyödynnetään Deltamarinin keräämää kokemusta ja kehittyneempien alusmallien suunnittelussa syntyneitä ratkaisuja. 11

12 Yli 50 vuotta toiminut Turun Vapaavarasto on paljon muutakin kuin tuontiautojen varasto. Yritys panostaa nyt kokonaisvaltaisiin varastointiratkaisuihin ja lisäarvopalveluihin. Autoista muovikuuliin teksti: Kalle Kirstilä kuvat: Robert Seger 12 Turun Satama

13 Autojen väritrendit näkyvät maahan tulevissa autoissa: valkoinen on tulossa, punainen on nyt out. Stefan Lindströmillä on vahva usko Turun Vapaavaraston tulevaisuuteen. Olemme valmiit investoimaan uusiin rakennuksiin, joko vielä kuluvan vuoden aikana tai ensi vuonna. Tilaa riittää, meillä on 28 hehtaaria tonttitilaa, josta on nyt rakennettu m 2. Muoviteollisuuden raaka-aineeksi menevät muovikuulat kulkevat Saksasta vapaavaraston kautta muun muassa Oraksen hanatehtaalle Raumalle. Turun Vapaavarasto Oy:n toimitusjohtaja Stefan Lindström huikkaa kevättuulisella autovarastokentällä, että täältä toimittaja voi tarkistaa, mitkä ovat suomalaisten autojen väritrendit. Maahantuojien varaston perusteella valkoinen jatkaa menestystään, punainen on totaalisen out ja metallinsininen taitaa tehdä tuloaan. Suomalainen autokauppa on viettänyt viime vuodet vaisua aikaa. Venäjälle menevien autojen transitiokauppa nuivettui jo vuonna Kaikesta huolimatta Turun Vapaavarastolla pyyhkii hyvin ja toiminta on kasvussa. Uusien autojen myyntiluvut ovat pysyneet alhaisina jo vuosia ja se näkyy vääjäämättä myös meillä. Tavaramäärissä olemme silti kasvaneet viime vuonnakin 10 prosenttia, Lindström kertoo. Kasvu tulee nyt nimenomaan varastointitoiminnan puolelta. Yritykset ovat varovaisia ja se näkyy. Nyt ei haluta investoida omaan infraan, vaan hyödynnetään alihankkijoita. Tästä olemme löytäneet uutta liiketoimintaa. Lindströmin mukaan monilla yrityksillä on tarve leikata palkka- ja kiinteistökustannuksia ja ulkoistaa palvelujaan. Yritykset kysyvät meiltä yhä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja. Mattoja Meyerin telakalle Vapaavaraston asiakkaisiin kuuluu saksalaisen Meyerin Turun telakka. Telakalla on meillä oma varasto, jonka tavaroita, kuten sisustustavaraa ja keittiölaitteita, me käsittelemme. Lisäksi meillä on useiden alihankkijoiden varastoja, jotka esijalostavat tavaransa. Esimerkiksi kaikki laivojen kokolattiamatot, joita laivoihin asennetaan, leikataan täällä valmiiksi mittoihin. Lisäksi vapaavaraston alueella on esimerkiksi telakan alihankkijoiden 'mock-uppeja', eli näyttelytiloja, joihin asiakkaat eri puolilta maailmaa käyvät tutustumassa. Suurin osa tavarasta saapuu Turun Vapaavarastoon Keski-Euroopan, usein Saksan, kautta. Yksi tärkeä saksalainen tuote varastolle on ollut jo 1980-luvulta saakka muovituotteiden raaka-aine, Lindström kertoo. Saksan kautta tulee meille toki paljon tavaraa myös EU:n ulkopuolelta. Lisäarvopalvelut kasvavat Lindströmin mukaan ketteryys, palvelualttius ja nopeus ovat Turun Vapaavaraston valtteja. Meillä on lämpötilasäädeltyjä varastoja jokaiseen luokkaan. Olemme satsanneet paljon elintarvike- ja alkoholipuoleen, joka on melko lailla suhdannevapaata. Pyrimme tarjoamaan myös pienille maahantuojille parhaat mahdolliset puitteet ja nopeat ratkaisut. Erilaiset varastoinnin lisäarvopalvelut ovat Lindströmin mukaan kasvava liiketoiminta-alue. Haluamme olla third party logistics -partneri, joka pystyy tarjoamaan sekä palveluja että varastointitilaa tuontitavaroille. Voimme jälkivarastoida, käsitellä ja hoitaa koko tarvittavaa palettia. Lindström näkee, että autojen tuontivarasto on jatkossakin tärkeä osa Turun Vapaavaraston toimintaa. Turun satama on erittäin toimiva ja tehokas autotuontipuolella. Me taas sijaitsemme heti sataman yhteydessä, joten ei tarvita kalliita siirtomatkoja, vaan autot saadaan heti valvotun alueen sisäpuolelle. Lisäksi pystymme tarjoamaan kaikki maahantuontiin ja huoltoon liittyvät PDI-palvelut (pre delivery inspection) eli maahantulotarkistukset, korjaukset ja varustelut. 13

14 Öljyntorjunnassa varautuminen on valttia teksti: SIni Silvan kuvat: Jouni SAaristo, Robert Seger Turun Sataman öljyntorjuntasuunnitelmat uudistuvat. Öljyntorjunnassa toimitaan samalla Itämerihaasteen hengessä. Öljyonnettomuuden riskejä vältetään ja vahinkoihin reagoidaan heti. Itämeren laineille päästessään öljy on suuri vihollinen. Samalla öljy on laivaliikenteen elinehto. Suurin käytännön rooli öljyntorjunnassa Turun seudulla on Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksella. Öljyntorjunnassa rahoitus tulee pitkälti öljynsuojarahastosta, palomestari Reijo Salminen kertoo. Rahasto kerää varansa öljysuojamaksuna Suomeen maahantuodusta öljystä. Öljyntorjuntaan on varauduttu mittavalla kalustolla, joka on sijoitettu eri kohteisiin Saaristomeren alueella. Mitä ripeämmin vahinko havaitaan ja öljy voidaan imeyttää tai rajata, sitä parempi. Torjuntasuunnitelmat ajan hermolle Uuden öljyntorjunta-asetuksen myötä Varsinais- Suomen Pelastuslaitoksessa ja Turun Satamassa pistetään öljyntorjuntasuunnitelmia ajan tasalle. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma pitää tehdä viideksi vuodeksi kerrallaan, Salminen kertoo. Suunnitelmassa arvioidaan tarvittava kalusto ja koulutuksen taso. Palopäällikkö Jukka Marjunen kertoo, että budjetti on 11,5 miljoonaa euroa viiden vuoden ajaksi. Pääosa rahoista menee siihen, että pelastuslaitoksen 60 eri kokoista öljyntorjuntaan varustettua alusta saatetaan ajan tasalle. Myös öljypuomien ja suojavarusteiden huolto vaatii resursseja: tarvitaan höyrytys ja liuotus, jotta öljy saadaan pois välineistä. Öljynsuojarahasto tukee myös harjoittelua. Satama satsaa koulutukseen Kehityspäällikkö Markku Alahäme vastaa Turun Sataman laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien ylläpidosta ja samalla öljyntorjuntasuunnitelman päivittämisestä. Vaikka Turun Satamalla on myös omaa öljyntorjuntakalustoa, tärkeintä on henkilöstön koulutus yhteistoimintaan pelastuslaitoksen kanssa. Turun Sataman öljyntorjuntasuunnitelma on osa sisäistä pelastussuunnitelmaa. Nyt koulutus- ja öljyntorjuntasuunnitelmaa kehitetään riskikartoituksen avulla, vanhaa suunnitelmaa täydennetään ja arvioidaan kaluston riittävyys. Öljyntorjuntasuunnitelma istuu hyvin Turun ja Helsingin Itämerihaasteen ideaan, jossa Turun Satama on sitoutunut toimimaan Itämeren parhaaksi. Öljyinen vesi satama-altaassa on vääränlainen viesti. Satamassa laivoja bunkrataan ja öljysatamassa myös puretaan ja lastataan. Jos ja kun liittimiä rikkoutuu, laivan kyljessä, meressä ja laiturilla voikin äkkiä olla satoja litroja öljyä ja tilanne muuttuu hektiseksi. Ruissalon herkkä luonto sataman rinnalla Turussa on erityistä, että satama ja öljysatama sijaitsevat Ruissalon ainutlaatuisen luonnonsuojelualueen naapurissa. Suurimmat riskikohteet ovat juuri isot eri öljy-yhtiöiden säiliöt, niiden täyttö sekä öljyn ja muiden nesteiden jakelu. Satamassa vastaanotetaan myös alusten öljypitoiset pilssivedet ja jäteöljyt. Kun vahinkoja sattuu, kaikki keinot ovat käytössä: Joskus nostetaan öljyistä sohjoa kaivinkoneella maalle, höyrytetään jäät pois ja imeytetään lopuksi öljy. Laitteet vuotavat ja menevät rikki. Aina on myös inhimillisen erehdyksen vaara, kun väärä pumppu jää päälle, Salminen kertoo. Teoreettisesti suurin riski on, jos öljytankkeri ajaa matalikolle tai toista alusta päin Utön syväväylällä, joka on paikoitellen vain 120 metriä leveä. Valtava määrä raakaöljyä voi päätyä ve- 14 Turun Satama

15 Keskitalvella öljyntorjuntatehtävissä toimivat alumiiniveneet ovat telakoituna, tarvittaessa ne silti saadaan käyttöön muutamassa tunnissa. Turun Sataman luotsikutteri Pikisaari on kuitenkin aina lähtövalmiina. Matkassa palopäällikkö Jukka Marjunen, palomestari Reijo Salminen ja ruorissa on ylipalomies Raimo Leino. Turun satama sijaitsee ainutlaatuisen luonnonsuojelualueen vieressä, joten ympäristöasiat todella tiedostetaan. Öljyntorjuntasuunnitelman päivittäminen osana pelastussuunnitelmaa kuuluu kehityspäällikkö Markku Alahämeen vastuualueelle. teen. Raakaöljy sisältää kaikki elementit: eetterin, tinnerin, bensiinin ja polttoöljyn. Se on hyvin tahrivaa ja tarttuvaa. Ympäristökeskus johtaa tilannetta Jos tapahtuu suuri onnettomuus, Suomen ympäristökeskus ottaa vastuun torjuntatöiden johtamisesta. Koska eri pelastuslaitokset ovat saaneet kalustoa jopa 90 prosenttisesti öljyntorjuntarahaston tuella, edellytetään aina yhteistyötä. Täältä on käyty Ahvenanmaan, Porvoon ja Rauman rannikoilla, Salminen kertoo. Tositilanteessa Pelastuslaitos, Turun Satama, Rajavartiosto ja Puolustusvoimat sekä yksityiset toimivat yhdessä. Onnettomuuspaikalla voidaan käyttää myös Rajavartioston ilma-aluksia. Vartiolentueen kanssa meillä on hyvä yhteistyö, monta kertaa öljyvahingon näkee ylhäältä ilmasta paremmin kuin merellä aluksen kannelta, Salminen sanoo. Valvontakone voi ottaa reaaliaikaista kuvaa ja samalla voidaan ottaa näytteitä. Satamaan ajavista aluksista voidaan ottaa vertailunäytteitä ja pilssivetensä avomerelle laskeneet alukset saadaan kiinni päästön koostumuksen perusteella. Turun Sataman liikennevalvonta päivystää 24/7 ja sieltä saamme hyvin tietoa liikkuvista laivoista. Heidän kanssaan teemme hyvää yhteistyötä, Reijo Salminen kiittää. 15

16 Suosikkisillit uivat Suomeen Turun kautta teksti: Kari Ahonen kuvat: Markku Koivumäki, ORKLA FOODS FINLAND Sillin tie suomalaisten ruokapöytiin alkaa Pohjois-Atlantilta, jossa sillin kalastuskausi ulottuu loppusyksystä helmikuulle asti. Norjalaiset troolarit nostavat kalaa miljoonia tonneja, josta pieni osa päätyy Suomeen Orkla Foods Finlandin jalostettavaksi. Käyttämämme toimittaja hankkii kalat viideltä eri troolarilta, jotka saaliin nostettuaan suuntaavat kohti Trondheimin lähellä sijaitsevaa tehdasta. Matkan mereltä tehtaalle sillit taittavat kalastusalusten ruumassa, nolla-asteisiksi jäähdytetyissä tankeissa, millä varmistetaan kalojen pysyminen mahdollisimman tuoreina. Perillä lasti puretaan putkea pitkin tehtaalle, jossa kalat perataan, fileoidaan ja suolataan tai Orkla Foods Finlandin Turun tehtaalla yhdistyvät perinteinen käsityö ja nykyaikainen liukuhihnatuotanto. Sillifileiden paloittelu, liemitäyttö ja purkkien kansitus tapahtuvat koneellisesti, mutta jokainen sillipurkki täytetään näppäräsormisesti käsin asetellen. 16 Turun Satama

17 marinoidaan, valaisee sillien alkutaipaletta Suomea kohti Orkla Foods Finlandin sillimestari, tuotekehittäjä Timo Helenius. Kuljetusketjussa meritiellä iso rooli Norjasta sillit matkaavat tynnyreihin pakattuna Amestransin FRC-sertifioidulla rekalla Tukholmaan, josta matka jatkuu autolautalla Turkuun. Viime vuonna silliä tuotiin Orklan toimesta Suomeen noin puolen miljoonan nettotonnin verran. Tukholman ja Turun välinen tiheä laivaliikenne vastaa hyvin meidän tarpeitamme tehden kuljetusten ajoittamisen helpoksi. Kuljetukset saadaan nopeasti Trondheimista Turkuun asti ja satamasta edelleen Rymättylän varastollemme. Seitsemään pakkasasteeseen jäähdytetty varasto on tarkoitettu pitempiaikaiseen varastointiin. Sieltä silliä kuljetetaan Turun tehtaan yhteydessä sijaitsevaan lähivarastoon tuotannon tarpeiden mukaisissa erissä, kertoo sillitehtaan materiaalihallinnan työnjohtaja Tero Konstari. Huolellista käsityötä perinteisillä resepteillä Turun seudulla on pitkät perinteet suomalaisen silliteollisuuden pääkaupunkina. Teollisesti silliä on tuotettu jo 1930-luvulta saakka, ja 1948 alkaen Ahti-sillejä on pakattu lasipurkkeihin Turussa. Vuotta myöhemmin ryhdyttiin Turunmaan saaristossa valmistamaan Vesta-silliä ja ensimmäiset sillinpyyntialukset lähtivät Rymättylästä hakemaan saalista pohjoisilta vesiltä samoihin aikoihin. Ahti- ja Vesta-sillit muodostavat edelleen Orkla Foods Finlandin tuotevalikoiman ytimen. Erilaisiin mausteliemiin pakattuja Ahti-sillejä on kahdeksan erilaista ja Vesta-sillejä kuusi. Lisäksi valmistamme Turussa Boy-silakkasäilykkeitä sekä vakuumipakattuja Boy-sillifileitä. Pikku erikoisuutena Turun tehtaalla valmistetaan kosher-sertifioitua silliä, jota viedään myös ulkomaille, listaa Orkla Foods Finlandin Turun tehtaan kalatuotteiden valikoimaa tehdaspäällikkö Teija Paananen. Kaikki käyttämämme silli on valikoitua Atlanto-Skandinavista silliä, josta käytämme tuotannossa parhaat selkäpalat. Kaikki annospalasillit pakkaamme käsin lasipurkkeihin, millä varmistetaan tuotteiden korkea laatu. Kauniin käsin asettelun ansiosta sillipurkkimme ovat sellaisenaankin valmiita pöytään katettaviksi. Viimeisen silauksen tuotteille antavat erilaiset mausteliemet, joista pääosa valmistetaan edelleen perinteisten reseptien mukaan. Nykyajan kuluttajien toivomuksesta kiinnitämme kuitenkin erityistä huomiota ympäristöasioihin. Siksi kaikki Orkla Foods Finlandin käyttämä silliraaka-aine on jo MSC-merkittyä, Teija Paananen kertoo. Uudet tuotantolinjat monipuolistavat tarjontaa Viime vuoden marraskuussa Orkla Foods Finlandin Turun tehtaalla avattiin kaksi uutta tuotantolinjaa. Mittavan investoinnin ansiosta Turun tehtaan sillituotanto monipuolistuu ja varmistaa tuotannon säilymisen Turussa. Turun tehtaan asemaa vahvistaa myös Suomen omaleimainen sillikulttuuri. Suomalaiseen makuun sopivia sillituotteita on lähes mahdoton maailmalta löytää, eikä sellaisia valmisteta oman konsernimme sisälläkään. Meiltä löytyvät myös markkinoiden vahvimmat sillibrändit, joista Ahti Perhesilli on ollut jo pitkään Suomen suosituin silli. Haasteita meillä toki riittää, niistä merkittävimpinä nuorten kuluttajaryhmien tavoittaminen ja ympärivuotisen kysynnän kasvattaminen. Nostamalla esiin sillin monipuolisia käyttömahdollisuuksia, saamme kotimaassa valmistetut sillimme suomalaisten lautasille muulloinkin kuin jouluna ja juhannuksena, vakuuttaa Orkla Foods Finlandin tuoteryhmäpäällikkö Lotten Lundén. Turun tehtaalla valmistuvat suomalaisten suosikkisillit. Niiden valmistuksessa, jakelussa ja markkinoinnissa ovat mukana muun muassa tuoteryhmäpäällikkö Lotten Lundén (oik.), tehdaspäällikkö Teija Paananen, työnjohtaja Tero Konstari ja tuotekehittäjä Timo Helenius. Vuosittain sillituotannon parissa työskentelee eri aikoina noin sata henkilöä. FRC-sertifioidussa kylmäkuljetusrekassa sillifileet kulkevat turvallisesti Trondheimista Tukholmaan ja meriteitse edelleen Turun satamaan. Turun ja Tukholman välinen tiheä laivaliikenne helpottaa kuljetusten ajoittamista. 17

18 Suomalainen teräs matkaa maailmalle Turun kautta teksti: Kari Ahonen kuvat: Markku Koivumäki Hämeenlinnan terästehdas sai viime vuonna uudet omistajat, kun ruotsalainen teräsjätti SSAB ja suomalainen Rautaruukki yhdistyivät. Yhdistymisen tuloksena syntyi maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö, jonka Suomen tehtaat Hämeenlinnassa ja Raahessa ovat osa SSAB Europea. Viime vuonna käynnistyi myös SSAB:n Hämeenlinnan terästehtaan valmistamien tuotteiden vienti muihin Pohjoismaihin Turun sataman kautta. SSAB Europen logistiikkatoiminnoista vastaavan johtajan Seppo Tervosen mukaan Turkua vientisatamana puoltaa mahdollisuus hyödyntää sataman säännöllistä linjaliikennettä. Viennin volyymin vaihdellessa linjaliikenne on kustannustehokkaampi vaihtoehto, kuin omien alusten rahtaaminen. Turun satamalla hyvä palvelukokonaisuus Logistiikka on SSAB:n ja muiden Suomessa toimivien teollisuusyritysten kilpailukyvyn kannalta yksi avainasioista. Sijaintimme antaa keskieurooppalaisille kilpailijoillemme huomattavan tasoituksen, minkä takia meille on tärkeää saada logistiikkakulut alas. Turun sataman sijainti ja sataman peruspalvelut yhdistettynä linjaliikenneyhteyksiin, muodostavat käyttökelpoisen vaihtoehdon osalle laivauksistamme. Rautatieyhteys ulottuu tehtaalta laituriin saakka, tavarankäsittely sujuu tehokkaasti ja linjaliikenteen reitit sekä tiheys kattavat osan tämänhetkisistä tarpeistamme, logistiikkajohtaja Seppo Tervonen kertoo. Hämeenlinnan tehtaamme toimitus- ja kuljetusketjussa on mukana monta toimijaa: VR, ahtausliike, varustamo ja satama. Kelat kulkevat tehtaalta satamaan rautateitse, jossa ne lastataan junista suoraan lauttavaunuille, mikä nopeuttaa rahdin siirtämistä laivaan. Käytössämme on myös erityisillä kelakehdoilla varustettuja vaunuja, jotka helpottavat suurten ja painavien teräskelojen käsittelyä kuormaa lastattaessa ja purettaessa. Junanvaunuja on käytössämme vain rajallinen määrä, mikä asettaa omat vaatimuksensa tavarankäsittelyn tehokkuudelle ja välivarastointikapasiteetille. Vaunujen kiertonopeus on olennainen asia etusyötössä. Ne täytyy saada satamasta nopeasti takaisin liikenteeseen, sillä käytämme samoja vaunuja myös muiden satamien syöttöliikenteessä. Tähän mennessä SSAB:n suurikokoisia terästuotteita on Turun satamassa laivattu Baltic Linen aluksiin viikoittain. Varustamon viikkolähdöillä kulkevien terästen määräpäänä on ollut Tanska, minkä lisäksi laivauksia on tehty yhteistyössä Baltic Linen kanssa Norjaan. Turun sataman kautta kulkevan teräksen koko- Teräksen viennin vetäessä sekä aluskapasiteettia että laivalähtöjä tarvitaan enemmän. 18 Turun Satama

19 Seppo Tervonen on tyytyväinen Turun sataman palvelukokonaisuuteen. Mahdollisuus käyttää sataman omia nostureita on yksi asia, jonka avulla voidaan pitää kustannukset kurissa. SSAB:n yhteistyökumppani laivauksissa on Baltic Line, jonka viikoittaista linjaliikennettä täydentävät Eurooppaan suuntautuvat spottikuljetukset. Varustamon omien alusten lisäksi laivauksissa käytetään tarvittaessa myös muita aluksia. Terästuotteille optimoitu, kosteudenpoistolla varustettu välivarasto kuuluu Seppo Tervosen ykköstoiveisiin, kun keskustellaan SSAB:n ja Turun Sataman logistiikkayhteistyön edelleen kehittämisestä. naismäärä on kuitenkin reilusti tätä isompi, sillä satamaa on käytetty myös spottilaivauksissa Eurooppaan. Lisäksi merkittävä määrä SSAB:n pienempiä teräskeloja kuljetetaan Turun kautta rekka-autoissa. Visioissa logistiikkayhteistyön laajentaminen Logistiikkajohtaja Seppo Tervosen mukaan vientimäärät voivat kasvaa tulevaisuudessa edelleen, mikäli Turun Sataman ja muiden kuljetusketjun toimijoiden kanssa löydetään yhteinen näkemys pidempiaikaisesta yhteistyöstä. Voisi sanoa, että meillä on menossa eräänlainen kuherruskuukausi. Ensimmäisen puolen vuoden kokemukset ovat olleet hyviä, pienet haasteet on ratkottu joustavasti ja yhteistyöllä on selvitty hyvin eteenpäin. Yksi meidän kannaltamme keskeinen pitkän tähtäimen kehittämiskohde olisi terästuotteille optimoidun välivaraston kehittäminen. Korroosion ja valkoruosteen estämiseksi tuotteet pitäisi varastoida kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa, joissa on toimiva kosteudenpoisto ja kondensoitumisen mahdollisuus on minimoitu. Euroopan talouskasvun jälleen voimistuessa olisi toivottavaa myös Turusta lähtevän linjaliikenteen lisääntyminen. Teräksen viennin vetäessä sekä aluskapasiteettia että laivalähtöjä tarvitaan enemmän, logistiikkajohtaja Seppo Tervonen kertoo SSAB:n toiveista. Huolenaiheet kohdistuvat lähinnä kuljetusketjun infran kehitykseen sekä logistiikkakustannusten nousuun. Hämeenlinnan terästehtaalle tulee ja sieltä lähtee useita junia päivittäin ja kiskokuljetusten lisäksi terästä kulkee satamiin myös kumipyörillä. Turun sataman kautta kulkevaa vientiä ajatellen avainasemassa ovat 10-tien ja rataverkon kunnossapito. Raskaat kuljetuksemme vaativat hyväkuntoista liikenneverkkoa, jota pitkin tavarat liikkuvat nopeasti ja turvallisesti ympäri vuoden. Rikkidirektiivin vaikutuksetkin näyttäytyvät oikeassa mittakaavassa öljyn jälleen kallistuessa, joten kustannustehokkuutta on lisättävä logistiikan kaikilla osa-alueilla. Yhteistyössä Turun Sataman ja kuljetusketjumme muiden lenkkien kanssa löydämme varmasti keinot siihen. 19

20 Kirsti Tarnanen-Sariola on Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja, vastuualueinaan satamien ympäristö- ja turvallisuusasiat. Satamaliitto on satamien elinkeinopoliittinen edunvalvoja. Liiton jäsenistö koostuu satamayhtiöistä ja satamayhtiön omistavista kaupunkijäsenistä. Kuva: Markku Koivumäki Turvallisuuden hinta? Öljyntorjunnasta on paikkansapitäväksi todettu periaate: maksoipa ennaltaehkäisy mitä hyvänsä, se on kuitenkin vähemmän kuin vahingon jälkien korjaaminen. Sama periaate on totta monen muunkin vahingon suhteen - hengenmenetys tai henkilön vammautuminen siitä itsestäänselvinä esimerkkeinä. On siis varauduttava arvioitava riskit, suunniteltava miten välttyisi ongelmilta, mietittävä toimenpiteet siltä varalta, että jotain kuitenkin sattuu, harjoiteltava luvulle tultua yhteiskunnan on vallannut toimintamalli, jossa turvallisuutta lisätään asettamalla vaatimus uudesta turvallisuussuunnitelmasta aina kun tunnistetaan uusi uhka. Satamiin tämä suuntaus on osunut täydellä voimalla. Niissä tarjotaan liikennepalveluita eri liikennemuodoille, niissä liikkuu sekä matkustajia että tavaraa, niiden alueella sijaitsee teollisuusyrityksiä. Vaatimuksia siis riittää monelta hallinnonalalta, eikä niiden yhteensovittamiseen ole säätämisvaiheessa kiinnitetty erityistä huomiota. Lopputulos näyttää muun muassa seuraavalta: sisäinen pelastussuunnitelma, ulkoinen pelastussuunnitelma, erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden pelastussuunnitelma. Olemme tunnistaneet satamalta vaadittavan jopa yli 50 erilaista lakisääteistä suunnitelmaa! Ala päätti tarttua tilanteeseen, sillä suunnitelmien valmistelu ja ylläpito niihin liittyvine viranomaistarkastuksineen ja harjoituksineen on työlästä niin satamissa kuin hallinnossa. Satamaliitto aloitti syksyllä 2014 hankkeen, jonka tavoitteena on turvallisuussuunnitelmien yksinkertaistaminen. Hyvästä turvallisuuden tasosta pidämme kiinni, mutta hallinnollista paperityön määrää haluamme leikata! Satamien kumppaneina työssä ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto, jotka jakavat käsityksen tilanteesta ja näkevät yksinkertaistamisen hyödyttävän myös viranomaisten työtaakkaa. Kesään 2015 mennessä olemme saaneet työstettyä askelkuviot tulevaisuuteen liikennehallinnon kanssa ja työ laajennetaan muille aloille. Satamayhtiöiden näkökulmasta yksinkertaistaminen tarkoittaa turvallisuusjohtamisen korostamista. Muodostetaan parempi kokonaiskuva turvallisuustarpeista ja miten niihin vastataan. Se onnistuu hyvin pienemmällä määrällä suunnitelmia. Näin jää enemmän aikaa ja resursseja siihen tärkeään työhön vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Kirsti Tarnanen-Sariola Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja 20 Turun Satama

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat:

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat: 1 RAAHEN KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA 2014 Sataman johtokunta 26.11.2013 Voimassa 1.1.2014 alkaen TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1 Tavaramaksu on suoritettava tämän taksan maksutaulukkojen mukaisesti vesitse

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kaapeli on arvokas tuote. Kaapelin kuljetuspakkaus on yleensä kela. Paksut laipat voivat vaikuttaa särkymättömiltä, mutta yli neljä tonnia painava kela on suhteellisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

ESL Shipping Oy Astu laivaan!

ESL Shipping Oy Astu laivaan! ESL Shipping Oy Astu laivaan! Pääomamarkkinapäivä 8.12.2011 1 Avainluvut 2009 Q3/2011 2009 2010 1-9/2011 Liikevaihto, Me 63,8 79,5 71,0 Liikevoitto, Me 14,7 11,5 7,8 Henkilöstö 194 183 186 Kuljetusmäärä,

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden logistiikkaketju Tuotanto Jalostus Varastointi Kuljetus Jakelu Maailman öljyntuotanto v. 2003 oli 3,7 miljardia tonnia, noin 79 milj. tynnyriä päivässä.

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla. Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007

Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla. Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007 Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007 SÖKÖSSÄ täysi käsi Kymenlaakson AMK merenkulku, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kaakkois- Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät?

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? Tervetuloa! Atomitie 5, pitäjänmäki Suomalainen Mirasys Oy on kansainvälisesti

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ JA ALUMIINIA TOIVEIDESI MUKAAN Ruukki FLEX Ruostumaton teräs ja alumiini juuri sinun mittojesi mukaan Ajattele ratkaisua, jossa saat yhden kontaktin palveluna juuri

Lisätiedot

SCANIA TOURING Tervetuloa kyytiin

SCANIA TOURING Tervetuloa kyytiin Tervetuloa kyytiin Korosta yrityskuvaasi Tutustu Scania Touringiin. Tämä näyttävästi muotoiltu monikäyttöinen linja-auto on suunniteltu täyttämään niin linja- kuin tilausliikenteen vaatimukset myös pitkillä

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja

Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja 1 Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja Cupori on vuonna 2008 perustettu uusi yritys, kun yhtiö osti Outokummulta sen kupariputkiliiketoiminnan MBO-kaupalla. Oma myyntiyhtiö

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot