Yhteisöviestintätutkimus ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedottajat
|
|
- Anna Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedottajat
2 Sisällys TIIVISTELMÄ 1 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston edustavuus 6 2 VIESTINNÄN AMMATTILAISET Yksilömuuttujat Yhteisömuuttujat 14 3 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN ASEMA JA TEHTÄVÄT Viestinnän ammattilaisten asema yhteisöissä viestinnän ammattilaisten työn sisältö 42 4 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN TYÖSUHDE JA TYÖLLISYYSTILANNE 51 5 PALKKA JA LUONTAISEDUT 58 6 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN TYÖTYYTYVÄISYYS 80 7 VIIME VUOSINA TAPAHTUNEET MUUTOKSET TYÖSSÄ 89 8 TYÖYHTEISÖJEN VIESTINNÄN KEHITYSNÄKYMÄT 94 9 VIESTINNÄN ULKOISTAMINEN 99 KYSELYLOMAKE 102 Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 2
3 TIIVISTELMÄ Yhteisöviestintätutkimus 2005 on ProComin, Julkisen Alan Tiedottajien, Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:n sekä kirkon ja seurakuntien tiedottajien yhteinen ammattikuvatutkimus, jonka kohderyhmänä ovat näiden järjestöjen jäsenet, kaikkiaan viestinnän ammattilaista. Kyseessä on Suomen laajin tiedottajien ammattikuvan kartoitus. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2005 nettikyselynä. Tutkimukseen vastasi 1208 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 46 %, jota voidaan pitää kohtuullisena. Vastausprosentti on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Viestinnän painoarvo on kasvanut Reilu neljännes kaikista vastanneista arvioi viestinnän painoarvon kasvaneen omassa organisaatiossaan. Viestinnän resursseja on vahvistettu etenkin julkisella sektorilla, järjestöissä, seurakunnissa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä yleensä palvelualan yrityksissä. Säästöpaineet ovat kohdistuneet viime vuosina yleisimmin kuntiin, pörssiyhtiöihin, tieto- ja viestintäalojen yrityksiin sekä teollisuuteen ja monialayrityksiin. Resursseja on vähennetty selvästi tietoaloilla ja jonkin verran myös teollisuudessa ja pörssiyhtiöissä. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittunut vahva usko yhteisöviestinnän kasvusta taittui vuoden 2003 tutkimukseen, jolloin arviot tulevaisuudesta muuttuivat aiempaa varovaisemmiksi. Nyt optimismi näyttää taas hieman virinneen ja alan kasvuun uskotaan taas hieman enemmän. Tulevaisuus näyttää vuoteen 2003 verrattuna hieman valoisampana. Viestinnän kehityssuunnat (%; erotus: kasvaa-vähenee) Ulkoistaminen Palkat Henkilöstömäärä Koulutusrahat Lähivuosina kasvuun uskovat etenkin viestintätoimistot ja palveluyritykset. Sen sijaan tietoalat vähentävät edelleen väkeä, samoin näyttää käyvän pörssiyhtiöissä ja suuryhtiöissä. Alalla jatkuvasta kasvusta kertoo myös se, että kolmen keskeisen järjestön, ProComin, TAJ:n ja JAT:n yhteenlaskettu jäsenmäärä on kasvanut lähes kymmenellä prosentilla kahden viime vuoden aikana. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 3
4 Paljon mittavia organisaatiomuutoksia Mittavat organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet monien viestintäammattilaisten työn sisältöön. Lisäksi viestintää on organisoitu uudelleen joka neljänneksessä työpaikoista. Mittavia organisaatiomuutoksia on tehty etenkin tieto- ja viestintäaloilla, teollisuudessa sekä julkisissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä. Peräti puolet suuryritysten viestintäammattilaisista ilmoittaa viestinnän uudelleenorganisoinnista. Viestinnän pääsy organisaatioiden johtoryhmään on heikentynyt. Niiden osuus, jotka osallistuvat johtoryhmään, on pudonnut 61 prosentista 56 prosenttiin. Lisäksi niiden osuus, joilla ei ole lainkaan oikeutta osallistua johtoryhmään, on kasvanut 15 prosentista 23 prosenttiin. Tutkimuksen mukaan vajaalla viidenneksellä viestintäyksiköistä yhteys ylimpään johtoon on etäinen. Heidän esimiehensä on joku muu kuin organisaation ylin johto ja he eivät pääse osallistumaan ylimmän johtoryhmän työhön. Parhaiten viestinnän yhteydet ylimpään johtoon on järjestetty seurakunnissa, järjestöissä sekä julkisella sektorilla. Sen sijaan neljänneksessä yrityksistä ja 39 prosentissa pörssiyhtiöitä viestinnällä ei ole suoraa yhteyttä ylimpään johtoon tai johtoryhmään. Viestintäammattilaiset ovat yhä koulutetumpia ja järjestäytyneempiä Tiedot viestintäammattilaisten koulutuksesta kertovat alan professionaalisuudesta: 83 prosentilla on korkeakoulututkinto ja 77 prosenttia on opiskellut viestintää opistossa, korkeakoulussa tai käynyt jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Alan ammattilaisten järjestäytyneisyys on olennaisesti kasvanut viime vuosien aikana: 61 prosenttia viestintäammattilaisista kuuluu johonkin ammattiliittoon ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Viestintäammattilaisten yleisimmät päätehtävät ovat sisäinen viestintä, mediaviestintä ja mediaseuranta, lehtien ja julkaisujen toimittaminen sekä verkkoviestintä. Naisten osuus on kasvanut viestintäyksiköiden esimiesten keskuudessa viime vuosina. Tällä hetkellä viestintäjohtajista 72 prosenttia on naisia. Viestinnän työt jakautuvat kuitenkin vielä selvästi naisten ja miesten töihin. Naiset hoitavat miehiä useammin verkkoviestinnän, sisäisen viestinnän sekä markkinointiviestinnän tehtäviä. Miesten erityisalueita ovat yhteiskuntasuhteet, yhteystoiminta ja lobbaus. Tiedottajien keskipalkka on euroa /kk (mediaani, sisältää luontaisedut). Yksityisellä sektorilla mediaanipalkka on euroa, julkisella sektorilla euroa ja viestintätoimistoissa euroa kuussa. Palkat ovat nousseet keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuuden osuus viestintäammattilaisten työnantajana on vähentynyt selvästi Vajaa puolet viestintäammattilaisista toimii yksityisellä sektorilla tai julkisissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä. Reilu neljännes toimii julkisella sektorilla ja loput järjestöissä ja seurakunnissa. Viestintäkonsultteina toimii noin kymmenesosa viestintäammattilaisista. Perinteisen teollisuuden merkitys viestintäammattilaisten työllistäjänä on selvästi vähentynyt: ProComin jäsenistössä teollisuuden, monialakonsernien ja rakennusalan viestintäammattilaisten osuus on supistunut puoleen. Tilalle ovat tulleet muun muassa tieto- ja viestintäyritykset sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Vaihtuvuus on viestintäammattilaisten keskuudessa pysynyt voimakkaana. Viimeisten kolmen vuoden aikana 46 prosenttia viestintäammattilaisista on tullut alalle tai vaihtanut työpaikkaa tai tehtäviä. Lähes puolet kaikista vastaajista (45 %) harkitsee vakavasti vaihtavansa työnantajaa lähitulevaisuudessa. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 4
5 Verkkoviestintä on tuonut suurimman muutoksen työhön Yhteisöviestintää ovat viime vuosina leimanneet uuden viestintätekniikan ja verkkoviestinnän tuomat muutokset. Muun muassa kaksi kolmasosaa seurakuntien ja reilu puolet julkisen sektorin tiedottajista arvioi verkkoviestinnän muuttaneen ratkaisevasti heidän työtään viime vuosina. Markkinointiviestintä on tullut osaksi useimpien työtä Markkinointiviestinnän lisääntyminen näkyy yleisesti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Markkinointiviestinnän lisääntyminen työssä on koskettanut lähes neljännestä vastaajista. Keskimäärin noin neljännes (26 %) kaikkien viestintäammattilaisten työstä liittyy markkinointiin ja markkinointiviestintään. Markkinointiviestintää tekevät etenkin yksityisillä palvelualoilla ja kaupan alalla toimivat (41 % työstä on markkinointiviestintää). Tulostavoitteet ohjaavat monien työtä Joka toisen yhteisön viestintä on tulosjohdettua. Reilu puolet kaikista vastaajista (56 %) ilmoittaa, että heidän työlleen on asetettu tulostavoitteet. Lähes puolen (48 %) työn tuloksia mitataan konkreettisilla mittareilla. Vajaa puolet (45 %) ilmoittaa, että heidän yhteisössään arvioidaan jatkuvasti viestinnän vaikuttavuutta. Yleisintä tulostavoitteiden määrittely ja tulosten mittaaminen on viestintätoimistoissa. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on yleisesti määritelty tulostavoitteet. Sektoreiden välillä on kuitenkin selvä ero siinä, miten aktiivisesti tuloksia mitataan: Julkisella sektorilla työn tulosten mittaaminen konkreettisilla mittareilla on selvästi harvinaisempaa kuin yksityisellä sektorilla. Toimintojen ulkoistaminen ei ole yleistynyt tutkituissa yhteisöissä Ulkoistaminen ei ole yleistynyt niissä yhteisöissä, joissa on omaa viestintähenkilöstöä. Esimerkiksi viestintätutkimukset, mediaseuranta ja vuosikertomus tehdään omin voimin hieman useammin kuin ennen. Yksityinen sektori on ulkoistanut useammin kuin julkinen sektori. Yksityisellä sektorilla keskimäärin neljännes viestintätehtävistä teetetään ulkopuolella kun taas julkisella puolella ulkoistamisen aste on keskimäärin 17 prosenttia. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 5
6 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSAINEISTO 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Yhteisöviestintätutkimus 2005 on ProComin, Julkisen Alan Tiedottajien, Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:n sekä kirkon ja seurakuntien tiedottajien yhteinen ammattikuvatutkimus, jonka kohderyhmänä ovat näiden järjestöjen kaikki jäsenet. Kyseessä on Suomen laajin tiedottajien ammattikuvan kartoitus. Tutkimuksen tavoitteena on Tarkistaa tiedottajien palkkataso ja selvittää palkkaan voimakkaimmin vaikuttavat tekijät. Selvittää tiedottajien työn sisältö ja siinä tapahtuneet muutokset. Arvioida tiedottajien työllisyyttä, työtyytyväisyyttä ja jaksamista. Arvioida yhteisöviestinnän tulevaisuuden näkymiä ja ennakoida resurssien muutoksia. Yhtenäistää ja vahvistaa tiedottajan / yhteisöviestinnän ammattikuvaa. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat ry (JAT), Tiedotusalan ammattijärjestö (TAJ) sekä Kirkon tiedotuskeskus. Tutkimuksen tekijä on Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy. Vastuullisena tutkijana on toiminut tutkimuspäällikkö Jouni Kivikoski. Kun raportissa puhutaan viestinnän ammattilaisista tai tiedottajista, viitataan koko vastaajakuntaan. Vastaavantyyppinen tutkimus on toistettu ProComin ja sen edeltäjän STiLin piirissä jo kymmenen kertaa ennen tätä vuodesta 1983 lähtien. JAT on ollut mukana vuodesta 1997 lähtien. TAJ osallistui nyt ensimmäistä kertaa tutkimukseen. Kirkon tiedottajista tehtiin erillinen tutkimus vuonna Viime tutkimuksessa mukana ollut Suomen IR-yhdistys jättäytyi tällä kertaa tutkimuksen ulkopuolelle. 1.2 Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston edustavuus Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2005 nettikyselynä. Nettikyselyssä jäsenet saivat sähköpostiviestin, jossa oli linkki ja henkilökohtainen salasana sähköiseen kyselylomakkeeseen. Myös muistutus lähetettiin sähköpostitse. Nettikysely lähetettiin kaikille, jotka olivat ilmoittaneet yhdistykseensä sähköpostiosoitteensa. TAJ:n jäsenille lähetettiin lisäksi postikysely. Järjestöjen jäsenmäärät syyskuussa 2005 ja vuonna muutos ProCom % JAT % TAJ % Kirkon tiedottajat Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 6
7 ProComin, JATin ja TAJ:n jäsenmäärät ovat kasvaneet keskimäärin kymmenyksellä kahden viime vuoden aikana. Toimeksiantajien jäsenistöjen päällekkäisyydet käyvät ilmi seuraavasta kuviosta. JATin jäsenistä vain 371 on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Alan järjestöjen jäsenmäärät ja päällekkäisyydet Kirkko ProCom, jäseniä: jäsenenä vain ProComissa: n TAJ IR-yhdistys 140 JAT 371 n Kaikki toimeksiantajat toimittivat jäsen- ym. rekisterinsä Viestintätoimisto Pohjoisrantaan, jossa päällekkäisyydet karsittiin ennen kyselyn lähettämistä. Tutkimuksen kohderyhmä on kaikkiaan tiedottajaa. Tutkimukseen vastasi 1208 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 46 %, jota voidaan pitää kohtuullisena. Vastausprosentti on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Jäsenkyselyjen vastausprosentit ovat vaihdelleet 42 prosentista 64:ään prosenttiin. Tutkimuksen viestintäprosentti Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 7
8 ProComin osalta tutkimuksen vastausprosentti laski 53:sta 45 prosenttiin. JATin kohdalla vastausprosentti parani 51 prosentista 54 prosenttiin. Postitse kyselyyn vastasi 63 TAJ:läistä. Vastaajamäärät järjestöittäin Lähti Vastasi Vastaus-% ProCom ,9 TAJ ,4 JAT ,4 Kirkon tiedottajat ,1 Yhteensä ,9 Kuten nettikyselyissä on tyypillistä, noin puolet vastauksista saapui vuorokauden sisällä siitä, kun kutsu tutkimukseen lähti. Muistutus, joka lähetettiin viikkoa myöhemmin, lisäsi vastauksia vielä neljänneksellä. Kyselyyn vastaamiseen käytettiin aikaa keskimäärin 14.5 minuuttia. Useimmat vastaajat käyttivät aikaa minuuttia. Kyselyyn liitettyyn arvontaan osallistui 783 henkeä eli 65 prosenttia vastanneista. Palkintoina oli 200 euron lahjakortti Stockmannille sekä kolme vapaalippua ProCom päivään Palaute tutkimuksesta oli pääosin myönteistä. Tutkimusta oli jopa odotettu. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 8
9 2 VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2.1 Yksilömuuttujat Seuraavassa on otettu esiin keskeisiä tuloksia yhteisöviestinnän ammattilaisista. Tarkat tulokset on esitetty sivuilla SUKUPUOLI. Naisten osuus viestintäammattilaisten keskuudessa kasvaa vuosi vuodelta. Viime tutkimuksessa 84 prosenttia vastanneista ja 82 prosenttia kaikista järjestöjen jäsenistä oli naisia. Naiset siis vastasivat tutkimukseen hieman aktiivisemmin kuin miehet. Tällä kertaa vastaavaa laskelmaa ei voitu tehdä järjestöjen rekistereistä, mutta vastausten perusteella trendi on edelleen jatkunut: Nyt 86 prosenttia vastanneista on naisia ja 14 prosenttia miehiä. Kirkon ja seurakuntien tiedottajista 26 prosenttia on miehiä. Naisten osuus viestintäammattilaisten keskuudessa kasvaa edelleen, sillä 93 prosenttia tiedottaja-ajaltaan nuorimmista (1-2 vuotta alalla olleista) on naisia. 100 Yhteisöviestinnän ammattilaiset (%) Naisten osuus Korkeakoulututkinnon suorittaneita Miesten osuus Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 9
10 IKÄ. Viestintäammattilaisten keski-ikä on 41.4 vuotta. Tiedottajakunta on nuorentunut selvästi viime vuosina, sillä keski-ikä on laskenut kolmella vuodella vuoden 2000 tutkimuksesta. Kolmannes vastaajista on alle 36-vuotiaita. ProComin jäsenten keski-ikä on laskenut kolme vuotta vuodesta Jäsenten keski-ikä (41 vuotta) on nyt sama kuin 90-luvun alussa. Myös JATin jäsenten keski-ikä on hieman laskenut. JAT:n jäsenten keski-ikä (45.7 vuotta) on kuitenkin lähes viisi vuotta korkeampi kuin ProComin. TAJ:n jäsenten keski-ikä on 39 vuotta. Kirkon ja seurakuntien tiedottajien keski-ikä on 46 vuotta eli selvästi keskimääräistä korkeampi. Miestiedottajat ovat keskimäärin kolme vuotta naiskollegojaan iäkkäämpiä. Miestiedottajien keski-ikä on 44 vuotta, naisten 41 vuotta. Keski-iältään nuorimmat viestintäammattilaiset työskentelevät tietoaloilla (keski-ikä 38 vuotta) ja nuorempina konsultteina (31 vuotta). TIEDOTTAJA-AIKA. Viestintäammattilaiset ovat toimineet keskimäärin 10.9 vuotta kokopäiväisesti viestintätehtävissä. Tämänkertaiset vastaajat ovat yhtä kokeneita kuin aiempienkin tutkimusten vastaajat. Kaikkein kokeneimpia ovat JAT:n vastaajat. JAT:n jäsenistö on selvästi kokeneempaa (keskimäärin 14.2 vuotta viestintätehtävissä) kuin ProComin (10.9 vuotta) tai TAJ:n (9.7). Kirkon ja seurakuntien tiedottajilla on keskimäärin 13 vuoden kokemus viestintätehtävistä. Miespuoliset viestintäammattilaiset ovat olleet alalla keskimäärin 14 vuotta, naiset 10 vuotta. Tilanne on säilynyt tässä suhteessa samana. Ero viestintätoimistojen ja viestintäyksiköiden rekrytoinnissa on kaventunut: Kahden viime vuoden aikana viestintätoimistoihin palkattujen keski-ikä oli 35 vuotta, viestintäyksiköihin palkattujen keski-ikä oli 36 vuotta. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 10
11 Vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään ikänsä ja tiedottajakokemuksensa mukaan. Asetelmassa on lihavoidulla esitetty uusin jakauma, alla on esitetty myös aiempien vuosien tulokset. Erityisesti haluttiin tarkastella nuorten ja tiedottaja-ajaltaan uusien tiedottajien vastauksia. Uusien nuorten tiedottajien osuus on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa, heitä on nyt noin neljännes vastaajista. Varttuneita ja kokeneita tiedottajia oli vielä vuonna 1997 lähes kaksi kolmasosaa STiLin ja JATin jäsenistöstä, nyt heitä on enää puolet vastaajista. Nuoret (alle 38-vuotiaat) Varttuneet (38 vuotiaat ja sitä vanhemmat) Uudet tiedottajat (1-5 vuotta alalla olleet) 25 % 2003: 26 % 1997: 13% 10 % 2003: 14 % 1997:10 % Kokeneet tiedottajat (6 vuotta ja kauemmin toimineet) 14 % 2003: 10 % 1997:13% 51 % 2003: 50 % 1997: 64% PERUSKOULUTUS. 83 prosenttia viestintäammattilaisista on suorittanut joko ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulututkinto rinnastettiin tässä tutkimuksessa alempaan korkeakoulututkintoon. Alan ammattilaisten peruskoulutuksen taso on noussut vuosi vuodelta, erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nyt 64 prosenttia, kun vuonna 1991 heidän osuutensa oli 47 prosenttia. Korkeimmalle koulutettuja ovat alle 36-vuotiaat tiedottajat, joista 74 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 20 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. TAJ:n jäsenet ovat keskimääräistä koulutetumpia (89 prosentilla on korkeakoulututkinto). Suhteellisesti vähiten korkeakoulutettuja on kirkon ja seurakuntien tiedottajissa: 68 prosenttia. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 11
12 VIESTINTÄALAN KOULUTUS. Kaikkiaan 77 prosenttia viestinnän ammattilaisista on opiskellut viestintää opistossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai käynyt jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Luku on selvässä kasvussa, sillä vuonna 2003 vastaava osuus oli 70 prosenttia vastaajista. Korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa viestintää pääaineenaan lukeneita on tullut viime vuosina selvästi lisää tiedotusalalle. Heitä on tällä hetkellä 31 prosenttia viestintäammattilaisista ja 43 prosenttia alle 36-vuotiaista tiedottajista. Ammattikorkeakoulussa pääaineenaan viestintää lukeneita on 4 prosenttia vastanneista. Reilu viidennes (22 %) kaikista vastaajista ja 35 prosenttia esimiehistä on suorittanut jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Neljänneksellä vastaajista (27 %) on jokin tiedottajatutkinto. Viestinnän koulutus (%) Opistossa / sivuaineena korkeakoulussa Pääaine ammattikorkeakoulussa Pääaine korkeakoulussa Jokin viestinnän johtamisen koulutusohjelma Jokin tiedottajatutkinto Lyhytkursseja Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 12
13 VIESTINTÄAMMATTILAISTEN JÄRJESTÄYTYNEISYYS. Alan ammattilaisten järjestäytyneisyys on olennaisesti kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana: 61 prosenttia viestintäammattilaisista kuuluu johonkin ammattijärjestöön ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Erityisesti liittyminen ammattiliittoihin tai järjestöihin on lisääntynyt. Yksityisen työttömyyskassan jäsenten osuus on säilynyt ennallaan. Vuonna 2003 vajaa puolet vastaajista (46 %) kuului johonkin ammattijärjestöön ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Viestintäammattilaisten järjestäytyneisyys (%) Kuuluu ammattijärjestöön / -liittoon On ulkopuolisen työttömyyskassan jäsen Järjestäytyminen on lisääntynyt selvästi kaikilla sektoreilla, muun muassa viestintätoimistoissa. Ero naisten ja miesten järjestäytymisessä on kaventunut huomattavasti: Vielä kaksi vuotta sitten noin puolet miesvastaajista ei kuulunut mihinkään ammattijärjestöön tai työttömyyskassaan. Nyt heidän osuutensa on enää neljännes (26 %) Kuuluuko ammattijärjestöön / ulkopuoliseen työttömyyskassaan? Muutos Kaikki vastaajat 78 % 63 % +15 Kirkko ja seurakunnat 88 % 76 % +12 Järjestöt 88 % 68 % +20 Julkinen sektori 77 % 63 % +14 Yksityinen sektori 74 % 58 % +16 Viestintätoimistot 71 % 52 % +19 JAT 69 % 64 % +5 ProCom 74 % 61 % +13 Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 13
14 JÄSENYYS MUISSA VIESTINTÄALAN JÄRJESTÖISSÄ. ProCom kattaa 66 prosenttia tutkituista viestintäalan ammattilaisista, TAJ 30 prosenttia, JAT 18 prosenttia, Journalistiliitto viisi prosenttia ja Suomen IR-yhdistys kaksi prosenttia. TAJ:n jäsenenä on 27 prosenttia JAT:n jäsenistä, 25 prosenttia kirkon ja seurakuntien tiedottajista sekä 17 prosenttia ProComin jäsenistä. Kirkon ja seurakuntien tiedottajista 12 prosenttia kuuluu Journalistiliittoon, 10 prosenttia ProComiin ja kuusi prosenttia JATiin. JAT ei edelleenkään tavoita kaikkia julkisen sektorin tiedottajia: Valtion viranomaisen palveluksessa toimivista tiedottajista 48 prosenttia ei kuulu JATiin, mutta he ovat joko ProComin tai TAJ:n jäseniä. Kyselyyn vastanneista kunnallisen puolen tiedottajista 29 prosenttia ei kuulu JATiin. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 14
15 2.2 Yhteisömuuttujat TYÖNANTAJAN TOIMIALA JA OMISTUSSUHDE. Pörssiyhtiöiden osuus viestintäammattilaisten työpaikkoina on pienentynyt selvästi kahdesta edellisestä tutkimuksesta. Sen sijaan muiden yksityisten yritysten osuus työnantajina on kasvanut selvästi. Työnantajat (%; n = 1184) Yksityinen yritys (ei pörssissä) Pörssiyhtiö Valtion viranomainen Järjestö, liitto Kunnallinen Valtion liikelaitos, yhtiö Kirkko, seurakunta Viestintäammattilaisten suurin työnantaja on julkinen hallinto, jossa toimii noin viidennes (18 %) vastaajista. Yhä harvempi viestintäalan ammattilainen on teollisuuden, rakennusalan tai monialayhtiön palveluksessa. Kasvussa olevia aloja ovat koulutus ja tutkimus. Viestintätoimistoissa työskentelee noin kymmenesosa (11 %) viestintäammattilaisista. Yleisimmät työnantajien toimialat (%; n = 1184) Julkinen hallinto Teollisuus, moniala, rakennus Viestintätoimisto ym. Kauppa ja muut palvelut Järjestöt ja yhdistykset Tietotekniikka, media Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 15
16 Muut työnantajien toimialat (%; n = 1184) Seurakunnat* 8 9 Koulutus, tutkimus Rahoitus ja vakuutus Kuljetus,energia,viestinvälitys Muu ala * Seurakuntien tiedottajia tutkittu vuosina 2002 ja 2005 ProComin aikasarjassa, joka ulottuu vuoteen 1991 asti, näkyy selvästi teollisuuden, monialakonsernien ja rakennusalan osuuden pieneneminen. Näiden toimialojen osuus procomlaisten työnantajina on 14 vuodessa pudonnut puoleen 34 prosentista 17 prosenttiin. Samoin järjestöjen ja yhdistysten osuus on pienentynyt selvästi 90-luvulta lähtien. Tilalle ovat tulleet muun muassa tietoalat, jotka työllistävät 12 prosenttia procomlaisista. JATin jäsenistä 63 prosenttia työskentelee julkishallinnossa, 11 prosenttia koulutuksessa ja tutkimuksessa ja viisi prosenttia terveydenhuollossa. TAJ:n jäsenistö painottuu etenkin julkiseen hallintoon: neljännes taj:läisistä toimii julkishallinnossa. Yksityisten yritysten tiedottajia on TAJ:ssä selvästi keskimääräistä vähemmän. YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ. Työpaikan henkilöstömäärän mukaan ei ole olemassa tyypillistä viestintäalan ammattilaisen työpaikkaa vaan viestintäammattilaiset toimivat hyvin erikokoisissa organisaatioissa. Viidennes toimii alle 30 hengen yhteisöissä ja 14 prosenttia yli 8000 hengen yrityksissä tai yhteisöissä. Suurimpien työpaikkojen osuus työnantajina on pienentynyt 20 prosentista 15 prosenttiin vuodesta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 16
17 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Yksilömuuttujat Vastaajien määrä Sukupuoli nainen mies Ikä Ikä keskimäärin 41,4 42,7 44,2 44,3 alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta Peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei-yo-opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk. / amk ylempi korkeakoulututk Viestintäkoulutus opistossa / sivuaine kk:ssa kork.koulu / amk pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamiskoulutus Tiedottaja-aika 10,9 10,6 11,4 12,0 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 17
18 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Yhteisömuuttujat Vastaajien määrä Henkilöstömäärä a 1-29 henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä yli 8000 henkeä Omistus yksityinen yritys pörssiyhtiö valtion viranomainen kunta, kuntayhtymä valtion / kunnan liikelaitos / yhtiö järjestö, liitto kirkko, seurakunta, -yhtymä Toimiala julkinen hallinto teollisuus, moniala, rakennus viestintätoimisto kauppa ja muut palvelut järjestöt, yhdistykset tietoliikenne, -tekniikka, media kirkko, seurakunta koulutus tai tutkimus rahoitus- ja vakuutus kuljetus, energiahuolto, viestinvälitys muu ala Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 18
19 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Asema yrityksessä / yhteisössä Oma vastuualue a koko yhteisö / konserni liiketoiminta-alue toimipaikka, tehdas Viestintäyksikön koko a henkilöstöä keskimäärin 9,0 10,3 8,6 4,9 Viestinnän suhde johtoryhmään a ei osallistu osallistuu tarvittaessa läsnäolo täysivaltainen jäsen Alaiset on alaisia ei alaisia Asema yksikön esimies yksin viestinnästä vastaava asiantuntija / toimihenkilö johtava konsultti nuorempi konsultti Nimike viestintä-,tiedotusjohtaja viestintä-, tiedotuspäällikkö tiedottaja tiedotussihteeri/viest.assistentti viestintäkonsultti toimitussihteeri / toimittaja viestintäsuunnittelija muu nimike Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 19
20 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Yksilömuuttujat sukupuoli nainen mies ikä Ikä keskimäärin alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei yo-pohj. opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk ylempi korkeakoulututk viestintäkoulutus opisto / sivuaine korkeakoulu kork.koulu / amk pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamiskoulutus tiedottaja-aika 10,9 10,4 11,2 11,7 11,8 10,9 9,7 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 20
21 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Yhteisömuuttujat henkilöstömäärä a 1-29 henkeä henkeä henkeä henkeä yli 3000 henkeä yli 8000:n työpaikoissa toimipaikan sijainti pääkaupunkiseutu muu Suomi / ulkomaat omistus yksityinen yritys pörssiyhtiö valtion viranomainen kunta valtion/kunnan liikelaitos/yhtiö järjestö, liitto toimiala teollisuus, moniala, rakennus viestintätoimisto tietoliikenne, -tekniikka, media kauppa ja muut palvelut julkinen hallinto järjestöt, yhdistykset muu ala rahoitus- ja vakuutus koulutus tai tutkimus kuljetus, energia, viestinvälit Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 21
22 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Asema yrityksessä / yhteisössä vastuualue a koko yhteisö / konserni liiketoiminta-alue tms toimipaikka, tehdas viestintäyksikön koko a henkilöstöä keskimäärin 10,3 10,6 9,0 4,8 3,6 3,7 4,3 viestinnän suhde johtoryhmään a ei osallistu osallistuu tarvittaessa läsnäolo täysivaltainen jäsen alaiset on alaisia ei alaisia nimike viestintä-,tiedotusjohtaja viestintä-, tiedotuspäällikkö tiedottaja viestintäkonsultti tiedotussihteeri/viest.assistentti viestintäsuunnittelija toimitussihteeri / toimittaja muu nimike Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 22
23 JAT:n jäsenten taustatiedot (%) Yksilömuuttujat Vastaajien määrä sukupuoli nainen mies ikä Ikä keskimäärin 45,7 46,6 46,4 45,7 alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei-yo-opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk ylempi korkeakoulututk viestintäkoulutus opisto/ sivuaine kork.kou kork.koulu pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamisk tiedottaja-aika keskimäärin (vuotta) 14,2 13,1 12,9 13,3 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 23
Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011
Jäs enyys Toimiala Keskeiset toimialat Yritykset (pl. viest.toimistot) Yrityksen koko Viranomaiset Toimipaikan sijainti Vastuualue Nimike (pääluokat) KAIKKI 1 112 3 800 2 650 3 169 4 777 6 000 ProCom 672
LisätiedotYhteisöviestintätutkimus ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedotuskeskus, Suomen IR-yhdistys
ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedotuskeskus, Suomen IR-yhdistys Sisällys TIIVISTELMÄ 1 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSAINEISTO 6 1.1 Tutkimuksen tarkoitus
LisätiedotPalkka ja luontaisedut
Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen
LisätiedotViestinnän ammattilaiset 2009 -tutkimus
Viestinnän ammattilaiset 2009 -tutkimus PROCOM - VIESTINNÄN AMMATTILAISET RY TIEDOTUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ JULKISEN ALAN TIEDOTTAJAT RY KIRKON TIEDOTUSKESKUS SUOMEN IR- YHDISTYS SUOMEN EKONOMILIITTO-FINLANDS
LisätiedotVIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy
VIESTINNÄN AMMATTILAISET 21 12.11.21 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Tarkoitus Selvittää viestinnän työnkuvan ja palkkojen kehitystä sekä kartoittaa ammattiosaamista. Kohderyhmä ProComin,
LisätiedotViestinnän ammattilaiset 2009
Viestinnän ammattilaiset 2009 Mitä tutkimus kertoo IR-ammattilaisista ja pörssiyhtiöiden viestinnästä? Presentaatio Suomen IR-yhdistyksen jäsenille 2.12.2009 Jouni Kivikoski, Pohjoisranta Oy Tutkimusaineisto
LisätiedotViestinnän ammattilaiset 2011 -tutkimus
Viestinnän ammattilaiset 2011 -tutkimus PROCOM - VIESTINNÄN AMMATTILAISET RY VIESTINNÄN ASIANTUNTIJOIDEN AMMATTIJÄRJESTÖ VIESTI RY JULKISEN ALAN TIEDOTTAJAT RY KIRKON TIEDOTUSKESKUS SUOMEN IR-YHDISTYS
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotPoolian Palkkatutkimus 2013 05/2013
Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotKansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotNaisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).
TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotPoolian palkkatutkimus 2012
Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä
LisätiedotPoolian palkkatutkimus 2011
Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotDI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotMENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti
MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti Viestintä suomalaisessa johtajuudessa 12/2016 Ground Communications Menestyvä Johtaja -kysely Menestyvä Johtaja -kyselyn toteuttivat viestintätoimisto Ground Communications
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotKYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl)
KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Tutkimuksen avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2017 näyttelyn kävijärakennetta sekä kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä. Tutkimuksen
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotKirkon viestintäpäivät
Kirkon viestintäpäivät 18.9.2008 Tiedottajan ammatti-identiteetti -kanava Marika Ojala ja Jaana Simula TAJ Akavan kentässä AKAVA Liitto Akavan Erityisalat Liitto TAJ Muut jäsenjärjestöt, yht. 22 Ammatti-identiteetti
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotVIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. ProCom, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), Kirkon tiedotuskeskus
VIESTINNÄN AMMATTILAISET 201 ProCom, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), Kirkon tiedotuskeskus Raportin rakenne 1 Keskeiset tulokset 2 3 4 7 8 9 10 11 Tutkimuksen toteutus Vastaajien taustatietot
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotHelsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS
Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE
KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2019 -NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Sivu 1 / 7 Kyselyn avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttelyn kävijärakennetta, kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä.
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2015
Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotViestinnän ammattilaiset 2009
Viestinnän ammattilaiset 2009 Mitä tutkimus kertoo julkisen alan tiedottajista? Presentaatio JATin jäsenille 7.12.2009 Jouni Kivikoski, Pohjoisranta Oy Tutkimusaineisto Nettikysely elo syyskuussa 2009
LisätiedotViestinnän ammattilaiset 2017 ProCom ry, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT)
Viestinnän ammattilaiset 2017 ProCom ry, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT) SISÄLLYSLUETTELO Tutkimuksen toteutus s. 3 Yhteenveto s. 4 Vastaajien taustatiedot s. 10 Työpaikka ja tehtävä s. 25
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Ulkomaanpalkkatutkimus tehdään joka kolmas vuosi Tavoitteena selvittää ulkomailla työskentelevien palkkoja, muita työsuhteen ehtoja jne. Kohderyhmänä ulkomailla työskentelevät tekkiläiset Vuonna 2018 tutkimukseen
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotPk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 2019
Pk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 019..019 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry 1 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämän Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää PK-yrittäjien mielipiteitä
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotTyönantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011
Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotKävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus
Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
Lisätiedotyritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ
yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ Yhteenveto FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on Suomen laajin suurten ja keskisuurten yritysten vastuullisuutta kartoittava kyselytutkimus. Tutkimus on tehty vuodesta 2013
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTNS PäättäjäAtlas 2014
Suomalaisen hankintapäättäjän muotokuva TNS Gallup paljastaa suomalaisen hankintapäättäjän muotokuvan TNS PäättäjäAtlas selvittää hankintapäättäjien ja hankintoihin osallistuvien määrät ja profiilit, heidän
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotYHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA
YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTäältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011
Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien
LisätiedotKorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa
Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotKyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
LisätiedotProjektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland
Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi
1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17
LisätiedotSKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa
LisätiedotKesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto
Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotYksilötutka-työhyvinvointikysely
Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.
LisätiedotTNS PäättäjäAtlas 2010. Presentation name / Author
Taloussanomien Verkkomediat 2.. 1 Taustatietoa tutkimuksesta Tutkimuksen perusjoukko muodostui yksityisen ja julkisen sektorin ylimmistä toimihenkilöistä. Tässä esityksessä kohderyhmäksi on rajattu yksityisellä
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotSegregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)
Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotViestinnän ammattilaiset ProCom ry, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), Kirkon viestijät
Viestinnän ammattilaiset 2019 ProCom ry, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), Kirkon viestijät SISÄLLYSLUETTELO Tutkimuksen toteutus s. 3 Yhteenveto s. 4 Ammatti-identiteetti s. 9 Laki digitaalisten
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotUusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin
Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.
Lisätiedot1 JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... 1 LIITEKUVAT... 4
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: JOHDANTO... MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME... Sivu LIITEKUVAT... Kantar TNS Oy, Miestentie C, 0 ESPOO, Finland,
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotMINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI
MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
Lisätiedot