Yhteisöviestintätutkimus ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedottajat

Transkriptio

1 ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedottajat

2 Sisällys TIIVISTELMÄ 1 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston edustavuus 6 2 VIESTINNÄN AMMATTILAISET Yksilömuuttujat Yhteisömuuttujat 14 3 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN ASEMA JA TEHTÄVÄT Viestinnän ammattilaisten asema yhteisöissä viestinnän ammattilaisten työn sisältö 42 4 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN TYÖSUHDE JA TYÖLLISYYSTILANNE 51 5 PALKKA JA LUONTAISEDUT 58 6 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN TYÖTYYTYVÄISYYS 80 7 VIIME VUOSINA TAPAHTUNEET MUUTOKSET TYÖSSÄ 89 8 TYÖYHTEISÖJEN VIESTINNÄN KEHITYSNÄKYMÄT 94 9 VIESTINNÄN ULKOISTAMINEN 99 KYSELYLOMAKE 102 Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 2

3 TIIVISTELMÄ Yhteisöviestintätutkimus 2005 on ProComin, Julkisen Alan Tiedottajien, Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:n sekä kirkon ja seurakuntien tiedottajien yhteinen ammattikuvatutkimus, jonka kohderyhmänä ovat näiden järjestöjen jäsenet, kaikkiaan viestinnän ammattilaista. Kyseessä on Suomen laajin tiedottajien ammattikuvan kartoitus. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2005 nettikyselynä. Tutkimukseen vastasi 1208 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 46 %, jota voidaan pitää kohtuullisena. Vastausprosentti on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Viestinnän painoarvo on kasvanut Reilu neljännes kaikista vastanneista arvioi viestinnän painoarvon kasvaneen omassa organisaatiossaan. Viestinnän resursseja on vahvistettu etenkin julkisella sektorilla, järjestöissä, seurakunnissa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä yleensä palvelualan yrityksissä. Säästöpaineet ovat kohdistuneet viime vuosina yleisimmin kuntiin, pörssiyhtiöihin, tieto- ja viestintäalojen yrityksiin sekä teollisuuteen ja monialayrityksiin. Resursseja on vähennetty selvästi tietoaloilla ja jonkin verran myös teollisuudessa ja pörssiyhtiöissä. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittunut vahva usko yhteisöviestinnän kasvusta taittui vuoden 2003 tutkimukseen, jolloin arviot tulevaisuudesta muuttuivat aiempaa varovaisemmiksi. Nyt optimismi näyttää taas hieman virinneen ja alan kasvuun uskotaan taas hieman enemmän. Tulevaisuus näyttää vuoteen 2003 verrattuna hieman valoisampana. Viestinnän kehityssuunnat (%; erotus: kasvaa-vähenee) Ulkoistaminen Palkat Henkilöstömäärä Koulutusrahat Lähivuosina kasvuun uskovat etenkin viestintätoimistot ja palveluyritykset. Sen sijaan tietoalat vähentävät edelleen väkeä, samoin näyttää käyvän pörssiyhtiöissä ja suuryhtiöissä. Alalla jatkuvasta kasvusta kertoo myös se, että kolmen keskeisen järjestön, ProComin, TAJ:n ja JAT:n yhteenlaskettu jäsenmäärä on kasvanut lähes kymmenellä prosentilla kahden viime vuoden aikana. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 3

4 Paljon mittavia organisaatiomuutoksia Mittavat organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet monien viestintäammattilaisten työn sisältöön. Lisäksi viestintää on organisoitu uudelleen joka neljänneksessä työpaikoista. Mittavia organisaatiomuutoksia on tehty etenkin tieto- ja viestintäaloilla, teollisuudessa sekä julkisissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä. Peräti puolet suuryritysten viestintäammattilaisista ilmoittaa viestinnän uudelleenorganisoinnista. Viestinnän pääsy organisaatioiden johtoryhmään on heikentynyt. Niiden osuus, jotka osallistuvat johtoryhmään, on pudonnut 61 prosentista 56 prosenttiin. Lisäksi niiden osuus, joilla ei ole lainkaan oikeutta osallistua johtoryhmään, on kasvanut 15 prosentista 23 prosenttiin. Tutkimuksen mukaan vajaalla viidenneksellä viestintäyksiköistä yhteys ylimpään johtoon on etäinen. Heidän esimiehensä on joku muu kuin organisaation ylin johto ja he eivät pääse osallistumaan ylimmän johtoryhmän työhön. Parhaiten viestinnän yhteydet ylimpään johtoon on järjestetty seurakunnissa, järjestöissä sekä julkisella sektorilla. Sen sijaan neljänneksessä yrityksistä ja 39 prosentissa pörssiyhtiöitä viestinnällä ei ole suoraa yhteyttä ylimpään johtoon tai johtoryhmään. Viestintäammattilaiset ovat yhä koulutetumpia ja järjestäytyneempiä Tiedot viestintäammattilaisten koulutuksesta kertovat alan professionaalisuudesta: 83 prosentilla on korkeakoulututkinto ja 77 prosenttia on opiskellut viestintää opistossa, korkeakoulussa tai käynyt jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Alan ammattilaisten järjestäytyneisyys on olennaisesti kasvanut viime vuosien aikana: 61 prosenttia viestintäammattilaisista kuuluu johonkin ammattiliittoon ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Viestintäammattilaisten yleisimmät päätehtävät ovat sisäinen viestintä, mediaviestintä ja mediaseuranta, lehtien ja julkaisujen toimittaminen sekä verkkoviestintä. Naisten osuus on kasvanut viestintäyksiköiden esimiesten keskuudessa viime vuosina. Tällä hetkellä viestintäjohtajista 72 prosenttia on naisia. Viestinnän työt jakautuvat kuitenkin vielä selvästi naisten ja miesten töihin. Naiset hoitavat miehiä useammin verkkoviestinnän, sisäisen viestinnän sekä markkinointiviestinnän tehtäviä. Miesten erityisalueita ovat yhteiskuntasuhteet, yhteystoiminta ja lobbaus. Tiedottajien keskipalkka on euroa /kk (mediaani, sisältää luontaisedut). Yksityisellä sektorilla mediaanipalkka on euroa, julkisella sektorilla euroa ja viestintätoimistoissa euroa kuussa. Palkat ovat nousseet keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuuden osuus viestintäammattilaisten työnantajana on vähentynyt selvästi Vajaa puolet viestintäammattilaisista toimii yksityisellä sektorilla tai julkisissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä. Reilu neljännes toimii julkisella sektorilla ja loput järjestöissä ja seurakunnissa. Viestintäkonsultteina toimii noin kymmenesosa viestintäammattilaisista. Perinteisen teollisuuden merkitys viestintäammattilaisten työllistäjänä on selvästi vähentynyt: ProComin jäsenistössä teollisuuden, monialakonsernien ja rakennusalan viestintäammattilaisten osuus on supistunut puoleen. Tilalle ovat tulleet muun muassa tieto- ja viestintäyritykset sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Vaihtuvuus on viestintäammattilaisten keskuudessa pysynyt voimakkaana. Viimeisten kolmen vuoden aikana 46 prosenttia viestintäammattilaisista on tullut alalle tai vaihtanut työpaikkaa tai tehtäviä. Lähes puolet kaikista vastaajista (45 %) harkitsee vakavasti vaihtavansa työnantajaa lähitulevaisuudessa. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 4

5 Verkkoviestintä on tuonut suurimman muutoksen työhön Yhteisöviestintää ovat viime vuosina leimanneet uuden viestintätekniikan ja verkkoviestinnän tuomat muutokset. Muun muassa kaksi kolmasosaa seurakuntien ja reilu puolet julkisen sektorin tiedottajista arvioi verkkoviestinnän muuttaneen ratkaisevasti heidän työtään viime vuosina. Markkinointiviestintä on tullut osaksi useimpien työtä Markkinointiviestinnän lisääntyminen näkyy yleisesti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Markkinointiviestinnän lisääntyminen työssä on koskettanut lähes neljännestä vastaajista. Keskimäärin noin neljännes (26 %) kaikkien viestintäammattilaisten työstä liittyy markkinointiin ja markkinointiviestintään. Markkinointiviestintää tekevät etenkin yksityisillä palvelualoilla ja kaupan alalla toimivat (41 % työstä on markkinointiviestintää). Tulostavoitteet ohjaavat monien työtä Joka toisen yhteisön viestintä on tulosjohdettua. Reilu puolet kaikista vastaajista (56 %) ilmoittaa, että heidän työlleen on asetettu tulostavoitteet. Lähes puolen (48 %) työn tuloksia mitataan konkreettisilla mittareilla. Vajaa puolet (45 %) ilmoittaa, että heidän yhteisössään arvioidaan jatkuvasti viestinnän vaikuttavuutta. Yleisintä tulostavoitteiden määrittely ja tulosten mittaaminen on viestintätoimistoissa. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on yleisesti määritelty tulostavoitteet. Sektoreiden välillä on kuitenkin selvä ero siinä, miten aktiivisesti tuloksia mitataan: Julkisella sektorilla työn tulosten mittaaminen konkreettisilla mittareilla on selvästi harvinaisempaa kuin yksityisellä sektorilla. Toimintojen ulkoistaminen ei ole yleistynyt tutkituissa yhteisöissä Ulkoistaminen ei ole yleistynyt niissä yhteisöissä, joissa on omaa viestintähenkilöstöä. Esimerkiksi viestintätutkimukset, mediaseuranta ja vuosikertomus tehdään omin voimin hieman useammin kuin ennen. Yksityinen sektori on ulkoistanut useammin kuin julkinen sektori. Yksityisellä sektorilla keskimäärin neljännes viestintätehtävistä teetetään ulkopuolella kun taas julkisella puolella ulkoistamisen aste on keskimäärin 17 prosenttia. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 5

6 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSAINEISTO 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Yhteisöviestintätutkimus 2005 on ProComin, Julkisen Alan Tiedottajien, Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:n sekä kirkon ja seurakuntien tiedottajien yhteinen ammattikuvatutkimus, jonka kohderyhmänä ovat näiden järjestöjen kaikki jäsenet. Kyseessä on Suomen laajin tiedottajien ammattikuvan kartoitus. Tutkimuksen tavoitteena on Tarkistaa tiedottajien palkkataso ja selvittää palkkaan voimakkaimmin vaikuttavat tekijät. Selvittää tiedottajien työn sisältö ja siinä tapahtuneet muutokset. Arvioida tiedottajien työllisyyttä, työtyytyväisyyttä ja jaksamista. Arvioida yhteisöviestinnän tulevaisuuden näkymiä ja ennakoida resurssien muutoksia. Yhtenäistää ja vahvistaa tiedottajan / yhteisöviestinnän ammattikuvaa. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat ry (JAT), Tiedotusalan ammattijärjestö (TAJ) sekä Kirkon tiedotuskeskus. Tutkimuksen tekijä on Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy. Vastuullisena tutkijana on toiminut tutkimuspäällikkö Jouni Kivikoski. Kun raportissa puhutaan viestinnän ammattilaisista tai tiedottajista, viitataan koko vastaajakuntaan. Vastaavantyyppinen tutkimus on toistettu ProComin ja sen edeltäjän STiLin piirissä jo kymmenen kertaa ennen tätä vuodesta 1983 lähtien. JAT on ollut mukana vuodesta 1997 lähtien. TAJ osallistui nyt ensimmäistä kertaa tutkimukseen. Kirkon tiedottajista tehtiin erillinen tutkimus vuonna Viime tutkimuksessa mukana ollut Suomen IR-yhdistys jättäytyi tällä kertaa tutkimuksen ulkopuolelle. 1.2 Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston edustavuus Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2005 nettikyselynä. Nettikyselyssä jäsenet saivat sähköpostiviestin, jossa oli linkki ja henkilökohtainen salasana sähköiseen kyselylomakkeeseen. Myös muistutus lähetettiin sähköpostitse. Nettikysely lähetettiin kaikille, jotka olivat ilmoittaneet yhdistykseensä sähköpostiosoitteensa. TAJ:n jäsenille lähetettiin lisäksi postikysely. Järjestöjen jäsenmäärät syyskuussa 2005 ja vuonna muutos ProCom % JAT % TAJ % Kirkon tiedottajat Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 6

7 ProComin, JATin ja TAJ:n jäsenmäärät ovat kasvaneet keskimäärin kymmenyksellä kahden viime vuoden aikana. Toimeksiantajien jäsenistöjen päällekkäisyydet käyvät ilmi seuraavasta kuviosta. JATin jäsenistä vain 371 on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Alan järjestöjen jäsenmäärät ja päällekkäisyydet Kirkko ProCom, jäseniä: jäsenenä vain ProComissa: n TAJ IR-yhdistys 140 JAT 371 n Kaikki toimeksiantajat toimittivat jäsen- ym. rekisterinsä Viestintätoimisto Pohjoisrantaan, jossa päällekkäisyydet karsittiin ennen kyselyn lähettämistä. Tutkimuksen kohderyhmä on kaikkiaan tiedottajaa. Tutkimukseen vastasi 1208 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 46 %, jota voidaan pitää kohtuullisena. Vastausprosentti on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Jäsenkyselyjen vastausprosentit ovat vaihdelleet 42 prosentista 64:ään prosenttiin. Tutkimuksen viestintäprosentti Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 7

8 ProComin osalta tutkimuksen vastausprosentti laski 53:sta 45 prosenttiin. JATin kohdalla vastausprosentti parani 51 prosentista 54 prosenttiin. Postitse kyselyyn vastasi 63 TAJ:läistä. Vastaajamäärät järjestöittäin Lähti Vastasi Vastaus-% ProCom ,9 TAJ ,4 JAT ,4 Kirkon tiedottajat ,1 Yhteensä ,9 Kuten nettikyselyissä on tyypillistä, noin puolet vastauksista saapui vuorokauden sisällä siitä, kun kutsu tutkimukseen lähti. Muistutus, joka lähetettiin viikkoa myöhemmin, lisäsi vastauksia vielä neljänneksellä. Kyselyyn vastaamiseen käytettiin aikaa keskimäärin 14.5 minuuttia. Useimmat vastaajat käyttivät aikaa minuuttia. Kyselyyn liitettyyn arvontaan osallistui 783 henkeä eli 65 prosenttia vastanneista. Palkintoina oli 200 euron lahjakortti Stockmannille sekä kolme vapaalippua ProCom päivään Palaute tutkimuksesta oli pääosin myönteistä. Tutkimusta oli jopa odotettu. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 8

9 2 VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2.1 Yksilömuuttujat Seuraavassa on otettu esiin keskeisiä tuloksia yhteisöviestinnän ammattilaisista. Tarkat tulokset on esitetty sivuilla SUKUPUOLI. Naisten osuus viestintäammattilaisten keskuudessa kasvaa vuosi vuodelta. Viime tutkimuksessa 84 prosenttia vastanneista ja 82 prosenttia kaikista järjestöjen jäsenistä oli naisia. Naiset siis vastasivat tutkimukseen hieman aktiivisemmin kuin miehet. Tällä kertaa vastaavaa laskelmaa ei voitu tehdä järjestöjen rekistereistä, mutta vastausten perusteella trendi on edelleen jatkunut: Nyt 86 prosenttia vastanneista on naisia ja 14 prosenttia miehiä. Kirkon ja seurakuntien tiedottajista 26 prosenttia on miehiä. Naisten osuus viestintäammattilaisten keskuudessa kasvaa edelleen, sillä 93 prosenttia tiedottaja-ajaltaan nuorimmista (1-2 vuotta alalla olleista) on naisia. 100 Yhteisöviestinnän ammattilaiset (%) Naisten osuus Korkeakoulututkinnon suorittaneita Miesten osuus Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 9

10 IKÄ. Viestintäammattilaisten keski-ikä on 41.4 vuotta. Tiedottajakunta on nuorentunut selvästi viime vuosina, sillä keski-ikä on laskenut kolmella vuodella vuoden 2000 tutkimuksesta. Kolmannes vastaajista on alle 36-vuotiaita. ProComin jäsenten keski-ikä on laskenut kolme vuotta vuodesta Jäsenten keski-ikä (41 vuotta) on nyt sama kuin 90-luvun alussa. Myös JATin jäsenten keski-ikä on hieman laskenut. JAT:n jäsenten keski-ikä (45.7 vuotta) on kuitenkin lähes viisi vuotta korkeampi kuin ProComin. TAJ:n jäsenten keski-ikä on 39 vuotta. Kirkon ja seurakuntien tiedottajien keski-ikä on 46 vuotta eli selvästi keskimääräistä korkeampi. Miestiedottajat ovat keskimäärin kolme vuotta naiskollegojaan iäkkäämpiä. Miestiedottajien keski-ikä on 44 vuotta, naisten 41 vuotta. Keski-iältään nuorimmat viestintäammattilaiset työskentelevät tietoaloilla (keski-ikä 38 vuotta) ja nuorempina konsultteina (31 vuotta). TIEDOTTAJA-AIKA. Viestintäammattilaiset ovat toimineet keskimäärin 10.9 vuotta kokopäiväisesti viestintätehtävissä. Tämänkertaiset vastaajat ovat yhtä kokeneita kuin aiempienkin tutkimusten vastaajat. Kaikkein kokeneimpia ovat JAT:n vastaajat. JAT:n jäsenistö on selvästi kokeneempaa (keskimäärin 14.2 vuotta viestintätehtävissä) kuin ProComin (10.9 vuotta) tai TAJ:n (9.7). Kirkon ja seurakuntien tiedottajilla on keskimäärin 13 vuoden kokemus viestintätehtävistä. Miespuoliset viestintäammattilaiset ovat olleet alalla keskimäärin 14 vuotta, naiset 10 vuotta. Tilanne on säilynyt tässä suhteessa samana. Ero viestintätoimistojen ja viestintäyksiköiden rekrytoinnissa on kaventunut: Kahden viime vuoden aikana viestintätoimistoihin palkattujen keski-ikä oli 35 vuotta, viestintäyksiköihin palkattujen keski-ikä oli 36 vuotta. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 10

11 Vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään ikänsä ja tiedottajakokemuksensa mukaan. Asetelmassa on lihavoidulla esitetty uusin jakauma, alla on esitetty myös aiempien vuosien tulokset. Erityisesti haluttiin tarkastella nuorten ja tiedottaja-ajaltaan uusien tiedottajien vastauksia. Uusien nuorten tiedottajien osuus on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa, heitä on nyt noin neljännes vastaajista. Varttuneita ja kokeneita tiedottajia oli vielä vuonna 1997 lähes kaksi kolmasosaa STiLin ja JATin jäsenistöstä, nyt heitä on enää puolet vastaajista. Nuoret (alle 38-vuotiaat) Varttuneet (38 vuotiaat ja sitä vanhemmat) Uudet tiedottajat (1-5 vuotta alalla olleet) 25 % 2003: 26 % 1997: 13% 10 % 2003: 14 % 1997:10 % Kokeneet tiedottajat (6 vuotta ja kauemmin toimineet) 14 % 2003: 10 % 1997:13% 51 % 2003: 50 % 1997: 64% PERUSKOULUTUS. 83 prosenttia viestintäammattilaisista on suorittanut joko ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulututkinto rinnastettiin tässä tutkimuksessa alempaan korkeakoulututkintoon. Alan ammattilaisten peruskoulutuksen taso on noussut vuosi vuodelta, erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nyt 64 prosenttia, kun vuonna 1991 heidän osuutensa oli 47 prosenttia. Korkeimmalle koulutettuja ovat alle 36-vuotiaat tiedottajat, joista 74 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 20 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. TAJ:n jäsenet ovat keskimääräistä koulutetumpia (89 prosentilla on korkeakoulututkinto). Suhteellisesti vähiten korkeakoulutettuja on kirkon ja seurakuntien tiedottajissa: 68 prosenttia. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 11

12 VIESTINTÄALAN KOULUTUS. Kaikkiaan 77 prosenttia viestinnän ammattilaisista on opiskellut viestintää opistossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai käynyt jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Luku on selvässä kasvussa, sillä vuonna 2003 vastaava osuus oli 70 prosenttia vastaajista. Korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa viestintää pääaineenaan lukeneita on tullut viime vuosina selvästi lisää tiedotusalalle. Heitä on tällä hetkellä 31 prosenttia viestintäammattilaisista ja 43 prosenttia alle 36-vuotiaista tiedottajista. Ammattikorkeakoulussa pääaineenaan viestintää lukeneita on 4 prosenttia vastanneista. Reilu viidennes (22 %) kaikista vastaajista ja 35 prosenttia esimiehistä on suorittanut jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Neljänneksellä vastaajista (27 %) on jokin tiedottajatutkinto. Viestinnän koulutus (%) Opistossa / sivuaineena korkeakoulussa Pääaine ammattikorkeakoulussa Pääaine korkeakoulussa Jokin viestinnän johtamisen koulutusohjelma Jokin tiedottajatutkinto Lyhytkursseja Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 12

13 VIESTINTÄAMMATTILAISTEN JÄRJESTÄYTYNEISYYS. Alan ammattilaisten järjestäytyneisyys on olennaisesti kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana: 61 prosenttia viestintäammattilaisista kuuluu johonkin ammattijärjestöön ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Erityisesti liittyminen ammattiliittoihin tai järjestöihin on lisääntynyt. Yksityisen työttömyyskassan jäsenten osuus on säilynyt ennallaan. Vuonna 2003 vajaa puolet vastaajista (46 %) kuului johonkin ammattijärjestöön ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Viestintäammattilaisten järjestäytyneisyys (%) Kuuluu ammattijärjestöön / -liittoon On ulkopuolisen työttömyyskassan jäsen Järjestäytyminen on lisääntynyt selvästi kaikilla sektoreilla, muun muassa viestintätoimistoissa. Ero naisten ja miesten järjestäytymisessä on kaventunut huomattavasti: Vielä kaksi vuotta sitten noin puolet miesvastaajista ei kuulunut mihinkään ammattijärjestöön tai työttömyyskassaan. Nyt heidän osuutensa on enää neljännes (26 %) Kuuluuko ammattijärjestöön / ulkopuoliseen työttömyyskassaan? Muutos Kaikki vastaajat 78 % 63 % +15 Kirkko ja seurakunnat 88 % 76 % +12 Järjestöt 88 % 68 % +20 Julkinen sektori 77 % 63 % +14 Yksityinen sektori 74 % 58 % +16 Viestintätoimistot 71 % 52 % +19 JAT 69 % 64 % +5 ProCom 74 % 61 % +13 Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 13

14 JÄSENYYS MUISSA VIESTINTÄALAN JÄRJESTÖISSÄ. ProCom kattaa 66 prosenttia tutkituista viestintäalan ammattilaisista, TAJ 30 prosenttia, JAT 18 prosenttia, Journalistiliitto viisi prosenttia ja Suomen IR-yhdistys kaksi prosenttia. TAJ:n jäsenenä on 27 prosenttia JAT:n jäsenistä, 25 prosenttia kirkon ja seurakuntien tiedottajista sekä 17 prosenttia ProComin jäsenistä. Kirkon ja seurakuntien tiedottajista 12 prosenttia kuuluu Journalistiliittoon, 10 prosenttia ProComiin ja kuusi prosenttia JATiin. JAT ei edelleenkään tavoita kaikkia julkisen sektorin tiedottajia: Valtion viranomaisen palveluksessa toimivista tiedottajista 48 prosenttia ei kuulu JATiin, mutta he ovat joko ProComin tai TAJ:n jäseniä. Kyselyyn vastanneista kunnallisen puolen tiedottajista 29 prosenttia ei kuulu JATiin. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 14

15 2.2 Yhteisömuuttujat TYÖNANTAJAN TOIMIALA JA OMISTUSSUHDE. Pörssiyhtiöiden osuus viestintäammattilaisten työpaikkoina on pienentynyt selvästi kahdesta edellisestä tutkimuksesta. Sen sijaan muiden yksityisten yritysten osuus työnantajina on kasvanut selvästi. Työnantajat (%; n = 1184) Yksityinen yritys (ei pörssissä) Pörssiyhtiö Valtion viranomainen Järjestö, liitto Kunnallinen Valtion liikelaitos, yhtiö Kirkko, seurakunta Viestintäammattilaisten suurin työnantaja on julkinen hallinto, jossa toimii noin viidennes (18 %) vastaajista. Yhä harvempi viestintäalan ammattilainen on teollisuuden, rakennusalan tai monialayhtiön palveluksessa. Kasvussa olevia aloja ovat koulutus ja tutkimus. Viestintätoimistoissa työskentelee noin kymmenesosa (11 %) viestintäammattilaisista. Yleisimmät työnantajien toimialat (%; n = 1184) Julkinen hallinto Teollisuus, moniala, rakennus Viestintätoimisto ym. Kauppa ja muut palvelut Järjestöt ja yhdistykset Tietotekniikka, media Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 15

16 Muut työnantajien toimialat (%; n = 1184) Seurakunnat* 8 9 Koulutus, tutkimus Rahoitus ja vakuutus Kuljetus,energia,viestinvälitys Muu ala * Seurakuntien tiedottajia tutkittu vuosina 2002 ja 2005 ProComin aikasarjassa, joka ulottuu vuoteen 1991 asti, näkyy selvästi teollisuuden, monialakonsernien ja rakennusalan osuuden pieneneminen. Näiden toimialojen osuus procomlaisten työnantajina on 14 vuodessa pudonnut puoleen 34 prosentista 17 prosenttiin. Samoin järjestöjen ja yhdistysten osuus on pienentynyt selvästi 90-luvulta lähtien. Tilalle ovat tulleet muun muassa tietoalat, jotka työllistävät 12 prosenttia procomlaisista. JATin jäsenistä 63 prosenttia työskentelee julkishallinnossa, 11 prosenttia koulutuksessa ja tutkimuksessa ja viisi prosenttia terveydenhuollossa. TAJ:n jäsenistö painottuu etenkin julkiseen hallintoon: neljännes taj:läisistä toimii julkishallinnossa. Yksityisten yritysten tiedottajia on TAJ:ssä selvästi keskimääräistä vähemmän. YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ. Työpaikan henkilöstömäärän mukaan ei ole olemassa tyypillistä viestintäalan ammattilaisen työpaikkaa vaan viestintäammattilaiset toimivat hyvin erikokoisissa organisaatioissa. Viidennes toimii alle 30 hengen yhteisöissä ja 14 prosenttia yli 8000 hengen yrityksissä tai yhteisöissä. Suurimpien työpaikkojen osuus työnantajina on pienentynyt 20 prosentista 15 prosenttiin vuodesta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 16

17 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Yksilömuuttujat Vastaajien määrä Sukupuoli nainen mies Ikä Ikä keskimäärin 41,4 42,7 44,2 44,3 alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta Peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei-yo-opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk. / amk ylempi korkeakoulututk Viestintäkoulutus opistossa / sivuaine kk:ssa kork.koulu / amk pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamiskoulutus Tiedottaja-aika 10,9 10,6 11,4 12,0 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 17

18 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Yhteisömuuttujat Vastaajien määrä Henkilöstömäärä a 1-29 henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä yli 8000 henkeä Omistus yksityinen yritys pörssiyhtiö valtion viranomainen kunta, kuntayhtymä valtion / kunnan liikelaitos / yhtiö järjestö, liitto kirkko, seurakunta, -yhtymä Toimiala julkinen hallinto teollisuus, moniala, rakennus viestintätoimisto kauppa ja muut palvelut järjestöt, yhdistykset tietoliikenne, -tekniikka, media kirkko, seurakunta koulutus tai tutkimus rahoitus- ja vakuutus kuljetus, energiahuolto, viestinvälitys muu ala Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 18

19 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Asema yrityksessä / yhteisössä Oma vastuualue a koko yhteisö / konserni liiketoiminta-alue toimipaikka, tehdas Viestintäyksikön koko a henkilöstöä keskimäärin 9,0 10,3 8,6 4,9 Viestinnän suhde johtoryhmään a ei osallistu osallistuu tarvittaessa läsnäolo täysivaltainen jäsen Alaiset on alaisia ei alaisia Asema yksikön esimies yksin viestinnästä vastaava asiantuntija / toimihenkilö johtava konsultti nuorempi konsultti Nimike viestintä-,tiedotusjohtaja viestintä-, tiedotuspäällikkö tiedottaja tiedotussihteeri/viest.assistentti viestintäkonsultti toimitussihteeri / toimittaja viestintäsuunnittelija muu nimike Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 19

20 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Yksilömuuttujat sukupuoli nainen mies ikä Ikä keskimäärin alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei yo-pohj. opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk ylempi korkeakoulututk viestintäkoulutus opisto / sivuaine korkeakoulu kork.koulu / amk pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamiskoulutus tiedottaja-aika 10,9 10,4 11,2 11,7 11,8 10,9 9,7 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 20

21 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Yhteisömuuttujat henkilöstömäärä a 1-29 henkeä henkeä henkeä henkeä yli 3000 henkeä yli 8000:n työpaikoissa toimipaikan sijainti pääkaupunkiseutu muu Suomi / ulkomaat omistus yksityinen yritys pörssiyhtiö valtion viranomainen kunta valtion/kunnan liikelaitos/yhtiö järjestö, liitto toimiala teollisuus, moniala, rakennus viestintätoimisto tietoliikenne, -tekniikka, media kauppa ja muut palvelut julkinen hallinto järjestöt, yhdistykset muu ala rahoitus- ja vakuutus koulutus tai tutkimus kuljetus, energia, viestinvälit Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 21

22 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Asema yrityksessä / yhteisössä vastuualue a koko yhteisö / konserni liiketoiminta-alue tms toimipaikka, tehdas viestintäyksikön koko a henkilöstöä keskimäärin 10,3 10,6 9,0 4,8 3,6 3,7 4,3 viestinnän suhde johtoryhmään a ei osallistu osallistuu tarvittaessa läsnäolo täysivaltainen jäsen alaiset on alaisia ei alaisia nimike viestintä-,tiedotusjohtaja viestintä-, tiedotuspäällikkö tiedottaja viestintäkonsultti tiedotussihteeri/viest.assistentti viestintäsuunnittelija toimitussihteeri / toimittaja muu nimike Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 22

23 JAT:n jäsenten taustatiedot (%) Yksilömuuttujat Vastaajien määrä sukupuoli nainen mies ikä Ikä keskimäärin 45,7 46,6 46,4 45,7 alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei-yo-opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk ylempi korkeakoulututk viestintäkoulutus opisto/ sivuaine kork.kou kork.koulu pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamisk tiedottaja-aika keskimäärin (vuotta) 14,2 13,1 12,9 13,3 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 23