Yhteisöviestintätutkimus ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedottajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisöviestintätutkimus 2005. ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedottajat"

Transkriptio

1 ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat, Tiedotusalan ammattijärjestö, Kirkon tiedottajat

2 Sisällys TIIVISTELMÄ 1 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston edustavuus 6 2 VIESTINNÄN AMMATTILAISET Yksilömuuttujat Yhteisömuuttujat 14 3 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN ASEMA JA TEHTÄVÄT Viestinnän ammattilaisten asema yhteisöissä viestinnän ammattilaisten työn sisältö 42 4 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN TYÖSUHDE JA TYÖLLISYYSTILANNE 51 5 PALKKA JA LUONTAISEDUT 58 6 VIESTINNÄN AMMATTILAISTEN TYÖTYYTYVÄISYYS 80 7 VIIME VUOSINA TAPAHTUNEET MUUTOKSET TYÖSSÄ 89 8 TYÖYHTEISÖJEN VIESTINNÄN KEHITYSNÄKYMÄT 94 9 VIESTINNÄN ULKOISTAMINEN 99 KYSELYLOMAKE 102 Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 2

3 TIIVISTELMÄ Yhteisöviestintätutkimus 2005 on ProComin, Julkisen Alan Tiedottajien, Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:n sekä kirkon ja seurakuntien tiedottajien yhteinen ammattikuvatutkimus, jonka kohderyhmänä ovat näiden järjestöjen jäsenet, kaikkiaan viestinnän ammattilaista. Kyseessä on Suomen laajin tiedottajien ammattikuvan kartoitus. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2005 nettikyselynä. Tutkimukseen vastasi 1208 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 46 %, jota voidaan pitää kohtuullisena. Vastausprosentti on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Viestinnän painoarvo on kasvanut Reilu neljännes kaikista vastanneista arvioi viestinnän painoarvon kasvaneen omassa organisaatiossaan. Viestinnän resursseja on vahvistettu etenkin julkisella sektorilla, järjestöissä, seurakunnissa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä yleensä palvelualan yrityksissä. Säästöpaineet ovat kohdistuneet viime vuosina yleisimmin kuntiin, pörssiyhtiöihin, tieto- ja viestintäalojen yrityksiin sekä teollisuuteen ja monialayrityksiin. Resursseja on vähennetty selvästi tietoaloilla ja jonkin verran myös teollisuudessa ja pörssiyhtiöissä. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittunut vahva usko yhteisöviestinnän kasvusta taittui vuoden 2003 tutkimukseen, jolloin arviot tulevaisuudesta muuttuivat aiempaa varovaisemmiksi. Nyt optimismi näyttää taas hieman virinneen ja alan kasvuun uskotaan taas hieman enemmän. Tulevaisuus näyttää vuoteen 2003 verrattuna hieman valoisampana. Viestinnän kehityssuunnat (%; erotus: kasvaa-vähenee) Ulkoistaminen Palkat Henkilöstömäärä Koulutusrahat Lähivuosina kasvuun uskovat etenkin viestintätoimistot ja palveluyritykset. Sen sijaan tietoalat vähentävät edelleen väkeä, samoin näyttää käyvän pörssiyhtiöissä ja suuryhtiöissä. Alalla jatkuvasta kasvusta kertoo myös se, että kolmen keskeisen järjestön, ProComin, TAJ:n ja JAT:n yhteenlaskettu jäsenmäärä on kasvanut lähes kymmenellä prosentilla kahden viime vuoden aikana. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 3

4 Paljon mittavia organisaatiomuutoksia Mittavat organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet monien viestintäammattilaisten työn sisältöön. Lisäksi viestintää on organisoitu uudelleen joka neljänneksessä työpaikoista. Mittavia organisaatiomuutoksia on tehty etenkin tieto- ja viestintäaloilla, teollisuudessa sekä julkisissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä. Peräti puolet suuryritysten viestintäammattilaisista ilmoittaa viestinnän uudelleenorganisoinnista. Viestinnän pääsy organisaatioiden johtoryhmään on heikentynyt. Niiden osuus, jotka osallistuvat johtoryhmään, on pudonnut 61 prosentista 56 prosenttiin. Lisäksi niiden osuus, joilla ei ole lainkaan oikeutta osallistua johtoryhmään, on kasvanut 15 prosentista 23 prosenttiin. Tutkimuksen mukaan vajaalla viidenneksellä viestintäyksiköistä yhteys ylimpään johtoon on etäinen. Heidän esimiehensä on joku muu kuin organisaation ylin johto ja he eivät pääse osallistumaan ylimmän johtoryhmän työhön. Parhaiten viestinnän yhteydet ylimpään johtoon on järjestetty seurakunnissa, järjestöissä sekä julkisella sektorilla. Sen sijaan neljänneksessä yrityksistä ja 39 prosentissa pörssiyhtiöitä viestinnällä ei ole suoraa yhteyttä ylimpään johtoon tai johtoryhmään. Viestintäammattilaiset ovat yhä koulutetumpia ja järjestäytyneempiä Tiedot viestintäammattilaisten koulutuksesta kertovat alan professionaalisuudesta: 83 prosentilla on korkeakoulututkinto ja 77 prosenttia on opiskellut viestintää opistossa, korkeakoulussa tai käynyt jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Alan ammattilaisten järjestäytyneisyys on olennaisesti kasvanut viime vuosien aikana: 61 prosenttia viestintäammattilaisista kuuluu johonkin ammattiliittoon ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Viestintäammattilaisten yleisimmät päätehtävät ovat sisäinen viestintä, mediaviestintä ja mediaseuranta, lehtien ja julkaisujen toimittaminen sekä verkkoviestintä. Naisten osuus on kasvanut viestintäyksiköiden esimiesten keskuudessa viime vuosina. Tällä hetkellä viestintäjohtajista 72 prosenttia on naisia. Viestinnän työt jakautuvat kuitenkin vielä selvästi naisten ja miesten töihin. Naiset hoitavat miehiä useammin verkkoviestinnän, sisäisen viestinnän sekä markkinointiviestinnän tehtäviä. Miesten erityisalueita ovat yhteiskuntasuhteet, yhteystoiminta ja lobbaus. Tiedottajien keskipalkka on euroa /kk (mediaani, sisältää luontaisedut). Yksityisellä sektorilla mediaanipalkka on euroa, julkisella sektorilla euroa ja viestintätoimistoissa euroa kuussa. Palkat ovat nousseet keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuuden osuus viestintäammattilaisten työnantajana on vähentynyt selvästi Vajaa puolet viestintäammattilaisista toimii yksityisellä sektorilla tai julkisissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä. Reilu neljännes toimii julkisella sektorilla ja loput järjestöissä ja seurakunnissa. Viestintäkonsultteina toimii noin kymmenesosa viestintäammattilaisista. Perinteisen teollisuuden merkitys viestintäammattilaisten työllistäjänä on selvästi vähentynyt: ProComin jäsenistössä teollisuuden, monialakonsernien ja rakennusalan viestintäammattilaisten osuus on supistunut puoleen. Tilalle ovat tulleet muun muassa tieto- ja viestintäyritykset sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Vaihtuvuus on viestintäammattilaisten keskuudessa pysynyt voimakkaana. Viimeisten kolmen vuoden aikana 46 prosenttia viestintäammattilaisista on tullut alalle tai vaihtanut työpaikkaa tai tehtäviä. Lähes puolet kaikista vastaajista (45 %) harkitsee vakavasti vaihtavansa työnantajaa lähitulevaisuudessa. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 4

5 Verkkoviestintä on tuonut suurimman muutoksen työhön Yhteisöviestintää ovat viime vuosina leimanneet uuden viestintätekniikan ja verkkoviestinnän tuomat muutokset. Muun muassa kaksi kolmasosaa seurakuntien ja reilu puolet julkisen sektorin tiedottajista arvioi verkkoviestinnän muuttaneen ratkaisevasti heidän työtään viime vuosina. Markkinointiviestintä on tullut osaksi useimpien työtä Markkinointiviestinnän lisääntyminen näkyy yleisesti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Markkinointiviestinnän lisääntyminen työssä on koskettanut lähes neljännestä vastaajista. Keskimäärin noin neljännes (26 %) kaikkien viestintäammattilaisten työstä liittyy markkinointiin ja markkinointiviestintään. Markkinointiviestintää tekevät etenkin yksityisillä palvelualoilla ja kaupan alalla toimivat (41 % työstä on markkinointiviestintää). Tulostavoitteet ohjaavat monien työtä Joka toisen yhteisön viestintä on tulosjohdettua. Reilu puolet kaikista vastaajista (56 %) ilmoittaa, että heidän työlleen on asetettu tulostavoitteet. Lähes puolen (48 %) työn tuloksia mitataan konkreettisilla mittareilla. Vajaa puolet (45 %) ilmoittaa, että heidän yhteisössään arvioidaan jatkuvasti viestinnän vaikuttavuutta. Yleisintä tulostavoitteiden määrittely ja tulosten mittaaminen on viestintätoimistoissa. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on yleisesti määritelty tulostavoitteet. Sektoreiden välillä on kuitenkin selvä ero siinä, miten aktiivisesti tuloksia mitataan: Julkisella sektorilla työn tulosten mittaaminen konkreettisilla mittareilla on selvästi harvinaisempaa kuin yksityisellä sektorilla. Toimintojen ulkoistaminen ei ole yleistynyt tutkituissa yhteisöissä Ulkoistaminen ei ole yleistynyt niissä yhteisöissä, joissa on omaa viestintähenkilöstöä. Esimerkiksi viestintätutkimukset, mediaseuranta ja vuosikertomus tehdään omin voimin hieman useammin kuin ennen. Yksityinen sektori on ulkoistanut useammin kuin julkinen sektori. Yksityisellä sektorilla keskimäärin neljännes viestintätehtävistä teetetään ulkopuolella kun taas julkisella puolella ulkoistamisen aste on keskimäärin 17 prosenttia. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 5

6 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSAINEISTO 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Yhteisöviestintätutkimus 2005 on ProComin, Julkisen Alan Tiedottajien, Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:n sekä kirkon ja seurakuntien tiedottajien yhteinen ammattikuvatutkimus, jonka kohderyhmänä ovat näiden järjestöjen kaikki jäsenet. Kyseessä on Suomen laajin tiedottajien ammattikuvan kartoitus. Tutkimuksen tavoitteena on Tarkistaa tiedottajien palkkataso ja selvittää palkkaan voimakkaimmin vaikuttavat tekijät. Selvittää tiedottajien työn sisältö ja siinä tapahtuneet muutokset. Arvioida tiedottajien työllisyyttä, työtyytyväisyyttä ja jaksamista. Arvioida yhteisöviestinnän tulevaisuuden näkymiä ja ennakoida resurssien muutoksia. Yhtenäistää ja vahvistaa tiedottajan / yhteisöviestinnän ammattikuvaa. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat ProCom, Julkisen Alan Tiedottajat ry (JAT), Tiedotusalan ammattijärjestö (TAJ) sekä Kirkon tiedotuskeskus. Tutkimuksen tekijä on Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy. Vastuullisena tutkijana on toiminut tutkimuspäällikkö Jouni Kivikoski. Kun raportissa puhutaan viestinnän ammattilaisista tai tiedottajista, viitataan koko vastaajakuntaan. Vastaavantyyppinen tutkimus on toistettu ProComin ja sen edeltäjän STiLin piirissä jo kymmenen kertaa ennen tätä vuodesta 1983 lähtien. JAT on ollut mukana vuodesta 1997 lähtien. TAJ osallistui nyt ensimmäistä kertaa tutkimukseen. Kirkon tiedottajista tehtiin erillinen tutkimus vuonna Viime tutkimuksessa mukana ollut Suomen IR-yhdistys jättäytyi tällä kertaa tutkimuksen ulkopuolelle. 1.2 Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston edustavuus Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2005 nettikyselynä. Nettikyselyssä jäsenet saivat sähköpostiviestin, jossa oli linkki ja henkilökohtainen salasana sähköiseen kyselylomakkeeseen. Myös muistutus lähetettiin sähköpostitse. Nettikysely lähetettiin kaikille, jotka olivat ilmoittaneet yhdistykseensä sähköpostiosoitteensa. TAJ:n jäsenille lähetettiin lisäksi postikysely. Järjestöjen jäsenmäärät syyskuussa 2005 ja vuonna muutos ProCom % JAT % TAJ % Kirkon tiedottajat Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 6

7 ProComin, JATin ja TAJ:n jäsenmäärät ovat kasvaneet keskimäärin kymmenyksellä kahden viime vuoden aikana. Toimeksiantajien jäsenistöjen päällekkäisyydet käyvät ilmi seuraavasta kuviosta. JATin jäsenistä vain 371 on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Alan järjestöjen jäsenmäärät ja päällekkäisyydet Kirkko ProCom, jäseniä: jäsenenä vain ProComissa: n TAJ IR-yhdistys 140 JAT 371 n Kaikki toimeksiantajat toimittivat jäsen- ym. rekisterinsä Viestintätoimisto Pohjoisrantaan, jossa päällekkäisyydet karsittiin ennen kyselyn lähettämistä. Tutkimuksen kohderyhmä on kaikkiaan tiedottajaa. Tutkimukseen vastasi 1208 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 46 %, jota voidaan pitää kohtuullisena. Vastausprosentti on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Jäsenkyselyjen vastausprosentit ovat vaihdelleet 42 prosentista 64:ään prosenttiin. Tutkimuksen viestintäprosentti Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 7

8 ProComin osalta tutkimuksen vastausprosentti laski 53:sta 45 prosenttiin. JATin kohdalla vastausprosentti parani 51 prosentista 54 prosenttiin. Postitse kyselyyn vastasi 63 TAJ:läistä. Vastaajamäärät järjestöittäin Lähti Vastasi Vastaus-% ProCom ,9 TAJ ,4 JAT ,4 Kirkon tiedottajat ,1 Yhteensä ,9 Kuten nettikyselyissä on tyypillistä, noin puolet vastauksista saapui vuorokauden sisällä siitä, kun kutsu tutkimukseen lähti. Muistutus, joka lähetettiin viikkoa myöhemmin, lisäsi vastauksia vielä neljänneksellä. Kyselyyn vastaamiseen käytettiin aikaa keskimäärin 14.5 minuuttia. Useimmat vastaajat käyttivät aikaa minuuttia. Kyselyyn liitettyyn arvontaan osallistui 783 henkeä eli 65 prosenttia vastanneista. Palkintoina oli 200 euron lahjakortti Stockmannille sekä kolme vapaalippua ProCom päivään Palaute tutkimuksesta oli pääosin myönteistä. Tutkimusta oli jopa odotettu. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 8

9 2 VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2.1 Yksilömuuttujat Seuraavassa on otettu esiin keskeisiä tuloksia yhteisöviestinnän ammattilaisista. Tarkat tulokset on esitetty sivuilla SUKUPUOLI. Naisten osuus viestintäammattilaisten keskuudessa kasvaa vuosi vuodelta. Viime tutkimuksessa 84 prosenttia vastanneista ja 82 prosenttia kaikista järjestöjen jäsenistä oli naisia. Naiset siis vastasivat tutkimukseen hieman aktiivisemmin kuin miehet. Tällä kertaa vastaavaa laskelmaa ei voitu tehdä järjestöjen rekistereistä, mutta vastausten perusteella trendi on edelleen jatkunut: Nyt 86 prosenttia vastanneista on naisia ja 14 prosenttia miehiä. Kirkon ja seurakuntien tiedottajista 26 prosenttia on miehiä. Naisten osuus viestintäammattilaisten keskuudessa kasvaa edelleen, sillä 93 prosenttia tiedottaja-ajaltaan nuorimmista (1-2 vuotta alalla olleista) on naisia. 100 Yhteisöviestinnän ammattilaiset (%) Naisten osuus Korkeakoulututkinnon suorittaneita Miesten osuus Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 9

10 IKÄ. Viestintäammattilaisten keski-ikä on 41.4 vuotta. Tiedottajakunta on nuorentunut selvästi viime vuosina, sillä keski-ikä on laskenut kolmella vuodella vuoden 2000 tutkimuksesta. Kolmannes vastaajista on alle 36-vuotiaita. ProComin jäsenten keski-ikä on laskenut kolme vuotta vuodesta Jäsenten keski-ikä (41 vuotta) on nyt sama kuin 90-luvun alussa. Myös JATin jäsenten keski-ikä on hieman laskenut. JAT:n jäsenten keski-ikä (45.7 vuotta) on kuitenkin lähes viisi vuotta korkeampi kuin ProComin. TAJ:n jäsenten keski-ikä on 39 vuotta. Kirkon ja seurakuntien tiedottajien keski-ikä on 46 vuotta eli selvästi keskimääräistä korkeampi. Miestiedottajat ovat keskimäärin kolme vuotta naiskollegojaan iäkkäämpiä. Miestiedottajien keski-ikä on 44 vuotta, naisten 41 vuotta. Keski-iältään nuorimmat viestintäammattilaiset työskentelevät tietoaloilla (keski-ikä 38 vuotta) ja nuorempina konsultteina (31 vuotta). TIEDOTTAJA-AIKA. Viestintäammattilaiset ovat toimineet keskimäärin 10.9 vuotta kokopäiväisesti viestintätehtävissä. Tämänkertaiset vastaajat ovat yhtä kokeneita kuin aiempienkin tutkimusten vastaajat. Kaikkein kokeneimpia ovat JAT:n vastaajat. JAT:n jäsenistö on selvästi kokeneempaa (keskimäärin 14.2 vuotta viestintätehtävissä) kuin ProComin (10.9 vuotta) tai TAJ:n (9.7). Kirkon ja seurakuntien tiedottajilla on keskimäärin 13 vuoden kokemus viestintätehtävistä. Miespuoliset viestintäammattilaiset ovat olleet alalla keskimäärin 14 vuotta, naiset 10 vuotta. Tilanne on säilynyt tässä suhteessa samana. Ero viestintätoimistojen ja viestintäyksiköiden rekrytoinnissa on kaventunut: Kahden viime vuoden aikana viestintätoimistoihin palkattujen keski-ikä oli 35 vuotta, viestintäyksiköihin palkattujen keski-ikä oli 36 vuotta. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 10

11 Vastaajat ryhmiteltiin neljään ryhmään ikänsä ja tiedottajakokemuksensa mukaan. Asetelmassa on lihavoidulla esitetty uusin jakauma, alla on esitetty myös aiempien vuosien tulokset. Erityisesti haluttiin tarkastella nuorten ja tiedottaja-ajaltaan uusien tiedottajien vastauksia. Uusien nuorten tiedottajien osuus on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa, heitä on nyt noin neljännes vastaajista. Varttuneita ja kokeneita tiedottajia oli vielä vuonna 1997 lähes kaksi kolmasosaa STiLin ja JATin jäsenistöstä, nyt heitä on enää puolet vastaajista. Nuoret (alle 38-vuotiaat) Varttuneet (38 vuotiaat ja sitä vanhemmat) Uudet tiedottajat (1-5 vuotta alalla olleet) 25 % 2003: 26 % 1997: 13% 10 % 2003: 14 % 1997:10 % Kokeneet tiedottajat (6 vuotta ja kauemmin toimineet) 14 % 2003: 10 % 1997:13% 51 % 2003: 50 % 1997: 64% PERUSKOULUTUS. 83 prosenttia viestintäammattilaisista on suorittanut joko ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulututkinto rinnastettiin tässä tutkimuksessa alempaan korkeakoulututkintoon. Alan ammattilaisten peruskoulutuksen taso on noussut vuosi vuodelta, erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut: Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nyt 64 prosenttia, kun vuonna 1991 heidän osuutensa oli 47 prosenttia. Korkeimmalle koulutettuja ovat alle 36-vuotiaat tiedottajat, joista 74 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 20 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon. TAJ:n jäsenet ovat keskimääräistä koulutetumpia (89 prosentilla on korkeakoulututkinto). Suhteellisesti vähiten korkeakoulutettuja on kirkon ja seurakuntien tiedottajissa: 68 prosenttia. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 11

12 VIESTINTÄALAN KOULUTUS. Kaikkiaan 77 prosenttia viestinnän ammattilaisista on opiskellut viestintää opistossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai käynyt jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Luku on selvässä kasvussa, sillä vuonna 2003 vastaava osuus oli 70 prosenttia vastaajista. Korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa viestintää pääaineenaan lukeneita on tullut viime vuosina selvästi lisää tiedotusalalle. Heitä on tällä hetkellä 31 prosenttia viestintäammattilaisista ja 43 prosenttia alle 36-vuotiaista tiedottajista. Ammattikorkeakoulussa pääaineenaan viestintää lukeneita on 4 prosenttia vastanneista. Reilu viidennes (22 %) kaikista vastaajista ja 35 prosenttia esimiehistä on suorittanut jonkin viestinnän johtamisen koulutusohjelman. Neljänneksellä vastaajista (27 %) on jokin tiedottajatutkinto. Viestinnän koulutus (%) Opistossa / sivuaineena korkeakoulussa Pääaine ammattikorkeakoulussa Pääaine korkeakoulussa Jokin viestinnän johtamisen koulutusohjelma Jokin tiedottajatutkinto Lyhytkursseja Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 12

13 VIESTINTÄAMMATTILAISTEN JÄRJESTÄYTYNEISYYS. Alan ammattilaisten järjestäytyneisyys on olennaisesti kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana: 61 prosenttia viestintäammattilaisista kuuluu johonkin ammattijärjestöön ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Erityisesti liittyminen ammattiliittoihin tai järjestöihin on lisääntynyt. Yksityisen työttömyyskassan jäsenten osuus on säilynyt ennallaan. Vuonna 2003 vajaa puolet vastaajista (46 %) kuului johonkin ammattijärjestöön ja 17 prosenttia ulkopuoliseen työttömyyskassaan. Viestintäammattilaisten järjestäytyneisyys (%) Kuuluu ammattijärjestöön / -liittoon On ulkopuolisen työttömyyskassan jäsen Järjestäytyminen on lisääntynyt selvästi kaikilla sektoreilla, muun muassa viestintätoimistoissa. Ero naisten ja miesten järjestäytymisessä on kaventunut huomattavasti: Vielä kaksi vuotta sitten noin puolet miesvastaajista ei kuulunut mihinkään ammattijärjestöön tai työttömyyskassaan. Nyt heidän osuutensa on enää neljännes (26 %) Kuuluuko ammattijärjestöön / ulkopuoliseen työttömyyskassaan? Muutos Kaikki vastaajat 78 % 63 % +15 Kirkko ja seurakunnat 88 % 76 % +12 Järjestöt 88 % 68 % +20 Julkinen sektori 77 % 63 % +14 Yksityinen sektori 74 % 58 % +16 Viestintätoimistot 71 % 52 % +19 JAT 69 % 64 % +5 ProCom 74 % 61 % +13 Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 13

14 JÄSENYYS MUISSA VIESTINTÄALAN JÄRJESTÖISSÄ. ProCom kattaa 66 prosenttia tutkituista viestintäalan ammattilaisista, TAJ 30 prosenttia, JAT 18 prosenttia, Journalistiliitto viisi prosenttia ja Suomen IR-yhdistys kaksi prosenttia. TAJ:n jäsenenä on 27 prosenttia JAT:n jäsenistä, 25 prosenttia kirkon ja seurakuntien tiedottajista sekä 17 prosenttia ProComin jäsenistä. Kirkon ja seurakuntien tiedottajista 12 prosenttia kuuluu Journalistiliittoon, 10 prosenttia ProComiin ja kuusi prosenttia JATiin. JAT ei edelleenkään tavoita kaikkia julkisen sektorin tiedottajia: Valtion viranomaisen palveluksessa toimivista tiedottajista 48 prosenttia ei kuulu JATiin, mutta he ovat joko ProComin tai TAJ:n jäseniä. Kyselyyn vastanneista kunnallisen puolen tiedottajista 29 prosenttia ei kuulu JATiin. Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 14

15 2.2 Yhteisömuuttujat TYÖNANTAJAN TOIMIALA JA OMISTUSSUHDE. Pörssiyhtiöiden osuus viestintäammattilaisten työpaikkoina on pienentynyt selvästi kahdesta edellisestä tutkimuksesta. Sen sijaan muiden yksityisten yritysten osuus työnantajina on kasvanut selvästi. Työnantajat (%; n = 1184) Yksityinen yritys (ei pörssissä) Pörssiyhtiö Valtion viranomainen Järjestö, liitto Kunnallinen Valtion liikelaitos, yhtiö Kirkko, seurakunta Viestintäammattilaisten suurin työnantaja on julkinen hallinto, jossa toimii noin viidennes (18 %) vastaajista. Yhä harvempi viestintäalan ammattilainen on teollisuuden, rakennusalan tai monialayhtiön palveluksessa. Kasvussa olevia aloja ovat koulutus ja tutkimus. Viestintätoimistoissa työskentelee noin kymmenesosa (11 %) viestintäammattilaisista. Yleisimmät työnantajien toimialat (%; n = 1184) Julkinen hallinto Teollisuus, moniala, rakennus Viestintätoimisto ym. Kauppa ja muut palvelut Järjestöt ja yhdistykset Tietotekniikka, media Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 15

16 Muut työnantajien toimialat (%; n = 1184) Seurakunnat* 8 9 Koulutus, tutkimus Rahoitus ja vakuutus Kuljetus,energia,viestinvälitys Muu ala * Seurakuntien tiedottajia tutkittu vuosina 2002 ja 2005 ProComin aikasarjassa, joka ulottuu vuoteen 1991 asti, näkyy selvästi teollisuuden, monialakonsernien ja rakennusalan osuuden pieneneminen. Näiden toimialojen osuus procomlaisten työnantajina on 14 vuodessa pudonnut puoleen 34 prosentista 17 prosenttiin. Samoin järjestöjen ja yhdistysten osuus on pienentynyt selvästi 90-luvulta lähtien. Tilalle ovat tulleet muun muassa tietoalat, jotka työllistävät 12 prosenttia procomlaisista. JATin jäsenistä 63 prosenttia työskentelee julkishallinnossa, 11 prosenttia koulutuksessa ja tutkimuksessa ja viisi prosenttia terveydenhuollossa. TAJ:n jäsenistö painottuu etenkin julkiseen hallintoon: neljännes taj:läisistä toimii julkishallinnossa. Yksityisten yritysten tiedottajia on TAJ:ssä selvästi keskimääräistä vähemmän. YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ. Työpaikan henkilöstömäärän mukaan ei ole olemassa tyypillistä viestintäalan ammattilaisen työpaikkaa vaan viestintäammattilaiset toimivat hyvin erikokoisissa organisaatioissa. Viidennes toimii alle 30 hengen yhteisöissä ja 14 prosenttia yli 8000 hengen yrityksissä tai yhteisöissä. Suurimpien työpaikkojen osuus työnantajina on pienentynyt 20 prosentista 15 prosenttiin vuodesta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 16

17 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Yksilömuuttujat Vastaajien määrä Sukupuoli nainen mies Ikä Ikä keskimäärin 41,4 42,7 44,2 44,3 alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta Peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei-yo-opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk. / amk ylempi korkeakoulututk Viestintäkoulutus opistossa / sivuaine kk:ssa kork.koulu / amk pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamiskoulutus Tiedottaja-aika 10,9 10,6 11,4 12,0 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 17

18 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Yhteisömuuttujat Vastaajien määrä Henkilöstömäärä a 1-29 henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä yli 8000 henkeä Omistus yksityinen yritys pörssiyhtiö valtion viranomainen kunta, kuntayhtymä valtion / kunnan liikelaitos / yhtiö järjestö, liitto kirkko, seurakunta, -yhtymä Toimiala julkinen hallinto teollisuus, moniala, rakennus viestintätoimisto kauppa ja muut palvelut järjestöt, yhdistykset tietoliikenne, -tekniikka, media kirkko, seurakunta koulutus tai tutkimus rahoitus- ja vakuutus kuljetus, energiahuolto, viestinvälitys muu ala Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 18

19 Tiedottajien ammattikunnan rakenne (kaikki vastaajat) (%) Asema yrityksessä / yhteisössä Oma vastuualue a koko yhteisö / konserni liiketoiminta-alue toimipaikka, tehdas Viestintäyksikön koko a henkilöstöä keskimäärin 9,0 10,3 8,6 4,9 Viestinnän suhde johtoryhmään a ei osallistu osallistuu tarvittaessa läsnäolo täysivaltainen jäsen Alaiset on alaisia ei alaisia Asema yksikön esimies yksin viestinnästä vastaava asiantuntija / toimihenkilö johtava konsultti nuorempi konsultti Nimike viestintä-,tiedotusjohtaja viestintä-, tiedotuspäällikkö tiedottaja tiedotussihteeri/viest.assistentti viestintäkonsultti toimitussihteeri / toimittaja viestintäsuunnittelija muu nimike Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 19

20 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Yksilömuuttujat sukupuoli nainen mies ikä Ikä keskimäärin alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei yo-pohj. opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk ylempi korkeakoulututk viestintäkoulutus opisto / sivuaine korkeakoulu kork.koulu / amk pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamiskoulutus tiedottaja-aika 10,9 10,4 11,2 11,7 11,8 10,9 9,7 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 20

21 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Yhteisömuuttujat henkilöstömäärä a 1-29 henkeä henkeä henkeä henkeä yli 3000 henkeä yli 8000:n työpaikoissa toimipaikan sijainti pääkaupunkiseutu muu Suomi / ulkomaat omistus yksityinen yritys pörssiyhtiö valtion viranomainen kunta valtion/kunnan liikelaitos/yhtiö järjestö, liitto toimiala teollisuus, moniala, rakennus viestintätoimisto tietoliikenne, -tekniikka, media kauppa ja muut palvelut julkinen hallinto järjestöt, yhdistykset muu ala rahoitus- ja vakuutus koulutus tai tutkimus kuljetus, energia, viestinvälit Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 21

22 ProComin / STiLin jäsenten taustatiedot (%) Asema yrityksessä / yhteisössä vastuualue a koko yhteisö / konserni liiketoiminta-alue tms toimipaikka, tehdas viestintäyksikön koko a henkilöstöä keskimäärin 10,3 10,6 9,0 4,8 3,6 3,7 4,3 viestinnän suhde johtoryhmään a ei osallistu osallistuu tarvittaessa läsnäolo täysivaltainen jäsen alaiset on alaisia ei alaisia nimike viestintä-,tiedotusjohtaja viestintä-, tiedotuspäällikkö tiedottaja viestintäkonsultti tiedotussihteeri/viest.assistentti viestintäsuunnittelija toimitussihteeri / toimittaja muu nimike Viestintätoimistot eivät ole mukana a :lla merkityissä tarkasteluissa Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 22

23 JAT:n jäsenten taustatiedot (%) Yksilömuuttujat Vastaajien määrä sukupuoli nainen mies ikä Ikä keskimäärin 45,7 46,6 46,4 45,7 alle 36 vuotta vuotta yli 50 vuotta peruskoulutus peruskoulu tai vastaava ylioppilas / ei-yo-opisto yo-pohjainen opisto alempi korkeakoulututk ylempi korkeakoulututk viestintäkoulutus opisto/ sivuaine kork.kou kork.koulu pääaine lyhytkursseja jokin tiedottajatutkinto viestinnän johtamisk tiedottaja-aika keskimäärin (vuotta) 14,2 13,1 12,9 13,3 1 vuosi tai alle vuotta vuotta vuotta Yli 15 vuotta Copyright Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 23

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011 Jäs enyys Toimiala Keskeiset toimialat Yritykset (pl. viest.toimistot) Yrityksen koko Viranomaiset Toimipaikan sijainti Vastuualue Nimike (pääluokat) KAIKKI 1 112 3 800 2 650 3 169 4 777 6 000 ProCom 672

Lisätiedot

Palkka ja luontaisedut

Palkka ja luontaisedut Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen

Lisätiedot

Viestinnän ammattilaiset 2009 -tutkimus

Viestinnän ammattilaiset 2009 -tutkimus Viestinnän ammattilaiset 2009 -tutkimus PROCOM - VIESTINNÄN AMMATTILAISET RY TIEDOTUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ JULKISEN ALAN TIEDOTTAJAT RY KIRKON TIEDOTUSKESKUS SUOMEN IR- YHDISTYS SUOMEN EKONOMILIITTO-FINLANDS

Lisätiedot

Viestinnän ammattilaiset 2009

Viestinnän ammattilaiset 2009 Viestinnän ammattilaiset 2009 Mitä tutkimus kertoo IR-ammattilaisista ja pörssiyhtiöiden viestinnästä? Presentaatio Suomen IR-yhdistyksen jäsenille 2.12.2009 Jouni Kivikoski, Pohjoisranta Oy Tutkimusaineisto

Lisätiedot

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy VIESTINNÄN AMMATTILAISET 21 12.11.21 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Tarkoitus Selvittää viestinnän työnkuvan ja palkkojen kehitystä sekä kartoittaa ammattiosaamista. Kohderyhmä ProComin,

Lisätiedot

Viestinnän ammattilaiset 2011 -tutkimus

Viestinnän ammattilaiset 2011 -tutkimus Viestinnän ammattilaiset 2011 -tutkimus PROCOM - VIESTINNÄN AMMATTILAISET RY VIESTINNÄN ASIANTUNTIJOIDEN AMMATTIJÄRJESTÖ VIESTI RY JULKISEN ALAN TIEDOTTAJAT RY KIRKON TIEDOTUSKESKUS SUOMEN IR-YHDISTYS

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. ProCom, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), Kirkon tiedotuskeskus

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. ProCom, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), Kirkon tiedotuskeskus VIESTINNÄN AMMATTILAISET 201 ProCom, Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), Kirkon tiedotuskeskus Raportin rakenne 1 Keskeiset tulokset 2 3 4 7 8 9 10 11 Tutkimuksen toteutus Vastaajien taustatietot

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Viestinnän ammattilaiset 2009

Viestinnän ammattilaiset 2009 Viestinnän ammattilaiset 2009 Mitä tutkimus kertoo julkisen alan tiedottajista? Presentaatio JATin jäsenille 7.12.2009 Jouni Kivikoski, Pohjoisranta Oy Tutkimusaineisto Nettikysely elo syyskuussa 2009

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

TNS PäättäjäAtlas 2014

TNS PäättäjäAtlas 2014 Suomalaisen hankintapäättäjän muotokuva TNS Gallup paljastaa suomalaisen hankintapäättäjän muotokuvan TNS PäättäjäAtlas selvittää hankintapäättäjien ja hankintoihin osallistuvien määrät ja profiilit, heidän

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Koulutuspoliittinen jäsenkysely 2010

Koulutuspoliittinen jäsenkysely 2010 ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Taloustutkimus Oy Katja Mikkonen Marjut Naapuri 3.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Keskeiset tulokset 6 Vastaajajoukon taustatiedot 10 Viestinnän koulutustarjonta ja

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

TNS PäättäjäAtlas 2010. Presentation name / Author

TNS PäättäjäAtlas 2010. Presentation name / Author Taloussanomien Verkkomediat 2.. 1 Taustatietoa tutkimuksesta Tutkimuksen perusjoukko muodostui yksityisen ja julkisen sektorin ylimmistä toimihenkilöistä. Tässä esityksessä kohderyhmäksi on rajattu yksityisellä

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot