Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Joulukuu Puh

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Joulukuu 2010. Puh. 050-5121 587 raimo.piirainen@eduskunta.fi www.raimopiirainen.fi"

Transkriptio

1 1 Rami press Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Joulukuu 2010 Puh Tule mukaan! Tukitilinumero: Kehittyvä Kainuu ry Tule Sinäkin mukaan tekemään töitä ja aktivoimaan äänestäjiä kevään vaaleissa Ramin uudelleenvalinnan puolesta! Markku Oikarinen vaalipäällikkö Eero Heinäluoma Kajaaniin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja EERO HEINÄLUOMA vierailee Kajaanissa vaalityön merkeissä lauantaina Aikataulun löydät Ramin sivuilta lähempänä ajankohtaa. Positiivinen kierre Transtechin saama vaunutilaus tuo työtä ja toimeentuloa kainuulaisille. Sen myötä myös koulutoiminta jatkuu Vuolijoella. Läheltä piti, mutta onneksi järki voitti. Ajankohtaista Vaalien lähestyminen näkyy puheenvuoroissa. Asioiden teknistäminen häivyttää arvokeskustelun. Leikkauslistoista ei uskalleta vielä puhua.

2 2 Terveiset eduskunnasta Seuraava hallitus saa käsiinsä kasvavan valtionvelan lisäksi kahtiajakautuneen kansakunnan. Epäilemättä edessä on kulukuuri, jonka rajuudesta ei vielä kenelläkään näytä olevan tietoa. Niin ainakin sanotaan. Leikkauslistojen olemassaolo kielletään, mutta listojen pelottava välke näkyy jo kauas. Edellisen laman massiiviset vauriot ovat hädin tuskin umpeutuneet, kun on seuraavan sukupolven aika tuntea nahoissaan suomalaisen verojärjestelmän oikeudenmukaisuus. Järjestelmän, joka takaa rikkaille riittävät puskurit kestää ja selvitä, mutta joka jättää heikommassa asemassa olevat oman onnensa nojaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti vasta raporttinsa suomalaisesta hyvinvoinnista. Se on karua luettavaa kasvavasta eriarvoisuudesta maassamme. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää jo yhtä paljon lapsia kuin 70-luvun alkupuolella. Hyvätuloisia suosiva verotusjärjestelmä ajaa köyhintä kansanosaa yhä syvempään ahdinkoon. Hätä ja huoli toimeentulosta venyttää kansalaisten moraalia. Verorasitteen määrääminen kaikille samalla sabluunalla on huomattava ja kasvava riski sisäiselle turvallisuudellemme. Se on myös epäoikeudenmukainen ja hävettävä osa Suomea. Tästä ei tainnut olla brändityöryhmässä puhetta. Verorasitteen painopisteen siirto kulutusveroihin on osa tätä eriarvostavaa politiikkaa. Asiaa on turha jatustaa ilmastonmuutoksella tai ympäristöpolitiikalla, sillä hädänalaisen ihmisen käyttäytymistä säätelevät muut mekanismit. Ongelmien kasautuessa ja epätoivon lisääntyessä kynnys oman käden oikeuteen siirtymisestä madaltuu. Se on kova hinta hengissä pysymisestä. Edessä olevan valtiontalouden hevoskuurin aloittaisin kehittämällä verotuskäytäntöä siten, että ne joilla veronmaksukykyä on, myös maksavat enemmän. Verotuksen progressiivisuudesta ollaan tultu kohti tasaveroa - nyt nähtävillä olevin seurauksin. Pääomatulojen verotusta tulee kiristää. Sosiaalietuisuuksia on tarpeen arvioida myös kriittisesti. Esimerkiksi hyvin toimeentulevien perheiden subjektiivista oikeutta lapsilisiin pidän kyseenalaisena tuen alkuperäiseen tarkoitukseen nähden. Myös yritystukia tulee arvioida kiihtymättä. Tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan rahaa, mutta tukien tuloksellisuuteen tarvitaan tehokkaampaa arviointia. Porsaanreikien tilkitseminen sekä verotuksessa, että erilaisissa elinkeinoelämän yritystukijärjestelmissä on tarpeen ja välttämätöntäkin. Kohdentamalla leikkurinterän taas kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, lapsiin ja nuoriin, maksatamme jälkipolvilla nykyisen elämänmenomme. Se ei ole oikeudenmukaista. Hallituksen ideologia tasa-arvoisuudesta, että tässä myrskyssä seilaamme nyt kaikki samassa veneessä, pitää kyllä paikkansa. Kelluntaliivejä vaan ei riitä kaikille. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

3 3 Enemmän kuin sata jänistä Näin voinee sanoa loppuvuoteen ajoittuneista kainuulaisuutisista. Kovien taloudellisten arvojen takana on paljon inhimillisyyttä, yksittäisiä kainuulaisia koskevia asioita. Päällimmäisinä uutisina esiin nousevat edelleen UPM:n jälkihoito supertietokoneineen, Talvivaara ja Transtech. Myös matkailussa Kainuu erottuu aiempaa selvempänä kokonaisuutena. Onnistumisten takana on lukematon määrä työtunteja. On täytynyt matkustaa, palaveerata, istua sorvin ääreen ja ehkä epäonnistuakin välillä. Kainuun tarvitsee ennakkoluulottomia toimijoita, jotka uskaltavat rohkeasti viedä asioita eteenpäin senkin uhalla, ettei selkään taputtelijoista jonoja synny. Talousuutisointi hallitsee päätöksentekoa ja ohjaa tiedotusvälineitä. Vähemmälle huomiolle jäävät ne ihmiset ja asiat joita uutiset lopulta koskettavat. Koulun jatkuminen Vuolijoella on yksi tärkeimpiä tämän vuoden paikallisuutisia. Tiedän koulun tärkeyttä vähätellyn, lakkauttamista perusteltiin vastuullisen talouspolitiikan nimissä. Tiedän myös koulun puolesta tehdyn vanhempien valtavan työn määrän iloineen ja itkuineen. Perimmäinen kysymys olikin enää siitä, mikä ihmisiä Kainuussa ylipäätään pitää. Kaikille kouluille ei ole käynyt yhtä hyvin. Onnistuminen kannattaa nostaa esiin myönteisenä asiana. Menneen kesän Kalevan Kisat ansaitsevat tulla mainituksi kainuulaisen talkootyön käyntikorttina. On tärkeää muistaa tulevien tapahtumien osalta myös suunnistuksen MM-kisat Vuokatissa Näiden kisojen hyväksi olemme tehneet hyvää yhteistyötä suunnistusseurojen ja Sotkamon kunnan kanssa. Toivotaan ensi keväälle siirretyn ratkaisun vuoden 2014 Kuninkuusravien kohtalosta olevan Kainuulle myönteinen. Kyllä täällä kunkkarit osataan järjestää ja jos veikata pitää, niin malliksi asti muille. Liikuntamatkailu kaipaa vetovoimaisia luontopohjaisia tuotteita. Jokohan nyt olisi otollinen aika saada nykyaikainen, opastettu vaellusreitti Vuokatin ja Kajaanin välille tai koko Kainuun kattavaksi reitistöksi? Woodpoliksen ja Kuhmolaisten puuosaajien osaaminen on punnittu Helsingin seudulla ja hyväksi todettu. Nyt on Kainuulla mahdollisuus metsäteollisuuden rakennemuutoksen jälkimainingeissa nousta puurakentamisen kärjeksi valtakunnassa. Siksi talonrakentamisen insinöörikoulutusta on jatkettava Kajaanin ammattikorkeakoulussa myös vuoden 2011 jälkeen. Kainuun menestyminen on pienten asioiden yhteen summaamista. Leipä on murusina muuttuneen maailmantalouden jäljiltä. Meillä on paljon maakunnallisia erityispiirteitä ja on itsestämme kiinni, hyödynnämmekö ne vahvuuksina vai ruokimmeko niillä epäuskoa tulevaisuutta kohtaan. Mielikuva Kainuusta syntyy tekemisen kautta. Paikallinen päätöksenteko ja viranomaistoiminta luovat pohjan, jonka varaan kainuulaiset oman arvomaailmansa asettavat. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

4 4 Hautajaiset ilman vainajaa Sosialidemokraattista puoluetta ja SAK:ta on viime viikkoina haudattu milloin minkäkin tahon toimesta. Kolumnien lisäksi on tuhnauteltu monenkirjava joukko tutkimuksia, joissa sekä SDP että ammattiyhdistysliike on leimattu likimain syypäiksi kaikkeen yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Jotkut mielenkiintoisiltakin vaikuttaneet tutkimusaiheet ovat lopulta vesittyneet läpitunkevista tilaajan tarpeista. Tapana on, että nollatutkimukset kruunataan räväkällä otsikolla joko tutkimuksen vähäisen sisällön johdosta tai selonteon tilanneen lähtimet huomioiden. Vale, emävale, tilasto, tutkimus. Hyviäkin tutkimuksia toki julkaistaan, mutta yhä useammin on syytä syventyä tilaajan motiiveihin ja asemaan osana yhteiskunnallista verkostoa. Yksi viime aikojen hyväkkäitä on EVA suomalaista työhyvinvointia käsitelleine raportteineen. Tutkimuksen mukaan työelämässä asiat ovat mallillaan. Kahdeksan kymmenestä on tyytyväisiä työhönsä. He pitävät työstään. Osa jopa kynsin hampain. Ainoan varjon suomalaisen työhyvinvoinnin ja kansakunnan kaikkinaisen muun hyvän ylle langettaa tietysti ammattiyhdistysliike, joka estää globaaliin markkinatalouteen kuuluvan liberaalidynaamisen henkilöstöpoliittisen resurssijouston vaarantaen näin kansainvälisen kilpailukykymme. Muuten menisi mukavasti. Paitsi että lomiakin on liikaa ja työurat liian lyhyet. Lehtiotsikko kertoi SAK:laisten äänestysinnon eduskuntavaaleissa romahtaneen. Vaalit järjestetään vajaan puolen vuoden kuluttua. SAK kuuluu myös hylänneen kaikkein köyhimmät. Epäselväksi tosin jää, missä kohtaa köyhyyden poistaminen ulkoistettiin valtiolta ammattiyhdistysliikkeelle. Sitä voisi tutkia jokin muu kuin elinkeinoelämältä rahoituksensa saava tutkimuslaitos tai poliittisin perustein läänitetty viranomaistaho. Kai sellaisiakin vielä löytyy? SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen muistopuheiden laatijoita on helppo ymmärtää. Hyvinvointivaltio on tarjonnut turvaa, koulutuksen ja mahdollisuuksia. Ei ole ollut tarvetta nousta barrikadeille. Youtubesta löytyy videoita, joissa entisaikojen politiikan tekijät tekevät tahtomattaankin tämän ajan sketsiviihdettä. Lattekahvilan kulmapöydässä jää helposti huomaamatta, miten paljon tämä aika muistuttaa tapahtumia sata vuotta sitten. Torpat ja taksvärkit ovat saaneet uudet muodot. Kansa on jakautunut kahtia, työntekijöiden oikeuksia heikennetään, tuloerot lisääntyvät, ihmisten elämä rekisteröidään ja liikkeitä valvotaan, kasvava osa väestöstä kohtaa määränsä pään hoidon puutteeseen. Yhtäläisyyksiä on pelottavan paljon. Tokihan SDP ja ammattiyhdistysliikekin tarvitsevat tuunaamista. Kukapa ei näinä aikoina. Hautaan pantavaksi ne ovat kuitenkin vielä liian hyvässä hapessa. Josko ensin pidettäisiin nykyisenkaltaisen, eriarvoisuutta lisäävän hallitustavan peijaisia? Raimo Piirainen kansanedustaja (SD)

5 5 Tekniikan mantra ja Pisa-tutkimus Pisa-tutkimuksen tulos lasten lukutaidon ja luetun ymmärtämisen heikkenemisestä ei yllätä. Opetusalan asiantuntijat ovat olleet asiasta huolissaan jo pitemmän aikaa, mutta jostain syystä huolta ei ole otettu vakavasti. Viimeiset parikymmentä vuotta Suomesta on rakennettu teknologiavetoista tietoyhteiskuntaa. Puheaika on pantu pakettiin ja hymiöillä tiivistetty tekstaritkin minimiin. On uskottu uusien tietoteknisten ratkaisujen kaikkivoipaisuuteen. Auttavien käsien ja kuuntelevien korvien tilalle ovat tulleet kosketusnäytöt ja langattomat ratkaisut. Älytaulukauppa käy kuumana ja opetusalan henkilöstöltä vaaditaan jo insinöörin taitoja suoriutuakseen työstään kasvatusalan ammattilaisina. Sisältöjen sijaan opetuksen painopiste on muuttumassa opetusvälineiden teknisten ominaisuuksien hallintaan. Lasten kipinä lukemiseen syntyy kotona. Innostava, lukemiseen kannustava opettaja toimii aktivoijana ja parhaimmillaan ohjaa lapsia kiinnostavien tarinoiden pariin. Tarjoaako tämän päivän koulu siihen mahdollisuuksia? Kun opetustuntien alusta vartti menee powerpointin vian etsimiseen ja hämmennyksen synnyttämän vilkkaan sosiaalisen kanssakäymisen tasaamiseen, kovin syvällisen proosan pariin on innostuneenkaan opettajan oppilaitaan mahdotonta virittää. Monilla lapsilla on jo monipuolisemmat tiedot ja taidot tietotekniikan uusista sovelluksista kuin opettajillaan. Ikääntyvälle tai kenties muutoin tietotekniikasta vähemmän innostuneelle opettajalle se voi olla ahdistavaa. Valtava määrä hiljaista tietoa, perehtyneisyyttä ja kulttuurin tuntemusta voi jäädä vaille minkäänlaista huomiota voimavarojen kohdistuessa manuaalien opetteluun ja omaksumiseen osana opetustyötä. Tietoteknisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen ja parantaminen jatko- ja täydennyskoulutuksella on opetusalalla välttämätöntä, mutta sen rinnalla tulee huolehtia myös riittävästä ja monipuolisesta kulttuurielämään, lastenja nuortenkirjallisuuteen perehdyttämisestä. Pidän tärkeänä, että koulujärjestelmämme kulkee käsikynkkää yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Nykyaikaiset oppimisympäristöt innostavat ja kannustavat oppimaan. Ilman työstään nauttivaa opettajaa laitteilla ei ole kuitenkaan merkitystä. Opetusalan erityispiirteet suomalaisen hyvinvoinnin tärkeänä kivijalkana tulee tunnistaa nykyistä paremmin. Kiinnostus ja innostus tietotekniikkaa kohtaan on myönteinen ja osin välttämätönkin asia, mutta lasten lukutaidon kustannuksella sitä ei pidä tehokkaan ja modernin koulun mantrana hokea. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

6 6 Tiedote: Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd) Toimeentulon leikkaamisella ei paranneta nuorten tilannetta Eduskunta hyväksyi toimeentulotulotukea koskevan lakimuutoksen, jolla leikataan koulutuksesta kieltäytyvän nuoren toimeentulotukea. Lakimuutoksen myötä toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa silloin, kun alle 25-vuotias vailla ammatillista koulutusta oleva nuori kieltäytyy koulutuksesta tai keskeyttää sen niin, ettei hän ole myöskään oikeutettu työttömyysetuuteen. - SDP äänesti hallituksen lakiesitystä vastaan, koska pakkotoimilla on ainoastaan kielteisiä vaikutuksia, sanoo Raimo Piirainen. - Kun kiristämällä halutaan nuoria patistaa töihin tai opiskelemaan, asetetaan uusien ongelmien eteen sellaiset nuoret, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa. Ongelma nuorilla saattaa olla muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmia, näiden nuorten elämää ei paranneta viemällä heidän perusturvastaan se viimeinenkin pelastus, toteaa Raimo Piirainen Lisätietoja: Raimo Piirainen puh: Tiedote: Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd) Vuolijoen koulun lakkautus väärä säästötoimi Kaupunginjohtajan esitys Vuolijoen koulun lakkauttamisesta on huonosti kohdennettu säästötoimi. Vuolijoki ja Otanmäki ovat vahvistumassa väestöpohjaltaan Transtechin voittaman raitiovaunukilpailun ansiosta. Transtechin toiminta on turvattu vuosikymmeniksi ja nyt on väärä aika kaventaa näiden alueiden palveluja ja toiminta edellytyksiä. Nyt pitää tehdä kaikki voitava näiden alueiden yhteiskuntarakenteiden vahvistamiseksi. Siihen tarpeeseen Vuolijoen koulun lakkauttaminen sopii huonosti, toteaa Raimo Piirainen Lisätietoja: Raimo Piirainen puh:

7 7 PTK 127/2010 vp 127. KESKIVIIKKONA 8. JOULUKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 127/2010 vp 6) Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko eduskunnalle: Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous Lähetekeskustelu Valtioneuvoston selonteko VNS 11/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalousselonteko, ja niin kuin tässä on iltapäivän aikana kuultu, niin hyvin paljon on tullut myönteistä palautetta ja on kehuttu, että selonteko on onnistunut. Hyvin paljon on noussut esille luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ja tämä on erittäin tärkeä asia. Näitä puheenvuoroja kun on kuunnellut, niin kaivostoiminta on noussut hyvin vahvasti esille, vaikka tähän paljon muutakin liittyy. Ed. Rajala nosti saman asian esille, mitä itsekin ajattelin. Täytyy katsoa tämä kaivostoiminnan ja matkailun, virkistyksen, metsästyksen, kaiken muun tämmöisen metsätalouden ja muun mahdollisuudet, ettei lyödä sillä kaivostoiminnalla sitten muuta elinkeinoa niin sanotusti poskelle. Meillä on ollut Kainuun maakuntaohjelmassa semmoinen slogaani kuin "Kainuu on rikas luonnostaan". Se pitää todellakin paikkansa, elikkä hyvin monenlaista mineraalia ja muuta löytyy Kainuusta metsien lisäksi. Ed. Korhonen nosti esille tämän marjastuksen, ja taisi se muissakin puheenvuoroissa tulla. Mutta todella merkittävä metsämarjojen kerääminen ongelma on nyt tällä hetkellä se, että mistä saadaan ne kerääjät. Meidän nuoret eivät enää ole kovin innostuneita marjojen keruusta, ja marjat tahtovat jäädä suurelta osin tuonne metsän hyväksi. Elikkä nämä asiat täytyisi nostaa esille. Jos vielä tähän kaivostoimintaan sen verran palaan, että meillä Talvivaara on nyt toiminut ja nämä ympäristöarvioinnit tulisi kyllä tehdä sillä tavalla, että sitten kun kaivos on toiminnassa, niin ei tule jälkikäteen sitten minkään näköisiä negatiivisia ilmiöitä, niin kuin nyt on Talvivaaran osalta tullut. Tietysti sen ympäristön vaikutusten arvioinnin vaiheessa kaikki tämän tyyppiset asiat on nostettava esille ja tuotava tosissaan esille kaikki se, mitä sieltä löytyy. Niin kuin nyt tämäkin uraani, niin sehän tuli vasta jälkikäteen tietoon. (Ed. Pulliainen: Ei pidä paikkaansa!) - No, jotkut ovat tienneet, mutta me olemme kuitenkin maakuntavaltuustossa päättäneet asiasta, eikä siellä silloin meille kerrottu mitään, muuta kuin jäljestä päin. Mutta en minä nyt sitten tiedä, miten tarkkaan siihen olisi sitten meidän pitänyt perehtyä. Varmaan oma vika. Sitten vielä tähän valtion omistajuuteen. Tämä on todella suuri kysymys. Käsittääkseni ministeri Pekkarinen on tätä selvittänyt, ja kannattaa hyvin ponnekkaasti olla tämän asian edellä, etteivät varat mene kanadalaisten ja ruotsalaisten hyväksi. Sitten liikennepolitiikasta. Liikennepolitiikka on yksi avain kaivostoiminnalle. Rautateiden kehittäminen, ja vähäpäästöinen liikennemuoto kun on kysymyksessä, niin on erittäin tärkeää, että meillä on sitten kaikki vermeet kohdallaan ja kunnossa, kun tilanteet sitä vaatii.

8 KESKIVIIKKONA 15. JOULUKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 132/2010 vp 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Keskityn pääasiassa rautatieliikenteeseen ja sen kehittämiseen. (Ed. Pulliainen: Mutta eihän sitä täällä tehdä, kun se tehdään siellä Kainuussa!) - Nimenomaan, kun saahaan ensin vähän varoja. Arvoisa puhemies! Viittaan liikennevaliokunnan lausuntoon, missä liikennevaliokunta korostaa rataverkon kilpailukykyä ja liikenteen turvallisuutta sekä rautatieliikenteen korkeaa palvelutasoa kokonaisuutena. Nyt rataverkko on todellakin menossa huonompaan suuntaan, tai on mennyt jo useamman vuoden ajan. Niin kuin nähdään, rahoituksessa tulee vuositasolla tuommoinen niin sanottu 60 miljoonan euron gäppi kunnossapitorahoihin, ja siellä on sitä korjausvelkaa miljardin verran. Jos meinataan nämä nopeudet pitää, elikkä VR liikennöitsijänä pystyy toteuttamaan sillä nopealla kalustolla, mitä se on hankkinut, kilpailukykyistä liikennettä, niin kyllä ratoihin on panostettava huomattavasti enemmän. Toisaalta sitten taas tämä ratojen huono kunto aiheuttaa sitä, että siellä tulee routavauriota, ja siellä on kaiken näköisiä turvalaitteita, joitten piuhoitukset kulkevat rataverkolla, ja ne katkeilevat. Sitten tulee näitä turvalaitevikoja, mikä aiheuttaa sen, että silloin junalla ajetaan vaan viittäkymppiä. Tämä on just se, mitä tälläkin hetkellä hyvin usein tapahtuu. Kun turvalaitteeseen tulee vika, niin suurin sallittu nopeus junalla on silloin 50 kilometriä tunnissa. Voitte kuvitella, mitenkä se on surkuhupaisaa tuommoisella Pendolinolla, jolla voisi kahtasataa pyyhkäistä, kun pääsee vaan... (Ed. M. Korhonen: Ei tarvitse huidella, kun ollaan kyydissä!) - Vaikka kyydissäkin on, niin se on semmoista köröttelyä, viittäkymppiä. (Ed. Korhonen: Sitä se on!) - Joo. - Saattaa tämmöinen turvalaitevika olla monta kymmentä kilometriä. Siinä kun ajellaan se kilometriä viittäkymppiä, kyllä siellä rupeaa muuallakin kuin ohjaamossa lämpö nousemaan. Arvoisa puhemies! Ehkä menee liikaa substanssitasolle, mutta kumminkin näen tärkeänä tämän, että lähdetään rakentamaan. Nyt ennen kaikkea tässä korostaisin Seinäjoki-Oulu-väliä ja sen kaksiraiteisuutta. Siihen olisi panostettava, koska nyt olen ainakin huomannut, että ministeriössä on hirveät halut kilpailuttaa rautatieliikennettä, ja se ei onnistu yksiraiteisella radalla. Siitä ei tule mitään hyötyjä, koska siellä ei pysty liikennöimään. Aina täytyy odottaa vastaantulijaa, ja sitten päästään taas vasta toiseen suuntaan. Sen takia se kilpailutus, mikä nyt voisi olla mahdollista ja toisi hyötyjä, olisi täällä Pääkaupunkiseudulla. Kilpailutuksesta seuraa myös se, että kun parhaat osuudet tuottavat VR:lle, nykyiselle operaattorille, hyvää tulosta, niin harvaanasutuilla seuduilla jouduttaisiin sitten subventoimaan veronmaksajien rahoilla, koska siellä ei kilpailu ole kannattavaa. Niin kuin nyt voimme esityksestä huomata, myös kaukojunien ostopalvelurahoja on supistettu. Ne olivat 40 miljoonaa euroa vuosituhannen alussa. Tosin siitä on kaksi yöjunaa jäänyt pois, sekin on varmasti vähentänyt sitä. Mutta kumminkin täytyy muistaa se, miten suuri merkitys näillä kaukojunilla ja ennen kaikkea yöjunilla on matkailun kannalta, alueiden saavutettavuuden kannalta, koska siinä yön aikana kun liikutaan, ei mene aikaa, työaikaa eikä loma-aikaa, hukkaan. (Ed. Mustajärvi: Ed. Hemmilä kuuntelee nyt!) Tämä on erittäin tärkeä. Nimenomaan tuo Rovaniemi-Kemijärvi-radan sähköistyskin on matkailulle yksi merkittävimmistä ratkaisuista. (Ed. Hemmilä: Ei sillä ole mitään merkitystä matkailulle!) Sitten korostaisin myös Savon radan tasonnostokorotusta - pystyttäisiin siinäkin ajamaan suuremmilla nopeuksilla - ja ennen kaikkea tasoylikäytävien poistoa. Sekin mahdollistaa silloin suuremmat nopeudet. Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi laajakaistasta vielä täytyy huomauttaa, että sekin pitäisi saada sillä tavalla, että se toimisi valtakunnassa joka kolkassa. (Eduskunnasta: Ja samalla rahalla!) - Nimenomaan samalla rahalla.

9 Täysistunnon pöytäkirja PTK 132/2010 vp KESKIVIIKKONA 15. JOULUKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Ajattelin puhua turpeesta ja uraanista, kun täällä on niistäkin puhuttu. Mutta otan ensinnäkin työsuojelun. Elikkä työelämävaliokunnan lausunnossa todetaan, että työsuojelun vastuualueen resursseja on 2,8 miljoonaa euroa vähennetty. Nyt tarvittaisiin päinvastoin siellä lisää resursseja, jotta valvonta ja harmaan talouden torjunta onnistuisi. Tässä nyt ollaan kyllä menossa aivan väärään suuntaan, ja tälle puolelle pitäisi saada panostusta. Ed. Kyllönen mainitsi uraanista ja uraanipölystä ja hiukkasista. Näinhän se on. Sitä pölyähän lentää koko ajan esimerkiksi Talvivaarassa ja monella muullakin kaivannaisalueella, missä on kalliota louhittu. Kaikissa on mahdollisesti uraania. Tämähän on yksi semmoinen ionisoitunut pöly, joka sitten liikkuu tuulen mukana ja kulkee kauaskin. Tämä on yksi semmoinen asia, joka kannattaa tutkia, niin kuin ed. Kyllönen esitti, ja tutkia tarkkaan, minkälaiset vaikutukset sillä on. Sitten turpeesta on puhuttu paljon. Turve työllistää tällä hetkellä paljon, etenkin turpeen nosto, ennen kaikkea varsinkin meillä Kainuussa turpeennostokoneitten tekijöitä, ja nyt tämä veronkorotus on vaikuttanut myös sille puolelle, että investoinnit eivät vedä ja työttömyyttä tulee lisää siltä puolelta. (Ed. Laukkanen: Monet demarit arvostelevat täällä turvetta!) - Niin, niitä on monella muullakin puolueella. (Välihuuto) - No, kyllä. Äänestyksessäkin on nähty, että jotkut, jotka puhuvat turpeen puolesta, eivät kumminkaan äänestä. - Tämä on erittäin tärkeä asia meille kaikille. 814 miljardiin on arvioitu tällä hetkellä turvevaramme, eli puhutaan merkittävästä energiapaketista. Puukerrostalojen rakentaminen on nyt nostettu esille. Kun tämä nyt niin vahvasti myös hallituspuolueitten puolelta on puhuttanut, niin toivon, että tämä nyt lähtee liikkeelle. Siihen tarvitaan lainsäädäntöä, että pystytään rakentamaan korkeita kerrostaloja, ja kun täällä on sprinklauksesta puhuttu ja muusta, se on täysin mahdollista. Ennen kaikkea nyt, kun ajattelen omaa kotikaupunkiani Kajaania, kun metsäteollisuuden rakennemuutos vei sieltä paperitehtaan, niin on arvioitu, että nyt metsän tuotto on reippaampaa, jos ei sitten lähdetä energiapaketilla tuhoamaan kunnon tukkipuuta. Elikkä estettäisiin kuitenkin ainespuun käyttö biopaketissa. Tällä tavalla puu pääsee suuremmaksi ja vahvemmaksi, ja sitä on sitten mahdollista käyttää rakentamispuolella. Vielä rakennemuutospaikkakuntien tilanteesta yleensäkin. Niihin kannattaa nyt panostaa. Meillä on Kajaanista hyvä esimerkki siitä, että kun heti ja välittömästi lähdettiin liikkeelle, on pystytty rakennemuutokseen vastaamaan. Tosin se on tarkoittanut myös sitä, että aluetalouden volyymista on jonkun verran hävinnyt voimaa, koska paperityöntekijöitten palkat olivat parempia kuin mitä nyt on syntynyt palvelualalle työpaikkoja. Mutta siinä on käynyt juuri niin kuin täällä joku edustaja totesikin, että miehiä on enemmän työttömänä nyt, ja ennen kaikkea yli 55-vuotiaita miehiä jää työttömäksi eivätkä saa koulutusta. Nämä työpaikat syntyvät sitten naisvaltaiselle puolelle. Siitä seuraa, että varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää, ja se tuo myös kustannuksia lisää kunnille. Meillä Kajaanissa on juuri tämmöinen positiivinen ongelma siinä mielessä. Nuorten työllistymisestä ja aktivoimisesta yhteiskuntaan. Meillä on Paltamossa tämä Työtä kaikille -hanke. Se on erittäin hyvä ja sillä saadaan sitoutettua ja opetettua nuoret siihen, että mennään aamulla töihin ja sitten illalla lähdetään, eli tulee tämmöinen tietty työaikasidonnaisuus. Vielä, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti Kainuun mallista. Meillä on koulupuolen toinen aste tässä hallintokokeilussa mukana, ja me tiedämme aivan tarkkaan toukokuun lopussa, (Puhemies: 5 minuuttia!) paljonko on peruskoulun päättäneitä ja mitenkä jatkopaikat on mahdollista järjestää. Viime keväänä oli kaksi kaveria karkuteillä.

10 Täysistunnon pöytäkirja PTK 130/2010 vp MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 23 Valtioneuvosto Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Tuo turvekeskustelu on ihan hyvä käydä, ja siitä väännetään kättä. Kyllä minäkin turpeen puolesta olen. Sillä on työllisyysvaikutus meille Pohjois- ja Itä-Suomessa, ja meidän turpeessamme on erittäin suuret energiavarat. Sitten, kun laitetaan vielä nämä, mistä turpeet on otettu, ja entisöidään, niin siinähän syntyy sitten sitä hiilinielua. Eduskunnan lisäykset ovat tietysti tervetulleita olleet tähän vuoden 2011 talousarvioon, mutta ne ovat riittämättömät. Eriarvioistuminen kasvaa entisestään, lapsiperheiden asema taloudellisesti heikkenee, ja työttömien nuorten rankaiseminen on hallituksen keppilinjaa nuorille. Eläkeläisten tilanne myös samalla tavalla heikkenee entisestään. Suomessa on eriarvoisuus kasvanut länsimaista nopeimmin. Näin totesi arkkipiispa Kari Mäkinen viime lauantaina TV1:n Ykkösaamussa. Hän on huolissaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Ongelmien yhteiskunnalliset ratkaisut hän jättää poliitikkojen ratkaistavaksi, niin kuin pitääkin olla. Vuoden 2011 budjetilla voitaisiin näihin ongelmiin tarttua, mutta hallitus ei halua yhteiskuntapahoinvointiin puuttua, vaan siirtää vastuun vaalien jälkeiselle hallitukselle. Hallituspuolueiden edustajat pyrkivät puheenvuoroillaan harhauttamaan kansalaisia hallituksen toimenpiteistä pienituloisten ongelmien ratkaisemiseksi, mutta käytännössä asia ilmenee konkreettisina syrjäytymisongelmina yhteiskunnan eri lohkoilla. Meillä ei ole varaa heittää yhtään yhteiskunnan jäsentä ulos toiminnasta. Tulevina vuosina tarvitsemme heitä kaikkia tuottamaan hyvää suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksi. Arvoisa puhemies! Taloustaantuman vaikutuksesta ja porvarihallituksen virhearvioinnin seurauksena - eli 8,8 miljardin veronkevennykset hyvätuloisille - Suomi on ajettu selkä seinää vasten, ja tämä tarkoittaa tulevaisuudessa voimakkaita talouden sopeuttamistoimia. Seuraavan hallituksen keskeisin tehtävä tulee olemaan tämän hallituksen taloustoimien vahinkojen korjaaminen. Hallituksessa paniikkinappia on painettu useasti ja kansalaisten kukkarolla on käyty muun muassa Kreikan ja Irlannin lainojen takauksien tiimoilta. Totean vielä tässä yhteydessä, että kyllähän tähän kansainvälinen finanssikriisi on osasyyllinen, mutta virhearvioita on tehty myös hallituksen puolella. Nyt lapsiperheille, työttömille, eläkeläisille on luvassa uusia lisärasituksia, verojen kiristyksiä ja menoleikkauksia. Kannan huolta kansakunnan kahtia jakautumisesta. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti, ja nuorten työttömyys on muuttumassa rakenteelliseksi. Työvoimapolitiikan rahoitus on tästä huolimatta leikkauskohteena. Määräraha on nyt pahasti alimitoitettu, ja on todettava, ettei hallitusta näytä kiinnostavan korkean työttömyysasteen korjaaminen. Elvytystä on jatkettava. Kohteita löytyy, kun halutaan vaan etsiä. Tämä on ehto, jotta työttömyyttä voidaan torjua. Talouskasvua ei saada aikaiseksi, jos työttömyyttä ei saada torjuttua. Tarvitaan sijoittamista tulevaisuuteen. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta on parasta sijoitusta yhteiskunnan kannalta. Arvoisa puhemies! Investointeihin tulisi panostaa. Kunnissa on paljon korjausvelkaa, johon olisi saatava pikaisesti apua. Sillä olisi työllistävä vaikutus, ja se antaisi monelle perheelle toimeentuloa sekä verotulojen kautta takaisin tuloja kuntien ja valtion kassaan. Myös rautatieliikenteen kehittämiseen on panostettava, ratojen peruskorjaukseen ja etenkin aloitettujen hankkeiden loppuun saattamiseen, viittaan nyt tässä yhteydessä Seinäjoki-Oulu-rataosan korjausrakentamisen loppuun saattamiseen. Myös Savon radan tasonnostokorotus on tärkeä asia, ja sitä tulee viedä eteenpäin. Turvalaitteiden uusimiseen, asemainformaatioon on panostettava. Keskeinen Kainuun kannalta, ehkä merkittävin asia- nyt tässä voidaan todeta, että eduskunta on lisännyt Metsähallituksen luontopalveluihin rahoituksen ja se turvaa näin toiminnan, eli 3,6 miljoonaa euroa lisää on tervetullutta. Olisin myös toivonut, että siirtoviemärihankkeille Otanmäen ja Kajaanin välille olisi tullut rahoitusta. Se on erittäin tärkeä, ja sillä olisi ollut työllisyyteen sekä myös asumismukavuuteen ja ympäristöön liittyvää parannusmerkitystä.

11 Täysistunnon pöytäkirja PTK 131/2010 vp TIISTAINA 14. JOULUKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin useat aloittaneet puheenvuoronsa kertomalla oman kaupunkinsa tai kuntansa tilanteesta. Teen samoin. Kajaanissa on kunnallisvero 20 pointsin paikkeilla, kiinteistövero on valtakunnan huippua ja alijäämiä parikymmentä miljoonaa euroa, ja meillä on kumminkin käytössä tämä kokeilu tästä Kainuun hallintokokeilusta ja on saavutettu silläkin hyviä tuloksia ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimen puolella, puhumattakaan koulutoimen puolesta. Kunnille tulee lisää tehtäviä. Siellä on nyt ensinnäkin vammaispalvelujen puolella tämä henkilökohtaisen avustajan tuntimäärä 10 tunnista 30 tuntiin. Se on tullut nyt syksyllä, ja sillä on merkittävä vaikutus kuntien puolella. Sitten on terveydenhoitolain uudistus, se lisää kuntien kustannuksia, ja myös kotouttamislaki ja mitä näitä nyt muita tällä hetkellä on. Täällä on puhuttu hyvin paljon näistä uusista käytännöistä, ja meillä nyt Kainuussa on siitä kokemusta kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yhdistämisen osalta. Siinä on saatu hyviä kokemuksia. Palaute on ollut hyvää hoitoketjujen toimivuuden suhteen, ja sillä tavalla voidaan olla siitä ylpeitä, että on jotakin oltu tekemässä, ja siitä voi mallia ottaa sitten muutkin. Tietojärjestelmiin täällä on otettu kantaa. Silloin kun tätä Kainuun hallintokokeilua valmisteltiin, niin kunnissa oli hyvin erilaisia ohjelmia ja silloin meille vakuutettiin, että kaksi erilaista ohjelmaa saadaan tietyllä serverisysteemillä keskustelemaan keskenään. Vielä tänä päivänäkään ne eivät keskustele. Elikkä turhia investointeja on tehty. Erikoissairaanhoidon puolella on eri ohjelma kuin kunnissa, ja tämä on vaikeuttanut sitä työtä. Toivottavasti tällä uudistuksella saadaan nyt sitten tietojärjestelmiin jotakin tehokkuutta ja järkeä tähän toimintaan. Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin tähän ottaa kantaa: kuntien lukumääristä on puhuttu paljon ja heitelty kaiken näköisiä lukuja. Siihen on tietysti jokaisella oikeus, mutta kun on henkilöihinkin viitattu, jotka eivät edes ole eduskunnassa, puhumattakaan hallituksesta, niin ei kannata silloin kovin paljon niitä nostella esille. Minä näen ainakin sillä tavalla tämän kuntien lukumäärän, että silloin se on järkevällä tasolla, kun se kohdistuu työssäkäyntialueeseen ja toimii sillä alueella. Se täytyy ottaa huomioon. Väkisellä näitä kuntia ei voida viedä yhteen. Se täytyy muistaa, että kunnilla on tietty itsemääräämisoikeus ainakin vielä toistaiseksi ollut. Sitten aluehallintovirastoon liittyen. Silloin kun tämä aluehallintouudistus tehtiin, niin työsuojelupiirithän lakkautettiin ja työsuojelutarkastajat vietiin aluehallintovirastoon ja nämä työsuojelutarkastajien alueet kasvoivat merkittävästi. Valtion tuottavuusohjelma on vienyt sieltä työpaikkoja, tarkastajia vähentänyt, ja kun alueet ovat suurempia, niin tämä tarkastuspuoli on heikentynyt ja varsinkin rakennuspuolella ja yksityisissä yrityksissä. Mielestäni sinne olisi syytä nyt panostaa uusia tarkastajia, että pystytään tähän harmaaseen talouteen vastaamaan myös tällä aluehallintoalueella.

12 12 < Paluu Sivun loppuun PTK 130/2010 vp 130. MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 130/2010 vp 2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin täällä hallituspuolueiden edustajat esittävät hurskaita toiveita. Minulla on semmoinen käsitys, että he olisivat hallituksessa voineet hoitaa näitä asioita, eikä täällä tarvitsisi nyt sitten kurnuttaa. Mutta ihan tähän Suomen ja Venäjän lähiyhteistyöhön täytyy tietysti yhtyä siinä mielessä, että sinne tarvittaisiin lisää rahaa. Se olisi tarpeeseen ja sillä olisi hyötyjä niin Suomelle kuin myös Venäjälle. Molemmat maat hyötyisivät tästä yhteistyöstä. Se olisi erittäin tärkeätä, koska lähiyhteistyötä olisi mahdollista kaupankäynnin ja yritystoiminnan kautta kehittää huomattavasti. Niin kuin tiedämme, ei tahdo Moskovan suunnasta rahaa tuohon rajan pintaan löytyä, ja sen takia meidänkin täytyy ottaa siihen vastuuta omalta osaltamme. Ed. Ukkola nosti tämän Nato-kysymyksen täällä esille. Minä kyllä omana kantanani esitän, että meillä ei ole mitään tarvetta tällä hetkellä liittyä Natoon. Tämänhetkinen yhteistoiminta Naton kanssa on aivan riittävää ja se antaa meille turvatakuut tällä hetkellä. (Ed. Ukkolan välihuuto) Näihin rauhanturvajoukkoihin ja -operaatioihin osallistuminen on vähän kaksipiippuista, ja ennen kaikkea painopistettä minun mielestäni pitäisi siirtää siviilikriisinhallintapuolelle ja sieltä kautta koulutusta ja opetusta. Tietysti on sillä tavalla merkitystä kaikella rauhanturvatoiminnalla, että pakolaisuutta pystyttäisiin hillitsemään ja pakolaisia ei tulisi Suomeen ja pystyttäisiin näitä kriisejä sillä tavalla turvaamaan ja ennaltaehkäisemään. Ennalta ehkäisevään pitäisi painottaa enemmän. Sen takia siinä olisi Suomen valtiollekin säästöjä. Veronmaksajien rahojahan siellä käytetään näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Yrittäjien puheenvuoro: Yrityksemme tarjoamat palvelut

Yrittäjien puheenvuoro: Yrityksemme tarjoamat palvelut Yrittäjien puheenvuoro: Yrityksemme tarjoamat palvelut lääkäri Markku Nyman Kainuun Hoivataito Oy / Lapin Hoivataito Kainuun Hoivataito Oy Olemme yksi kainuulainen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/

PÖYTÄKIRJA 4/ Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 4/2014 34 Aika 08.09.2014 klo. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 26 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 36 27 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen

Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Matti Hietanen 17.6.2015 Taustaksi aiemmat ratkaisut Tavoitteena on ollut, että Talvivaaran kaivoksen toimintaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot