Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Joulukuu Puh

Transkriptio

1 1 Rami press Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Joulukuu 2010 Puh Tule mukaan! Tukitilinumero: Kehittyvä Kainuu ry Tule Sinäkin mukaan tekemään töitä ja aktivoimaan äänestäjiä kevään vaaleissa Ramin uudelleenvalinnan puolesta! Markku Oikarinen vaalipäällikkö Eero Heinäluoma Kajaaniin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja EERO HEINÄLUOMA vierailee Kajaanissa vaalityön merkeissä lauantaina Aikataulun löydät Ramin sivuilta lähempänä ajankohtaa. Positiivinen kierre Transtechin saama vaunutilaus tuo työtä ja toimeentuloa kainuulaisille. Sen myötä myös koulutoiminta jatkuu Vuolijoella. Läheltä piti, mutta onneksi järki voitti. Ajankohtaista Vaalien lähestyminen näkyy puheenvuoroissa. Asioiden teknistäminen häivyttää arvokeskustelun. Leikkauslistoista ei uskalleta vielä puhua.

2 2 Terveiset eduskunnasta Seuraava hallitus saa käsiinsä kasvavan valtionvelan lisäksi kahtiajakautuneen kansakunnan. Epäilemättä edessä on kulukuuri, jonka rajuudesta ei vielä kenelläkään näytä olevan tietoa. Niin ainakin sanotaan. Leikkauslistojen olemassaolo kielletään, mutta listojen pelottava välke näkyy jo kauas. Edellisen laman massiiviset vauriot ovat hädin tuskin umpeutuneet, kun on seuraavan sukupolven aika tuntea nahoissaan suomalaisen verojärjestelmän oikeudenmukaisuus. Järjestelmän, joka takaa rikkaille riittävät puskurit kestää ja selvitä, mutta joka jättää heikommassa asemassa olevat oman onnensa nojaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti vasta raporttinsa suomalaisesta hyvinvoinnista. Se on karua luettavaa kasvavasta eriarvoisuudesta maassamme. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elää jo yhtä paljon lapsia kuin 70-luvun alkupuolella. Hyvätuloisia suosiva verotusjärjestelmä ajaa köyhintä kansanosaa yhä syvempään ahdinkoon. Hätä ja huoli toimeentulosta venyttää kansalaisten moraalia. Verorasitteen määrääminen kaikille samalla sabluunalla on huomattava ja kasvava riski sisäiselle turvallisuudellemme. Se on myös epäoikeudenmukainen ja hävettävä osa Suomea. Tästä ei tainnut olla brändityöryhmässä puhetta. Verorasitteen painopisteen siirto kulutusveroihin on osa tätä eriarvostavaa politiikkaa. Asiaa on turha jatustaa ilmastonmuutoksella tai ympäristöpolitiikalla, sillä hädänalaisen ihmisen käyttäytymistä säätelevät muut mekanismit. Ongelmien kasautuessa ja epätoivon lisääntyessä kynnys oman käden oikeuteen siirtymisestä madaltuu. Se on kova hinta hengissä pysymisestä. Edessä olevan valtiontalouden hevoskuurin aloittaisin kehittämällä verotuskäytäntöä siten, että ne joilla veronmaksukykyä on, myös maksavat enemmän. Verotuksen progressiivisuudesta ollaan tultu kohti tasaveroa - nyt nähtävillä olevin seurauksin. Pääomatulojen verotusta tulee kiristää. Sosiaalietuisuuksia on tarpeen arvioida myös kriittisesti. Esimerkiksi hyvin toimeentulevien perheiden subjektiivista oikeutta lapsilisiin pidän kyseenalaisena tuen alkuperäiseen tarkoitukseen nähden. Myös yritystukia tulee arvioida kiihtymättä. Tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan rahaa, mutta tukien tuloksellisuuteen tarvitaan tehokkaampaa arviointia. Porsaanreikien tilkitseminen sekä verotuksessa, että erilaisissa elinkeinoelämän yritystukijärjestelmissä on tarpeen ja välttämätöntäkin. Kohdentamalla leikkurinterän taas kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, lapsiin ja nuoriin, maksatamme jälkipolvilla nykyisen elämänmenomme. Se ei ole oikeudenmukaista. Hallituksen ideologia tasa-arvoisuudesta, että tässä myrskyssä seilaamme nyt kaikki samassa veneessä, pitää kyllä paikkansa. Kelluntaliivejä vaan ei riitä kaikille. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

3 3 Enemmän kuin sata jänistä Näin voinee sanoa loppuvuoteen ajoittuneista kainuulaisuutisista. Kovien taloudellisten arvojen takana on paljon inhimillisyyttä, yksittäisiä kainuulaisia koskevia asioita. Päällimmäisinä uutisina esiin nousevat edelleen UPM:n jälkihoito supertietokoneineen, Talvivaara ja Transtech. Myös matkailussa Kainuu erottuu aiempaa selvempänä kokonaisuutena. Onnistumisten takana on lukematon määrä työtunteja. On täytynyt matkustaa, palaveerata, istua sorvin ääreen ja ehkä epäonnistuakin välillä. Kainuun tarvitsee ennakkoluulottomia toimijoita, jotka uskaltavat rohkeasti viedä asioita eteenpäin senkin uhalla, ettei selkään taputtelijoista jonoja synny. Talousuutisointi hallitsee päätöksentekoa ja ohjaa tiedotusvälineitä. Vähemmälle huomiolle jäävät ne ihmiset ja asiat joita uutiset lopulta koskettavat. Koulun jatkuminen Vuolijoella on yksi tärkeimpiä tämän vuoden paikallisuutisia. Tiedän koulun tärkeyttä vähätellyn, lakkauttamista perusteltiin vastuullisen talouspolitiikan nimissä. Tiedän myös koulun puolesta tehdyn vanhempien valtavan työn määrän iloineen ja itkuineen. Perimmäinen kysymys olikin enää siitä, mikä ihmisiä Kainuussa ylipäätään pitää. Kaikille kouluille ei ole käynyt yhtä hyvin. Onnistuminen kannattaa nostaa esiin myönteisenä asiana. Menneen kesän Kalevan Kisat ansaitsevat tulla mainituksi kainuulaisen talkootyön käyntikorttina. On tärkeää muistaa tulevien tapahtumien osalta myös suunnistuksen MM-kisat Vuokatissa Näiden kisojen hyväksi olemme tehneet hyvää yhteistyötä suunnistusseurojen ja Sotkamon kunnan kanssa. Toivotaan ensi keväälle siirretyn ratkaisun vuoden 2014 Kuninkuusravien kohtalosta olevan Kainuulle myönteinen. Kyllä täällä kunkkarit osataan järjestää ja jos veikata pitää, niin malliksi asti muille. Liikuntamatkailu kaipaa vetovoimaisia luontopohjaisia tuotteita. Jokohan nyt olisi otollinen aika saada nykyaikainen, opastettu vaellusreitti Vuokatin ja Kajaanin välille tai koko Kainuun kattavaksi reitistöksi? Woodpoliksen ja Kuhmolaisten puuosaajien osaaminen on punnittu Helsingin seudulla ja hyväksi todettu. Nyt on Kainuulla mahdollisuus metsäteollisuuden rakennemuutoksen jälkimainingeissa nousta puurakentamisen kärjeksi valtakunnassa. Siksi talonrakentamisen insinöörikoulutusta on jatkettava Kajaanin ammattikorkeakoulussa myös vuoden 2011 jälkeen. Kainuun menestyminen on pienten asioiden yhteen summaamista. Leipä on murusina muuttuneen maailmantalouden jäljiltä. Meillä on paljon maakunnallisia erityispiirteitä ja on itsestämme kiinni, hyödynnämmekö ne vahvuuksina vai ruokimmeko niillä epäuskoa tulevaisuutta kohtaan. Mielikuva Kainuusta syntyy tekemisen kautta. Paikallinen päätöksenteko ja viranomaistoiminta luovat pohjan, jonka varaan kainuulaiset oman arvomaailmansa asettavat. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

4 4 Hautajaiset ilman vainajaa Sosialidemokraattista puoluetta ja SAK:ta on viime viikkoina haudattu milloin minkäkin tahon toimesta. Kolumnien lisäksi on tuhnauteltu monenkirjava joukko tutkimuksia, joissa sekä SDP että ammattiyhdistysliike on leimattu likimain syypäiksi kaikkeen yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Jotkut mielenkiintoisiltakin vaikuttaneet tutkimusaiheet ovat lopulta vesittyneet läpitunkevista tilaajan tarpeista. Tapana on, että nollatutkimukset kruunataan räväkällä otsikolla joko tutkimuksen vähäisen sisällön johdosta tai selonteon tilanneen lähtimet huomioiden. Vale, emävale, tilasto, tutkimus. Hyviäkin tutkimuksia toki julkaistaan, mutta yhä useammin on syytä syventyä tilaajan motiiveihin ja asemaan osana yhteiskunnallista verkostoa. Yksi viime aikojen hyväkkäitä on EVA suomalaista työhyvinvointia käsitelleine raportteineen. Tutkimuksen mukaan työelämässä asiat ovat mallillaan. Kahdeksan kymmenestä on tyytyväisiä työhönsä. He pitävät työstään. Osa jopa kynsin hampain. Ainoan varjon suomalaisen työhyvinvoinnin ja kansakunnan kaikkinaisen muun hyvän ylle langettaa tietysti ammattiyhdistysliike, joka estää globaaliin markkinatalouteen kuuluvan liberaalidynaamisen henkilöstöpoliittisen resurssijouston vaarantaen näin kansainvälisen kilpailukykymme. Muuten menisi mukavasti. Paitsi että lomiakin on liikaa ja työurat liian lyhyet. Lehtiotsikko kertoi SAK:laisten äänestysinnon eduskuntavaaleissa romahtaneen. Vaalit järjestetään vajaan puolen vuoden kuluttua. SAK kuuluu myös hylänneen kaikkein köyhimmät. Epäselväksi tosin jää, missä kohtaa köyhyyden poistaminen ulkoistettiin valtiolta ammattiyhdistysliikkeelle. Sitä voisi tutkia jokin muu kuin elinkeinoelämältä rahoituksensa saava tutkimuslaitos tai poliittisin perustein läänitetty viranomaistaho. Kai sellaisiakin vielä löytyy? SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen muistopuheiden laatijoita on helppo ymmärtää. Hyvinvointivaltio on tarjonnut turvaa, koulutuksen ja mahdollisuuksia. Ei ole ollut tarvetta nousta barrikadeille. Youtubesta löytyy videoita, joissa entisaikojen politiikan tekijät tekevät tahtomattaankin tämän ajan sketsiviihdettä. Lattekahvilan kulmapöydässä jää helposti huomaamatta, miten paljon tämä aika muistuttaa tapahtumia sata vuotta sitten. Torpat ja taksvärkit ovat saaneet uudet muodot. Kansa on jakautunut kahtia, työntekijöiden oikeuksia heikennetään, tuloerot lisääntyvät, ihmisten elämä rekisteröidään ja liikkeitä valvotaan, kasvava osa väestöstä kohtaa määränsä pään hoidon puutteeseen. Yhtäläisyyksiä on pelottavan paljon. Tokihan SDP ja ammattiyhdistysliikekin tarvitsevat tuunaamista. Kukapa ei näinä aikoina. Hautaan pantavaksi ne ovat kuitenkin vielä liian hyvässä hapessa. Josko ensin pidettäisiin nykyisenkaltaisen, eriarvoisuutta lisäävän hallitustavan peijaisia? Raimo Piirainen kansanedustaja (SD)

5 5 Tekniikan mantra ja Pisa-tutkimus Pisa-tutkimuksen tulos lasten lukutaidon ja luetun ymmärtämisen heikkenemisestä ei yllätä. Opetusalan asiantuntijat ovat olleet asiasta huolissaan jo pitemmän aikaa, mutta jostain syystä huolta ei ole otettu vakavasti. Viimeiset parikymmentä vuotta Suomesta on rakennettu teknologiavetoista tietoyhteiskuntaa. Puheaika on pantu pakettiin ja hymiöillä tiivistetty tekstaritkin minimiin. On uskottu uusien tietoteknisten ratkaisujen kaikkivoipaisuuteen. Auttavien käsien ja kuuntelevien korvien tilalle ovat tulleet kosketusnäytöt ja langattomat ratkaisut. Älytaulukauppa käy kuumana ja opetusalan henkilöstöltä vaaditaan jo insinöörin taitoja suoriutuakseen työstään kasvatusalan ammattilaisina. Sisältöjen sijaan opetuksen painopiste on muuttumassa opetusvälineiden teknisten ominaisuuksien hallintaan. Lasten kipinä lukemiseen syntyy kotona. Innostava, lukemiseen kannustava opettaja toimii aktivoijana ja parhaimmillaan ohjaa lapsia kiinnostavien tarinoiden pariin. Tarjoaako tämän päivän koulu siihen mahdollisuuksia? Kun opetustuntien alusta vartti menee powerpointin vian etsimiseen ja hämmennyksen synnyttämän vilkkaan sosiaalisen kanssakäymisen tasaamiseen, kovin syvällisen proosan pariin on innostuneenkaan opettajan oppilaitaan mahdotonta virittää. Monilla lapsilla on jo monipuolisemmat tiedot ja taidot tietotekniikan uusista sovelluksista kuin opettajillaan. Ikääntyvälle tai kenties muutoin tietotekniikasta vähemmän innostuneelle opettajalle se voi olla ahdistavaa. Valtava määrä hiljaista tietoa, perehtyneisyyttä ja kulttuurin tuntemusta voi jäädä vaille minkäänlaista huomiota voimavarojen kohdistuessa manuaalien opetteluun ja omaksumiseen osana opetustyötä. Tietoteknisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen ja parantaminen jatko- ja täydennyskoulutuksella on opetusalalla välttämätöntä, mutta sen rinnalla tulee huolehtia myös riittävästä ja monipuolisesta kulttuurielämään, lastenja nuortenkirjallisuuteen perehdyttämisestä. Pidän tärkeänä, että koulujärjestelmämme kulkee käsikynkkää yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Nykyaikaiset oppimisympäristöt innostavat ja kannustavat oppimaan. Ilman työstään nauttivaa opettajaa laitteilla ei ole kuitenkaan merkitystä. Opetusalan erityispiirteet suomalaisen hyvinvoinnin tärkeänä kivijalkana tulee tunnistaa nykyistä paremmin. Kiinnostus ja innostus tietotekniikkaa kohtaan on myönteinen ja osin välttämätönkin asia, mutta lasten lukutaidon kustannuksella sitä ei pidä tehokkaan ja modernin koulun mantrana hokea. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

6 6 Tiedote: Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd) Toimeentulon leikkaamisella ei paranneta nuorten tilannetta Eduskunta hyväksyi toimeentulotulotukea koskevan lakimuutoksen, jolla leikataan koulutuksesta kieltäytyvän nuoren toimeentulotukea. Lakimuutoksen myötä toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa silloin, kun alle 25-vuotias vailla ammatillista koulutusta oleva nuori kieltäytyy koulutuksesta tai keskeyttää sen niin, ettei hän ole myöskään oikeutettu työttömyysetuuteen. - SDP äänesti hallituksen lakiesitystä vastaan, koska pakkotoimilla on ainoastaan kielteisiä vaikutuksia, sanoo Raimo Piirainen. - Kun kiristämällä halutaan nuoria patistaa töihin tai opiskelemaan, asetetaan uusien ongelmien eteen sellaiset nuoret, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa. Ongelma nuorilla saattaa olla muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmia, näiden nuorten elämää ei paranneta viemällä heidän perusturvastaan se viimeinenkin pelastus, toteaa Raimo Piirainen Lisätietoja: Raimo Piirainen puh: Tiedote: Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd) Vuolijoen koulun lakkautus väärä säästötoimi Kaupunginjohtajan esitys Vuolijoen koulun lakkauttamisesta on huonosti kohdennettu säästötoimi. Vuolijoki ja Otanmäki ovat vahvistumassa väestöpohjaltaan Transtechin voittaman raitiovaunukilpailun ansiosta. Transtechin toiminta on turvattu vuosikymmeniksi ja nyt on väärä aika kaventaa näiden alueiden palveluja ja toiminta edellytyksiä. Nyt pitää tehdä kaikki voitava näiden alueiden yhteiskuntarakenteiden vahvistamiseksi. Siihen tarpeeseen Vuolijoen koulun lakkauttaminen sopii huonosti, toteaa Raimo Piirainen Lisätietoja: Raimo Piirainen puh:

7 7 PTK 127/2010 vp 127. KESKIVIIKKONA 8. JOULUKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 127/2010 vp 6) Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko eduskunnalle: Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous Lähetekeskustelu Valtioneuvoston selonteko VNS 11/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalousselonteko, ja niin kuin tässä on iltapäivän aikana kuultu, niin hyvin paljon on tullut myönteistä palautetta ja on kehuttu, että selonteko on onnistunut. Hyvin paljon on noussut esille luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ja tämä on erittäin tärkeä asia. Näitä puheenvuoroja kun on kuunnellut, niin kaivostoiminta on noussut hyvin vahvasti esille, vaikka tähän paljon muutakin liittyy. Ed. Rajala nosti saman asian esille, mitä itsekin ajattelin. Täytyy katsoa tämä kaivostoiminnan ja matkailun, virkistyksen, metsästyksen, kaiken muun tämmöisen metsätalouden ja muun mahdollisuudet, ettei lyödä sillä kaivostoiminnalla sitten muuta elinkeinoa niin sanotusti poskelle. Meillä on ollut Kainuun maakuntaohjelmassa semmoinen slogaani kuin "Kainuu on rikas luonnostaan". Se pitää todellakin paikkansa, elikkä hyvin monenlaista mineraalia ja muuta löytyy Kainuusta metsien lisäksi. Ed. Korhonen nosti esille tämän marjastuksen, ja taisi se muissakin puheenvuoroissa tulla. Mutta todella merkittävä metsämarjojen kerääminen ongelma on nyt tällä hetkellä se, että mistä saadaan ne kerääjät. Meidän nuoret eivät enää ole kovin innostuneita marjojen keruusta, ja marjat tahtovat jäädä suurelta osin tuonne metsän hyväksi. Elikkä nämä asiat täytyisi nostaa esille. Jos vielä tähän kaivostoimintaan sen verran palaan, että meillä Talvivaara on nyt toiminut ja nämä ympäristöarvioinnit tulisi kyllä tehdä sillä tavalla, että sitten kun kaivos on toiminnassa, niin ei tule jälkikäteen sitten minkään näköisiä negatiivisia ilmiöitä, niin kuin nyt on Talvivaaran osalta tullut. Tietysti sen ympäristön vaikutusten arvioinnin vaiheessa kaikki tämän tyyppiset asiat on nostettava esille ja tuotava tosissaan esille kaikki se, mitä sieltä löytyy. Niin kuin nyt tämäkin uraani, niin sehän tuli vasta jälkikäteen tietoon. (Ed. Pulliainen: Ei pidä paikkaansa!) - No, jotkut ovat tienneet, mutta me olemme kuitenkin maakuntavaltuustossa päättäneet asiasta, eikä siellä silloin meille kerrottu mitään, muuta kuin jäljestä päin. Mutta en minä nyt sitten tiedä, miten tarkkaan siihen olisi sitten meidän pitänyt perehtyä. Varmaan oma vika. Sitten vielä tähän valtion omistajuuteen. Tämä on todella suuri kysymys. Käsittääkseni ministeri Pekkarinen on tätä selvittänyt, ja kannattaa hyvin ponnekkaasti olla tämän asian edellä, etteivät varat mene kanadalaisten ja ruotsalaisten hyväksi. Sitten liikennepolitiikasta. Liikennepolitiikka on yksi avain kaivostoiminnalle. Rautateiden kehittäminen, ja vähäpäästöinen liikennemuoto kun on kysymyksessä, niin on erittäin tärkeää, että meillä on sitten kaikki vermeet kohdallaan ja kunnossa, kun tilanteet sitä vaatii.

8 KESKIVIIKKONA 15. JOULUKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 132/2010 vp 1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Keskityn pääasiassa rautatieliikenteeseen ja sen kehittämiseen. (Ed. Pulliainen: Mutta eihän sitä täällä tehdä, kun se tehdään siellä Kainuussa!) - Nimenomaan, kun saahaan ensin vähän varoja. Arvoisa puhemies! Viittaan liikennevaliokunnan lausuntoon, missä liikennevaliokunta korostaa rataverkon kilpailukykyä ja liikenteen turvallisuutta sekä rautatieliikenteen korkeaa palvelutasoa kokonaisuutena. Nyt rataverkko on todellakin menossa huonompaan suuntaan, tai on mennyt jo useamman vuoden ajan. Niin kuin nähdään, rahoituksessa tulee vuositasolla tuommoinen niin sanottu 60 miljoonan euron gäppi kunnossapitorahoihin, ja siellä on sitä korjausvelkaa miljardin verran. Jos meinataan nämä nopeudet pitää, elikkä VR liikennöitsijänä pystyy toteuttamaan sillä nopealla kalustolla, mitä se on hankkinut, kilpailukykyistä liikennettä, niin kyllä ratoihin on panostettava huomattavasti enemmän. Toisaalta sitten taas tämä ratojen huono kunto aiheuttaa sitä, että siellä tulee routavauriota, ja siellä on kaiken näköisiä turvalaitteita, joitten piuhoitukset kulkevat rataverkolla, ja ne katkeilevat. Sitten tulee näitä turvalaitevikoja, mikä aiheuttaa sen, että silloin junalla ajetaan vaan viittäkymppiä. Tämä on just se, mitä tälläkin hetkellä hyvin usein tapahtuu. Kun turvalaitteeseen tulee vika, niin suurin sallittu nopeus junalla on silloin 50 kilometriä tunnissa. Voitte kuvitella, mitenkä se on surkuhupaisaa tuommoisella Pendolinolla, jolla voisi kahtasataa pyyhkäistä, kun pääsee vaan... (Ed. M. Korhonen: Ei tarvitse huidella, kun ollaan kyydissä!) - Vaikka kyydissäkin on, niin se on semmoista köröttelyä, viittäkymppiä. (Ed. Korhonen: Sitä se on!) - Joo. - Saattaa tämmöinen turvalaitevika olla monta kymmentä kilometriä. Siinä kun ajellaan se kilometriä viittäkymppiä, kyllä siellä rupeaa muuallakin kuin ohjaamossa lämpö nousemaan. Arvoisa puhemies! Ehkä menee liikaa substanssitasolle, mutta kumminkin näen tärkeänä tämän, että lähdetään rakentamaan. Nyt ennen kaikkea tässä korostaisin Seinäjoki-Oulu-väliä ja sen kaksiraiteisuutta. Siihen olisi panostettava, koska nyt olen ainakin huomannut, että ministeriössä on hirveät halut kilpailuttaa rautatieliikennettä, ja se ei onnistu yksiraiteisella radalla. Siitä ei tule mitään hyötyjä, koska siellä ei pysty liikennöimään. Aina täytyy odottaa vastaantulijaa, ja sitten päästään taas vasta toiseen suuntaan. Sen takia se kilpailutus, mikä nyt voisi olla mahdollista ja toisi hyötyjä, olisi täällä Pääkaupunkiseudulla. Kilpailutuksesta seuraa myös se, että kun parhaat osuudet tuottavat VR:lle, nykyiselle operaattorille, hyvää tulosta, niin harvaanasutuilla seuduilla jouduttaisiin sitten subventoimaan veronmaksajien rahoilla, koska siellä ei kilpailu ole kannattavaa. Niin kuin nyt voimme esityksestä huomata, myös kaukojunien ostopalvelurahoja on supistettu. Ne olivat 40 miljoonaa euroa vuosituhannen alussa. Tosin siitä on kaksi yöjunaa jäänyt pois, sekin on varmasti vähentänyt sitä. Mutta kumminkin täytyy muistaa se, miten suuri merkitys näillä kaukojunilla ja ennen kaikkea yöjunilla on matkailun kannalta, alueiden saavutettavuuden kannalta, koska siinä yön aikana kun liikutaan, ei mene aikaa, työaikaa eikä loma-aikaa, hukkaan. (Ed. Mustajärvi: Ed. Hemmilä kuuntelee nyt!) Tämä on erittäin tärkeä. Nimenomaan tuo Rovaniemi-Kemijärvi-radan sähköistyskin on matkailulle yksi merkittävimmistä ratkaisuista. (Ed. Hemmilä: Ei sillä ole mitään merkitystä matkailulle!) Sitten korostaisin myös Savon radan tasonnostokorotusta - pystyttäisiin siinäkin ajamaan suuremmilla nopeuksilla - ja ennen kaikkea tasoylikäytävien poistoa. Sekin mahdollistaa silloin suuremmat nopeudet. Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi laajakaistasta vielä täytyy huomauttaa, että sekin pitäisi saada sillä tavalla, että se toimisi valtakunnassa joka kolkassa. (Eduskunnasta: Ja samalla rahalla!) - Nimenomaan samalla rahalla.

9 Täysistunnon pöytäkirja PTK 132/2010 vp KESKIVIIKKONA 15. JOULUKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Ajattelin puhua turpeesta ja uraanista, kun täällä on niistäkin puhuttu. Mutta otan ensinnäkin työsuojelun. Elikkä työelämävaliokunnan lausunnossa todetaan, että työsuojelun vastuualueen resursseja on 2,8 miljoonaa euroa vähennetty. Nyt tarvittaisiin päinvastoin siellä lisää resursseja, jotta valvonta ja harmaan talouden torjunta onnistuisi. Tässä nyt ollaan kyllä menossa aivan väärään suuntaan, ja tälle puolelle pitäisi saada panostusta. Ed. Kyllönen mainitsi uraanista ja uraanipölystä ja hiukkasista. Näinhän se on. Sitä pölyähän lentää koko ajan esimerkiksi Talvivaarassa ja monella muullakin kaivannaisalueella, missä on kalliota louhittu. Kaikissa on mahdollisesti uraania. Tämähän on yksi semmoinen ionisoitunut pöly, joka sitten liikkuu tuulen mukana ja kulkee kauaskin. Tämä on yksi semmoinen asia, joka kannattaa tutkia, niin kuin ed. Kyllönen esitti, ja tutkia tarkkaan, minkälaiset vaikutukset sillä on. Sitten turpeesta on puhuttu paljon. Turve työllistää tällä hetkellä paljon, etenkin turpeen nosto, ennen kaikkea varsinkin meillä Kainuussa turpeennostokoneitten tekijöitä, ja nyt tämä veronkorotus on vaikuttanut myös sille puolelle, että investoinnit eivät vedä ja työttömyyttä tulee lisää siltä puolelta. (Ed. Laukkanen: Monet demarit arvostelevat täällä turvetta!) - Niin, niitä on monella muullakin puolueella. (Välihuuto) - No, kyllä. Äänestyksessäkin on nähty, että jotkut, jotka puhuvat turpeen puolesta, eivät kumminkaan äänestä. - Tämä on erittäin tärkeä asia meille kaikille. 814 miljardiin on arvioitu tällä hetkellä turvevaramme, eli puhutaan merkittävästä energiapaketista. Puukerrostalojen rakentaminen on nyt nostettu esille. Kun tämä nyt niin vahvasti myös hallituspuolueitten puolelta on puhuttanut, niin toivon, että tämä nyt lähtee liikkeelle. Siihen tarvitaan lainsäädäntöä, että pystytään rakentamaan korkeita kerrostaloja, ja kun täällä on sprinklauksesta puhuttu ja muusta, se on täysin mahdollista. Ennen kaikkea nyt, kun ajattelen omaa kotikaupunkiani Kajaania, kun metsäteollisuuden rakennemuutos vei sieltä paperitehtaan, niin on arvioitu, että nyt metsän tuotto on reippaampaa, jos ei sitten lähdetä energiapaketilla tuhoamaan kunnon tukkipuuta. Elikkä estettäisiin kuitenkin ainespuun käyttö biopaketissa. Tällä tavalla puu pääsee suuremmaksi ja vahvemmaksi, ja sitä on sitten mahdollista käyttää rakentamispuolella. Vielä rakennemuutospaikkakuntien tilanteesta yleensäkin. Niihin kannattaa nyt panostaa. Meillä on Kajaanista hyvä esimerkki siitä, että kun heti ja välittömästi lähdettiin liikkeelle, on pystytty rakennemuutokseen vastaamaan. Tosin se on tarkoittanut myös sitä, että aluetalouden volyymista on jonkun verran hävinnyt voimaa, koska paperityöntekijöitten palkat olivat parempia kuin mitä nyt on syntynyt palvelualalle työpaikkoja. Mutta siinä on käynyt juuri niin kuin täällä joku edustaja totesikin, että miehiä on enemmän työttömänä nyt, ja ennen kaikkea yli 55-vuotiaita miehiä jää työttömäksi eivätkä saa koulutusta. Nämä työpaikat syntyvät sitten naisvaltaiselle puolelle. Siitä seuraa, että varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää, ja se tuo myös kustannuksia lisää kunnille. Meillä Kajaanissa on juuri tämmöinen positiivinen ongelma siinä mielessä. Nuorten työllistymisestä ja aktivoimisesta yhteiskuntaan. Meillä on Paltamossa tämä Työtä kaikille -hanke. Se on erittäin hyvä ja sillä saadaan sitoutettua ja opetettua nuoret siihen, että mennään aamulla töihin ja sitten illalla lähdetään, eli tulee tämmöinen tietty työaikasidonnaisuus. Vielä, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti Kainuun mallista. Meillä on koulupuolen toinen aste tässä hallintokokeilussa mukana, ja me tiedämme aivan tarkkaan toukokuun lopussa, (Puhemies: 5 minuuttia!) paljonko on peruskoulun päättäneitä ja mitenkä jatkopaikat on mahdollista järjestää. Viime keväänä oli kaksi kaveria karkuteillä.

10 Täysistunnon pöytäkirja PTK 130/2010 vp MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 23 Valtioneuvosto Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Tuo turvekeskustelu on ihan hyvä käydä, ja siitä väännetään kättä. Kyllä minäkin turpeen puolesta olen. Sillä on työllisyysvaikutus meille Pohjois- ja Itä-Suomessa, ja meidän turpeessamme on erittäin suuret energiavarat. Sitten, kun laitetaan vielä nämä, mistä turpeet on otettu, ja entisöidään, niin siinähän syntyy sitten sitä hiilinielua. Eduskunnan lisäykset ovat tietysti tervetulleita olleet tähän vuoden 2011 talousarvioon, mutta ne ovat riittämättömät. Eriarvioistuminen kasvaa entisestään, lapsiperheiden asema taloudellisesti heikkenee, ja työttömien nuorten rankaiseminen on hallituksen keppilinjaa nuorille. Eläkeläisten tilanne myös samalla tavalla heikkenee entisestään. Suomessa on eriarvoisuus kasvanut länsimaista nopeimmin. Näin totesi arkkipiispa Kari Mäkinen viime lauantaina TV1:n Ykkösaamussa. Hän on huolissaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Ongelmien yhteiskunnalliset ratkaisut hän jättää poliitikkojen ratkaistavaksi, niin kuin pitääkin olla. Vuoden 2011 budjetilla voitaisiin näihin ongelmiin tarttua, mutta hallitus ei halua yhteiskuntapahoinvointiin puuttua, vaan siirtää vastuun vaalien jälkeiselle hallitukselle. Hallituspuolueiden edustajat pyrkivät puheenvuoroillaan harhauttamaan kansalaisia hallituksen toimenpiteistä pienituloisten ongelmien ratkaisemiseksi, mutta käytännössä asia ilmenee konkreettisina syrjäytymisongelmina yhteiskunnan eri lohkoilla. Meillä ei ole varaa heittää yhtään yhteiskunnan jäsentä ulos toiminnasta. Tulevina vuosina tarvitsemme heitä kaikkia tuottamaan hyvää suomalaisen hyvinvointivaltion hyväksi. Arvoisa puhemies! Taloustaantuman vaikutuksesta ja porvarihallituksen virhearvioinnin seurauksena - eli 8,8 miljardin veronkevennykset hyvätuloisille - Suomi on ajettu selkä seinää vasten, ja tämä tarkoittaa tulevaisuudessa voimakkaita talouden sopeuttamistoimia. Seuraavan hallituksen keskeisin tehtävä tulee olemaan tämän hallituksen taloustoimien vahinkojen korjaaminen. Hallituksessa paniikkinappia on painettu useasti ja kansalaisten kukkarolla on käyty muun muassa Kreikan ja Irlannin lainojen takauksien tiimoilta. Totean vielä tässä yhteydessä, että kyllähän tähän kansainvälinen finanssikriisi on osasyyllinen, mutta virhearvioita on tehty myös hallituksen puolella. Nyt lapsiperheille, työttömille, eläkeläisille on luvassa uusia lisärasituksia, verojen kiristyksiä ja menoleikkauksia. Kannan huolta kansakunnan kahtia jakautumisesta. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti, ja nuorten työttömyys on muuttumassa rakenteelliseksi. Työvoimapolitiikan rahoitus on tästä huolimatta leikkauskohteena. Määräraha on nyt pahasti alimitoitettu, ja on todettava, ettei hallitusta näytä kiinnostavan korkean työttömyysasteen korjaaminen. Elvytystä on jatkettava. Kohteita löytyy, kun halutaan vaan etsiä. Tämä on ehto, jotta työttömyyttä voidaan torjua. Talouskasvua ei saada aikaiseksi, jos työttömyyttä ei saada torjuttua. Tarvitaan sijoittamista tulevaisuuteen. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta on parasta sijoitusta yhteiskunnan kannalta. Arvoisa puhemies! Investointeihin tulisi panostaa. Kunnissa on paljon korjausvelkaa, johon olisi saatava pikaisesti apua. Sillä olisi työllistävä vaikutus, ja se antaisi monelle perheelle toimeentuloa sekä verotulojen kautta takaisin tuloja kuntien ja valtion kassaan. Myös rautatieliikenteen kehittämiseen on panostettava, ratojen peruskorjaukseen ja etenkin aloitettujen hankkeiden loppuun saattamiseen, viittaan nyt tässä yhteydessä Seinäjoki-Oulu-rataosan korjausrakentamisen loppuun saattamiseen. Myös Savon radan tasonnostokorotus on tärkeä asia, ja sitä tulee viedä eteenpäin. Turvalaitteiden uusimiseen, asemainformaatioon on panostettava. Keskeinen Kainuun kannalta, ehkä merkittävin asia- nyt tässä voidaan todeta, että eduskunta on lisännyt Metsähallituksen luontopalveluihin rahoituksen ja se turvaa näin toiminnan, eli 3,6 miljoonaa euroa lisää on tervetullutta. Olisin myös toivonut, että siirtoviemärihankkeille Otanmäen ja Kajaanin välille olisi tullut rahoitusta. Se on erittäin tärkeä, ja sillä olisi ollut työllisyyteen sekä myös asumismukavuuteen ja ympäristöön liittyvää parannusmerkitystä.

11 Täysistunnon pöytäkirja PTK 131/2010 vp TIISTAINA 14. JOULUKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin useat aloittaneet puheenvuoronsa kertomalla oman kaupunkinsa tai kuntansa tilanteesta. Teen samoin. Kajaanissa on kunnallisvero 20 pointsin paikkeilla, kiinteistövero on valtakunnan huippua ja alijäämiä parikymmentä miljoonaa euroa, ja meillä on kumminkin käytössä tämä kokeilu tästä Kainuun hallintokokeilusta ja on saavutettu silläkin hyviä tuloksia ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimen puolella, puhumattakaan koulutoimen puolesta. Kunnille tulee lisää tehtäviä. Siellä on nyt ensinnäkin vammaispalvelujen puolella tämä henkilökohtaisen avustajan tuntimäärä 10 tunnista 30 tuntiin. Se on tullut nyt syksyllä, ja sillä on merkittävä vaikutus kuntien puolella. Sitten on terveydenhoitolain uudistus, se lisää kuntien kustannuksia, ja myös kotouttamislaki ja mitä näitä nyt muita tällä hetkellä on. Täällä on puhuttu hyvin paljon näistä uusista käytännöistä, ja meillä nyt Kainuussa on siitä kokemusta kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yhdistämisen osalta. Siinä on saatu hyviä kokemuksia. Palaute on ollut hyvää hoitoketjujen toimivuuden suhteen, ja sillä tavalla voidaan olla siitä ylpeitä, että on jotakin oltu tekemässä, ja siitä voi mallia ottaa sitten muutkin. Tietojärjestelmiin täällä on otettu kantaa. Silloin kun tätä Kainuun hallintokokeilua valmisteltiin, niin kunnissa oli hyvin erilaisia ohjelmia ja silloin meille vakuutettiin, että kaksi erilaista ohjelmaa saadaan tietyllä serverisysteemillä keskustelemaan keskenään. Vielä tänä päivänäkään ne eivät keskustele. Elikkä turhia investointeja on tehty. Erikoissairaanhoidon puolella on eri ohjelma kuin kunnissa, ja tämä on vaikeuttanut sitä työtä. Toivottavasti tällä uudistuksella saadaan nyt sitten tietojärjestelmiin jotakin tehokkuutta ja järkeä tähän toimintaan. Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin tähän ottaa kantaa: kuntien lukumääristä on puhuttu paljon ja heitelty kaiken näköisiä lukuja. Siihen on tietysti jokaisella oikeus, mutta kun on henkilöihinkin viitattu, jotka eivät edes ole eduskunnassa, puhumattakaan hallituksesta, niin ei kannata silloin kovin paljon niitä nostella esille. Minä näen ainakin sillä tavalla tämän kuntien lukumäärän, että silloin se on järkevällä tasolla, kun se kohdistuu työssäkäyntialueeseen ja toimii sillä alueella. Se täytyy ottaa huomioon. Väkisellä näitä kuntia ei voida viedä yhteen. Se täytyy muistaa, että kunnilla on tietty itsemääräämisoikeus ainakin vielä toistaiseksi ollut. Sitten aluehallintovirastoon liittyen. Silloin kun tämä aluehallintouudistus tehtiin, niin työsuojelupiirithän lakkautettiin ja työsuojelutarkastajat vietiin aluehallintovirastoon ja nämä työsuojelutarkastajien alueet kasvoivat merkittävästi. Valtion tuottavuusohjelma on vienyt sieltä työpaikkoja, tarkastajia vähentänyt, ja kun alueet ovat suurempia, niin tämä tarkastuspuoli on heikentynyt ja varsinkin rakennuspuolella ja yksityisissä yrityksissä. Mielestäni sinne olisi syytä nyt panostaa uusia tarkastajia, että pystytään tähän harmaaseen talouteen vastaamaan myös tällä aluehallintoalueella.

12 12 < Paluu Sivun loppuun PTK 130/2010 vp 130. MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 130/2010 vp 2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 126/2010 vp Hallituksen esitys HE 228/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp Talousarvioaloite TAA /2010 vp Pääluokka 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin täällä hallituspuolueiden edustajat esittävät hurskaita toiveita. Minulla on semmoinen käsitys, että he olisivat hallituksessa voineet hoitaa näitä asioita, eikä täällä tarvitsisi nyt sitten kurnuttaa. Mutta ihan tähän Suomen ja Venäjän lähiyhteistyöhön täytyy tietysti yhtyä siinä mielessä, että sinne tarvittaisiin lisää rahaa. Se olisi tarpeeseen ja sillä olisi hyötyjä niin Suomelle kuin myös Venäjälle. Molemmat maat hyötyisivät tästä yhteistyöstä. Se olisi erittäin tärkeätä, koska lähiyhteistyötä olisi mahdollista kaupankäynnin ja yritystoiminnan kautta kehittää huomattavasti. Niin kuin tiedämme, ei tahdo Moskovan suunnasta rahaa tuohon rajan pintaan löytyä, ja sen takia meidänkin täytyy ottaa siihen vastuuta omalta osaltamme. Ed. Ukkola nosti tämän Nato-kysymyksen täällä esille. Minä kyllä omana kantanani esitän, että meillä ei ole mitään tarvetta tällä hetkellä liittyä Natoon. Tämänhetkinen yhteistoiminta Naton kanssa on aivan riittävää ja se antaa meille turvatakuut tällä hetkellä. (Ed. Ukkolan välihuuto) Näihin rauhanturvajoukkoihin ja -operaatioihin osallistuminen on vähän kaksipiippuista, ja ennen kaikkea painopistettä minun mielestäni pitäisi siirtää siviilikriisinhallintapuolelle ja sieltä kautta koulutusta ja opetusta. Tietysti on sillä tavalla merkitystä kaikella rauhanturvatoiminnalla, että pakolaisuutta pystyttäisiin hillitsemään ja pakolaisia ei tulisi Suomeen ja pystyttäisiin näitä kriisejä sillä tavalla turvaamaan ja ennaltaehkäisemään. Ennalta ehkäisevään pitäisi painottaa enemmän. Sen takia siinä olisi Suomen valtiollekin säästöjä. Veronmaksajien rahojahan siellä käytetään näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin.