Uusi Jyväskylä. Toimialaryhmien vastaukset työvaliokunnan esittämiin kysymyksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi Jyväskylä. Toimialaryhmien vastaukset työvaliokunnan esittämiin kysymyksiin"

Transkriptio

1 Uusi Jyväskylä Toimialaryhmien vastaukset työvaliokunnan esittämiin kysymyksiin Työvaliokunta

2 Talous, hallinto ja henkilöstö 2 Toimialaryhmien yhteiset sekä taloutta ja henkilöstöä koskevat kysymykset 1. Toimialaryhmien yhteinen tehtävä on tarkastella kahden vuosikymmen tähtäimellä miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi 2. Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? 3. Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? 4. Mikä on uuden kunnan toiminnallinen tulos ja taloudellinen asema? 5. Mikä on Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden uudelle kunnalle siirtyvä varallisuus ja velat? 6. Mitä muutoksia uuden kunnan perustaminen aiheuttaa talouteen? 7. Mitkä ovat uuden kunnan talouden näkymät vuoteen 2015 mennessä? 8. Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja rakenteessa? 9. Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? 10. Minkälaisia voimassa oleviin sopimuksiin liittyviä velvoitteita sekä strategisia, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä kummankin kunnan suunnalta on odotettavissa? 1) Toimialaryhmien yhteinen tehtävä on tarkastella kahden vuosikymmen tähtäimellä miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Tarkastelujakson oleellisimmat vaikuttavat muuttujat ovat seuraavat (lähde EFEKO / STAKES): Väestön ikääntyminen: kun väestön kasvu on 14 %, on yli 64-vuotiaiden kasvu 87 % (13 %:sta 21 %:iin koko väestöstä) >> palveluiden painopisteen muutos Peruspalvelumenot kasvavat 89%; vanhusten hoito, erikois- ja perusterveydenhoito kasvavat 120 % ja ovat jakson lopussa 57 % kokonaismenoista Työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) pysyy lähes samana, kasvua vuotiaissa on maalaiskunnassa runsas 10 % ja kaupungissa n. 20 %, mutta vastaava lasku tapahtuu molemmissa kunnissa (46-64-vuotiaissa) >> vaikutus verotuloihin ja lasten sekä nuorten peruspalveluihin? Henkilöstötarpeen (rekrytointitarve eläköityminen) muutos pysyy lähes vakiona molemmissa kunnissa aina vuoteen 2018 saakka. Tämän jälkeen muutoksen kasvu maalaiskunnassa on 16 % ja kaupungissa 80 %. Henkilöstön laskennallinen tarve kasvaa nykyjärjestelmässä maalaiskunnassa 37 % ja kaupungissa 22 %. Ensi vuosikymmenellä työikäinen väestö vähenee koko maassa hengellä >> vaikutus työvoiman saatavuuteen? Korpilahti liittyy Jyväskylään tehtyjen sopimusten mukaisesti, jonka jälkeen Jyväskylä ja maalaiskunta muodostavat strategisen yhdistymisen kautta uuden kunnan Kuntajakomuutos sisältää selvitysvaiheen, sopimusvaiheen, päätöksentekovaiheen, yhdistymisen valmisteluvaiheen sekä yhdistymisen toteutusvaiheen. Jokaisessa vaiheessa on omat tehtävänsä, jotka on esitetty (liite 9).

3 Muiden toimialaryhmien raporteissa ei ole esitetty investointeihin, palvelurakenteeseen tai palveluverkkoon vaikuttavia olennaisia uudistavia näkemyksiä. Palvelurakenteen yhteensovittamisen osalta päätökset tehdään selvitysvaiheen jälkeen. Uuden kunnan tulee jatkaa talouden ja toiminnan tehostamista kaikilla toimialoilla ja toiminnoissa huomioon ottaen: Väestö- ja yhdyskuntarakenne Uudet palvelutuotantotavat Resurssien tehostaminen ja mitoitus Palvelujen tuottamisen edellyttämät tuki- ja hallintopalvelutoiminnot tulee arvioida ja luoda uusia sekä hyödyntää hyväksi havaittuja tuotantotapoja 2) Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? Palvelut on turvattavissa pitkällä aikavälillä parhaiten, kun palveluverkko ja -rakenteet on sovitettu talouden kantokykyyn. Palveluiden turvaaminen ei tarkoita nykyisen palvelurakenteen tai -verkon säilyttämistä. Kunnalla on ensisijaisesti palvelujen järjestämisvastuu, tuotantoa voidaan tehostaa markkinoita hyödyntämällä ja mm. avaamalla omaa tuotantoa kilpailulle. Tilaaja tuottajamallin käyttöä tulee laajentaa Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähestymistapana tulee olla tarvelähtöisyys sekä palvelujen saatavuus ja laatu. Oikean palvelurakenteen muodostuminen edellyttää, että löydetään erilaisia tuottamistapoja, jotka toimivat kuntalaisten, kunnan itsensä ja ympäröivän talouden vireyden parhaaksi. Tällä turvataan oma toiminta sekä edesautetaan terveen ja vahvan alueellisen palvelusektorin kehittymistä Tukipalvelujen kilpailuttamista / ulkoistamista tulee arvioida tavoitteena vähentää henkilöstöriippuvuutta ja ydintoiminnalle vähemmän keskeisen osaamisen ylläpitoa 3) Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Liitteessä 1 on esitetty kuntien talousarvioesitysten mukaiset talonrakennuksen investointisuunnitelmat Uuden kunnan investoinnit vuosille koostuvat pääasiassa palveluverkon peruskorjauksista Kaupungin investointiohjelma vuosiksi on yhteensä 1216 /asukas, maalaiskunnan 2757 /asukas ja Korpilahden 945 /asukas, yhteensä erillisten kuntien investoinnit ovat 1641 /asukas Kuntajakomuutospäätöksen seurauksena erillisten kuntien investointiohjelmat tulee sovittaa yhteen siten, että investointien määrä vastaa uuden kunnan taloudellisia mahdollisuuksia (= rahoitus tulorahoituksella ja omaisuutta myymällä) Uusrakentamisen ohella toimitiloja esim. koulu- ja päiväkotirakennuksia voidaan myös vuokrata edellyttäen, että se on taloudellisesti perusteltua Kunnissa on siirretty välttämättömien investointitarpeiden toteutumista tuleville vuosille, joten niiden rahoittaminen on uuden kunnan pitkäaikainen haaste Kuntajakomuutospäätöksen jälkeen jatketaan välittömästi investointien uudelleensuunnittelua toimintojen ja kaupunkisuunnittelun yhteistyönä Perusopetuksen, lukioiden, terveysasemien, päiväkotien, neuvoloiden ja kirjastojen palvelupisteiden määrän ja sijainnin suunnittelun tulee tapahtua uuden kunnan lähtökohdista Yhdenmukaistetulla kaavaprosessilla/kaupunkisuunnittelulla tavoitellaan taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä 3

4 Kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua suuntaamalla saavutetaan merkittäviä säästöjä yhdyskuntatekniikan investoinneissa Uuden kunnan talonrakennuksen ja yhdyskuntatoimen investoinneille määritellään kummallekin vuosiksi vuosittainen kehys, jonka puitteissa investoinnit tehdään (liite 1). Maalaiskunnan alueelle suunnataan lisäksi kolmen vuoden kuluessa yhteensä 30 miljoonan (sijoitusten arvo ) investoinnit peruspalvelutiloihin. Nämä 30 miljoonan investoinnit rahoitetaan realisoimalla vastaavalla määrällä maalaiskunnan sijoituksia. Yhdistymisavustuksena saatava 2 miljoonaa euroa tulee käyttää maalaiskunnan alueen investointeihin ja yhdistymisprosessia tukevaan henkilöstön koulutukseen. Investointeja suunnataan ensisijaisesti sisäilmaongelmista kärsiviin rakennuksiin sekä asukasmäärän kasvusta aiheutuvaan perusopetus- ja päiväkotirakentamiseen. Investointien karsintaa kohdistetaan seudullisiin palveluihin. 4) Mikä on uuden kunnan toiminnallinen tulos ja taloudellinen asema? Kuntalain näkökulma (65 ): yli-/alijäämät (TP 2006+arviot yli-/alijäämistä TA 2007 & TAE 2008) Jyväskylän kaupunki 95,3 1,7 + 2,7 = 96,3 M Jyväskylän mlk 27,3 + 0,0 + 0,5 = 28,2 M Korpilahti -5,3 3,5 2,6 = -11,4 M Arvio vuoden 2008 loppuun mennessä kertyneistä ylijäämistä on +113,1 M - uudella kunnalla ei siten ole vuoden 2009 alussa kuntalain mukaista alijäämän kattamisvelvollisuutta (liite 2). Kuntatalouden tasapainon näkökulma Kuntatalous on tasapainossa, kun vuosikate = suunnitelman mukaiset poistot = korvausinvestoinnit Uusi kunta tulee todennäköisesti saavuttamaan tämän tavoitteen, mutta kasvavassa kunnassa investointien määrä ylittää poistojen määrän joten tasapainon saavuttamiseksi vuosikatteen tulisi kattaa investointien omahankintameno (= investoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla) Tulorahoituksen riittävyyden näkökulma Uuden kunnan tulorahoitus ei alussa tule riittämään investointien kattamiseen, vaan kunta joutuu joko realisoimaan omaisuutta tai ottamaan lisää velkaa tasapainottaakseen taloussuunnitelmansa rahoituksellisesti. Uuden kunnan talouden tavoitteeksi tulee asettaa lainakannan kasvun pysäyttäminen vuosikatetta nostamalla ja investointeja karsimalla. 5) Mikä on Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden uudelle kunnalle siirtyvä varallisuus ja velat? Nettovarallisuutta on syytä tarkastella konsernitasolla, sillä tällöin eliminoituvat konsernin sisäiset saamiset/velat sekä sisäiset katteet (myyntivoitot). Jyväskylän kaupunkikonsernin varallisuuden ja velkojen erotus tasearvoilla on 4936 euroa/asukas, maalaiskunnan 4870 ja Korpilahden Uuden kunnan nettovarallisuus oli vuoden 2006 luvuilla 4820 /asukas (liitteet 2 & 4). Mikäli nettovarallisuutta mitattaisiin omaisuuden käyvillä arvoilla olisi kaupungin varallisuus selvästi tätä suurempi mm. Jyväskylän Energia Oy:n ja kaupungin maaomaisuuden arvon seurauksena. 4

5 Jyväskylän kaupungin (ilman konsernia) varallisuuden ja velkojen erotus on 5472 euroa/asukas, maalaiskunnan 4702 ja Korpilahden Uuden kunnan nettovarallisuus oli vuoden 2006 luvuilla yhteensä 5127 /asukas. 6) Mitä muutoksia uuden kunnan perustaminen aiheuttaa talouteen? Uuden kunnan on laskettu aloittavan 18,5% kunnallisverolla jolloin maalaiskuntalaisten maksamien verojen määrä tulee vähenemään vuositasolla noin 2,5 M ja korpilahtelaisten noin 0,8 M ( uudessa kunnassa 0,5 % = 8 M ) (liite 2). Vastaavasti kunnan verotulot pienenevät 3,3 miljoonalla Yhdistymisavustusta saadaan ,4 M ja kahtena seuraavana vuonna 2,5 M /vuosi. Yhdistyminen aiheuttaa kertaluonteisia käyttötalouskuluja lähinnä ensimmäisinä vuosina. Palkkaharmonisointi tarkoittaa suunnitelmallista palkkojen yhteensovittamista uuden kunnan tilanteessa valitun yhteisen palkkausjärjestelmän ja sen mukaisen tehtävien vaativuusarvioinnin perusteella usein 2-3 vuoden aikana (liite 8). Tva-palkkojen ero samaan hinnoittelukohtaan kuuluvien kesken on n. 2,0 milj., kokonaispalkkojen n. 4,1 milj. euroa. Harmonisointitarve asettuu n. 2,7-3,2 milj. :n tasolle, kun huomioidaan arvioinnista ulkopuolelle jääneet. Palkkojen harmonisoinnin kokonaiskustannukset ovat 1-1,5% kokonaispalkkasummasta (liite 8). Toimintojen yhteensovittamisella tavoitellaan säästöjä, jotka realisoituisivat usean vuoden kuluessa. Investointitarpeiden uudelleenarvioinnin seurauksena on tavoitteena saada merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä (liite 1). Kaupungin ja maalaiskunnan tytäryhtiöt ja muut omistukset siirtyvät uuden kunnan omistukseen. Uuden kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja uudet konserniohjeet ratkaistaan kuntajakomuutospäätöksen jälkeen käynnistettävässä strategiatyössä uuden valtuuston ensimmäisen kauden aikana. Työllisyyskehitys on erittäin merkittävä uuden kunnan talouden ja elinvoimaisuuden mittari. 5 7) Mitkä ovat uuden kunnan talouden näkymät vuoteen 2015 mennessä? Uudella kunnalla on toimintaympäristön suhteen pitkälti samat haasteet kuin jos kunnat jatkaisivat erillisinä (liite 5). Talouden näkymien arviointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä: Toimintaympäristön kehitys Valtion päätökset Kansantalouden kehitys Työllisyyskehitys Kunnan toimintakulujen ja verotulojen kehitys Työryhmä on pyrkinyt mallintamaan tavoitteellisesti valtakunnallisiin talouden ennusteisiin perustuen miten uuden kunnan talous tulisi kehittymään. Tämä arvio on vertailun pohjana, kun kunnissa arvioidaan itsenäisen talouden tulevaisuutta vaihtoehtona kuntajakomuutospäätökselle. Uuden kunnan talous saadaan tasapainoon, mikäli käyttötalouden kasvu voidaan rajoittaa 3,5 %:n vuodessa ja investointeja pystytään karsimaan 20 %. Tällöin uusi kunta ei enää velkaannu lisää vuosikatteen kattaessa investoinnit. Liitteessä 1 on esitetty uuden kunnan talouden kehitys eri laskentaoletuksilla.

6 ,8 Malli B: Investoinnit ja vuosikate Miljoonaa euroa 24,4 31,3 35,7 39,6 MALLI B: Lainakannan muutos / asukas 42, Vuosikate Investoinnit Jyväskylä Maalaiskunta Uusi kunta MALLI B: Investoinnit / asukas Jyväskylä Maalaiskunta Uusi kunta

7 7 Uuden kunnan talouden kannalta keskeinen uhka on se, että investointien ja käyttötalouden suhteen ei pystytä tekemään tarvittavia ratkaisuja, tämä johtaa lisävelkaantumiseen ja/tai veroprosentin nousuun. Uuden kunnan käyttömenot toimialueittain TP 2006 Kulttuuri; 3,3 % Liikunta; 2,0 % Muut; 7,2 % Tekninen; 7,5 % Sosiaali- ja terveystoimi; 53,5 % Opetus; 14,5 % Uuden kunnan perustamisen jälkeen tulee yhdistetty tase käydä perusteellisesti läpi ja määritellä omistajapoliittiset linjaukset uuden kunnan lähtökohdista. Tällöin tulee määritellä mikä on uuden kunnan kannalta strategista omistusta. Muun omaisuuden realisointien avulla on mahdollista pienentää lisävelkaantumista ja saada näin rahoitusta lisäinvestoinneille. 8) Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja rakenteessa? Ikäluokittaista väestökehitystä tarkasteltaessa havaitaan (indeksi 2005 = 100), että 1-6 -vuotiaiden osuus kasvaa (indeksi 2010: 113 ja 2015: 119) vuotiaiden osuus laskee (indeksi 2010: 97 ja 2015: 98) Työikäisten osuus kasvaa lievästi (indeksi 2010: 103 ja 2015: 103) vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi (indeksi 2010: 120 ja 2015: 159) Yli 74-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi (indeksi 2010: 111 ja 2015: 129) Väestön määrä kokonaisuudessaan on hienoisessa kasvussa (indeksi 2010: 105 ja 2015: 109) Palvelutarpeen vaatima muutos tulee kohdistumaan erityisesti vanhuspalveluihin (liite 5). Kolmikannassa laaditun ja henkilöstön keskuudessa hyväksytyn henkilöstöpoliittisen sopimuksen kaltainen sopimus tulee neuvotella myös uudelle kunnalle. Henkilöstöllä on lakisääteinen palvelussuhdeturva, mutta muutoksiin tulee suhtautua myönteisesti (sisäinen liikkuvuus, uudet työtehtävät jne.) (liite 6). Yleisiä keinoja vaikuttaa henkilöstöresursointiin uuden kunnan tilanteessa: Palvelujen järjestämisen linjauksilla Uusien palvelutuotantotapojen kehittäminenluomalla väestö- ja yhdyskuntarakenteen mukainen tehokas ja toimiva palveluverkosto

8 Yksikkökoolla mittakaavaedun hyödyntäen Toimintaprosessien tuottavuuden varmistamisella Tehostaen resurssien käyttöä ja tarkistamalla mitoitusta Palvelujen tuottamisen mahdollistavien tuki- ja hallintopalvelujen tehostaminen Tukipalveluja yhdistämällä, karsimalla sekä uusia tuotantotapoja kehittäen Hakemalla toimialoilta innovaatiot hyviksi toimintakäytännöiksi 8 Efekon ennustemallin mukainen palvelutarpeen muutos on esitetty seuraavilla kuvilla:

9 9 9) Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? Henkilöstön eläköitymisen (liitteet 7 & 8) hyödyntäminen edellyttää tehokkaan ja toimivan palveluverkoston luomista sekä tuki- ja hallintopalveluiden tehostamista. Esimerkiksi nykyiset päällekkäisyydet, henkilöstön määrän mitoitus uutta kuntaa vastaavaksi, tehtävien toimenkuvien yhdistämismahdollisuudet, tarkoituksenmukainen henkilöstön uudelleensijoittelu jne. Selkeisiin linjauksiin perustuvan päätöksenteon jalkauttaminen, suunnittelunhallinnon-työntekijöiden välisen suhteen oikea mitoitus Toiminta- ja tuotantotapojen uudistaminen Huomio organisaatiota muodostettaessa sekä uusissa rekrytoinneissa Erityishuomio henkilöstön uudelleen ja täydennyskoulutukseen Erikoistumisen ja vakituisen varahenkilöstön mahdollisuuksien huomioiminen Työnantajalla on mahdollisuus määritellä henkilöstön sijoittumista organisaatiossa (huom. yhteistoimintavelvoite).

10 Mahdollisuus hyödyntää markkinoita kasvaa. Eläkkeiden kokonaistoteutuma (liite 8): Jkl v / v. Mlk v / v. Efekon palvelu- ja rekrytointitarpeen ennakointimalli (liite 8): Jkl:n rekrytointiennuste keskimäärin n. 218 / v. Toteutuma oli 244 vuonna 2006 Mlk rekrytointiennuste keskimäärin n. 83 / v. Toteuma ollut n. 60 vuositasolla Kaupungissa eniten eläköityy perus- ja lähihoitajien, lastenhoitajien, siivoojien, kodinhoitajien, palomiesten, sihteerien, opettajien ja perhepäivähoitajien ammattiryhmistä. Jyväskylän maalaiskunnassa eniten eläköityy päivähoitohenkilöstöä, kodinhoitajia ja opettajia. Kotihoito tulee vaatimaan erityistä panostusta. (Liite 7) Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen edellyttää päätöksiä palvelujen järjestämisestä, rakenteesta ja palveluverkosta. Eläköityminen antaa luontevaa tilaa yksityisille palvelujen tarjoajille. Sosiaalipalveluissa selvitettäväksi tulevat jatkossa palvelusetelit ja yksityiset markkinat. Tukipalveluissa työskentelevien määrä riippuu ostopalvelujen käytöstä, mikä puolestaan lisää ostopalveluasiantuntemuksen tarvetta organisaatiossa (mitoitus, laadun valvonta jne.). Avautuvien vakanssien täyttö arvioidaan keskitetysti. Tavoiteorganisaation määrittely ja tuottavuuden määrittely henkilöstömäärän alenemisena ja/tai henkilöstömenojen kasvun pitäminen valtakunnan keskimäärää pienempänä. Eläköitymisen huippuvuosi on ennusteen mukaan 2013, jolloin eläkkeelle siirtyisi 245 henkilöä (liite 8). Rekrytointi kokonaisuutena on kriittinen toiminto tulevaisuudessa, koska eläköityvien viranhaltijoiden/työntekijöiden tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä ja kuntasektorilla tarvitaan myös määräaikaisia työntekijöitä jatkuvasti (liite 8). Henkilöstön saannin varmistamiseksi tulee arvioida tarve perustaa seudullinen rekrytointipalveluyksikkö. Uuteen kuntaan liittyviä henkilöstöriskejä Ei tehdä muutoksia palvelujen järjestämisessä, palvelu-verkossa tai esim. yksikkökoossa eikä toimintaprosesseja lähdetä tehostamaan Toiminta- ja johtamiskulttuurien uudistamisessa ei tavoiteta uusia hyviä toimintakäytäntöjä Muutosjohtamisessa epäonnistuminen Henkilöstökustannusten (palkkakustannukset ja määräresursointi) ja ostopalveluiden kokonaiskustannusten nousu suhteessa aiempaan, useamman kunnan tilanteeseen Epäonnistuminen matalan organisaation luonnissa Palkkausjärjestelmän yhteensovittamisessa epäonnistuminen Paikallisten sopimusten jatkon neuvottelut 10 Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö Kysymykset Minkälaisia uusia mahdollisuuksia avautuu, kun maankäyttöä voidaan tarkastella yli nykyisten kuntarajojen huomioiden haja-asutusalueet? Miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi? Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa?

11 Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja rakenteessa? Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? Minkälaisia voimassa oleviin sopimuksiin liittyviä velvoitteita sekä strategisia, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä kummankin kunnan suunnalta on odotettavissa? Minkälaisia uusia mahdollisuuksia avautuu, kun maankäyttöä voidaan tarkastella yli nykyisten kuntarajojen huomioiden haja-asutusalueet? 1. Resurssien järkevämpi kohdentaminen Yhteiset rahat ja muut resurssit, suurempi maa-ala Yhteinen valmistelu ja päätöksenteko Monipuolisemmat mahdollisuudet kunnan maankäytön ja maapolitiikan hoitamiseen. 2. Kilpailukyvyn kasvattaminen laadukkaalla ja kiinnostavalla yritys- ja asuintonttitarjonnalla Entistä taitavampaa tonttituotantoprosessin koordinointia (mm. Maankäytön toteuttamisohjelma kymmenelle vuodelle, KymppiR) Tonttitarjonnan näkyvyyden lisääminen seudun sisäisesti ja ulkoisesti. Panoksia kaupunkikehän logistisesti toimiviin liiketoiminta- ja työpaikkakeskittymiin, esimerkkeinä Eteläportti, Seppälänkangas- Palokangas, Kirri-Tikkakoskesta Pohjoinen Portti 3. Maankäytön toteutusprosessien yksinkertaistuminen erityisesti kuntien raja-alueilla. Suunnitteluyhteistyötä on tehty, ja yhteistyön avulla on saavutettu paljon. Monimutkaisia ja paljon neuvotteluja vaativia prosesseja voitaisiin yksinkertaistaa ja byrokratiaa vähentää Esimerkkejä raja-alueista: Mannisenmäki-Mannila, Vääräjärvi-Pysäkkivuori- Huhtasuo, Valkeamäki-Vesanka-Kuohu, Ruoke-Haukkala 4. Kunnallistekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokkaampi suuntaaminen Vaihtoehtojen nykyistä laajempi selvittäminen (mm. kustannuslaskentatyökalujen hyödyntäminen) Uusia alueita voidaan avata sopivalla tahdilla eri puolilla yhdyskuntarakennetta palveluiden riittävyyttä ennakoiden Kuntien samanaikaisia investointeja voidaan välttää 5. Yhdyskuntarakenteen tutkailu ja pitkäjänteinen kehittäminen kokonaisuutena Aktiivinen uusien alueiden ideointi lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeisiin Taajama-alueiden kokonaisvaltaiset täydennysrakentamisselvitykset Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen osana maankäyttöä Laaja-alaisempaa matkailuinfrastruktuurin kehittämistä Mahdollistetaan edelleen viihtyisän maaseutumaisen asumisen vaihtoehto: yksittäisten suunnittelutarveratkaisujen sijaan kokonaisuuksiin ja kaavoitukseen perustuvia ratkaisuja, kylärakenteiden tukemista ja rakentamattomien alueiden vaalimista (mm. virkistysalueet) Nykytilanteen mukainen neljäsosa omakotitaloista rakennetaan taajamien ulkopuolelle on kestämätöntä kehitystä. On panostettava taajama-alueiden asumisvaihtoehtojen ja houkuttelevuuden lisäämiseen 11

12 12 Miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi? Palvelut järjestetään pääsääntöisesti tilaaja-tuottaja-mallin pohjalta. Tilaajatehtävät yhdistetään ja organisaatio pidetään mahdollisimman pienenä. Tilaajaorganisaation tehtävänä on mm. vastata palvelujen järjestämisestä, rahoituksesta sekä viranomaistehtävistä. Peruskysymys on, miten palvelujen tuottaminen järjestetään? Mikä on jatkossa oman tuotannon laajuus ja paljonko palveluja ostetaan? Edellyttäen, että markkinat toimivat, suurimmat säästöt syntyvät tuotantoa kilpailuttamalla. Esimerkiksi tiehallinnon eriyttämis-prosessissa VTT arvioi syntyneen 24 prosentin säästön. Kokemukset muista kaupungeista viittaavat prosentin säästömahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa on ratkaistava, avataanko palvelutuotanto kilpailulle ja millä aikataululla. Kilpailutilanteessa tulee kunnan oma tuotanto-organisaatio järjestää yhtiömuotoon, jotta sillä on yhtäläiset kilpailumahdollisuudet yksityisten yritysten kanssa. Kuntalaki (kunnan toimiala) ja hankintalain vaatimukset johtavat ei-yhtiömuotoisen oman tuotannon kilpailuaseman huonontumiseen. Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? Organisaatio muodostetaan pääsääntöisesti tilaaja-tuottajamallin pohjalta. Tilaajilla ja tuottajilla on kullakin oma johto (luottamushenkilöorganisaatio) Tilaajatehtävät yhdistetään. Vahva tilaajaorganisaatio ja yhdistetyt resurssit mahdollistavat laajemman osaamisen esim. hankinta-, kehittämis- ja valvontatehtävissä. Tilapalvelutoiminnot yhdistetään Vesilaitostoiminnat yhdistetään. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n asema on ratkaistava. Tuotannon organisointi päätetään erikseen. Nykyisin kaupungissa tuotanto on organisoitu liikelaitokseen (Altek) ja yhtiöön (Total) kun taas maalaiskunnassa tuotanto on osa teknisten palvelujen perusorganisaatiota. Rinnakkaisorganisaatioita ei tule muodostaa samaan toimintaan. Organisaatiomuutoksissa on henkilöstön asema turvattava Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Toimitilojen investointitarpeet Investointien yksilöiminen edellyttää toiminnallisen palveluverkon selvitystä koko alueella sekä mahdollista Work Place Planning - tarkastelua yhdessä toimialueiden käyttäjien kanssa. Parhaat säästömahdollisuudet muodostuvat kuntien nykyisten raja-alueiden pinnoissa. Tällaisia rajapintojen investointeja, joissa yhteisellä suunnittelulla on saavutettavissa säästöjä, on ainakin seuraavilla alueilla: Vaajakoski Halssila - Huhtasuo Huhtasuo Vääräjärvi Haukkamäki Mannisenmäki - Mannila Valkeamäki Vesanka Lukiojärjestelyt? Infrainvestoinnit Laajennusinvestoinnit (maankäytön kehittymisestä johtuvat, kuntajaotuksella voi olla merkitystä) Investointitarpeet ovat seurausta maankäytön laajenemisesta ja ovat sidoksissa asunto- ja työpaikka-alueiden tarpeeseen. Rahallisten vaikutusten arviointi ilman tarkempia maankäytön

13 suunnitelmia ja toteuttamisohjelmia on mahdotonta. Vuosittain käytetään kaupungissa noin 8 M ja maalaiskunnassa 5 M. Peruskorjaustarve ( kuntajaotuksella ei ole merkitystä) Infrarakenteiden kuntoselvitysten puutteen vuoksi korjausvelan määrästä ei ole esitettävissä arviota. Peruskorjaushankkeisiin rahoitus on ollut jatkuvasti riittämätöntä. Infrainvestoinnit (2) Pääliikenneverkon toimivuuden parantaminen (kuntajaotuksella vaikutusta maankäytön kehittymisen kautta) Lähivuosina on odotettavissa tarvetta pääväyläinvestointeihin mm. valtakunnallisen tieverkon parantamiseen liittyen. Tarve kehäteiden rakentamiselle on myös syntynyt/syntymässä. Erikseen on selvitettävä, miten rahoitus voidaan järjestää, missä määrin valtio osallistuu kustannuksiin jne. Liikenneturvallisuuden parantaminen (ei riipu kuntajaotuksesta) Liikenneturvallisuushankkeisiin (ja muihin liikenteen haittavaikutusten vähentämishankkeisiin) tulee varata riittävä rahoitus vuosittain. Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja -rakenteessa? Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö tehtävissä työskentelee tällä hetkellä kaupungissa ja maalaiskunnassa yhteensä noin 815 henkilöä. (Mukana Altek, Total ja JE:n vesiliiketoiminta). Näistä tilaaja- ja viranomaistehtävissä noin 265 ja tuotannossa noin 550 henkilöä. Yhdistetyssä tilaajaorganisaatiossa henkilöstömäärä pysynee suunnilleen nykyisellään. Tilaajaorganisaatiossa keskeistä on hankintaosaaminen, erityisesti markkinaosaaminen. Organisaatioiden yhdistäminen antaa mahdollisuudet nykyisen osaamisen parempaan hyödyntämiseen ja kohdentamiseen. Oman tuotanto-organisaation henkilöstömäärän kehitystä ohjaa pitkällä aikavälillä tuotantomalli, palvelujen kysyntä ja kilpailutilanne. Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö tehtävistä siirtyy kaupungista ja maalaiskunnasta vuoteen 2012 mennessä eläkkeelle yhteensä noin 85 henkilöä. Samanaikaisesti on tarve rekrytoida uutta henkilöstöä uusiin tehtäviin noin 50. Eläkepoistuma antaa mahdollisuuden kehittää henkilöstön osaamista haluttuun suuntaan tarpeita vastaavaksi. Toimitiloihin liittyvistä tuotantotehtävistä eläkkeelle siirtyy ko. aikana yhteensä noin 60 henkilöä. Henkilöstön luonnollisen poistuman myötä tulee mahdollisuus laajemman kilpailun avaamiselle ja sitä kautta saadaan joustavuutta palvelujen järjestämiseen. Minkälaisia voimassa oleviin sopimuksiin liittyviä velvoitteita sekä strategisia, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä kummankin kunnan suunnalta on odotettavissa? Maankäyttösopimukset 13

14 Vesiosuuskuntien lainojen takaukset Vuokrataloyhtiöiden lainojen takaukset Hankinta- ja ostopalvelusopimukset Leasingsopimukset Sitoutumiset tiehallinnon väylähankkeisiin Liikenneväylien hoitovelvoitteet Tiehallinto/kunta Pitkäaikaiset vuokrasopimukset (rakennuskiinteistöt) 14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3.1 Kaikkien toimialaryhmien yhteiset tehtävät: 1. Miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. 2. Minkälaisella rakenteella ja palveluverkolla palvelut ovat turvattavissa? Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2: Terveyspalvelut Palvelujen käyttö muuttuu puitelain myötä kuntarajat ylittäväksi, minkä vuoksi palvelujen tuotanto tulee järjestää seudullisena työssäkäynti- ja asiointialueen mukaisesti. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja tulee madaltumaan tai jatkossa jopa kokonaan häviämään, kun kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään. Terveyspalveluissa palvelurakenteiden yhteensovittaminen edellyttää palvelujen tuottamista toiminnallisina kokonaisuuksina ja siten johdettuina, että yhtenäiset linjaukset toteutuvat käytännössä. Usein käytetyt palvelut järjestetään lähipalveluina. Terveydenhuollon erikoispalvelut tuotetaan seudullisesti. Hallinto tukee palvelujen yhtenäistä suunnittelua, kehittämistä ja palvelujen organisointia. Hyvän yhteistyöverkoston luominen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen välille on olennaisen tärkeää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko rakentuu lähipalveluista ja seudullisista palveluista: Lähipalveluja ovat: omalääkäri- ja omahoitajavastaanotot hammaslääkäri-, hammashoitajapalvelut neuvolapalvelut laboratorionäytteenotto koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kuntoutuspalvelut mielenterveyspalvelut päihdepalvelut ravitsemusterapeutin palvelut.

15 Seudullisia palveluja ovat: lääkäripäivystys hammaslääkäripäivystys erikoishammashoito diagnostiset tutkimukset työterveyshuolto virka-ajan ulkopuolinen puhelinneuvonta- ja ajanvaraus ensihoito- ja sairaankuljetus teknisen- ja laitehuollon palvelut koulutus- ja rekrytointipalvelut. 15 Terveyskeskussairaalatoiminta ja vanhuspalvelut Terveydenhuollon rakenteelliset muutokset, kuten erikoissairaanhoidon toiminnan muuttuminen osastokeskeisyydestä polikliiniseen toimintaan, lisäävät vaihtuvien sairaansijojen tarvetta terveyskeskussairaaloissa. Kyllön ja Palokan sairaaloiden toimintaa kehitetään yhteistyössä. Terveyskeskussairaaloiden paikkatarpeen kasvua voidaan rajoittaa, mikäli pitkäaikaishoito järjestetään toiminnallisesti omissa yksiköissä. Osittain keskitettyjen eli erityisryhmille tarkoitettujen laitoshoitopalvelujen luomisesta hyötyvät useat kunnat. Terveyskeskussairaaloilla ja kaikilla vanhuspalvelujen sektoreilla tulee olla hyvä valmius vastaanottaa erikoissairaanhoidosta yhä nopeammin kotiutettavia potilaita. Vanhenevan väestön elinikäistä asumista tukevat palvelut esteettömine asuin- ja elinympäristöineen ovat keskeisiä palvelurakenteen kehittämisessä. Riittävä kotihoito vähentää laitospalvelujen kasvua. Lasten päivähoitopalvelut Lasten päivähoidossa vahvistetaan kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa tapahtuvaa palvelutuotantoa. Kotihoidon ja lasten erilaisten hoitomuotojen valinnanmahdollisuuksia lisätään esimerkiksi palvelusetelien käyttöä laajentamalla. Palvelurakennetta monipuolistetaan perhepäivähoitoa uudistamalla. Päivähoidon ylikunnallinen palveluverkko tarkistetaan Halssilan - Jyskän, Mannilan - Mannisenmäen sekä Heinälammen - Tyyppälän alueilla. Lisäksi huomioidaan tulevat asutuksen painopistealueet ja potentiaaliset päivähoitotarpeet kuntien raja-alueilla Valkeamäen - Ruokkeen, Huhtasuon - Vääräjärven sekä Haukkalan - Rippalanmäen suunnissa. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa selkiytetään omana toimintana tuotettavat ydintehtävät. Erityispalvelut (esim. lastensuojelun sijaishuolto, perheneuvola, lastensuojelulaitokset, sosiaalipäivystys, asumispalvelut) kootaan esim. seudun/maakunnan kuntien yhdessä omistamaan organisaatioon tai suuren kunnan järjestämään palveluyksikköön. Palvelut porrastetaan lähipalveluihin ja erityispalveluihin. Palveluissa yhdistetään oma tuotanto sekä ostopalvelut ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Sähköistä asiointia hyödynnetään ja palveluohjausta lisätään. Sosiaalipalveluissa jatketaan Jyväskylän maalaiskunnan hyviä käytäntöjä, kuten oppilashuoltotyötä ja psykologityötä Sosiaalityötä jatketaan Jyväskylän maalaiskunnassa lähisosiaalityön periaatteella.

16 Toimeentulotuki käsitellään pääasiassa kirjallisesti ja sähköisen haun kautta, tarvittaessa järjestetään asiointiaikoja. Sosiaaliasemien aluejako tarkistetaan asiakaslähtöisesti. Mikäli palveluverkkoa joudutaan harventamaan, perustetaan yhteispalvelupisteitä, joissa on palveluohjaajan sekä erityistyöntekijöiden vastaanotot. Perhetyön resurssit kootaan yhteen ja osa niistä kohdennetaan ennaltaehkäisevään työhön. Kaikissa palveluissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Palvelutuottajien tietojärjestelmät integroidaan siten, että ohjauksen ja suunnittelun perustana olevaan tietotuotantoon ei jää palvelujen käyttöön ja peittävyyteen liittyviä aukkoja. Yhtenäiset ja kehittyneet talouden seurannan sekä tuotteistuksen ja kustannuslaskennan välineet otetaan käyttöön. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen toimii yhtäläisillä periaatteilla. Kuntien toimintatavat ovat sosiaalityössä, vammaispalveluissa ja myös muissa palveluissa hyvin erilaiset. Uusista toimintatavoista sopiminen on vaativa tehtävä. 3. Minkälaiset ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Vastaus kysymykseen 3: Terveydenhuollon investointitarpeet Jyväskylän maalaiskunnan alueella: 1. Vaajakosken terveysaseman saneeraus/uudisrakentaminen Asema palvelee nykyisin asukkaan väestöä. Jatkossa kuntarajojen poistuessa palvelujen käytössä Vaajakosken aseman käyttäjiksi voi tulla myös Laukaan asukkaita. Lisäksi nelostien parantuessa asutus Vaajakosken - Toivakan -suunnassa lisääntyy. Vaajakoskesta muodostuu seudullisesti itäinen terveysasema, jonka väestöpohja tulee olemaan jopa asukasta. Kuntaliitos ei poista hanketta, vaan mahdollisesti kasvattaa hankkeen volyymia, jos terveysaseman piiriin tulisi myös Halssilan asukkaita. 2. Palokan sairaalan vanhimman osaston (rakennettu 1984) saneeraus ja laajennus sekä samassa yhteydessä yhden 40-paikkaisen osaston lisärakentaminen osaston rinnalle. Hanke on lähivuosina välttämätön, jolloin koko kiinteistö tulee loppuun rakennetuksi, samankorkuiseksi ja terveyskeskussairaala n. 160-paikkaiseksi. Hanke on ajankohtainen muutamassa vuodessa jo pelkästään katon uusimistarpeen vuoksi (tasakatto), eikä sitä ole järkevää uusia ilman samanaikaista lisärakentamista, jota väestönkasvu ja ikärakenteen muutos edellyttää. Maalaiskunnan ikärakenne tulee muuttumaan voimakkaasti, selvästi Jyväskylää nopeammin. Seuraavan 25 vuoden aikana 75-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu ja 85-vuotiaiden määrä nelinkertaistuu. Samanaikaisesti tapahtuu Palokan alueella merkittävä väestömäärän kasvu, jota kuntaliitos todennäköisesti vielä kiihdyttää. Kuntaliitos ei poista tai siirrä hanketta. 3. Puuppolan hoivasairaalan tilanne tulee ratkaistavaksi kymmenen vuoden kuluessa. Se muodostuu kolmesta osasta, jotka on rakennettu 1930-, ja 1980-luvulla. 4. Tikkakosken kolmen lääkärin vastaanottotiloissa ei ole investointitarpeita ja vastaanotto jatkaa nykyisellään. 16

17 Terveydenhuollon investointitarpeet Jyväskylän kaupungin alueella: Kyllön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan peruskorjaus on meneillään ja päättyy vuonna Sairaansijoja on tällöin 196 ja päiväsairaalapaikkoja 10. Viimeisessä vaiheessa vuonna 2012 laajennetaan myös lääkärivastaanoton tiloja. 2. Vuonna 2012 päättyy myös vuonna 2009 alkava Keljon vanhainkodin B-osan peruskorjaus ja Keskustan terveysaseman korjaus sekä Päiväharjun opetus- ja työkeskuksen peruskorjaukset alkavat. Lääkäritalon (Hannikaisenkatu) muutostyöt valmistuvat vuonna Lääkäritalolla on aikuispsykiatrian, hammashuollon, työterveyshuollon ja sosiaalipalvelujen tiloja. Vanhustenhuollon investoinnit Tulevissa vanhustenhuollon suunnitelmissa on otettava huomioon Kinkomaan paikkatilanne sekä suunnitellut seniorikeskukset ja niihin liittyvät palvelut ja palvelusetelin käyttömahdollisuudet. Palveluasuminen voidaan toteuttaa alueellisissa palveluasumisyksiköissä. Lasten päivähoitopalvelujen investoinnit Jyväskylän kaupungin päivähoidon investointiohjelmassa on Keskustan päiväkodin ja Keljonkankaan päiväkodin valmistuminen vuonna 2009 sekä Säynätsalon päiväkodin valmistuminen vuonna Kultalakin päiväkodin laajennus valmistuu vuonna Päiväkoteja peruskorjataan siten, että Lahjaharjun päiväkodin peruskorjaus on valmis vuonna 2011, Tikan ja Halssilan päiväkotien peruskorjaukset valmistuvat vuonna Sopimukset on tehty Kypärämäen ja Kortepohjan päiväkotien vuokraamisesta. Päivähoidossa on keskeistä palvelu- ja investointitarpeiden yhteensovittamisesta alueilla: Halssila-Jyskä, Mannila-Mannisenmäki, Heinälampi-Palokka ja Valkeamäki-Ruoke. Halssila - Jyskä Yhteiset investointitarpeet: Selvitetään Halssilan kirjaston tilojen muuttaminen päivähoitotiloiksi: esiopetusryhmä 21 lasta ja/tai kerhotila (120 m 2 ). Selvitetään Väinölän päiväkodin laajennus. Heinälampi - Tyyppälä Yhteiset investointitarpeet: Tyyppälän päiväkoti: 3-4 ryhmää Itä-Palokan ja 1-2 ryhmää Heinälammen tarpeisiin, yhteensä lasta ( m 2 ). Mannila - Mannisenmäki Yhteiset investointitarpeet: Mannisenmäen päiväkoti: 4-6 ryhmää Länsi-Palokan ja 2 ryhmää Mannilan tarpeisiin: lasta ( m 2 ). Valkeamäki - Ruoke Yhteiset investointitarpeet: Valkeamäen päiväkoteihin lisätään 1 ryhmä Vesangan tarpeisiin. Yhteensä 13 ryhmää, 250 lasta (3500m 2 ). Huhtasuo - Vääräjärvi Vääräjärven päivähoitopalvelut järjestetään Huhtasuon päiväkodeissa; 1-2 ryhmän lisäys. Päiväkotiverkkosuunnitelma: Taimiston päiväkodin laajennus Huhtasuon

18 koulun tiloissa, Varikon päiväkodin lakkautus. 18 Haukkala - Rippalanmäki Tarve selvitettävä. Päiväkotiverkkosuunnitelma: Haukkalan palvelut Kortepohjan alueella. 3.2 Sosiaali- ja terveystoimen ryhmän omat tehtävät: 1. Millä kuntalaisten omatoimisuutta ja elinikäistä toimintakykyä vahvistavalla toimintamallilla saavutetaan parhaat tulokset, kun painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä ja määrärahat eivät oleellisesti kasva? Vastaus kysymykseen 1: Kunnan tehtävänä on luoda ja vahvistaa yksilön mahdollisuuksia omasta itsestään huolehtimiseen. Tässä onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten yksilön asenteet, tiedolliset voimavarat, elinolosuhteet, ympäristön virikkeet ja mahdollisuudet. Yksilön vastuun ottamista omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan tulee palvelujärjestelmän tukea. Omatoimisuuden ja toimintakykyä vahvistamiseksi tarvitaan myös yhteiskuntatason keskustelua ja päätöksentekoa. On luotava fyysisesti turvallisia ja esteettömiä ympäristöjä sekä tehtävä oikeita taloudellisia ja sosiaalisia ratkaisuja. Esimerkkejä tällaisesta ovat liikuntamahdollisuuksien turvaaminen kaikille väestöryhmille sekä vapaaehtoistoiminnan ja järjestöjen tukeminen. Kaikissa palveluissa tulee myös tiedostaa, millä ja miten vaikutetaan terveyden edistämiseen sekä omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukemiseen. Omatoimisuuden ja toimintakyvyn vahvistamisen toimenpiteet sisältyvät kasvatukseen, viestintään ja kaikkiin palveluihin. Omatoimisuutta ja toimintakykyä vahvistetaan lisäämällä työnjakoa ja yhteistoimintaa julkisen sektorin eri toimialojen, sekä asukkaiden, järjestöjen ja elinkeinoelämän kesken. Erilaisten yhteisöjen ja kansalaisten osallistumista toimintaan tulee lisätä. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä toimenpiteistä ja palveluista, joissa tarvitaan yhteistoimintaa ja ylitetään perinteisiä sektorien toimintarajoja: a. ryhmämuotoisten palvelujen ja vertaistuen lisääminen lapsiperheille, ikääntyville ja nuorille aikuisille b. ikääntyvien kuntoutustoiminnan järjestäminen veteraanikuntoutuksen suuntaviivoilla c. erityispalvelujen kohdentaminen lapsiperheille, nuorille, työttömille ja ikääntyville d. terveyspalvelujen kokonaisuuden yhteissuunnittelu ja yhteistyön tiivistäminen erikoissairaanhoidon kanssa e. omatoiminen sähköisten välineiden ja itsepalvelupisteiden hyödyntäminen palveluissa f. palvelujen porrastus, jossa lähipalvelut omatoimisuutta tukeviksi. Toimenpiteiden tuloksena väestöllä on oikeaa asennetta ja motivaatiota. Tämä näkyy käyttäytymisessä ja elämäntavoissa. Terveyttä, hyvinvointia, omatoimisuutta ja toimintakykyä koskevan tiedon lisäksi yksilöt tuntevat oman roolinsa hyvinvoinnistaan huolehtimisessa. Tulokset ilmenevät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakyvyssä, toiminnallisessa riippumattomuudessa, elämänlaadussa sekä väestötasolla palvelujen tarpeessa ja kuolleisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus terveyden edistämisestä (2006:19) kokoaa kuusi keskeistä toimintalinjaa kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan jäsentämiseksi. Terveyden edistämisen toimintalinjoja ovat: 1) toimintapolitiikka ja

19 johtaminen, 2) elinympäristöt, 3) yhteistyö ja osallistuminen, 4) osaaminen, 5) palvelut ja 6) seuranta ja arviointi. Kuhunkin toimintalinjaan sisältyy joukko laatusuosituksia. Laatusuosituksessa lähestytään kuntalaisten terveyden, omatoimisuuden ja toimintakyvyn vahvistamista neljästä näkökulmasta. On valittava oikeat kohderyhmät, oikeat toimintaympäristöt, oikeat toimintojen sisällöt sekä oikeat työtavat ja toimintakäytännöt. Onnistumisen haasteena on varmistaa, että terveyden edistämisen johtamisjärjestelmä, johtamisvastuu, työnjako, koordinointi ja toimintojen suunnittelu-, seuranta- ja arviointivastuut toimivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laatusuositus sopii hyvin ohjaamaan myös uuden kunnan omatoimisuuden ja toimintakyvyn edistämistyötä Miten muiden kuntien yhteistyötarpeet otetaan huomioon sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä? Vastaus kysymykseen 2: Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta muiden kuntien yhteistyötarpeet voidaan huomioida palveluissa seuraavilla vaihtoehdoilla: 1. Uuden kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntamalli Palvelut järjestetään uuden kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa siten, että ympäristökunnat voivat liittyä mukaan palvelujen käyttäjiin sopimuspohjaisesti. 2. Seututerveyskeskusmalleja Terveyspalvelut ja niihin läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut järjestetään: 2a) seudullisen sosiaali- ja terveyskeskuksen / seututerveyskeskuksen (liikelaitoskuntayhtymä) toimintana 2b) uuden kunnan liikelaitoksen toimintana (isäntäkuntamalli) 3. Sosiaali- ja terveyspiirimalli Keski-Suomen kunnat (tai osa niistä) ja sairaanhoitopiiri muodostavat terveyspalvelujen (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) ja niihin läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämiseksi sosiaali- ja terveyspiirin. Kaikissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa ympäristöterveydenhuolto liitetään avoterveydenhuollon yhteyteen. Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 1. Miten kahden vuosikymmenen tähtäimellä olemassa olevia palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi? Tulevaisuuden kannalta on tehokasta, tuottavaa ja taloudellista taata laadukkaat sivistyspalvelut. Opetuspalvelujen järjestäminen on merkittävin osa sivistyspalveluja. Väestömäärä tulee kasvamaan molempien nykyisten kuntien alueella selvästi. Työryhmän mielestä kuntien sekä alueiden väliset erot (esimerkiksi asukastiheys ja etäisyydet,

20 taajamat ja haja-asutusalueet) vaikuttavat sekä palvelutarpeeseen että palvelujen järjestämistapaan. 20 Sivistystoimialan palvelurakenne ei mahdollista merkittäviä taloudellisia säästöjä tinkimättä palvelujen nykyisestä tasosta ja laadusta. Taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta voidaan lisätä kehittämällä kouluja monipuolisiksi palvelukeskuksiksi, jossa keskeistä on tilojen yhteiskäyttö. Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa ennusteiden mukaan kaupungin ja maalaiskunnan alueilla n oppilasta vuoteen 2027 mennessä. Kasvukunnassa myös kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarve kasvaa. Toimialatyöryhmä pitää tärkeänä, että perusopetus järjestetään laadukkaasti, jolloin se on aina koko yhteiskunnan kannalta tuottavaa. Opetuksen taloudellisuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavat mm. hyvät oppimistulokset, kohtuulliset ryhmäkoot, koulukuljetusten toimivuus, oikein mitoitetut investoinnit ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. Opetustoimen perustehtävä kärsii huonoista ja väliaikaisista kouluoloista. Väliaikaiset järjestelyt ja kuljetukset merkitsevät lisää epätarkoituksenmukaisia kustannuksia ja alentavat opetustoimen taloudellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua. Kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen avulla edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja sivistystä. Sivistyspalvelujen järjestämisessä yhteistyö asukkaiden, kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa on tärkeää. Kunnan lisäksi palveluja voivat tuottaa myös muut toimijat. Kulttuuri- ja taidelaitokset vahvistavat omalta osaltaan maakunnan identiteettiä ja kunnan kulttuuri-imagoa sekä lisäävät kunnan vetovoimaisuutta. Kulttuurilaitosten osalta voi mainita, että niillä on myös maakunnallisia ja valtakunnallisia tehtäviä eikä kuntajaolla tule olemaan vaikutusta esimerkiksi valtiolta tulevan rahoituksen perusteisiin. Asukkaille tärkeät peruspalvelut järjestetään lähipalveluina tai alueellisina palveluina pyrkien joustaviin palvelurakenteisiin. Eri väestöryhmien osalta palvelujen saavutettavuus turvataan ja kiinnitetään erityistä huomiota lasten, nuorten ja ikääntyvien palvelutarpeeseen. Palvelujen kokoaminen toiminnallisiksi ja fyysisiksi kokonaisuuksiksi on myös ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukaista. Hallinnon osalta työryhmä näkee, että toiminnallisia periaatteita ei voida noin vain sulauttaa toisiinsa tai toisesta kunnasta toiseen. Molemmilla kunnilla on tällä hetkellä hyviä käytänteitä ja nämä tulee huomioida uuden kunnan hallinnollista rakennetta suunniteltaessa. Uudessa kunnassa on mahdollisuus aivan uudelle toimintakulttuurille, hallinnointitavoille ja lautakuntarakenteelle. Sivistyspalvelut tulee turvata järjestämällä uudelleen nykyiset toimiala- ja organisaatiorakenteet. Toimialojen nykyiset organisaatiot sekä taloustiedot vuodelta 2006 kuvataan liitteessä Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? Lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvät palvelut tulee järjestää toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhtenä palveluprosessina. Hyvinvointia lisäävien kulttuuri- ja

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 %

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % LIITE 1: TALOUS LYHYESTI Talous lyhyesti TP 2003 Arvio 2004 TAE 2005 Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % Verotulot, milj. 218,4 218,9 228,4 Vuosikate, milj. 5,7 1,5

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa. Timo Koivisto

Kasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa. Timo Koivisto Kasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa Timo Koivisto 21.10.2013 Johdon tukipalvelut Sopeutusvelvoite 14 950 (ltk) Eläköityvien vakansseja ei täytetä 19

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke - Ammatilliset opettajapäivät 17.9.2011 Vierumäki Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylän kaupunki Sisältö 1. Hankkeen yleiset pääkohdat 2. Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Valtuustojen sminaari 3.12.2007 16.00 Avaus Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Henna Virkkunen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot