Teknisen toimen vuoden 2014 talousarvioesitys ja vuosien taloussuunnitelmaesitys: yleinen osa, tavoitteet ja käyttötalous

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Teknisen toimen vuoden 2014 talousarvioesitys ja vuosien taloussuunnitelmaesitys: yleinen osa, tavoitteet ja käyttötalous 794/ /2013 TEKLA 308 Valmistelija/lisätiedot: tekninen johtaja Jussi Salo, puh hallintopäällikkö Pekka Murto, puh Oheismateriaali: Vuoden 2014 talousarvioesitys ja taloussuunnitelmaesitys / yleinen osa, tavoitteet ja käyttötalous Talousarvion lähtökohdat Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2014 talousarvioesitystä hyväksyen toimialojen kehykset. Kaupunginhallitus oikeutti strategia- ja talousyksikön antamaan tarkentavat ohjeet talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kaupunginhallituksen päätöksessä todetaan, että voimassa oleva taloussuunnitelma lähtee 2,7 %:n vuotuisesta nettomenojen kasvusta. Tästä vähennetään talous- ja palvelurakenneryhmän säästöpaketti. Se tarkoittaa tasaisella kasvulla noin yhden prosenttiyksikön vuotuista nettomenojen kasvua. Laskelma ei huomioi tilakeskusta. Tilakeskuksen osalta syksyn aikana ratkaistaan erikseen, paljonko sisäisiä vuokria nostetaan jotta kiinteistöjen kuntoa saadaan paremmaksi. Sisäiset vuokrat tulisi saattaa tasolle, joka vastaa kaikkia kiinteistöistä aiheutuvia kustannuksia. Kaupunginhallituksen päätöksessä mainitaan edelleen: Toimialat käyttävät määrärahansa yleensä hyvin tarkasti ja talousarvioalitukset ovat melko pieniä. Määrärahojen kohdentuminen tietylle vuodelle voi johtaa tilanteisiin, jossa tarkoituksenmukaisinta toimintatapaa ei käytetä kun määrärahat sattuvat kohdistumaan väärälle vuodelle. Tämän vuoksi olisi järkevää siirtyä malliin, jossa toimiala on aina valtuustokaudella kattamisvelvollinen ylityksistään ja toisaalta saisi määräraha-alituksen käytettäväkseen seuraavina vuosina. Järjestely myös ohjaisi taloussuunnittelua pitkäjänteisempään malliin, jossa menoihin vaikutetaan silloin kun se vielä on mahdollista. Teknisen toimen talousarvioesityksessä on toimialan toiminnan

2 kuvaus, painopisteet ja keskeiset muutokset. Lisäksi mukana on strategian talous- ja palvelurakenneohjelman vaikutukset toimialaan. Teknisen toimen vastuualueiden osalta esitetään valtuustoon nähden sitovat tavoitteet, tunnusluvut/mittarit sekä käyttötalouden tuloslaskelmat vuosille Talousarviokehyksen vaikutus toimialan toimintaan ja talouteen Maankäyttö ja asuminen -vastuualue Kaavoituksen palkkoja on jouduttu alibudjetoimaan ja tuloja keinotekoisesti lisäämään. Raamissa pysyminen on vaikeutunut eläkemenojen suhteettoman voimakkaan kasvun vuoksi. Käyttökuluihin ei ole saatu tarvittavaa lisäystä. Oletuksena on, että kaikki vakanssit ovat täynnä. Suuret strategiset hankkeet joudutaan rahoittamaan joka tapauksessa investoinneista. Pienet resurssit kuormittavat henkilöstöä kohtuuttomasti. Liiketoiminnan ja asuntotuotannon välttämätön tonttitarve pyritään ensisijaisesti turvaamaan. Yksittäiset tontinlaajennukset ja asukkaiden kaavamuutokset jätetään myöhempiin vuosiin. Tilanne korjaantuisi ulkopuolisten tai omien resurssien kasvattamisella. Tällä tavoin voidaan vahvistaa kaupungin kilpailukykyä, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimialan tulopohjaa. Suurten hankkeiden rahoitus kuuluu investointeihin. Tontinmyyntitulotavoitteen saavuttaminen vuosina tulee olemaan erittäin hankalaa. Pientalotonttien osalta länsialueen tonttikysyntä on tyydytetty. Kysyntä varsinkin omakotitonteista kohdistuu kaupungin itä- ja eteläosiin, joissa ei tällä hetkellä ole tarjontaa. Mainittujen alueiden asemakaavat on tarkoitus tuoda päättäviin elimiin tämän vuoden lopulla. Liiketonttien osalta valtateiden varsilta, hyviltä kauppapaikoilta ei ole tulossa tarjontaa vuosina Tontinmyyntituloista noin 70 % on mahdollista toteuttaa. Loppuosan saavuttaminen on epävarmaa em. seikkojen johdosta. Kadut ja ympäristö -vastuualue Kadut ja ympäristö vastuualueen talousarvioesitys noudattaa annettua talousarvioraamia, sillä edellytyksellä, että puolivuotiskatsauksessa esitetty euron siirto investoinneista käyttötalouteen toteutetaan. Esitetyllä euron siirrolla investoinneista käyttötalouteen katetaan katujen kunnossapidon ja puistojen hoidon kasvaneita kustannuksia. Erityisesti energiaan (polttoaineet ja ulkovalaistuksen sähkö) ja palveluiden ostoon (kunnossapitourakat ja asfaltointi) kuluu annettua raamia enemmän rahaa. Koska kunnossapidettävien katujen ja puistojen määrää ei voi oleellisesti vähentää, päinvastoin

3 niiden määrä kasvaa vuodessa noin prosentilla, nousevat kokonaiskustannukset vääjäämättä. Lappeenranta on mukana 13 kaupungin kunnossapidon kustannusvertailussa, jonka mukaan kokonaiskustannukset ovat nousseen tutkimuskaupungeissa 4,4 % (maarakennusindeksin mukainen nousu on 5,6 %) ja joka ylittää annetun raamin. Lappeenrannassa katualueiden kunnossapitokustannukset nousevat kokonaiskustannuksia enemmän (9 %), lisäksi katujen kunnossapidon osuus kokonaiskustannuksista (kadut ja puistot) on suhteellisen suuri Lappeenrannassa (n. 75 %), mikä nostaa vuonna 2014 kokonaiskustannuksia Lappeenrannassa 4,9 %. Lappeenrannan kunnossapidon kustannusten kehittyminen näyttää vastaavan vertailussa mukana olleiden kaupunkien yleistä kehitystä. Vuosina 2015 ja 2016 kustannusten oletetaan laskevan noin kaksi prosenttia vuodessa vaikka kustannustaso tosiasiassa noussee myös näinä vuosina. Kustannussäästö edellyttää toimenpiteitä. Tässä on esitetty millä toimenpiteillä talousarvioesitykseen ja taloussuunnitelmaesitykseen voidaan päästä: Kadut ja ympäristö hallintoa karsitaan ja sitä on jo karsittu. Muihin tehtäviin siirtyneen kunnossapitopäällikön tehtäviin ei palkattu korvaavaa työntekijää, ensi vuonna eläkkeelle jäävien tuotantopäällikön ja hankesuunnittelijan tilalle ei haeta uusia henkilöitä, vaan tehtävät täytetään sisäisin järjestelyin. Kadut ja ympäristö suunnittelua karsitaan. Muihin tehtäviin siirtyneen suunnitteluinsinöörin tilalle ei esitetä uutta henkilöä eikä jo eläkkeelle jääneen teknisen avustajan tilalle esitetä uutta henkilöä. Pysäköinninvalvontaan esitetään uutta henkilöä sillä perusteella, että siten voidaan pysäköinninvalvonnan tuloja kasvattaa merkittävästi. Lisäksi selvitetään pysäköinnin virhemaksun korottamista nykyisestä 50 eurosta 60 euroon. Virhemaksua korotettiin viimeksi kesäkuusta 2013 alkaen. Katujen kunnossapidossa tarkastellaan katujen hoitoluokituksia uudelleen tavoitteena löytää kustannussäästöjä asiakastyytyväisyyden kärsimättä. Keskeneräisten katujen investoinneissa keskitytään kalliisti kunnossapidettävien katujen valmiiksi rakentamiseen. Katuviheralueiden hoitoluokituksia tarkistetaan siten, että niiden hoidossa keskitytään lähinnä näkemäalueisiin. Katujen uudelleen pintaamisesta etsitään kustannussäästöjä uudelleen käyttöön otettavien vanhojen pintausmenetelmien avulla sekä urapaikkausmenetelmällä, mikä vaikuttaa ajomukavuuteen. Pintauksissa keskitytään lähinnä pääkatujen risteysalueisiin.

4 Puistojen hoitoluokitusta tarkistetaan vastaamaan käytettävissä olevia resursseja, hoidossa keskitytään keskusta-alueeseen ja aluekeskuksiin. Ulosmyytäviä kiinteistöhoitopalveluiden veloitushintoja tarkistetaan. Ulkovalaistuksessa otetaan käyttöön kesäyösammutus koko kaupungissa lukuun ottamatta kaupunkikeskustaa ja aluekeskuksia. Nykyinen valo-ohjaustekniikka ei vielä anna täysiä mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen kesäyösammutukseen. Valojen ohjaustekniikkaan investoidaan annettujen investointivarojen puitteissa. Ulkovalaistuksen energian säästötoimenpiteenä ulkovalaistusta uusitaan ensisijaisesti siinä järjestyksessä millä saadaan suurin energian säästöhyöty. Ulkovalaistuksen uusimiselle haetaan energiansäästötukea ELY-keskukselta. Katualuevuokrat ja muut kadunpitäjän keräämät maksut ja taksat ajantasaistetaan. Lisäksi selvitetään voidaanko tulopohjaa laajentaa entisestään, lähinnä keskusteluissa on ollut vuokrien kerääminen taksiasemilta ja maksullisilta kadunvarsipysäköintipaikoilta. Joutsenon varikko on lakkautettu elokuun 2013 alusta ja tekninen lautakunta on päättänyt laittaa kiinteistön myytäväksi. Opintien varikkotilojen käyttöä pyritään tehostamaan. Varikolta eläkkeelle jäävän kahden henkilön tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Toikansuon biokaasulaitoksen toimintaa kehitetään yhteistyössä Lappeenrannan energian kanssa. Tavoitteena on ettei lakkautetusta Toikansuon kaatopaikasta aiheudu nettomääräisiä kuluja. Lappeenrannan kaupunkikonsernin työyhteenliittymän toimintaa jatketaan. Työyhteenliittymän avulla infrarakentamisen rakennuttamisresurssit ovat Lappeenrannan Energian kanssa yhteiskäytössä, järjestely tuo säästöjä vuosittainen noin euroa tekniselle toimelle ja saman verran Energialle. Palkkatukitöiden organisointia kaupunkikonsernissa selvitetään. Palkkatukitoiminnasta aiheutuu vuosittain noin euron kulu tekniselle toimelle, toisaalta vastaavan tyyppistä toimintaa harjoitetaan myös Eksoten toimesta. Palkkatukitoiminta pyritään siirtämään Eksotelle. Kilpailutettu joukkoliikenne otetaan käyttöön ja sen odotetaan tuovan säästöjä. Kilpailutetun joukkoliikenteen menot on tehdyn sopimuksen perusteella suhteellisen vakiot koko tarkasteluajanjaksona. Edellytyksenä joukkoliikenteen talouden onnistumiselle on lipputulojen kasvu. Vuosina joukkoliikenteen käyttäjämäärän tulee kasvaa vuosittain noin

5 kymmenellä prosentilla ja lipputuotteiden hintojen tulee pysyä nykyisellä tasolla. Uusia matkustajia tulee hankkia kehittämällä uusia lipputuotteita ja markkinoimalla joukkoliikennettä. Markkinointi pyritään kohdistamaan niihin käyttäjäryhmiin, jotka muutoin eivät käyttäisi joukkoliikennettä. Lisämatkustajia kaivataan erityisesti siihen vuorokauden aikaan jolloin linja-autoissa on vapaata kuljetuskapasiteettia. Kuljetuskapasiteettia on vapaana arkisin 9-15 välisenä aikana ja kello 18 jälkeen sekä viikonloppuisin. Nykyiset lipputuotteet palvelevat nykyisillä hinnoilla hyvin työmatkaliikennettä. Eläkeläisiä ja kouluryhmiä ja muita asiakasryhmiä varten tulee kehittää lipputuotteita, jotka tuovat uusia käyttäjiä joukkoliikenteeseen. Tähän perustuen joukkoliikenteen kustannusten nousun oletetaan pysähtyvän ja kääntyvän tulevina vuosina jopa laskuun. Vuosina lipputulojen tulee kasvaa euroa, jotta esitettyyn taloussuunnitelmaan päästään. Edellä esitetyistä toimenpiteistä kertyy Kadut ja ympäristö vastuualueelle n. 5,0 milj. euron säästöt kolmen vuoden aikana. Tilakeskus Tilakeskuksen käyttötalouden tuotot on esitetty siten, että sisäisiin vuokriin on laskettu 2,7 %:n korotus vuoteen 2013 verrattaessa. Eksoten ja kaupunkiyhtiöiden vuokrat määräytyvät siten, että pääomavuokra on 3 % rakennuksen teknisestä arvosta, korjausvastike on 2 % jälleenhankinta-arvosta ja ylläpitokustannukset lasketaan edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten mukaisesti korotettuna kiinteistöjen ylläpitoindeksillä, joka on viimeisen vuoden aikana noussut 2,4 %. Muiden ulos vuokrattujen tilojen vuokrat määräytyvät kiinteistöohjelman mukaisesti. Toimintakulut on laskettu korottaen rakennusten kunnossapitomäärärahat vastaamaan niiden todellista kustannusrakennetta. Vuodelle 2014 on esitetty käytettäväksi rakennusten kunnossapitoon Tällä määrärahalla selvitään pakollisista ja tarvittavista kunnossapito toimenpiteistä. Tänä vuonna oli budjetoitu rakennusten kunnossapitoon vain Jos Tilakeskus ei saa esitettyä rahoitusta rakennusten kunnossapitoon, rakennusten rappeutuminen jatkuu ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Vuosikorjaukset viivästyvät, sadevesien pääsy rakenteisiin jatkuu ja lisääntyy vuosi vuodelta, ilmanvaihtokanaviston nuohousohjelman toteutus hidastuu, korjausvelka kasvaa, koska pienetkin ylläpitokorjaukset jää tekemättä. Teknisen toimen henkilöstömäärän kehitys Teknisen toimen henkilöstömäärä on kehittynyt viimeisen reilun 20

6 vuoden aikana seuraavasti: v henkilöä v henkilöä v henkilöä. Vuoden 2013 luku pitää sisällään myös seudullisen ympäristötoimen ja Etelä-Karjalan maaseututoimen muissa kunnissa työskentelevät henkilöt. Tekninen toimi tavoittelee vuosina merkittävästi lisää säästöjä koko henkilöstöön liittyvissä kuluissa käsittäen sekä tuntiettä kuukausipalkkaiset työntekijät. Virkojen ja toimien täyttäminen tapahtuu jatkossa ainoastaan kaupungin uuden strategian toimenpiteiden pohjalta. Vuosien 2015 ja 2016 henkilöstömenobudjetteja täsmennetään vastaavasti tulevien talousarvioiden laadinnan yhteydessä. Toimialan sairauspoissaolot ovat viime vuosina kasvaneet ja olleet muita kaupungin yksiköitä korkeammalla tasolla. Sairauspoissaolojen yleisiä syitä on selvitetty yhdessä työterveyshuollon kanssa, mutta selkeitä vastauksia ei aukottomasti ole löydetty. Sairauspoissaolojen kasvu koetaan toimialalla hyvin huolestuttavana, ja asian kehittymistä tullaan seuraamaan erittäin tarkasti. Seudulliset yksiköt ja rakennusvalvonta Etelä-Karjalan maaseututoimi on käynnistynyt vuoden 2013 alusta. Maaseututoimen talousarvio ei sisälly toimialan kokonaiskehykseen. Rakennuslautakunta on käsitellyt rakennusvalvonnan talousarvioesitystä Myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimen talousarvioesitys muodostaa erillisen, itsenäisen kokonaisuuden. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen talousarvioesityksestä päättää Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Tj Tekla Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle teknisen toimen vuoden 2014 käyttötalouden talousarvioesityksen ja vuosien taloussuunnitelmaesityksen. Hyväksyttiin.