Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa"

Transkriptio

1 Rakkaudesta luontoon Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa

2 RIKU CAJANDER LUONNONSUOJELU SYDÄMEN ASIANA. Helsingissä huhtikuussa 2009 järjestetty mielenosoitus saimaannorpan puolesta käynnisti uuden vaiheen norpan suojelussa. Yli 75 vuotta joukkovoimaa Ympäristövaikuttaminen voi olla ihmismuodostelma Eduskuntatalolla tai yhdessä huolella hiottu lausunto viranomaisille luonnon puolesta. Se voi tarkoittaa myös nimen kirjoittamista nettiadressiin tai tiedon välittämistä Facebookissa. Jokainen voi löytää Luonnonsuojeluliiton kautta mieleisensä tavan vaikuttaa oman lähiluonnon ja yhteisen ympäristömme puolesta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen piirit sekä paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain lukuisia tempauksia tärkeiden asioiden puolesta. Näin vaikutetaan julkiseen mielipiteeseen ja tärkeisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Esimerkiksi saimaannorpan puolesta on marssittu mielenosoituksessa, musisoitu, laadittu kaavavalituksia, kierretty kouluissa ja päiväkodeissa, koottu näyttelyitä, osallistuttu hallinnon työryhmiin, kirjoitettu lehtiin kymmeniä ellei satoja kertoja Ja se kannattaa! Ilman luonnonsuojelijoiden työtä norppa olisi jo kuollut sukupuuttoon. Norppa on verkossa, kahdessakin mielessä. Suomalaisen luonnonsuojelun symboli saimaannorppa on kärsinyt verkkokuolemista. Erityisesti kuutteja hukkuu. Mutta norppa on verkossa myös toisella tavalla: internetissä. Ympäristövaikuttaminen on muutaman klikkauksen päässä. Aidosti valtakunnallisena, helposti lähestyttävänä ja ihmisten luokse tulevana toimijana tavoitteemme on tehdä luonnonsuojelusta luonteva osa meidän kaik kien tavallisten luontoa rakastavien suomalaisten elämää ja käyttäytymistä. 2 VEIKKO LAHTINEN/SLL MIKKO KÄKELÄ ASENNETTA. Suomessa sananvapaus voi hyvin. Se mahdollistaa usein avoimen keskustelun ympäristöasioistakin. Joskus on silti ollut tarpeen tuulettaa ja sanoa aika suoraan. KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ. Luonnonsuojeluliitto kutsui maailman johtavia kohtuutalouden asiantuntijoita keskustelemaan Suomeen syksyllä 2010.

3 JUHA TASKINEN Luonnonsuojeluliiton vaiheita Huomion kohteena ovat luonnon omat hiilivarastot, kaivostoiminta ja ympäristörikokset Vuoden teemana luonnon monimuotoisuus. Kamppailu ympäristöhallinnon rapautta - mista vastaan Ilmastonmuutos havaitaan tosiasiaksi kautta yhteiskunnan. Tutkijat ja ympäristönsuojelijat ovat varoittaneet siitä jo pitkään Ympäristöpalkinnot jaetaan ensimmäisen kerran Maailman ympäristövuonna Luonnonsuojeluliitto siirtyy kolmiportaiseen malliin, joka pitää sisällään liiton, piirit ja paikallisyhdistykset Luonnonsuojeluyhdistykset eri puolelta Suomea perustavat Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen Luonnonsuojeluyhdistys päättää perustaa keskuselimen alueellisille ja paikallisille luonnonsuojeluyhdistyksille Luonnontuntemus - kurssien järjestäminen kansalaisille käynnistyy Yleisölle suunnatut luontoretket alkavat Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustetaan Ensimmäiset kansallispuistot Suomeen Ensimmäinen luonnonsuojelulaki astuu voimaan Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys perustetaan. Asiantunteva kansalaisjärjestö Asiantuntemus on luotettavuuden ja uskottavuuden tae. Suomen luonnonsuojeluliitolla on mittava asiantuntijaverkosto, joka seuraa erikoisalansa uusinta tutkimusta. Joukko koostuu palkatuista toimihenkilöistä ja vapaaehtoisista asiantuntijoista, joilla on hyvät yhteydet yliopistojen tutkimus laitoksiin. PUHEENJOHTAJA. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja on FT Risto Sulkava. Asiantuntijat vaikuttavat lainsäädäntöön, tekevät aloitteita ja lausuntoja, osallistuvat ministeriöiden ja eduskunnan työryhmiin, koordinoivat projekteja sekä neuvovat piirejä ja yhdistyksiä toiminnassaan. Vaikka Luonnonsuojeluliitto tekee asiantuntijatyötä, se on ensisijaisesti valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Ilman laajan jäsenistön luonnonsuojelupanosta ei monia ympäristöuhkia olisi ehkä tiedostettu ja monia kohteita ja lajeja olisi jäänyt suojelematta. Jäsenet Suomen luonnonsuojeluliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli jäsentä. Kaikki luonto- ja ympäristöasioista kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan! Paikallisyhdistykset Osallistu tapahtumiin ja liity mukaan käytännön suojelutyöhön paikallisyhdistyksessäsi! Liiton noin 180 yhdistystä järjestävät retkiä, talkoita ja tempauksia sekä vaikuttavat paikallisia hankkeita koskevaan päätöksentekoon kunnallishallinnossa. KANSALAISJÄRJESTÖ VAIKUTTAA. Eduskunnan ympäristövaliokunta on ottanut Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat vastaan. Luonnonsuojelupiirit ja Luonto-Liitto Liiton 15 luonnonsuojelupiiriä tukevat ja edistävät alueensa yhdistysten toimintaa sekä tekevät maakuntatason luonnonsuojelutyötä. Luonto-Liitto on Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Päätöksenteko Luonnonsuojeluliitossa Luonnonsuojeluliiton ylin päättäjä on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Alueellisten piirien edustajista koostuva liittovaltuusto kokoontuu kahdesti vuodessa ja vahvistaa Luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelman ja budjetin. Valtuuston valitsema liittohallitus toimeenpanee suunnitelmat ja päätökset. Keskustoimisto suojelee ympäristöä valtakunnallisella tasolla Keskustoimisto on jäsenten, yhdistysten ja piirien tuki. Luonnonsuojeluliitossa on töissä noin 30 henkilöä, joista suurin osa työskentelee Helsingin keskustoimistolla. JÄSENET yli YHDISTYKSET noin 180 SALKA PÖLLÄNEN PIIRIT 15 luonnonsuojelupiiriä ja Luonto-Liitto MIKKO KÄKELÄ SUOMEN LUONNON- SUOJELULIITTO 3

4 Hangosta Utsjoelle Suomen luonnonsuojeluliitolla on maamme kattavin paikallisten ympäristöyhdistysten verkosto. Läheisen luontokohteen pelastuminen, oivalluksen muuttuminen ymmärrykseksi luonnonsuojelutyö on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa. Haluatko päästä itse toimimaan ja vaikuttamaan? Luonnonsuojeluliitossa on jokaiselle jotakin. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoimintaa suunnittelevat aivan tavalliset ihmiset, ja jokaiselle on hommaa. Liitolla ja sen yli 180 paikallisyhdistyksellä on yhteensä satoja vapaasti perustettavia työryhmiä ja retkikerhoja, jotka organisoivat niin alueellista vaikuttamistyötä kuin luonnonharrastustoimintaa. Lausunnot, tiedotteet ja neuvonpidot kunnan viranomaisten kanssa ovat esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta. Vuosittain järjestettävien teemapäivien lisäksi yhdistykset järjestävät rennompia tapahtumia. Esimerkiksi Uudellamaalla Järvenpäässä järjestetty Pimp Your Bike -tapahtuma toi humoristisella tavalla esille, miten hyvää kevyt liikenne tekee ympäristölle. Luontoretkien, kerhojen ja perhetoiminnan lisäksi monen paikallisyhdistyksen almanakasta löytyvät kesäiset talkoot. Oman luontokohteen kauneutta vaalitaan yhteishenkeä nostattavalla talkootyöllä ja retkillä. 4 KAISA MURDOCH IKIMETSIEN SUOJELU. Kirveen koskemattomia metsiä on liki mahdoton löytää enää Etelä-Suomesta. Aarniometsien säästäminen on aina ollut keskeinen osa Luonnonsuojeluliiton toimintaa. ITÄMEREN ÄÄRELLÄ. Suurin osa suomalaisista tarkkailee Itämerta ja sen kuntoa rannoilta käsin. Samalla voi tehdä myös löytöjä aaltojen tuomisista. LIISA HULKKO TIMO VUORIAINEN/KUVALIITERI

5 YMPÄRISTÖTEMPAUS. Ympäristöongelmia voi havainnollistaa yllättävälläkin tavalla. Hiihto Helsingin lumettoman keskustan katukivillä avaa silmiä ilmastonmuutokselle. MARKKU TANO/KUVALIITERI PAIKALLISTA VÄRIÄ. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksissä tehdään mukavia asioita yhdessä. Luonnosta saa vaikkapa kasvivärejä, ja se punainen lankakin saattaa löytyä. JAN W. AHLFORS/HELSY SLL LUONTO-LIITTO on Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö. Retket ja luontokerhot edustavat vain pientä viipaletta sen monipuolisesta toiminnasta. Keskeisenä osana ympäristökasvatusta ovat myös kymmenet luontoleirit. Ympäristöongelmia ratkotaan räväkästi esimerkiksi nuorten omissa Itämeri- ja metsäryhmissä. Lähtisitkö retkelle? Haluaisitko lähteä retkelle syksyiselle karpalosuolle? Tai havainnoida lepakoiden yöllistä elämää illan hämärtyessä? Tutustua luonnonkukkiin? Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen yli 180 paikallisyhdistystä järjestävät vuosittain useita satoja retkiä, joilla tutustutetaan suomalaisia ympäröivän luonnon ihmeisiin. Muutaman tunnin retket suuntautuvat lähiluontoon, ja koko päivän reissuilla päästään tutustumaan kauempana sijaitseviin kohteisiin. Sadat retket tuovat Suomen luonnonsuojeluliitolle näkyvyyttä ja uusia luontoharrastajia. Parhaimmillaan osallistujat löytävät niistä ikimuistoisia elämyksiä ja kipinän luonnonsuojeluun. Retkelle voi lähteä myös luonnonharrastajien ja luontokuvaajien fooru min kautta. Klikkaa itsesi osoitteeseen ikkunasuomenluontoon.fi ja jaa kokemuksesi kuvien avulla toisten harrastajien kanssa. Voit myös vinkata hyvistä retkikohteista retkiopas.fi-sivujen kautta. LUONTO-OPASTUS. Luonnonsuojeluliiton asiantuntevien oppaiden seurassa luonto avautuu uusin silmin niin luonnonkukkien päivän retkillä kuin muissakin liiton tapahtumissa. HENRIK KETTUNEN ANTTI HALKKA SLL SEPPO PARKKINEN SOUTAEN. Jokien puolesta on tartuttu myös airoihin. Mitä odottaa Iijoella seuraavan mutkan takana? PYÖRÄLLÄ JUNALLE. Todellista ympäristövaikuttamista ovat arjen päivittäiset teot, joilla vähennetään luonnon turhaa kuormitusta.

6 Monimuotoisuus lumoaa LUMO. Kun ihminen lumoutuu kauniin maiseman edessä, hän hiljenee, pysähtyy. Kaikki muu unohtuu, ja ihminen sulautuu ympärillään olevaan kauneuteen. Luonnossa on taianomaista voimaa. Monimuotoisuudessaan se lumoaa ja mykistyttää: lajien valtavaa kirjoa on vaikea edes käsittää. Kymmeniä tuhansia lajeja ja kokonaisia elinympäristöjä kuitenkin tuhoutuu lakkaamatta. Kyse on kuudennesta sukupuuttoaallosta, jonka on käynnistänyt yksi eliölaji eli ihminen. Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa. Myös ihminen on riippuvainen luonnon tuottamista palveluista eli ekosysteemipalveluista. Ravintokasvit, pölytys, puhdas vesi, ilmasto ja virkistysarvot ovat meille ilmaisia. Niitä ei voida kuitenkaan käyttää yli luonnon kestokyvyn. Mitä voidaan tehdä? Luonnon monimuotoisuuden suojelu on Suomen luonnonsuojeluliiton työn perusta ja eri hankkeita yhdistävä tekijä. Laulujoutsen, maakotka, luonnonlohi, liito-orava Luonnonsuojeluliitto on uhanalaisten lajien suojelussa vanha tekijä. Työtä riittää: Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnin mukaan joka kym menes Suomen eliölaji on uhanalainen, ja yli 2200 lajia on vaarassa kadota. 6 JORMA LUHTA/WWW.LEUKU.FI SUURPETOJEMME kannat ovat jatkuva keskustelun aihe. Laiton salametsästys rehottaa edelleen etenkin suden ja ahman kohdalla. Suomen kansalliseläin karhu nauttii silti edelleen useimpien suomalaisten sympatiaa.

7 PUNAINEN KIRJA. Joka kymmenes suomalainen eliölaji on uhanalainen. Ilman tavallisiakin lajeja luonnon ekosysteemit romahtavat. Alkuperäinen luonto tarvitsee puolustajansa, niin rupilisko kuin apolloperhonenkin. HEIKKI KOKKONEN/KUVALIITERI REIJO SALMINEN/KUVALIITERI Lajeja on mahdotonta suojella yksittäin, joten Luonnonsuojeluliitto tekee laajalla rintamalla töitä estääkseen elinympäristöjä pirstoutumasta ja suojellakseen luontotyyppejä. Liitto on ollut mukana perustamassa luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja, kuten Nuuksion, UKK:n sekä viimeisimpänä Sipoonkorven kansallispuistoja. Luonto on kansallisaarteemme. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ruokkivat toinen toistaan, mutta myös niiden ratkaisut kietoutuvat toisiinsa. Vanhojen metsien ja soiden suojelu on tehokasta ilmastonsuojelua niiden mittavien hiilivarastojen vuoksi. Luonnon monimuotoisuuden suojelu taas auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pidetään perinteet ja maisemat elossa Ihminen on toiminnallaan myös luonut monimuotoisuutta. Kedot ja niityt lukeutuvat Suomen lajirikkaimpiin ekosysteemeihin. Maatalouden menetelmien muututtua suurin osa perinnemaisemista on kadonnut, mutta jäljelle jääneiden hoito talkootyöllä tuottaa tulosta. Viikatteet viuhuvat ja haravat heiluvat Luonnonsuojeluliiton piirien ja yhdistysten järjestämissä kymmenissä perinne- maisematalkoissa eri puolilla Suomea. Maaseudun helmiä kunnostetaan perinteisin työmenetelmin: niittämällä, haravoimalla, nostelemalla heinää seipäille ja raivaamalla vesakoita. Kuka tahansa voi tulla nauttimaan talkoohengestä ja perinnekohteiden kauneudesta. Perinnemaisemien lajistoa voi auttaa myös perustamalla pienen niityn omalle pihalle tai mökille. PERINNEMAISEMATALKOOT. Perinnemaisemat ovat maaseudun helmiä. Perinnebiotooppien eliölajeista joka viides on uhanalainen. Niitäkin voidaan auttaa talkoovoimin. OLLI ELO SAKARI MARTIKAINEN IKKUNA SUOMEN LUONTOON NORPPAFANIT. Saimaannorpasta ovat kiinnostuneet kaikenikäiset. Luonnonsuojeluliitto tekee norppavalistusta yhteistyössä Saimaan alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Kiertueilla tutustutaan saimaannorpan vaiherikkaaseen elämään. Pelastetaan norppa! Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus ja ainoa kotoperäinen nisäkäslaji saimaannorppa kuolee sukupuuttoon lähitulevaisuudessa, jos mitään ei tehdä. Sympaattinen hylkeemme voidaan vielä pelastaa, mutta sen pelastamiseksi on toimittava nyt. Saimaannorpan suojelu on lopulta yksinkertaista. Pahin uhkatekijä on verkkokalastus: viidennes kuuteista hukkuu verkkoihin. Se voidaan välttää vaihtamalla verkot katiskoihin. Myös ilmastonmuutos verottaa norppakantaa uhkaamalla etenkin pesimäolosuhteita. Leutoina talvina lumikinoksia ei muodostu normaaliin tapaan, jolloin norpat eivät pääse rakentamaan lumipesiään tai pesät romahtavat ennen aikojaan. Ilmastonmuutosta emme voi pysäyttää hetkessä, mutta verkkokalastuksesta on mahdollista luopua. Luonnonsuojeluliitto kerää varoja hankkiakseen Saimaan alueen kalastajille norppaystävällisiä katiskoja. Suomen luonnonsuojeluliiton norppatyötä tehdään pitkälti Saimaan rannalla, norpan kotiseudulla. Norppanäyttelyt, koulu- ja päiväkotikierrokset sekä erilaiset norppatapahtumat innostavat ihmisiä jatkamaan työtään. Saimaannorpan suojelua ovat tukeneet konsertillaan niin Suomen klassisen musiikin huiput kuin koululaiset omilla keräyksillään. 7

8 Puroista syntyy virta TAIMEN kuuluu lohikalojen jaloon sukuun. Se kutee pientenkin purojen sorapohjilla. Puroihin kehittyy usein omat, geneettisesti eriytyneet ja ainutkertaiset taimenkantansa. Tuhansien järvien ja saimaannor- pan maassa puhtaat vedet ovat arvossaan. Kesää kohti kisaillaan siitä, kuka kastaa kylmimmässä vedessä talviturkkinsa, ja kalastus ja veneily kuuluvat itsestäänsel- västi mökkilomaan. Mutta miltä näyttää heinäkuinen leväpuuro laiturin tyvellä? Uskaltaako sameas sa vedessä uidakaan? Vesistöt rehevöityvät, kun niihin joutuu liikaa ravinteita. Viljelymai- den, aurattujen metsäpeltojen ja ojitettujen soiden ravinteet kuormittavat vesistöjämme puroja, noroja, lampia, järviä, jokia ja lopulta Itämeren sinileväkukinnot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Saimaa on kukkinut jopa keskellä talvea. Kunnioitus ainutlaatuisia vesistöjämme kohtaan vaatii meiltä tekoja. Raakku, saukko ja koskikara viihtyvät vesissä, joihin ei lasketa pesuvesiä ja joiden rantaviiva on luonnontilainen. Mitä sinä voisit tehdä hyvin- voivan vesiluonnon hyväksi? Luonnonsuojeluliitto tekee vesiensuojelutyötä hallintokabineteissa ja osallistuu muun muassa vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun. Luonnonsuojeluliiton sertifioiman EKOenergian myynnistä kertyvillä ympä- ristörahastovaroilla toteutetaan hankkeita vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Liitto näkyy myös puronniskoilla osallistu sinäkin pu- ronkunnostustalkoisiin lähiseudullasi! Pienen puron iloinen ilme Lähteen viileys kuumana kesäpäivänä, lapsuuden muistot tutkimusmatkasta solisevalle sammakkopurolle, rantapenkalla hääri- vä saukko. Purot ovat luontomme helmiä. Luonnontilaisia puroja on Etelä-Suomes- sa jäljellä enää alle kaksi prosenttia, ja Lapin eteläpuolisen Suomen kaikki purotyypit on arvioitu äärimmäisen uhanalaisiksi. Luonnonsuojeluliitto on kunnostanut yritysten tuella lohikalojen elinympäristöjä jo vuosien ajan mm. Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Ennallistaminen tehdään pääosin talkootyönä ja sen toivotaan palauttavan taimenet ja harjukset puroihin. Taimen tarvitsee lisääntyäkseen kutu- paikan, jossa on sorapohja ja oikeanlainen virtaama. Aikoinaan perattuihin puroihin on rakennettava uusia kivikynnyksiä ja syvännepoteroita sekä lisättävä puroihin soraa, kivenmurikoita ja lahopuuta. Purojen kunnostus palkitsee tekijänsä. Kerrankin nähtiin jo ennen talkoiden loppua purossa puidenrunkojen seassa polski- massa neljä pienehköä harjusta. PUROJEN YSTÄVÄ. Teemu Tuovinen auttaa puroluontoa palautu- maan. 8

9 SUOLUONTO. Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi on soidensuojelun veteraani. Hän vaatii erityisesti luonnontilaisten soiden suojelua: Turpeesta tulee luopua samassa tahdissa kuin kivihiilestä. Ensimmäinen askel on jättää jäljellä olevat luonnontilaiset suot kerryttämään uutta turvetta ilmakehän hiilestä ja säilyttämään biodiversiteettinsä. HARRI NURMINEN Haluatko turpeen? PURO: TIMO NIEMINEN/KUVALIITERI, TAIMEN: REIJO JUURINEN/KUVALIITERI, KOSKENKUNNOSTUS: SLL RAHKASAMMAL. Luonnonsuojeluliiton vuoden 2011 lajina oli rahkasammal, soiden ainoa oikea turvetuottaja. Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Suot ja vanhat metsät ovat Suomen tärkeimpiä hiilivarastoja. Niitä suojelemalla suojellaan sekä ilmastoa että monimuotoisuutta. Suurten hiilivarastojen suojelu on tärkeä osa ilmastopolitiikkaa ilmakehän hiilen sidonnan ohella. Suomessa jopa tuetaan soiden hävitystä ja niihin sitoutuneen hiilen haihtumista ilmakehään. Erityisesti ojittamattomien, luonnontilaisten soiden turpeenkaivuu on rikos luontoa kohtaan. Yli puolet metsiin sitoutuneesta hiilestä on varastoitunut maaperään. Maaperän hiilivarasto kasvaa luonnonmetsässä jopa tuhansien vuosien ajan. Kaadettujen puiden juuristo hajoaa nopeasti. Suomen metsien keskimääräinen puuston määrä on nykyään alle 200 kuutiota puuta hehtaarilla. Luonnonvaraisessa metsässä puuta voi olla 600 kuutiota hehtaarilla. Alkuperäisintä suomalaista luontoa, ikiaikaista tunnelmaa Suomi on soiden maa. Täällä on maailman monimuotoisinta suoluontoa. Soidemme vaikeakulkuisuus ei ole onnistunut suojelemaan niitä. Suomen luonnonsuojeluliitto on käynyt vuosikymmeniä taistelua turveteollisuutta vastaan. Turpeenpoltto aiheuttaa jopa kivihiiltä suuremmat hiilidioksidipäästöt. Suomessa tunnettuja kiistoja soista on käyty myös esimerkiksi Lapissa, jossa Kemihaaran suot on uhattu peittää Vuotoksen tekoaltaan alle. Suot ovat tärkeitä hiilivarastoja, tulvien sitojia, retkimaita ja suoluonnon turvapaikkoja. Yli puolet suomalaisista soista on uhrattu ojitukselle. Luonnonsuojeluliitto on lisännyt tietoisuutta siitä, että ojittamisen aiheuttamat tuhot ovat hyötyjä huomattavasti suuremmat luvulla yhdeksi energiatrendiksi noussut turve on tehnyt jälleen soistamme lainsuojattomia. Soiden suojelussa liitto on toiminut tarmokkaasti: se on tehnyt maastoselvityksiä ja lausuntoja ympäristölupavirastolle sekä valvonut soidensuojeluohjelman toteutumista. Lähestymällä aktiivisesti päättäjiä liitto onnistui estämään turpeen luokittelun uusiutuvaksi energiaksi EU:ssa. Luonnonsuojeluliitto on alkanut nyt edistää myös soiden ennallistamista. Virheitä voidaan korjata, ojia voidaan luoda umpeen. Suo, kuokka ja Jussi taas kerran. JORMA LUHTA 9

10 JORMA LUHTA KUUKKELI on metsiensuojelun symboli: se kertoo metsäalueen olevan hyvä paitsi sille, myös muille metsän lajeille. Nopeasti harvinaistuneen linnun auttamiseksi Luonnonsuojeluliitto vetää luontoväen ja metsäalan yhteistyöhanketta. Toivottavasti utelias kuukkeli lennähtää tulevaisuudessakin erätulilla istujan kaveriksi. RITVA KOVALAINEN Metsiemme aarreaitta Kuukkeli katselee uteliaana kulkijaa, liito-orava pujahtaa puunkoloon ja tuuli humisee ylhäällä oksistossa. Metsä tarjoaa antimiaan, virkistystä ja kulttuurin vihreän kehdon. 80 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsää, mutta samaan aikaan enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä. Yhtälö on kummallinen eikö vihreä kultamme riitä elättämään tervettä ja monimuotoista metsäluontoa? Metsäluonnon suojelu on aina ollut ja on edelleen merkittävä osa Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa. Luonnonsuojeluliiton mielestä luonnontilaiset metsät on säästettävä hakkuilta ja metsäluonnon hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ei metsätaloutta tarvitse silti ajaa alas: metsänomistajille tulisi tarjota sellaisia hakkuuvaihtoehtoja, joissa metsä säilyy metsän näköisenä. Avohakkuut ovat luonnoton ilmiö. Tämä auttaisi niin metsäluontoa kuin metsien virkistyskäyttöä. Arvokkainta metsäluontoa kansallisomaisuuttamme ei pidä muuttaa taloudellisen voitontavoittelun tantereeksi. Enemmän suojelumetsiä vähemmällä rahalla! Suomessa hävitetään jatkuvasti arvokkaita metsäalueita. Syynä tähän on usein tiedon puute: ekologisesti tärkeitä metsiä ei tunnisteta eikä siksi saada suojelun piiriin. Luonnonsuojeluliitolla on pitkät perinteet suojelunarvoisten metsien paikallistamisesta ja inventoinnista. Liiton työn tuloksena tai myötävaikutuksella moni arvokas metsä on päätynyt suojeluun. Luonnonsuojeluliiton metsäkampanjalahjoitukset käytetäänkin suojelunarvoisten metsien kartoitukseen. Näin saamme suojelluksi huomattavasti enemmän metsiä kuin jos käyttäisimme saamamme lahjoitusvarat suojelualueiden ostamiseen. Lue lisää: 10

11 OMA KUVA. Ikioma luontosuhde kehittyy luonnossa, lapsesta alkaen. Aikuisena voi lähestyä luonnon yksityiskohtia vaikkapa kameran kanssa. Luonto löytyy läheltä Millaisena luonto kotirappusiltasi näyttäytyy? Oletko ajatellut, että luonto alkaa omalta pihaltasi? Kun ympärilleen katsoo vähän tarkemmin, huomaa, ettei ihmisen kesyttämä lähiluonto ole tylsä. Ympäriltä kuuluu sirinää ja pörinää ja lenkki lähimetsässä voi viedä matkalle kuin toiseen maailmaan. Suomen luonnonsuojeluliitto on aktiivinen lähiluonnon puolestapuhuja. Liitto haluaa taata kaikille mahdollisuuden ulkoilla omilla kotinurkilla sekä säilyttää arkiympäristössämme tilaa mönkiville, lentäville ja rehottaville naapureille. Miltä sinun lähiluontosi näyttää? Oletko ajatellut, että lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa suomalaisista luonnonkasveista? Luonto kiittää puutarhuria, joka ottaa huomioon puutarhan pikkuapulaiset, koreat perhoset, ahkerat kimalaiset ja muut pörriäiset. Linnunpönttöjä sinulla ehkä onkin jo, mutta sopisiko pihaasi lepakon päiväpiilo? Entä miltä kuulostaa ilta perhosbaarissa? ANTTI KOLI/KUVALIITERI Kuka päättää lähiluontosi kohtalosta? Ihminen voi asfaltoida niityt ja rakentaa hypermarketin lähiön ainoan lehtolaikun paikalle, mutta voi maata käyttää toisinkin. Vaatimalla kaavoihin riittävästi viheralueita ja varmistamalla ekologisten yhteyksien toiminnan edistämme niin luonnon kuin ihmistenkin hyvinvointia. Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme ainoa ympäristöjärjestö, joka vaikuttaa maankäyttöön kaikilla tasoilla: keskustoimisto valvoo valtakunnallista, piirit maakunnallista ja yhdistykset paikallista kaavoitusta. Uhataanko kotisi lähimetsikköä tai niittyä? Saat apua lähiluontosi puolustamiseen Luonnonsuojeluliitosta. KAAVOITUKSESSA päätetään teiden sijoituksesta, rakentamisen paikoista ja luonnon säästämisestä. Uhkaako lähiluontoasi joku hanke, suunnitelma tai kaava? Paikallisyhdistyksissä ja piireissä on kokemusta ja tietoa kaavoihin vaikuttamisesta. MATTI NIEMINEN 11

12 Yhteisvoimin ilmastokriisiä vastaan 12 Ilmastonmuutos luo pitkiä varjojaan tulevaisuuteen. Miltä maapallo näyttää tulevaisuudessa? Kukaan ei voi tietää sitä varmasti. Ei kannata silti heittää kirvestä kaivoon. Ympäristöjärjestöt ja huolestuneet kansalaiset taistelevat yhdessä uhkaa vastaan. Suomen luonnonsuojeluliitto tuo tempausten avulla ilmastokriisiä ihmisten luo, suomalaisten tietoisuuteen. Toreilla ja kaduilla on pelattu rantalentopalloa tammikuisessa tuiskussa, on hiihdetty pitkin lumettomia Helsingin katuja ja järjestetty uraanileirejä ja -tapahtumia ympäri Suomea. Erilaiset seminaarit, koulutukset ja tapaamiset ovat tukeneet työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Energia- ja ilmastokysymykset liittyvät tiiviisti kaikkeen Luonnonsuojeluliiton suojelutyöhön: tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi liikenne, ruoka ja kuluttaminen, energia sekä kehitysyhteistyö. Hiiltä varastoivien ekosysteemien, kuten metsien ja soiden, suojelu auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat kannustavat päättäjiä, teollisuutta ja yksittäisiä kansalaisia antamaan oman panoksensa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Liiton asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen työhön, EU:n ilmastopolitiikkaan ja eduskunnan toimintaan. Yhtä tärkeää on työ, jota tehdään kunnissa piirityöntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin. Pystymme tähän vain yhdessä. NORPPAROCK. Apulanta soitti Tavastialla toukokuussa Suomen luonnonsuojeluliiton tukikonsertissa juhlittiin samalla 75 vuotta täyttänyttä liittoa. MIA NIEMELÄ Ilmastonmuutos ei tunne rajoja Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista yhdessä maassa. Lämpenemisen vaikutuksista kärsivät eniten köyhät maat ja ihmiset, vaikka teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ongelmasta. Luonnonsuojeluliitto pyrkii vaikuttamaan erityisesti Suomen ja Euroopan unionin kantoihin. Liiton hankkeilla on haluttu välittää suomalaisille tietoa kehitysmaiden arkipäivästä ja minimoida Suomen ja suomalaisten toimijoiden aiheuttamia globaaleja ympäristövaikutuksia. Tiesitkö, että Euroopan unionissa päätetään lähes kaikista sinun arkielämääsi koskettavista ympäristövaatimuksista? Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa muiden eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa Euroopan unionin ympäristöpolitiikan muovautumiseen. Olemme mukana myös muussa kansainvälisessä työssä, kuten metsä- ja ilmastokysymyksissä sekä reilun kaupan edistämisessä. Kansainvälisellä tasolla ympäristöpolitiikkaa edistetään laajojen yhteistyöverkostojen kautta. SEPPO LEINONEN

13 Jokainen voi vaikuttaa IHMISTULVA. Sinisiin sadeviittoihin pukeutuneet mielenosoittajat vaativat syyskuussa 2009 Eduskuntatalon edessä ilmastolain säätämistä. Ydinvoimaa ei tarvita Luonnonsuojeluliitto kampanjoi kestävästi tuotettujen, uusiutuvien energiavarojen puolesta. Ydinvoimakampanjoinnin tavoitteena on tiedottaa avoimesti ydinvoiman ongelmista ja riskeistä. Ydinvoimaa ei tarvita. Se ole halpaa tai päästötöntä, vaikka sitä sellaisina voimakkaasti markkinoidaan. Esimerkiksi louhinnan, rikastamisen, kuljetusten ja loppusijoituksen yhteydessä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Se myös tuottaa tulevien sukupolvien taakaksi toisenlaisen päästön: ydinjätteen. Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu vielä missään, joten ydinjätteet ovat säilöttynä maanpäällisiin välivarastoihin, parakkeihin. Lisäksi vakavan ydinvoimalaonnettomuuden pienikin riski on kestämätön. Uraaniliikkeen työ kantaa hedelmää: lukuisista uraanikaivoshankkeista on luovuttu voimakkaan uraanikaivosten vastaisen kansalaisliikkeen vuoksi. Myös suomalaisten ydinvoimavastaisuuden kasvu lisää paineita päättäjille muuttaa asenteitaan. MIKAEL AHLFORS JANNE BJÖRKLUND Tavaraa, krääsää, tuhlailua. Maailma elää yli varojensa. Joka vuosi ihmiset tuhlaavat luonnon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat yhä nopeammin. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa tulevaisuuteemme omilla teoillaan jokapäiväisessä arjessa. Näillä pienillä teoilla on suuri merkitys. Suomen luonnonsuojeluliitto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotannon ekotehokkuutta ja jätteen synnyn ehkäisyä. Esimerkiksi LiikenneMIPS ja FIN-MIPS Kotitalous -tutkimuksissa on tuotettu tietoa siitä, millä keinoin voidaan edistää kotitalouksien kestäviä valintoja ja elämäntapoja. Kuluttajien tukemiseksi Luonnonsuojeluliitossa on tuotettu runsaasti erilaista materiaalia sekä järjestetty seminaareja ja koulutusta. Ympäristökasvatuksella tähdätään vahvaan tunteeseen, kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia ympäristövastuullisesti. Suomen luonnonsuojeluliiton oma EKOenergia-merkki on auttanut kuluttajia ja yrityksiä valitsemaan ympäristöystävällistä energiaa vuodesta 1998 lähtien. EKOenergiaa ostavien kansalaisten ja yritysten määrä kasvaa koko ajan. Tee helppo ekoteko ja vaihda EKOenergiaan! Suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä merkittävä osa syntyy sähkönkulutuksesta. Ostamalla ympäristömerkittyä sähköä muutat energiantuotantoa parempaan suuntaan. Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioima EKOenergia-merkki takaa, että sähkö on tuotettu kestävästi uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvalla energiallakin on kuitenkin haittansa. Merkin kestävyyskriteereissä otetaankin huomioon esimerkiksi tuulivoiman maisemahaitat sekä lintujen ja kalojen vaellustarpeet energiantuotantolaitosten läheisyydessä. EKOenergiaan vaihtaminen on helppoa: 1. Tarkista nykyinen sähkönkulutuksesi sähkölaskustasi. 2. Vertaile hintoja ja tuotantotapoja osoitteessa 3. Tilaa tarjous kotiisi, valitse sopivin ja tee sähkösopimus. URAANILIIKE. Luonnonsuojeluliitto osallistui vuonna 2010 ydinvoiman vastaiseen kampanjaan. Koko tuotantoprosessi uraanin louhinnasta ydinjätteen hautaamiseen on edelleen täynnä valtavan mittaluokan ympäristöriskejä. PENTTI SORMUNEN/VASTAVALO 13

14 KESKUSTOIMISTO. Luonnonsuojeluliiton keskustoimisto ja Suomen Luonnon toimitus sijaitsevat Helsingin Alppilassa. Työntekijöitä on noin 30. Kuka maksaa viulut? TIKKURILA Yritysyhteistyö Viime vuosina Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut yhä rohkaisevammin tukea työhönsä myös yrityksiltä. Liiton yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa The Body Shop, Etelä- Karjalan Osuuskauppa, Finnair, Fortum, Hertz, Lumene, LähiTapiola, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Suomen Lähikauppa, Veikkaus ja VR. Yhteistyöhankkeilla on viety tuhansia suomalaisia lähiluontoon, ennallistettu perinnemaisemia, puroja ja soita, sekä suojeltu saimaannorppaa. Vuonna 2013 Luonnonsuojeluliitolla oli lisäksi lähes 50 kannatusyritystä, jotka tukivat liikevaihtoon sidotulla vuosimaksulla Luonnonsuojeluliiton toimintaa. JUHA MÄLKÖNEN 14 Suomen luonnonsuojeluliitto on voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö. Toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla, valtionavulla, yritysyhteistyöllä ja Suomen Luonto -lehden tuotoilla. Myös yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset ovat mahdollistaneet työn tehostumisen. Vuonna 2012 tulot ja menot olivat noin 2 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus tuloista koostuu lahjoituksista, jotka yksityishenkilöt ja yritykset voivat kohdistaa haluamaansa ympäristön- tai luonnonsuojelun osa-alueeseen. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut viime vuosina useita testamenttilahjoituksia. Ympäristöministeriö myöntää Suomen luonnonsuojeluliitolle vuosittaisen valtionavun, jonka käytöstä liitto saa itse vapaasti päättää. Vuonna 2012 valtionapu oli euroa. Valtionapu muodostaa noin viidenneksen liiton tuloista. Liitto saa lisäksi ulkoasiainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä vuosittain tukea erilaisiin luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin. Näiden hankeavustusten suuruus on vaihdellut vuosittain euron välillä. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto rahoittaa toimintaansa varainkeruukampanjoilla, arpajaisilla ja erilaisilla tempauksilla. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy jakaa vuosittain myyntiinsä sidotun tukisumman Luonnonsuojeluliitolle. Liitto saa toiminnalleen tukea myös sertifioimastaan EKOenergia-sähköstä, myytyjen kilowattien perusteella. Luonnonsuojeluliiton tulot Lähde SLL 2012 Luonnonsuojeluliiton menot Lähde SLL 2012 Hallinto Viestintä 25 % 25 % 32 % Jäsenmaksut 50 % 10 % Suomen Luonto -lehti Luonnonsuojelu ja paikallistyö 28 % Muu varainhankinta Yritys - yhteistyö, ekoenergiatuotot, lahjoitukset 1 % Muut tuotot Royalty-, koulutus- ym. 11 % Hankeavustukset 18 % Yleisavustukset

15 Viesti kulkee Liitto muodostaa kantansa ympäristökysymyksiin aktiivisten jäsentensä ja asiantuntijoiden yhteistyöllä. Lehdistötiedotus saattaa suomalaisten tietoon liiton näkemyksen kotimaisen ympäristön tilasta ja ratkaisuehdotuksia sen parantamiseksi. Laajan jäsenkuntansa ansiosta liitto tulee monille tutuksi myös sen kautta, mitä ystävät ja tuttavat puhuvat. Jäsenlehti Luonnonsuojelijan lukijakunta koostuu liiton yli jäsenestä, jotka saavat lehden kotiin kannettuna kuudesti vuodessa. Jäsenten lisäksi lehteä lukevat poliittiset päättäjät, kirjastojen vierailijat sekä jäsenten perheet ja tuttavat. Lehti kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista, opastaa kestävään elämäntapaan ja toimii liiton äänitorvena. Liiton kustantama Suomen Luonto on luonnonystävän ykköslehti, asian tunteva opas ja innostava kumppani tutkimusmatkalle luontoon. Lehti saa lukijatutkimuksissa toistuvasti huippuarvosanoja. Visuaalisesti sykähdyttävä kotimaisen luonnon erikoislehti tuo kymmenen kertaa vuodessa luonnon lähelle. Nuorisojärjestö Luonto-Liitto julkaisee Nuorten Luontoa sekä Suomen ainoaa lasten luontolehteä Sieppoa. Luonnonsuojeluliiton -verkkosivuilla uutisoidaan akuutteja ympäristöuutisia, annetaan vinkkejä luontoharrastukseen ja arjen kulutukseen. Sadoilta sivuilta löytyy maan suurimman ympäristöjärjestön näkemyksiä ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Piirit ja paikallisyhdistykset taas kertovat alueellisesta toiminnastaan omilla sivuillaan. Luonnonsuojeluliitto näkyy ja kuuluu myös sosiaalisissa medioissa. ESITTEET JA OPPAAT. Luonnonsuojeluliitto julkaisee vuosittain laadukkaita esitteitä ja oppaita. Valtaosa materiaaleista on ladattavissa pdf-muodossa liiton verkkosivuilta, mutta voit myös tilata painettuja esitteitä postitse. Osa materiaaleista on ilmaisia, osa toimitetaan esimerkiksi postimaksun hinnalla. facebook.com/luonnonsuojeluliitto Muista myös nämä! Ikkuna Suomen Luontoon -foorumi luontoharrastajille SLL:n sertioiman EKOenergian verkkosivusto Luonnonsuojelun Tuki Oy:n verkkokauppa AVAA IKKUNA SUOMEN LUONTOON. Luonnonystävien foorumilla ikkunasuomenluontoon.fi jokainen voi jakaa kuvansa ja kokemuksensa. Se on avoinna kaikille luonnosta kiinnostuneille. Tämä esite on painettu uusiopaperille vuonna Painopaikka Offset-Kolmio Hämeenlinna. Ulkoasu Jyrki Heimonen/Aarnipaja Ky. 15

16 Tervetuloa norppajengiin! Uhanalaisten lajien suojelu Koskenkunnostustalkoot Ilmasto tempaukset Big Jump puhtaiden vesien puolesta Norppalähettiläät Vaikuttaminen lainsäädäntöön Lähiruoka Degrowth Soudut Aarniometsien suojelu Retket Luonnonkukkien päivä Perinnemaisematalkoot Ikkuna Suomen Luontoon Uraaniliike EKOenergia Ympäristöesitteet Lehdistötiedotteet Lausunnot viranomaisille Yritysyhteistyö Jätteiden vähentäminen Soidensuojelu KUUKKELI: MARKUS VARESVUO, KASVIMAA: SANNI SEPPO, NORPAT: ARI KILJAVAINEN, HIIHTO: KAISA MURDOCH, ETUKANNEN KUVAT: SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Suurin kotimainen luonnonsuojelujärjestö saa voimansa jäsenistöstään. Meitä kuunnellaan ja me vaikutamme sitä enemmän ja paremmin mitä useampia joukkoomme kuuluu. Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Se on henkilökohtainen kannanottosi luonnon puolesta. Jäsenmaksulla saat Luonnonsuojelijalehden, runsaasti tietoa, retkiä lähiluontoon sekä muita jäsenetuja. Voit liittyä myös lahjoittajajäseneksi. Liiton lahjoitta jäse nenä voit valita itse, millaisella summalla kuukaudessa tuet toimintaamme. Suomen luonnonsuojeluliitto antaa jokaiselle jotakin. Paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten toimintaan on helppo lähteä mukaan. Voit halutessasi osallistua retkille, tapahtumiin ja toimintaan. Jos kaipaat aktiivisempaa vaikutuskanavaa, ota yhteyttä lähimpään piiritoimistoon tai keskustoimiston asiantuntijoihin. Vapaaehtoistyö on merkittävä osa toimintaamme. Vapaaehtoistyötä tehdään rakkaudesta luontoon ja se jos mikä on arvokasta. Ilman Luonnonsuojeluliittoa Suomen luonnolla menisi kiistatta nykyistä heikommin. Osallistumalla voit vaikuttaa maailman menoon. Tule mukaan aktiiviseen ja kasvavaan joukkoomme! Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi esimerkiksi verkkosivuilla Ota yhteyttä! Luonnonsuojeluliitossa on töissä noin 30 palkattua työntekijää, joista suurin osa työskentelee keskustoimistossa. Aluesihteerit ja alue päälliköt pyörittävät 15 luonnonsuojelupiirien toimintaa. Yli 180 paikallisyhdistyksessä toimii lisäksi suuri määrä aktiivisia vapaaehtoisia ympäri maata. Luonnonsuojeluliiton keskustoimisto, Kotkanpesä, sijaitsee Helsingin Alppilassa. Postiosoite: Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Kotkankatu 9, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09) , sähköposti: Tarkemmat yhteystiedot löydät verkkosivuilta

Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa

Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa Rakkaudesta luontoon Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa RIKU CAJANDER LUONNONSUOJELU SYDÄMEN ASIANA. Helsingissä huhtikuussa 2009 järjestetty mielenosoitus saimaannorpan puolesta käynnisti uuden vaiheen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut elämän edellytys

Ekosysteemipalvelut elämän edellytys Ekosysteemipalvelut elämän edellytys SEPPO SOURULA Mitä yhteistä on puhtaalla vedellä, marjajogurtilla, yskänlääkkeellä ja taidenäyttelyllä? Mitä jos joutuisit menemään happibaariin nauttiaksesi puhdasta

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015 11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto? Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan lyhyt kuvaus Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toiminta keskittyy turkulaisen kaupunkiluonnon suojeluun sekä jäsenten ja muiden

Lisätiedot

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010

Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010 Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010 Lintujen ja luonnon suojelu EU:ssa, Suomessa ja Lapissa 2010 Tilanne luonnon monimuotoisuuden vuotena 2010 Ilmastonmuutos Ekosysteemipalvelut Teemavuotena tapahtuu Vuoden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Lumoudu lähiluonnosta

Lumoudu lähiluonnosta Lumoudu lähiluonnosta MARKUS VARESVUO / LINTUKUVA.FI Jopa asutus keskusten lähettyviltä etsivä voi löy tää keitaita, jotka kätkevät sisäänsä rikasta ja monimuotoista luontoa. Ota kartta esiin: löydätkö

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi 9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot