Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa"

Transkriptio

1 Rakkaudesta luontoon Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa

2 RIKU CAJANDER LUONNONSUOJELU SYDÄMEN ASIANA. Helsingissä huhtikuussa 2009 järjestetty mielenosoitus saimaannorpan puolesta käynnisti uuden vaiheen norpan suojelussa. Yli 75 vuotta joukkovoimaa Ympäristövaikuttaminen voi olla ihmismuodostelma Eduskuntatalolla tai yhdessä huolella hiottu lausunto viranomaisille luonnon puolesta. Se voi tarkoittaa myös nimen kirjoittamista nettiadressiin tai tiedon välittämistä Facebookissa. Jokainen voi löytää Luonnonsuojeluliiton kautta mieleisensä tavan vaikuttaa oman lähiluonnon ja yhteisen ympäristömme puolesta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen piirit sekä paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain lukuisia tempauksia tärkeiden asioiden puolesta. Näin vaikutetaan julkiseen mielipiteeseen ja tärkeisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Esimerkiksi saimaannorpan puolesta on marssittu mielenosoituksessa, musisoitu, laadittu kaavavalituksia, kierretty kouluissa ja päiväkodeissa, koottu näyttelyitä, osallistuttu hallinnon työryhmiin, kirjoitettu lehtiin kymmeniä ellei satoja kertoja Ja se kannattaa! Ilman luonnonsuojelijoiden työtä norppa olisi jo kuollut sukupuuttoon. Norppa on verkossa, kahdessakin mielessä. Suomalaisen luonnonsuojelun symboli saimaannorppa on kärsinyt verkkokuolemista. Erityisesti kuutteja hukkuu. Mutta norppa on verkossa myös toisella tavalla: internetissä. Ympäristövaikuttaminen on muutaman klikkauksen päässä. Aidosti valtakunnallisena, helposti lähestyttävänä ja ihmisten luokse tulevana toimijana tavoitteemme on tehdä luonnonsuojelusta luonteva osa meidän kaik kien tavallisten luontoa rakastavien suomalaisten elämää ja käyttäytymistä. 2 VEIKKO LAHTINEN/SLL MIKKO KÄKELÄ ASENNETTA. Suomessa sananvapaus voi hyvin. Se mahdollistaa usein avoimen keskustelun ympäristöasioistakin. Joskus on silti ollut tarpeen tuulettaa ja sanoa aika suoraan. KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ. Luonnonsuojeluliitto kutsui maailman johtavia kohtuutalouden asiantuntijoita keskustelemaan Suomeen syksyllä 2010.

3 JUHA TASKINEN Luonnonsuojeluliiton vaiheita Huomion kohteena ovat luonnon omat hiilivarastot, kaivostoiminta ja ympäristörikokset Vuoden teemana luonnon monimuotoisuus. Kamppailu ympäristöhallinnon rapautta - mista vastaan Ilmastonmuutos havaitaan tosiasiaksi kautta yhteiskunnan. Tutkijat ja ympäristönsuojelijat ovat varoittaneet siitä jo pitkään Ympäristöpalkinnot jaetaan ensimmäisen kerran Maailman ympäristövuonna Luonnonsuojeluliitto siirtyy kolmiportaiseen malliin, joka pitää sisällään liiton, piirit ja paikallisyhdistykset Luonnonsuojeluyhdistykset eri puolelta Suomea perustavat Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen Luonnonsuojeluyhdistys päättää perustaa keskuselimen alueellisille ja paikallisille luonnonsuojeluyhdistyksille Luonnontuntemus - kurssien järjestäminen kansalaisille käynnistyy Yleisölle suunnatut luontoretket alkavat Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustetaan Ensimmäiset kansallispuistot Suomeen Ensimmäinen luonnonsuojelulaki astuu voimaan Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys perustetaan. Asiantunteva kansalaisjärjestö Asiantuntemus on luotettavuuden ja uskottavuuden tae. Suomen luonnonsuojeluliitolla on mittava asiantuntijaverkosto, joka seuraa erikoisalansa uusinta tutkimusta. Joukko koostuu palkatuista toimihenkilöistä ja vapaaehtoisista asiantuntijoista, joilla on hyvät yhteydet yliopistojen tutkimus laitoksiin. PUHEENJOHTAJA. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja on FT Risto Sulkava. Asiantuntijat vaikuttavat lainsäädäntöön, tekevät aloitteita ja lausuntoja, osallistuvat ministeriöiden ja eduskunnan työryhmiin, koordinoivat projekteja sekä neuvovat piirejä ja yhdistyksiä toiminnassaan. Vaikka Luonnonsuojeluliitto tekee asiantuntijatyötä, se on ensisijaisesti valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Ilman laajan jäsenistön luonnonsuojelupanosta ei monia ympäristöuhkia olisi ehkä tiedostettu ja monia kohteita ja lajeja olisi jäänyt suojelematta. Jäsenet Suomen luonnonsuojeluliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli jäsentä. Kaikki luonto- ja ympäristöasioista kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan! Paikallisyhdistykset Osallistu tapahtumiin ja liity mukaan käytännön suojelutyöhön paikallisyhdistyksessäsi! Liiton noin 180 yhdistystä järjestävät retkiä, talkoita ja tempauksia sekä vaikuttavat paikallisia hankkeita koskevaan päätöksentekoon kunnallishallinnossa. KANSALAISJÄRJESTÖ VAIKUTTAA. Eduskunnan ympäristövaliokunta on ottanut Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat vastaan. Luonnonsuojelupiirit ja Luonto-Liitto Liiton 15 luonnonsuojelupiiriä tukevat ja edistävät alueensa yhdistysten toimintaa sekä tekevät maakuntatason luonnonsuojelutyötä. Luonto-Liitto on Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Päätöksenteko Luonnonsuojeluliitossa Luonnonsuojeluliiton ylin päättäjä on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Alueellisten piirien edustajista koostuva liittovaltuusto kokoontuu kahdesti vuodessa ja vahvistaa Luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelman ja budjetin. Valtuuston valitsema liittohallitus toimeenpanee suunnitelmat ja päätökset. Keskustoimisto suojelee ympäristöä valtakunnallisella tasolla Keskustoimisto on jäsenten, yhdistysten ja piirien tuki. Luonnonsuojeluliitossa on töissä noin 30 henkilöä, joista suurin osa työskentelee Helsingin keskustoimistolla. JÄSENET yli YHDISTYKSET noin 180 SALKA PÖLLÄNEN PIIRIT 15 luonnonsuojelupiiriä ja Luonto-Liitto MIKKO KÄKELÄ SUOMEN LUONNON- SUOJELULIITTO 3

4 Hangosta Utsjoelle Suomen luonnonsuojeluliitolla on maamme kattavin paikallisten ympäristöyhdistysten verkosto. Läheisen luontokohteen pelastuminen, oivalluksen muuttuminen ymmärrykseksi luonnonsuojelutyö on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa. Haluatko päästä itse toimimaan ja vaikuttamaan? Luonnonsuojeluliitossa on jokaiselle jotakin. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoimintaa suunnittelevat aivan tavalliset ihmiset, ja jokaiselle on hommaa. Liitolla ja sen yli 180 paikallisyhdistyksellä on yhteensä satoja vapaasti perustettavia työryhmiä ja retkikerhoja, jotka organisoivat niin alueellista vaikuttamistyötä kuin luonnonharrastustoimintaa. Lausunnot, tiedotteet ja neuvonpidot kunnan viranomaisten kanssa ovat esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta. Vuosittain järjestettävien teemapäivien lisäksi yhdistykset järjestävät rennompia tapahtumia. Esimerkiksi Uudellamaalla Järvenpäässä järjestetty Pimp Your Bike -tapahtuma toi humoristisella tavalla esille, miten hyvää kevyt liikenne tekee ympäristölle. Luontoretkien, kerhojen ja perhetoiminnan lisäksi monen paikallisyhdistyksen almanakasta löytyvät kesäiset talkoot. Oman luontokohteen kauneutta vaalitaan yhteishenkeä nostattavalla talkootyöllä ja retkillä. 4 KAISA MURDOCH IKIMETSIEN SUOJELU. Kirveen koskemattomia metsiä on liki mahdoton löytää enää Etelä-Suomesta. Aarniometsien säästäminen on aina ollut keskeinen osa Luonnonsuojeluliiton toimintaa. ITÄMEREN ÄÄRELLÄ. Suurin osa suomalaisista tarkkailee Itämerta ja sen kuntoa rannoilta käsin. Samalla voi tehdä myös löytöjä aaltojen tuomisista. LIISA HULKKO TIMO VUORIAINEN/KUVALIITERI

5 YMPÄRISTÖTEMPAUS. Ympäristöongelmia voi havainnollistaa yllättävälläkin tavalla. Hiihto Helsingin lumettoman keskustan katukivillä avaa silmiä ilmastonmuutokselle. MARKKU TANO/KUVALIITERI PAIKALLISTA VÄRIÄ. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksissä tehdään mukavia asioita yhdessä. Luonnosta saa vaikkapa kasvivärejä, ja se punainen lankakin saattaa löytyä. JAN W. AHLFORS/HELSY SLL LUONTO-LIITTO on Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö. Retket ja luontokerhot edustavat vain pientä viipaletta sen monipuolisesta toiminnasta. Keskeisenä osana ympäristökasvatusta ovat myös kymmenet luontoleirit. Ympäristöongelmia ratkotaan räväkästi esimerkiksi nuorten omissa Itämeri- ja metsäryhmissä. Lähtisitkö retkelle? Haluaisitko lähteä retkelle syksyiselle karpalosuolle? Tai havainnoida lepakoiden yöllistä elämää illan hämärtyessä? Tutustua luonnonkukkiin? Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen yli 180 paikallisyhdistystä järjestävät vuosittain useita satoja retkiä, joilla tutustutetaan suomalaisia ympäröivän luonnon ihmeisiin. Muutaman tunnin retket suuntautuvat lähiluontoon, ja koko päivän reissuilla päästään tutustumaan kauempana sijaitseviin kohteisiin. Sadat retket tuovat Suomen luonnonsuojeluliitolle näkyvyyttä ja uusia luontoharrastajia. Parhaimmillaan osallistujat löytävät niistä ikimuistoisia elämyksiä ja kipinän luonnonsuojeluun. Retkelle voi lähteä myös luonnonharrastajien ja luontokuvaajien fooru min kautta. Klikkaa itsesi osoitteeseen ikkunasuomenluontoon.fi ja jaa kokemuksesi kuvien avulla toisten harrastajien kanssa. Voit myös vinkata hyvistä retkikohteista retkiopas.fi-sivujen kautta. LUONTO-OPASTUS. Luonnonsuojeluliiton asiantuntevien oppaiden seurassa luonto avautuu uusin silmin niin luonnonkukkien päivän retkillä kuin muissakin liiton tapahtumissa. HENRIK KETTUNEN ANTTI HALKKA SLL SEPPO PARKKINEN SOUTAEN. Jokien puolesta on tartuttu myös airoihin. Mitä odottaa Iijoella seuraavan mutkan takana? PYÖRÄLLÄ JUNALLE. Todellista ympäristövaikuttamista ovat arjen päivittäiset teot, joilla vähennetään luonnon turhaa kuormitusta.

6 Monimuotoisuus lumoaa LUMO. Kun ihminen lumoutuu kauniin maiseman edessä, hän hiljenee, pysähtyy. Kaikki muu unohtuu, ja ihminen sulautuu ympärillään olevaan kauneuteen. Luonnossa on taianomaista voimaa. Monimuotoisuudessaan se lumoaa ja mykistyttää: lajien valtavaa kirjoa on vaikea edes käsittää. Kymmeniä tuhansia lajeja ja kokonaisia elinympäristöjä kuitenkin tuhoutuu lakkaamatta. Kyse on kuudennesta sukupuuttoaallosta, jonka on käynnistänyt yksi eliölaji eli ihminen. Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa. Myös ihminen on riippuvainen luonnon tuottamista palveluista eli ekosysteemipalveluista. Ravintokasvit, pölytys, puhdas vesi, ilmasto ja virkistysarvot ovat meille ilmaisia. Niitä ei voida kuitenkaan käyttää yli luonnon kestokyvyn. Mitä voidaan tehdä? Luonnon monimuotoisuuden suojelu on Suomen luonnonsuojeluliiton työn perusta ja eri hankkeita yhdistävä tekijä. Laulujoutsen, maakotka, luonnonlohi, liito-orava Luonnonsuojeluliitto on uhanalaisten lajien suojelussa vanha tekijä. Työtä riittää: Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnin mukaan joka kym menes Suomen eliölaji on uhanalainen, ja yli 2200 lajia on vaarassa kadota. 6 JORMA LUHTA/WWW.LEUKU.FI SUURPETOJEMME kannat ovat jatkuva keskustelun aihe. Laiton salametsästys rehottaa edelleen etenkin suden ja ahman kohdalla. Suomen kansalliseläin karhu nauttii silti edelleen useimpien suomalaisten sympatiaa.

7 PUNAINEN KIRJA. Joka kymmenes suomalainen eliölaji on uhanalainen. Ilman tavallisiakin lajeja luonnon ekosysteemit romahtavat. Alkuperäinen luonto tarvitsee puolustajansa, niin rupilisko kuin apolloperhonenkin. HEIKKI KOKKONEN/KUVALIITERI REIJO SALMINEN/KUVALIITERI Lajeja on mahdotonta suojella yksittäin, joten Luonnonsuojeluliitto tekee laajalla rintamalla töitä estääkseen elinympäristöjä pirstoutumasta ja suojellakseen luontotyyppejä. Liitto on ollut mukana perustamassa luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja, kuten Nuuksion, UKK:n sekä viimeisimpänä Sipoonkorven kansallispuistoja. Luonto on kansallisaarteemme. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ruokkivat toinen toistaan, mutta myös niiden ratkaisut kietoutuvat toisiinsa. Vanhojen metsien ja soiden suojelu on tehokasta ilmastonsuojelua niiden mittavien hiilivarastojen vuoksi. Luonnon monimuotoisuuden suojelu taas auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pidetään perinteet ja maisemat elossa Ihminen on toiminnallaan myös luonut monimuotoisuutta. Kedot ja niityt lukeutuvat Suomen lajirikkaimpiin ekosysteemeihin. Maatalouden menetelmien muututtua suurin osa perinnemaisemista on kadonnut, mutta jäljelle jääneiden hoito talkootyöllä tuottaa tulosta. Viikatteet viuhuvat ja haravat heiluvat Luonnonsuojeluliiton piirien ja yhdistysten järjestämissä kymmenissä perinne- maisematalkoissa eri puolilla Suomea. Maaseudun helmiä kunnostetaan perinteisin työmenetelmin: niittämällä, haravoimalla, nostelemalla heinää seipäille ja raivaamalla vesakoita. Kuka tahansa voi tulla nauttimaan talkoohengestä ja perinnekohteiden kauneudesta. Perinnemaisemien lajistoa voi auttaa myös perustamalla pienen niityn omalle pihalle tai mökille. PERINNEMAISEMATALKOOT. Perinnemaisemat ovat maaseudun helmiä. Perinnebiotooppien eliölajeista joka viides on uhanalainen. Niitäkin voidaan auttaa talkoovoimin. OLLI ELO SAKARI MARTIKAINEN IKKUNA SUOMEN LUONTOON NORPPAFANIT. Saimaannorpasta ovat kiinnostuneet kaikenikäiset. Luonnonsuojeluliitto tekee norppavalistusta yhteistyössä Saimaan alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Kiertueilla tutustutaan saimaannorpan vaiherikkaaseen elämään. Pelastetaan norppa! Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus ja ainoa kotoperäinen nisäkäslaji saimaannorppa kuolee sukupuuttoon lähitulevaisuudessa, jos mitään ei tehdä. Sympaattinen hylkeemme voidaan vielä pelastaa, mutta sen pelastamiseksi on toimittava nyt. Saimaannorpan suojelu on lopulta yksinkertaista. Pahin uhkatekijä on verkkokalastus: viidennes kuuteista hukkuu verkkoihin. Se voidaan välttää vaihtamalla verkot katiskoihin. Myös ilmastonmuutos verottaa norppakantaa uhkaamalla etenkin pesimäolosuhteita. Leutoina talvina lumikinoksia ei muodostu normaaliin tapaan, jolloin norpat eivät pääse rakentamaan lumipesiään tai pesät romahtavat ennen aikojaan. Ilmastonmuutosta emme voi pysäyttää hetkessä, mutta verkkokalastuksesta on mahdollista luopua. Luonnonsuojeluliitto kerää varoja hankkiakseen Saimaan alueen kalastajille norppaystävällisiä katiskoja. Suomen luonnonsuojeluliiton norppatyötä tehdään pitkälti Saimaan rannalla, norpan kotiseudulla. Norppanäyttelyt, koulu- ja päiväkotikierrokset sekä erilaiset norppatapahtumat innostavat ihmisiä jatkamaan työtään. Saimaannorpan suojelua ovat tukeneet konsertillaan niin Suomen klassisen musiikin huiput kuin koululaiset omilla keräyksillään. 7

8 Puroista syntyy virta TAIMEN kuuluu lohikalojen jaloon sukuun. Se kutee pientenkin purojen sorapohjilla. Puroihin kehittyy usein omat, geneettisesti eriytyneet ja ainutkertaiset taimenkantansa. Tuhansien järvien ja saimaannor- pan maassa puhtaat vedet ovat arvossaan. Kesää kohti kisaillaan siitä, kuka kastaa kylmimmässä vedessä talviturkkinsa, ja kalastus ja veneily kuuluvat itsestäänsel- västi mökkilomaan. Mutta miltä näyttää heinäkuinen leväpuuro laiturin tyvellä? Uskaltaako sameas sa vedessä uidakaan? Vesistöt rehevöityvät, kun niihin joutuu liikaa ravinteita. Viljelymai- den, aurattujen metsäpeltojen ja ojitettujen soiden ravinteet kuormittavat vesistöjämme puroja, noroja, lampia, järviä, jokia ja lopulta Itämeren sinileväkukinnot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Saimaa on kukkinut jopa keskellä talvea. Kunnioitus ainutlaatuisia vesistöjämme kohtaan vaatii meiltä tekoja. Raakku, saukko ja koskikara viihtyvät vesissä, joihin ei lasketa pesuvesiä ja joiden rantaviiva on luonnontilainen. Mitä sinä voisit tehdä hyvin- voivan vesiluonnon hyväksi? Luonnonsuojeluliitto tekee vesiensuojelutyötä hallintokabineteissa ja osallistuu muun muassa vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun. Luonnonsuojeluliiton sertifioiman EKOenergian myynnistä kertyvillä ympä- ristörahastovaroilla toteutetaan hankkeita vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Liitto näkyy myös puronniskoilla osallistu sinäkin pu- ronkunnostustalkoisiin lähiseudullasi! Pienen puron iloinen ilme Lähteen viileys kuumana kesäpäivänä, lapsuuden muistot tutkimusmatkasta solisevalle sammakkopurolle, rantapenkalla hääri- vä saukko. Purot ovat luontomme helmiä. Luonnontilaisia puroja on Etelä-Suomes- sa jäljellä enää alle kaksi prosenttia, ja Lapin eteläpuolisen Suomen kaikki purotyypit on arvioitu äärimmäisen uhanalaisiksi. Luonnonsuojeluliitto on kunnostanut yritysten tuella lohikalojen elinympäristöjä jo vuosien ajan mm. Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Ennallistaminen tehdään pääosin talkootyönä ja sen toivotaan palauttavan taimenet ja harjukset puroihin. Taimen tarvitsee lisääntyäkseen kutu- paikan, jossa on sorapohja ja oikeanlainen virtaama. Aikoinaan perattuihin puroihin on rakennettava uusia kivikynnyksiä ja syvännepoteroita sekä lisättävä puroihin soraa, kivenmurikoita ja lahopuuta. Purojen kunnostus palkitsee tekijänsä. Kerrankin nähtiin jo ennen talkoiden loppua purossa puidenrunkojen seassa polski- massa neljä pienehköä harjusta. PUROJEN YSTÄVÄ. Teemu Tuovinen auttaa puroluontoa palautu- maan. 8

9 SUOLUONTO. Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi on soidensuojelun veteraani. Hän vaatii erityisesti luonnontilaisten soiden suojelua: Turpeesta tulee luopua samassa tahdissa kuin kivihiilestä. Ensimmäinen askel on jättää jäljellä olevat luonnontilaiset suot kerryttämään uutta turvetta ilmakehän hiilestä ja säilyttämään biodiversiteettinsä. HARRI NURMINEN Haluatko turpeen? PURO: TIMO NIEMINEN/KUVALIITERI, TAIMEN: REIJO JUURINEN/KUVALIITERI, KOSKENKUNNOSTUS: SLL RAHKASAMMAL. Luonnonsuojeluliiton vuoden 2011 lajina oli rahkasammal, soiden ainoa oikea turvetuottaja. Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Suot ja vanhat metsät ovat Suomen tärkeimpiä hiilivarastoja. Niitä suojelemalla suojellaan sekä ilmastoa että monimuotoisuutta. Suurten hiilivarastojen suojelu on tärkeä osa ilmastopolitiikkaa ilmakehän hiilen sidonnan ohella. Suomessa jopa tuetaan soiden hävitystä ja niihin sitoutuneen hiilen haihtumista ilmakehään. Erityisesti ojittamattomien, luonnontilaisten soiden turpeenkaivuu on rikos luontoa kohtaan. Yli puolet metsiin sitoutuneesta hiilestä on varastoitunut maaperään. Maaperän hiilivarasto kasvaa luonnonmetsässä jopa tuhansien vuosien ajan. Kaadettujen puiden juuristo hajoaa nopeasti. Suomen metsien keskimääräinen puuston määrä on nykyään alle 200 kuutiota puuta hehtaarilla. Luonnonvaraisessa metsässä puuta voi olla 600 kuutiota hehtaarilla. Alkuperäisintä suomalaista luontoa, ikiaikaista tunnelmaa Suomi on soiden maa. Täällä on maailman monimuotoisinta suoluontoa. Soidemme vaikeakulkuisuus ei ole onnistunut suojelemaan niitä. Suomen luonnonsuojeluliitto on käynyt vuosikymmeniä taistelua turveteollisuutta vastaan. Turpeenpoltto aiheuttaa jopa kivihiiltä suuremmat hiilidioksidipäästöt. Suomessa tunnettuja kiistoja soista on käyty myös esimerkiksi Lapissa, jossa Kemihaaran suot on uhattu peittää Vuotoksen tekoaltaan alle. Suot ovat tärkeitä hiilivarastoja, tulvien sitojia, retkimaita ja suoluonnon turvapaikkoja. Yli puolet suomalaisista soista on uhrattu ojitukselle. Luonnonsuojeluliitto on lisännyt tietoisuutta siitä, että ojittamisen aiheuttamat tuhot ovat hyötyjä huomattavasti suuremmat luvulla yhdeksi energiatrendiksi noussut turve on tehnyt jälleen soistamme lainsuojattomia. Soiden suojelussa liitto on toiminut tarmokkaasti: se on tehnyt maastoselvityksiä ja lausuntoja ympäristölupavirastolle sekä valvonut soidensuojeluohjelman toteutumista. Lähestymällä aktiivisesti päättäjiä liitto onnistui estämään turpeen luokittelun uusiutuvaksi energiaksi EU:ssa. Luonnonsuojeluliitto on alkanut nyt edistää myös soiden ennallistamista. Virheitä voidaan korjata, ojia voidaan luoda umpeen. Suo, kuokka ja Jussi taas kerran. JORMA LUHTA 9

10 JORMA LUHTA KUUKKELI on metsiensuojelun symboli: se kertoo metsäalueen olevan hyvä paitsi sille, myös muille metsän lajeille. Nopeasti harvinaistuneen linnun auttamiseksi Luonnonsuojeluliitto vetää luontoväen ja metsäalan yhteistyöhanketta. Toivottavasti utelias kuukkeli lennähtää tulevaisuudessakin erätulilla istujan kaveriksi. RITVA KOVALAINEN Metsiemme aarreaitta Kuukkeli katselee uteliaana kulkijaa, liito-orava pujahtaa puunkoloon ja tuuli humisee ylhäällä oksistossa. Metsä tarjoaa antimiaan, virkistystä ja kulttuurin vihreän kehdon. 80 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsää, mutta samaan aikaan enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä. Yhtälö on kummallinen eikö vihreä kultamme riitä elättämään tervettä ja monimuotoista metsäluontoa? Metsäluonnon suojelu on aina ollut ja on edelleen merkittävä osa Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa. Luonnonsuojeluliiton mielestä luonnontilaiset metsät on säästettävä hakkuilta ja metsäluonnon hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ei metsätaloutta tarvitse silti ajaa alas: metsänomistajille tulisi tarjota sellaisia hakkuuvaihtoehtoja, joissa metsä säilyy metsän näköisenä. Avohakkuut ovat luonnoton ilmiö. Tämä auttaisi niin metsäluontoa kuin metsien virkistyskäyttöä. Arvokkainta metsäluontoa kansallisomaisuuttamme ei pidä muuttaa taloudellisen voitontavoittelun tantereeksi. Enemmän suojelumetsiä vähemmällä rahalla! Suomessa hävitetään jatkuvasti arvokkaita metsäalueita. Syynä tähän on usein tiedon puute: ekologisesti tärkeitä metsiä ei tunnisteta eikä siksi saada suojelun piiriin. Luonnonsuojeluliitolla on pitkät perinteet suojelunarvoisten metsien paikallistamisesta ja inventoinnista. Liiton työn tuloksena tai myötävaikutuksella moni arvokas metsä on päätynyt suojeluun. Luonnonsuojeluliiton metsäkampanjalahjoitukset käytetäänkin suojelunarvoisten metsien kartoitukseen. Näin saamme suojelluksi huomattavasti enemmän metsiä kuin jos käyttäisimme saamamme lahjoitusvarat suojelualueiden ostamiseen. Lue lisää: 10

11 OMA KUVA. Ikioma luontosuhde kehittyy luonnossa, lapsesta alkaen. Aikuisena voi lähestyä luonnon yksityiskohtia vaikkapa kameran kanssa. Luonto löytyy läheltä Millaisena luonto kotirappusiltasi näyttäytyy? Oletko ajatellut, että luonto alkaa omalta pihaltasi? Kun ympärilleen katsoo vähän tarkemmin, huomaa, ettei ihmisen kesyttämä lähiluonto ole tylsä. Ympäriltä kuuluu sirinää ja pörinää ja lenkki lähimetsässä voi viedä matkalle kuin toiseen maailmaan. Suomen luonnonsuojeluliitto on aktiivinen lähiluonnon puolestapuhuja. Liitto haluaa taata kaikille mahdollisuuden ulkoilla omilla kotinurkilla sekä säilyttää arkiympäristössämme tilaa mönkiville, lentäville ja rehottaville naapureille. Miltä sinun lähiluontosi näyttää? Oletko ajatellut, että lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa suomalaisista luonnonkasveista? Luonto kiittää puutarhuria, joka ottaa huomioon puutarhan pikkuapulaiset, koreat perhoset, ahkerat kimalaiset ja muut pörriäiset. Linnunpönttöjä sinulla ehkä onkin jo, mutta sopisiko pihaasi lepakon päiväpiilo? Entä miltä kuulostaa ilta perhosbaarissa? ANTTI KOLI/KUVALIITERI Kuka päättää lähiluontosi kohtalosta? Ihminen voi asfaltoida niityt ja rakentaa hypermarketin lähiön ainoan lehtolaikun paikalle, mutta voi maata käyttää toisinkin. Vaatimalla kaavoihin riittävästi viheralueita ja varmistamalla ekologisten yhteyksien toiminnan edistämme niin luonnon kuin ihmistenkin hyvinvointia. Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme ainoa ympäristöjärjestö, joka vaikuttaa maankäyttöön kaikilla tasoilla: keskustoimisto valvoo valtakunnallista, piirit maakunnallista ja yhdistykset paikallista kaavoitusta. Uhataanko kotisi lähimetsikköä tai niittyä? Saat apua lähiluontosi puolustamiseen Luonnonsuojeluliitosta. KAAVOITUKSESSA päätetään teiden sijoituksesta, rakentamisen paikoista ja luonnon säästämisestä. Uhkaako lähiluontoasi joku hanke, suunnitelma tai kaava? Paikallisyhdistyksissä ja piireissä on kokemusta ja tietoa kaavoihin vaikuttamisesta. MATTI NIEMINEN 11

12 Yhteisvoimin ilmastokriisiä vastaan 12 Ilmastonmuutos luo pitkiä varjojaan tulevaisuuteen. Miltä maapallo näyttää tulevaisuudessa? Kukaan ei voi tietää sitä varmasti. Ei kannata silti heittää kirvestä kaivoon. Ympäristöjärjestöt ja huolestuneet kansalaiset taistelevat yhdessä uhkaa vastaan. Suomen luonnonsuojeluliitto tuo tempausten avulla ilmastokriisiä ihmisten luo, suomalaisten tietoisuuteen. Toreilla ja kaduilla on pelattu rantalentopalloa tammikuisessa tuiskussa, on hiihdetty pitkin lumettomia Helsingin katuja ja järjestetty uraanileirejä ja -tapahtumia ympäri Suomea. Erilaiset seminaarit, koulutukset ja tapaamiset ovat tukeneet työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Energia- ja ilmastokysymykset liittyvät tiiviisti kaikkeen Luonnonsuojeluliiton suojelutyöhön: tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi liikenne, ruoka ja kuluttaminen, energia sekä kehitysyhteistyö. Hiiltä varastoivien ekosysteemien, kuten metsien ja soiden, suojelu auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat kannustavat päättäjiä, teollisuutta ja yksittäisiä kansalaisia antamaan oman panoksensa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Liiton asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen työhön, EU:n ilmastopolitiikkaan ja eduskunnan toimintaan. Yhtä tärkeää on työ, jota tehdään kunnissa piirityöntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin. Pystymme tähän vain yhdessä. NORPPAROCK. Apulanta soitti Tavastialla toukokuussa Suomen luonnonsuojeluliiton tukikonsertissa juhlittiin samalla 75 vuotta täyttänyttä liittoa. MIA NIEMELÄ Ilmastonmuutos ei tunne rajoja Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista yhdessä maassa. Lämpenemisen vaikutuksista kärsivät eniten köyhät maat ja ihmiset, vaikka teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ongelmasta. Luonnonsuojeluliitto pyrkii vaikuttamaan erityisesti Suomen ja Euroopan unionin kantoihin. Liiton hankkeilla on haluttu välittää suomalaisille tietoa kehitysmaiden arkipäivästä ja minimoida Suomen ja suomalaisten toimijoiden aiheuttamia globaaleja ympäristövaikutuksia. Tiesitkö, että Euroopan unionissa päätetään lähes kaikista sinun arkielämääsi koskettavista ympäristövaatimuksista? Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa muiden eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa Euroopan unionin ympäristöpolitiikan muovautumiseen. Olemme mukana myös muussa kansainvälisessä työssä, kuten metsä- ja ilmastokysymyksissä sekä reilun kaupan edistämisessä. Kansainvälisellä tasolla ympäristöpolitiikkaa edistetään laajojen yhteistyöverkostojen kautta. SEPPO LEINONEN

13 Jokainen voi vaikuttaa IHMISTULVA. Sinisiin sadeviittoihin pukeutuneet mielenosoittajat vaativat syyskuussa 2009 Eduskuntatalon edessä ilmastolain säätämistä. Ydinvoimaa ei tarvita Luonnonsuojeluliitto kampanjoi kestävästi tuotettujen, uusiutuvien energiavarojen puolesta. Ydinvoimakampanjoinnin tavoitteena on tiedottaa avoimesti ydinvoiman ongelmista ja riskeistä. Ydinvoimaa ei tarvita. Se ole halpaa tai päästötöntä, vaikka sitä sellaisina voimakkaasti markkinoidaan. Esimerkiksi louhinnan, rikastamisen, kuljetusten ja loppusijoituksen yhteydessä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Se myös tuottaa tulevien sukupolvien taakaksi toisenlaisen päästön: ydinjätteen. Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu vielä missään, joten ydinjätteet ovat säilöttynä maanpäällisiin välivarastoihin, parakkeihin. Lisäksi vakavan ydinvoimalaonnettomuuden pienikin riski on kestämätön. Uraaniliikkeen työ kantaa hedelmää: lukuisista uraanikaivoshankkeista on luovuttu voimakkaan uraanikaivosten vastaisen kansalaisliikkeen vuoksi. Myös suomalaisten ydinvoimavastaisuuden kasvu lisää paineita päättäjille muuttaa asenteitaan. MIKAEL AHLFORS JANNE BJÖRKLUND Tavaraa, krääsää, tuhlailua. Maailma elää yli varojensa. Joka vuosi ihmiset tuhlaavat luonnon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat yhä nopeammin. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa tulevaisuuteemme omilla teoillaan jokapäiväisessä arjessa. Näillä pienillä teoilla on suuri merkitys. Suomen luonnonsuojeluliitto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotannon ekotehokkuutta ja jätteen synnyn ehkäisyä. Esimerkiksi LiikenneMIPS ja FIN-MIPS Kotitalous -tutkimuksissa on tuotettu tietoa siitä, millä keinoin voidaan edistää kotitalouksien kestäviä valintoja ja elämäntapoja. Kuluttajien tukemiseksi Luonnonsuojeluliitossa on tuotettu runsaasti erilaista materiaalia sekä järjestetty seminaareja ja koulutusta. Ympäristökasvatuksella tähdätään vahvaan tunteeseen, kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia ympäristövastuullisesti. Suomen luonnonsuojeluliiton oma EKOenergia-merkki on auttanut kuluttajia ja yrityksiä valitsemaan ympäristöystävällistä energiaa vuodesta 1998 lähtien. EKOenergiaa ostavien kansalaisten ja yritysten määrä kasvaa koko ajan. Tee helppo ekoteko ja vaihda EKOenergiaan! Suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä merkittävä osa syntyy sähkönkulutuksesta. Ostamalla ympäristömerkittyä sähköä muutat energiantuotantoa parempaan suuntaan. Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioima EKOenergia-merkki takaa, että sähkö on tuotettu kestävästi uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvalla energiallakin on kuitenkin haittansa. Merkin kestävyyskriteereissä otetaankin huomioon esimerkiksi tuulivoiman maisemahaitat sekä lintujen ja kalojen vaellustarpeet energiantuotantolaitosten läheisyydessä. EKOenergiaan vaihtaminen on helppoa: 1. Tarkista nykyinen sähkönkulutuksesi sähkölaskustasi. 2. Vertaile hintoja ja tuotantotapoja osoitteessa 3. Tilaa tarjous kotiisi, valitse sopivin ja tee sähkösopimus. URAANILIIKE. Luonnonsuojeluliitto osallistui vuonna 2010 ydinvoiman vastaiseen kampanjaan. Koko tuotantoprosessi uraanin louhinnasta ydinjätteen hautaamiseen on edelleen täynnä valtavan mittaluokan ympäristöriskejä. PENTTI SORMUNEN/VASTAVALO 13

14 KESKUSTOIMISTO. Luonnonsuojeluliiton keskustoimisto ja Suomen Luonnon toimitus sijaitsevat Helsingin Alppilassa. Työntekijöitä on noin 30. Kuka maksaa viulut? TIKKURILA Yritysyhteistyö Viime vuosina Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut yhä rohkaisevammin tukea työhönsä myös yrityksiltä. Liiton yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa The Body Shop, Etelä- Karjalan Osuuskauppa, Finnair, Fortum, Hertz, Lumene, LähiTapiola, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö, Suomen Lähikauppa, Veikkaus ja VR. Yhteistyöhankkeilla on viety tuhansia suomalaisia lähiluontoon, ennallistettu perinnemaisemia, puroja ja soita, sekä suojeltu saimaannorppaa. Vuonna 2013 Luonnonsuojeluliitolla oli lisäksi lähes 50 kannatusyritystä, jotka tukivat liikevaihtoon sidotulla vuosimaksulla Luonnonsuojeluliiton toimintaa. JUHA MÄLKÖNEN 14 Suomen luonnonsuojeluliitto on voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö. Toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla, valtionavulla, yritysyhteistyöllä ja Suomen Luonto -lehden tuotoilla. Myös yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset ovat mahdollistaneet työn tehostumisen. Vuonna 2012 tulot ja menot olivat noin 2 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus tuloista koostuu lahjoituksista, jotka yksityishenkilöt ja yritykset voivat kohdistaa haluamaansa ympäristön- tai luonnonsuojelun osa-alueeseen. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut viime vuosina useita testamenttilahjoituksia. Ympäristöministeriö myöntää Suomen luonnonsuojeluliitolle vuosittaisen valtionavun, jonka käytöstä liitto saa itse vapaasti päättää. Vuonna 2012 valtionapu oli euroa. Valtionapu muodostaa noin viidenneksen liiton tuloista. Liitto saa lisäksi ulkoasiainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä vuosittain tukea erilaisiin luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin. Näiden hankeavustusten suuruus on vaihdellut vuosittain euron välillä. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto rahoittaa toimintaansa varainkeruukampanjoilla, arpajaisilla ja erilaisilla tempauksilla. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy jakaa vuosittain myyntiinsä sidotun tukisumman Luonnonsuojeluliitolle. Liitto saa toiminnalleen tukea myös sertifioimastaan EKOenergia-sähköstä, myytyjen kilowattien perusteella. Luonnonsuojeluliiton tulot Lähde SLL 2012 Luonnonsuojeluliiton menot Lähde SLL 2012 Hallinto Viestintä 25 % 25 % 32 % Jäsenmaksut 50 % 10 % Suomen Luonto -lehti Luonnonsuojelu ja paikallistyö 28 % Muu varainhankinta Yritys - yhteistyö, ekoenergiatuotot, lahjoitukset 1 % Muut tuotot Royalty-, koulutus- ym. 11 % Hankeavustukset 18 % Yleisavustukset

15 Viesti kulkee Liitto muodostaa kantansa ympäristökysymyksiin aktiivisten jäsentensä ja asiantuntijoiden yhteistyöllä. Lehdistötiedotus saattaa suomalaisten tietoon liiton näkemyksen kotimaisen ympäristön tilasta ja ratkaisuehdotuksia sen parantamiseksi. Laajan jäsenkuntansa ansiosta liitto tulee monille tutuksi myös sen kautta, mitä ystävät ja tuttavat puhuvat. Jäsenlehti Luonnonsuojelijan lukijakunta koostuu liiton yli jäsenestä, jotka saavat lehden kotiin kannettuna kuudesti vuodessa. Jäsenten lisäksi lehteä lukevat poliittiset päättäjät, kirjastojen vierailijat sekä jäsenten perheet ja tuttavat. Lehti kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista, opastaa kestävään elämäntapaan ja toimii liiton äänitorvena. Liiton kustantama Suomen Luonto on luonnonystävän ykköslehti, asian tunteva opas ja innostava kumppani tutkimusmatkalle luontoon. Lehti saa lukijatutkimuksissa toistuvasti huippuarvosanoja. Visuaalisesti sykähdyttävä kotimaisen luonnon erikoislehti tuo kymmenen kertaa vuodessa luonnon lähelle. Nuorisojärjestö Luonto-Liitto julkaisee Nuorten Luontoa sekä Suomen ainoaa lasten luontolehteä Sieppoa. Luonnonsuojeluliiton -verkkosivuilla uutisoidaan akuutteja ympäristöuutisia, annetaan vinkkejä luontoharrastukseen ja arjen kulutukseen. Sadoilta sivuilta löytyy maan suurimman ympäristöjärjestön näkemyksiä ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Piirit ja paikallisyhdistykset taas kertovat alueellisesta toiminnastaan omilla sivuillaan. Luonnonsuojeluliitto näkyy ja kuuluu myös sosiaalisissa medioissa. ESITTEET JA OPPAAT. Luonnonsuojeluliitto julkaisee vuosittain laadukkaita esitteitä ja oppaita. Valtaosa materiaaleista on ladattavissa pdf-muodossa liiton verkkosivuilta, mutta voit myös tilata painettuja esitteitä postitse. Osa materiaaleista on ilmaisia, osa toimitetaan esimerkiksi postimaksun hinnalla. facebook.com/luonnonsuojeluliitto Muista myös nämä! Ikkuna Suomen Luontoon -foorumi luontoharrastajille SLL:n sertioiman EKOenergian verkkosivusto Luonnonsuojelun Tuki Oy:n verkkokauppa AVAA IKKUNA SUOMEN LUONTOON. Luonnonystävien foorumilla ikkunasuomenluontoon.fi jokainen voi jakaa kuvansa ja kokemuksensa. Se on avoinna kaikille luonnosta kiinnostuneille. Tämä esite on painettu uusiopaperille vuonna Painopaikka Offset-Kolmio Hämeenlinna. Ulkoasu Jyrki Heimonen/Aarnipaja Ky. 15

16 Tervetuloa norppajengiin! Uhanalaisten lajien suojelu Koskenkunnostustalkoot Ilmasto tempaukset Big Jump puhtaiden vesien puolesta Norppalähettiläät Vaikuttaminen lainsäädäntöön Lähiruoka Degrowth Soudut Aarniometsien suojelu Retket Luonnonkukkien päivä Perinnemaisematalkoot Ikkuna Suomen Luontoon Uraaniliike EKOenergia Ympäristöesitteet Lehdistötiedotteet Lausunnot viranomaisille Yritysyhteistyö Jätteiden vähentäminen Soidensuojelu KUUKKELI: MARKUS VARESVUO, KASVIMAA: SANNI SEPPO, NORPAT: ARI KILJAVAINEN, HIIHTO: KAISA MURDOCH, ETUKANNEN KUVAT: SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Suurin kotimainen luonnonsuojelujärjestö saa voimansa jäsenistöstään. Meitä kuunnellaan ja me vaikutamme sitä enemmän ja paremmin mitä useampia joukkoomme kuuluu. Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Se on henkilökohtainen kannanottosi luonnon puolesta. Jäsenmaksulla saat Luonnonsuojelijalehden, runsaasti tietoa, retkiä lähiluontoon sekä muita jäsenetuja. Voit liittyä myös lahjoittajajäseneksi. Liiton lahjoitta jäse nenä voit valita itse, millaisella summalla kuukaudessa tuet toimintaamme. Suomen luonnonsuojeluliitto antaa jokaiselle jotakin. Paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten toimintaan on helppo lähteä mukaan. Voit halutessasi osallistua retkille, tapahtumiin ja toimintaan. Jos kaipaat aktiivisempaa vaikutuskanavaa, ota yhteyttä lähimpään piiritoimistoon tai keskustoimiston asiantuntijoihin. Vapaaehtoistyö on merkittävä osa toimintaamme. Vapaaehtoistyötä tehdään rakkaudesta luontoon ja se jos mikä on arvokasta. Ilman Luonnonsuojeluliittoa Suomen luonnolla menisi kiistatta nykyistä heikommin. Osallistumalla voit vaikuttaa maailman menoon. Tule mukaan aktiiviseen ja kasvavaan joukkoomme! Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi esimerkiksi verkkosivuilla Ota yhteyttä! Luonnonsuojeluliitossa on töissä noin 30 palkattua työntekijää, joista suurin osa työskentelee keskustoimistossa. Aluesihteerit ja alue päälliköt pyörittävät 15 luonnonsuojelupiirien toimintaa. Yli 180 paikallisyhdistyksessä toimii lisäksi suuri määrä aktiivisia vapaaehtoisia ympäri maata. Luonnonsuojeluliiton keskustoimisto, Kotkanpesä, sijaitsee Helsingin Alppilassa. Postiosoite: Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Kotkankatu 9, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09) , sähköposti: Tarkemmat yhteystiedot löydät verkkosivuilta

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys

Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys KYSYMYKSET Mukavaa, että olette ehdottamassa luontohelmeä vuonna 2017 vietettävän Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN!

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi 9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050 Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja #sitoumus2050 Tervetuloa mukaan! Suomi osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopan kestävän kehityksen viikkoon. Kestävän

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot