UUTISLEHTI. Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella. Hyvä työsuojelutoimikunta. PerkinElmerin työsuojelutoimikunta
|
|
- Mikko Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOUKOKUU 2015 UUTISLEHTI Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Hyvä työsuojelutoimikunta PerkinElmerin työsuojelutoimikunta Menetetyn työajan kustannukset APAJA-hanke Tunnelmia kevätseminaarista Ajankohtaista
2 Anna Melleri, VR-konsernin työturvallisuuspäällikkö Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Nolla tapaturmaa foorumin kevätseminaari järjestettiin tällä kertaa Tampere-talossa. Osallistujamäärässä tehtiin ennätys, lähes 200 osallistujaa. Mukana oli jälleen niin konkareita kuin ensikertalaisia. Seminaarin teemaksi valittu Moderni turvallisuuskulttuuri visioita ja toimintaa kosketti varmasti kaikkia jollain tavoin. U seammasta esityksestä tuli tutuksi Bradleyn käyrä malli, jonka mukaan organisaatio voi arvioida oman turvallisuuskulttuurinsa kehitysvaihetta ja tunnistaa seuraavia askelia. Yleisö sai kuulla moderneja ja modernisoituja turvallisuuskäytäntöjä. Anna Melleri, VR-konsernI Itselleni jäi erityisesti mieleen pari asiaa. Hyvä turvallisuuskulttuuri näkyy ja tuntuu. Ja turvallisuuskulttuuri on jokaisen esimiehen näköinen. Avaan niitä hieman. OIKOTIETÄ EI OLE PERUSASIAT KUNTOON Turvallisuuskulttuuria ja turvallisuutta yleisesti kehitettäessä ei voi oikoa. On siis aloitettava ja huolehdittava perusasioista. Niistä, jotka näkyvät: siisteys- ja järjestysasioista, henkilösuojaimien käyttämisestä ja turvallisista työskentelyolosuhteista. LU E L I SÄÄ S E M I NA TUNN ARIN EL M IS TA S IV U LTA 1 6. Perusasioiden ylläpito vaatii monesti jatkuvaa kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa sekä velvoittaa jokaisen sitoutumista ja käytännön tekemistä. Tehtävä ei enää olekaan niin helppo, ja turvallisuuden ylläpitoa onkin kuvattu kiven työntämiseksi ylämäkeen jos päästät irti, kivi vyöryy välittömästi päällesi. Näiden perusasioiden havainnointiin ja jatkuvaan seurantaan on olemassa useita keinoja. Seminaarissa kuulimme mm. kännykkäsovelluksista, peleistä, kilpailuista ja kampanjoista moderniin tapaan. Turvallisuus on tunne välitetäänkö minusta ja välitänkö minä muista? Turvallisuuskulttuuri myös tuntuu, sen voi aistia työntekijöiden ja esimiesten toiminnasta, asenteesta, puheesta ja ilmapiiristä. Turvallisuuskulttuuria ei voi kopioida sellaisenaan copy-paste toiminnolla. Turvallisuuskulttuuri työpaikoilla on jokaisen esimiehen näköinen esimies on siis aivan avainroolissa, kun turvallisuuskulttuuria kehitetään. Esimiehen johtamistyyliltä odotetaan aiemman autoritäärisen sijaan positiivista, kannustavaa ja palvelevaa johtajuutta. Millä tavoin näitä valmiuksia nykypäivänä kehitetään ja miten kehittämisessä huomioidaan turvallisuusnäkökulma? Seminaarissa opimme, että esimiehen pitää osata ottaa asiat puheeksi, osata käydä oikein herättelevää turvallisuuskeskustelua ja viestiä turvallisuusasioista positiivises- NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015 2
3 ti. Tämän lisäksi esimiehellä tulee olla riittävästi turvallisuustietoa, käytännön osaamista sekä oma asenne kohdallaan. Tässä on meille turvallisuuspäälliköille ja asiantuntijoille pähkinä purtavaksi. Vastaako nykyinen esimieskoulutus näihin tarpeisiin? Miten esimiehen turvallisuusosaamista ja tietotaitoa pidetään yllä? Miten uusi esimies koulutetaan mahdollisimman nopeasti turvallisuuden johtotähdeksi? Myös turvallisuussanastoni kasvoi Tampereella. Uusia hauskoja termejä meillä on paljon: Seiftaajat, Pika-Raflaajat, Hetipurku-käytäntö, Psyykkinen akku, Turvatoverit, HF haistelu ja Nollis, eli Nolla tapaturmaa foorumin uusi lyhenne. Jos termit eivät heti avaudu, kannattaa tutustua Nolliksen sivuilta löytyvään seminaarimateriaaliin. Turvallista ja kulttuuririkasta kesää! t. Anna Työterveyslaitoksen uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle. Työterveyslaitoksen johtokunta teki valinnan 18. toukokuuta. Pääjohtajan toimikausi kestää seitsemän vuotta. Koivula toimii tällä hetkellä Työterveyslaitoksen palvelutoiminnasta vastaavan Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtajana. Antti Koivula on työskennellyt Työterveyslaitoksessa vuodesta Työterveyslaitokseen hän siirtyi Tinnoff Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt aiemmin myös pienten ja keskisuurten kasvuyritysten kehittäjänä, neuvonantajana tai hallituksen jäsenenä. Nokia Oyj:llä hän on toiminut strategisen muutoksen ja osaamisen johtamisen avainrooleissa. Koivula on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta. Nolla tapaturmaa -foorumi on hieno verkosto, jossa voidaan kehittää käytäntöjä ja jakaa tietoa työturvallisuuden parantamiseksi kaikilla suomalaisilla työpaikoilla. - Antti Koivula Kuva on otettu Työterveyspäiviltä 2014, jossa Antti piti seminaarin aiheesta Työn sähköinen tulevaisuus. Kuva MagnumLive. 3
4 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Kehityksen moottori vai paperitoimikunta? Onko työpaikkasi työsuojelutoimikunta perustettu ainoastaan lain pykälän täyttämiseksi, vai onko se aktiivinen toimija? Työterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta toivoo, että työpaikoilla tiedostettaisiin työsuojeluyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Työsuojelutoimikunnassa työpaikan tärkeät työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat saadaan kuuluviin ja työntekijät voivat osallistua niiden käsittelyyn. Tämä juuri on edustuksellista työsuojeluyhteistoimintaa, työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua. Turvallisuuden edistämisessä on tärkeää, että näitä asioita pidetään esillä ja niistä viestitään säännöllisesti työpaikalla. Parhaimmillaan työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn arkeen ja toimii kehityksen moottorina. Kun esimerkiksi teollisuuden puolella työsuojelutoimet painottuvat helposti työvälineisiin ja aineelliseen työympäristöön, työsuojelutoimikunta voisi pitää huolta, että myös työhyvinvoinnin ja henkisen työsuojelun kysymykset nousevat esille. Viestien kulku on tärkeää myös toimikuntaan päin. Merivirta kertoo työpaikkojen hyvistä käytännöistä pari pientä esimerkkiä: Työsuojeluvaltuutettu voi kysellä aktiivisesti etukäteen työntekijöiltä asioita, tarpeita ja puutteita, jotka tulisi viedä työsuojelutoimikunnan kokouksen käsittelyyn. Työsuojeluvaltuutetun on hyvä esittäytyä uusille työntekijöille. Lisäksi työsuojelutoimikunnan voi esitellä vaikkapa kuvien kera perehdyttämisaineistossa. Se helpottaa yhteydenottoja myöhemmin, jos työntekijä haluaa kääntyä työsuojeluihmisen puoleen. 4
5 JOUSTAVA KOKOONPANO Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta edellyttää, että työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikalle, jossa on vähintään 20 työntekijää. Toimiaika on kaksi vuotta kerrallaan. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että toimikuntajärjestelyt aloitetaan. Jäsenmäärä voi olla esimerkiksi neljä, kahdeksan tai kaksitoista. Heistä neljännes edustaa työnantajaa. Kolme neljännestä jäsenistä on työntekijöitä ja toimihenkilöitä siten että työpaikalla enemmistönä olevalla ryhmällä on puolet ja vähemmistönä olevalla ryhmällä neljäsosa edustajista. Parhaimmillaan Jäsenmäärästä ja kokoonpanosta voidaan työpaikalla päättää toisinkin. Melko yleisesti niistä ja muusta yhteistoiminnan järjestämisestä on sovittu myös työehtosopimuksissa. Toimikunnan tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi muun yhteistyön kautta. Kunta-alan kyselyssä vuonna 2009 runsas puolet kunnista ja kuntayhtymistä oli yhdistänyt työsuojeluyhteistoiminnan kunnallisen yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintaelimeen. Näin oli varsinkin isoissa ja keskisuurissa kunnissa. työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn Isoilla työpaikoilla työsuojeluyhteistyötä voidaan tehostaa myös niin, että koko talon yhteisen työsuojelutoimikunnan lisäksi esimerkiksi aluetoimipisteissä on omat työsuojeluryhmät. Joillakin työpaikoilla on sovittu paikallisesti myös työsuojeluparijärjestelmästä. Siinä työntekijöiden edustaja ja lähiesimies tarkkailevat ja kehittävät yhdessä työskentelyalueensa oloja. arkeen ja toimii kehityksen moottorina. 5
6 VALTUUTETUT JÄSENIÄ Työnantaja nimeää edustajakseen henkilön, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Hyvin usein hän on työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Muut työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan samoja periaatteita, jotka koskevat työsuojeluvaltuutetun vaalia. Valvontalaissa varmistetaan se, että työntekijäjäsenet saavat työajallaan osallistua työsuojelua koskevien tehtävien hoitoon ja että heille korvataan palkkionmenetys sekä työajan ulkopuolella tehty työsuojeluasioihin liittyvä työ. SUUNNITELMA AUTTAA Toimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Yksittäistä työntekijää koskevat työsuojelulliset asiat työntekijä ja esimies selvittävät keskenään. Toimikunta perehtyy työoloihin ja haittojen selvittämisen periaatteisiin, käsittelee työkykyä ylläpitävää toimintaa, tekee esityksiä perehdyttämisen järjestämisestä. Toimikunnan tulee perehtyä myös työsuojelun toimintaohjelmaan ja seurata sen toteutumista. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä. Olisi hyvä käytäntö, jos toimikunta käsittelisi jo tekovaiheessa työsuojelun toimintaohjelmaa, sanoo Maija-Leena Merivirta. Hän katsoo, että toimikunnan työhön toisi ryhtiä myös oma toimintasuunnitelma, vaikka valvontalaki ei sitä suoraan edellytä. Kevyimmillään suunnitelmaksi riittää vuosikellon tyyppinen kaavailu vuoden aikana käsiteltävistä asioista. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään lisäksi työterveyshuollon yleiset suuntaviivat ja toimintasuunnitelma. Työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä toimikunnalle ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on vastavuoroista. On paljon työpaikkoja, joissa työterveyshuollon edustaja on aina mukana toimikunnan kokouksessa. Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että ainakin aika-ajoin työterveyshuolto osallistuu kokouksiin, hän sanoo. MITEN YHTEISILLÄ TYÖPAIKOILLA? Yhteisellä työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnan organisoinnista vastaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Urakoitsijoiden työnantajien edustajilla ja valtuutetuilla on valvontalain mukaan oikeus osallistua yhteistoimintaan, kuten isäntäorganisaation toimikunnan kokouksiin, joissa käsitellään kaikkia osapuolia koskevia asioita. 6
7 Käytännössä yhteistoiminta toteutuu kuitenkin useimmiten niin, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelupäällikkö ja valtuutettu edustavat työpaikan kaikkia osapuolia, toteaa vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta. Hän korostaa, että keskeistä on se, miten hyvin työsuojelu yhdistyy työpaikan muuhun päivittäiseen toimintaan. Tämä pätee kaikkialla, mutta erityisesti yhteisillä työpaikoilla. Jos työsuojelun organisointi jää pelkästään työsuojelupäällikön harteille ja täysin irralleen työpaikan muusta toiminnasta, ei sillä saavuteta tarvittavaa vaikuttavuutta, vaan asiat jäävät helposti keskustelun tasolle. Parhaiten yhteistoiminnan idea toteutuukin projektityyppisessä työssä kuten rakentamisessa, jossa työ joudutaan kokonaisuutena suunnittelemaan ja organisoimaan tarkemmin kuin muu päivittäinen työ. Tämä ohjaa varsinkin isäntäorganisaatiota skarppaamaan myös työsuojelussa, Liuhamo sanoo. SÄÄNNÖLLISYYDESTÄ ETUA Nykyisessä valvontalaissa (44/2006) ei enää mainita kuinka monta kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan tulisi kokoontua. Vanhassa asetuksessa työsuojelun valvonnasta (954/1973) kokoontumismäärä oli neljä kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä. Kun vuonna 2011 työpaikoille tehtiin STM:n tilaama kysely työsuojelun valvontalain toteutumisesta, yleisnäkemys oli se, että yhteistoiminta oli järjestetty valvontalain mukaisesti. Toisaalta vastauksissa paljastui myös se, että työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnassa lakisääteisten asioiden käsittely on vaihtelevaa: se ei aina ole säännöllistä eikä johda käytännön toimenpiteisiin. Vaikka vastaajat arvioivat yhteistoiminnan olevan sujuvaa, tuli aineistosta esiin myös huoli toisaalta johdon, toisaalta koko henkilöstön sitoutumisesta turvalliseen toimintaan ja työsuojelun edistämiseen. Juttu on toteutettu yhteistyössä TTT-lehden kanssa ja julkaistaan molemmissa lehdissä. LISÄTIETOA Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Maija-Leena Merivirta ja muut, Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho). Loppuraportti. Työterveyslaitos Hanna Uusitalo ja muut, Asioita saatiin kuntoon. Työsuojelun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2011:18 7
8 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Toiveet perille eri puolilta taloa PerkinElmerin Turun yksikön, Wallac Oy:n, 12-jäseninen työsuojelutoimikunta tekee tammikuussa toimintasuunnitelman ja kokoontuu sen jälkeen kuusi kertaa vuodessa. Meillä on tosi aktiivinen työsuojelutoimikunta, sanoo Turun yksikön HSE Manager Sari Buss. Työsuojelu- ja ympäristöasioista kiinnostuneiden ihmisten kokoontumisissa aika on säännöllisesti loppua kesken. Kuuden henkilöstön edustajan ja Bussin lisäksi toimikunnassa on asiantuntijoita eri aloilta: kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola, työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen, työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström, henkilöstöhallinnon edustaja sekä satunnaisesti työkykykoordinaattoreita eri osastoilta. Buss kertoo, että asiantuntemusta on keskitetty niin, että yksi perehdyttää laboratorioturvallisuuteen, toinen instrumenttipuolen turvallisuuteen, kolmas kemikaaliasioihin. Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Hän osallistuu myös toimintasuunnitelman tekoon sekä turvallisuuskierroksiin ja riskinarviointeihin. Työterveyshuolto ulkoistettiin nelisen vuotta sitten Terveystalolle, mutta Sundström toimii edelleen kokopäiväisesti PerkinElmer Wallacin työterveyshoitajana ja yrityksen tiloissa. Parhaillaan työterveyshuolto on mukana nostokoulutuksessa, kemikaalialtistuksen arvioinnissa, taukojumpan organisoinnissa, ensiapukoulutuksessa ja ensiapukaappien päivityksissä, hän kertoo. VALTUUTETTUA HIHASTA KIINNI Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Toimikunnassa on työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettujen lisäksi heidän varavaltuutettunsa eli kaikkiaan kuusi 8
9 Työsuojelutoimikunnan jäseniä PerkinElmer Wallacilta, vas. Sari Buss, Aimo Lindberg, Janne Ahonen, Pirkko Grönroos, Nina Lehtilä, Juha Leonsaari, Anne-Maj Sundström, Heikki Mikola ja Aarne Torkkeli. Kuva on uusille työntekijöille tarkoitetusta Tervetuloa taloon -multimediavideosta. henkilöstön edustajaa. Tätä kautta saadaan viestiä eri puolilta laajaa taloa, kertoo toimihenkilöiden varavaltuutettu Juha Leonsaari. Työntekijät ja toimihenkilöt antavat usein parannusaloitteita suoraan valtuutetuille, jotka vievät niitä eteenpäin. Työsuojeluorganisaation kasvot ja nimet ovat tuttuja, sillä kokoonpano näkyy ilmoitustaululla ja talon sisäisessä verkossa intrassa. Ergonomiaa koskevat toiveet ovat yleisiä. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on välittänyt toimikuntaan työntekijäaloitteen esimerkiksi ison koneenosan siirtelyn keventämisestä. Analysaattoriin kuuluvalle raskaalle moduulille rakennettiin sen jälkeen uusi pyörällinen teline. Monesti toimikunta voidaan ohittaa ja korjaukset tehdään saman tien. Leonsaari työskentelee tekniset palvelut -yksikössä, joten hän vie osan vinkeistä suoraan sinne. Esimerkiksi kompastumisvaaraa aiheuttanut irronnut lattiakaivo saatiin kuntoon nopeasti. LIKI LIIPPAS -SELVITYKSISTÄ SÄÄSTÖÄ Wallacilla puhutaan turkulaisittain Liki liippas -menettelystä. Sari Buss kertoo, että läheltä piti -ilmoitukset käsitellään aina toimikunnassa. Näemme ne intrasta sekä tuoreeltaan että korjaustoimien jälkeen, jolloin arvioimme, ovatko korjaukset olleet riittäviä ja aiheellisia. Jokainen toimikunnan jäsen voi niitä kommentoida. Kerran järjestelmään tuli ilmoitus käryävästä paperisilppurista, jolloin toimikunta laajensi käsittelyä ja kartoitti kaikki talossa olevat silppurit. Toimihenkilöiden varavaltuutettu oli sähköpuolen asiantuntija ja tutki koneet yksitellen. Kaksi viallista silppuria löytyi ja poistettiin käytöstä. Samalla annettiin ohjeistus terien öljyämisestä. Myös ulkopuoliset toimijat työpaikalla voivat ilmoittaa epäkohdista sähköiseen Liki liippas -järjestelmään. Vastikään esimerkiksi ilmastointiasentaja palkittiin omien työntekijöiden tapaan parilla elokuvalipulla. Hänen havaintonsa koski puuttuvia kaiteita ylhäällä olevassa työkohteessa. Liki liippas -menettely on toiminut nyt 10 vuotta. Olemme arvioineet, että sen avulla tehdyillä parannuksilla on säästetty euroa. Tässä laskelmassa ovat mukana vain korkean riskin tapaukset, Buss kertoo. 9
10 VÄLINEITÄ JA MENETELMIÄ LABORATORIOON -PerkinElmer-konserni on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayritys, joka valmistaa muun muassa analyyttisia ja diagnostisia instrumentteja, optoelektroniikkaa, geenien tutkimuslaitteistoja ja laboratorioissa tarvittavia reagenssiaineita. - Näitä menetelmiä käytetään erityisesti syntymättömien ja vastasyntyneiden vauvojen seulontaan ja pelastamiseen. PerkinElmerin Turun yksikkö, Wallac Oy, on yksi konsernin merkittävimpiä tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin toimipisteitä. Turussa työskentelee 500 henkilöä TIEDOTTAMISESSA VESSATKIN APUNA Työsuojeluorganisaatio käyttää monenlaisia tiedotuskanavia HSEasioiden esillä pitoon. Koulukäynniltä saadun idean myötä jopa vessat on valjastettu tiedotustyöhön. Huhtikuussa 2015 niissä oli tietoa jäteasioista otsikolla Älä ole jätejuntti. Aulojen infotauluja päivitetään säännöllisesti. Niillä voidaan muistuttaa esimerkiksi hyvistä palaverikäytännöistä tai liukkaudesta. Intrassa on oma HSE-osionsa ja siinä erikseen työturvallisuus. Koko henkilöstö pääsee katsomaan esimerkiksi työhygieniamittausten tulokset, työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat, turvallisuusauditointien raportit ja Liki liippas -raportit. Työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen kertoo, että yhteistyötä tehdään paljon myös luottamusmiesten kanssa. Lisäksi toimikunnan jäsenet vievät viestiä omiin työyksiköihinsä. Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan. Sari Buss osallistuu neljännesvuosittain johtoryhmän kokoukseen. Myös linjaesimiehet ottavat yhteyttä ja vievät tietoa ja materiaalia omiin osastopalavereihinsa. Ja sitten ryhmäsähköpostien välityksellä tavoitamme kaikki 500 Turun työntekijää. OMAT TOIMET SUUNNITELMAAN Toimikunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman. Vuodelle 2015 on sovittu esimerkiksi seitsemän turvallisuuskierrosta (safety walks), joihin koko toimikunta osallistuu. Yhtenä kohtana toimintasuunnitelmassa on riskinarviointiprosessin kehittäminen. Janne Ahonen sanoo, että keskustelua on synnyttänyt erityisesti henkisten vaaratekijöiden riskinarviointi. Nyt olemme todenneet, että riittää, kun kyseiset tekijät tunnistetaan normaalin riskinarviointimenettelyn kautta. 10
11 Juha Leonsaari lisää, että henkisten asioiden suhteen ongelmia aiheuttaa se, että tunnistetaanko aidot huolenaiheet tavanomaisesta puheesta. Onneksi työterveyshoitaja on aina mukana riskinarvioinnissa ja työterveyshuollon kautta näitä asioita saadaan eteenpäin. Toimikunta osallistuu laatujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitää omaa HSE-asiantuntijuuttaan kouluttautumisen kautta. Esimerkiksi Buss ja Ahonen osallistuvat tänä vuonna Atex-koulutukseen, jossa käsitellään pöly- ja kaasuräjähdysvaarallisten tilojen ja laitteiden turvallisuutta. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on puolestaan menossa kurssille, jossa kerrotaan inhimillisten virheiden välttämisestä. Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan. Niinpä instrumenttituotannon henkilökunnalle on tiedossa Lindbergin selvitys inhimillisten virheiden välttämisestä. Talossa on käytössä LMS eli koulutuksen johtamisjärjestelmä. Siinä henkilöstöhallinnon ohjelmistosovellutus määrittelee ammatin mukaan koulutustarpeen ja esittää, mitä asioita kenenkin kannattaisi päivittää. Toimikunnan tavoitteena on saada sinne myös työsuojelukoulutuksia, ja tämä on kirjattu toimintasuunnitelmaan, kertoo Ahonen. Sari Buss mainitsee toimintasuunnitelmasta vielä benchmarkkauksen eli vertaiskehittämisen. Tänäkin vuotena toimikunta järjestää työsuojelukeskusteluja turkulaisten kemikaalialan toimijoiden kanssa. Puolin ja toisin niissä opitaan uusia käytäntöjä. Aiemmissa tapaamisissa muun muassa Wallacin Liki liippas -menettely on herättänyt kiinnostusta. KOULUTUKSET VIELÄ ERIKSEEN Toimikunta tekee vuosittain myös erillisen koulutussuunnitelman. Janne Ahonen pitää kaksi työturvallisuuskorttikoulutusta, lisäksi järjestetään sähkötyöturvallisuus- ja tulityökorttikoulutukset. Poistumisharjoitus pidetään vuosittain. Ensiapukoulutusta päivitetään säännöllisesti. Koska yrityksessä on pelastusorganisaatio, jossa kaikilla pitää olla EA-koulutus, ensiapukoulutettuja on henkilökunnassa enemmän kuin vaaditut viisi prosenttia. Toimikunnan kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola pitää kemikaalikoulutuksia. Yhteisen kemikaalikoulutuksen lisäksi on linjakohtainen koulutus juuri tietyssä työssä käytetyistä vaarakemikaaleista ja vaaratilanteista. Sitten on muutama paikka, joissa on erityisvaarallisia aineita ja niissä työterveyslääkäri vetää koulutuksen. Hän lisää, että kemikaalitietoon tartutaan yleensä hanakasti, kun sitä esimerkiksi ajankohtaispäivinä on jaossa. Työntekijät ovat kiinnostuneita omasta turvallisuudestaan. Tämän vuotisiin koulutushankkeisiin kuuluu myös UV-säteilyä koskeva kurssi, joka on jatkoa talossa tehdylle UV-säteilylähteiden kartoitukselle. HYÖDYNNÄ KESÄKAMPANJA! -15 % koulutuksen hinnasta. Ilmoittaudu mennessä ja tutustu tarjouksen ehtoihin 11
12 Ylitarkastaja Mikko Rissanen, sosiaali- ja terveysministeriö Työpanoksen menetykselle nollatavoite Suomalaisen yhteiskunnan kustannus työpanoksen menetyksestä oheiskustannuksineen on noin 2 miljardia euroa kuukaudessa. Tämä kustannus jää yritysten, yrittäjien ja palkansaajien maksettavaksi suorina kustannuksina, veroina ja saamatta jäävinä palkkoina. Työturvallisuuden edistämiseksi on hyväksytty pyrkiminen kohti nollaa tapaturmaa. Pitäisikö myös työpanoksen menetyksen suhteen pyrkiä kohti nollaa? YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄ MINIMIKUSTANNUS Sosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin vuonna 2014 laskelma työpanoksen menetyksestä aiheutuvista kustannuksista. Tavoitteena oli saada aikaan yleisesti hyväksyttävä tapa määritellä minimikustannukset ja käynnistää keskustelua näiden kustannusten vähentämisen mahdollisuuksista. Työpanoksen menetykseen liittyvissä laskelmissa laskettiin työpanoksen arvo poissaoloajan palkan ja palkan sivukustannusten osalta. Näin menetellen laskettiin menetetyn työpanoksen arvo sairauspoissaoloille, presenteismille ja työkyvyttömyyseläkkeille. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairaanhoitokulujen osalta menetysten laskenta perustui tilastolähteisiin. YLLÄTTIVÄTKÖ TULOKSET? Laskennan perusteella kansantalouden kokonaismenetykset nousevat hieman yli 24 miljardiin euroon vuodessa. Suurimmat menetykset aiheutuvat työkyvyttömyyseläkkeistä ja työikäisen väestön terveydenhoitomenoista. Työtapaturmien ja ammattitautien osuus kokonaiskustannuksista on vain 10 % luokkaa. EI YKSIN TYÖSTÄ Nyt lasketuille menetyksille on useita eri aiheuttajia. Kustannuksia aiheuttavat työn ja työympäristön lisäksi niin perintötekijämme, elämäntapamme kuin kausiflunssat. Kustannusten vähentäminen edellyttäisi yhteistyötä niin työpaikoilta, työntekijöiltä kuin julkiselta sektorilta hoitoketjujen kehittämisessä. Laskettujen menetyksien suuruutta ja merkitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että kansantalouden palkkasumma on vuositasolla noin 100 miljardia euroa. Elinikäisen työkyvyn kehittämisen tulisi olla yksi keino niin tuottavuuden parantamisessa kuin julkisen talouden säästöjen tavoittelussa. Sairauspoissaolot Tilastokeskuksen mukaan palkansaajilla oli yli 20 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuonna % oli pitkiä poissaoloja ja 40 % lyhyitä (alle 10 vrk). Kustannukset laskettiin erikseen näille ryhmille. Pitkien poissaolojen osalta kustannustieto saatiin Kelalta, lyhyiden poissaolojen osalta laskelma tehtiin työnantajasektoreittain. Poissaolojen aiheuttamaa muuta menetystä ei arvioitu, koska luotettavaa tietoa ei ole saatavissa. 12
13 Presenteismi Presenteismillä tarkoitetaan sairaana työskentelyä ja siitä aiheutuvia työskentelykatkoja tai jopa väärien asioiden tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan presenteismin aiheuttama menetys on suurempi kuin sairauspoissaolojen. Varovaisuusperiaatteen mukaan arvioitiin yhtä suureksi kuin sairauspoissaolojen suuruus. Työtapaturmat ja ammattitaudit Kustannusten laskenta perustui välittömien kustannusten osalta maksettuihin vakuutuskorvauksiin ja tapaturmien välilliset kustannukset arvioitiin kertomalla välittömät kustannukset kertoimilla 2 ja 3. Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyden aiheuttama työpanoksen menetys laskettiin työeläkejärjestelmän eläkkeen saajien osalta. Eläkkeensaajat jaettiin koulutustaustan mukaisiin ryhmiin ja näille ryhmille laskettiin koulutustaustan mukainen palkkakustannus. Työikäisen väestön terveydenhoitomenot Työikäisen väestön terveydenhoitomenot on poimittu OECD:lle tehtyä raporttia varten vuoden 2011 tilastoista. Menetetty työpanos sairauspoissaolot ~ 3,4 mrd presenteismi ~ 3,4 mrd työkyvyttömyys ~ 8 mrd YHTEENVETO Terveydenhuoltomenot ~ 7,8 mrd (ennaltaehkäisy vähennetty) Yhteensä 24,45-24,95 mrd (päällekkäisyydet vähennetty) Työtapaturmat ja ammattitaudit työtapaturmat ~ 2-2,5 mrd ammattitaudit ~ 0,1 mrd 13
14 Elina Ravantti ja Venla Räisänen, Työterveyslaitos APAJAISKU - työhyvinvointia pk-yrityksille Pirkanmaalla Työhyvinvointifoorumin alueellinen työpaja Pirkanmaalla -hankkeen eli Apajaiskun tavoitteena on ollut käynnistää työpaikkojen verkostoitumista työhyvinvointiasioissa Lempäälässä sekä kerätä tietoa työhyvinvoinnin tilasta ja näkemyksistä pienissä yrityksissä. Tarkoituksena on ollut tuottaa esimerkkejä työhyvinvoinnin talousvaikutuksista, kerätä työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja sudenkuoppia ja analysoida ne sekä saada aikaan vapaaehtoinen yritysverkosto työhyvinvoinnin ympärille. Hankkeessa on vierailtu 15 pk-yrityksessä Lempäälässä keskustellen toimitusjohtajan ja hänen valitsemansa henkilön kanssa työhyvinvoinnista. Työpaikoille järjestettiin yhteinen tilaisuus työhyvinvointiteemalla. Kolme hankkeeseen osallistunutta yritystä pääsi kummiyritykseksi, jotka saivat konsultointiapua työhyvinvoinnin kehittämisessä. MIKÄ TYÖHYVINVOINNISSA MIETITYTTÄÄ? Hankkeessa tehtyjen haastattelujen perustalta on työstetty FAQ - usein kysytyt kysymykset. Esiin nousseita yrittäjiä mietityttäneitä asioita olivat esimerkiksi: Miten saada työt sujumaan ja miten saada ihmiset jaksamaan työssä? Miten selviytyä epävarmuuden keskellä? Mistä on tärkeää puhua työpaikalla? Miten voidaan puhua asioista työn lomassa? Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen: yksi elämä ja monta roolia, miten pitää paketti kasassa? Miten työ ja vapaa-aika tukevat toisiaan? HANKKEESSA ON TYÖSTETTY TOIMENPIDESUOSITUKSET NÄIHIN KYSYMYKSIIN. NE LÖYTYVÄT PDF-MUODOSSA APAJAISKUN NETTISIVULTA: HANKKEET/APAJAISKU/ SIVUT/DEFAULT.ASPX 14
15 Apajaisku- hankkeessa koottuja hyviä käytäntöjä Motivointi on tärkeintä aloita vaikeimmasta tyypistä. Vaadi, että sanotaan huomenta ja näyttäydytään työkavereille Ongelmiin puututaan heti. Kahvitauot kahdesti päivässä ovat tärkeitä. Vastustajia ei ole omassa firmassa. Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin. Esimiehenä tärkeintä on jeesata työntekijöitä. Työntekijät voivat itse päättää missä päivystävät. Usein kyselevät onko mitään hommaa mitä vois tulla tekemään. Kaveria ei jätetä pulaan. Pomo tekee itse töitä koko ajan, näyttää esimerkkiä henkilökunnalle. Tinkimättömyys työn laadusta siirtyy työntekijöille. Säännöt on oltava ja TJ määrää vaikeista asioista. Pidetään perusasioista huolta, saastainen wc vie motivaation. Ei saa tehdä liian kireitä aikatauluja. Aina saa olla pahakin päivä tai pidempikin aika, mutta kärryillä pitää olla missä mennään. 15
16 Kevätseminaari Oppeja ja tunnelmia Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa lähes 200 osallistujaa kokoontui Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Seminaarin tunnelma oli välitön ja innostunut. Kahden päivän aikana kuultiin monta mielenkiintoista esitystä ja käytiin paljon hyvää keskustelua. Oppia ja uusia näkökulmia saatiin myös työpaikkavierailuilta, jotka suuntautuivat tällä kertaa Mediapolikseen ja Yle Tohloppiiin, Kiilto Oy:lle, Postin Tampereen lajittelukeskukseen, Työväenmuseo Werstas sekä Sandvik Mining and Constructionin Tampereen tehtaalle. Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistujille, esiintyjille sekä työpaikkavierailuja isännöineille. Tavataan jälleen kevätseminaarissa 2016! 16
17 Seminaarin alustuksista opittiin esimerkiksi Ihmisen turvakehä on 5 m joka suuntaan, se on pinta-alaltaan 78,5 m2 suuruinen alue. Tällä alueella tapahtuvasta pitäisi olla tietoinen. Tapaturman riski ei voi olla nolla, mutta tavoitteen pitää olla nolla. Nolla tapaturmaa on matka ja prosessi, ei tavoite. Nolla-visiolla on ihmisen kasvot! Organisaatiokulttuuria ei voi lainata, ostaa tai kopioida, se pitää jokaisen rakentaa itse, omalle työpaikalle sopivilla työkaluilla. Ihminen ei ole heikoin lenkki, vaan onnistumisen edellytys. Hetipurku on kollegan antamaa henkistä laastaria kriittisen tilanteen jälkeen. Siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Toiminta näkyy, asenne ei - ja toiminta on se joka merkitsee. Kohtaaminen on vaikuttamista toinen toiseemme. Motivaatio on kunkin itsensä vastuulla. 17
18 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat Helen Sähköverkko Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta Kunnon työn päivä Lokakuun alussa juhlitaan ihmisarvoista työtä, hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kiitä silloin työkaveria, vietä reilu kahvitauko tai järjestä tempaus kunnon työn puolesta. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Kunnon työn päivää vietetään yhtä aikaa lähes 60. maassa ympäri maailman. Lähde mukaan viettämään Kunnon työn päivää yhdessä tuhansien muiden työntekijöiden kanssa ja ilmoita työyhteisösikin. Katso lisää päivästä osoitteessa Syksyn teemakoulutukset Syksyllä 2015 foorumilaisille on tarjolla viisi teemakoulutusta. Koulutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista Työhyvinvointikortti Turku Henkilönsuojainten valinta ja käyttö Helsinki Turvallisuusviestintä Tampere Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta Tampere Työhyvinvointikortti Helsinki 21st Nordic Research Conference on Safety NoFS Haikon kartano, Porvoo Turvallisuuden ja tapaturmien ehkäisyn konferenssi elokuussa Porvoossa tule mukaan vaihtamaan kokemuksia, tuloksia ja verkostoitumaan pohjoismaisten kollegojen kanssa! Hyödynnä edullisempi rekisteröintihinta mennessä! Katso lisätiedot: 18 NoFS_Nolla tapaturmaa 186 x 71 mm.indd :56:14
19 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos tommi.alanko@ttl.fi LEHDEN TAITTO: Pia Peker Työterveyslaitos pia.peker@ttl.fi JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2015 ISSN
Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta
Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyöhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset
Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa
LisätiedotViestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa
Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat
LisätiedotTässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.
TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotHyvinvointia työstä. Esimerkki 1
Hyvinvointia työstä Esimerkki 1 Työsuojelun yhteistoiminta Jarmo Vorne Jaana Luomanen Yhteistoiminnan ydin Johtaminen päätöksenteko, tavoitteet Yhteistoiminta suunnittelu, koordinointi, tiedonvälitys Työn
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
LisätiedotTyöturvallisuusopashankkeen tavoitteet
Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio
1 SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2018 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELULLE Työturvallisuuslain
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTeollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu
Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN
2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotTyösuojeluvaalit 2017
Työsuojeluvaalit 2017 Tee työpaikastasi vielä parempi - lähde ehdolle työsuojeluvaaleissa Työsuojeluvaltuutettu pääsee vaikuttamaan työpaikan työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Hän kehittää työympäristöä
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI, TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
SUONENJOEN KAUPUNKI, TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Hyväksytty, henkilöstöjaos 15.3.2018 Sisällys Johdanto...2 Työkykyä ylläpitävä toiminta...2 Työsuojelutoiminnan rahoitus...3 Työsuojelusta tiedottaminen...3
LisätiedotTURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN
Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:
LisätiedotPelastusalan työturvallisuuskoulutus
Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotTTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut
TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa
LisätiedotKunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen
Muistio 1 (6) Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Kuntasektorin sopimusosapuolet perustivat sopimuskaudella 2007 2009 yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä perustellut
LisätiedotTyösuojelun yhteistoiminta työpaikalla
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.
Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015
1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTurvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?
Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotValtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008
Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
LisätiedotYhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla
Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotHyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa
Hyvinvointia työstä TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA 1.11.2017 Vaasa Turvallisuuden johtaminen esimiestyönä vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo, Turvallisuusratkaisut puh. 030 474 8620, mika.liuhamo@ttl.fi
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelutoiminta 14.2.2018 Kunnanhallitus pv.kk.vuosi Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus ja tavoitteet... 4 3. Työsuojelutehtävät ja vastuut... 4 4. Työsuojelun
Lisätiedot8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot
Yrityksen turvallisuusorganisaatioita 1 Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille, ei vain turvallisuuden tai riskienhallinnan henkilöstölle ja organisaatioille. Kokonaisturvallisuus
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotTIEDOSTA TURVAA. Abloy Oy Joensuun tehdas
28.4.2017 TIEDOSTA TURVAA Abloy Oy Joensuun tehdas TURVALLISEN ELÄMÄN RAKENTAJA ABLOY-lukitusratkaisut suojaavat ihmisiä, omaisuutta ja liiketoimintoja lähes kaikkialla maailmassa. VASTUULLISUUS Ympäristön
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen
LisätiedotReilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotUudista ja uudistu 2011
Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala
Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä
LisätiedotTyöturvallisuus. Susanna Ylihärsilä TÄRKE ITÄ S ANOJA OPIS KE LIJAN TÄYDE NNE T TÄVÄ VE RS IO PÄIVÄ 2: SIVUT 11-18
Työturvallisuus Susanna Ylihärsilä 8.11.2017 TÄRKE ITÄ S ANOJA OPIS KE LIJAN TÄYDE NNE T TÄVÄ VE RS IO PÄIVÄ 1: SIVUT 1-10 PÄIVÄ 2: SIVUT 11-18 Mikä on työturvallisuuskortti? Miksi tarvitset kortin? Kuinka
LisätiedotRISKIENHALLINTA KUNTOON
KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. RISKIENHALLINTA KUNTOON Miten Vamia teki sen vaiheittain? Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Vaasa Turvallisuus ja riskienhallinnan toimintasuunnitelman 2017 laadinta > työ käynnistyi
LisätiedotIsojoen työsuojelun toimintaohjelma
Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään
LisätiedotKunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi
Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotTyönilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö
Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotTyöhyvinvoinnin koulutukset 2017
Työhyvinvoinnin koulutukset 2017 Osallistu Elon työhyvinvointiaiheisiin koulutuksiin. Voit osallistua yksittäisille kursseille tai suorittaa työhyvinvoinnin superosaajan opintokokonaisuuden. Kaikki koulutukset
LisätiedotNollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 4.10.2018 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija 4.10.2018 Kaija Ojanperä 1 Työturvallisuus varhaiskasvatuksessa 4.10.2018 2 Kahoot! - www.kahoot.it - https://play.kahoot.it/#/?quizid=fbbe4f5b-84b0-45ba-ab35-274fa65dcf54
LisätiedotTiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma Ylitarkastaja Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto [Tekijän nimi ja osasto] 3.5.2017 1 Työsuojeluvalvonnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus TTK
Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyökykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset
Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Tiina Nurmi, Leena Ojala Helmikuu 2016 Kaari laskuri (Keva) Tarkoituksena saada vertailukelpoista tietoa kunnan henkilöstön työkyvyttömyyden
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotYhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa
Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että
LisätiedotOtsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon
Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä. Perehdyttämisen hyvät käytännöt
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 26.04.2019 Mikkeli, Vantaa, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä Perehdyttämisen hyvät käytännöt Petri Pakkanen asiantuntija, Työturvallisuuskeskus petri.pakkanen@ttk.fi
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotTilaisuuden turvallisuus; poistumistiet ja kokoontumispaikka. Missä olemme: Heureka, Kuninkaalantie 7 Vantaa,
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 26.04.2019 Vantaa, Mikkeli, Kokkola, Kemi, Turku #työturvallisuuspäivä Perehdyttämisen hyvät käytännöt Eero Honka asiantuntija, Työturvallisuuskeskus Eero.honka@ttk.fi
Lisätiedot