UUTISLEHTI. Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella. Hyvä työsuojelutoimikunta. PerkinElmerin työsuojelutoimikunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISLEHTI. Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella. Hyvä työsuojelutoimikunta. PerkinElmerin työsuojelutoimikunta"

Transkriptio

1 TOUKOKUU 2015 UUTISLEHTI Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Hyvä työsuojelutoimikunta PerkinElmerin työsuojelutoimikunta Menetetyn työajan kustannukset APAJA-hanke Tunnelmia kevätseminaarista Ajankohtaista

2 Anna Melleri, VR-konsernin työturvallisuuspäällikkö Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Nolla tapaturmaa foorumin kevätseminaari järjestettiin tällä kertaa Tampere-talossa. Osallistujamäärässä tehtiin ennätys, lähes 200 osallistujaa. Mukana oli jälleen niin konkareita kuin ensikertalaisia. Seminaarin teemaksi valittu Moderni turvallisuuskulttuuri visioita ja toimintaa kosketti varmasti kaikkia jollain tavoin. U seammasta esityksestä tuli tutuksi Bradleyn käyrä malli, jonka mukaan organisaatio voi arvioida oman turvallisuuskulttuurinsa kehitysvaihetta ja tunnistaa seuraavia askelia. Yleisö sai kuulla moderneja ja modernisoituja turvallisuuskäytäntöjä. Anna Melleri, VR-konsernI Itselleni jäi erityisesti mieleen pari asiaa. Hyvä turvallisuuskulttuuri näkyy ja tuntuu. Ja turvallisuuskulttuuri on jokaisen esimiehen näköinen. Avaan niitä hieman. OIKOTIETÄ EI OLE PERUSASIAT KUNTOON Turvallisuuskulttuuria ja turvallisuutta yleisesti kehitettäessä ei voi oikoa. On siis aloitettava ja huolehdittava perusasioista. Niistä, jotka näkyvät: siisteys- ja järjestysasioista, henkilösuojaimien käyttämisestä ja turvallisista työskentelyolosuhteista. LU E L I SÄÄ S E M I NA TUNN ARIN EL M IS TA S IV U LTA 1 6. Perusasioiden ylläpito vaatii monesti jatkuvaa kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa sekä velvoittaa jokaisen sitoutumista ja käytännön tekemistä. Tehtävä ei enää olekaan niin helppo, ja turvallisuuden ylläpitoa onkin kuvattu kiven työntämiseksi ylämäkeen jos päästät irti, kivi vyöryy välittömästi päällesi. Näiden perusasioiden havainnointiin ja jatkuvaan seurantaan on olemassa useita keinoja. Seminaarissa kuulimme mm. kännykkäsovelluksista, peleistä, kilpailuista ja kampanjoista moderniin tapaan. Turvallisuus on tunne välitetäänkö minusta ja välitänkö minä muista? Turvallisuuskulttuuri myös tuntuu, sen voi aistia työntekijöiden ja esimiesten toiminnasta, asenteesta, puheesta ja ilmapiiristä. Turvallisuuskulttuuria ei voi kopioida sellaisenaan copy-paste toiminnolla. Turvallisuuskulttuuri työpaikoilla on jokaisen esimiehen näköinen esimies on siis aivan avainroolissa, kun turvallisuuskulttuuria kehitetään. Esimiehen johtamistyyliltä odotetaan aiemman autoritäärisen sijaan positiivista, kannustavaa ja palvelevaa johtajuutta. Millä tavoin näitä valmiuksia nykypäivänä kehitetään ja miten kehittämisessä huomioidaan turvallisuusnäkökulma? Seminaarissa opimme, että esimiehen pitää osata ottaa asiat puheeksi, osata käydä oikein herättelevää turvallisuuskeskustelua ja viestiä turvallisuusasioista positiivises- NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015 2

3 ti. Tämän lisäksi esimiehellä tulee olla riittävästi turvallisuustietoa, käytännön osaamista sekä oma asenne kohdallaan. Tässä on meille turvallisuuspäälliköille ja asiantuntijoille pähkinä purtavaksi. Vastaako nykyinen esimieskoulutus näihin tarpeisiin? Miten esimiehen turvallisuusosaamista ja tietotaitoa pidetään yllä? Miten uusi esimies koulutetaan mahdollisimman nopeasti turvallisuuden johtotähdeksi? Myös turvallisuussanastoni kasvoi Tampereella. Uusia hauskoja termejä meillä on paljon: Seiftaajat, Pika-Raflaajat, Hetipurku-käytäntö, Psyykkinen akku, Turvatoverit, HF haistelu ja Nollis, eli Nolla tapaturmaa foorumin uusi lyhenne. Jos termit eivät heti avaudu, kannattaa tutustua Nolliksen sivuilta löytyvään seminaarimateriaaliin. Turvallista ja kulttuuririkasta kesää! t. Anna Työterveyslaitoksen uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle. Työterveyslaitoksen johtokunta teki valinnan 18. toukokuuta. Pääjohtajan toimikausi kestää seitsemän vuotta. Koivula toimii tällä hetkellä Työterveyslaitoksen palvelutoiminnasta vastaavan Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtajana. Antti Koivula on työskennellyt Työterveyslaitoksessa vuodesta Työterveyslaitokseen hän siirtyi Tinnoff Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt aiemmin myös pienten ja keskisuurten kasvuyritysten kehittäjänä, neuvonantajana tai hallituksen jäsenenä. Nokia Oyj:llä hän on toiminut strategisen muutoksen ja osaamisen johtamisen avainrooleissa. Koivula on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta. Nolla tapaturmaa -foorumi on hieno verkosto, jossa voidaan kehittää käytäntöjä ja jakaa tietoa työturvallisuuden parantamiseksi kaikilla suomalaisilla työpaikoilla. - Antti Koivula Kuva on otettu Työterveyspäiviltä 2014, jossa Antti piti seminaarin aiheesta Työn sähköinen tulevaisuus. Kuva MagnumLive. 3

4 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Kehityksen moottori vai paperitoimikunta? Onko työpaikkasi työsuojelutoimikunta perustettu ainoastaan lain pykälän täyttämiseksi, vai onko se aktiivinen toimija? Työterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta toivoo, että työpaikoilla tiedostettaisiin työsuojeluyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Työsuojelutoimikunnassa työpaikan tärkeät työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat saadaan kuuluviin ja työntekijät voivat osallistua niiden käsittelyyn. Tämä juuri on edustuksellista työsuojeluyhteistoimintaa, työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua. Turvallisuuden edistämisessä on tärkeää, että näitä asioita pidetään esillä ja niistä viestitään säännöllisesti työpaikalla. Parhaimmillaan työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn arkeen ja toimii kehityksen moottorina. Kun esimerkiksi teollisuuden puolella työsuojelutoimet painottuvat helposti työvälineisiin ja aineelliseen työympäristöön, työsuojelutoimikunta voisi pitää huolta, että myös työhyvinvoinnin ja henkisen työsuojelun kysymykset nousevat esille. Viestien kulku on tärkeää myös toimikuntaan päin. Merivirta kertoo työpaikkojen hyvistä käytännöistä pari pientä esimerkkiä: Työsuojeluvaltuutettu voi kysellä aktiivisesti etukäteen työntekijöiltä asioita, tarpeita ja puutteita, jotka tulisi viedä työsuojelutoimikunnan kokouksen käsittelyyn. Työsuojeluvaltuutetun on hyvä esittäytyä uusille työntekijöille. Lisäksi työsuojelutoimikunnan voi esitellä vaikkapa kuvien kera perehdyttämisaineistossa. Se helpottaa yhteydenottoja myöhemmin, jos työntekijä haluaa kääntyä työsuojeluihmisen puoleen. 4

5 JOUSTAVA KOKOONPANO Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta edellyttää, että työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikalle, jossa on vähintään 20 työntekijää. Toimiaika on kaksi vuotta kerrallaan. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että toimikuntajärjestelyt aloitetaan. Jäsenmäärä voi olla esimerkiksi neljä, kahdeksan tai kaksitoista. Heistä neljännes edustaa työnantajaa. Kolme neljännestä jäsenistä on työntekijöitä ja toimihenkilöitä siten että työpaikalla enemmistönä olevalla ryhmällä on puolet ja vähemmistönä olevalla ryhmällä neljäsosa edustajista. Parhaimmillaan Jäsenmäärästä ja kokoonpanosta voidaan työpaikalla päättää toisinkin. Melko yleisesti niistä ja muusta yhteistoiminnan järjestämisestä on sovittu myös työehtosopimuksissa. Toimikunnan tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi muun yhteistyön kautta. Kunta-alan kyselyssä vuonna 2009 runsas puolet kunnista ja kuntayhtymistä oli yhdistänyt työsuojeluyhteistoiminnan kunnallisen yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintaelimeen. Näin oli varsinkin isoissa ja keskisuurissa kunnissa. työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn Isoilla työpaikoilla työsuojeluyhteistyötä voidaan tehostaa myös niin, että koko talon yhteisen työsuojelutoimikunnan lisäksi esimerkiksi aluetoimipisteissä on omat työsuojeluryhmät. Joillakin työpaikoilla on sovittu paikallisesti myös työsuojeluparijärjestelmästä. Siinä työntekijöiden edustaja ja lähiesimies tarkkailevat ja kehittävät yhdessä työskentelyalueensa oloja. arkeen ja toimii kehityksen moottorina. 5

6 VALTUUTETUT JÄSENIÄ Työnantaja nimeää edustajakseen henkilön, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Hyvin usein hän on työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Muut työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan samoja periaatteita, jotka koskevat työsuojeluvaltuutetun vaalia. Valvontalaissa varmistetaan se, että työntekijäjäsenet saavat työajallaan osallistua työsuojelua koskevien tehtävien hoitoon ja että heille korvataan palkkionmenetys sekä työajan ulkopuolella tehty työsuojeluasioihin liittyvä työ. SUUNNITELMA AUTTAA Toimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Yksittäistä työntekijää koskevat työsuojelulliset asiat työntekijä ja esimies selvittävät keskenään. Toimikunta perehtyy työoloihin ja haittojen selvittämisen periaatteisiin, käsittelee työkykyä ylläpitävää toimintaa, tekee esityksiä perehdyttämisen järjestämisestä. Toimikunnan tulee perehtyä myös työsuojelun toimintaohjelmaan ja seurata sen toteutumista. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä. Olisi hyvä käytäntö, jos toimikunta käsittelisi jo tekovaiheessa työsuojelun toimintaohjelmaa, sanoo Maija-Leena Merivirta. Hän katsoo, että toimikunnan työhön toisi ryhtiä myös oma toimintasuunnitelma, vaikka valvontalaki ei sitä suoraan edellytä. Kevyimmillään suunnitelmaksi riittää vuosikellon tyyppinen kaavailu vuoden aikana käsiteltävistä asioista. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään lisäksi työterveyshuollon yleiset suuntaviivat ja toimintasuunnitelma. Työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä toimikunnalle ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on vastavuoroista. On paljon työpaikkoja, joissa työterveyshuollon edustaja on aina mukana toimikunnan kokouksessa. Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että ainakin aika-ajoin työterveyshuolto osallistuu kokouksiin, hän sanoo. MITEN YHTEISILLÄ TYÖPAIKOILLA? Yhteisellä työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnan organisoinnista vastaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Urakoitsijoiden työnantajien edustajilla ja valtuutetuilla on valvontalain mukaan oikeus osallistua yhteistoimintaan, kuten isäntäorganisaation toimikunnan kokouksiin, joissa käsitellään kaikkia osapuolia koskevia asioita. 6

7 Käytännössä yhteistoiminta toteutuu kuitenkin useimmiten niin, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelupäällikkö ja valtuutettu edustavat työpaikan kaikkia osapuolia, toteaa vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta. Hän korostaa, että keskeistä on se, miten hyvin työsuojelu yhdistyy työpaikan muuhun päivittäiseen toimintaan. Tämä pätee kaikkialla, mutta erityisesti yhteisillä työpaikoilla. Jos työsuojelun organisointi jää pelkästään työsuojelupäällikön harteille ja täysin irralleen työpaikan muusta toiminnasta, ei sillä saavuteta tarvittavaa vaikuttavuutta, vaan asiat jäävät helposti keskustelun tasolle. Parhaiten yhteistoiminnan idea toteutuukin projektityyppisessä työssä kuten rakentamisessa, jossa työ joudutaan kokonaisuutena suunnittelemaan ja organisoimaan tarkemmin kuin muu päivittäinen työ. Tämä ohjaa varsinkin isäntäorganisaatiota skarppaamaan myös työsuojelussa, Liuhamo sanoo. SÄÄNNÖLLISYYDESTÄ ETUA Nykyisessä valvontalaissa (44/2006) ei enää mainita kuinka monta kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan tulisi kokoontua. Vanhassa asetuksessa työsuojelun valvonnasta (954/1973) kokoontumismäärä oli neljä kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä. Kun vuonna 2011 työpaikoille tehtiin STM:n tilaama kysely työsuojelun valvontalain toteutumisesta, yleisnäkemys oli se, että yhteistoiminta oli järjestetty valvontalain mukaisesti. Toisaalta vastauksissa paljastui myös se, että työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnassa lakisääteisten asioiden käsittely on vaihtelevaa: se ei aina ole säännöllistä eikä johda käytännön toimenpiteisiin. Vaikka vastaajat arvioivat yhteistoiminnan olevan sujuvaa, tuli aineistosta esiin myös huoli toisaalta johdon, toisaalta koko henkilöstön sitoutumisesta turvalliseen toimintaan ja työsuojelun edistämiseen. Juttu on toteutettu yhteistyössä TTT-lehden kanssa ja julkaistaan molemmissa lehdissä. LISÄTIETOA Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Maija-Leena Merivirta ja muut, Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho). Loppuraportti. Työterveyslaitos Hanna Uusitalo ja muut, Asioita saatiin kuntoon. Työsuojelun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2011:18 7

8 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Toiveet perille eri puolilta taloa PerkinElmerin Turun yksikön, Wallac Oy:n, 12-jäseninen työsuojelutoimikunta tekee tammikuussa toimintasuunnitelman ja kokoontuu sen jälkeen kuusi kertaa vuodessa. Meillä on tosi aktiivinen työsuojelutoimikunta, sanoo Turun yksikön HSE Manager Sari Buss. Työsuojelu- ja ympäristöasioista kiinnostuneiden ihmisten kokoontumisissa aika on säännöllisesti loppua kesken. Kuuden henkilöstön edustajan ja Bussin lisäksi toimikunnassa on asiantuntijoita eri aloilta: kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola, työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen, työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström, henkilöstöhallinnon edustaja sekä satunnaisesti työkykykoordinaattoreita eri osastoilta. Buss kertoo, että asiantuntemusta on keskitetty niin, että yksi perehdyttää laboratorioturvallisuuteen, toinen instrumenttipuolen turvallisuuteen, kolmas kemikaaliasioihin. Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Hän osallistuu myös toimintasuunnitelman tekoon sekä turvallisuuskierroksiin ja riskinarviointeihin. Työterveyshuolto ulkoistettiin nelisen vuotta sitten Terveystalolle, mutta Sundström toimii edelleen kokopäiväisesti PerkinElmer Wallacin työterveyshoitajana ja yrityksen tiloissa. Parhaillaan työterveyshuolto on mukana nostokoulutuksessa, kemikaalialtistuksen arvioinnissa, taukojumpan organisoinnissa, ensiapukoulutuksessa ja ensiapukaappien päivityksissä, hän kertoo. VALTUUTETTUA HIHASTA KIINNI Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Toimikunnassa on työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettujen lisäksi heidän varavaltuutettunsa eli kaikkiaan kuusi 8

9 Työsuojelutoimikunnan jäseniä PerkinElmer Wallacilta, vas. Sari Buss, Aimo Lindberg, Janne Ahonen, Pirkko Grönroos, Nina Lehtilä, Juha Leonsaari, Anne-Maj Sundström, Heikki Mikola ja Aarne Torkkeli. Kuva on uusille työntekijöille tarkoitetusta Tervetuloa taloon -multimediavideosta. henkilöstön edustajaa. Tätä kautta saadaan viestiä eri puolilta laajaa taloa, kertoo toimihenkilöiden varavaltuutettu Juha Leonsaari. Työntekijät ja toimihenkilöt antavat usein parannusaloitteita suoraan valtuutetuille, jotka vievät niitä eteenpäin. Työsuojeluorganisaation kasvot ja nimet ovat tuttuja, sillä kokoonpano näkyy ilmoitustaululla ja talon sisäisessä verkossa intrassa. Ergonomiaa koskevat toiveet ovat yleisiä. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on välittänyt toimikuntaan työntekijäaloitteen esimerkiksi ison koneenosan siirtelyn keventämisestä. Analysaattoriin kuuluvalle raskaalle moduulille rakennettiin sen jälkeen uusi pyörällinen teline. Monesti toimikunta voidaan ohittaa ja korjaukset tehdään saman tien. Leonsaari työskentelee tekniset palvelut -yksikössä, joten hän vie osan vinkeistä suoraan sinne. Esimerkiksi kompastumisvaaraa aiheuttanut irronnut lattiakaivo saatiin kuntoon nopeasti. LIKI LIIPPAS -SELVITYKSISTÄ SÄÄSTÖÄ Wallacilla puhutaan turkulaisittain Liki liippas -menettelystä. Sari Buss kertoo, että läheltä piti -ilmoitukset käsitellään aina toimikunnassa. Näemme ne intrasta sekä tuoreeltaan että korjaustoimien jälkeen, jolloin arvioimme, ovatko korjaukset olleet riittäviä ja aiheellisia. Jokainen toimikunnan jäsen voi niitä kommentoida. Kerran järjestelmään tuli ilmoitus käryävästä paperisilppurista, jolloin toimikunta laajensi käsittelyä ja kartoitti kaikki talossa olevat silppurit. Toimihenkilöiden varavaltuutettu oli sähköpuolen asiantuntija ja tutki koneet yksitellen. Kaksi viallista silppuria löytyi ja poistettiin käytöstä. Samalla annettiin ohjeistus terien öljyämisestä. Myös ulkopuoliset toimijat työpaikalla voivat ilmoittaa epäkohdista sähköiseen Liki liippas -järjestelmään. Vastikään esimerkiksi ilmastointiasentaja palkittiin omien työntekijöiden tapaan parilla elokuvalipulla. Hänen havaintonsa koski puuttuvia kaiteita ylhäällä olevassa työkohteessa. Liki liippas -menettely on toiminut nyt 10 vuotta. Olemme arvioineet, että sen avulla tehdyillä parannuksilla on säästetty euroa. Tässä laskelmassa ovat mukana vain korkean riskin tapaukset, Buss kertoo. 9

10 VÄLINEITÄ JA MENETELMIÄ LABORATORIOON -PerkinElmer-konserni on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayritys, joka valmistaa muun muassa analyyttisia ja diagnostisia instrumentteja, optoelektroniikkaa, geenien tutkimuslaitteistoja ja laboratorioissa tarvittavia reagenssiaineita. - Näitä menetelmiä käytetään erityisesti syntymättömien ja vastasyntyneiden vauvojen seulontaan ja pelastamiseen. PerkinElmerin Turun yksikkö, Wallac Oy, on yksi konsernin merkittävimpiä tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin toimipisteitä. Turussa työskentelee 500 henkilöä TIEDOTTAMISESSA VESSATKIN APUNA Työsuojeluorganisaatio käyttää monenlaisia tiedotuskanavia HSEasioiden esillä pitoon. Koulukäynniltä saadun idean myötä jopa vessat on valjastettu tiedotustyöhön. Huhtikuussa 2015 niissä oli tietoa jäteasioista otsikolla Älä ole jätejuntti. Aulojen infotauluja päivitetään säännöllisesti. Niillä voidaan muistuttaa esimerkiksi hyvistä palaverikäytännöistä tai liukkaudesta. Intrassa on oma HSE-osionsa ja siinä erikseen työturvallisuus. Koko henkilöstö pääsee katsomaan esimerkiksi työhygieniamittausten tulokset, työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat, turvallisuusauditointien raportit ja Liki liippas -raportit. Työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen kertoo, että yhteistyötä tehdään paljon myös luottamusmiesten kanssa. Lisäksi toimikunnan jäsenet vievät viestiä omiin työyksiköihinsä. Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan. Sari Buss osallistuu neljännesvuosittain johtoryhmän kokoukseen. Myös linjaesimiehet ottavat yhteyttä ja vievät tietoa ja materiaalia omiin osastopalavereihinsa. Ja sitten ryhmäsähköpostien välityksellä tavoitamme kaikki 500 Turun työntekijää. OMAT TOIMET SUUNNITELMAAN Toimikunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman. Vuodelle 2015 on sovittu esimerkiksi seitsemän turvallisuuskierrosta (safety walks), joihin koko toimikunta osallistuu. Yhtenä kohtana toimintasuunnitelmassa on riskinarviointiprosessin kehittäminen. Janne Ahonen sanoo, että keskustelua on synnyttänyt erityisesti henkisten vaaratekijöiden riskinarviointi. Nyt olemme todenneet, että riittää, kun kyseiset tekijät tunnistetaan normaalin riskinarviointimenettelyn kautta. 10

11 Juha Leonsaari lisää, että henkisten asioiden suhteen ongelmia aiheuttaa se, että tunnistetaanko aidot huolenaiheet tavanomaisesta puheesta. Onneksi työterveyshoitaja on aina mukana riskinarvioinnissa ja työterveyshuollon kautta näitä asioita saadaan eteenpäin. Toimikunta osallistuu laatujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitää omaa HSE-asiantuntijuuttaan kouluttautumisen kautta. Esimerkiksi Buss ja Ahonen osallistuvat tänä vuonna Atex-koulutukseen, jossa käsitellään pöly- ja kaasuräjähdysvaarallisten tilojen ja laitteiden turvallisuutta. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on puolestaan menossa kurssille, jossa kerrotaan inhimillisten virheiden välttämisestä. Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan. Niinpä instrumenttituotannon henkilökunnalle on tiedossa Lindbergin selvitys inhimillisten virheiden välttämisestä. Talossa on käytössä LMS eli koulutuksen johtamisjärjestelmä. Siinä henkilöstöhallinnon ohjelmistosovellutus määrittelee ammatin mukaan koulutustarpeen ja esittää, mitä asioita kenenkin kannattaisi päivittää. Toimikunnan tavoitteena on saada sinne myös työsuojelukoulutuksia, ja tämä on kirjattu toimintasuunnitelmaan, kertoo Ahonen. Sari Buss mainitsee toimintasuunnitelmasta vielä benchmarkkauksen eli vertaiskehittämisen. Tänäkin vuotena toimikunta järjestää työsuojelukeskusteluja turkulaisten kemikaalialan toimijoiden kanssa. Puolin ja toisin niissä opitaan uusia käytäntöjä. Aiemmissa tapaamisissa muun muassa Wallacin Liki liippas -menettely on herättänyt kiinnostusta. KOULUTUKSET VIELÄ ERIKSEEN Toimikunta tekee vuosittain myös erillisen koulutussuunnitelman. Janne Ahonen pitää kaksi työturvallisuuskorttikoulutusta, lisäksi järjestetään sähkötyöturvallisuus- ja tulityökorttikoulutukset. Poistumisharjoitus pidetään vuosittain. Ensiapukoulutusta päivitetään säännöllisesti. Koska yrityksessä on pelastusorganisaatio, jossa kaikilla pitää olla EA-koulutus, ensiapukoulutettuja on henkilökunnassa enemmän kuin vaaditut viisi prosenttia. Toimikunnan kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola pitää kemikaalikoulutuksia. Yhteisen kemikaalikoulutuksen lisäksi on linjakohtainen koulutus juuri tietyssä työssä käytetyistä vaarakemikaaleista ja vaaratilanteista. Sitten on muutama paikka, joissa on erityisvaarallisia aineita ja niissä työterveyslääkäri vetää koulutuksen. Hän lisää, että kemikaalitietoon tartutaan yleensä hanakasti, kun sitä esimerkiksi ajankohtaispäivinä on jaossa. Työntekijät ovat kiinnostuneita omasta turvallisuudestaan. Tämän vuotisiin koulutushankkeisiin kuuluu myös UV-säteilyä koskeva kurssi, joka on jatkoa talossa tehdylle UV-säteilylähteiden kartoitukselle. HYÖDYNNÄ KESÄKAMPANJA! -15 % koulutuksen hinnasta. Ilmoittaudu mennessä ja tutustu tarjouksen ehtoihin 11

12 Ylitarkastaja Mikko Rissanen, sosiaali- ja terveysministeriö Työpanoksen menetykselle nollatavoite Suomalaisen yhteiskunnan kustannus työpanoksen menetyksestä oheiskustannuksineen on noin 2 miljardia euroa kuukaudessa. Tämä kustannus jää yritysten, yrittäjien ja palkansaajien maksettavaksi suorina kustannuksina, veroina ja saamatta jäävinä palkkoina. Työturvallisuuden edistämiseksi on hyväksytty pyrkiminen kohti nollaa tapaturmaa. Pitäisikö myös työpanoksen menetyksen suhteen pyrkiä kohti nollaa? YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄ MINIMIKUSTANNUS Sosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin vuonna 2014 laskelma työpanoksen menetyksestä aiheutuvista kustannuksista. Tavoitteena oli saada aikaan yleisesti hyväksyttävä tapa määritellä minimikustannukset ja käynnistää keskustelua näiden kustannusten vähentämisen mahdollisuuksista. Työpanoksen menetykseen liittyvissä laskelmissa laskettiin työpanoksen arvo poissaoloajan palkan ja palkan sivukustannusten osalta. Näin menetellen laskettiin menetetyn työpanoksen arvo sairauspoissaoloille, presenteismille ja työkyvyttömyyseläkkeille. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairaanhoitokulujen osalta menetysten laskenta perustui tilastolähteisiin. YLLÄTTIVÄTKÖ TULOKSET? Laskennan perusteella kansantalouden kokonaismenetykset nousevat hieman yli 24 miljardiin euroon vuodessa. Suurimmat menetykset aiheutuvat työkyvyttömyyseläkkeistä ja työikäisen väestön terveydenhoitomenoista. Työtapaturmien ja ammattitautien osuus kokonaiskustannuksista on vain 10 % luokkaa. EI YKSIN TYÖSTÄ Nyt lasketuille menetyksille on useita eri aiheuttajia. Kustannuksia aiheuttavat työn ja työympäristön lisäksi niin perintötekijämme, elämäntapamme kuin kausiflunssat. Kustannusten vähentäminen edellyttäisi yhteistyötä niin työpaikoilta, työntekijöiltä kuin julkiselta sektorilta hoitoketjujen kehittämisessä. Laskettujen menetyksien suuruutta ja merkitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että kansantalouden palkkasumma on vuositasolla noin 100 miljardia euroa. Elinikäisen työkyvyn kehittämisen tulisi olla yksi keino niin tuottavuuden parantamisessa kuin julkisen talouden säästöjen tavoittelussa. Sairauspoissaolot Tilastokeskuksen mukaan palkansaajilla oli yli 20 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuonna % oli pitkiä poissaoloja ja 40 % lyhyitä (alle 10 vrk). Kustannukset laskettiin erikseen näille ryhmille. Pitkien poissaolojen osalta kustannustieto saatiin Kelalta, lyhyiden poissaolojen osalta laskelma tehtiin työnantajasektoreittain. Poissaolojen aiheuttamaa muuta menetystä ei arvioitu, koska luotettavaa tietoa ei ole saatavissa. 12

13 Presenteismi Presenteismillä tarkoitetaan sairaana työskentelyä ja siitä aiheutuvia työskentelykatkoja tai jopa väärien asioiden tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan presenteismin aiheuttama menetys on suurempi kuin sairauspoissaolojen. Varovaisuusperiaatteen mukaan arvioitiin yhtä suureksi kuin sairauspoissaolojen suuruus. Työtapaturmat ja ammattitaudit Kustannusten laskenta perustui välittömien kustannusten osalta maksettuihin vakuutuskorvauksiin ja tapaturmien välilliset kustannukset arvioitiin kertomalla välittömät kustannukset kertoimilla 2 ja 3. Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyden aiheuttama työpanoksen menetys laskettiin työeläkejärjestelmän eläkkeen saajien osalta. Eläkkeensaajat jaettiin koulutustaustan mukaisiin ryhmiin ja näille ryhmille laskettiin koulutustaustan mukainen palkkakustannus. Työikäisen väestön terveydenhoitomenot Työikäisen väestön terveydenhoitomenot on poimittu OECD:lle tehtyä raporttia varten vuoden 2011 tilastoista. Menetetty työpanos sairauspoissaolot ~ 3,4 mrd presenteismi ~ 3,4 mrd työkyvyttömyys ~ 8 mrd YHTEENVETO Terveydenhuoltomenot ~ 7,8 mrd (ennaltaehkäisy vähennetty) Yhteensä 24,45-24,95 mrd (päällekkäisyydet vähennetty) Työtapaturmat ja ammattitaudit työtapaturmat ~ 2-2,5 mrd ammattitaudit ~ 0,1 mrd 13

14 Elina Ravantti ja Venla Räisänen, Työterveyslaitos APAJAISKU - työhyvinvointia pk-yrityksille Pirkanmaalla Työhyvinvointifoorumin alueellinen työpaja Pirkanmaalla -hankkeen eli Apajaiskun tavoitteena on ollut käynnistää työpaikkojen verkostoitumista työhyvinvointiasioissa Lempäälässä sekä kerätä tietoa työhyvinvoinnin tilasta ja näkemyksistä pienissä yrityksissä. Tarkoituksena on ollut tuottaa esimerkkejä työhyvinvoinnin talousvaikutuksista, kerätä työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja sudenkuoppia ja analysoida ne sekä saada aikaan vapaaehtoinen yritysverkosto työhyvinvoinnin ympärille. Hankkeessa on vierailtu 15 pk-yrityksessä Lempäälässä keskustellen toimitusjohtajan ja hänen valitsemansa henkilön kanssa työhyvinvoinnista. Työpaikoille järjestettiin yhteinen tilaisuus työhyvinvointiteemalla. Kolme hankkeeseen osallistunutta yritystä pääsi kummiyritykseksi, jotka saivat konsultointiapua työhyvinvoinnin kehittämisessä. MIKÄ TYÖHYVINVOINNISSA MIETITYTTÄÄ? Hankkeessa tehtyjen haastattelujen perustalta on työstetty FAQ - usein kysytyt kysymykset. Esiin nousseita yrittäjiä mietityttäneitä asioita olivat esimerkiksi: Miten saada työt sujumaan ja miten saada ihmiset jaksamaan työssä? Miten selviytyä epävarmuuden keskellä? Mistä on tärkeää puhua työpaikalla? Miten voidaan puhua asioista työn lomassa? Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen: yksi elämä ja monta roolia, miten pitää paketti kasassa? Miten työ ja vapaa-aika tukevat toisiaan? HANKKEESSA ON TYÖSTETTY TOIMENPIDESUOSITUKSET NÄIHIN KYSYMYKSIIN. NE LÖYTYVÄT PDF-MUODOSSA APAJAISKUN NETTISIVULTA: HANKKEET/APAJAISKU/ SIVUT/DEFAULT.ASPX 14

15 Apajaisku- hankkeessa koottuja hyviä käytäntöjä Motivointi on tärkeintä aloita vaikeimmasta tyypistä. Vaadi, että sanotaan huomenta ja näyttäydytään työkavereille Ongelmiin puututaan heti. Kahvitauot kahdesti päivässä ovat tärkeitä. Vastustajia ei ole omassa firmassa. Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin. Esimiehenä tärkeintä on jeesata työntekijöitä. Työntekijät voivat itse päättää missä päivystävät. Usein kyselevät onko mitään hommaa mitä vois tulla tekemään. Kaveria ei jätetä pulaan. Pomo tekee itse töitä koko ajan, näyttää esimerkkiä henkilökunnalle. Tinkimättömyys työn laadusta siirtyy työntekijöille. Säännöt on oltava ja TJ määrää vaikeista asioista. Pidetään perusasioista huolta, saastainen wc vie motivaation. Ei saa tehdä liian kireitä aikatauluja. Aina saa olla pahakin päivä tai pidempikin aika, mutta kärryillä pitää olla missä mennään. 15

16 Kevätseminaari Oppeja ja tunnelmia Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa lähes 200 osallistujaa kokoontui Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Seminaarin tunnelma oli välitön ja innostunut. Kahden päivän aikana kuultiin monta mielenkiintoista esitystä ja käytiin paljon hyvää keskustelua. Oppia ja uusia näkökulmia saatiin myös työpaikkavierailuilta, jotka suuntautuivat tällä kertaa Mediapolikseen ja Yle Tohloppiiin, Kiilto Oy:lle, Postin Tampereen lajittelukeskukseen, Työväenmuseo Werstas sekä Sandvik Mining and Constructionin Tampereen tehtaalle. Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistujille, esiintyjille sekä työpaikkavierailuja isännöineille. Tavataan jälleen kevätseminaarissa 2016! 16

17 Seminaarin alustuksista opittiin esimerkiksi Ihmisen turvakehä on 5 m joka suuntaan, se on pinta-alaltaan 78,5 m2 suuruinen alue. Tällä alueella tapahtuvasta pitäisi olla tietoinen. Tapaturman riski ei voi olla nolla, mutta tavoitteen pitää olla nolla. Nolla tapaturmaa on matka ja prosessi, ei tavoite. Nolla-visiolla on ihmisen kasvot! Organisaatiokulttuuria ei voi lainata, ostaa tai kopioida, se pitää jokaisen rakentaa itse, omalle työpaikalle sopivilla työkaluilla. Ihminen ei ole heikoin lenkki, vaan onnistumisen edellytys. Hetipurku on kollegan antamaa henkistä laastaria kriittisen tilanteen jälkeen. Siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Toiminta näkyy, asenne ei - ja toiminta on se joka merkitsee. Kohtaaminen on vaikuttamista toinen toiseemme. Motivaatio on kunkin itsensä vastuulla. 17

18 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat Helen Sähköverkko Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta Kunnon työn päivä Lokakuun alussa juhlitaan ihmisarvoista työtä, hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kiitä silloin työkaveria, vietä reilu kahvitauko tai järjestä tempaus kunnon työn puolesta. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Kunnon työn päivää vietetään yhtä aikaa lähes 60. maassa ympäri maailman. Lähde mukaan viettämään Kunnon työn päivää yhdessä tuhansien muiden työntekijöiden kanssa ja ilmoita työyhteisösikin. Katso lisää päivästä osoitteessa Syksyn teemakoulutukset Syksyllä 2015 foorumilaisille on tarjolla viisi teemakoulutusta. Koulutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista Työhyvinvointikortti Turku Henkilönsuojainten valinta ja käyttö Helsinki Turvallisuusviestintä Tampere Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta Tampere Työhyvinvointikortti Helsinki 21st Nordic Research Conference on Safety NoFS Haikon kartano, Porvoo Turvallisuuden ja tapaturmien ehkäisyn konferenssi elokuussa Porvoossa tule mukaan vaihtamaan kokemuksia, tuloksia ja verkostoitumaan pohjoismaisten kollegojen kanssa! Hyödynnä edullisempi rekisteröintihinta mennessä! Katso lisätiedot: 18 NoFS_Nolla tapaturmaa 186 x 71 mm.indd :56:14

19 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos LEHDEN TAITTO: Pia Peker Työterveyslaitos JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2015 ISSN

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot Yrityksen turvallisuusorganisaatioita 1 Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille, ei vain turvallisuuden tai riskienhallinnan henkilöstölle ja organisaatioille. Kokonaisturvallisuus

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

1. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta

1. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta SOPIMUS 1 (8) TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISEN YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET SEKÄ KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- SSÄ Tämän yhteisen asiakirjan allekirjoittaneet

Lisätiedot

1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala

1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala 1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), jäljempänä valvontalaki,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 1. 5.2.2016, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014

Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUKYSELY 2015. Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma

TYÖSUOJELUKYSELY 2015. Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma TYÖSUOJELUKYSELY Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma KESKEISET TULOKSET MELU ON EDELLEEN TYÖPAIKKOJEN SUURIN TYÖSUOJELUONGELMA. Yli puolella työpaikoista

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä!

Tervetuloa. Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Tervetuloa Työyhteisön hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutukseen! Harjoittele nyt, tositilanteessa siihen ei ole aikaa! Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä työstä! Työhyvinvoinnista pidättäytyminen tulee

Lisätiedot