UUTISLEHTI. Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella. Hyvä työsuojelutoimikunta. PerkinElmerin työsuojelutoimikunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISLEHTI. Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella. Hyvä työsuojelutoimikunta. PerkinElmerin työsuojelutoimikunta"

Transkriptio

1 TOUKOKUU 2015 UUTISLEHTI Ohjausryhmän kolumni: Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Hyvä työsuojelutoimikunta PerkinElmerin työsuojelutoimikunta Menetetyn työajan kustannukset APAJA-hanke Tunnelmia kevätseminaarista Ajankohtaista

2 Anna Melleri, VR-konsernin työturvallisuuspäällikkö Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella Nolla tapaturmaa foorumin kevätseminaari järjestettiin tällä kertaa Tampere-talossa. Osallistujamäärässä tehtiin ennätys, lähes 200 osallistujaa. Mukana oli jälleen niin konkareita kuin ensikertalaisia. Seminaarin teemaksi valittu Moderni turvallisuuskulttuuri visioita ja toimintaa kosketti varmasti kaikkia jollain tavoin. U seammasta esityksestä tuli tutuksi Bradleyn käyrä malli, jonka mukaan organisaatio voi arvioida oman turvallisuuskulttuurinsa kehitysvaihetta ja tunnistaa seuraavia askelia. Yleisö sai kuulla moderneja ja modernisoituja turvallisuuskäytäntöjä. Anna Melleri, VR-konsernI Itselleni jäi erityisesti mieleen pari asiaa. Hyvä turvallisuuskulttuuri näkyy ja tuntuu. Ja turvallisuuskulttuuri on jokaisen esimiehen näköinen. Avaan niitä hieman. OIKOTIETÄ EI OLE PERUSASIAT KUNTOON Turvallisuuskulttuuria ja turvallisuutta yleisesti kehitettäessä ei voi oikoa. On siis aloitettava ja huolehdittava perusasioista. Niistä, jotka näkyvät: siisteys- ja järjestysasioista, henkilösuojaimien käyttämisestä ja turvallisista työskentelyolosuhteista. LU E L I SÄÄ S E M I NA TUNN ARIN EL M IS TA S IV U LTA 1 6. Perusasioiden ylläpito vaatii monesti jatkuvaa kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa sekä velvoittaa jokaisen sitoutumista ja käytännön tekemistä. Tehtävä ei enää olekaan niin helppo, ja turvallisuuden ylläpitoa onkin kuvattu kiven työntämiseksi ylämäkeen jos päästät irti, kivi vyöryy välittömästi päällesi. Näiden perusasioiden havainnointiin ja jatkuvaan seurantaan on olemassa useita keinoja. Seminaarissa kuulimme mm. kännykkäsovelluksista, peleistä, kilpailuista ja kampanjoista moderniin tapaan. Turvallisuus on tunne välitetäänkö minusta ja välitänkö minä muista? Turvallisuuskulttuuri myös tuntuu, sen voi aistia työntekijöiden ja esimiesten toiminnasta, asenteesta, puheesta ja ilmapiiristä. Turvallisuuskulttuuria ei voi kopioida sellaisenaan copy-paste toiminnolla. Turvallisuuskulttuuri työpaikoilla on jokaisen esimiehen näköinen esimies on siis aivan avainroolissa, kun turvallisuuskulttuuria kehitetään. Esimiehen johtamistyyliltä odotetaan aiemman autoritäärisen sijaan positiivista, kannustavaa ja palvelevaa johtajuutta. Millä tavoin näitä valmiuksia nykypäivänä kehitetään ja miten kehittämisessä huomioidaan turvallisuusnäkökulma? Seminaarissa opimme, että esimiehen pitää osata ottaa asiat puheeksi, osata käydä oikein herättelevää turvallisuuskeskustelua ja viestiä turvallisuusasioista positiivises- NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015 2

3 ti. Tämän lisäksi esimiehellä tulee olla riittävästi turvallisuustietoa, käytännön osaamista sekä oma asenne kohdallaan. Tässä on meille turvallisuuspäälliköille ja asiantuntijoille pähkinä purtavaksi. Vastaako nykyinen esimieskoulutus näihin tarpeisiin? Miten esimiehen turvallisuusosaamista ja tietotaitoa pidetään yllä? Miten uusi esimies koulutetaan mahdollisimman nopeasti turvallisuuden johtotähdeksi? Myös turvallisuussanastoni kasvoi Tampereella. Uusia hauskoja termejä meillä on paljon: Seiftaajat, Pika-Raflaajat, Hetipurku-käytäntö, Psyykkinen akku, Turvatoverit, HF haistelu ja Nollis, eli Nolla tapaturmaa foorumin uusi lyhenne. Jos termit eivät heti avaudu, kannattaa tutustua Nolliksen sivuilta löytyvään seminaarimateriaaliin. Turvallista ja kulttuuririkasta kesää! t. Anna Työterveyslaitoksen uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle. Työterveyslaitoksen johtokunta teki valinnan 18. toukokuuta. Pääjohtajan toimikausi kestää seitsemän vuotta. Koivula toimii tällä hetkellä Työterveyslaitoksen palvelutoiminnasta vastaavan Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtajana. Antti Koivula on työskennellyt Työterveyslaitoksessa vuodesta Työterveyslaitokseen hän siirtyi Tinnoff Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt aiemmin myös pienten ja keskisuurten kasvuyritysten kehittäjänä, neuvonantajana tai hallituksen jäsenenä. Nokia Oyj:llä hän on toiminut strategisen muutoksen ja osaamisen johtamisen avainrooleissa. Koivula on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämisen alalta. Nolla tapaturmaa -foorumi on hieno verkosto, jossa voidaan kehittää käytäntöjä ja jakaa tietoa työturvallisuuden parantamiseksi kaikilla suomalaisilla työpaikoilla. - Antti Koivula Kuva on otettu Työterveyspäiviltä 2014, jossa Antti piti seminaarin aiheesta Työn sähköinen tulevaisuus. Kuva MagnumLive. 3

4 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Kehityksen moottori vai paperitoimikunta? Onko työpaikkasi työsuojelutoimikunta perustettu ainoastaan lain pykälän täyttämiseksi, vai onko se aktiivinen toimija? Työterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta toivoo, että työpaikoilla tiedostettaisiin työsuojeluyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Työsuojelutoimikunnassa työpaikan tärkeät työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat saadaan kuuluviin ja työntekijät voivat osallistua niiden käsittelyyn. Tämä juuri on edustuksellista työsuojeluyhteistoimintaa, työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua. Turvallisuuden edistämisessä on tärkeää, että näitä asioita pidetään esillä ja niistä viestitään säännöllisesti työpaikalla. Parhaimmillaan työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn arkeen ja toimii kehityksen moottorina. Kun esimerkiksi teollisuuden puolella työsuojelutoimet painottuvat helposti työvälineisiin ja aineelliseen työympäristöön, työsuojelutoimikunta voisi pitää huolta, että myös työhyvinvoinnin ja henkisen työsuojelun kysymykset nousevat esille. Viestien kulku on tärkeää myös toimikuntaan päin. Merivirta kertoo työpaikkojen hyvistä käytännöistä pari pientä esimerkkiä: Työsuojeluvaltuutettu voi kysellä aktiivisesti etukäteen työntekijöiltä asioita, tarpeita ja puutteita, jotka tulisi viedä työsuojelutoimikunnan kokouksen käsittelyyn. Työsuojeluvaltuutetun on hyvä esittäytyä uusille työntekijöille. Lisäksi työsuojelutoimikunnan voi esitellä vaikkapa kuvien kera perehdyttämisaineistossa. Se helpottaa yhteydenottoja myöhemmin, jos työntekijä haluaa kääntyä työsuojeluihmisen puoleen. 4

5 JOUSTAVA KOKOONPANO Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta edellyttää, että työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikalle, jossa on vähintään 20 työntekijää. Toimiaika on kaksi vuotta kerrallaan. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että toimikuntajärjestelyt aloitetaan. Jäsenmäärä voi olla esimerkiksi neljä, kahdeksan tai kaksitoista. Heistä neljännes edustaa työnantajaa. Kolme neljännestä jäsenistä on työntekijöitä ja toimihenkilöitä siten että työpaikalla enemmistönä olevalla ryhmällä on puolet ja vähemmistönä olevalla ryhmällä neljäsosa edustajista. Parhaimmillaan Jäsenmäärästä ja kokoonpanosta voidaan työpaikalla päättää toisinkin. Melko yleisesti niistä ja muusta yhteistoiminnan järjestämisestä on sovittu myös työehtosopimuksissa. Toimikunnan tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi muun yhteistyön kautta. Kunta-alan kyselyssä vuonna 2009 runsas puolet kunnista ja kuntayhtymistä oli yhdistänyt työsuojeluyhteistoiminnan kunnallisen yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintaelimeen. Näin oli varsinkin isoissa ja keskisuurissa kunnissa. työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn Isoilla työpaikoilla työsuojeluyhteistyötä voidaan tehostaa myös niin, että koko talon yhteisen työsuojelutoimikunnan lisäksi esimerkiksi aluetoimipisteissä on omat työsuojeluryhmät. Joillakin työpaikoilla on sovittu paikallisesti myös työsuojeluparijärjestelmästä. Siinä työntekijöiden edustaja ja lähiesimies tarkkailevat ja kehittävät yhdessä työskentelyalueensa oloja. arkeen ja toimii kehityksen moottorina. 5

6 VALTUUTETUT JÄSENIÄ Työnantaja nimeää edustajakseen henkilön, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Hyvin usein hän on työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Muut työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan samoja periaatteita, jotka koskevat työsuojeluvaltuutetun vaalia. Valvontalaissa varmistetaan se, että työntekijäjäsenet saavat työajallaan osallistua työsuojelua koskevien tehtävien hoitoon ja että heille korvataan palkkionmenetys sekä työajan ulkopuolella tehty työsuojeluasioihin liittyvä työ. SUUNNITELMA AUTTAA Toimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Yksittäistä työntekijää koskevat työsuojelulliset asiat työntekijä ja esimies selvittävät keskenään. Toimikunta perehtyy työoloihin ja haittojen selvittämisen periaatteisiin, käsittelee työkykyä ylläpitävää toimintaa, tekee esityksiä perehdyttämisen järjestämisestä. Toimikunnan tulee perehtyä myös työsuojelun toimintaohjelmaan ja seurata sen toteutumista. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä. Olisi hyvä käytäntö, jos toimikunta käsittelisi jo tekovaiheessa työsuojelun toimintaohjelmaa, sanoo Maija-Leena Merivirta. Hän katsoo, että toimikunnan työhön toisi ryhtiä myös oma toimintasuunnitelma, vaikka valvontalaki ei sitä suoraan edellytä. Kevyimmillään suunnitelmaksi riittää vuosikellon tyyppinen kaavailu vuoden aikana käsiteltävistä asioista. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään lisäksi työterveyshuollon yleiset suuntaviivat ja toimintasuunnitelma. Työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä toimikunnalle ehdotuksia työterveyshuollon kehittämiseksi. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on vastavuoroista. On paljon työpaikkoja, joissa työterveyshuollon edustaja on aina mukana toimikunnan kokouksessa. Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että ainakin aika-ajoin työterveyshuolto osallistuu kokouksiin, hän sanoo. MITEN YHTEISILLÄ TYÖPAIKOILLA? Yhteisellä työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnan organisoinnista vastaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Urakoitsijoiden työnantajien edustajilla ja valtuutetuilla on valvontalain mukaan oikeus osallistua yhteistoimintaan, kuten isäntäorganisaation toimikunnan kokouksiin, joissa käsitellään kaikkia osapuolia koskevia asioita. 6

7 Käytännössä yhteistoiminta toteutuu kuitenkin useimmiten niin, että pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelupäällikkö ja valtuutettu edustavat työpaikan kaikkia osapuolia, toteaa vanhempi asiantuntija Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta. Hän korostaa, että keskeistä on se, miten hyvin työsuojelu yhdistyy työpaikan muuhun päivittäiseen toimintaan. Tämä pätee kaikkialla, mutta erityisesti yhteisillä työpaikoilla. Jos työsuojelun organisointi jää pelkästään työsuojelupäällikön harteille ja täysin irralleen työpaikan muusta toiminnasta, ei sillä saavuteta tarvittavaa vaikuttavuutta, vaan asiat jäävät helposti keskustelun tasolle. Parhaiten yhteistoiminnan idea toteutuukin projektityyppisessä työssä kuten rakentamisessa, jossa työ joudutaan kokonaisuutena suunnittelemaan ja organisoimaan tarkemmin kuin muu päivittäinen työ. Tämä ohjaa varsinkin isäntäorganisaatiota skarppaamaan myös työsuojelussa, Liuhamo sanoo. SÄÄNNÖLLISYYDESTÄ ETUA Nykyisessä valvontalaissa (44/2006) ei enää mainita kuinka monta kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan tulisi kokoontua. Vanhassa asetuksessa työsuojelun valvonnasta (954/1973) kokoontumismäärä oli neljä kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toimikunnan työstä järjestelmällistä. Kun vuonna 2011 työpaikoille tehtiin STM:n tilaama kysely työsuojelun valvontalain toteutumisesta, yleisnäkemys oli se, että yhteistoiminta oli järjestetty valvontalain mukaisesti. Toisaalta vastauksissa paljastui myös se, että työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnassa lakisääteisten asioiden käsittely on vaihtelevaa: se ei aina ole säännöllistä eikä johda käytännön toimenpiteisiin. Vaikka vastaajat arvioivat yhteistoiminnan olevan sujuvaa, tuli aineistosta esiin myös huoli toisaalta johdon, toisaalta koko henkilöstön sitoutumisesta turvalliseen toimintaan ja työsuojelun edistämiseen. Juttu on toteutettu yhteistyössä TTT-lehden kanssa ja julkaistaan molemmissa lehdissä. LISÄTIETOA Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Maija-Leena Merivirta ja muut, Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho). Loppuraportti. Työterveyslaitos Hanna Uusitalo ja muut, Asioita saatiin kuntoon. Työsuojelun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2011:18 7

8 Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Toiveet perille eri puolilta taloa PerkinElmerin Turun yksikön, Wallac Oy:n, 12-jäseninen työsuojelutoimikunta tekee tammikuussa toimintasuunnitelman ja kokoontuu sen jälkeen kuusi kertaa vuodessa. Meillä on tosi aktiivinen työsuojelutoimikunta, sanoo Turun yksikön HSE Manager Sari Buss. Työsuojelu- ja ympäristöasioista kiinnostuneiden ihmisten kokoontumisissa aika on säännöllisesti loppua kesken. Kuuden henkilöstön edustajan ja Bussin lisäksi toimikunnassa on asiantuntijoita eri aloilta: kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola, työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen, työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström, henkilöstöhallinnon edustaja sekä satunnaisesti työkykykoordinaattoreita eri osastoilta. Buss kertoo, että asiantuntemusta on keskitetty niin, että yksi perehdyttää laboratorioturvallisuuteen, toinen instrumenttipuolen turvallisuuteen, kolmas kemikaaliasioihin. Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Hän osallistuu myös toimintasuunnitelman tekoon sekä turvallisuuskierroksiin ja riskinarviointeihin. Työterveyshuolto ulkoistettiin nelisen vuotta sitten Terveystalolle, mutta Sundström toimii edelleen kokopäiväisesti PerkinElmer Wallacin työterveyshoitajana ja yrityksen tiloissa. Parhaillaan työterveyshuolto on mukana nostokoulutuksessa, kemikaalialtistuksen arvioinnissa, taukojumpan organisoinnissa, ensiapukoulutuksessa ja ensiapukaappien päivityksissä, hän kertoo. VALTUUTETTUA HIHASTA KIINNI Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Toimikunnassa on työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettujen lisäksi heidän varavaltuutettunsa eli kaikkiaan kuusi 8

9 Työsuojelutoimikunnan jäseniä PerkinElmer Wallacilta, vas. Sari Buss, Aimo Lindberg, Janne Ahonen, Pirkko Grönroos, Nina Lehtilä, Juha Leonsaari, Anne-Maj Sundström, Heikki Mikola ja Aarne Torkkeli. Kuva on uusille työntekijöille tarkoitetusta Tervetuloa taloon -multimediavideosta. henkilöstön edustajaa. Tätä kautta saadaan viestiä eri puolilta laajaa taloa, kertoo toimihenkilöiden varavaltuutettu Juha Leonsaari. Työntekijät ja toimihenkilöt antavat usein parannusaloitteita suoraan valtuutetuille, jotka vievät niitä eteenpäin. Työsuojeluorganisaation kasvot ja nimet ovat tuttuja, sillä kokoonpano näkyy ilmoitustaululla ja talon sisäisessä verkossa intrassa. Ergonomiaa koskevat toiveet ovat yleisiä. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on välittänyt toimikuntaan työntekijäaloitteen esimerkiksi ison koneenosan siirtelyn keventämisestä. Analysaattoriin kuuluvalle raskaalle moduulille rakennettiin sen jälkeen uusi pyörällinen teline. Monesti toimikunta voidaan ohittaa ja korjaukset tehdään saman tien. Leonsaari työskentelee tekniset palvelut -yksikössä, joten hän vie osan vinkeistä suoraan sinne. Esimerkiksi kompastumisvaaraa aiheuttanut irronnut lattiakaivo saatiin kuntoon nopeasti. LIKI LIIPPAS -SELVITYKSISTÄ SÄÄSTÖÄ Wallacilla puhutaan turkulaisittain Liki liippas -menettelystä. Sari Buss kertoo, että läheltä piti -ilmoitukset käsitellään aina toimikunnassa. Näemme ne intrasta sekä tuoreeltaan että korjaustoimien jälkeen, jolloin arvioimme, ovatko korjaukset olleet riittäviä ja aiheellisia. Jokainen toimikunnan jäsen voi niitä kommentoida. Kerran järjestelmään tuli ilmoitus käryävästä paperisilppurista, jolloin toimikunta laajensi käsittelyä ja kartoitti kaikki talossa olevat silppurit. Toimihenkilöiden varavaltuutettu oli sähköpuolen asiantuntija ja tutki koneet yksitellen. Kaksi viallista silppuria löytyi ja poistettiin käytöstä. Samalla annettiin ohjeistus terien öljyämisestä. Myös ulkopuoliset toimijat työpaikalla voivat ilmoittaa epäkohdista sähköiseen Liki liippas -järjestelmään. Vastikään esimerkiksi ilmastointiasentaja palkittiin omien työntekijöiden tapaan parilla elokuvalipulla. Hänen havaintonsa koski puuttuvia kaiteita ylhäällä olevassa työkohteessa. Liki liippas -menettely on toiminut nyt 10 vuotta. Olemme arvioineet, että sen avulla tehdyillä parannuksilla on säästetty euroa. Tässä laskelmassa ovat mukana vain korkean riskin tapaukset, Buss kertoo. 9

10 VÄLINEITÄ JA MENETELMIÄ LABORATORIOON -PerkinElmer-konserni on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayritys, joka valmistaa muun muassa analyyttisia ja diagnostisia instrumentteja, optoelektroniikkaa, geenien tutkimuslaitteistoja ja laboratorioissa tarvittavia reagenssiaineita. - Näitä menetelmiä käytetään erityisesti syntymättömien ja vastasyntyneiden vauvojen seulontaan ja pelastamiseen. PerkinElmerin Turun yksikkö, Wallac Oy, on yksi konsernin merkittävimpiä tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin toimipisteitä. Turussa työskentelee 500 henkilöä TIEDOTTAMISESSA VESSATKIN APUNA Työsuojeluorganisaatio käyttää monenlaisia tiedotuskanavia HSEasioiden esillä pitoon. Koulukäynniltä saadun idean myötä jopa vessat on valjastettu tiedotustyöhön. Huhtikuussa 2015 niissä oli tietoa jäteasioista otsikolla Älä ole jätejuntti. Aulojen infotauluja päivitetään säännöllisesti. Niillä voidaan muistuttaa esimerkiksi hyvistä palaverikäytännöistä tai liukkaudesta. Intrassa on oma HSE-osionsa ja siinä erikseen työturvallisuus. Koko henkilöstö pääsee katsomaan esimerkiksi työhygieniamittausten tulokset, työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat, turvallisuusauditointien raportit ja Liki liippas -raportit. Työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen kertoo, että yhteistyötä tehdään paljon myös luottamusmiesten kanssa. Lisäksi toimikunnan jäsenet vievät viestiä omiin työyksiköihinsä. Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan. Sari Buss osallistuu neljännesvuosittain johtoryhmän kokoukseen. Myös linjaesimiehet ottavat yhteyttä ja vievät tietoa ja materiaalia omiin osastopalavereihinsa. Ja sitten ryhmäsähköpostien välityksellä tavoitamme kaikki 500 Turun työntekijää. OMAT TOIMET SUUNNITELMAAN Toimikunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman. Vuodelle 2015 on sovittu esimerkiksi seitsemän turvallisuuskierrosta (safety walks), joihin koko toimikunta osallistuu. Yhtenä kohtana toimintasuunnitelmassa on riskinarviointiprosessin kehittäminen. Janne Ahonen sanoo, että keskustelua on synnyttänyt erityisesti henkisten vaaratekijöiden riskinarviointi. Nyt olemme todenneet, että riittää, kun kyseiset tekijät tunnistetaan normaalin riskinarviointimenettelyn kautta. 10

11 Juha Leonsaari lisää, että henkisten asioiden suhteen ongelmia aiheuttaa se, että tunnistetaanko aidot huolenaiheet tavanomaisesta puheesta. Onneksi työterveyshoitaja on aina mukana riskinarvioinnissa ja työterveyshuollon kautta näitä asioita saadaan eteenpäin. Toimikunta osallistuu laatujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitää omaa HSE-asiantuntijuuttaan kouluttautumisen kautta. Esimerkiksi Buss ja Ahonen osallistuvat tänä vuonna Atex-koulutukseen, jossa käsitellään pöly- ja kaasuräjähdysvaarallisten tilojen ja laitteiden turvallisuutta. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on puolestaan menossa kurssille, jossa kerrotaan inhimillisten virheiden välttämisestä. Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jäsenille ja usein myös omassa toiminnossaan. Niinpä instrumenttituotannon henkilökunnalle on tiedossa Lindbergin selvitys inhimillisten virheiden välttämisestä. Talossa on käytössä LMS eli koulutuksen johtamisjärjestelmä. Siinä henkilöstöhallinnon ohjelmistosovellutus määrittelee ammatin mukaan koulutustarpeen ja esittää, mitä asioita kenenkin kannattaisi päivittää. Toimikunnan tavoitteena on saada sinne myös työsuojelukoulutuksia, ja tämä on kirjattu toimintasuunnitelmaan, kertoo Ahonen. Sari Buss mainitsee toimintasuunnitelmasta vielä benchmarkkauksen eli vertaiskehittämisen. Tänäkin vuotena toimikunta järjestää työsuojelukeskusteluja turkulaisten kemikaalialan toimijoiden kanssa. Puolin ja toisin niissä opitaan uusia käytäntöjä. Aiemmissa tapaamisissa muun muassa Wallacin Liki liippas -menettely on herättänyt kiinnostusta. KOULUTUKSET VIELÄ ERIKSEEN Toimikunta tekee vuosittain myös erillisen koulutussuunnitelman. Janne Ahonen pitää kaksi työturvallisuuskorttikoulutusta, lisäksi järjestetään sähkötyöturvallisuus- ja tulityökorttikoulutukset. Poistumisharjoitus pidetään vuosittain. Ensiapukoulutusta päivitetään säännöllisesti. Koska yrityksessä on pelastusorganisaatio, jossa kaikilla pitää olla EA-koulutus, ensiapukoulutettuja on henkilökunnassa enemmän kuin vaaditut viisi prosenttia. Toimikunnan kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola pitää kemikaalikoulutuksia. Yhteisen kemikaalikoulutuksen lisäksi on linjakohtainen koulutus juuri tietyssä työssä käytetyistä vaarakemikaaleista ja vaaratilanteista. Sitten on muutama paikka, joissa on erityisvaarallisia aineita ja niissä työterveyslääkäri vetää koulutuksen. Hän lisää, että kemikaalitietoon tartutaan yleensä hanakasti, kun sitä esimerkiksi ajankohtaispäivinä on jaossa. Työntekijät ovat kiinnostuneita omasta turvallisuudestaan. Tämän vuotisiin koulutushankkeisiin kuuluu myös UV-säteilyä koskeva kurssi, joka on jatkoa talossa tehdylle UV-säteilylähteiden kartoitukselle. HYÖDYNNÄ KESÄKAMPANJA! -15 % koulutuksen hinnasta. Ilmoittaudu mennessä ja tutustu tarjouksen ehtoihin 11

12 Ylitarkastaja Mikko Rissanen, sosiaali- ja terveysministeriö Työpanoksen menetykselle nollatavoite Suomalaisen yhteiskunnan kustannus työpanoksen menetyksestä oheiskustannuksineen on noin 2 miljardia euroa kuukaudessa. Tämä kustannus jää yritysten, yrittäjien ja palkansaajien maksettavaksi suorina kustannuksina, veroina ja saamatta jäävinä palkkoina. Työturvallisuuden edistämiseksi on hyväksytty pyrkiminen kohti nollaa tapaturmaa. Pitäisikö myös työpanoksen menetyksen suhteen pyrkiä kohti nollaa? YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄ MINIMIKUSTANNUS Sosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin vuonna 2014 laskelma työpanoksen menetyksestä aiheutuvista kustannuksista. Tavoitteena oli saada aikaan yleisesti hyväksyttävä tapa määritellä minimikustannukset ja käynnistää keskustelua näiden kustannusten vähentämisen mahdollisuuksista. Työpanoksen menetykseen liittyvissä laskelmissa laskettiin työpanoksen arvo poissaoloajan palkan ja palkan sivukustannusten osalta. Näin menetellen laskettiin menetetyn työpanoksen arvo sairauspoissaoloille, presenteismille ja työkyvyttömyyseläkkeille. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairaanhoitokulujen osalta menetysten laskenta perustui tilastolähteisiin. YLLÄTTIVÄTKÖ TULOKSET? Laskennan perusteella kansantalouden kokonaismenetykset nousevat hieman yli 24 miljardiin euroon vuodessa. Suurimmat menetykset aiheutuvat työkyvyttömyyseläkkeistä ja työikäisen väestön terveydenhoitomenoista. Työtapaturmien ja ammattitautien osuus kokonaiskustannuksista on vain 10 % luokkaa. EI YKSIN TYÖSTÄ Nyt lasketuille menetyksille on useita eri aiheuttajia. Kustannuksia aiheuttavat työn ja työympäristön lisäksi niin perintötekijämme, elämäntapamme kuin kausiflunssat. Kustannusten vähentäminen edellyttäisi yhteistyötä niin työpaikoilta, työntekijöiltä kuin julkiselta sektorilta hoitoketjujen kehittämisessä. Laskettujen menetyksien suuruutta ja merkitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että kansantalouden palkkasumma on vuositasolla noin 100 miljardia euroa. Elinikäisen työkyvyn kehittämisen tulisi olla yksi keino niin tuottavuuden parantamisessa kuin julkisen talouden säästöjen tavoittelussa. Sairauspoissaolot Tilastokeskuksen mukaan palkansaajilla oli yli 20 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuonna % oli pitkiä poissaoloja ja 40 % lyhyitä (alle 10 vrk). Kustannukset laskettiin erikseen näille ryhmille. Pitkien poissaolojen osalta kustannustieto saatiin Kelalta, lyhyiden poissaolojen osalta laskelma tehtiin työnantajasektoreittain. Poissaolojen aiheuttamaa muuta menetystä ei arvioitu, koska luotettavaa tietoa ei ole saatavissa. 12

13 Presenteismi Presenteismillä tarkoitetaan sairaana työskentelyä ja siitä aiheutuvia työskentelykatkoja tai jopa väärien asioiden tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan presenteismin aiheuttama menetys on suurempi kuin sairauspoissaolojen. Varovaisuusperiaatteen mukaan arvioitiin yhtä suureksi kuin sairauspoissaolojen suuruus. Työtapaturmat ja ammattitaudit Kustannusten laskenta perustui välittömien kustannusten osalta maksettuihin vakuutuskorvauksiin ja tapaturmien välilliset kustannukset arvioitiin kertomalla välittömät kustannukset kertoimilla 2 ja 3. Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyden aiheuttama työpanoksen menetys laskettiin työeläkejärjestelmän eläkkeen saajien osalta. Eläkkeensaajat jaettiin koulutustaustan mukaisiin ryhmiin ja näille ryhmille laskettiin koulutustaustan mukainen palkkakustannus. Työikäisen väestön terveydenhoitomenot Työikäisen väestön terveydenhoitomenot on poimittu OECD:lle tehtyä raporttia varten vuoden 2011 tilastoista. Menetetty työpanos sairauspoissaolot ~ 3,4 mrd presenteismi ~ 3,4 mrd työkyvyttömyys ~ 8 mrd YHTEENVETO Terveydenhuoltomenot ~ 7,8 mrd (ennaltaehkäisy vähennetty) Yhteensä 24,45-24,95 mrd (päällekkäisyydet vähennetty) Työtapaturmat ja ammattitaudit työtapaturmat ~ 2-2,5 mrd ammattitaudit ~ 0,1 mrd 13

14 Elina Ravantti ja Venla Räisänen, Työterveyslaitos APAJAISKU - työhyvinvointia pk-yrityksille Pirkanmaalla Työhyvinvointifoorumin alueellinen työpaja Pirkanmaalla -hankkeen eli Apajaiskun tavoitteena on ollut käynnistää työpaikkojen verkostoitumista työhyvinvointiasioissa Lempäälässä sekä kerätä tietoa työhyvinvoinnin tilasta ja näkemyksistä pienissä yrityksissä. Tarkoituksena on ollut tuottaa esimerkkejä työhyvinvoinnin talousvaikutuksista, kerätä työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja sudenkuoppia ja analysoida ne sekä saada aikaan vapaaehtoinen yritysverkosto työhyvinvoinnin ympärille. Hankkeessa on vierailtu 15 pk-yrityksessä Lempäälässä keskustellen toimitusjohtajan ja hänen valitsemansa henkilön kanssa työhyvinvoinnista. Työpaikoille järjestettiin yhteinen tilaisuus työhyvinvointiteemalla. Kolme hankkeeseen osallistunutta yritystä pääsi kummiyritykseksi, jotka saivat konsultointiapua työhyvinvoinnin kehittämisessä. MIKÄ TYÖHYVINVOINNISSA MIETITYTTÄÄ? Hankkeessa tehtyjen haastattelujen perustalta on työstetty FAQ - usein kysytyt kysymykset. Esiin nousseita yrittäjiä mietityttäneitä asioita olivat esimerkiksi: Miten saada työt sujumaan ja miten saada ihmiset jaksamaan työssä? Miten selviytyä epävarmuuden keskellä? Mistä on tärkeää puhua työpaikalla? Miten voidaan puhua asioista työn lomassa? Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen: yksi elämä ja monta roolia, miten pitää paketti kasassa? Miten työ ja vapaa-aika tukevat toisiaan? HANKKEESSA ON TYÖSTETTY TOIMENPIDESUOSITUKSET NÄIHIN KYSYMYKSIIN. NE LÖYTYVÄT PDF-MUODOSSA APAJAISKUN NETTISIVULTA: HANKKEET/APAJAISKU/ SIVUT/DEFAULT.ASPX 14

15 Apajaisku- hankkeessa koottuja hyviä käytäntöjä Motivointi on tärkeintä aloita vaikeimmasta tyypistä. Vaadi, että sanotaan huomenta ja näyttäydytään työkavereille Ongelmiin puututaan heti. Kahvitauot kahdesti päivässä ovat tärkeitä. Vastustajia ei ole omassa firmassa. Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin. Esimiehenä tärkeintä on jeesata työntekijöitä. Työntekijät voivat itse päättää missä päivystävät. Usein kyselevät onko mitään hommaa mitä vois tulla tekemään. Kaveria ei jätetä pulaan. Pomo tekee itse töitä koko ajan, näyttää esimerkkiä henkilökunnalle. Tinkimättömyys työn laadusta siirtyy työntekijöille. Säännöt on oltava ja TJ määrää vaikeista asioista. Pidetään perusasioista huolta, saastainen wc vie motivaation. Ei saa tehdä liian kireitä aikatauluja. Aina saa olla pahakin päivä tai pidempikin aika, mutta kärryillä pitää olla missä mennään. 15

16 Kevätseminaari Oppeja ja tunnelmia Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa lähes 200 osallistujaa kokoontui Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Seminaarin tunnelma oli välitön ja innostunut. Kahden päivän aikana kuultiin monta mielenkiintoista esitystä ja käytiin paljon hyvää keskustelua. Oppia ja uusia näkökulmia saatiin myös työpaikkavierailuilta, jotka suuntautuivat tällä kertaa Mediapolikseen ja Yle Tohloppiiin, Kiilto Oy:lle, Postin Tampereen lajittelukeskukseen, Työväenmuseo Werstas sekä Sandvik Mining and Constructionin Tampereen tehtaalle. Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistujille, esiintyjille sekä työpaikkavierailuja isännöineille. Tavataan jälleen kevätseminaarissa 2016! 16

17 Seminaarin alustuksista opittiin esimerkiksi Ihmisen turvakehä on 5 m joka suuntaan, se on pinta-alaltaan 78,5 m2 suuruinen alue. Tällä alueella tapahtuvasta pitäisi olla tietoinen. Tapaturman riski ei voi olla nolla, mutta tavoitteen pitää olla nolla. Nolla tapaturmaa on matka ja prosessi, ei tavoite. Nolla-visiolla on ihmisen kasvot! Organisaatiokulttuuria ei voi lainata, ostaa tai kopioida, se pitää jokaisen rakentaa itse, omalle työpaikalle sopivilla työkaluilla. Ihminen ei ole heikoin lenkki, vaan onnistumisen edellytys. Hetipurku on kollegan antamaa henkistä laastaria kriittisen tilanteen jälkeen. Siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Toiminta näkyy, asenne ei - ja toiminta on se joka merkitsee. Kohtaaminen on vaikuttamista toinen toiseemme. Motivaatio on kunkin itsensä vastuulla. 17

18 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat Helen Sähköverkko Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta Kunnon työn päivä Lokakuun alussa juhlitaan ihmisarvoista työtä, hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kiitä silloin työkaveria, vietä reilu kahvitauko tai järjestä tempaus kunnon työn puolesta. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Kunnon työn päivää vietetään yhtä aikaa lähes 60. maassa ympäri maailman. Lähde mukaan viettämään Kunnon työn päivää yhdessä tuhansien muiden työntekijöiden kanssa ja ilmoita työyhteisösikin. Katso lisää päivästä osoitteessa Syksyn teemakoulutukset Syksyllä 2015 foorumilaisille on tarjolla viisi teemakoulutusta. Koulutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista Työhyvinvointikortti Turku Henkilönsuojainten valinta ja käyttö Helsinki Turvallisuusviestintä Tampere Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta Tampere Työhyvinvointikortti Helsinki 21st Nordic Research Conference on Safety NoFS Haikon kartano, Porvoo Turvallisuuden ja tapaturmien ehkäisyn konferenssi elokuussa Porvoossa tule mukaan vaihtamaan kokemuksia, tuloksia ja verkostoitumaan pohjoismaisten kollegojen kanssa! Hyödynnä edullisempi rekisteröintihinta mennessä! Katso lisätiedot: 18 NoFS_Nolla tapaturmaa 186 x 71 mm.indd :56:14

19 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos LEHDEN TAITTO: Pia Peker Työterveyslaitos JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2015 ISSN

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07 PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Yhteistyötoimikunta 18.03.2013 AIKA 18.03.2013 Klo 09:00-11:07 PAIKKA Kauppakatu 1, 2 krs kokoushuone Kanerva KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Pöytäkirja 1/ Xamk

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Pöytäkirja 1/ Xamk Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 06.02.2015 Aika 06.02.2015 klo 13:05-14:05 Paikka Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen kustannus

Menetetyn työpanoksen kustannus Menetetyn työpanoksen kustannus sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto toimintapolitiikkayksikkö strateginen suunnittelu - ryhmä ylitarkastaja Mikko Rissanen kauppatieteiden maisteri Elina Kaseva

Lisätiedot

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Työsuojelupaneeli III TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Minna Toivanen & Minna Janhonen 1 Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus

1 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus VEROHALLINNON TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006 annetun lain (44/2006) 23 :n 1 ja 2 momentin sekä 26.9.2007 solmitun valtion työsuojelun

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 24. 28.4.2017, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja -turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka

Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka Reilun Pelin työkalupakki: Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka Diasarjan tavoite Esitetään malli/työskentelytapa, jonka avulla oikeudenmukaisuuden kokemista lisääviä käytäntöjä voidaan kehittää työpaikoilla

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Yleistä Työsuojelun yhteistoiminnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73) (valvontalaki)

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot