LOPPURAPORTTI. Linnanniemi-hanke,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Linnanniemi-hanke, 1.9.2013 30.8.2014"

Transkriptio

1 Linnanniemi-hanke, LOPPURAPORTTI Linnanniemen kehittämishanke perustuu Museoviraston, Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry:n (STPVMY ry) yhteistyösopimukseen (Liite 1) Hämeenlinnan Linnanniemen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Hankkeen tarkoitus ja tausta: Linnanniemi-hanke on jatkoa vuosina toteutetulle pilottihankkeelle, jossa kehitettiin Linnanniemen alueen museoille uutta yhteistä toiminta- ja johtamismallia. Pilottihanke toteutui osana Museoviraston koordinoimaa Museot hyvinvoinnin edistäjinä hanketta, joka päättyi huhtikuussa Museovirasto, Hämeenlinnan kaupunki ja STPVMY ry sitoutuivat jatkamaan Linnanniemen kehittämistä pilottihankkeen kokemusten ja tulosten pohjalta vuosina Hankkeelle palkattiin ajalle hankejohtajaksi FT Antti Vihinen, jonka tehtävänä oli osallistua hankkeeseen ja vastata sen aikana alueen kehittämisestä erityisesti matkailun ja virkistäytymisen näkökulmista. Hankkeen lähtökohtana oli aiemmassa hankkeessa luonnosteltu yhteistoimintamalli (Liite 2), jossa alueen kolmen museotoimijan yhteisiksi tavoitteiksi oli hahmoteltu alueen matkailullisen vetovoiman edistäminen ja monipuolisten virike- ja virkistäytymismahdollisuuksien tarjoaminen museo- ja oheispalvelujen kautta. Hankejohtajan tehtäviin kuului tukea mallin toteutumista ja kehittämistä. Hankkeen tavoite: Hankkeelle oli asetettu seuraavat tavoitteet: - vuoden 2014 aikana alueen toimijat toimivat omien museotoiminnan alueiden lisäksi yhdessä prosessimaisesti alueen matkailun ja virkistäytymisen eteen ja uusia alueellisia kumppanuuksia on löytynyt. - Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeessa ( ) luonnosteltu Linnanniemen alueen toimijoiden yhteistoimintamalli on otettu käyttöön. - Toiminta on asiakaslähtöistä ja kehittäminen perustuu asiakasymmärrykseen. - Johtamis- ja ohjausjärjestelmä on toimiva ja Linnanniemen alueella on vahva strateginen suunta. Lisäksi hankkeessa oli tavoitteena - selvittää Linnanniemen toiminnan taloudellisten ja hallinnollisten rakenteiden tilanne ja kehittämistarpeet - arvioida pysyvämpien johtamis- ja hallinnollisten ratkaisujen tarve ja mahdollisuus Työn toteutumista ja kehittämistä tukee hankejohtaja. Rahoittajat: 1

2 Hankkeen rahoitus jakaantui seuraavasti: - Museovirasto (42.3 %) - Hämeenlinnan kaupunki (42.3%) - Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestimuseoyhdistys ry (15.4 %) Hankkeen budjetti oli yhteensä , joka kohdistui hankejohtajan palkkaamiseen ja erikseen ulkopuolisella asiantuntijalla teetettävän talous- ja hallintoselvityksen kustannuksiin. Työtapa: Hankkeen toimintaa on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut mukana kaikkien museotoimijoiden edustajat. Hankejohtaja on ollut ohjausryhmän jäsen ja toiminut sen valmistelijana. Käytännön toimintaa on koordinoinut johtoryhmä (museotoimijat / museojohtajat + ravintolayrittäjä), jonka puheenjohtajana on toiminut hankejohtaja. Johtoryhmätyöskentelyn lisäksi museoiden henkilökunnilla on ollut lähempänä käytännön tasoa toimivia työryhmiä. Hankejohtajalla ei ole ollut budjetti- eikä päätäntävaltaa: hän on ainoastaan keskusteluttanut eri toimijoita ja toiminut viestinviejänä päättäjien ja Linnanniemen alueen toimijoiden välillä. Hanke ja sen työryhmät ovat tavoitelleet tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välille, uusien yhteistyökumppaneiden löytämistä ja alueen yhteisten markkinointikonseptien luomista, sekä kävijämäärien kasvua. Yhteistä kosketuspintaa eri toimijoilla on varsinkin markkinoinnin ja viestinnän alueella. Myös alueen tapahtumatuotantoon liittyvissä kysymyksissä on selkeitä yhteistyötarpeita. Hankkeen ohjausryhmä: Timo Koivu, tilaajapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki (sijainen Heli Pirkkalainen, suunnittelija), ohjausryhmän puheenjohtaja Antti Vihinen, hankejohtaja, Museovirasto, ohjausryhmän sihteeri ja valmistelija Pirjo Hamari, kehittämisjohtaja, Museovirasto, saakka (sijainen Carina Jaatinen, vs. kehittämisjohtaja, alk.) Esko Hasila, hallituksen pj, Suomen tykistö-, pioneeri ja viestimuseoyhdistys ry Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä neljä kertaa: , , ja Lisäksi järjestettiin ylimääräinen kokous, jossa oli laajennetusti Museoviraston johtoa (pääjohtaja sekä Suomen kansallismuseon ylijohtaja ja museopalvelujohtaja). Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut lisäksi Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet ( ), museopalvelujohtaja/ylijohtaja Elina Anttila ( ja ), sekä erikoisasiantuntija Janne Tielinen ( , ja ). Aluetoimijoiden johtoryhmä: Tuulia Tuomi, museonjohtaja, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo saakka (sijainen Juha Vitikainen, vs. museonjohtaja, ) Jaakko Martikainen, museonjohtaja, Museo Militaria Jouni Marjamäki, intendentti, Suomen kansallismuseo Outi Mertamo, Linnaravintola Brahe Antti Vihinen, hankejohtaja, Museovirasto, johtoryhmän puheenjohtaja 2

3 1.1. Lähtökohdat Linnanniemi-hankkeen lähtökohtana on ollut Hämeen linnan alueella toimivien museoiden asiakaspalvelukonseptien kehittäminen. Museoiden nykyisten toimintakonseptien taustalla vaikuttavat alueen kiinteistö- ja toimitilajärjestelyt. Linnanniemen alueen kaikki kiinteistöt ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Hämeen linnan, Ojennuslaitoksen ja Vankilamuseon päävuokralainen on Museovirasto. Museovirasto on vuokrannut edelleen Ojennuslaitoksen Hämeenlinnan kaupungille kaupungin historiallisen museon toimisto-, perusnäyttely- ja vaihtuvien näyttelyjen tilaksi. Vankilamuseon tilat on niin ikään vuokrattu historialliselle museolle. Museovirasto maksaa Senaatti-kiinteistöille tiloista vuokraa noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Museoviraston ja Hämeenlinnan kaupungin välinen sopimus historiallisen museon tiloista on solmittu vuonna Hämeenlinnan kaupunki ei maksa Museovirastolle vuokraa käyttämistään tiloista. Museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen joulukuussa 2013 solmima vuokrasopimus edellyttää, että edelleenvuokrauksista sovitaan erikseen ja Senaatti kiinteistöjen tulee hyväksyä vuokrasopimus. Museovirasto tulee neuvottelemaan myös Hämeenlinnan kaupungin kanssa uuden sopimuksen. Museovirasto huolehtii Hämeen linnan avoinna pidosta sekä näyttely- ja tapahtumatoiminnasta. Linnan toiminnasta vastaa Museovirasto/Suomen kansallismuseo, jonka rahoitus tulee valtion talousarviosta. Museovirasto huolehtii Hämeen linnan avoinna pidosta sekä näyttely- ja tapahtumatoiminnasta. Linnan toiminnasta vastaa Museovirasto/Suomen kansallismuseo, jonka rahoitus tulee valtion talousarviosta. Hämeenlinnan kaupungin historiallisella museolla on ollut Ojennuslaitoksen alakerran tiloissa kaupungin ja maakunnan historian perusnäyttely ja Säästöpankkimuseo Säästöpankkiyhdistyksen kanssa tehdyllä erillisellä sopimuksella. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo on purkanut perusnäyttelynsä joitakin vuosia sitten ja tällä hetkellä tilat ovat käyttämättöminä Säästöpankkimuseon näyttelyä lukuun ottamatta. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo pitää avoinna Vankilamuseota ja huolehtii sen näyttelytoiminnasta. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo huolehtii Palanderin talon ja Sibeliuksen syntymäkodin museotoiminnasta. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo toimii opetusministeriön päätöksellä (1981) Kanta- Hämeen maakuntamuseona, jonka tehtävät on määritelty museolaissa ja -asetuksessa. Historiallisen museon toimintaa rahoittaa Hämeenlinnan kaupunki joka saa toimintaansa lakisääteistä korotettua valtionosuutta. Vuonna 2013 se oli eli 37,7 % museon euron nettomenoista. Tämän lisäksi Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo on saanut harkinnanvaraisia avustuksia yhteensä euroa. Kaupungin rahoitusosuus museon toiminnasta on noin 43,3 %. Museo Militarian taustalla on yksityinen yhdistys. Museo Militarian budjetista noin puolet katetaan puolustusvoimien kiinteistötuella, joka nykymuotoisena päättyy vuonna 2018 sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön museoiden valtionavustuksella. Toinen puolisko katetaan museon tulorahoituksella ja omistajien vuosimaksuilla. 3

4 Alueen ravintolapalveluista vastaa Linnaravintola Brahe. Museotoiminnan lisäksi Linnanniemen alueella järjestetään erilaisia tapahtumia, joista osa linnan alueella, osa ulkopuolella Linnapuistossa. Ravintolayrittäjä toimii yksityisrahoitteisesti osakeyhtiömuotoisena. Se maksaa toiminnastaan perusvuokraa ja liikevaihtoon sidottua vuokraa Museo Militarialle (Militarian tiloista) ja Museovirastolle (linnan tiloista) Linnanniemen alueen toimijoiden menot ja tulot vuonna Vuoden 2014 osalta tietoja ei ole vielä saatavilla. Menot Hämeen linna Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Ojennuslaitos (Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Linnanniemen toimipiste) Vankilamuseo (Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Linnanniemen toimipiste) Museo Militaria Henkilöstömenot Vuokramenot Kiinteistömenot Toimintamenot Muut menot Yhteensä Tulot Pääsymaksutulot Tilavuokraustulot Valtionosuus Muut avustukset Muut tulot Yhteensä Ongelmakohdat Tässä raportissa keskitytään Linnanniemi-hankkeen yhteydessä esiin nousseisiin ongelmakohtiin. Alueen toimijoilla on monipuolista yhteistoimintaa (esimerkiksi yhteinen aluelippu), joka on pitkälti käytännön tilanteiden sanelemaa. Yhteistyö on kuitenkin joillakin toiminnan osa-alueilla puutteellista tai kehittymätöntä. 1 Hämeenlinnan kaup. hist. museon vuokra- ja kiinteistömenot yhteensä Museo Militarian museokiinteistöjen vuokra-, käyttö- ja ylläpitokulut maksaa puolustusvoimat kiinteistötukena 3 Hämeen linnan kiinteistömenot sisältävät lämmityksen, sähkön ja veden , siivous-, pesula- ja ympäristönhoitopalvelut sekä korjaus-, kunnossapito- ja rakentamispalvelut Hämeen linnan toimintamenot sisältävät näyttelytoiminnan sekä markkinoinnin ja viestinnän Ojennuslaitokseen oli tammi-toukokuussa ilmainen sisäänpääsy. Museo on ollut kiinni kesäkuun alusta alkaen. 6 Hämeen linnan tilavuokraustulot sisältävät luento- ja juhlatilojen vuokrauksen sekä ravintolan vuokrauksen Hämeenlinnan kaup. hist. museon osalta tiedot ovat vain Ojennuslaitoksen tilavuokraustuloista. 8 Miltarian ja Hämeenlinnan kaup. hist. museon muut avustukset pitävät sisällään harkinnanvaraisen valtionavustuksen, kunnan avustuksen ja muut avustukset 4

5 2.1. Sisältökysymykset Linnan perusnäyttely on vanhentunut, eikä se toimi enää asiakkaita palvelevalla tavalla, saati matkailuvetonaulana. Linnanniemen vuotuinen n kävijän asiakasvirta muodostuu ensisijaisesti kolmesta pääväylästä: museotoiminta (näyttelyt), tapahtumat ja antikvaarinen muistomerkki. Kulttuurimatkailu on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa, mutta siihen liittyvien tapahtumien organisoinnissa on ollut ongelmia. Alueen toimijoilla ei ole palveluksessaan tapahtumatuotannon ammattilaisia: museoiden työntekijät hoitavat tapahtumien järjestelyjä oman työnsä ohella. Kulttuurimatkailukohteena Linnanniemen vetonaula on Hämeen linna. Valtaosa Linnanniemen asiakaskunnasta on kiinnostunut linnan historiasta ja sen arkkitehtuurista. Alueen markkinointia ja yhteisesiintymistä silmällä pitäen tämä on erityisen merkittävää: Alueen kehittämisen kärkenä pitää olla kulttuuriperintö, jonka ytimenä ovat alueen antikvaariset kohteet, ensisijaisesti linna ja sen toiminnan tukena Ojennuslaitos, Vankilamuseo ja Museo Militaria sekä niihin sijoittuvat mahdolliset muut toimijat. Hämeen linna on yksi Suomen tärkeimmistä kulttuurihistoriallisista muistomerkeistä ja nähtävyyksistä. Matkailukohteena linna kilpailee ihmisten vapaa-ajan vietosta: se tavoittelee samoja asioita kuin esimerkiksi huvipuistot tai kulttuuritapahtumat. Erona on se, että linna on auki vuoden ympäri, huvipuistot ja kulttuuritapahtumat ovat ensisijaisesti kesäkohteita. Vertailu Tampereen Särkänniemen huvipuistoalueen ja Hämeenlinnan Linnanniemen välillä on sikäli perusteltua, että kumpikin alue on monipuolisten vapaa-aika- ja elämyspalvelujen kokonaisuus. Sisältöjen tuottamisessakin on yhtäläisyyksiä, joskin myös suuria eroja. Tärkein ero on hallintomallissa, josta on sopimuksen mukaisesti tekeillä erillinen selvitys. Asiakastyytyväisyyskyselyissä on kartoitettu Linnanniemen asiakaskunnan toiveita ja tarpeita. Viimeisin kysely tehtiin keväällä 2014 osana Linnanniemi-hanketta. (Liite 4). Tähän kyselyyn vastasivat ensisijaisesti hämeenlinnalaiset: kaupungin nettisivuilla oli linkki online-kyselyyn. Vastausten määrä (n. 150) ei riitä kattavan analyysin tekemiseen, mutta joitakin havaintoja voidaan kuitenkin tehdä. Monet Linnanniemen läheisyydessä asuvat ihmiset toivovat alueesta jonkinlaista tapahtumapuistoa, jossa erilaiset konsertit, markkinat ja muut tapahtumat seuraavat toisiaan saumattomasti etenkin kesäaikana. Toiveissa kuultaa ajatus Linnanniemen alueesta kaupunkilaisten olohuoneena. Näissä toiveissa linna toimii kulissina: voidaan puhua kulissikäytöstä. Linnan sisältö ei tunnu merkitsevältä, mutta sen käyttö taustana ja rekvisiittana kiehtoo mielikuvitusta. Erilaisia tapahtumia Linnanniemen alueella järjestetään paljon: kesäkalenterissa on rientoja jazzmusiikista keskiaikamarkkinoihin. Kesäinen Suomi on täynnä vastaavia tapahtumia, eikä Linnanniemelle saapuva konserttiyleisö välttämättä löydä tietään alueen museoihin. Linna on tapahtumien arkkitehtoninen ja henkinen kulissi, sen sisältö ei ole keskiössä. Suomalaiset kesätapahtumat ovat pääosin ulkoilmatapahtumia; valoisana aikana ihmiset eivät tunnu kesyyntyvän sisätiloihin, eivätkä halua viettää aikaansa museokokoelmien ääressä tai linnan muurien sisällä. Asiakaspalautteissa valitetaan usein sitä, että linna on täynnä tyhjiä huoneita. Linnaan tutustuvaa asiakasta odottaakin todennäköisesti pettymys: sisältöjä ja esineitä on linnan 5

6 ulkopuolella sijaitsevissa museoissa, mutta itse linna vaikuttaa olevan tyhjillään. Sisällön tuottamisen ja vetonaulan välillä on siis ristiriita, jota linnassa oleva, 1980-luvulta peräisin oleva suppea perusnäyttely ei ratkaise. Vaihtuvat, pienemmät näyttelyt eivät myöskään riitä täyttämään linnan tiloja. Yleisvaikutelmaksi jää vääjäämättä suuri, tyhjä ja sokkeloinen tila. Linnanniemen museot ja niiden kokoelmat pystyvät tyydyttämään vain osittain linnan historiasta kiinnostuneen kävijän ja asiakkaan tarpeet. Museo Militarian kokoelmat eivät kerro linnan historiasta, Vankilamuseo vain yhdestä ajanjaksosta Linnanniemen alueen historiassa, Säästöpankkimuseolla taas ei ole mitään tekemistä linnan kanssa. Linnassa järjestettävät opaskierrokset on ammattitaidolla toteutettuja ja mielenkiintoisia, mutta nekin täyttävät tyhjät huoneet vain mielikuvien kautta. Suuri osa asiakaskunnasta haluaisi vaellella linnassa omaehtoisesti ja vailla opastusta. Perusnäyttelyn uudistamisesta kaikki johtoryhmään ja hankkeen ohjausryhmään osallistuvat ovat yhtä mieltä. Uuden näyttelyn sisältöä on pohdittu erillisen hankkeen avulla. Näkemykset vaihtelevat kiertävien kokonaisuuksien ja linnan historiaan vahvasti ankkuroituvan perusnäyttelyn välillä. Linnaan tutustuvat asiakkaat ovat kuitenkin kiinnostuneita ensisijaisesti linnan omasta historiasta, joten perusnäyttelyn uudistaminen tulisi tapahtua tältä pohjalta. Se ei sulje pois erilaisten vierailunäyttelyiden mahdollisuutta. Linnan perusnäyttelyn tulisi vielä kytkeytyä Hämeenlinnan kaupungin kehitykseen ja historiaan, jotta se puhuttelisi mahdollisimman voimakkaasti alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä ja säteilisi näin myös kaupungissa vieraileviin turisteihin. Tässä kaupungin historiallisen museon ja Museoviraston yhteistyö näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa on ratkaisevassa asemassa. Erityisen hyvän mahdollisuuden linnan näyttelytoiminnan ja sisältötuotannon uudistamiselle tarjoaa Hämeenlinnan kaupungin juhlavuosiputki : vuonna 2014 kaupunki täyttää 375 vuotta, vuonna 2015 vietetään Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa säveltäjän syntymäkaupungissa erityisen näyttävästi, 2016 on teemana luonto ja vesi, ja vuonna 2017 lapset ja nuoret 100-vuotiaassa Suomessa. Varsinkin lasten ja nuorten tapahtumat vuonna 2017 voisivat toimia uudenlaisen sisältökokonaisuuden ponnahduslautana linnallekin: Hämeenlinnan lasten- ja nuortentapahtuma (nykyisin nimeltään Hippalot) voisi siirtyä kokonaan linnaan, luoda brändiään uudelleen ottaa mahdollisesti jopa vanhan ja hyvin tunnetun nimensä uudelleen käyttöön Infrastruktuurin ongelmat Linnanniemen alue on oleellinen osa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa ja Vanajaveden yhteyteen rakennettua kaupunkipuistoa. Linnanniemen aluetta ei ole suunniteltu suuria massatapahtumia varten. Infrastruktuurin ongelmiin törmätään, kun eri tapahtumia tai alueen käyttöä aletaan suunnitella. Linnanpiha on mukulakivetyksellä päällystetty; se soveltuu huonosti esimerkiksi juhlakengissä kuljettavaksi. Linnaan on myös erittäin hankala kulkea pyörätuolilla. Käytännössä linna on vain tervejalkaisten ja suhteellisen hyväkuntoisten ihmisten saavutettavissa. Linnassa ei myöskään ole hissiä, joka helpottaisi kävijöiden tai huolto- ja ravintolahenkilökunnan liikkumista kerroksista toiseen. Näihin seikkoihin kannattaa jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota, sillä linnan käyttö hää- ja juhlatapahtumapaikkana on kasvussa. Linnan tilat soveltuvat vain rajoitetusti erilaisille tapahtumille. Huoneet ovat kaikuisia; tästä kärsivät musiikki- ja puhe-esitykset. Edellä mainitut, kulkemiseen liittyvät ongelmat vaikeuttavat myös tavarantoimittajien työtä kohtuuttomasti. 6

7 Linnanniemen ulkoalue on kokonaisuutena ongelmallinen. Viitoitus alueen sisällä on sekava, ja kaupungin sisäinen viitoituskin kaipaisi päivittämistä. Nykyinen viitoitusjärjestelmä ei palvele varsinkaan kansainvälisiä vieraita ja asiakkaita, joille sanoilla Hämeenlinna ja Hämeen linna ei ole olemassa eroa. Uusissa opaste- ja viitoitussuunnitelmissa kannattaisi ottaa käyttöön suomen ohella myös englannin kieli. Tämä korostaisi myös Hämeenlinnan kaupungin kansainvälistä turismibrändiä. Hankkeen yhteydessä on opasteongelmien ratkaisun toivossa lähestytty Hämeenlinnan kaupunginhallitusta. Linnanniemen eri toimijat ovat fyysisesti melko lähellä toisiaan, mutta alueen eri osat on erotettu toisistaan aidoilla ja muureilla. Tähän on historialliset perusteet: onhan Linnanniemellä vielä luvulle asti toiminut vankila. Nykykäytölle aita linnan ja vankilamuseon välillä ei ole tarkoituksenmukainen, ja muuri linnan ja Militarian alueen välillä tuntuu sulkevan Militarian kokonaan alueen ulkopuolelle. Asiakkaan on vaikea löytää yksittäisiä toimijoita, saati hahmottaa aluetta yhdeksi kokonaisuudeksi. Hankkeen yhteydessä on selvitetty mahdollisuuksia aidan ja muurin purkamiselle tai muutostöille; toistaiseksi Museoviraston kanta muutoksiin on ollut kielteinen. Ravintolayrittäjä on toivonut Linnan edustalle jättölaituria Vanajaveden risteilyaluksille ja tilaussaunaa kokousasiakkaiden käyttöön. Laiturin suhteen Museoviraston edustajat ovat esittäneet epäilyjä alueen maisemallisiin arvoihin vedoten Asiakasvirrat ja ansaintalogiikan ongelmat Linnanniemen asiakas- ja kävijävirroista on hankkeen yhteydessä tehty erillinen selvitys (ks. liite 3). Tämän lisäksi tehtiin palaute- ja kehittämiskysely internetissä (ks. liite 4), johon vastasivat lähinnä Hämeenlinnan tai sen lähialueen asukkaat. Erillisen ja kohdennetun kyselytutkimuksen tekeminen potentiaalisesti merkittävimmillä asiakkaiden ja kävijöiden asuinpaikkakunnilla (ennen muuta Tampere ja Helsinki) olisi jatkossa suositeltavaa. Linnanniemen kokonaiskävijämäärä on n kävijän vuositasolla. Luku on ollut hienoisessa laskussa, joskin vuositasolla vaihtelut ovat kohtuullisina. Etenkin Hämeenlinnan kaupungin johdon toiveissa on ollut kävijämäärän kasvattaminen ja tämän myötä saavutettavien matkailutulojen kasvu. Hämeenlinnan sijainti Suomen väestöllisenä keskuksena ja hyvät kulkuyhteydet antavatkin lähtökohtaisesti perusteita näille toiveille. Hämeenlinna on kahden suuren asutuskeskittymän välissä: Tampereen ja Helsingin välinen yhteys on Suomen merkittävin kasvukäytävä. Näistä keskittymistä pääsee helposti ja nopeasti Hämeenlinnaan ja yhtä helposti ja nopeasti sieltä pois. Asiakaskunnan kehittymistä ja markkinointitoimenpiteiden kohdentamista ajatellen kannattaakin keskittyä ennen muuta päivämatkailijoihin. Linnanniemen alueen nähtävyydet ennen kaikkea itse Hämeen linna koetaan helposti yleishyödyllisiksi sivistyskohteiksi. Asiakaskunta ei ole tottunut maksamaan suurta pääsymaksua tai muita palvelumaksuja tällaisessa kohteessa: se on tottunut tai totutettu ilmaistapahtumiin. Esimerkkinä voidaan mainita yksi kevätkauden suurimmista kävijäryhmistä: luokkaretkeläiset. Tässä raportissa Linnanniemen luokkaretkiasiakkaita käytetään case study -tyylisenä esimerkkinä laajemmalle pohdinnalle Linnanniemen alueen ansaintalogiikan ongelmista ja hallintomallin kehittelyn pohjaksi. 7

8 Toukokuun aikana linnalla käy n luokkaretkeläistä. Valtaosa näistä koululaisryhmistä tulee Tampereelta tai Helsingistä (= pääkaupunkiseudulta). Monet tamperelaiskoululaiset ovat matkalla Helsingin Linnanmäelle, helsinkiläiset puolestaan matkaavat kohti Tamperetta ja Särkänniemeä. Hämeen linna on matkan koulutuksellinen ja sivistävä osuus, joka tuntuu antavan oikeutuksen virkistyspäivän varsinaiselle kohteelle, huvipuistolle. Koululaisryhmiltä peritään linnalla oppilasta kohden 2,5 euron suuruinen opastusmaksu. Monet luokkaretkeläisten ryhmänjohtajat ja opettajat pitävät tätä erittäin edullisena. Huvipuistoon pääsymaksu on euroa, yli kymmenkertainen Linnaan verrattuna. Mitä tapahtuisi, jos linnan pääsymaksua nostettaisiin huvipuiston maksun tasolle? Todennäköisesti luokkaretket eivät enää pysähtyisi Hämeenlinnan kohdalla. Pohdiskelua voi kuitenkin jatkaa siten, että linnan opastusmaksu olisi nykyisen 2,5 euron nimelliskorvauksen sijasta vaikkapa 8-10 euroa. Sisäänpääsyn ja opastuksen oheen voisi tämän avulla kehittää ohjelmallisia osuuksia, jotka paitsi perustelisivat korkeamman maksun, mutta saisivat lisäksi nuoret asiakkaat innostumaan linnan tarjonnasta jatkossakin: saisivat heidät tulemaan toisenkin kerran. Huvipuistojen rannekkeita (= pääsylippuja) monet lapset keräävät ranteisiinsa, osoittaakseen käyntikertojensa määrän ikätovereilleen. Mitäpä jos linnankin ranneke saavuttaisi samanlaisen status-aseman lasten keskuudessa? Miksi näin ei nykyisin toimita? Miksi linnan esittelystä luokkaretkeläisille ja muille matkailijaryhmille ei peritä korkeampaa maksua? Syyt löytyvät paitsi edellä mainitusta yleishyödyllisen sivistyskohteen aurasta, mutta myös hallintomallien eroavaisuuksista. Jos Linnanniemen aluetta verrataan vaikkapa Särkänniemeen, tulevat kahden, yhteiskunnan omistuksessa olevan kohteen hallintomallierot selvästi esille. Särkänniemen toimia ohjaa Tampereen kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, Linnanniemellä on useita eri toimijoita, jotka kaikki saavat yhteiskunnan tukea, mutta ne eivät ole osakeyhtiöitä. Asiakasvirroissa ja ansaintalogiikassakin on paljon yhtäläisyyksiä: kummallakin alueella toimii erilaisia matkailukohteita, museoita, ravintoloita jne. Kummallakin alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja tai kokoustilaisuuksia. Mutta ns. sivistävän kohteen ja osakeyhtiömuotoisen huvipuiston kumpikin siis kuitenkin yhteiskunnan omistamia hinnoittelussa ja ajattelutavoissa on suuria eroja. Osakeyhtiö tavoittelee taloudellista hyötyä, sivistävä kohde ei. Osakeyhtiölle tämä myös sallitaan, yleishyödylliselle kohteelle ei. Osakeyhtiö maksaa omistajalleen vuokraa tiloistaan, tontistaan ja osinkoa mahdollisista liikevoitoistaan. Se ei voi tehdä pelkkiä menobudjetteja, kuten valtaosa museoista tekee, vaan tulojen täytyy kattaa menot. Yhteiskunnan omistamat osakeyhtiöt ovat nykyisin itsestäänselvyys esimerkiksi konsertti- ja kongressitaloissa, jotka ovat useimmiten kunnan tai kaupungin rakentamia ja omistamia, ja niiden toimintaa johtaa kaupungin tai kunnan omistama osakeyhtiö (esim. Tampere-talo, Lahden Sibeliustalo tai Hämeenlinnan Verkatehdas). Näiden yhtiöiden tavoitteena ei välttämättä ole tuottaa omistajilleen suuria taloudellisia voittoja, mutta osakeyhtiömuotoisella hallintomallilla tavoitellaan kuitenkin keveitä hallintoprosesseja, vähäistä byrokratiaa ja mahdollisimman suurta liikkumatilaa talouden hoitamiseen liittyvissä kysymyksissä. Talot eivät tule toimeen ilman yhteiskunnan subventioita Tampere-talon tukiaisten määrä on yli 4 miljoonaa euroa vuodessa mutta tästä huolimatta ainakin joissakin taloissa pyritään mahdollisimman pieneen subvention määrään. Avainsana on kuitenkin hallintomalli. Esimerkiksi osakeyhtiö mahdollistaa taloudellisen voiton, 8

9 ainakin mahdollisimman hyvän tuloksen tavoittelun, vaikka kohde onkin yleishyödyllinen sivistyskohde, jossa kulttuuriarvoilla (esimerkiksi sinfoniaorkestereilla ja niiden konserttitoiminnalla) on vankka ja perusteltu jalansija kohteen (esimerkiksi konserttitalon) toiminnassa. Kun yhteiskunnan omistama Särkänniemi Oy perii luokkaretkiasiakkaaltaan 33 euron suuruisen pääsymaksun, ei tämä synnytä vastalauseryöppyä, sillä yhteiskunnan omistus on naamioitu kaupungin omistaman osakeyhtiön taakse. Olisiko siis mahdollista, että Linnanniemen alueen toimintoja hallinnoisi ja johtaisi esimerkiksi yhteiskuntaomisteinen osakeyhtiö, jonka ansaintalogiikka olisi sama kuin kaupunkien tai kuntien omistamilla konsertti- ja kongressikeskuksilla? 2.4. Uudet yhteistyökumppanit Linnanniemi-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut löytää alueelle uusia yhteistyökumppaneita ja toimijoita. Hämeenlinnan kaupunki on suunnitellut yhden uuden museotoimijan, sähkömuseo Elektran sijoittumista alueelle nykyisen kaupunginmuseon tiloihin. Muuten uusia asiakkuuksia on saatu lähinnä ravintolatoiminnan myötä ja erilaisten tapahtumien yhteyteen. Näiden vaikutus museotoimijoihin ei kuitenkaan ole kovin suuri. Ravintolan uusien asiakkuuksien ja uusien tapahtumien yhteydessä korostuu linnan vetovoima kulissikäytössä, ei museoiden kokoelmat. Erilaiset tapahtumat ja niiden yleisöt ovat kuitenkin potentiaalinen asiakaskunta myös museoille, joiden tulisi kehittää sisältöjään tapahtumailtojen asiakasvirtoja myötäillen. Uusien yhteistyökumppaneiden löytymisen taustalla lienee myös toive yksityisrahoitteisten tulovirtojen ja sponsoroinnin kasvusta alueella. Toive on nykyoloissa epärealistinen: tiukka taloudellinen tilanne ja lama ovat merkittävästi vähentäneet yritysten halukkuutta osallistua kulttuurikohteiden rahoittamiseen, eivätkä esimerkiksi alueen hotellitoimijat ole kiinnostuneita hakemaan ansaintamahdollisuuksia synergioista Linnanniemen museoiden kanssa. Uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen edellyttäisikin alueen vetovoimaisuuden merkittävää kasvua ja sisältöjen uudistamista. 3. Hallintomallipohdinta Linnanniemi-hankkeen johtoryhmä on keskustellut useaan otteeseen hallintomallikysymyksestä. Mikä olisi paras ja johdonmukaisin hallintomalli koko alueelle? Onko yhteinen hallintomalli mahdollinen? Tähän asti jokaisella museotoimijalla on ollut oma hallinto-organisaationsa. Alueen toimijoiden kirjavat taustaorganisaatiot ovat osoittautuneet yhteistyömallien kehittämisessä ongelmalliseksi. Linnanniemellä ei ole yhtä yksittäistä organisaatiota tai johtohahmoa, jonka kanssa neuvotella toiminnan kehittämisestä ja joka edustaisi aluetta kokonaisuutena ulospäin. Tämän puhuvan pään puutteen kaikki alueen toimijat tunnistavat ja tunnustavat suureksi ongelmaksi. Päätöksenteko yksikertaisissakin asioissa on monimutkaista ja aikaa vievää. Asiakaskunnalle eri toimijoiden hallinnolliset rajat ilmenevät turhina esteinä palveluiden kehittämisessä. Museoilla ei esimerkiksi ole yhtenäisiä aukioloaikoja, vaan jokainen toimija päättää näistä itsenäisesti. Myös yhteinen, internet-pohjainen tilanvarausjärjestelmä puuttuu. Hämeenlinnan kaupungin johdolla ja avulla sellaista on hankkeen yhteydessä ryhdytty kehittämään Linnanniemelle. 9

10 Alueen tulevan kehittämisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi on koettu yhtenäisen hallintomallin rakentaminen. Kaikki alueen toimijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykytila on uudistettava ja yhteinen hallintomalli on syytä kehittää toimintaa jatkamaan. Realistisia ratkaisuvaihtoehtoja on kolme: a) Alueen toimijat yhdistävät resurssinsa perustamalla markkinointiin ja viestintään keskittyvän organisaation (joko säätiön tai osakeyhtiön) b) Alueen toimijat yhdistyvät kokonaisuudessaan (säätiöksi tai osakeyhtiöksi), joka vastaa kokonaisvaltaisesti alueen toiminnasta c) Alueen toimijat muodostavat yhdistyksen, joka vastaa erityisesti Linnanniemen markkinoinnista ja viestinnästä Ensimmäinen vaihtoehto olisi pienempi ja todennäköisesti kivuttomampi askel kohti laajempaa yhteistyötä ja hallintomallia. Se ei välttämättä riittäisi kokonaisratkaisuksi, eikä ainakaan poistaisi eri toimijoiden välisiä hallinnollisia esteitä. Toinen vaihtoehto olisi radikaali ja rohkea; se saattaisi johtaa hyviin tuloksiin, mutta riskit ovat suuret. Yhdistysmuotoinen vaihtoehto taas saattaisi olla liian kevyt ja mahdollisesti myös monimutkainen hallintomalli ongelmien ratkaisuksi. Säätiö- tai osakeyhtiömuotoiseen muotoiseen toimintamalliin siirtyminen edellyttää selvitystyötä siitä, mitä yksittäisten museoiden valtionavuille tapahtuisi, mikäli uudistus toteutettaisiin. Osakeyhtiömuoto ei ainakaan estä kongressi- ja konserttitalojen saamia avustuksia omistajakaupungeiltaan. Sama periaate voisi siis toimia myös museosektorilla. Säätiö tai osakeyhtiö Linnanniemen kaltaisen kokonaisuuden hallintomallina olisi Suomen oloissa ainutlaatuinen. Se voisi toimia koko yhteiskuntaa ajatellen laboratoriona vastaaville yksiköillä muualla Suomessa, ja sitä voisi kehittää yhdessä valtion ja kuntasektorin kanssa. Hämeen linna voisi tällä tavoin toimia myös kokeiluna vastaavien historiallisten kohteiden uudistamiselle ja lähtökohtana keskustelulle kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden asemasta ja käytöstä tulevaisuudessa. Yhteinen organisaatiomalli mahdollistaisi byrokratian karsimisen ja yhteisesiintymisen ulospäin. Linnanniemen alue saisi myös brändinsä kehittämisen kannalta tärkeän johtohahmon, johon alueen toiminta henkilöityisi. Pohdittaessa mahdollisia uusia hallintomalliratkaisuja tai yhteenliittymisiä, tulee muistaa se, että Hämeen linna ja Linnanniemen toimijat eivät tule toimeen ilman subventioita. Alueen museot saavat parhaimmillaankin alle 20 % tuloistaan pääsylippujen myynnillä; tilojen vuokraaminen erilaisille tapahtumille ja palveluille tulisi jatkossa olla vähintään yhtä tärkeä tulonlähde, jotta taloudellisesti kestävämpiin lukuihin päästäisiin. 5. Henkilöstön tilanne Henkilöstön asemaa pohdittaessa on syytä muistaa, että kaikki toimijat ovat olleet syvällisessä muutostilassa jo pidemmän aikaa. Militariaan on liitetty kokonaan uusia museotoiminnan osaalueita, Suomen kansallismuseossa on toteutettu organisaatiouudistus 2014 alussa ja Kaupunginmuseon henkilökuntaa vaivaavat monenlaiset tila- ja resurssiongelmat. Monia toimijoita yhdistää tämän lisäksi huoli huomisesta : taloudellisten vaikeuksien aikana kulttuuri on 10

11 miltei automaattisesti säästölistojen kärjessä, ja sen museoiden työntekijät näyttävät tietävän liiankin hyvin. Työntekijät ovat yksinkertaisesti huolissaan työpaikoistaan, toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan. Tämä asetelma taas on omiaan poikimaan muutosvastarintaa, oli sitten huoleen huomisesta aihetta tai ei. Linnanniemi-hankkeeseen osa työntekijöistä on suhtautunut hyvin varauksellisesti, koska sen ei nähdä hyödyttävän alueen toimijoita, tai sen koetaan tähtäävän henkilöstön vähentämiseen alueella. On ollut havaittavissa hankeväsymystä: Taas yksi hanke muiden joukossa! Milloin tapahtuu jotakin konkreettista, on se viesti joka hankejohtajalle on kerrottu henkilöstöpalavereissa. Linnanniemi-hankkeessa ei ole ollut tarkoitus keskittyä henkilöstöjohtamiseen tai henkilöstön asemaan. Nämä kysymykset ovat kuitenkin nousseet väistämättä esille, kun on keskusteltu esimerkiksi alueen toimijoiden yhteistyöstä ja mahdollisesta yhteisestä hallintomallista. Jatkossa tulisi kuitenkin pohtia sitä, mitä eri toimia alueella tehdään päällekkäin ja moneen kertaan, missä taas olisi vajausta. Pohdinnan tulokset pitää ottaa huomioon jatkossa rekrytointeja suunniteltaessa ja yhteistyötä syvennettäessä. Alueen kolmella museotoimijalla on kolme erillistä hallintoa: kolme johtoa, kolme markkinointia, kolme lipunmyyntiä jne. Onko tämä tarkoituksen mukaista? 5. Yhteenveto ja suositeltavat jatkotoimet Linnanniemen alueen kehittämiseksi jatkossa on suositeltavaa keskittyä seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Yhteisen liiketoiminta-ajatuksen ja vision kehittäminen koko alueen toimijoille 2. Hallintomalli, josta olisi syytä tehdä erillinen selvitys 3. Infrastruktuuriin liittyvien ongelmien pikainen ratkaisu 4. Sisältötuotannon kehittäminen yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kesken 5. Laajemman asiakasvirta- ja markkina-analyysin tekeminen Hämeenlinnan kannalta potentiaalisesti merkittävimmissä keskittymissä (ennen muuta Tampere ja Helsinki) Hämeen linna on yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurikohteista. Linnanniemen alueen museot muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Olisi toivottavaa, että aluetta voitaisiin kehittää yhteisvoimin jatkossa kohti yleisö- ja asiakasystävällistä kokonaisuutta, jossa keskitytään mahdollisimman hyvien ja kestävien taloudellisten tulosten saavuttamiseen samalla kuitenkin alueen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Kyseessä ovat lopulta yhteiskunnan varat, kaikkien yhteinen henkinen ja maallinen omaisuus. Joissakin hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa Linnanniemen alueen henkilöstöryhmien kanssa on esitetty sellainen ajatus, että linna on ihmistä (tai asiakasta) tärkeämpi; linna kun on seissyt paikallaan usean vuosisadan ajan, me ihmiset tulemme ja menemme, linna on ja pysyy. Linna on tämän ajattelutavan keskiössä, vaikka se onkin ihmisten rakentama, ihmisiä varten. Mitäpä jos jatkossa keskiössä olisikin se ihminen. 11

12 LIITTEET: Liite 1 Yhteistyösopimus Liite 2 Yhteistoimintamalli Liite 3 Asiakasvirta-analyysi, elokuu 2014 Liite 4 Nettikysely keväältä

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013

Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa. Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Uuden toimintamallin kehittäminen Merikeskus Vellamossa Kokemuksia, näkemyksiä ja oivalluksia 6.5.2013 Sirpa Kantola-Pakkanen Hallitusohjelmat Säädökset Ohjaus OKM strategiat ja ohjelmat Maakuntasuunnitelmat

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

Museon avain Satakunnan Museo

Museon avain Satakunnan Museo Museon avain Satakunnan Museo Tuotteistettava palvelu: MUSEON AVAIN yritysten ja yhteisöjen vuosikortti sisäänpääsy museon neljään toimipisteeseen (myös vierasryhmän kanssa) viisi opastuskierrosta kokoustilojen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Hämeenlinnan Linnanniemi konsepti ja kehittämispolku

Hämeenlinnan Linnanniemi konsepti ja kehittämispolku Hämeenlinnan Linnanniemi konsepti ja kehittämispolku Linnanniemi-valmisteluryhmän loppuraportti 30.6.2015 Aluksi Tämä Hämeenlinnan Linnanniemen alueen kehittämiseksi asetetun valmisteluryhmän raportti

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Kauppakeskusmarkkinointi kauppakeskusjohdon näkökulmasta Kauppakeskuksen yrittäjäyhdistyksen toiminta / kauppakeskus markkinointi Vaihtoehtoinen malli kauppakeskuksen

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

Hallitus 4/2014. Keskiviikko 23.4.2014 klo 15.40 16.05. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 4/2014. Keskiviikko 23.4.2014 klo 15.40 16.05. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 4/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Keskiviikko 23.4.2014 klo 15.40 16.05 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinoinnin tehtävät 1. Liidien tuottaminen 2. Liidien laadullistaminen 3. Tuotteiden ja palveluiden tunnettuuden kehittäminen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Kimmo Levä Pääsihteeri Auttaa museoita menestymään MUSEOPALVELUJEN SEGMENTOINTI MUSEOPALVELUJEN SEGMENTIT Yhteiskunnalliset palvelut julkiselle sektorille

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tervetuloa meille! 25 vuotta elämyksiä. 2013 Tampere-talo Osakeyhtiö www.tampere-talo.fi

Tervetuloa meille! 25 vuotta elämyksiä. 2013 Tampere-talo Osakeyhtiö www.tampere-talo.fi Tervetuloa meille! 25 vuotta elämyksiä 1 Maailman ainoa Muumimuseo Suomen vetovoimaisimmassa kulttuurin ja kongressien Talossa Avajaiset toukokuussa 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden suurin kulttuurirakentamisen

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki

Kulttuurin avustukset 23.4.2014. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki Kulttuurin avustukset 23.4.2014 Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET Kulttuuritoimintaan tarkoitettujen avustusten jakoperusteet noudattavat Vantaan kaupungin

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 73

KULTTUURILAUTAKUNTA 73 KULTTUURILAUTAKUNTA 73 Palvelu: Kulttuuripalvelut Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 48 19.05.2015. 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 48 19.05.2015. 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 34 21.4.2015 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015 Alavan toimintakeskuksen tilojen käytön organisointi syyskaudella 2015 Päätöshistoria 21.4.2015 34 Taustaa Perusturvan

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa?

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Kylätalot käyttöön Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Anna Kulmakorpi 9.10.2013 Kylätalo-opas idea Kylätalot kuntoon hankkeesta, tarve kyselyn pohjalta toteutus 2011 KyläNyt-hankkeessa,

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot