KEVÄTTÖMÄN JA PÖLJÄNJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY TAVOITTEENA ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMINEN

Transkriptio

1 Päivämäärä KEVÄTTÖMÄN JA PÖLJÄNJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY TAVOITTEENA ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMINEN SIILINJÄRVI Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy

2 Sisällysluettelo 2(25) Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä Kunnostushankkeen tarkoitus ja taustatiedot Sijainti ja hankkeen historiaa Aloite Esiselvitykset Keskeisimmät ongelmat järvissä, padolla ja joessa Hankkeen tavoitteet Vesilain mukainen luvan tarve Yhteistyö YVA-menettelyn tarve Korkeusjärjestelmä Vesistön tila Vesistöalue ja hydrologia Vedenlaatu ja vesistön tilaluokitukset Sedimentti ja pohjan laatu Kalasto Linnusto Kasvillisuus Järven ja valuma-alueen käyttö ja suojelu Maankäyttö Virkistyskäyttömuodot Suojelualueet ja erityiskohteet Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Viestintä ja vuorovaikutus Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Säännöstelypadon mitoitus ja suunnittelu Pöljänjoen perkausten mitoitus ja suunnitelma Pöljän myllypadon uusi juoksutusohje Vaikutusten arviointi Vahingot ja haitat Oikeudelliset edellytykset ja intressivertailu Tila- ja omistajatiedot Sopimukset ja suostumukset Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Toteuttamiskustannukset Ylläpito- ja hoitokustannukset Hankkeen toteuttaminen Hankkeen luovutus, ylläpito ja hoito Velvoitteet ja seuranta LUPAEHTOESITYS

3 3(25) LIITTEET 1. Sijainti-/valuma-aluekartta 1: Suunnitelmakartta 1: Kuopion läänin maaherran antama Pöljänkosken vesilaitoksen uudestaan rakentamista ja käyttämistä koskeva lupapäätös 3.2 Itä-Suomen vesioikeuden antama päätös (Nro 91/Va/73) 4.1 Kevättömän ja Pöljänjärven havaitut ja simuloidut vedenpinnan korkeudet jaksolta Kevättömän ja Pöljänjärven havaitut ja simuloidut menovirtaamat jaksolta Kevättömän ja Pöljänjärven havaitut ja simuloidut vedenkorkeuden pysyvyydet jaksolta Kevättömän ja Pöljänjärven havaitut ja simuloidut menovirtaaman pysyvyydet jaksolta Pöljänmyllyn säännöstelypato ja kalatie Asemapiirustus ja leikkaukset 5.2 Havainnekuvia Pöljän myllyn uudesta säännöstelypadosta 6.1 Pöljänjärven purkautumiskäyrä ja tuleva juoksutusohje 6.2 Pöljänmyllyn säännöstelypadon ja kalatien purkautumiskäyrä 7. Pöljänjoen perkaus; Asemapiirustus ja leikkaukset 8. Kustannusarvio 9. Kevättömän lintuvesiensuojeluohjelma-alueet ja luonnonsuojelulain nojalla perustetut suojelualueet 10. Yhteenvetoraportti Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostamisvaihtoehdoista ( ) 11. Vahinkoaluekartta ja vahinkoarviolaskelmat 12. Hankkeen vaikutusalueen tilakartta ja omistajatiedot 13. Sopimukset 14. Säännöstely-yhteisön säännöt sekä perustamiskokouksen pöytäkirja 3

4 4(25) Tiivistelmä Kevätön ja Pöljänjärvi sijaitsevat Siilinjärven keskustan tuntumassa valtatien nro 5 länsipuolella. Pöljänjoki laskee viitostien ja Varpaisjärventien (tie nro 576) ali itäpuolella sijaitsevaan Sulkavanjärveen. Pöljän myllypadolla, joka on n. 1,6 km Pöljänjärven alapuolella, vaikutetaan nykyisin Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin, vaikka suoranaista säännöstelyä ei toteutetakaan. Nykyinen säännöstelypato puretaan ja korvataan uudella säännöstelypadolla ja kalatiellä. Säännöstelypatoon tulee suurempaan tulva-aukkoon (myöhemmin automatisoitava) moottoroitu tulvaluukku ja pienempään aukkoon käsikäyttöiset setit. Padotuskorkeutta nostetaan 0,25 m tasoon N60+90,40, joka on Kevättömän ja Pöljänjärven tavoitealivesitaso. Alivedenkorkeuksien noston lisäksi Pöljänjokea ruopataan noin 1200 m 3 ktr vedenjohtavuuden parantamiseksi. Kevättömällä ja Pöljänjärvellä sekä niiden ympärillä olevilla samassa tasossa olevilla lammilla syntyy laskennallista vahinkoa vesipinnan luvanmukaisen noston tasosta N60+90,46 tasoon N60+90,52 seurauksena. Pöljän myllypadon padotuskorkeuden nousun takia Pöljänjoen rannoilla jää pysyvästi veden alle padon puoleisessa päässä N60+90,15-90,40 ja Pöljänjärven puoleisessa päässä N60+90,46-90,52 väliset vyöhykkeet. Pysyvästi veden alle jäävä alue on n. 6,8 ha, joista hakijana oleva vesioikeudellisen yhteisön osakkaat omistavat 4,8 ha eli noin 70 %. Pöljänmyllyn säännöstelypato ja kalatie rakennetaan alkusyksyllä. Pöljänjoen perkaukset tehdään talvityönä jään päältä tai rannalta. Kunnostuskustannukset ovat n euroa (+alv). Lisäksi korvaukset ovat noin 4300 euroa. Säännöstelypato ja kalatie jäävät luvan hakijan kunnossapidettäväksi. 4

5 5(25) 1. Kunnostushankkeen tarkoitus ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja hankkeen historiaa Kevätön ja Pöljänjärvi sijaitsevat Siilinjärven keskustan tuntumassa valtatien nro 5 länsipuolella. Pöljänjoki laskee viitostien ja Varpaisjärventien (tie nro 576) ali itäpuolella sijaitsevaan Sulkavanjärveen. Järveä säännöstellään Pöljän myllypadolla, joka on n. 1,6 km Pöljänjärven alapuolella. Liitteenä 1 on sijaintikartta/valuma-aluekartta ja liitteenä 2 yleiskarttana oleva suunnitelmakartta. Kevätön ja Pöljänjärven vedenkorkeutta on laskettu vuonna Pöljänjoessa on yksityisomistuksessa oleva Pöljän myllypato, jolla voidaan vaikuttaa Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Padolle on olemassa Itä-Suomen vesioikeuden antama päätös (Nro 91/Va/73) (liite 3.2), jossa on annettu lupa poistaa vesilaitokselle johtavan tuloputken jäännökset sekä sulkea sen padossa oleva nieluaukko. Lisäksi on annettu kiintopiste, johon luvan mukaiset korkeudet on verrattava. Muilta osin on noudatettava, mitä Kuopion läänin maaherran (liite 3.1) antamassa Pöljänkosken vesilaitoksen uudestaan rakentamista ja käyttämistä koskevassa lupapäätöksessä on määrätty. Kevätön ja Pöljänjärveä kunnostettiin 1990-luvun lopulla Siilinjärven kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen yhteistyönä. Kunnostusmenetelmiksi valittiin Pöljänjärven hapetus sekä molempien järvien ravintoverkkokunnostus eli särkikalojen tehopyynti. Kunnostussuunnittelun yhteydessä tutkittiin myös mahdollisuutta järvien kevättulvien pienentämiseen Pöljänjokea ruoppaamalla. Samalla oli tarkoitus lisätä Pöljän myllypadon lupaan määräykset alimmasta sallitusta padotuskorkeudesta, jotta estettäisiin järven alivedenkorkeuksien lasku suunniteltujen ruoppausten seurauksena. Ruoppauksia ei kuitenkaan toteutettu, koska tulvien alentamisesta saatavat hyödyt olisivat jääneet vähäisiksi ja hanke olisi ollut ristiriidassa Kevättömän linnustollisten suojeluarvojen kanssa. 1.2 Aloite Kuntalaiset ovat olleet vuodesta 2007 alkaen yhteydessä Siilinjärven kuntaan Kevätön- ja Pöljänjärven vedenkorkeuden alenemisesta. Pöljänjärven ranta-asukkaat ovat tehneet vuonna 2009 Pohjois- Savon ympäristökeskukselle (nyk. Pohjois-Savon ELY-keskus) joukkovetoomuksen järven poikkeuksellisen alhaisista vedenkorkeuksista. Joukkovetoomukseen annetussa vastineessa on todettu, että Pöljänjärven purku-uomassa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat aiheuttaneet järvien vedenpinnan alenemista. Vedenpinnat ovat kyllä olleet 2000-luvulla usein poikkeuksellisen alhaalla, mutta syynä tähän ovat olleet keskimääräistä vähäsateisemmat vuodet, eikä tilanne järvillä ole poikennut muiden alueen järvien tilanteesta. Hamulan ja Pöljän osakaskunnat ovat tehneet aloitteen Siilinjärven kunnanhallitukselle Pöljänjärven ja Kevättömän kesäaikaisten alivedenpintojen nostamisesta rakentamalla pohjapato Pöljänjärven luusuaan. Kunnanhallitukselle on saapunut 34 henkilön allekirjoittama kirjelmä, jossa vaaditaan Pöljänjoen ruoppaamisen ja myllypadon kunnostamisen sisällyttämistä Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostamista koskevaan hankkeeseen. Kunnanhallitus on kokouksessaan edellyttänyt, että myllypadon kunnostussuunnitelma huomioidaan hankesuunnitelmassa. 1.3 Esiselvitykset Hanketta on valmisteltu osakaskuntien, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristön tila yksikön, Siilinjärven kunnan teknisten palveluiden ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustajien kanssa. Esivalmisteluun on kuulunut järvien vedenkorkeuksia koskevan tiedon kokoaminen, vettymisvaara-alueiden alustava määrittely ja kysely rannanomistajien suhtautumisesta hankkeeseen. Kyselyä varten on tehty alustava suunnitelma pohjapadon sijoittamisesta ja mitoituksesta sekä arvioitu vesi- 5

6 6(25) taselaskelmilla, miten suunniteltu pohjapato olisi vaikuttanut järvien vedenkorkeuksiin vuosina Pöljänjoessa on tehty virtaamamittauksia Pöljänjoen purkautumiskäyrän määrittämiseksi. Maastokatselmuksella on selvitetty Pöljänjoen mahdollisia ruoppaustarpeita ja - kohteita. Pöljänjoessa on lisäksi tehty virtausmallinnuksia (HEC-RAS), joiden tavoitteena on ollut selvittää, onko Pöljänjoessa tehdyillä pienillä ruoppauksilla ollut vaikutusta järven purkautumiseen. Lisäksi on selvitetty sitä, voisiko järvien vedenpintaa nostaa alempana joessa olevan Pöljän myllypadon padotuskorkeutta nostamalla. Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut virtausmallin (HEC-RAS) avulla, miten Pöljän myllypadon padotuskorkeuden muutos vaikuttaisi Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Virtausmallinnuksessa käytetty uomageometria perustuu vuosina -75 ja tehtyihin poikkileikkausmittauksiin, joita on täydennetty uoman yläosalla v tehdyillä poikkileikkausmittauksilla (10 kpl). Tämän suunnitelman laadinnan alkuvaiheessa tehtiin selvitys, jossa vertailtiin alivesipintojen nostoa pohjapadolla tai säännöstelypadolla (liite 10). Vertailu tehtiin, koska pohjapatopaikka oli pehmeikköä ja pohjapatovaihtoehto aiheutti vastustusta. Tulosten mukaan olisi mahdollistaa nostaa Kevättömän ja Pöljäjärven alimpia vedenkorkeuksia korottamalla myllypadon ylintä sallittua padotuskorkeutta. Käytännössä Pöljän myllypadon padotuskorkeuden nosto edellyttää myllypadon uudelleen rakentamista. Padon uudelleen rakentaminen ja padotuskorkeuden nosto edellyttää uuden luvan hakemista padolle. Luvan hakijana tulisi olla hyödynsaajista koostuva vesioikeudellinen yhteisö, koska padon nykyiselle omistajalle ei voida asettaa nykyisestä luvasta poikkeavia velvoitteita. Uuden padon rakentamiskustannukset olivat selvästi suuremmat kuin Pöljänjärven luusuaan luonnostellun pohjapadon. Uudesta säännöstelypadosta aiheutuu jatkuvia käyttökustannuksia luvan haltijalle. Koko suunnittelualue on laserkeilattu maanmittauslaitoksen toimesta v Keskeisimmät ongelmat järvissä, padolla ja joessa Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeus laskee kuivakausina virkistyskäytön kannalta haitallisen alas. Vedenkorkeuksien lasku kiihdyttää myös järvien umpeenkasvua ja heikentää sitä kautta järvien linnustonsuojelullisia arvoja. Kesän alhaiset vedenkorkeudet edesauttavat etenkin ruovikon leviämistä. Tulvat aiheuttavat haittaa alaville ranta-alueille. Pöljänmyllyn säännöstelypato on erittäin huonokuntoinen ja säätölaitteet ovat käsikäyttöisiä. Nykyinen säännöstelyn yläraja on 0,25 m alempana kuin järvien tavoitealivesi. Pöljänjoki on paikoin liettynyt, mikä haittaa veden virtausta ja veneilyä. 1.5 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on nostaa Kevättömän ja Pöljänjärven alimpia vedenkorkeuksia uusimalla Pöljänmyllyn säännöstelypato ja korottamalla padotuskorkeutta siten, ettei tulvakorkeuksiin kajota. Alivedenpinnan vakiinnuttamisella parannettaisiin järvien kesäistä virkistyskäyttökelpoisuutta ja hidastettaisiin matalien alueiden umpeenkasvua. Hankkeeseen sisällytetään myös Pöljänjoen ruoppaukset ja Pöljän myllypadon lupaehtojen tarkistus. Pöljänjoen ruoppausten tarkoituksena on estää järvien tulvakorkeuksien nouseminen alivedenpinnan noususta aiheutuvan varastotilan pienenemisen takia. Ruoppauksilla voidaan myös vähentää rankkasateista aiheutuvien kesätulvien riskiä, mutta niillä ei kuitenkaan tavoitella kevättulvien alentamista. 6

7 7(25) Pöljänjoessa noin 1,6 km päässä Pöljänjärven luusuasta on yksityisomistuksessa oleva myllypato, jolle on määritelty kiinteä padotuskorkeus, jonka yläpuolella pato on pidettävä auki. Padotuskorkeus on sidottu Varpaisjärventien sillassa olevaan kiintopisteeseen. Mitään alarajaa lupaehtoihin ei sisälly. Kevättömän ja Pöljänjärven kannalta olisi mielekkäämpää, että padon juoksutus oli sidottu padon yläpuolella olevan vedenkorkeuden sijasta Pöljänjärven vedenkorkeuteen. Hankkeen tavoitteena on laatia Pöljän myllypadolle Pöljänjärven vedenkorkeuteen sidottu juoksutusohje, joka ottaa huomioon sekä yläpuolisen jokiuoman että järven vedenkorkeudet. Vesienhoitoa on suunniteltu valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) mukaisilla vesienhoitoalueilla, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat. Kevätön ja Pöljänjärvi ovat vesienhoitosuunnitelmaa täydentävän Pohjois-Savon vesienhoidon vuosien toimenpideohjelman ( ) kohteita. Toimenpideohjelman mukaan Pöljänjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttävään luokkaan ja Kevätön välttävään luokkaan. Vesienhoidon toimenpiteillä järvien tila tulisi saattaa hyväksi vuoteen 2021 mennessä. Tämä hanke tukee vesienhoidon suunnittelun tavoitteita, koska alivedenpinnan nostaminen voi parantaa veden laatua alivesien aikaisen vesitilavuuden kasvaessa Lisäksi tavoitteena on turvata Kevättömän ja Pöljänjärven linnustonsuojelulliset ja virkistyskäyttöarvot. Kun vesipinnan lasku estetään, paranee Kevättömän ja Pöljänjärven kalatalous vesitilavuuden kasvun takia ja vesilintujen elinolosuhteet turvataan avovesialueiden pysyessä paremmin avoimina Tällöin myös järven virkistyskäyttöedellytykset paranevat ja loivien rantojen käyttömahdollisuudet paranevat vedenkorkeuden vaihtelun pienentyessä. Pöljänjoen perkauksilla kompensoidaan varastotilavuuden pienenemisestä johtuvaa tulvariskien lisääntymistä. 1.6 Vesilain mukainen luvan tarve Pöljän myllypadon säännöstelyn muuttamiseen, säännöstelypadon ja kalatien rakentamiseen, Pöljänjoen perkaukseen ja maa-alueen muuttamiseen pysyvästi vesialueeksi tarvitaan vesilain 3 luvun 2 ja 3 :n mukaan lupa. 1.7 Yhteistyö Hanke toteutetaan yhteistyössä Siilinjärven kunnan, Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä hanketta varten perustettavan säännöstely-yhteisön toimesta. 1.8 YVA-menettelyn tarve YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6 :n, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke. 1.9 Korkeusjärjestelmä Tässä suunnitelmassa on käytetty N60-korkeusjärjestelmää paitsi lupaehtoesityksessä, jossa korkeudet on ilmoitettu N2000-korkeusjärjestelmässä. N60- ja N2000 korkeusjärjestelmän ero alueella 28,5 cm. 2. Vesistön tila 2.1 Vesistöalue ja hydrologia Kevätön ja Pöljänjärvi kuuluvat Vuoksen päävesistöalueen (0.4) Nilsiän reitin vesistöalueen (0.46) Siilinjoen vesistöalueen (04.65) Pöljänjoen valuma-alueeseen (04,652). Pöljänjoen valuma-alueen koko on 84,55 km 2 ja järvisyys 10,9 %. Kevättömän ja Pöljänjärven pinta-ala on lähes 8 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Kevätön ja Pöljänjärvi laskevat Pöljänjokea pitkin Sulkavanjärveen ja sieltä Pieni-Sulkavan ja Siilinjärven kautta Juurusveteen. 7

8 8(25) Taulukko 2. Kevättömän ja Pöljänjärven hydrologisia tietoja. Tiedot Hertta-tietokannasta. Suurin syvyys (m) Kevätön 369,58 18,65 2,52 10,1 9,3 Pintaala (HA) Kokonaisrantaviiva (km) Keskisyvyys (m) Pöljänjärvi Molemmat järvet on luodattu vuonna ,76 25,36 2,97 12,3 9,0 Tilavuus (milj.m 3 ) Vedenkorkeudet Kevättömästä on vedenkorkeushavaintoja vuodesta 1990 alkaen. Ympäristöhallinto on havainnoinut korkeuksia vuosina , jonka jälkeen havainnoinnista on vastannut Siilinjärven kunta. Pöljänjärvestä on eripituisia havaintojaksoja vuosilta Järvet ovat likipitäen samassa tasossa. Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeus on vuosina vaihdellut välillä N ,10 m - +90,90 m. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemien laskelmien mukaan keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvalla tulvalla Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeus on tasolla N ,86 m ja kerran 250 vuodessa toistuvalla tulvalla tasolla N ,01. Liitteessä 4.1 on esitetty jakson havaitut Kevättömän ja Pöljänjärven havaitut ja simuloidut vedenkorkeudet ja liitteessä 4.3 vastaavat vedenkorkeuden pysyvyydet. Viime vuosien havaintojen mukaan järven vesipinta on ollut yli 22 % ajasta suunnitellun tavoitealivesipinnan N60+90,40 alapuolella. Havaitut Kevättömän vedenpinnan korkeuden tunnusluvut ovat: NW 1) MNW 2) MW 3) MHW 4) HW 5) Kevätön jakso Kevätön jakso Korkeusjärjestelmä N ,17 (v.1996) +90,11 (v2006) +90,28 +90,26 +90,48 +90,46 +90,94 +90,79 +91,18 (v.1994) +91,01 (v2012) 1) NW = alivesi, tarkastelujakson alin vedenkorkeus 2) MNW = keskialivesi, tarkastelujakson vuosiminimien keskiarvo 3) MW = keskivesi, tarkastelujakson päivittäisten vedenkorkeuksien keskiarvo 4) MHW = keskiylivesi, tarkastelujakson vuosimaksimien keskiarvo 5) HW = ylivesi, tarkastelujakson suurin vedenkorkeus Virtaamat Pöljänjärven menovirtaamaa on Pohjois-Savon ELYn toimesta mitattu lukuisia kertoja ja niiden pohjalta on laadittu Pöljänjärven purkautumiskäyrä (liite 6.1). Koska 2000-luvun alku on ollut hydrologisesti kuivaa aikaa, tulvavirtaaman tunnusluvut arvioitiin Kaiteran ja Kuusiston nomogrammien perusteella. Virtaaman tunnusluvut on arvioitu seuraavasti. Vesistöalueen keskivaluman mukaan Pöljänjoen keskivirtaama (MQ) on 0,8 m 3 /s. Keskialivirtaama (MNQ) on Wäreen mukaan n. 0,12 m 3 /s. Keskiylivirtaama (MHQ)on Kaiteran nomogrammin mukaan 4,7 m 3 /s ja Kuusiston nomogrammin mukaan 4,2 m 3 /s. Tällöin keskimäärinen kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman HQ1/20 voidaan arvioida olevan 1,6 x MHQ = 6,7 7,5 m 3 /s. 8

9 9(25) Pöljänjoen arvioidut nykyiset menovirtaamat ovat seuraavat: Arvioitu menovirtaama NQ 1) MNQ 2) MQ 3) MHQ 4) HQ 1/20 5) 0,066 m³/s 0,12 m³/s 0,8 m³/s 4,7 m³/s 7,5 m³/s 1) NQ = alivirtaama 2) MNQ = keskialivirtaama, vuosittaisten alivirtaamien keskiarvo 3) MQ = keskivirtaama, pitkän ajanjakson päivittäisten virtaamien keskiarvo 4) MHQ = keskiylivirtaama, vuosittaisten ylivirtaamien keskiarvo 5) HQ 1/20 = keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama 2.2 Vedenlaatu ja vesistön tilaluokitukset Pohjois-Savon vesienhoidon vuosien toimenpideohjelman mukaan Pöljänjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttävään luokkaan ja Kevätön välttävään luokkaan. Merkittävimmin järviä kuormittavat sisäkuormitus, maatalous sekä haja-asutus. Molemmat järvet kuuluvat tyypiltään runsasravinteisiin ja runsaskalkkisiin järviin. 2.3 Sedimentti ja pohjan laatu Pöljänjoen ruopattavan osuuden pohja on pehmeää/keskikovaa silttiä, jonka päällä on vesikasvien juuristokerros. 2.4 Kalasto Juurusveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma III (2011) mukaan Kevättömällä ja Pöljänjärvessä tärkeimpien pyynnin kohteina olevien kalakantojen tila osakaskunnille lähetetyn tiedustelun perusteella on seuraava: Järvi Ahven Särki Hauki Muikku Taimen Made Lahna Kuha Siika Kuore Säyne Harjus Sorva Rapu Muu Kevätön R R R - - H K/R H H - -/H - - -/H - Pöljänjärvi R R K - - H R H H - H - - H - H = heikko, K = kohtalainen, R = runsas, E = esiintyy (ei mainintaa lajin tilasta), - = ei esiinny / ei tietoa. Järviin on istutettu viime vuosina siikaa ja kuhaa. Nykyisin Pöljän myllyn säännöstelypato on ajoittain kaloille nousueste. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Pöljän myllyn padon alapuolella Pöljänjoessa esiintyy jokirapua. 9

10 10(25) 2.5 Linnusto Kevätön kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueelle on perustettu neljä suojelualuetta (liite 9). Kevätön ei kuulu Natura 2000 ohjelman alueisiin eikä Suomen tärkeiden lintualueiden FINIBA kohteisiin. Siilinjärven Kevättömän vesi- ja rantalinnustoselvitys 2007 (Jari Jokela, Pohjois-Savon ympäristökeskus) mukaan: Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvan Siilinjärven Kevättömän vesi- ja rantalinnusto selvitettiin vuonna Selvitys tehtiin kolmen toukokuisen kiertolaskennan avulla, joista toisella ja kolmannella kerralla kiinnitettiin erityistä huomiota varpuslintuihin. Kesäkuussa ja heinäkuun alussa tehtiin vielä kaksi vesilintujen poikuelaskentaa, joissa järveä tarkkailtiin maalta käsin ja mahdollisuuksien mukaan kasvillisuuden suojasta. Alueen yölaulajat laskettiin kahtena yönä kesäkuun alussa käymällä parhaiksi katsotuilla tai tiedetyillä paikoilla. Selkein muutos Kevättömän linnustossa verrattaessa aikaisempiin selvityksiin on naurulokkikolonioiden häviäminen. Vuoden 1989 runsaasta 500 parista oli selvitysvuonna jäljellä enää 2 paria. Vesilinnuista heinätavi ja jouhisorsa olivat hävinneet pesimälinnustosta ja vastaavasti telkkä oli runsastunut. Vuoden 2007 laskentojen kahden runsaimman lajin, ruokokerttusen ja pajusirkun, parimäärät olivat pudonneet puoleen vuoden 1989 lukemista. Näistä syystä niin linnuston parimäärät, tiheydet kuin suojelupistearvokin ovat pudonneet alle puoleen vuodesta 1989, jolloin Kevätöntä voitiin pitää valtakunnallisesti merkittävänä lintuvetenä. Nykyään se voidaan katsoa lähinnä paikallisesti merkittäväksi. Lintuyhdistys Kuikan internetsivuston mukaan Kevätön on lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva lintujärvi, jonka linnusto on lajistollisesti köyhtynyt vuosikymmenten saatossa. Parhaimmillaan järvi on touko- ja kesäkuussa, jolloin järvellä tapaa seudun perusvesilintuja. Lajistoon kuuluvat myös ruskosuohaukka, kaulushaikara ja laulujoutsen. Linnustollisesti mielenkiintoisimpia osia ovat itärannan ruoikkovaltaiset lahdet (Taivallahti, Likolahti, Pikonlampi ja Juurikkalahti) ja itärannan Pirttilahtea ympäröivät peltoalue, jonka Aappolantien varrelle syntyy keväisin nopeasti kuivuva tulva-alue, jonne voi kerääntyä jonkin verran vesilintuja, hanhia ja kahlaajia. Järven itäosassa työntyvällä Panninniemellä on satakielelle ja viitakerttuselle sopivia pensaikkoalueita. Kullekin kohteelle pääsee vt:ltä 5 kääntyviä kyläteitä pitkin, joskin kohteiden läheisyyteen pääseminen on paikoin hankalaa peltojen ja asutuksen takia. Järvellä ja ranta-alueilla tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. harmaasorsa, mustapyrstökuiri, rytikerttunen, mustapäätasku ja kultasirkku. 2.6 Kasvillisuus Kevättömällä ja Pöljänjärvellä on runsaasti vesikasvillisuutta. Vuoden 1989 kunnostussuunnitelman yhteydessä tehtiin vesi ja rantakasvillisuusselvitys. Tämän hankkeen yhteydessä tarkempaa kasvillisuuskartoitusta ei ole tehty. 3. Järven ja valuma-alueen käyttö ja suojelu 3.1 Maankäyttö Kevätön ja Pöljänjärvi kuuluvat Pohjois-Savon maakuntakaava alueeseen (vahv ). Kevätön kuuluu kokonaisuudessaan valmisteilla olevaan Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueeseen, johon kuuluu myös osa Pöljänjokea Pöljänjärven luusuan ja viitostien myötäisesti kulkevan rautatien länsipuolelle sijoittuvalta osalta. Kevättömän itäpuolella oleva Panninniemi on osaksi asemakaavoitettu. Lisäksi Kevätön ja osa Pöljänjärveä ja jokea sijoittuvat kunnan rakennusjärjestyksessä osoittamaan suunnittelutarvealueeseen. Hankkeen vaikutusalueella on yhteensä noin 180 kesämökkiä ja vakituista asuntoa jakautuen seuraavasti: Kevättömän ja Pöljänjärven rannat n. 120 kpl Pöljänjärven ja Pöljän myllyn välinen jokivarsi n. 10 kpl Maaninkalammen ranta 2 kpl Pyylammen rannalta 10 kpl 10

11 Pitkäjärven ranta 35 kpl Pulasteen ranta 3 kpl. 11(25) Huomattava osa järvien ranta-alueista on maa- ja metsätalouskäytössä. 3.2 Virkistyskäyttömuodot Järven virkistyskäyttömuotoja ovat kalastus, sorsastus, uinti ja pienveneily. 3.3 Suojelualueet ja erityiskohteet Kevättömälle on perustettu valtioneuvoston hyväksymään valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan perustuen neljä luonnonsuojelualuetta järven arvokkaimmille linnustoalueille. Rauhoitetut ja luonnonsuojelutarkoituksiin hankitut alueet ilmenevät liitteestä 9. Pöljänjärven luusuan tuntumassa itärannalla on kolme muinaisjäännöskohdetta. Kevättömän ja Pöljänjärven läheisyydessä sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeät Harjamäki- Kasurila sekä Kärängänmäki -pohjavesialueet, joilta ei kuitenkaan ole hydrologista yhteyttä järviin. Järvien läheisyydessä ei ole muita erityisalueita 3.4 Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Pöljän myllyn säännöstelypadon luvan mukainen padotuskorkeus on N60+90,15. Pato on kaksiaukkoinen ja aukkojen kynnykset ovat korkeuksilla N60+89,41 (oikea, leveys=3 m) ja +89,16 (vasen, leveys= 3,3 m). Kynnykset ovat kallellaan siten, että kynnysten toiset päät ovat edellä esitettyjä korkeammalla. Myös padon yläosat ovat eri tasoilla, joista alin on tasolla N60+90,26 ja ylin tasolla N60+90,41. Länsihaaran länsireunassa on kalaporras. Padosta lähtee nykyisin halkaisijaltaan 0,6 m putki ( luvassa 0,84 m), jonka kautta vesi on ennen mennyt myllyyn. Nykyisin putken kautta johdetaan vettä vanhan myllyn vieressä olevaan kalalammikkoon. Jos putki otetaan tulevaisuudessa uudestaan vesivoimakäyttöön, putken kautta menevä virtaama on n. 1,5 m/s virtausnopeudella 0,4 m 3 /s. Alkuperäisen luvan mukaisella putkella virtaama olisi noin 0,8 m 3 /s. Pöljänjoessa on järven ja Pöljän myllyn välillä kuusi siltaa: Myllyn yläpuolella on betoninen Varpaisjärventien silta, jonka vapaa-aukko on 7,6 m, ja sen alavirranpuolella kevyenliikenteen silta. Noin 700 m myllyn yläpuolella on Kuopio-Iisalmi tien betoninen silta, jonka vapaa-aukko on 6 m ja sen ylävirranpuolella kevyenliikenteen betoninen silta, jonka vapaa-aukko on 9,5 m. Noin 140 m Viitostien yläpuolella on betoninen rautatiesilta, jonka vapaa-aukko on 6,3 m. Pöljänjärven luusuan alavirranpuolella on betoninen Itäkalliontien silta, jonka vapaa aukko on 5,2 m. Pöljänjoen perkausalueilla on Pöljän vesiosuuskunnan putkia seuraavissa kohdissa: Noin 55 m 5-tien sillan alavirran puolella M viemäriputki Varpaisjärventien sillan ylävirran puolella noin 80 m päässä on M viemäriputki Varpaisjärventien sillan ylävirran puolella noin 190 m päässä on M vesijohto Putkien tarkka korkeusasema ei ole tiedossa. Mahdolliset muutokset tehdään Pöljän vesiosuuskunnan hyväksymällä tavalla hankkeen rahoituksella. 4. Viestintä ja vuorovaikutus Suunnittelua varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluu seuraavat tahot: Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 11

12 12(25) Siilinjärven kunnan tekniset palvelut Siilinjärven kunnan maankäyttö- ja konsernipalvelut (kunnan maanomistuksen edustus) Pöljän osakaskunta Hamulan osakaskunta Harjamäen osakaskunta Maanviljelijöiden edustus (Jussi Ollikainen) Pohjois-Savon ELY-keskus Myöhemmin ohjausryhmää täydennettiin Kasurilan eteläisen osakaskunnan edustajalla sekä Pöljänmyllyn padon omistajilla. Lisäksi suunnittelun aikana on käyty keskusteluja mm. vesistön käyttäjien kanssa. Siilinjärvellä pidettiin yleisötilaisuus, jossa oli mukana noin 20 kuulijaa. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin pidetyssä yleisötilaisuudessa. 5. Suunnitellut toimenpiteet 5.1 Yleistä Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kevättömän- ja Pöljänjärven alivedenpinnan nostaminen suunniteltiin tehtäväksi Pöljänjoen luusuaan rakennettavalla pohjapadolla. Maveplan Oy teki kaavailulla pohjapatopaikalla ja perkausalueilla heinäkuussa 2012 lisäkartoituksia ja painokairauksia sekä perattavan maa-aineksien kartoituksia. Pohjapatopaikan painokairauksissa selvisi, että järven luusuassa on noin 19 m paksu löyhä pehmeikkö pintakerroksen alla. Tämä tarkoitti sitä, että pohjapato sekä kulkutie padolle olisi perustettava paalutuksen varaan, mikä nostaisi merkittävästi kustannuksia. Tämän takia päätettiin vielä uudestaan selvittää, voidaanko alivesipintoja nostaa Pöljän myllypadon avulla sen säännöstelyä kehittämällä. Tästä laadittiin selvitys, joka on liitteenä 10. Liitteen 10 mukaisen vertailun jälkeen hankkeen ohjausryhmä päätyi jatkamaan suunnittelua säännöstelypatovaihtoehdon mukaisena kuitenkin siten, että tavoitealivesikorkeus nostettiin tasoon N60+90,40. Sekä pohjapato- että säännöstelyn kehittämisvaihtoehdoissa laskentaa varten laadittiin Hec-Ras virtausmalli Pöljänjärven luusuan ja Pöljänmyllyn välille. Hec-Ras mallin pohjana käytettiin Pohjois- Savon ELY - keskukselta saatua Hec-Ras mallia, jota täydennettiin 6. ja Maveplan Oy:n toimesta tehtyjen maastomittauksien pohjalta. ELY-keskuksen toimittama uomageometria perustui vuosina 1975, ja tehtyihin poikkileikkausmittauksiin, joita oli täydennetty uoman yläosalla v tehdyillä poikkileikkausmittauksilla. Mallia kalibroitiin Kevättömällä vuosien välisenä aikana tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja laskettujen virtaamien sekä 6. ja tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja mittauspäivien arvioitujen virtaamien avulla. Tavoitteena oli, että perkaus on maltillista eli perkausta tehdään yhteensä korkeintaan muutaman sadan metrin matkalla pahimmissa tukkopaikoissa, jolloin myös kustannukset ja työnaikaiset vaikutukset pysyvät kohtuullisina. Perkausmitoituksen tavoitteena oli lisätä Pöljänjoen virtauskapasiteettiä järven ja säännöstelypadon välillä, jolloin säännöstelyllä voidaan nykyistä nopeammin ja helpommin vaikuttaa Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Sillä estetään tulvahuippujen nousua ja tulvan laskuvaiheen pidentymistä. 5.2 Säännöstelypadon mitoitus ja suunnittelu Pöljänmyllyn säännöstelyn ja Pöljänjoen perkauksen mitoituksessa tavoitteina olivat: - Alivesi nousee noin tasoon N60+90,40. Tarkastelussa ei kuitenkaan oteta huomioon poikkeuksel- 12

13 13(25) lisen kuivaa vuotta Keskivedenkorkeus nousee noin 6 cm - Ylimmät vedenkorkeudet eivät merkittävästi muutu. - Pöljän myllyn säännöstelypadon mitoitus-hw:ta nostetaan 0,25 m tasoon N60+90,40 eli Kevättömän ja Pöljänjärven tavoitealiveden korkeudelle. Sitä alemmilla vedenkorkeuksilla juoksutus Pöljän myllyn säännöstelypadolla on 0,07 m 3 /s. Säännöstelylaskelmissa käytetty juoksutusohje on liitteenä 6.1. Pöljänmyllyn säännöstelypadon ja kalatien purkautumiskäyrät täydellä avauksella ovat liitteenä 6.2. Laskelmat on tehty säännöstelyaukkojen osalta Polenin kaavalla, jossa purkautumiskertoimena on käytetty arvoa 0,55. Patoaukkojen purkukyky uudella padotuskorkeudella on hieman suurempi kuin nykyisten aukkojen purkukyky nykyisellä padotuskorkeudella. Juoksutusohjeen suunnittelu tehtiin Excel-taulukkolaskentapohjaisella vesitaselaskentaohjelmalla, jossa lähtötietoina käytettiin Kevättömän havaittuja vedenkorkeuksia jaksolta ja Pohjois- Savon ELY-keskuksen laatimaa Pöljänjärven purkautumiskäyrää. Juoksutusohje laadittiin siten, että em. mainitut tavoitteet täyttyvät. Vesitaselaskelmin kokeiltiin erilaisia juoksutusohjeita erilaisilla joen perkausvaihtoehdoilla koettaen löytää ratkaisu, joka vastaisi mahdollisimman hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Liitteissä 4.1 ja 4.2 on esitetty Pöljänjärven jakson havaitut ja simuloidut tulevat vedenkorkeudet ja virtaamat. Uusi säännöstelypato ja kalatie rakennetaan liitteen 5.1 mukaisesti tilojen RN:o , ja (Kasurilan eteläinen osakaskunta) alueelle. Betonisen padon pituus on noin 24 m. Siinä on 3 m leveä kynnyskorkeudeltaan N60+89,40 oleva automaattinen luukkuaukko ja 2 m leveä kynnyskorkeudeltaan N60+89,15 oleva käsikäyttöinen setti/luukkuaukko sekä kalatien 0,17 m leveä alin pystyrako. Säännöstelypatoon rakennetaan teräsponteista tiivisteseinä. Tiivisteseinä liittää uuden säännöstelypadon ja kalatien pohjamaahan ja rantaluiskiin. Juoksutusaukkojen yli ja osittain kalatien päälle rakennetaan kävelyritilätasot ja kaiteet. Betonipadon harja on tasolla N60+90,65. Patoaukkojen alavirran puoli kivi/louhosverhotaan. Nykyinen 0,6 m putki katkaistaan uuden padon kohdalta ja se liitetään vesitiiviisti patoon. Yläveden puolelle rakennetaan settiura, johon voidaan asentaa putken virtauksen säätöluukku. Kuopion läänin maaherran antaman luvan mukaan länsihaarassa tulee olla vähintään 0,75 m leveä kalaporras, jonka pohja on 0,75 m padotuskorkeutta alempana. Tällöin kalaportaan kautta menevä virtaama on 0,7 m 3 /s. Se on kalatielle tarpeettoman suuri virtaama, eikä siihen ole liitteen 4.4. virtaaman pysyvyyskäyrän mukaan mahdollisuuksiakaan kuin alle 60 % ajasta. Yli 40 % ajasta vesipinta olisi uudella padolla jopa huomattavasti suunnitellun padotuskorkeuden N60+90,40 alapuolella, jolloin myös Kevättömän ja Pöljänjärven laskisivat tavoitetasoa alemmas. Tämän estämiseksi uuden kalatien rakenne ja toiminta mitoitetaan siten, ettei kalatien takia heikennetä hankkeen tavoitteita. Koska vettä on käytettävissä rajallisesti ja Pöljänjoen kalakanta on perinteistä sisävesien kalastoa, pystyrakojen leveys valitaan suositusten mukaiseksi minimiksi. Kalatie on pystyrakotyyppinen betoninen kalatie, jossa on viisi 0,17 m leveää pohjaan asti auki olevaa pystyrakoa. Putous pystyraossa on 0,18 m. Altaiden koko on 1,6 x 1,2 m (pituus x leveys). Pystyrakojen alapuolella alinta rakoa lukuun ottamatta on virranohjain. Virtaama kalatiessä on noin 0,23 m 3 /s yläveden ollessa tasolla N60+90,40. Pitkinä kuivakausina padon minimijuoksutus 0,07 m 3 /s johdetaan kalatien kautta lukuun ottamatta kala-altaan kautta juoksutettavaa noin 10 l/s virtaamaa. Tällöin alinta pystyrakoa suljetaan osittain. Jotta kalat nousisivat kalatien alapäähän, johdetaan viereisen setti/luukkuaukon yli houkutusvettä siten, että ylimmän setin yläpinnan ollessa tasolla N60+90,30 ylivirtaus on noin 0,09 m 3 /s ja yläpinnan ollessa tasolla N60+90,20 ylivirtaus on 0,26 m 3 /s ja tasolla N60+90,10 ylivirtaus on 0,5 m 3 /s. Kalan nousuaikana kalatien haaran virtaama pyritään pitämään vähintään 50 % kokonaisvirtaamasta. 13

14 14(25) Pato rakennetaan kahdessa vaiheessa työpatojen suojassa kuivatyönä. Ensin rakennetaan luukku/settiaukko ja kalatie työpadon suojassa. Työnaikainen juoksutus hoidetaan itäpuoleisen tulvaaukon kautta. Toisessa vaiheessa rakennetaan uusi luukkuaukko nykyisen padon toimiessa työpatona. Työnaikainen juoksutus hoidetaan uuden luukku/settiaukon kautta. Työnaikainen kulkuyhteys Pöljänmyllyn säännöstelypadolle ja kalatielle rakennetaan länsipuolelta kevyenliikenteen väylältä tilojen RN:o joen oikealta (länsipuolelta) Varpaisjärventieltä (RN:o ) maanomistajan kanssa sovittavaa reittiä pitkin Säännöstelypadon ja kalatien valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat muotoillaan paikan päällä. Kaikki kiviaines käytetään padon alapuolen verhouksiin ja tarvittaessa kalatien alapuolen kalannousu-uran kiveämiseen. Patorakennustyöt tehdään vesirakennusalan kokeneen valvojan johdolla. Työtä seuraa ja tarvittaessa ohjaa myös kalatalouspuolen asiantuntija. 5.3 Pöljänjoen perkausten mitoitus ja suunnitelma Vesitaselaskelmin kokeiltiin erilaisia juoksutusohjeita erilaisilla joen perkausvaihtoehdoilla koettaen löytää ratkaisu, joka vastaisi mahdollisimman hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Parhaiten tavoitteita toteutti vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa maltillisilla joen perkauksilla. Perkausmitoituksen tavoitteena oli lisätä Pöljänjoen virtauskapasiteettiä järven ja säännöstelypadon välillä, jolloin säännöstelyllä voidaan nykyistä nopeammin ja helpommin vaikuttaa Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Sillä estetään tulvahuippujen nousua ja tulvan laskuvaiheen pidentymistä. Perattavat osuudet on esitetty liitteessä 7. Perkaukset tehdään osakaskuntien omistamalta alueelta. Perattavat osuudet ovat seuraavat: Saitalammista ylävirtaan noin 185 m osuus pohjan tasolla N60+89,60 ja pohjan leveydellä 3,5 m. Saitalammen ja rautatiesillan välillä noin 40 m matkalla pohjan tasolla 89,50 pohjan leveydellä 4 m 5-tien sillan alapuoleisen kevyenliikenteen sillasta alavirtaan noin 80 m osuus pohjan tasolla N60+89,50 ja pohjan leveydellä 4 m. Tällä osuudella on joen alittava Pöljän Vesiosuuskunnan jätevesiputki. Mahdolliset muutostyöt tehdään Pöljän Vesiosuuskunnan hyväksymällä tavalla hankkeen rahoituksella. Varpaisjärventien sillasta noin 70 m ylävirtaan alkava ja noin 230 m ylävirtaan päättyvä osuus pohjan tasolla N60+89,30 ja pohjan leveydellä 3 m. Tällä osuudella on kaksi joen alittavaa Pöljän Vesiosuuskunnan putkea. Mahdolliset muutostyöt tehdään Pöljän Vesiosuuskunnan hyväksymällä tavalla hankkeen rahoituksella. Perkausten teoreettinen luiskakaltevuus on 1:1. Perkausalueita ei harata, mutta työn lopputulos todetaan työn edetessä jatkuvalla työtuloksen mittauksella. Alueella jokaisen puun poistotarve harkitaan erikseen työmaan valvojan kanssa. Hyötypuu jää maaomistajalle ja raivausjäte viedään pois. Perkaus toteutetaan talvella jään päältä. Kulkureitit sovitaan kirjallisesti ennakolta maanomistajien kanssa. 14

15 15(25) Kaivumassoja on 0,2 m ylikaivuna laskettuna yhteensä n m 3 ktr ja ne kuljetaan pois erikseen sovittavalle läjitysalueelle. Ylikaivusta ja löyhtymisestä johtuen irtomassoja tulee yhteensä m 3 itd. Massat läjitetään ennakolta kirjallisesti sovittaville läjitysalueille. Samentumishaittojen vähentämiseksi kaivutyön aikana juoksutus Pöljän myllyn säännöstelypadolta on mahdollisimman pieni, mutta vähintään 0,07 m 3 /s. 5.4 Pöljän myllypadon uusi juoksutusohje Nykyisin Pöljän myllypadolle on määritelty kiinteä padotuskorkeus (N60+90,15), jonka yläpuolella pato on pidettävä auki. Padotuskorkeus on sidottu Varpaisjärventien sillassa olevaan kiintopisteeseen. Mitään alarajaa lupaehtoihin ei sisälly. Kevättömän ja Pöljänjärven kannalta olisi mielekkäämpää, että padon juoksutus oli sidottu padon yläpuolella olevan vedenkorkeuden sijasta Pöljänjärven vedenkorkeuteen. Laskelmissa käytetty juoksutusohje perustuu siihen, että vesipinta säännöstelypadon yläpuolella pidetään nyt haettavan luvan mukaisella tasolla N60+90,40. Juoksutusohjeen ideana on se, että matalilla vedenkorkeuksilla juoksutusta rajoitetaan nykyiseen purkautumiskäyrään verrattuna, mutta vedenkorkeustasoilla 90,50 90,80 juoksutus olisi jonkin verran suurempi kuin nykytilassa, jolloin sillä voitaisiin toisaalta hidastaa tulvien nousemista ja toisaalta nopeuttaa tulvien laskua ja pienentää hiukan kesätulvia. Tason 90,80 yläpuolella juoksutus olisi nykyisen kaltainen, jotteivät tulvat kuitenkaan laskisi. Tieto Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeudesta tulee uuden säännöstelypadon keskusyksikköön tai padon hoitajalle, joka säätää luukkua. Suurilla tulvilla joudutaan lisäksi avaamaan käsikäyttöistä setti/luukkupatoa. Laskelmissa käytetty juoksutusohje on liitteenä 6.1 käyränä ja taulukkomuodossa. Ohjetta voidaan käyttää apuna säännöstelyn hoidossa eikä siinä esitettyä virtaamaa tule ylittää. 5.8 Vaikutusten arviointi Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Suunnitellut ja nykyiset jakson vedenpinnan korkeudet Kevättömän ja Pöljänjärvessä ovat: Suunniteltu Nykyinen Erotus (suunniteltu - luvanmukainen) HW 1) +91,04 +91,01 +0,03 m MHW 2) +90,85 +90,79 +0,06 m MW 3) +90,52 +90,46 +0,06 m MNW 4) +90,41 +90,26. +0,15 m NW 5) +90,30 +90,11 +0,19 m Korkeusjärjestelmä on N60+ 1) HW = ylivesi, tarkastelujakson suurin vedenkorkeus 2) MHW = keskiylivesi, tarkastelujakson vuosimaksimien keskiarvo 3) MW = keskivesi, tarkastelujakson päivittäisten vedenkorkeuksien keskiarvo 4) MNW = keskialivesi, tarkastelujakson vuosiminimien keskiarvo 5) NW = alivesi, tarkastelujakson alin vedenkorkeus 15

16 16(25) Laskentajakson havaitut ja simuloidut vedenkorkeuskuvat ovat liitteessä 4.1. ja vedenkorkeuksien pysyvyyskäyrät liitteessä 4.3. Pöljänjoen perkaus parantaa huomattavasti virtausta, jolloin Kevättömän ja Pöljänjärven tulvakorkeudet eivät nouse merkittävästi tulvavesien varastotilan pienenemisestä huolimatta. Keskimääräinen vedenkorkeus nousee noin 6 cm ja alimmat vedenkorkeudet cm. Pysyvyyskäyrän mukaan vedenkorkeuden pysyvyys tavoitellun alarajan N ,40 m yläpuolella kasvaa reilusta 50 prosentista yli 90 prosenttiin. Virtaaman nykyiset ja simuloidut tunnusluvut laskentajaksolla ovat seuraavat: Virtaam m3/s Nykyinen Simuloitu Ero HQ 1) 4,76 5,03 +0,27 MHQ 2) 3,0 3,3 +0,3 MQ 3) 1,04 1,04 - MNQ 4) 0,39 0,22-0,17 NQ 5) 0,066 0,07 +0,004 1) HQ = ylivirtaama 2) MHQ = keskiylivirtaama, vuosittaisten ylivirtaamien keskiarvo 3) MQ = keskivirtaama, pitkän ajanjakson päivittäisten virtaamien keskiarvo 4) MNQ = keskialivirtaama, vuosittaisten alivirtaamien keskiarvo 5) NQ = alivirtaama Jakson ylivirtaama (HQ) kasvaa virtaamasta 4,76 m 3 /s virtaamaan 5,03 m 3 /s eli 5,7 %. Kuivakausien pienet virtaamat hieman pienenevät (liite 4.4.), koska varastotilavuutta ei käyteytä menovirtaamaan. Minimijuoksutus on 0,07 m 3 /s, joka on hieman suurempi kuin nykyinen alivirtaama (NQ) 0,066 m 3 /s vuonna Laskentajakson havaitut ja simuloidut virtaamat ovat liitteessä 4.2 ja virtaaman pysyvyyskäyrät ovat liitteessä 4.4. Pysyvyyskäyrän mukaan keskimääräistä suurempien virtaamien pysyvyys kasvaa jonkin verran ja sitä alempien pienenee. Kaikkein ylimpien virtaamien pysyvyys ei kuitenkaan muutu, joten muutoksesta ei aiheudu tulvahaittoja, ja alivirtaama pysyy samalla tasolla kuin nykyisin. Virtaamamuutoksista ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa tai vahinkoa Pöljänjoen alajuoksulla Vaikutukset Kevättömän lintujensuojelualueisiin Nykyisessä tilanteessa vedenkorkeuden lasku kiihdyttää järvien umpeenkasvua ja voi siten heikentää järvien linnustonsuojelullista arvoa. Etenkin ruovikko hyötyy loppukesän matalista vedenkorkeuksista. Suunnitellussa tilanteessa alivedenkorkeudet nousevat, jolloin umpeenkasvu hidastuu. Vaikka vedenkorkeusvaihtelut siis pienenevät nykyiseen verrattuna, alivedenkorkeuden nouseminen on linnuston suojeluarvojen säilymisen kannalta myönteistä Vaikutukset vesipinta-alaan ja tilavuuteen Hankkeen vaikutuksesta keskivesipinta MW nousee noin 6 cm. Keskivesipinnan noustessa Kevättömän ja Pöljänjärven vesipinta-ala kasvaa noin 6,8 ha. Vesipinta-alan kasvu on esitetty tilakohtaisesti liitteessä 11. Vesitilavuus kasvaa noin 0,4 milj.m 3 eli noin 2,1 % Muut vaikutukset Vedenkorkeuksien analyysi Säännöstelyn vaikutuksia Kevättömän ja Pöljänjärven tilaan tarkasteltiin Pohjois-Savon ELYkeskuksessa Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä Vesimittariohjelmalla. Sen mukaan 16

17 17(25) avovesikauden vedenkorkeuden vaihtelun pienenemisen seurauksena rannoilla kasvavan sarakasvillisuusvyöhykkeen syvyys pienenee jonkin verran. Saraikko on erityisen tärkeä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Veden minimisyvyys saraikossa hauen lisääntymisen aikana pienenee sarakasvillisuusvyöhykkeen kapenemisen seurauksena. Vedenkorkeus hauen lisääntymisaikana ei kuitenkaan muutu ja vettä on sarakasvillisuusvyöhykkeessä yhdeksänä vuotena kymmenestä. Kevättömän ja Pöljänjärven tyyppisissä runsaasti kasvillisuutta sisältävissä järvissä saraikon merkitys hauen lisääntymisalueena on kuitenkin pienempi kuin karummissa järvissä, joten muutoksen vaikutus hauen lisääntymiseen lienee hyvin vähäinen eikä se todennäköisesti näy millään tapaa järvien haukikannoissa. Vedenlaatumuutokset Hanke vaikuttaa todennäköisesti kuivakausina suotuisasti veden laatuun, sillä järven vesitilavuuden kasvaessa järveen tuleva kuormitus laimenee suurempaan vesimassaan. Vedenpinnan nousu kevättalvella vaikuttaa myös positiivisesti talven happitilanteeseen. Hankkeen vedenlaatuvaikutukset ovat kuitenkin melko vähäiset. Kasvillisuus Vesisyvyyden kasvamisen seurauksena avovesialueiden pinta-ala voi lisääntyä jonkin verran. Loppukesän vedenkorkeuksien nousu voi vaikuttaa etenkin ruovikon leviämiseen, sillä tutkimusten mukaan ruoko hyötyy loppukesän matalista vedenkorkeuksista. Kalasto ja ravut Alueen kalasto hyötyy hankkeesta avovesialueiden lisääntyessä ja veden happitilanteen parantuessa. Talvella jään alla on suurempi vesitilavuus kuin nykyisin. Pöljänjoen alimpien virtaamien pysyvyys ei juuri muutu eikä alivirtaama pienene, joten hanke ei vaikuta juurikaan rapujen elinoloihin. Virkistyskäyttö ja maisema Virkistyskäyttöolosuhteet paranevat vesisyvyyden kasvaessa ja paremman vedenlaadun kehityksen ansiosta ja avovesialueen lisääntyessä. Avovesialueiden lisääntyminen voi myös parantaa järvien maisemakuvaa. Etenkin alavien rantojen käytettävyys paranee virkistyskäytön kannalta liian alhaisten vedenkorkeuksien vähentyessä merkittävästi. Vesivoima Pöljän myllyn vesivoiman tuotantomahdollisuudet lisääntyvät jäljempänä esitetyllä tavalla. Alempana Siilinjoen vesistössä on Ilkka Lankisen omistama Siilinkosken pato ja voimalaitos. Padolla säännöstellään Sulkavanjärven vedenkorkeutta Itä-Suomen vesioikeuden antaman ja Itä- Suomen aluehallintoviraston tarkistaman luvan mukaisesti. Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstelyhankkeen vaikutukset Sulkavanjärven tulovirtaamiin ovat niin pienet, että hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta Siilinkosken vesivoimalaitoksen tuotantoon. Suojelukohteet Hankkeella ei ole vaikutusta alueen ympäristön pohjavesi- tai erityiskohteisiin. Työnaikaiset haitat Töiden aikana esiintyy vähäistä veden samentumista työalueen läheisyydessä, mutta tästä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa tai vahinkoa. Työnaikaista samentumista seurataan jäljempänä esitetyllä tavalla. 17

18 18(25) Hyödyt Hankkeen hyötyjä ovat järven ja rantojen virkistysmahdollisuuksien parantuminen, kalaston elinolosuhteiden paraneminen sekä alueen linnostonsuojelualueiden arvojen turvaaminen. Hanke tukee myös vesienhoidon tavoitteita, sillä alivedenpinnan nostaminen voi parantaa järvien veden laatua alivesien aikaisen vesitilavuuden kasvaessa. Pöljän mylly saa voimataloushyötyä 0,25 m:n padotuskorkeuden nousun ansiosta. Nykyistä myllyn vedenottoputkea käytettäessä virtaama on noin 0,4 m 3 /s, jolloin lisäteho on 8,2 x 0,4 x 0,25 = 0,82 kw. Liitteen 4.4 mukaan arvioituna noin 60 % ajasta voidaan ajaa täydellä teholla ja arviolta 35 % ajasta keskimäärin puolella teholla. Tällöin keskimääräinen vuosienergia on noin 7770 kwh, jonka vuosittainen rahallinen arvo sähkön hinnalla 0,05 0,1 e/kwh (tukkusähkö sähkö omaan käyttöön) euroa. Vesilain mukainen pääomitettu arvo on euroa (pääomituskerroin 20). Kevättömän ja Pöljänjärven rannalla ja rannan tuntumassa olevien vakituisten ja rakennettujen ja rakentamattomien loma-asuntokiinteistöjen arvo nousee järven virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maiseman parantumisen ansioista, koska kesävedenkorkeus on nykyistä korkeammalla. Virkistyskäytön parantumisesta saatavaa hyötyä tarkastellaan kiinteistöihin kohdistuvana arvon nousuna. Vuoden 2011 kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan on Pohjois-Savon hajaasutusalueella rakentamattoman rantatontin (97 kpl) keskipinta-ala m 2 ja keskihinta (eli 6,00 /m 2 ). Rakennetun rantatontin (139 kpl) keskipinta-ala oli m 2 ja keskihinta (14,26 /m 2 ). Vesistöstä johtuvan arvon osuus on yleensä % tontin hinnasta. Rakentamattoman rantatontin virkistysarvo Pohjois-Savossa on siis (0,7x26599 ) ja rakennetun (0,7x79506 ). Jos arvon nousua arvioidaan % kaikille kiinteistöille, rakentamatonta rantakiinteistöä kohti arvon nousu on ja rakennettua Tällaisia tiloja on noin 170 kpl (kaikki järvet) peruskartasta, tilakartasta ja ilmakuvista laskettuna. Vaikka tilakohtaiseksi hyödyksi arvioitaisiin rakentamattoman tontin arvonnousun mukaan, rantatilojen arvon nousu on yhteensä vähintään 170 x 1862 = euroa. Rahassa mitattavissa oleva kokonaishyöty on vähintään euroa. Hankkeella on lisäksi rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä. 5.9 Vahingot ja haitat Vahinkolaskelmat ja korvattavat vahingot Laskennallista vahinkoa syntyy Kevättömällä ja Pöljänjärvellä keskivesipinnan noustessa tasosta N60+90,46 tasoon N60+90,52. Uuden säännöstelypadon rakentamisesta on sovittu maanomistajien kanssa. Pysyvästi veden alle jäävät alueet on arvioitu laserkeilausaineiston ja peruskartan rantaviivan perusteella. Peruskartan rantaviiva edustaa selvityksessä nykyistä keskivedenkorkeutta N60+90,46, koska näin voitiin arvioida olevan laserkeilausaineiston vesirajan hajapisteiden perusteella. Laserkeilauksella tuotettuja maanpinnan korkopisteitä ei ole riittävästi rannan tuntumassa, joten todellista keskivedenkorkeutta ei ole voitu arvioida myöskään keilausaineiston perusteella. Tuleva keskivedenkorkeuden korkeuskäyrä N60+90,52 arvioitiin hajapisteiden, nykyisen rantaviivan ja seuraavan korkeuskäyrän väliin interpoloimalla. 18

19 19(25) Säännöstely-yhteisössä mukana olevien osakaskuntien omistamat pysyvästi veden alle jäävät alueet on arvioitu rantaviivan pituuden ja keskimääräisen maastomallin antaman rannan kaltevuuden perusteella. Hankkeen ohjausryhmän kokouksissa on käsitelty maataloudelle haitallisen vedenkorkeuden tasoa. Maatalouden edustajan arvion mukaan tason N60+90,50 alapuoliset vedenkorkeudet eivät haittaa maataloutta. Liitteen 4.3 vedenkorkeuden pysyvyyskäyristä voidaan todeta, ettei tason N60+90,50 yläpuolisten vedenkorkeuksien pysyvyys lisäänny vaan jopa hieman pienenee. Maataloudelle ei siten aiheudu hankkeesta vettymis- tai muita haittoja. Kevättömällä ja Pöljänjärvellä pysyvästi veden alle jäävät alueet (n. 6,8 ha) on mitattu vahinkokartasta. Tästä 4,8 ha (70 %) on hakijana olevan säännöstely-yhteisön osakkaiden omistuksessa. Vahinkoaluekartat ovat liitteenä 11. Liitteenä 11 on tilakohtainen vahinkoarviotaulukko pysyvästi veden alle jäävistä maa-alueista sekä säännöstelypadon alle tarvittavasta maa-alueesta. Laskennallisista vahingoista vähennetään vakituisten asuntojen ja kesämökkien osalta hyötynä euroa/kiinteistö. Pysyvästi veden alle jäävät alueet luokiteltiin joutomaaksi paitsi tonttien kohdalla, jossa pysyvästi veden alle jäävät alueet luokiteltiin tonttimaaksi. Pysyvästi veden alle jäävistä alueista ja säännöstelypadon alle jäävästä alueesta vahinko lasketaan vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena. Vahinkolaskelman eri maankäyttömuotojen yksikköhintoina käytettiin rakennetun tontin osalta Kohdan Hyödyt perusteella 15 euroa/m 2 ja joutomaan osalta 500 euroa/ha. Pysyvästi veden alle jäävää tonttimaata on 3128 m 2. Pysyvästi veden alle jäävää joutomaata on n. 1,6 ha sekä hakijan osakkaiden omistamaa vesijättöä 4,8 ha. Kaikkiaan laskennalliset haitat ja vahingot ovat yhteensä euroa ennen hyötyjen vähentämistä. Rakennetuilla rantatonteilla vahingoista vähennetään hankkeen hyödyt, jotka ovat kohdan mukaisesti euroa/kiinteistö. Muilla kuin rakennetuilla kiinteistöillä laskennalliset haitat ovat yhteensä 1330 euroa. Haitoista on sovittu rantakiinteistöjen omistajien kanssa (liite 13) lukuun ottamatta Pöljänjoen varressa olevia kiinteistöjä, joille aiheutuvat haitat esitetään korvattavaksi jäljempänä kohdassa lupaehtoesitys esitetyllä tavalla. Myös nykyisen säännöstelypadon omistajien (tila ) kanssa on sovittu hankkeesta korvauksetta. Maksettavaksi esitettävät korvaukset ovat yhteensä 4270 euroa Arvio veden alle jäävän maa-alueen arvosta ja vettymisvahingosta intressivertailua varten Intressivertailussa veden alle jäävän alueen laskennallisissa korvauksissa ei huomioida vesilain 1,5- kerrointa. Tällöin laskennalliset haitat ja vahingot ovat euroa. 6. Oikeudelliset edellytykset ja intressivertailu Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan Itä-Suomen aluehallintoviraston lupa: - rakentaa Pöljänmyllyn uusi säännöstelypato - muuttaa Pöljänmyllyn lupaa säännöstelyn ja padon osalta - nostaa Kevättömän ja Pöljänjärven keskivesikorkeus tasoon N60+90,52 - perata Pöljänjokea - säännöstellä Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeutta ja menovirtaamaa töiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla Lisäksi tarvitaan pysyvä käyttöoikeus - pysyvästi veden alle jääviin alueisiin, jotka eivät ole säännöstely-yhteisön osakkaiden omistuksessa 19

20 20(25) - pysyvästi Pöljänmyllyn säännöstelypadon rakenteiden alle jääviin alueisiin ja kulkuoikeus tilojen RN:o kautta säännöstelypadon huoltoa ja korjausta varten. Em. lisäksi aluehallintoviraston tulee vahvistaa liitteenä 14 olevat Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely-yhteisön säännöt. Suunnitelma on laadittu vesilain 2. luvun 7. pykälän mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajille ja vesistön eri käyttömuodoille. Edellä kohdassa 5 esitetyn perusteella voidaan todeta, ettei Kevättömän ja Pöljänjärven vedenpinnan nosto vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä taikka yksityistä etua. Hanke on tarpeen vesialueen järkevää hyväksikäyttöä varten, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu kenellekään sellaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä, josta ei olisi sovittu. Hankkeen rahassa arvioidut hyödyt ovat kohdan mukaisesti vähintään euroa. Vedenpinnan nostosta ja säännöstelypadon rakentamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot ovat kohdan mukaisesti euroa, joten hyödyt ovat lähes seitsemänkertaiset haittoihin nähden. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin, joten vesilain 3. luvun 4 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiseen ovat olemassa. Hankkeesta aiheutuvista haitoista on sovittu etukäteen lukuun ottamatta Saitalammen ja Pöljänjoen varressa olevia kiinteistöjä, joille aiheutuvat haitat esitetään korvattavaksi jäljempänä olevan laskelman mukaisesti. Vesilain 3. luvun 4. sekä 2. luvun 12 ja 13. perusteella esitetään myönnettäväksi lupa Pöljän myllyn säännöstelypadon uusimiseen ja Pöljänjoen perkaukseen sekä Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenpinnan nostamiseen Pöljän myllyn säännöstelyn lupaehtoja muuttamalla. Luvan hakijana toimii Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely-yhteisö. Lupa esitetään myönnettäväksi toistaiseksi voimassa olevana. Hankkeesta ei myöskään aiheudu sellaisia vesilain 3 luvun 20 :n tarkoittamia merkittäviä haittoja, joiden takia luvan vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset tulisi määrätä tarkistettavaksi määräajassa. 7. Tila- ja omistajatiedot Tilakartta ja maa- ja vesialueiden omistajaluettelo ovat liitteenä Sopimukset ja suostumukset Hankkeesta on pyritty sopimaan kaikkien vaikutusalueen mahdollista haittaa tai vahinkoa kärsivien maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Sopimukset ovat liitteessä Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 9.1 Toteuttamiskustannukset Hankkeen rakentamiskustannukset ovat liitteenä 8 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n euroa (alv 0%). Lisäksi korvaukset ovat noin 4300 euroa. 9.2.Ylläpito- ja hoitokustannukset Hankkeen ylläpito- ja hoitokustannuksia syntyy säännöstelypadon ja vedenkorkeuden mittauslaitteiston käytöstä, huollosta ja ylläpidosta. Säännöstelypadon huoltokustannukset koostuvat luukun ja sen 20