VUOROVAIKUTUKSEN, OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN MALLINNUS TAMPEREEN JA ORIVEDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOROVAIKUTUKSEN, OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN MALLINNUS TAMPEREEN JA ORIVEDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA."

Transkriptio

1 VUOROVAIKUTUKSEN, OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN MALLINNUS TAMPEREEN JA ORIVEDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Loppuraportti Toukokuu 2014

2

3 1. JOHDANTO Tampere ja Orivesi sopivat syksyllä 2012 yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sosiaali- ja terveyden-huollon tehtävien järjestämiseksi siten, että Tampere toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Toiminta alkoi vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 alusta. Pääpaino toiminnan aloittamisessa oli vuoden 2014 alussa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleisenä palveluita koskevana tavoitteena on ollut toteuttaa siirtymä kohti aikaisempaa suurempia palveluiden järjestämisyksiköitä niin, että palvelut järjestetään vähintään asukkaan väestöpohjalla: " Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin asukasta." (169/2007, 5 ). Oriveden kaltaiset kunnat, joiden asukasluku on alle asukkaan, saattavat tavoittaa tämän joko kuntaliitoksella tai muodostamalla yhteistoiminta-alueen toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminta-alueen tulee olla hallinnolliselta rakenteeltaan joko kuntayhtymä tai perustua ns. isäntäkuntamalliin, jossa yksi kunta vastaa mallin yhteisorganisaatioon kuuluvien kuntien puolesta palveluiden järjestämisestä. Demokraattinen ohjaus ja valvonta toteutuvat kummassakin mallissa kuntien yhteisten hallintoelinten kautta. Oriveden ja Tampereen yhteisen hankkeen tavoitteena on ollut luoda toimintamalli, jolla suuren kaupungin tilaaja tuottaja -toimintatavan mukaisesti järjestetty sosiaali- ja terveydenhuolto ja suhteessa 20 kertaa pienemmän kehyskunnan vastaavat toiminnot yhdistetään kummankin kunnan näkökulmasta toimivalla tavalla. Tampereen kaupunkiseudulla kyseessä on ensimmäinen laaja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskeva yhteistoiminta-alue, jossa Tampereen kaupunki toimii isäntäkuntana. Tässä suhteessa hankkeella voidaan perustellusti nähdä olevan arvoa myös pilottina, jonka tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisissa muissa vastaavantyyppisessä rakenteellisissa uudelleen järjestelyissä. Edelleen hankkeella on arvoa ja hyötyä myös siinä tapauksessa, että kuntauudistushanke johtaa kuntien liitoksiin kaupunkiseudulla joko lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä. Yhteistoiminta-alueen yksi keskeisistä haasteista on orivesiläisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja takaaminen. Tähän mennessä maahamme syntyneillä yhteis-toiminta-alueilla ei asiaa ole juuri mietitty, vaan ainoaksi vaikuttamiskanavaksi on jäänyt yhteislautakunta, joka on toiminut kiinteänä osana isäntäkunnan kunnallishallinnossa. Hankkeen keskeisin tavoite onkin ollut rakentaa ja muokata uudenlaisia vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikuttamiskanavia tähän vaihtoehtoon. Kunnat, joiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on siirtynyt yhteistoiminta-alueen palvelukseen, ja joilta oma sosiaali- ja terveyslautakunta on poistunut organisaatiosta, ovat täysin uudenlaisessa tilanteessa suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuin aikaisemmin. Kysymys on suuresta muutoksesta myös asukkaiden ja luottamushenkilöiden roolin ja kunnan identiteetin kannalta. Oriveden siirrettyä sekä sosiaali- että terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle noin puolet kunnan vuosibudjetista siirtyi yhteistoiminta-alueen hallinnoitavaksi, tämän voi nähdä hyvin merkityksellisenä itsenäisen Oriveden toiminnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen näkökulmasta kysymys on myös osaamisja tietoperustasta. Yhteistoiminta-alueille siirtyvän henkilöstön myötä asiantuntemus Oriveden

4 kaupungin omassa organisaatiossa on vähentynyt, samoin lautakunnan poistumisen myötä asiaan perehtyneiden luottamushenkilöiden osuus. Pahimmassa skenaariossa vuorovaikutus jää muutaman edustuksellisen luottamishenkilöpaikan varaan. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä demokraattinen edustuksellisuus on kaivannut pitkään uudenlaisissa rakenteissa uusia viestintä-, vaikuttamis- ja toimintaväyliä. Peruskunnan intressien ja yhteistoiminta-alueen yhteisten tarpeiden välille on kyettävä luomaan strategisia linjauksia, tämä edellyttää uudenlaisten suunnittelu- ja päätöksentekomallien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia toimintamuotoja, joilla kunnan asukkaiden palvelutarpeen arviointi perusteluineen etenee asiantuntijanorganisaationa toimivan yhteistoiminta-alueen ja omat olosuhteensa tuntevan kunnan välillä. Nämä väylät toimisivat Oriveden kaupungin hallinnon ja yhteistoimintaalueen välillä myös taloussuunnittelun perustana niin pitkällä tähtäimellä kuin vuositasollakin. Erityisen tärkeää on varmistaa kuntalaiselle toimivat palveluihin vaikuttamisen kanavat tilanteessa, jossa palveluiden hallinto ei toimikaan entiseen tapaan oman kunnan lautakunnan kautta. Samaan aikaan palveluiden tuottamistavat ovat moninaistumassa ja asiakkaan asema terveyden-huoltolain muutosten myötä on muutenkin muuttunut. Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus ovat lisääntyneet. Tällä voidaan nähdä olevan selkeä muutosvaikutus myös demokraattiseen järjestelmään; valtuustot eivät enää kuntalaisen puolesta päätäkään paikkaa, josta palveluita hakea. Tämän voidaan nähdä muuttavan kenttää kokonaisuudessaan. Hankkeen tuloksena on pyritty rakentamaan uusi toimintamalli Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueelle, jolla varmistetaan Oriveden kaupungin luottamushenkilöiden ja kuntalaisten osallisuus, vaikutus-mahdollisuudet ja tiedon saanti palveluntarpeen kehittymisen, palvelujärjestelmän muutostarpeiden ja tavoitteiden osalta. Tällä mallilla haetaan ratkaisua myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyttä Oriveden kaupungin muiden toimintasektorien kanssa voidaan edelleen kehittää ja tukea. 2. KUNTIEN YHTEISTOIMINNAN OIKEUDELLISET REUNAEHDOT Kuntien välisen yhteistoiminnan perustan muodostaa kuntalain yhteistoimintaa ja yhteistoimintamuotoja koskeva sääntely. Lähtökohtaisesti kaikessa kuntien välisessä yhteistoiminnassa nojaudutaan kuntalain 10 luvun sääntelyyn, ellei tästä nimenomaisesti ole lailla poikettu. Kuntien yhteistoiminnan ymmärtämisen kannalta keskeistä on tuntea toimivaltaa koskevat periaatteet, sillä viime kädessä toimivalta erottaa kuntien yhteistoimintaelimen jäsenkunnasta. Julkisoikeudellinen toimivalta on keskeinen kuntien yhteistoimintaan vaikuttava käsite. Tehtävät ja niihin liittyvä toimivalta asetetaan lainsäädännössä lähtökohtaisesti peruskunnille. Mikäli tehtävä hoidetaan yhteistoiminnassa, myös tehtävään liittyvä toimivalta siirtyy yleensä peruskunnalta tehtävää hoitavalle oikeushenkilölle. Kuntalain 14 :n mukaan toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on kuntalaissa tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Järjestämisvelvollisuudella tarkoitetaan yleisesti kunnan velvollisuutta järjestää toimialansa mukaiset tehtävät kunnan asukkaille. Järjestämisvelvollisuuden keskeinen oikeudellinen perusta

5 on kuntalain 2, jossa säädetään kunnan toimialasta. Säännöksen mukaan kunta hoitaa itselleen ottamansa ja kunnalle lailla säädetyt tehtävät. Jaottelu on näin ollen kaksitahoinen. Yleisesti puhutaan kunnan yleisestä toimialasta, jolla tarkoitetaan kunnan itselleen ottamia tehtäviä sekä toisaalta erityistoimialasta, jolla tarkoitetaan kunnalle lailla säädettyjä tehtäviä. Varsinaista oikeudellista merkitystä mainitulla toimialojen jaottelulla ei ole, mutta kunnan tehtäväkentän hahmottamisen kannalta se on varsin käyttökelpoinen. Pääsääntö nykyään on, että kunta hoitaa sekä lakisääteiset että itselleen ottamansa tehtävät itsehallintonsa nojalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta järjestämisvelvollisuus on monitahoinen ja osittain vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Sosiaalisista perusoikeuksista säädetään perustuslain 19 :ssä. Lainkohdassa turvataan ensinnäkin oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Julkisen vallan on myös edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain 22 velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tällä tarkoitetaan sitä, että julkisen vallan on turvattava perustuslain 19 :n tarkoittamat sosiaaliset perusoikeudet. Velvoitettu taho tässä yhteydessä on ensisijaisesti valtio, sillä kuten edellä on todettu, myös sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen osalta kuntien tehtävät on osoitettava lailla. Perustason terveydenhuollon osalta kunnallisen järjestämisvelvollisuuden asettaminen on varsin selkeä, sillä kuntien velvoitteesta järjestää terveydenhuollon palveluja säädetään terveydenhuoltolaissa. Sosiaalihuollon osalta tilanne näyttäytyy huomattavasti moninaisempana. Pääpiirteisesti voidaan todeta, että sosiaalihuollon lainsäädännössä on erotettavissa sosiaalihuoltoa koskevat yleislait sekä toisaalta tiettyjä asiakas- ja kohderyhmiä koskevat erityislait omiksi kokonaisuuksikseen. Yhteensä kunnallista sosiaalihuoltoa koskevia lakeja on lähes kaksikymmentä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on ollut monitahoinen ja useisiin erilaisiin tavoitteisiin pyrkivä kokonaisuus. Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet ja rakenteelliset uudistukset ovat painottuneet kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Uudistuksella on pyritty vastaamaan kuntien toimintaympäristön muutokseen, jonka vaikutukset painottuvat ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erityisesti väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset sekä palvelutarpeisiin että työvoiman saatavuuteen on nähty merkittävinä haasteina, jotka edellyttävät rakenteellisia uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei toistaiseksi ole muuttanut varsinaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisen järjestämisvelvollisuuden perusratkaisuja; sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen järjestämisvelvollisuus sekä vastuu rahoituksesta kuuluvat edelleen jokaiselle yksittäiselle kunnalle. PARAS-puitelain mukaiset järjestelyt vaikuttavat kuitenkin palvelujen järjestämistapaan. Oriveden kaltaisille väestöpohjavelvoitteen alittaville kunnille lähtökohtaisesti ainoa tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät on kuntien välinen yhteistoiminta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tarkoitus on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuussa olevien toimijoiden väestöpohjaa. Palvelujen järjestäjän väestöpohjan on puitelain 5 :n mukaan oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohjatavoitteeseen voidaan päästä joko kuntaliitoksilla tai perustamalla

6 perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien yhteistoimintaalueita. Järjestämisvastuun ja järjestämisvelvollisuuden käsitteitä on lainsäädännössä ja valmisteluaineistossa käsitelty yleensä varsin yleispiirteisesti ja epäjohdonmukaisesti, eikä kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki tee poikkeusta tässä suhteessa. Käsitteiden merkityssisältö on toisinaan sisäisesti ristiriidassa valmisteluaineiston eri osissa. Kuvaava esimerkki on se, että hallituksen esityksen mukaan järjestämis- ja rahoitusvastuut säilyvät kunnilla kun taas hallintovaliokunnan mietinnön mukaan taas koko uudistuksen onnistumisen kannalta olennaista on se, että järjestämisvastuu asetetaan yhteistoiminta-alueille. Keskeinen jännitettä luova tekijä on muun ohella se, että puitelain rinnalla voimassa pysyvät myös aiemmin esitellyt sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuutta koskevat säädökset. Järjestämisvelvollisuus nähdään siis laajana kokonaisuutena, josta vain yksi osa, järjestämisvastuu, siirtyy kunnalta yhteistoimintaalueelle. Tehtävien siirtäminen kunnalta yhteistoiminta-alueelle siirtää myös tehtävien toimeenpanoon liittyvän toimivallan. Toimivaltarajojen jäykkyyden takia jäsenkunnalla ei ole mahdollisuutta käyttää yhteistoiminta-alueen kanssa rinnakkaista toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanossa. Kuntien välisen yhteistoiminnan keskeinen perusperiaate on, että perusvastuu toiminnasta säilyy kunnalla, vaikka tehtävät hoidettaisiinkin yhteistoiminnassa. Usein tehtäviä harjoitetaan kunnasta muodollisesti erillisessä oikeushenkilössä, jolloin tehtäviä antaneen kunnan perusvastuu voi hämärtyä. Tässä yhteydessä tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää perusvastuuta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisessa yhteistoiminnassa. Perusvastuuta ei ole määritelty laissa tai valmisteluaineistoissa. Tässä yhteydessä kunnan perusvastuuseen katsotaan kuuluvan ne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät kuntana olemiseen. Niitä ei voi siirtää kunnalta pois muuttamatta samalla koko kunnalliseen itsehallintoon perustuvan yhteiskunnallisen työnjaon perusratkaisuja. Niitä ei myöskään kunta voi siirtää itseltään pois esimerkiksi sopimuksin. Kunnan perusvastuuseen kuuluvina seikkoina pidetään yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuutta instituutiona, kunnan viimekätistä vastuuta palvelujen saatavuudesta suhteessa kunnan asukkaisiin sekä kunnan vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Perusvastuuseen kuuluu edellä mainittujen lisäksi kunnan tekemä päätös yhteistoimintaan ryhtymisestä ja yhteistoimintakumppaneiden valinta sekä kunnan edustajien valinta yhteistoiminta-alueen hallintoelimiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuus on laaja ja monikerroksinen kokonaisuus, joka muodostuu sekä yleisistä kuntia koskevista normeista että sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännöstä. Järjestämisvelvollisuudesta on erotettavissa osa-alueita, jotka voivat olla eri toimijoiden hallinnassa. Järjestämisvelvollisuutta itsessään ei kuitenkaan nykyisessä yhteiskunnallisessa työnjaossa voida siirtää pois jokaiselta yksittäiseltä kunnalta. Kunta ei myöskään itse voi esimerkiksi sopimuksin siirtää järjestämisvelvollisuutta muulle toimijalle. Kuntalakia edeltänyttä kunnallislakia uudistettaessa kuntayhtymiä koskevien säännösten osalta todettiin, että perusvastuu palvelujen järjestämisestä on aina kunnalla itsellään, vaikka tehtävä olisi sopimuksella annettu toisen hoidettavaksi. Puitelain yhteydessä tämä tarkoittaa sitä, että

7 edellä kuvattu järjestämisvastuun siirto kunnalta yhteistoimintaelimelle ei poista jäsenkunnan vastuuta tehtävien järjestämisestä suhteessa kunnan asukkaisiin. Oriveden kaupungilla on siis valvontavastuu siitä, että palvelut toteutuvat, vaikka vastuu palvelujen toteuttamisesta olisikin siirretty yhteistoimintaelimelle. Puitelain hallituksen esityksen mukaan uudistuksen tarkoituksena ei ole muuttaa edellä mainittua perusperiaatetta kunnan viimesijaisesta perusvastuusta. Järjestämisvastuun siirrolla kunnalta yhteistoiminta-alueelle ei poisteta kunnan erityislainsäädännön mukaan määräytyvää viimekätistä vastuuta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on kunnan asukkaan saatavilla. Oriveden näkökulmasta vastuun toteuttamiseksi riittää toisaalta lähtökohtaisesti se, että Orivesi on mukana puitelain 5 :n edellytykset täyttävissä järjestelyissä. Erityislainsäädännön velvoitteisiin ja toisaalta kunnalla säilyvään perusvastuuseen liittyvä erityiskysymys on Oriveden vastuu tilanteessa, jossa Tampereen yhteistoiminta-alueen kuntalaisille tarjoama palvelu ei täytä SHL:n ja Terveydenhuoltolain vaatimuksia. Yhteistoimintaalueen perustamisesta huolimatta vastuu näiden lakien mukaisten velvoitteiden täyttämisestä säilyy sinänsä edelleen myös Oriveden kaupungilla. Kuten todettua, Orivedellä on valvontavastuu siitä, että palvelut toteutuvat käytännössä. Selvää siis on, että Oriveden on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta kunnan asukkaat saavat lainmukaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viime kädessä tämä voi tarkoittaa yhteistoiminta-alueesta eroamista ja hakeutumista johonkin toiseen yhteistoiminta-alueeseen. Oriveden yhteistoiminta-alueen toimielimiin valitsemat jäsenet ovat kuntalain 32 :n mukaan jäsenkunnan luottamushenkilöitä. Lainkohdan 2 momentin mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta. Henkilöt edustavat siis kotikuntaansa yhteistoimintaalueen hallinnossa. Kuntalain 23.2 :n mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Ohjeet eivät säännöksen perusteella ole ehdottomasti sitovia, joskin lähtökohtana pidetään, että ohjeita noudatetaan. Koska vastuukunnan valtuusto on vastuukuntamallissa ylin päättävä elin, yhteinen toimielin on näin ollen edellä kerrotulla tavalla viranomaisroolissa toimiva toimielin. Viranomaisroolissa korostuu ennen kaikkea hallintolain soveltaminen. Yhteisessä toimielimessä on näin ollen edistettävä alueen kokonaisetua, eikä tule kysymykseen, että yhteisessä toimielimessä edistettäisiin esimerkiksi kotikuntaan perustuen muita intressejä kuin koko alueen yhteistä etua. Eräs kunnalle jäävä tehtäväkokonaisuus on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tämä on varsin monitahoinen kokonaisuus, johon vaikuttavia säännöksiä ovat ainakin perustuslain 19 ja kuntalain 1. Kuntalain 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Säännös on yleinen kunnallishallinnon toiminta-ajatus, joka suuntaa toimintaa kaikissa kunnissa. Sitä voi pitää lainsäätäjän kannanottona yhteiskunnalliseen keskusteluun kunnan

8 asemasta ja tehtävistä. Kyse on lähinnä tavoitenormista, joka suuntaa tulkintaa, mutta ei yksinään riitä oikeusohjeeksi konkreettista oikeudellista ongelmaa ratkaistaessa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan hyvinvoinnilla tarkoitetaan säännöksessä paitsi sosiaali- ja terveyspalveluja, myös muita kunnan toimialoja. Säännös onkin ymmärrettävä niin, että se koskee kunnan toimintaa kokonaisuudessaan. Tässä muodossaan säännökset vaikuttavat lähinnä kunnan yleisjohtoon; hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on otettava huomioon kunnan kaikessa toiminnassa. Näin ollen kyseessä ei ole pelkästään, tai edes ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon velvollisuus, vaan poikkihallinnollisuus taataan nimenomaan kunnan yleishallinnon kautta. Paikallistasolla tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskettavia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen toteuttamisessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työvoimapolitiikassa ja luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on siis nähtävä koko kunnan toiminnan läpäisevänä periaatteena, joka koskettaa kaikkia kunnan toimialoja. Tämä edellyttää poikkihallinnollista johtamista ja eri hallinnonalojen yhteistyötä, hallinnonalakohtaisia tavoitteita ja niiden yhteensovittamista sekä riittäviä voimavaroja ja osaamista. Oriveden ja Tampereen välisessä suhteessa kokonaisvastuu kaikki hallinnonalat kattavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on Oriveden osalta Oriveden kaupungilla. Kuntalain 1 :n osalta tilanne on lähtökohtaisesti selvä. Oriveden kaupungin velvollisuus kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ei ole miltään osin riippuvainen sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännöstä eikä järjestämisvastuun siirrosta Tampereen kaupungille. Sosiaali- ja erityisesti terveydenhuoltopalvelut ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden kysynnälle lähtökohtaisesti ole ylärajaa. Kärjistäen voidaan siis sanoa, sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahatarve on periaatteessa rajaton. Itsestään selvää on, että kunnalla ei ole käytössään rajattomia resursseja sen paremmin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin kunnan muihinkaan toimintoihin, vaan toimintaan kuuluu sisäänrakennettuna valintoja eri tahoille suuntautuvien intressien välillä. Ainoa legitiimi tapa suhteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon menot kunnan taloudellisiin resursseihin ja kunnan muihin toimialoihin on demokraattinen päätöksentekoprosessi. Poliittisessa prosessissa on myös tehtävä painotukset akuuttien menojen ja ennaltaehkäisyn välillä. Yhteistoiminta-alueiden edustama välillinen demokratia (Oriveden edustus yhteistoiminta-alueen hallinnossa) ei tähän punnintaan pitkällä tähtäimellä kestävästi pysty, sillä yhteistoiminta-alueen toiminnassa ei ole pakottavaa tarvetta ottaa huomioon jäsenkuntien muuta toimintaa. Yhteistoiminta-alueella on tavallaan etuoikeus kunnan resursseihin, ja jos yhteistoiminta-alueen toimintamenot jostain syystä ylittyvät, jäsenkunnan ainoa mahdollisuus talouden tasapainottamiseen on kunnan oman päätöksenteon alaisena olevan toiminnan karsiminen. Erityisen vakava tilanne sosiaali- ja terveydenhuollon kansanvaltaisen ohjauksen kannalta on isäntäkuntamallia käyttävillä yhteistoiminta-alueilla. Isäntäkuntamallissa Oriveden tekemille toimintapoliittisille valinnoille ei ole luontevaa esiintymiskanavaa. Yhteinen toimielin on luonteeltaan viranomaistoimielin, jossa korostuu alueen asukkaiden palvelutarpeeseen

9 vastaaminen yhdenvertaisin perustein, ja on täysin poissuljettua, että toimielimessä päätöksenteon vaikuttimina toimisivat esimerkiksi kuntakohtaiset, aluepoliittiset intressit. Niin ikään poissuljettua on, että vastuukunnan valtuusto käyttäisi yksipuolista määräysvaltaa toimintapoliittisten linjausten asettamisessa suhteessa koko alueen toimintaan. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että valintoja tekevät lopulta yhteisen toimielimen esittelijät, joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Myöskään tämä vaihto-ehto ei ole toiminnan kansanvaltaisen ohjauksen kannalta kestävä. Rahoitusvastuun eriyttäminen yhteistoiminta-alueesta ja säilyttäminen jäsenkunnalla voi pitkällä tähtäimellä aiheuttaa ongelmia. Yhteistoiminta-alueen rahoitus perustuu yhteistoiminta-alueen näkökulmasta laskun kirjoittamiseen jäsenkunnille, joten toiminnan irtautuminen kunnallistalouden realiteeteista on vakavasti otettava mahdollisuus. Koska yhteistoiminta-alueella ei ole suoraa kosketuspintaa rahoituksen saatavuuteen liittyvien resurssiongelmien kanssa, eikä yhteistoiminta-alue välttämättä ole suorassa demokraattisessa valvonnassa, toiminta voi laajentua muuhunkin kuin sosiaali- ja perusterveydenhuollon perustehtäviin. Tässä tilanteessa ei myöskään voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö välttämättä saa toiminnassa riittävää painoarvoa. Näin ollen voidaan ajautua eräänlaiseen tilaaja-tuottaja-maksaja malliin, jossa Orivedellä on ainoastaan maksajan rooli, ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa kuntakohtaiseen toiminnan sisältöön ja kustannusten kehittymiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen ongelma onkin oikeastaan se, että uudistuksessa on pyritty kuntien yhteistoiminnalla korjaamaan ongelmia, jotka tosiasiassa ovat kuntarakenteissa. Kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta sinänsä huomattavankin paljon. Kuten tutkimuksessa on todettu, pitkällä tähtäimellä kestävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ei kuitenkaan voida järjestää kuntien välisenä yhteistyönä, vaan toiminnan on oltava osa kunnan omaa toimintaa, jotta resurssien riittävyyteen liittyvät ratkaisut voidaan tehdä demokraattisessa prosessissa. Kuntien välisessä yhteistyössä alueen koko voi vaihdella esimerkiksi puitelain mukaisesta yhteistoiminnasta maakunnalliseen yhteistoimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytykset pääsääntöisesti paranevat laajemman väestöpohjan myötä. Toimintaa voidaan myös legitimoida suoralla kansanvaalilla valittavalla päätöksentekoelimellä, esimerkiksi maakuntavaltuustolla. Kuntien yhteistoiminnalla voidaan siis saavuttaa nykyistä hajanaista kuntarakennetta vahvempi rakenne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Kuitenkin ainoa toimija, joka yhtä aikaa täyttää kaikki edellä mainitut edellytykset pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi kansanvaltaisella perustalla säilyttäen yhteyden kunnan muihin toimialoihin, on niin sanottu vahva peruskunta.

10 3. ALUEELLISEN VAIKUTTAMISEN TOIMINTAMALLIT SUOMEN KUNNISSA Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä. Tutkijat Riitta Pihlaja ja Siv Sandberg ovat tutkineet demokratian alueellisia toimintamalleja Suomessa ja Pohjoismaissa sekä osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä. Suomessa toimii yhteensä 63 alueellista toimielintä 59 kunnassa. Toimielimet toimivat hyvin erilaisin nimikkein ja niitä on kaikkialla Suomessa, eniten Kainuussa ja Lapissa. Alueellisella toimielimellä tarkoitetaan Pihlajan ja Sandbergin tutkimuksessa kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetettua toimielintä, joka toimii joko virallisena osana kuntaorganisaatiota tai epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen välillä. Suurinta osaa Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan välisiksi keskustelufoorumeiksi. Vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa. Pihlajan ja Sandbergin selvitystyö osoittaa, että alueellisissa toimintamalleissa on paljon parantamisen varaa. Käytäntöjä kehittämällä ja lainsäädäntöä täsmentämällä toimintamallit voivat kuitenkin olla hyvä keino sekä kuntien että kansalaisten kannalta edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin. Valtakunnallinen Kuntalaiset keskiöön - projekti on kuntien, Suomen Kuntaliiton ja eri sidosryhmien yhteinen kehittämisprojekti, jonka tehtävänä on toimia kuntalaislähtöisen demokratian vahvistamiseksi ja nostaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet kuntauudistuksen keskiöön. Projekti toteutetaan vuosina ja sitä rahoittavat Kuntaliiton lisäksi valtiovarain- ja oikeusministeriö. Projektin yleisenä tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä vuorovaikutusta ja keskinäistä luottamusta. Projekti kytkeytyy myös kuntalain valmisteluun, jonka uudistamistyöhön saadaan mukaan kuntien paikallistoimijoiden näkemykset ja tarpeet. Alueellisen vaikuttamisen mallit Orivedellä Orivedellä ei ole toistaiseksi virallisia lähidemokratiaelimiä eikä lähidemokratiamalleja. Niitä ei ole nähty tarkoituksen mukaisiksi ottaen huomioon kuntalaisten hyvät mahdollisuudet ottaa suoraan yhteyttä päättäjiin ja viranhaltijoihin. Oriveden kaupunki toimii järjestöjen kanssa yhteistyössä eri palvelutoimialoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla eläkeläis- ja vammaisjärjestöt ovat edustettuina vanhus- ja vammaisneuvostossa. Elinkeinopalveluja edistetään kaupungin ja yritysten aamukahvitilaisuuksissa ja tapaamisissa. Orivedellä toimii aktiivinen nuorisovaltuusto, jonka edustajat mm. osallistuvat lautakuntien kokouksiin.

11 Alueellisen vaikuttamisen mallit Tampereella Tampereella viestiminen tapahtuu pääosin internetin välityksellä. Lisäksi kaupungin internet-sivuilla toimii sähköisen osallistumisen kanava Valmavalmistelufoorumi, jossa on kommentoitavana kaupungin valmistelemia asioita. Valmassa on myös nähtävillä asiaan liittyvät asiakirjat ja käsittelyvaiheet, joita kuntalaiset voivat kommentoida. Tampereella toimii neljä kaupunginhallituksen nimeämää alueellista työryhmää Alvaria, jotka koostuvat vapaaehtoisista alueen asukkaista sekä järjestöjen ja yritysten edustajista. Työryhmää koordinoi kaupungin päätoiminen vuorovaikutussuunnittelija. Viranhaltijat esittelevät valmisteltavat asiat Alvareille, joiden kannanotot liitetään valmisteluasiakirjoihin. Muita kuntalaisten osallistumista edistäviä toimia ovat pormestarin ja valtuuston asukasillat, joita järjestetään viisi vuodessa eri alueilla. Tampereella toimivat myös nuorisofoorumi ja lasten parlamentti sekä vanhus-, eläkeläis-, vammais- ja maahanmuuttajaneuvostot. 4. MITÄ YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA ON TEHTY VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMISEKSI JA MITEN TÄTÄ TULISI VIELÄ EDELLEEN KEHITTÄÄ? Yhteistoiminta-alueen hallinnossa ja päätöksenteossa luonnollisesti noudatetaan Tampereen sääntöjä ja ohjeita. Tampereen toimintamallissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jakaantuvat kolmelle tilaajalautakunnalle ja yhdelle jaostolle. Toimielimet ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta ja sen jaosto, ikäihmisten palvelujen lautakunta sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti näiden toimielinten kokoonpanoihin lisättiin yhteistoiminnan käynnistymisen myöstä yksi jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen Orivedeltä. Tässä kokoonpanossa nämä toimielimet toimivat kuntalain 77 mukaisina kuntien yhteisinä toimieliminä. Kansanvallan toteutumisen näkökulmasta yhteinen toimielin ja sen kitkaton toiminta ovat luonnollisesti olennaisia kysymyksiä. Yhteisen suunnittelun ja päämäärätietoisen kehittämisen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Yhteistoiminta-alueen rakennusprosessin keskiössä onkin toimintamallin luominen sille, miten Oriveden kaupunki ja sen viranhaltijat ja luottamushenkilöt osallistuvat taloussuunnitteluun, talousarvion ja sen muutosten valmisteluun sekä talouden ja toiminnan seurantaan yhteistoiminta-aluetta koskevissa asioissa. Toimintamallia on pyritty luomaan myös sille, miten Orivesi osallistuu yhteistoiminta-alueen pitkän aikavälin strategisten linjausten suunnitteluun. Tässä on myös onnistuttu. Tässä yhteydessä keskeisimpään rooliin on noussut yhteistoiminta-alueen neuvotteluryhmä ja Oriveden suunnittelupäällikön tehtävät. Tampereen ja Oriveden kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti yhteistoiminnan kehittämistä ja arviointia varten muodostettiin Tampereen ja Oriveden luottamus- ja viranhaltijajohdon edustajista neuvotteluryhmä, joka kokoontuu vuosittain 4 kertaa. Neuvotteluryhmä tehtävänä on käsitellä yhteistoiminta-alueen strategisia linjauksia ja päämääriä sekä arvioida toimintaa.

12 Neuvotteluryhmässä on käyty laaja-alaisesti läpi yhteistoiminta-alueen talouden ja toiminnan kehittymistä, reagoitu aktiivisesti toiminnassa tapahtuviin muutoksiin ja pohdittu yhteisesti pitkänaikavälin yhteistoiminnan kehittämistavoitteita. Neuvotteluryhmän toimintamalli on luonut konseptin yhteistoiminta-alueen kuntien väliselle vuorovaikutukselle. Se on tarjonnut Orivedelle virallisen kanavan osallistua lautakuntatyöskentelyn ohella palveluiden todelliseen suunnitteluun. Tampereen kaupunki on isäntäkuntana ja palveluiden vastuullisena järjestäjänä pyrkinyt luomaan taloudesta ja toiminnasta niin aukottamat raportointimallit, että myös Oriveden kaupungilla olisi edellytykset toimia tasavertaisena kumppanina palveluita kehitettäessä. Raportointimalleja kehitettäessä tavoitteena on ollut myös luoda edellytykset Oriveden viranhaltijoille, asiantuntijoille ja luottamushenkilöille toteuttaa heidän valvontavastuuta siitä, että palvelut toteutuvat myös Oriveden alueella. Yhteistoiminta-alueeseen siirtymisen myötä Oriveden sosiaali- ja terveysjohtajan virka muutettiin suunnittelupäällikön viraksi. Suunnittelupäällikön tehtävänkuvaa määriteltäessä Tampereen ja Oriveden välisen vuorovaikutuksen kehittäminen ja Oriveden edunvalvonta näkökulma olivat suunnittelun keskiössä. Oriveden kaupungin hallintosääntöä uudistettaessa suunnittelupäällikön tehtävänkuvaan kirjattiin muun muassa seuraavat tehtävät: Toimii Oriveden kaupungin yhdyshenkilöinä sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa Orivesi- Tampere yhteistoiminta-alueella. Välittää Oriveden palvelutarpeet ja tavoitteet sekä paikalliset olosuhdetekijät Tampereen tilaajaryhmälle sekä palvelutuotantoon. Valmistelee oman vastuualueensa asiat neuvotteluryhmään. Toimii yhteyshenkilönä sekä koordinoi yhteistyötä yhteistoiminta-alueen tilaajan ja tuotannon sekä Oriveden kaupungin eri palvelukeskusten välillä. Toimii aluedemokratian aktivoijana sekä vastaa yhteydenpidosta kuntalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Valmistelee ja suunnittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen Oriveden asukkaiden palvelutarpeista aiheutuvat korjaus- ja uusinvestoinnit yhteistyössä Oriveden kaupungin tilapalvelukeskuksen, Tampereen palvelutuotannon ja tilaajan kanssa. Seuraava askel vuorovaikutuksen kehittämisessä onkin kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta lisäävien ja niitä täydentävien toimintamuotojen tukeminen. Uusien kuntarajat ylittävien toimintamallien rakentamiseen liittyy aina kysymys demokratiasta. Tällöin keskeisiä kysymyksiä ovat: miten uudet toimintamallit vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon, miten paikalliset olosuhteet jatkossa otetaan huomioon, miten vuorovaikutus ja osallistuminen uudessa organisointimallissa järjestetään. Asukkaan ja palvelun käyttäjän näkökulmasta hallinnon organisointimallin tulisi olla selkeä. Sen tulisi vahvistaa demokraattista päätöksentekoa sekä osallistumista yhteiseen päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Päätösvallan keskittyessä ja siirtyessä etäämmälle korostuu myös tarve lähidemokratian mallien kehittämiselle. Nopeisiin tietoverkkoihin perustuva tiedonvälitys ja sosiaalisen median mahdollistama vuorovaikutus synnyttävät uusia yhteisöllisyyden muotoja ja toimintatapoja, jotka eivät ole

13 sidottuja aikaan, maantieteeseen tai yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin. Erilaisia yhteisöjä tai ryhmiä syntyy samanlaisen arvopohjan tai samankaltaisten kiinnostuksen kohteiden omaavien ihmisten kesken ympäri maailman. Sisällön tuottaminen tai muokkaaminen verkossa on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Sosiaalinen media mahdollistaa myös paikallisen toiminnan organisoitumisen nopeasti ajankohtaisten teemojen tai omaehtoisesti syntyvien tapahtumien ympärille. Internet ja sosiaalisen median eri kanavat mahdollistavat uudenlaisen hallinnon ja kuntalaisten välisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen. Jo nykyään tamperelaisten on mahdollista osallistua itseään kiinnostavien asioiden valmisteluun. Ihmisten omaehtoinen osallistuminen lähiympäristöään käsitteleviin asioihin ja lähidemokratian erilaisten mallien kehittäminen on iso haaste niin kunnille kuin yhteistoiminta-alueille. Toisaalta uudenlaisen demokratian kehittymiseen ei välttämättä tarvita niinkään uusia menetelmiä kuntalaisten osallistamiseksi olemassa oleviin päätöksentekoprosesseihin vaan mahdollisuuksia ihmisille toimia yhdessä ja ymmärtää toimintansa vaikutus muihin. Yhteiskunnallinen aktiivisuus voi olla monenlaista valtuustokeskustelun seuraamisesta omaaloitteiseen tapahtumien järjestämiseen. Kunta voi mahdollistaa erilaista yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa esimerkiksi sallimalla käyttämättömien tilojen tai alueiden hyödyntämisen tai avaamalla kaupungin tietovarantoja vapaasti käytettäväksi. Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että osallistuminen ei voi tapahtua pelkästään verkon kautta. Kaikki eivät halua tai kykene toimimaan verkossa. Osallisuus liittyy useisiin kysymyksiin palveluita järjestettäessä. Osallisuudella halutaan korostaa kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien näkemyksen välittymistä päätöksentekoon ja suunnitteluun. Asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen yleiseen keskusteluun ovat tärkeitä signaaleja päätöksentekijöille. Yhteistoiminta-alueen rakennusprosessin aikana kuntalaisten näkemysten kuuleminen oli merkittävässä roolissa tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Valmistelun kumpanakin vuonna, 2012 ja 2013, järjestettiin kuntien yhteistyönä useita keskustelutilaisuuksia Oriveden eri kylissä. Tämän perinteen jatkaminen muutenkin virallisissa ja välttämättömissä yhteyksissä on enemmän kuin kannatettavaa. Paikallisten olojen ja palvelujen käyttäjien asiantuntemus tulevaisuuden rakenteita ja palveluita suunniteltaessa on joka suhteessa korvaamatonta. Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueella tavoitteena tulee olla, että osallistuminen ulottuu myös alueen reuna-aluille. Tässä tapauksessa myös osallistuminen ja osallistavien toimintatapojen toteuttaminen on tehtävä kuntien yhteistyönä. Tällaisia voivat esimerkiksi olla erilaiset pop-up demokratian muodot. Pop-up demokratialla tarkoitetaan nopeaa, vaivatonta ja helppoa sekä väliaikaisiin menettelyihin perustuvaa osallistumista. Osallistumisaktiviteetit ja tiedonkeruu suunnataan ryhmille, jotka ovat oleellisia tarkastelussa. Osallistuminen kohdennetaan ryhmille tilanteen mukaan, jolloin voidaan luopua osittain näennäisistä ja raskaista osallistamistavoista. Pop-up demokratian kautta saadaan vastauksia tärkeisiin ja nopeasti eteen tuleviin kysymyksiin, eikä osallistumista varten tarvitse perustaa erityisiä pysyviä työryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Tällaisen käytännön avulla osallistamisen ja osallistumisen kynnyksestä halutaan tehdä matala sekä parantaa osallistumismenettelyiden joustavuutta.

14 5. PROJEKTIN TOTEUTUS Projekti vuorovaikutuksen, osallistumisen ja vaikuttamisen mallinnuksesta Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella toteutettiin Tampereen ja Oriveden kaupunkien yhteistyönä osana Pirkanmaan liiton kuntakehityshanketta aikavälillä Raportin laativat ja projektin toteuttamisesta vastasivat: Tuukka Salkoaho, projektipäällikkö/yhteyspäällikkö Tuija Peurala, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Leila Rutanen, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja/vs. suunnittelupäällikkö

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kannuksen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Kiianmies 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014

RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014 Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 10.12.2014 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa Luottamushenkilön asema kunnallis- ja hallinto-oikeuden oikeuden näkökulmasta Kunnan jäsenyys kunnan asukas yhteisö, laitos, säätiö, jolla on kotipaikka kunnassa se, joka omistaa kiinteistön kunnassa 2

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta,

Lisätiedot