VUOROVAIKUTUKSEN, OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN MALLINNUS TAMPEREEN JA ORIVEDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOROVAIKUTUKSEN, OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN MALLINNUS TAMPEREEN JA ORIVEDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA."

Transkriptio

1 VUOROVAIKUTUKSEN, OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN MALLINNUS TAMPEREEN JA ORIVEDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Loppuraportti Toukokuu 2014

2

3 1. JOHDANTO Tampere ja Orivesi sopivat syksyllä 2012 yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sosiaali- ja terveyden-huollon tehtävien järjestämiseksi siten, että Tampere toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Toiminta alkoi vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 alusta. Pääpaino toiminnan aloittamisessa oli vuoden 2014 alussa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleisenä palveluita koskevana tavoitteena on ollut toteuttaa siirtymä kohti aikaisempaa suurempia palveluiden järjestämisyksiköitä niin, että palvelut järjestetään vähintään asukkaan väestöpohjalla: " Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin asukasta." (169/2007, 5 ). Oriveden kaltaiset kunnat, joiden asukasluku on alle asukkaan, saattavat tavoittaa tämän joko kuntaliitoksella tai muodostamalla yhteistoiminta-alueen toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminta-alueen tulee olla hallinnolliselta rakenteeltaan joko kuntayhtymä tai perustua ns. isäntäkuntamalliin, jossa yksi kunta vastaa mallin yhteisorganisaatioon kuuluvien kuntien puolesta palveluiden järjestämisestä. Demokraattinen ohjaus ja valvonta toteutuvat kummassakin mallissa kuntien yhteisten hallintoelinten kautta. Oriveden ja Tampereen yhteisen hankkeen tavoitteena on ollut luoda toimintamalli, jolla suuren kaupungin tilaaja tuottaja -toimintatavan mukaisesti järjestetty sosiaali- ja terveydenhuolto ja suhteessa 20 kertaa pienemmän kehyskunnan vastaavat toiminnot yhdistetään kummankin kunnan näkökulmasta toimivalla tavalla. Tampereen kaupunkiseudulla kyseessä on ensimmäinen laaja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskeva yhteistoiminta-alue, jossa Tampereen kaupunki toimii isäntäkuntana. Tässä suhteessa hankkeella voidaan perustellusti nähdä olevan arvoa myös pilottina, jonka tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisissa muissa vastaavantyyppisessä rakenteellisissa uudelleen järjestelyissä. Edelleen hankkeella on arvoa ja hyötyä myös siinä tapauksessa, että kuntauudistushanke johtaa kuntien liitoksiin kaupunkiseudulla joko lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä. Yhteistoiminta-alueen yksi keskeisistä haasteista on orivesiläisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja takaaminen. Tähän mennessä maahamme syntyneillä yhteis-toiminta-alueilla ei asiaa ole juuri mietitty, vaan ainoaksi vaikuttamiskanavaksi on jäänyt yhteislautakunta, joka on toiminut kiinteänä osana isäntäkunnan kunnallishallinnossa. Hankkeen keskeisin tavoite onkin ollut rakentaa ja muokata uudenlaisia vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikuttamiskanavia tähän vaihtoehtoon. Kunnat, joiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on siirtynyt yhteistoiminta-alueen palvelukseen, ja joilta oma sosiaali- ja terveyslautakunta on poistunut organisaatiosta, ovat täysin uudenlaisessa tilanteessa suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuin aikaisemmin. Kysymys on suuresta muutoksesta myös asukkaiden ja luottamushenkilöiden roolin ja kunnan identiteetin kannalta. Oriveden siirrettyä sekä sosiaali- että terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle noin puolet kunnan vuosibudjetista siirtyi yhteistoiminta-alueen hallinnoitavaksi, tämän voi nähdä hyvin merkityksellisenä itsenäisen Oriveden toiminnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen näkökulmasta kysymys on myös osaamisja tietoperustasta. Yhteistoiminta-alueille siirtyvän henkilöstön myötä asiantuntemus Oriveden

4 kaupungin omassa organisaatiossa on vähentynyt, samoin lautakunnan poistumisen myötä asiaan perehtyneiden luottamushenkilöiden osuus. Pahimmassa skenaariossa vuorovaikutus jää muutaman edustuksellisen luottamishenkilöpaikan varaan. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä demokraattinen edustuksellisuus on kaivannut pitkään uudenlaisissa rakenteissa uusia viestintä-, vaikuttamis- ja toimintaväyliä. Peruskunnan intressien ja yhteistoiminta-alueen yhteisten tarpeiden välille on kyettävä luomaan strategisia linjauksia, tämä edellyttää uudenlaisten suunnittelu- ja päätöksentekomallien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia toimintamuotoja, joilla kunnan asukkaiden palvelutarpeen arviointi perusteluineen etenee asiantuntijanorganisaationa toimivan yhteistoiminta-alueen ja omat olosuhteensa tuntevan kunnan välillä. Nämä väylät toimisivat Oriveden kaupungin hallinnon ja yhteistoimintaalueen välillä myös taloussuunnittelun perustana niin pitkällä tähtäimellä kuin vuositasollakin. Erityisen tärkeää on varmistaa kuntalaiselle toimivat palveluihin vaikuttamisen kanavat tilanteessa, jossa palveluiden hallinto ei toimikaan entiseen tapaan oman kunnan lautakunnan kautta. Samaan aikaan palveluiden tuottamistavat ovat moninaistumassa ja asiakkaan asema terveyden-huoltolain muutosten myötä on muutenkin muuttunut. Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus ovat lisääntyneet. Tällä voidaan nähdä olevan selkeä muutosvaikutus myös demokraattiseen järjestelmään; valtuustot eivät enää kuntalaisen puolesta päätäkään paikkaa, josta palveluita hakea. Tämän voidaan nähdä muuttavan kenttää kokonaisuudessaan. Hankkeen tuloksena on pyritty rakentamaan uusi toimintamalli Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueelle, jolla varmistetaan Oriveden kaupungin luottamushenkilöiden ja kuntalaisten osallisuus, vaikutus-mahdollisuudet ja tiedon saanti palveluntarpeen kehittymisen, palvelujärjestelmän muutostarpeiden ja tavoitteiden osalta. Tällä mallilla haetaan ratkaisua myös siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyttä Oriveden kaupungin muiden toimintasektorien kanssa voidaan edelleen kehittää ja tukea. 2. KUNTIEN YHTEISTOIMINNAN OIKEUDELLISET REUNAEHDOT Kuntien välisen yhteistoiminnan perustan muodostaa kuntalain yhteistoimintaa ja yhteistoimintamuotoja koskeva sääntely. Lähtökohtaisesti kaikessa kuntien välisessä yhteistoiminnassa nojaudutaan kuntalain 10 luvun sääntelyyn, ellei tästä nimenomaisesti ole lailla poikettu. Kuntien yhteistoiminnan ymmärtämisen kannalta keskeistä on tuntea toimivaltaa koskevat periaatteet, sillä viime kädessä toimivalta erottaa kuntien yhteistoimintaelimen jäsenkunnasta. Julkisoikeudellinen toimivalta on keskeinen kuntien yhteistoimintaan vaikuttava käsite. Tehtävät ja niihin liittyvä toimivalta asetetaan lainsäädännössä lähtökohtaisesti peruskunnille. Mikäli tehtävä hoidetaan yhteistoiminnassa, myös tehtävään liittyvä toimivalta siirtyy yleensä peruskunnalta tehtävää hoitavalle oikeushenkilölle. Kuntalain 14 :n mukaan toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on kuntalaissa tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Järjestämisvelvollisuudella tarkoitetaan yleisesti kunnan velvollisuutta järjestää toimialansa mukaiset tehtävät kunnan asukkaille. Järjestämisvelvollisuuden keskeinen oikeudellinen perusta

5 on kuntalain 2, jossa säädetään kunnan toimialasta. Säännöksen mukaan kunta hoitaa itselleen ottamansa ja kunnalle lailla säädetyt tehtävät. Jaottelu on näin ollen kaksitahoinen. Yleisesti puhutaan kunnan yleisestä toimialasta, jolla tarkoitetaan kunnan itselleen ottamia tehtäviä sekä toisaalta erityistoimialasta, jolla tarkoitetaan kunnalle lailla säädettyjä tehtäviä. Varsinaista oikeudellista merkitystä mainitulla toimialojen jaottelulla ei ole, mutta kunnan tehtäväkentän hahmottamisen kannalta se on varsin käyttökelpoinen. Pääsääntö nykyään on, että kunta hoitaa sekä lakisääteiset että itselleen ottamansa tehtävät itsehallintonsa nojalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta järjestämisvelvollisuus on monitahoinen ja osittain vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Sosiaalisista perusoikeuksista säädetään perustuslain 19 :ssä. Lainkohdassa turvataan ensinnäkin oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Julkisen vallan on myös edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain 22 velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tällä tarkoitetaan sitä, että julkisen vallan on turvattava perustuslain 19 :n tarkoittamat sosiaaliset perusoikeudet. Velvoitettu taho tässä yhteydessä on ensisijaisesti valtio, sillä kuten edellä on todettu, myös sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen osalta kuntien tehtävät on osoitettava lailla. Perustason terveydenhuollon osalta kunnallisen järjestämisvelvollisuuden asettaminen on varsin selkeä, sillä kuntien velvoitteesta järjestää terveydenhuollon palveluja säädetään terveydenhuoltolaissa. Sosiaalihuollon osalta tilanne näyttäytyy huomattavasti moninaisempana. Pääpiirteisesti voidaan todeta, että sosiaalihuollon lainsäädännössä on erotettavissa sosiaalihuoltoa koskevat yleislait sekä toisaalta tiettyjä asiakas- ja kohderyhmiä koskevat erityislait omiksi kokonaisuuksikseen. Yhteensä kunnallista sosiaalihuoltoa koskevia lakeja on lähes kaksikymmentä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on ollut monitahoinen ja useisiin erilaisiin tavoitteisiin pyrkivä kokonaisuus. Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet ja rakenteelliset uudistukset ovat painottuneet kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Uudistuksella on pyritty vastaamaan kuntien toimintaympäristön muutokseen, jonka vaikutukset painottuvat ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erityisesti väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset sekä palvelutarpeisiin että työvoiman saatavuuteen on nähty merkittävinä haasteina, jotka edellyttävät rakenteellisia uudistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei toistaiseksi ole muuttanut varsinaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisen järjestämisvelvollisuuden perusratkaisuja; sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen järjestämisvelvollisuus sekä vastuu rahoituksesta kuuluvat edelleen jokaiselle yksittäiselle kunnalle. PARAS-puitelain mukaiset järjestelyt vaikuttavat kuitenkin palvelujen järjestämistapaan. Oriveden kaltaisille väestöpohjavelvoitteen alittaville kunnille lähtökohtaisesti ainoa tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät on kuntien välinen yhteistoiminta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tarkoitus on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuussa olevien toimijoiden väestöpohjaa. Palvelujen järjestäjän väestöpohjan on puitelain 5 :n mukaan oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohjatavoitteeseen voidaan päästä joko kuntaliitoksilla tai perustamalla

6 perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien yhteistoimintaalueita. Järjestämisvastuun ja järjestämisvelvollisuuden käsitteitä on lainsäädännössä ja valmisteluaineistossa käsitelty yleensä varsin yleispiirteisesti ja epäjohdonmukaisesti, eikä kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki tee poikkeusta tässä suhteessa. Käsitteiden merkityssisältö on toisinaan sisäisesti ristiriidassa valmisteluaineiston eri osissa. Kuvaava esimerkki on se, että hallituksen esityksen mukaan järjestämis- ja rahoitusvastuut säilyvät kunnilla kun taas hallintovaliokunnan mietinnön mukaan taas koko uudistuksen onnistumisen kannalta olennaista on se, että järjestämisvastuu asetetaan yhteistoiminta-alueille. Keskeinen jännitettä luova tekijä on muun ohella se, että puitelain rinnalla voimassa pysyvät myös aiemmin esitellyt sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuutta koskevat säädökset. Järjestämisvelvollisuus nähdään siis laajana kokonaisuutena, josta vain yksi osa, järjestämisvastuu, siirtyy kunnalta yhteistoimintaalueelle. Tehtävien siirtäminen kunnalta yhteistoiminta-alueelle siirtää myös tehtävien toimeenpanoon liittyvän toimivallan. Toimivaltarajojen jäykkyyden takia jäsenkunnalla ei ole mahdollisuutta käyttää yhteistoiminta-alueen kanssa rinnakkaista toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanossa. Kuntien välisen yhteistoiminnan keskeinen perusperiaate on, että perusvastuu toiminnasta säilyy kunnalla, vaikka tehtävät hoidettaisiinkin yhteistoiminnassa. Usein tehtäviä harjoitetaan kunnasta muodollisesti erillisessä oikeushenkilössä, jolloin tehtäviä antaneen kunnan perusvastuu voi hämärtyä. Tässä yhteydessä tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää perusvastuuta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisessa yhteistoiminnassa. Perusvastuuta ei ole määritelty laissa tai valmisteluaineistoissa. Tässä yhteydessä kunnan perusvastuuseen katsotaan kuuluvan ne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät kuntana olemiseen. Niitä ei voi siirtää kunnalta pois muuttamatta samalla koko kunnalliseen itsehallintoon perustuvan yhteiskunnallisen työnjaon perusratkaisuja. Niitä ei myöskään kunta voi siirtää itseltään pois esimerkiksi sopimuksin. Kunnan perusvastuuseen kuuluvina seikkoina pidetään yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuutta instituutiona, kunnan viimekätistä vastuuta palvelujen saatavuudesta suhteessa kunnan asukkaisiin sekä kunnan vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Perusvastuuseen kuuluu edellä mainittujen lisäksi kunnan tekemä päätös yhteistoimintaan ryhtymisestä ja yhteistoimintakumppaneiden valinta sekä kunnan edustajien valinta yhteistoiminta-alueen hallintoelimiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvollisuus on laaja ja monikerroksinen kokonaisuus, joka muodostuu sekä yleisistä kuntia koskevista normeista että sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännöstä. Järjestämisvelvollisuudesta on erotettavissa osa-alueita, jotka voivat olla eri toimijoiden hallinnassa. Järjestämisvelvollisuutta itsessään ei kuitenkaan nykyisessä yhteiskunnallisessa työnjaossa voida siirtää pois jokaiselta yksittäiseltä kunnalta. Kunta ei myöskään itse voi esimerkiksi sopimuksin siirtää järjestämisvelvollisuutta muulle toimijalle. Kuntalakia edeltänyttä kunnallislakia uudistettaessa kuntayhtymiä koskevien säännösten osalta todettiin, että perusvastuu palvelujen järjestämisestä on aina kunnalla itsellään, vaikka tehtävä olisi sopimuksella annettu toisen hoidettavaksi. Puitelain yhteydessä tämä tarkoittaa sitä, että

7 edellä kuvattu järjestämisvastuun siirto kunnalta yhteistoimintaelimelle ei poista jäsenkunnan vastuuta tehtävien järjestämisestä suhteessa kunnan asukkaisiin. Oriveden kaupungilla on siis valvontavastuu siitä, että palvelut toteutuvat, vaikka vastuu palvelujen toteuttamisesta olisikin siirretty yhteistoimintaelimelle. Puitelain hallituksen esityksen mukaan uudistuksen tarkoituksena ei ole muuttaa edellä mainittua perusperiaatetta kunnan viimesijaisesta perusvastuusta. Järjestämisvastuun siirrolla kunnalta yhteistoiminta-alueelle ei poisteta kunnan erityislainsäädännön mukaan määräytyvää viimekätistä vastuuta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on kunnan asukkaan saatavilla. Oriveden näkökulmasta vastuun toteuttamiseksi riittää toisaalta lähtökohtaisesti se, että Orivesi on mukana puitelain 5 :n edellytykset täyttävissä järjestelyissä. Erityislainsäädännön velvoitteisiin ja toisaalta kunnalla säilyvään perusvastuuseen liittyvä erityiskysymys on Oriveden vastuu tilanteessa, jossa Tampereen yhteistoiminta-alueen kuntalaisille tarjoama palvelu ei täytä SHL:n ja Terveydenhuoltolain vaatimuksia. Yhteistoimintaalueen perustamisesta huolimatta vastuu näiden lakien mukaisten velvoitteiden täyttämisestä säilyy sinänsä edelleen myös Oriveden kaupungilla. Kuten todettua, Orivedellä on valvontavastuu siitä, että palvelut toteutuvat käytännössä. Selvää siis on, että Oriveden on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta kunnan asukkaat saavat lainmukaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viime kädessä tämä voi tarkoittaa yhteistoiminta-alueesta eroamista ja hakeutumista johonkin toiseen yhteistoiminta-alueeseen. Oriveden yhteistoiminta-alueen toimielimiin valitsemat jäsenet ovat kuntalain 32 :n mukaan jäsenkunnan luottamushenkilöitä. Lainkohdan 2 momentin mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta. Henkilöt edustavat siis kotikuntaansa yhteistoimintaalueen hallinnossa. Kuntalain 23.2 :n mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Ohjeet eivät säännöksen perusteella ole ehdottomasti sitovia, joskin lähtökohtana pidetään, että ohjeita noudatetaan. Koska vastuukunnan valtuusto on vastuukuntamallissa ylin päättävä elin, yhteinen toimielin on näin ollen edellä kerrotulla tavalla viranomaisroolissa toimiva toimielin. Viranomaisroolissa korostuu ennen kaikkea hallintolain soveltaminen. Yhteisessä toimielimessä on näin ollen edistettävä alueen kokonaisetua, eikä tule kysymykseen, että yhteisessä toimielimessä edistettäisiin esimerkiksi kotikuntaan perustuen muita intressejä kuin koko alueen yhteistä etua. Eräs kunnalle jäävä tehtäväkokonaisuus on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tämä on varsin monitahoinen kokonaisuus, johon vaikuttavia säännöksiä ovat ainakin perustuslain 19 ja kuntalain 1. Kuntalain 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Säännös on yleinen kunnallishallinnon toiminta-ajatus, joka suuntaa toimintaa kaikissa kunnissa. Sitä voi pitää lainsäätäjän kannanottona yhteiskunnalliseen keskusteluun kunnan

8 asemasta ja tehtävistä. Kyse on lähinnä tavoitenormista, joka suuntaa tulkintaa, mutta ei yksinään riitä oikeusohjeeksi konkreettista oikeudellista ongelmaa ratkaistaessa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan hyvinvoinnilla tarkoitetaan säännöksessä paitsi sosiaali- ja terveyspalveluja, myös muita kunnan toimialoja. Säännös onkin ymmärrettävä niin, että se koskee kunnan toimintaa kokonaisuudessaan. Tässä muodossaan säännökset vaikuttavat lähinnä kunnan yleisjohtoon; hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on otettava huomioon kunnan kaikessa toiminnassa. Näin ollen kyseessä ei ole pelkästään, tai edes ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon velvollisuus, vaan poikkihallinnollisuus taataan nimenomaan kunnan yleishallinnon kautta. Paikallistasolla tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskettavia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen toteuttamisessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työvoimapolitiikassa ja luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on siis nähtävä koko kunnan toiminnan läpäisevänä periaatteena, joka koskettaa kaikkia kunnan toimialoja. Tämä edellyttää poikkihallinnollista johtamista ja eri hallinnonalojen yhteistyötä, hallinnonalakohtaisia tavoitteita ja niiden yhteensovittamista sekä riittäviä voimavaroja ja osaamista. Oriveden ja Tampereen välisessä suhteessa kokonaisvastuu kaikki hallinnonalat kattavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on Oriveden osalta Oriveden kaupungilla. Kuntalain 1 :n osalta tilanne on lähtökohtaisesti selvä. Oriveden kaupungin velvollisuus kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ei ole miltään osin riippuvainen sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännöstä eikä järjestämisvastuun siirrosta Tampereen kaupungille. Sosiaali- ja erityisesti terveydenhuoltopalvelut ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden kysynnälle lähtökohtaisesti ole ylärajaa. Kärjistäen voidaan siis sanoa, sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahatarve on periaatteessa rajaton. Itsestään selvää on, että kunnalla ei ole käytössään rajattomia resursseja sen paremmin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin kunnan muihinkaan toimintoihin, vaan toimintaan kuuluu sisäänrakennettuna valintoja eri tahoille suuntautuvien intressien välillä. Ainoa legitiimi tapa suhteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon menot kunnan taloudellisiin resursseihin ja kunnan muihin toimialoihin on demokraattinen päätöksentekoprosessi. Poliittisessa prosessissa on myös tehtävä painotukset akuuttien menojen ja ennaltaehkäisyn välillä. Yhteistoiminta-alueiden edustama välillinen demokratia (Oriveden edustus yhteistoiminta-alueen hallinnossa) ei tähän punnintaan pitkällä tähtäimellä kestävästi pysty, sillä yhteistoiminta-alueen toiminnassa ei ole pakottavaa tarvetta ottaa huomioon jäsenkuntien muuta toimintaa. Yhteistoiminta-alueella on tavallaan etuoikeus kunnan resursseihin, ja jos yhteistoiminta-alueen toimintamenot jostain syystä ylittyvät, jäsenkunnan ainoa mahdollisuus talouden tasapainottamiseen on kunnan oman päätöksenteon alaisena olevan toiminnan karsiminen. Erityisen vakava tilanne sosiaali- ja terveydenhuollon kansanvaltaisen ohjauksen kannalta on isäntäkuntamallia käyttävillä yhteistoiminta-alueilla. Isäntäkuntamallissa Oriveden tekemille toimintapoliittisille valinnoille ei ole luontevaa esiintymiskanavaa. Yhteinen toimielin on luonteeltaan viranomaistoimielin, jossa korostuu alueen asukkaiden palvelutarpeeseen

9 vastaaminen yhdenvertaisin perustein, ja on täysin poissuljettua, että toimielimessä päätöksenteon vaikuttimina toimisivat esimerkiksi kuntakohtaiset, aluepoliittiset intressit. Niin ikään poissuljettua on, että vastuukunnan valtuusto käyttäisi yksipuolista määräysvaltaa toimintapoliittisten linjausten asettamisessa suhteessa koko alueen toimintaan. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että valintoja tekevät lopulta yhteisen toimielimen esittelijät, joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Myöskään tämä vaihto-ehto ei ole toiminnan kansanvaltaisen ohjauksen kannalta kestävä. Rahoitusvastuun eriyttäminen yhteistoiminta-alueesta ja säilyttäminen jäsenkunnalla voi pitkällä tähtäimellä aiheuttaa ongelmia. Yhteistoiminta-alueen rahoitus perustuu yhteistoiminta-alueen näkökulmasta laskun kirjoittamiseen jäsenkunnille, joten toiminnan irtautuminen kunnallistalouden realiteeteista on vakavasti otettava mahdollisuus. Koska yhteistoiminta-alueella ei ole suoraa kosketuspintaa rahoituksen saatavuuteen liittyvien resurssiongelmien kanssa, eikä yhteistoiminta-alue välttämättä ole suorassa demokraattisessa valvonnassa, toiminta voi laajentua muuhunkin kuin sosiaali- ja perusterveydenhuollon perustehtäviin. Tässä tilanteessa ei myöskään voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö välttämättä saa toiminnassa riittävää painoarvoa. Näin ollen voidaan ajautua eräänlaiseen tilaaja-tuottaja-maksaja malliin, jossa Orivedellä on ainoastaan maksajan rooli, ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa kuntakohtaiseen toiminnan sisältöön ja kustannusten kehittymiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen ongelma onkin oikeastaan se, että uudistuksessa on pyritty kuntien yhteistoiminnalla korjaamaan ongelmia, jotka tosiasiassa ovat kuntarakenteissa. Kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta sinänsä huomattavankin paljon. Kuten tutkimuksessa on todettu, pitkällä tähtäimellä kestävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ei kuitenkaan voida järjestää kuntien välisenä yhteistyönä, vaan toiminnan on oltava osa kunnan omaa toimintaa, jotta resurssien riittävyyteen liittyvät ratkaisut voidaan tehdä demokraattisessa prosessissa. Kuntien välisessä yhteistyössä alueen koko voi vaihdella esimerkiksi puitelain mukaisesta yhteistoiminnasta maakunnalliseen yhteistoimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytykset pääsääntöisesti paranevat laajemman väestöpohjan myötä. Toimintaa voidaan myös legitimoida suoralla kansanvaalilla valittavalla päätöksentekoelimellä, esimerkiksi maakuntavaltuustolla. Kuntien yhteistoiminnalla voidaan siis saavuttaa nykyistä hajanaista kuntarakennetta vahvempi rakenne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Kuitenkin ainoa toimija, joka yhtä aikaa täyttää kaikki edellä mainitut edellytykset pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi kansanvaltaisella perustalla säilyttäen yhteyden kunnan muihin toimialoihin, on niin sanottu vahva peruskunta.

10 3. ALUEELLISEN VAIKUTTAMISEN TOIMINTAMALLIT SUOMEN KUNNISSA Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä. Tutkijat Riitta Pihlaja ja Siv Sandberg ovat tutkineet demokratian alueellisia toimintamalleja Suomessa ja Pohjoismaissa sekä osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä. Suomessa toimii yhteensä 63 alueellista toimielintä 59 kunnassa. Toimielimet toimivat hyvin erilaisin nimikkein ja niitä on kaikkialla Suomessa, eniten Kainuussa ja Lapissa. Alueellisella toimielimellä tarkoitetaan Pihlajan ja Sandbergin tutkimuksessa kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetettua toimielintä, joka toimii joko virallisena osana kuntaorganisaatiota tai epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen välillä. Suurinta osaa Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan välisiksi keskustelufoorumeiksi. Vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa. Pihlajan ja Sandbergin selvitystyö osoittaa, että alueellisissa toimintamalleissa on paljon parantamisen varaa. Käytäntöjä kehittämällä ja lainsäädäntöä täsmentämällä toimintamallit voivat kuitenkin olla hyvä keino sekä kuntien että kansalaisten kannalta edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin. Valtakunnallinen Kuntalaiset keskiöön - projekti on kuntien, Suomen Kuntaliiton ja eri sidosryhmien yhteinen kehittämisprojekti, jonka tehtävänä on toimia kuntalaislähtöisen demokratian vahvistamiseksi ja nostaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet kuntauudistuksen keskiöön. Projekti toteutetaan vuosina ja sitä rahoittavat Kuntaliiton lisäksi valtiovarain- ja oikeusministeriö. Projektin yleisenä tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä vuorovaikutusta ja keskinäistä luottamusta. Projekti kytkeytyy myös kuntalain valmisteluun, jonka uudistamistyöhön saadaan mukaan kuntien paikallistoimijoiden näkemykset ja tarpeet. Alueellisen vaikuttamisen mallit Orivedellä Orivedellä ei ole toistaiseksi virallisia lähidemokratiaelimiä eikä lähidemokratiamalleja. Niitä ei ole nähty tarkoituksen mukaisiksi ottaen huomioon kuntalaisten hyvät mahdollisuudet ottaa suoraan yhteyttä päättäjiin ja viranhaltijoihin. Oriveden kaupunki toimii järjestöjen kanssa yhteistyössä eri palvelutoimialoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla eläkeläis- ja vammaisjärjestöt ovat edustettuina vanhus- ja vammaisneuvostossa. Elinkeinopalveluja edistetään kaupungin ja yritysten aamukahvitilaisuuksissa ja tapaamisissa. Orivedellä toimii aktiivinen nuorisovaltuusto, jonka edustajat mm. osallistuvat lautakuntien kokouksiin.

11 Alueellisen vaikuttamisen mallit Tampereella Tampereella viestiminen tapahtuu pääosin internetin välityksellä. Lisäksi kaupungin internet-sivuilla toimii sähköisen osallistumisen kanava Valmavalmistelufoorumi, jossa on kommentoitavana kaupungin valmistelemia asioita. Valmassa on myös nähtävillä asiaan liittyvät asiakirjat ja käsittelyvaiheet, joita kuntalaiset voivat kommentoida. Tampereella toimii neljä kaupunginhallituksen nimeämää alueellista työryhmää Alvaria, jotka koostuvat vapaaehtoisista alueen asukkaista sekä järjestöjen ja yritysten edustajista. Työryhmää koordinoi kaupungin päätoiminen vuorovaikutussuunnittelija. Viranhaltijat esittelevät valmisteltavat asiat Alvareille, joiden kannanotot liitetään valmisteluasiakirjoihin. Muita kuntalaisten osallistumista edistäviä toimia ovat pormestarin ja valtuuston asukasillat, joita järjestetään viisi vuodessa eri alueilla. Tampereella toimivat myös nuorisofoorumi ja lasten parlamentti sekä vanhus-, eläkeläis-, vammais- ja maahanmuuttajaneuvostot. 4. MITÄ YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA ON TEHTY VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMISEKSI JA MITEN TÄTÄ TULISI VIELÄ EDELLEEN KEHITTÄÄ? Yhteistoiminta-alueen hallinnossa ja päätöksenteossa luonnollisesti noudatetaan Tampereen sääntöjä ja ohjeita. Tampereen toimintamallissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jakaantuvat kolmelle tilaajalautakunnalle ja yhdelle jaostolle. Toimielimet ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta ja sen jaosto, ikäihmisten palvelujen lautakunta sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti näiden toimielinten kokoonpanoihin lisättiin yhteistoiminnan käynnistymisen myöstä yksi jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen Orivedeltä. Tässä kokoonpanossa nämä toimielimet toimivat kuntalain 77 mukaisina kuntien yhteisinä toimieliminä. Kansanvallan toteutumisen näkökulmasta yhteinen toimielin ja sen kitkaton toiminta ovat luonnollisesti olennaisia kysymyksiä. Yhteisen suunnittelun ja päämäärätietoisen kehittämisen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Yhteistoiminta-alueen rakennusprosessin keskiössä onkin toimintamallin luominen sille, miten Oriveden kaupunki ja sen viranhaltijat ja luottamushenkilöt osallistuvat taloussuunnitteluun, talousarvion ja sen muutosten valmisteluun sekä talouden ja toiminnan seurantaan yhteistoiminta-aluetta koskevissa asioissa. Toimintamallia on pyritty luomaan myös sille, miten Orivesi osallistuu yhteistoiminta-alueen pitkän aikavälin strategisten linjausten suunnitteluun. Tässä on myös onnistuttu. Tässä yhteydessä keskeisimpään rooliin on noussut yhteistoiminta-alueen neuvotteluryhmä ja Oriveden suunnittelupäällikön tehtävät. Tampereen ja Oriveden kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti yhteistoiminnan kehittämistä ja arviointia varten muodostettiin Tampereen ja Oriveden luottamus- ja viranhaltijajohdon edustajista neuvotteluryhmä, joka kokoontuu vuosittain 4 kertaa. Neuvotteluryhmä tehtävänä on käsitellä yhteistoiminta-alueen strategisia linjauksia ja päämääriä sekä arvioida toimintaa.

12 Neuvotteluryhmässä on käyty laaja-alaisesti läpi yhteistoiminta-alueen talouden ja toiminnan kehittymistä, reagoitu aktiivisesti toiminnassa tapahtuviin muutoksiin ja pohdittu yhteisesti pitkänaikavälin yhteistoiminnan kehittämistavoitteita. Neuvotteluryhmän toimintamalli on luonut konseptin yhteistoiminta-alueen kuntien väliselle vuorovaikutukselle. Se on tarjonnut Orivedelle virallisen kanavan osallistua lautakuntatyöskentelyn ohella palveluiden todelliseen suunnitteluun. Tampereen kaupunki on isäntäkuntana ja palveluiden vastuullisena järjestäjänä pyrkinyt luomaan taloudesta ja toiminnasta niin aukottamat raportointimallit, että myös Oriveden kaupungilla olisi edellytykset toimia tasavertaisena kumppanina palveluita kehitettäessä. Raportointimalleja kehitettäessä tavoitteena on ollut myös luoda edellytykset Oriveden viranhaltijoille, asiantuntijoille ja luottamushenkilöille toteuttaa heidän valvontavastuuta siitä, että palvelut toteutuvat myös Oriveden alueella. Yhteistoiminta-alueeseen siirtymisen myötä Oriveden sosiaali- ja terveysjohtajan virka muutettiin suunnittelupäällikön viraksi. Suunnittelupäällikön tehtävänkuvaa määriteltäessä Tampereen ja Oriveden välisen vuorovaikutuksen kehittäminen ja Oriveden edunvalvonta näkökulma olivat suunnittelun keskiössä. Oriveden kaupungin hallintosääntöä uudistettaessa suunnittelupäällikön tehtävänkuvaan kirjattiin muun muassa seuraavat tehtävät: Toimii Oriveden kaupungin yhdyshenkilöinä sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa Orivesi- Tampere yhteistoiminta-alueella. Välittää Oriveden palvelutarpeet ja tavoitteet sekä paikalliset olosuhdetekijät Tampereen tilaajaryhmälle sekä palvelutuotantoon. Valmistelee oman vastuualueensa asiat neuvotteluryhmään. Toimii yhteyshenkilönä sekä koordinoi yhteistyötä yhteistoiminta-alueen tilaajan ja tuotannon sekä Oriveden kaupungin eri palvelukeskusten välillä. Toimii aluedemokratian aktivoijana sekä vastaa yhteydenpidosta kuntalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Valmistelee ja suunnittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen Oriveden asukkaiden palvelutarpeista aiheutuvat korjaus- ja uusinvestoinnit yhteistyössä Oriveden kaupungin tilapalvelukeskuksen, Tampereen palvelutuotannon ja tilaajan kanssa. Seuraava askel vuorovaikutuksen kehittämisessä onkin kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta lisäävien ja niitä täydentävien toimintamuotojen tukeminen. Uusien kuntarajat ylittävien toimintamallien rakentamiseen liittyy aina kysymys demokratiasta. Tällöin keskeisiä kysymyksiä ovat: miten uudet toimintamallit vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon, miten paikalliset olosuhteet jatkossa otetaan huomioon, miten vuorovaikutus ja osallistuminen uudessa organisointimallissa järjestetään. Asukkaan ja palvelun käyttäjän näkökulmasta hallinnon organisointimallin tulisi olla selkeä. Sen tulisi vahvistaa demokraattista päätöksentekoa sekä osallistumista yhteiseen päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen. Päätösvallan keskittyessä ja siirtyessä etäämmälle korostuu myös tarve lähidemokratian mallien kehittämiselle. Nopeisiin tietoverkkoihin perustuva tiedonvälitys ja sosiaalisen median mahdollistama vuorovaikutus synnyttävät uusia yhteisöllisyyden muotoja ja toimintatapoja, jotka eivät ole

13 sidottuja aikaan, maantieteeseen tai yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin. Erilaisia yhteisöjä tai ryhmiä syntyy samanlaisen arvopohjan tai samankaltaisten kiinnostuksen kohteiden omaavien ihmisten kesken ympäri maailman. Sisällön tuottaminen tai muokkaaminen verkossa on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Sosiaalinen media mahdollistaa myös paikallisen toiminnan organisoitumisen nopeasti ajankohtaisten teemojen tai omaehtoisesti syntyvien tapahtumien ympärille. Internet ja sosiaalisen median eri kanavat mahdollistavat uudenlaisen hallinnon ja kuntalaisten välisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen. Jo nykyään tamperelaisten on mahdollista osallistua itseään kiinnostavien asioiden valmisteluun. Ihmisten omaehtoinen osallistuminen lähiympäristöään käsitteleviin asioihin ja lähidemokratian erilaisten mallien kehittäminen on iso haaste niin kunnille kuin yhteistoiminta-alueille. Toisaalta uudenlaisen demokratian kehittymiseen ei välttämättä tarvita niinkään uusia menetelmiä kuntalaisten osallistamiseksi olemassa oleviin päätöksentekoprosesseihin vaan mahdollisuuksia ihmisille toimia yhdessä ja ymmärtää toimintansa vaikutus muihin. Yhteiskunnallinen aktiivisuus voi olla monenlaista valtuustokeskustelun seuraamisesta omaaloitteiseen tapahtumien järjestämiseen. Kunta voi mahdollistaa erilaista yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa esimerkiksi sallimalla käyttämättömien tilojen tai alueiden hyödyntämisen tai avaamalla kaupungin tietovarantoja vapaasti käytettäväksi. Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että osallistuminen ei voi tapahtua pelkästään verkon kautta. Kaikki eivät halua tai kykene toimimaan verkossa. Osallisuus liittyy useisiin kysymyksiin palveluita järjestettäessä. Osallisuudella halutaan korostaa kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien näkemyksen välittymistä päätöksentekoon ja suunnitteluun. Asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen yleiseen keskusteluun ovat tärkeitä signaaleja päätöksentekijöille. Yhteistoiminta-alueen rakennusprosessin aikana kuntalaisten näkemysten kuuleminen oli merkittävässä roolissa tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Valmistelun kumpanakin vuonna, 2012 ja 2013, järjestettiin kuntien yhteistyönä useita keskustelutilaisuuksia Oriveden eri kylissä. Tämän perinteen jatkaminen muutenkin virallisissa ja välttämättömissä yhteyksissä on enemmän kuin kannatettavaa. Paikallisten olojen ja palvelujen käyttäjien asiantuntemus tulevaisuuden rakenteita ja palveluita suunniteltaessa on joka suhteessa korvaamatonta. Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueella tavoitteena tulee olla, että osallistuminen ulottuu myös alueen reuna-aluille. Tässä tapauksessa myös osallistuminen ja osallistavien toimintatapojen toteuttaminen on tehtävä kuntien yhteistyönä. Tällaisia voivat esimerkiksi olla erilaiset pop-up demokratian muodot. Pop-up demokratialla tarkoitetaan nopeaa, vaivatonta ja helppoa sekä väliaikaisiin menettelyihin perustuvaa osallistumista. Osallistumisaktiviteetit ja tiedonkeruu suunnataan ryhmille, jotka ovat oleellisia tarkastelussa. Osallistuminen kohdennetaan ryhmille tilanteen mukaan, jolloin voidaan luopua osittain näennäisistä ja raskaista osallistamistavoista. Pop-up demokratian kautta saadaan vastauksia tärkeisiin ja nopeasti eteen tuleviin kysymyksiin, eikä osallistumista varten tarvitse perustaa erityisiä pysyviä työryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Tällaisen käytännön avulla osallistamisen ja osallistumisen kynnyksestä halutaan tehdä matala sekä parantaa osallistumismenettelyiden joustavuutta.

14 5. PROJEKTIN TOTEUTUS Projekti vuorovaikutuksen, osallistumisen ja vaikuttamisen mallinnuksesta Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella toteutettiin Tampereen ja Oriveden kaupunkien yhteistyönä osana Pirkanmaan liiton kuntakehityshanketta aikavälillä Raportin laativat ja projektin toteuttamisesta vastasivat: Tuukka Salkoaho, projektipäällikkö/yhteyspäällikkö Tuija Peurala, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Leila Rutanen, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja/vs. suunnittelupäällikkö

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö 8.6.2016, VM057:00/2016 LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimaan 1.2.2013 1 Sisällys 1 LUKU... 3 PERUSTURVAN TOIMIALA... 3 1 Lautakunnan tehtävät... 3 2 LUKU... 3 PERUSTURVALAUTAKUNTA JA JAOSTOT... 3 2 Lautakunnan

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saarijärven kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Satu Autiosalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot