Nuorisotyön menojen osuus kunnan budjetista on ollut Turussa vuosittain 600 markan tietämissä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotyön menojen osuus kunnan budjetista on ollut Turussa vuosittain 600 markan tietämissä."

Transkriptio

1 Länsi-Suomen lääni Länsi-Suomen läänissä kuntien nuorisotyöhön käyttämä osuus budjetista kasvoi 1990-luvulla alle 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin. Nuorta kohti laskien nuorisotyön menot kasvoivat Länsi- Suomen alueella vajaasta 300 markasta reiluun 400 markkaan. Erityyppisten kuntien väliset erot ovat Länsi-Suomen läänissä selvästi vähäisemmät kuin esimerkiksi Etelä-Suomen läänissä. Kuitenkin Länsi-Suomessakin maaseutumaisten kuntien nuorisotyön osuus ja nuorta kohti lasketut kustannukset ovat jonkin verran taajaan asuttuja ja kaupunkimaisia kuntia pienempiä. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakunnan kunnissa käytettiin 1990-luvulla nuorisotyöhön reilut 400 markkaa vuodessa kutakin alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Muutoksessa näkyy selvä trendinomainen kasvu vajaasta 400 markasta noin 500 markkaan vuodessa. Tämä kasvu merkitsee myös sitä, että Varsinais-Suomen maakunnan nuorta kohti lasketut nuorisotyömenot ohittivat esimerkiksi Uudenmaan maakunnan alueella nuorisotyöhön käytetyt rahamäärät 1990-luvulla. Varsinais-Suomen maakunnan alueella Turku erottuu suurena kaupunkina muista kunnista muun muassa siten, että Turun nuorisotyön menot ovat lähes kymmenkertaiset maakunnan seuraavaan kaupunkiin eli Raisioon verrattuna. Turussa käytettiin nuorisotyöhön keskimäärin 35 miljoonaa markkaa vuodessa. Turun nuorisotyöbudjetti näyttää 1990-luvulla markkamääräiseltä tasoltaan vakaalta. Vuosikymmenen mittaan menot kasvoivat vähän, mutta tasaisesti. Raision nuorisotyössä näkyy jyrkkä muutos vuonna Raision nuorisotyön budjetti kasvoi silloin neljästä miljoonasta 6,5 miljoonaan. Turun seutu oli 1990-luvun lopulla otsikoissa paitsi sitkeän työttömyyden myös räjähdysmäisesti lisääntyneiden heroiinikuolemien ansiosta. Viimeistään tämä on pannut kunnan päättäjien hälytyskellot soimaan. Taulukko 35: Nuorisotyön menot Länsi-Suomen läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 75

2 Kuvio 9: Nuorisotyön menot kolmessa Varsinais-Suomen maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Nuorisotyöhön käytetty rahamäärä kasvoi suhteellisesti eniten Alastarolla, jossa menot moninkertaistuivat 1990-luvulla. Nuorisotyön budjettinsa vähintäänkin kaksinkertaistaneita varsinaissuomalaisia kuntia ovat myös Piikkiö, Loimaan kunta, Mynämäki ja Mellilä. Sen sijaan Paimiossa, Ruskolla, Rymättylässä, Taivassalossa ja Kustavissa prosentteina katsottuna nuorisotyöhön käytettyä rahamäärää vähennettiin rajusti. Nuorisotyön menojen osuus kunnan kaikista käyttömenoista olivat suurimmillaan Piikkiössä, keskimäärin 1,23 prosenttia vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Noin yhden prosentin luokkaan yltävät myös Uusikaupunki, Pyhäranta, Raisio ja Dragsfjärd, joille on ominaista se, että niiden nuorisotyöhön käyttämien menojen osuus kunnan kaikista menoista kasvoi 1990-luvulla reilusti. Sen sijaan Kustavissa ja Rymättylässä nuorisotyön osuus kunnan kaikista käyttömenoista pieneni oleellisesti vuodesta 1997 eteenpäin. Varsinais-Suomen alueella nuorisotyöhön käytetyt markkamäärät nuorta kohti olivat suurimpia Dragsfjärdissä, Turussa ja Uudessakaupungissa keskimäärin vähintään 600 markkaa vuosina Yli 600 markan kerhoon pääsee myös Kustavi, vaikka siellä nuorisotyön budjettia karsittiinkin vuodesta 1997 alkaen reippaasti. Nuorisotyön menojen osuus kunnan budjetista on ollut Turussa vuosittain 600 markan tietämissä. Pientä kasvua Turun summissa on kylläkin nähtävissä. Toisaalta Turun budjetin suuruus ja vuosittainen tasaisuus kuvastuu myös siinä, että monet sen lähikunnat kuten Raisio, Uusikaupunki ja Piikkiö ohittivat nuorta kohti lasketuilla markkamäärillä mitattuna Turun vuosikymmenen loppuvuosina. Esimerkiksi Raisio käytti nuorisotyöhön lähes 800 markkaa kutakin alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti vuosina 1997 ja Nuorta kohti lasketut nuorisotyön menot kasvoivat vähintäänkin kaksinkertaiseksi myös Oripäässä, Liedossa, Loimaan kunnassa, Mynämäellä, Mellilässä, Mietoisessa ja Alastarolla. Sen sijaan Rymättylässä nuorta kohti lasketut menot supistuivat 400 markan vuositasolta noin 150 markkaan 1997 ja Enintään sata markkaa nuorta kohti käytettiin Merimaskussa, Särkisalossa ja Iniössä. Tosin Merimaskussa vuosina 1997 ja 1998 nuorta kohti lasketut menot yli kaksinkertaistuivat vuosikymmenen alkupuoliskoon verrattuna. Usein seutukunnasta saa nuorisotyötä tukevia palveluja, jos niitä ei ole kunnassa. Esimerkiksi Loimaan seutukunta on yhdistänyt ja jakanut kahdentoista pienen maaseutukunnan voimavarat ja saanut hyviä kokemuksia Elinolotprojektinsa kautta. Nuorisotyötä on seutukunnissa toteutettu useissa eri muodoissa ja myös viranomaisten välinen yhteistyö on parantunut. Nuorten tarpeet otetaan paremmin huomioon, tutkimustiedon käyttö on lisääntynyt ja uusia menetelmiä hyödynnetään aiempaa enemmän. Loimaan alueella nuoret on otettu aikaisempaa paremmin huomioon myös päätöksenteossa ja he ovat olleet mukana kehitystoiminnassa. Nuorten vaikuttamiskanavat ja palvelut ovat Loimaan alueella lisääntyneet. (Cederlöf 1998.) Nuorisotyöhön sijoitettuja rahamääriä seutukunnittain vertailtuna Loimaan seutukunta ei erotu Varsinais-Suomen muista seutukunnista. Kaikissa seutukunnissa nuorisotyön saama 76

3 Taulukko 36: Nuorisotyön menot Varsinais-Suomen maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Åboland-Turunmaan seutukunta: Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd. Salon seutukunta: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi, Särkisalo Turun seutukunta: Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto, Velkua. Vakka-Suomen seutukunta: Kustavi, Laitila, Mietoinen, Mynämäki, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa. Loimaan seutukunta: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne. osuus kuntien budjetista lisääntyi 1990-luvulla. Suhteellisesti suurinta kasvu oli Vakka-Suomen seutukunnassa ja vähäisintä Salon seutukunnassa. Varsinais-Suomen maakunnassa sekä budjettiosuutensa puolesta että alueen nuorta asukasta kohti laskettuna Turun seutukunta käytti nuorisotyöhön eniten rahaa. Turun seutukunnan alueella nuorta kohti laskettu rahamäärä kasvoi 450 markasta noin 550 markkaan vuodesta 1993 vuoteen Vuosikymmenen lopulla nuorisotyön saama osuus alueen kuntien budjetista kasvoi lähelle yhtä prosenttia. Vakka- Suomen seutukunnissa osuus ylsi yhteen prosenttiin vuonna Satakunta Satakunnan maakunnassa Pori ja Rauma erottuvat muista selvästi. Porin panostuksessa nuorisotyöhön tapahtui 1990-luvulla huikea muutos: nuorisotyön menot viisinkertaistuivat vuodesta 1993 vuoteen Raumankin nuorisotyöbudjetti lähes kaksinkertaistui tänä aikana. Vielä vuosina 1993 ja 1994 Rauma käytti nuorisotyöhönsä enemmän rahaa kuin Pori. Vuonna 1994 Porissa nuorisotyöbudjetti oli Kuvio 10: Nuorisotyön menot kolmessa Satakunnan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 77

4 Taulukko 37: Nuorisotyön menot Satakunnan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Rauman seutukunta: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Lappi, Rauma. Kaakkois-Satakunnan seutukunta: Huittinen, Kokemäki, Köyliö, Punkalaidun, Säkylä, Vampula. Porin seutukunta: Harjavalta, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila. Pohjois-Satakunnan seutukunta: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Siikainen. noin kaksi miljoonaa ja Raumalla neljä miljoonaa markkaa, mutta vuonna 1998 Rauman sijoittaessa nuorisotyöhönsä noin 5 miljoonaa markkaa Pori sijoitti siihen 10 miljoonaa. Punkalaidun yli kymmenkertaisti nuorisotyöbudjettinsa 1990-luvun puolivälissä. Markkamääräisesti kasvua oli markasta vuonna 1995 noin puoleen miljoonaan markkaan vuonna Nuorisotyöhön käytetty rahamäärä vähintään kaksinkertaistui Eurajoen, Huittisen, Merikarvian ja Pomarkun kunnissa. Eurajoki ja Pomarkku erottuvat muista Satakunnan kunnista omaksi ryhmäkseen, kun nuorisotyön menot suhteutetaan kunnan kaikkiin käyttömenoihin. Ensinnäkin ne yltävät Satakunnan ainoina kuntina yli yhden prosentin tason, ja toiseksi niissä nuorisotyön menojen osuus kasvoi reippaasti vuosikymmenen lopulla. Esimerkiksi vuonna 1997 Eurajoella ja Pomarkussa käytettiin nuorisotyöhön 1,7 prosenttia kunnan menoista. Toista ääripäätä edustavat Nakkila, Säkylä ja Kodisjoki tyytyivät nuorisotyössään alle 0,2 prosentin osuuteen kunnan kokonaismenoista. Seutukunnittain tarkasteltaessa Satakunnan alueelta erottuu Rauman seutukunta muita suuremmalla nuorisotyön budjettiosuudellaan. Rauman seudun nuorisotyön menot näyttävät myös kasvaneen melko säännöllisesti vuosi vuodelta. Kasvua on toki maakunnan muissakin seutukunnissa, mutta lähtötaso oli 1990-luvun alkupuoliskolla Porin ja Kaakkois-Suomen seutukunnissa melko matala. Kaakkois-Suomen seutukunnassa nuorisotyön budjettiosuus kasvoi 0,2 prosentista vuonna 1993 noin 0,4 prosenttiin vuonna 1998 eli noin sadasta markasta noin kahteen ja puoleen sataan markkaan alueen nuorta kohti. Vastaavasti Porin seutukunnassa nuorisotyön osuus kuntien kokonaismenoista kasvoi 0,2 prosentista 0,5 prosenttiin eli vajaasta 130 markasta 350 markkaan nuorta kohti. Pirkanmaa Pirkanmaan maakunnassa erottuu Virrat, jossa nuorisotyön menot moninkertaistuivat muutamassa vuodessa 1990-luvulla; noin markasta yli viiteen miljoonaan markkaan. Maakunnan kunnista vain Tampere käytti nuo- 78

5 Kuvio 11: Nuorisotyön menot kolmessa Pirkanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). risotyöhön enemmän rahaa; noin 20 miljoonaa vuodessa. Virtain taakse jäivät muun muassa Valkeakoski, Vammala ja Nokia. Suhteessa kunnan budjettiin Virrat käytti vuosina nuorisotyöhön keskimäärin kaksi prosenttia. Vuosina 1996 ja 1997 osuus oli lähes kolme prosenttia ja vuonna 1998 osuus ylitti jo kolme prosenttia. Yhden prosentin osuuteen yltävät Äetsä ja Ruovesi. Virtain, Äetsän ja Ruoveden ohella myös Vammala ja Pirkkala erottuvat muista siinä suhteessa, että niissä nuorisotyön menojen osuus kunnan kokonaismenoista kasvoi melko selvästi pitkin 1990-lukua. Muut Pirkanmaan kunnat jäävät alle yhden prosentin keskimääräisen tason. Valkeakoski käytti nuorisotyöhön keskimäärin 0,6 prosenttia ja Nokia 0,5 prosenttia. Maakunnan keskuksessa Tampereella nuorisotyöhön kului 0,4 prosenttia kunnan menoista. Osuudeltaan samaa luokkaa ovat myös muun muassa Parkano, Viiala, Toijala, Orivesi ja Mänttä. Koko Pirkanmaan maakunnan kuntien nuorisotyön menot olivat nousussa 1990-luvulla. Alle 29-vuotiasta nuorta kohti lasketut menot kasvoivat 250 markan tuntumasta noin 400 markkaan. Virroilla nuorisotyöhön käytettiin keskimäärin 1300 markkaa nuorta kohti. Summa kasvoi 270 markasta vuonna 1993 peräti noin 1900 markkaan vuonna Myös Ruovedellä nuorta kohti laskettu markkamäärä nousi toiselle tuhannelle vuosina 1997 ja Tässä suhteessa maakunnan keskikastiin eli markan luokkaan sijoittuvat muun muassa Tampere, Nokia, Mänttä, Lempäälä, Toijala ja Orivesi. Maakunnan perää pitävät vajaan sadan markan panoksellaan Kuorevesi ja Kuhmalahti. Pirkanmaan maakunnassa Pohjois-Pirkanmaan seutukunta on omaa luokkaansa. Sen alueella nuorisotyön osuus kuntien kokonaismenoista kasvoi vajaasta puolesta prosentista vuonna 1993 yli kahteen prosenttiin vuonna Nuorta kohti laskettu markkamäärä kasvoi Pohjois-Pirkanmaan seutukunnassa 275 markasta noin 1500 markkaan. Kasvu oli poikkeuksellisen suurta myös Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa, missä nuorisotyön budjettiosuus kasvoi yhteen prosenttiin vuonna Se on vajaat 600 markkaa alueen alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Tasaisinta kehitys on ollut Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa, jossa nuorisotyö on saanut joka vuosi 0,5 prosenttia kuntien budjetista (reilut 300 markkaa nuorta kohti). Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta puolestaan erottuu alueena, jossa nuorisotyöhön sijoitettua rahamäärää on supistettu niin, että sen budjettiosuus jäi alle 0,3 prosenttiin vuosina 1997 ja Keski-Suomi Keski-Suomen maakunnan kuntien nuorisotyöhön käyttämät menot kasvoivat noin kolmanneksella vuodesta 1993 vuoteen Jyväskylä maalaiskuntineen kattaa lähes puolet koko maakunnan nuorisotyön kuluista. Jyväskylässä nuorisotyön budjetti on vaihdellut markkamäärältään melko rajusti 1990-luvun aikana. Enimmillään se ylsi yli 20 miljoonaan markkaan. Jyväskylän maalaiskunnan nuorisotyön menot olivat 8,5 miljoonaa markkaa vuonna Keski-Suomen maakunnan kunnista Muurame on käyttänyt nuorisotyöhön suurimman osuuden budjetistaan, noin 1,2 prosenttia. Yhden prosentin tasolle yltävät niin ikään Toivak- 79

6 Taulukko 38: Nuorisotyön menot Pirkanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Luoteis-Pirkanmaan seutukunta: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Viljakkala. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta: Kuhmalahti, Luopioinen, Pälkäne, Sahalahti. Etelä-Pirkanmaan seutukunta: Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Viiala. Tampereen seutukunta: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi. Itä-Pirkanmaan seutukunta: Juupajoki, Längelmäki, Orivesi. Koillis-Pirkanmaan seutukunta: Kuorevesi, Mänttä, Vilppula. Pohjois-Pirkanmaan seutukunta: Kuru, Ruovesi, Virrat. Lounais-Pirkanmaan seutukunta: Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä. Kuvio 12: Nuorisotyön menot kolmessa Keski-Suomen maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). ka, Äänekoski, Laukaa ja Multia. Äänekosken ja Multian sekä jossain määrin myös Laukaan osuudet ovat trendinomaisesti kasvaneet tarkasteltavalla ajanjaksolla. Samantyyppinen kasvu joskin alemmalla tasolla näkyy myös Leivonmäen, Viitasaaren, Keuruun, Suolahden, Uuraisten, Joutsan ja Petäjäveden kuntien osuuksissa. Alle 29-vuotiaan väestön määrään suhteutetuista luvuista erottuu Multia selvästi Keski- Suomen maakunnan muista kunnista. Multian nuorta kohti lasketut nuorisotyön menot kasvoivat 350 markasta noin 1300 markkaan vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Lähes samaa suuruusluokkaa ovat myös Leivonmäen nuorisotyön menot. Leivonmäellä nuorta kohti laskettu markkamäärä kasvoi vastaavana aikana 80

7 Taulukko 39: Nuorisotyön menot Keski-Suomen maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Jyväskylän seutukunta: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame. Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta: Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka. Keuruun seutukunta: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen. Jämsän seutukunta: Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti, Kuhmoinen. Äänekosken seutukunta: Konnevesi, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski. Saarijärven seutukunta: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki, Saarijärvi. Viitasaaren seutukunta: Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari. vajaasta 400 markasta 1100 markkaan. Jyväskylä käytti 1990-luvulla nuorisotyöhön keskimäärin 550 markkaa ja Jyväskylän maalaiskunta keskimäärin 370 markkaa nuorta kohti. Jämsä ja Pihtipudas sijoittivat nuorisotyöhön alle 200 markkaa nuorta kuntalaista kohti. Keski-Suomen alueella on useitakin seutukuntia, joissa nuorisotyö saa yli prosentin kuntien budjetista. Poikkeukselliseksi maakunnan seutukunnista osoittautuu vain Jämsän seutukunta, missä nuorisotyö saa tyytyä keskimääräistä selvästi pienempään osuuteen. Jämsän seutukunnassa jokaiseen alle 29-vuotiaaseen sijoitettiin 1990-luvulla markkaa, kun melkein kaikissa muissa maakunnan seutukunnissa asuva nuori sai vähintään 600 markkaa vuosikymmenen lopulla. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella nuorisotyöhön käytetty summa on kasvanut verkkaisesti mutta vakaasti, reilusta 200 markasta reiluun 300 markkaan alle 29-vuotiasta nuorta kohti. Seinäjoella nuorisotyön vuotuiset menot ovat olleet 3,5 miljoonaa ja Ilmajoen sekä Alavuksen menot noin kaksi miljoonaa. Varsinkaan Seinäjoella ja Ilmajoella summa ei ole vuosittain kovin paljoa vaihdellut. Seuraavana tulevan Alajärven nuorisotyön menot sen sijaan kasvoivat vuoden 1993 vajaasta markasta reiluun kahteen miljoonaan vuosina 1996 ja Sekä budjettiosuuksilla mitaten että nuorta kohti laskien Etelä-Pohjanmaalla erottuu Soinin kunta. Vuonna 1998 Soinissa sijoitettiin nuorisotyöhön melkein 2 prosenttia kunnan budjetista ja nuorta kohti laskettu summa kasvoi yli 81

8 Kuvio 13: Nuorisotyön menot kolmessa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). tuhannen markan. Keskimäärin Soinin kunta on käyttänyt nuorisotyöhön vuosittain lähes 800 markkaa kutakin nuorta kuntalaista kohti. Toisella laidalla Vimpeli käytti nuorisotyöhön 0,1 prosenttia kunnan menoista eli 50 markkaa kutakin nuorta kuntalaista kohti. Viiteensataan markkaan maakunnassa yltävät Alavus ja Isojoki. Seinäjoki on sijoittanut nuorisotyöhön tyypillisesti 300 markkaa nuorta kohti vuodessa. Seutukunnittain tarkasteltaessa Etelä-Pohjanmaalla erottuu yhtäällä Kuusiokuntien seutukunta muita suuremmalla sijoituksella nuorisotyöhön ja toisaalla Härmän seutukunta muita pienemmällä sijoituksellaan. Kuusiokuntien seutukunnassa kutakin alueella asuvaa nuorta kohti käytettiin vuosikymmenen lopulla lähes 500 markkaa. Härmän seutukunnassa asuva nuori sai osakseen hyvin tasaisesti 150 markkaa kunakin vuonna. Se on 0,3 prosenttia seutukunnan kuntien kokonaismenoista. Pohjanmaa Pohjanmaan maakunnassa Vaasa erottuu muista kunnista paitsi keskimäärin kahdeksan miljoonan markan nuorisotyöbudjetillaan myös nuo- Taulukko 40: Nuorisotyön menot Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Suupohjan seutukunta: Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Teuva. Pohjoisten seinänaapurien seutukunta: Ilmajoki, Nurmo, Seinäjoki, Ylistaro. Eteläisten seinänaapurien seutukunta: Jalasjärvi, Kurikka, Peräseinäjoki. Kuusiokuntien seutukunta: Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri. Härmänmaan seutukunta: Alahärmä, Kauhava, Lapua, Ylihärmä. Järviseudun seutukunta: Alajärvi, Evijärvi, Kortesjoki, Lappajärvi, Vimpeli. 82

9 risotyön markat nuorten määrään suhteuttaen. Pietarsaari käytti nuorisotyöhön keskimäärin 2,4 miljoonaa markkaa ja Mustasaari yhden miljoonan. Pohjanmaalla nuorisotyön osuudet kuntien kokonaismenoista ovat yleensä aika pieniä. Vähäkyrö yltää 0,7 prosentin tasolle, mutta muut jäävät puoleen prosenttiin tai sen alle. Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kaskisissa nuorisotyön budjettiosuudet ovatkin puoli prosenttia. Vaasan ohella Kaskinen, Vähäkyrö ja Pietarsaari nousevat esiin myös silloin, kun nuorisotyön menoja tarkastellaan suhteessa kunnan nuoren väen määrään. Ne ovat käyttäneet keskimäärin yli 300 markkaa nuorta kohti vuodessa. Alle sadan markan kuntia ovat Närpiö, Vöyri, Luoto ja Kruunupyy. Seutukunnittain tarkasteltuna Pohjanmaan maakunnassa kiinnittää huomiota Kyrönmaan seutukunnan nuorisotyömarkkojen kasvu vajaasta 180 markasta vuonna 1993 lähes 400 markkaan vuonna Toinen merkille pantava ilmiö on alueen ruotsinkielisten seutukuntien vähäiset sijoitukset nuorisotyöhön. Kuvio 14: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaalla Kokkola kustantaa valtaosan koko maakunnassa tehtävästä nuorisotyöstä. Kokkolan nuorisotyöbudjetti on keskimäärin noin 3 miljoonaa markkaa vuodessa. Maakunnan muissa kunnissa se jää selvästi alle miljoonan: Kannus on sijoittanut nuorisotyöhön keskimäärin markkaa ja Perho hieman yli puoli miljoonaa markkaa. Keski-Pohjanmaan maakunnassa nuorisotyön menojen kehitys näyttää olleen 1990-luvulla hyvinkin vakaata: nuorta kohti laskettu markkamäärä on pysytellyt tasaisesti 200 markan tuntumassa. Maakunnan menojen tasaisuudella on juurensa Kokkolan vakaissa nuorisotyöbudjeteissa Edes Kannuksen ja Perhon kuntien heilahtelevat menot eivät juurikaan heijastu koko maakunnan lukemiin. Nuorta kohti lasketut vuotuiset menot vaihtelevat Perhossa 200 markan ja 580 markan välillä ja Kannuksessa 160 markan ja 570 markan välillä. Kokkolan menot sen sijaan eivät näytä vaihdelleen juuri lainkaan. Keski-Pohjanmaan kunnissa nuorisotyön menojen osuus kuntien kokonaismenoista on yleensä hyvin pieni. Suurimmillaan nuorisotyön budjettiosuus on Perhossa ja Kannuksessa, joissa se ei yllä edes 0,7 prosenttiin kunnan kokonaismenoista. Valtaosassa Keski-Pohjanmaan kuntia Kokkola mukaan lukien nuorisotyöhön käytetään alle puoli prosenttia kunnan budjetista. Keski-Pohjanmaan maakunnan kummassakin seutukunnassa sijoitukset nuorisotyöhön jäävät vähäisiksi. Kaustisten seutukunnassa nuorisotyö sai keskimäärin 0,3 prosenttia kunnan budjetista, eikä Kokkolan seutukunnassakaan osuus kasva juuri yli 0,4 prosentin. 83

10 Taulukko 41: Nuorisotyön menot Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kyrönmaan seutukunta: Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö. Vaasan seutukunta: Korsnäs, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Vaasa, Vöyri. Sydösterbottens kustregion: Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö. Jakobstadsregionen: Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersören, Uusikaarlepyy. Taulukko 42: Nuorisotyön menot Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kaustisten seutukunta: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli. Kokkolan seutukunta: Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja. Kuvio 15: Nuorisotyön menot kolmessa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 84

11 Itä-Suomen lääni Itä-Suomen läänin kunnissa nuorisotyön menojen osuus kuntien kokonaiskustannuksista lisääntyi 1990-luvulla 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin. Maaseutumaisissa kunnissa menojen kehitys jäi muita kuntia selvästi vaatimattomammaksi. Kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa nuorisotyön menojen budjettiosuus oli vuosikymmenen jälkipuoliskolla jo lähellä 0,9 prosenttia, kun taas maaseutukunnissa nuorisotyömenojen osuus ei juurikaan kasvanut 0,5 prosenttia suuremmaksi. Alueen nuorten määrään suhteutettu markkamäärä kasvoi noin sadalla markalla (333 markasta 425 markkaan) tarkastelujakson aikana. Itä-Suomessa kasvu oli suurinta taajaan asutuissa kunnissa, joissa keskimääräiset nuorta kohti lasketut menot lisääntyivät 269 markasta 535 markkaan. Vuosikymmenen loppua kohti taa- jaan asuttujen ja maaseutukuntien välinen ero kasvoi Itä-Suomen alueella huomattavaksi. Etelä-Savo Etelä-Savon maakunnassa nuorisotyön menot kutakin nuorta kuntalaista kohti kasvoivat vuoden 1993 noin kolmesta sadasta vuoden 1998 vajaaseen viiteen sataan markkaan. Mikkeli käytti nuorisotyöhön keskimäärin 5,4 miljoonaa, Savonlinna 3,5 miljoonaa ja Pieksämäki 2,7 miljoonaa markkaa. Mäntyharju kasvatti 1990-luvulla nuorisotyön budjettia suhteellisesti muita enemmän yltäen keskimäärin lähes puoleentoista miljoonaan markkaan. Mäntyharjulla nuorisotyön menot nelinkertaistuivat vuoden 1993 noin markasta 2,5 miljoonaan markkaan vuonna Suhteutettaessa nuorisotyön menoja kuntien kokonaismenoihin Etelä-Savon maakunnassa vain Kangaslampi, Mäntyharju ja Pieksämäki Taulukko 43: Nuorisotyön menot Itä-Suomen läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 85

12 Kuvio 16: Nuorisotyön menot kolmessa Etelä-Savon maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). yltävät noin yhden prosentin tuntumaan. Mikkelissä osuus on keskimäärin 0,75 prosenttia ja Savonlinnassa 0,5 prosenttia. Suhteellisessa tarkastelussa erottuu Kangaslammen ja Mäntyharjun ohella Joroinen: nuorisotyön menojen osuus kasvoi Joroisissa vuosien 1993 ja 1997 välisenä aikana 0,2 prosentista yli yhteen prosenttiin. Kangaslammella nuorta kohti laskettu summa kahdeksankertaistui vajaasta 200 markasta lähes 1500 markkaan. Mäntyharjulla summa kasvoi niin ikään vastaavana aikana selvästi; vajaasta 300 markasta reiluun tuhanteen markkaan. Pieksämäki investoi nuorta kuntalaistaan kohti keskimäärin lähes 600 markkaa, Mikkeli 450 markkaa ja Savonlinna 350 markkaa vuodessa. Seutukunnittain tarkasteltaessa näkyvät Joroisten seutukunnan kasvaneet sijoitukset nuorisotyöhön. Vuosina 1993 ja 1994 pari sataa markkaa alle 29-vuotiasta asukasta kohti nuorisotyöhön sijoittanut Joroisten seutukunta käytti 700 markkaa vuonna Joroinen ylittikin nuorisotyömarkoissa laskien maakunnan muut seutukunnat. Etelä-Suomen alueella Savonlinnan seutukunta on sijoittanut nuorisotyöhön suhteellisesti vähiten; noin 300 markkaa nuorta kohti vuodessa. Juvan seutukunta ei to- Taulukko 44: Nuorisotyön menot Etelä-Savon maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Mikkelin seutukunta: Anttola, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mikkelin mlk, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina. Juvan seutukunta: Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava. Savonlinnan seutukunta: Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna, Savonranta. Joroisten seutukunta: Heinävesi, Joroinen, Kangaslampi. Pieksämäen seutukunta: Haukivuori, Jäppilä, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Virtasalmi. 86

13 Kuvio 17: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjois-Savon maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). sin käytä nuorisotyöhön juurikaan Savonlinnan seutukuntaa enemmän. Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakunnan selvästi suurimpana kaupunkina Kuopio käyttää nuorisotyöhön noin kolmasosan koko maakunnan kuntien nuorisotyön budjetista. Kuopiossa nuorisotyöhön sijoitettu summa on pysynyt melko tasaisesti miljoonan markan tietämissä. Seuraavina tulevissa Iisalmessa nuorisotyöhön käytettiin 1990-luvulla keskimäärin 6 miljoonaa ja Varkaudessa 5,5 miljoonaa markkaa. Vuotuinen vaihtelu on ollut suurinta Varkaudessa, joskin tarkastelujaksolla Varkauden nuorisotyössä voi havaita jossain määrin trendinomaista kasvua. Tarkasteltaessa nuorisotyön budjetin suhteellisia osuuksia ja nuorta kuntalaista kohti laskettuja markkamääriä trendinomainen kasvu näkyy Varkauttakin selkeämpänä Rautalammilla (noin 300 markasta 1300 markkaan), Kaavissa (vajaasta 300 markasta lähes 900 markkaan) ja Nilsiässä (reilusta 300 markasta lähes 700 markkaan nuorta kohti). Sekä nuorta kuntalaista kohti että nuorisotyön budjettiosuuksina laskien Pohjois-Savossa erot- Taulukko 45: Nuorisotyön menot Pohjois-Savon maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Ylä-Savon seutukunta: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä. Kuopion seutukunta: Kuopio, Siilinjärvi, Vehmersalmi. Koillis-Savon seutukunta: Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara, Tuusniemi. Varkauden seutukunta: Leppävirta, Varkaus. Sisä-Savon seutukunta: Karttula, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto. 87

14 tuu Iisalmi nuorisotyön suurimpana investoijana. Iisalmessa nuorisotyö on saanut keskimäärin yli yhden prosentin osuuden kunnan kokonaismenoista. Iisalmessa nuorisotyöhön on laitettu eniten rahaa myös nuorta kohti (keskimäärin lähes 700 markkaa vuodessa). Varkaus, Rautalampi ja Kaavi yltävät lähelle yhden prosentin budjettiosuutta ja niissä nuorta kuntalaista kohti lasketut nuorisotyön menot ovat keskimäärin 600 markkaa luvulla Pohjois-Savon alueen seutukunnat käyttivät nuorisotyöhön melko tasavahvasti 0,5 0,7 prosenttia kuntien menoista. Nuorisotyön budjettiosuus kasvoi jonkin verran kaikissa Pohjois-Savon seutukunnissa. Seutukuntien väliset erot ovat pieniä, mutta Kuopion seutukunnassa kasvu näyttää jääneen muita vähäisemmäksi. Toisaalta Varkauden seutukunta erottuu muita seutukuntia suhteellisesti suuremmalla sijoituksella nuorisotyöhön. Vuonna 1997 Varkauden seutukunnassa käytettiin yksi prosentti kuntien menoista nuorisotyöhön, mikä on markoissa mitaten lähes 700 markkaa seutukunnan alueella asuvaa nuorta kohti. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa kutakin alle 29-vuotiasta nuorta kohti suhteutetut nuorisotyön menot ovat pysyneet melko vakaasti noin 400 markan tuntumassa koko tarkastellun jakson ( ) ajan. Vierasmaalaisia asukkaita häiriköineillä ja kaupunkikuvaa tärvelleillä skinheadeillä valtakunnalliseen julkisuuteen ponkaisseessa Joensuussa nuorisotyö on saanut vuosittain keskimäärin 8,5 miljoonaa markkaa. Lieksa käytti nuorisotyöhön keskimäärin kolme miljoonaa markkaa. Miljoonan markan nuorisotyöbudjetti ylitettiin keskimäärin myös Kiteellä, Nurmeksessa, Kontiolahdella, Pyhäselällä ja Juuassa. Pohjois-Karjalan maakunnassa lähimmäksi yhden prosentin budjettiosuutta yltää Pyhäselkä, jossa nuorisotyöhön käytettiin keskimäärin reilu 0,9 prosenttia kunnan menoista. Lieksa näyttää tarkastellulla ajanjaksolla kasvattaneen Kuvio 18: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjois-Karjalan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti) nuorisotyön budjettiosuutta verraten tasaisesti; noin 0,7 prosentista 1,15 prosenttiin. Pohjois-Karjalassa Rääkkylä on suhteellisen selvästi omaa luokkaansa, kun sijoituksia nuorisotyöhön mitataan suhteessa alueella asuvien nuorten määrään. Rääkkylässä käytettiin luvulla nuorisotyöhön keskimäärin 770 markkaa kutakin alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Toisin kuin Lieksassa, trendinomaista kasvua ei ole havaittavissa. Vuosina 1997 ja 1998 nuorta kohti lasketut menot ovatkin Lieksassa Rääkkylää suuremmat, nimittäin yli 800 markkaa. Joensuu käytti nuorisotyöhön alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti keskimäärin 435 markkaa, joka on samaa suuruusluokkaa kuin Värtsilässä ja Tuupovaarassa. Pohjois-Karjalan alueella Outokummun ja Joensuun seutukunnat erottuvat melko tasaisilla vuotuisilla nuorisotyöhön sijoitetuilla budjettiosuuksillaan. Outokummun seutukunnan kunnat ovat käyttäneet nuorisotyöhön keskimäärin 0,5 prosenttia ja Joensuun seutukunnan kunnat 0,6 prosenttia menoistaan. Joensuun seutukunnan alueella nuorta kohti laskettu markkamäärä on kuitenkin pikemmin vähenemään päin. Keski-Karjalan seutukunnan alueella nuorisotyöhön on sijoitettu tasaisesti muita seutukuntia enemmän. Pielisen Karjala taas erottuu nuorisotyöhön rahaa selvästi 88

15 Taulukko 46: Nuorisotyön menot Pohjois-Karjalan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Outokummun seutukunta: Outokumpu, Polvijärvi. Joensuun seutukunta: Eno, Joensuu, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä. Ilomantsin seutukunta: Ilomantsi, Tuupovaara. Keski-Karjalan seutukunta: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä. Pielisen Karjalan seutukunta: Juuka, Lieksa, Nurmes, Valtimo. lisänneenä seutukuntana. Se onkin maakunnan ainoa yli yhden prosentin tason ylittänyt seutukunta. Markoissa mitaten Pielisen Karjalan nuorisotyömenot lisääntyivät 350 markasta 750 markkaan alueella asuvaa alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Oulun lääni Oulun läänin kunnissa käytettiin nuorisotyöhön vuonna 1993 keskimäärin vajaat 0,5 prosenttia kuntien kokonaismenoista ja noin 0,8 prosenttia vuonna Kaupunkien ja maaseutukuntien menot kasvoivat melko samassa tahdissa. Sen sijaan taajaan asuttujen kuntien nuorisotyön menot lisääntyivät vain vähän. Oulun läänin maaseutukunnissa nuorta kohti lasketut menot olivat 266 markkaa vuonna 1993 ja yli 500 markkaa vuonna Kaupungeissakin käytettiin vuosikymmenen lopulla noin 500 markkaa kutakin alueen alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Taajaan asuttujen kuntien menot puolestaan kasvoivat vastaavana aikana vain 200 markasta markan tietämille. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa keskimääräiset kuntakohtaiset menot nuorisotyöhön vaihtelevat Pulkkilan markasta Oulun 17 miljoonaan markkaan. Oulu käytti vuosikymmenen loppuvuosina nuorisotyöhönsä alkuvuosia enemmän. Samoin maakunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Raahessa nuorisotyön menot kasvoivat vuosikymmenen loppua kohti. Suhteellisesti suurinta nuorisotyöbudjetin kasvu on kuitenkin ollut Kuivaniemellä, Taivalkoskella, Iissä ja Ylikiimingissä, joissa nuorisotyön menot ovat moninkertaistuneet vuosien välisenä aikana, joissakin jopa monikymmenkertaistuneet. Kuivaniemellä nuori- 89

16 Taulukko 47: Nuorisotyön menot Oulun läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). sotyön menot kasvoivat vuosien 1993 ja 1994 noin markasta 1,3 miljoonaan markkaan vuonna 1997 ja Kuivaniemen ohella Pyhäjoki, Ruukki, Temmes, Taivalkoski ja Siikajoki erottuvat nuorisotyöhön sijoittavina kuntina myös suhteellisilla mittareilla katsottuna. Niissä kaikissa nuorisotyöhön on käytetty keskimäärin yksi prosentti kunnan budjetista. Myös nuorta kuntalaista kohti lasketut markkamäärät ovat niissä muita kuntia suuremmat. Kuivaniemen kunnassa nuorta kohti lasketut menot ovat kasvaneet markasta markkaan. Myös Taivalkoskella kasvu on ollut lähes samaa luokkaa. Taivalkosken kunnassa sijoitettiin muutama kymppi nuorta kohti vuosina 1993 ja 1994, mutta jo pari vuotta myöhemmin tuhat markkaa. Raahe käytti keskimäärin 500 markkaa ja Oulu vajaat 400 markkaa nuorta kohti vuodessa. Kuusamon ja Ylivieskan panos nuorisotyöhön oli noin 280 markkaa vuodessa. Nivala, Sievi ja Pulkkila taas ovat pysytelleet alle sadan markan kustannuksissa nuorta kohti. Seutukunnittain tarkasteltaessa Iin ja Raahen seutukunnat erottuvat melko selvästi Pohjois- Kuvio 19: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 90

17 Taulukko 48: Nuorisotyön menot Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Oulun seutukunta: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu, Oulunsalo. Lakeuden seutukunta: Liminka, Lumijoki, Rantsila, Temmes, Tyrnävä. Iin seutukunta: Ii, Kuivaniemi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki. Raahen seutukunta: Pattijoki, Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki, Vihanti. Siikalatvan seutukunta: Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä. Nivala-Haapajärven seutukunta: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi. Ylivieskan seutukunta: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Ylivieska. Koillismaan seutukunta: Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski. Pohjanmaan muista seutukunnista, koska ne ovat saaneet merkittävän osuuden kunnan budjetista nuorisotyöhönsä. Molemmat seutukunnat käyttivät vuosikymmenen lopulla nuorisotyöhön yli prosentin kaikista menoistaan, mikä vastaa noin seitsemääsataa markkaa alueen nuorta kohti. Iin seutukunnassa sijoitukset nuorisotyöhön nelinkertaistuivat tarkasteltavalla aikavälillä. Raahen ja Koillismaan seutukunnassa nuorisotyön menot vastaavasti kaksinkertaistuivat. Toisaalta Siikalatvan seutukunta tyytyy sijoittamaan nuorisotyöhön 0,4 prosenttia menoistaan. Se on noin 200 markkaa alueen alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Kainuu Kajaanin sijoitukset nuorisotyöhön vaikuttavat oleellisesti Kainuun maakunnan kaikkien kymmenen kunnan yhteistulokseen. Koko maakunnan nuorisotyömenot alle 29-vuotiasta nuorta kohti kasvoivat vajaasta 400 markasta 700 markan tasolle vuodesta 1993 vuoteen Samaan aikaan Kajaani kasvatti nuorisotyöbudjettiaan 3,6 miljoonasta markasta 11,5 miljoonaan markkaan. Suomussalmi on käyttänyt nuorisotyöhön keskimäärin 3,7 miljoonaa, Kuhmo 2,3 miljoonaa, Sotkamo 1,7 miljoonaa ja Vuolijoki noin miljoona markkaa vuodessa aikavälillä Kajaanin nuorisotyön keskimääräinen bud- 91

18 vulla: Kainuun kunnissa yhteensä nuorisotyöhön käytetyt menot nuorta kohti olivat vuosikymmenen lopulla maakunnittain vertailtuna maan suurimmat. Seutukunnittain tarkastellen Kajaanin seutukunnan nuorisotyömenot yli kaksinkertaistuivat vuodesta 1993 vuoteen Sekä Kajaanin että Kehys-Kainuun seutukunnissa käytettiin vuonna 1996 jo 700 markkaa kutakin alueella asuvaa nuorta kohti. Kuvio 20: Nuorisotyön menot kolmessa Kainuun maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). jetti on ollut noin yksi prosentti kunnan kokonaismenoista. Vuolijoella ja Suomussalmella nuorisotyö on haukannut lähes puolitoista prosenttia. Vuolijoki ja Suomussalmi erottuvat selvästi muista myös nuorta kuntalaista kohti lasketulla. Niissä kutakin nuorta kohti on käytetty keskimäärin tuhat markkaa. Kajaani on käyttänyt 600 markkaa, Hyrynsalmi ja Kuhmo puolestaan reilut 500 markkaa. Paltamo pitää perää kuudellakymmenellä markallaan. Kainuun maakunta on noussut nuorisotyön menoillaan muiden maakuntien ohi 1990-lu- Lapin lääni Lapin läänin alueen maaseutumaiset kunnat erottuvat läänien välisessä vertailussa omaan luokkaansa. Niissä nuorisotyöhön käytetty budjettiosuus kasvoi 1990-luvulla vajaasta puolesta prosentista yli yhteen prosenttiin. Niin kaupungit kuin taajaan asutut kunnatkin jäivät tässä suhteessa maaseutukuntien taakse. Markkamääräisesti Lapin läänin maaseutukuntien nuorisotyömenot kasvoivat vuoden 1993 reilusta 300 markasta selvästi yli 700 markkaan alueen nuorta kohti. Läänin kaikkien kuntien keskimääräinen nuorta kohti laskettu markkamäärä kasvoi vastaavana aikana 340 markasta noin 500 markkaan. Taulukko 49: Nuorisotyön menot Kainuun maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kehys-Kainuun seutukunta: Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi, Vaala. Kajaanin seutukunta: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vuolijoki. 92

19 Taulukko 50: Nuorisotyön menot Lapin läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Lappi Lapin maakunnassa nuorisotyön budjetit vaihtelevat Utsjoen markasta Kemin 6,8 miljoonaan markkaan. Torniossa nuorisotyöhön laitettiin rahaa keskimäärin 4,8 miljoonaa ja Rovaniemellä 3,5 miljoonaa markkaa vuodessa. Yli puolet maakunnan 22 kunnasta on käyttänyt nuorisotyöhönsä keskimäärin vähintään miljoona markkaa vuodessa. Alueen nuoreen väestöön suhteutettu markkamäärä kasvoi Lapin maakunnassa vuoden 1993 noin 350 markasta markan tasolle vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Maakunnassa on runsaasti kuntia, joissa nuorisotyöhön sijoitettu rahamäärä kasvoi moninkertaiseksi 1990-luvun aikana. Suhteellisesti eniten nuorisotyöhön on sijoittanut Kolari, jossa nuorisotyön budjettiosuus on 1,5 prosenttia ja nuorta kohti käytetty summa yli tuhat markkaa vuodessa. Aivan tarkastelujakson lopulla (vuosina 1997 ja 1998) Kolariakin enemmän nuorisotyöhön sijoitti Enontekiö. Tuolloin Enontekiössä käytettiin nuorisotyöhön noin 2,3 prosenttia kunnan menoista, mikä on pari tuhatta markkaa kutakin nuorta kuntalaista kohti. Kuvio 21: Nuorisotyön menot kolmessa Lapin maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 93

20 Taulukko 51: Nuorisotyön menot Lapin maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Rovaniemen seutukunta: Ranua, Rovaniemi, Rovaniemen mlk. Kemi-Tornion seutukunta: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio. Torniolaakson seutukunta: Pello, Ylitornio. Koillis-Lapin seutukunta: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski. Tunturi-Lapin seutukunta: Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Pohjois-Lapin seutukunta: Inari, Sodankylä, Utsjoki. Tunturi-Lappi erottuu seutukunnittaisessa tarkastelussa selvästi: nuorisotyö saa seutukunnassa yli 1000 markkaa alueen nuorta kohti laskien. Vuonna 1998 Tunturi-Lapissa nuorisotyön osuus kuntien budjetista oli lähes 1,5 prosenttia. Koillis-Lapin ja Torniolaakson seutukunnat ylsivät yhden prosentin tasolle. Nuorisotyön menot kasvoivat 1990-luvulla suhteellisesti eniten Tunturi-Lapin lisäksi Koillis-Lapin seutukunnassa, jossa nuorta kohti laskettu rahamäärä yli kolminkertaistui vuosina

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka:

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Ilmoitus 1 (5) 02.10.2017 Coronaria Kuntoutus Oy c/o Cor Group Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 2646026-7 ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen Coronaria

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain SUOMEN KULTTUURIRAHASTO LEHDISTÖTIEDOTE 13.4.2012 Liite korj.17.4.2012 * hankintayhteistyö Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain keskiarvo 2005-06, Kirjahankintakulut toteutunut 2011, Muutos

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto STM / 4.12.2014, Kuntien sote-maksulaskelma Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto Sairastavuuden yksikköhinta 1 119 Paino1 0,20 väkiluku 20% +nousee Vuoden 2014 kuntajaolla Paino2 0,80

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 Peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska

Lisätiedot

Yhteensä

Yhteensä 7.11.2012 Laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta vuonna 2013 Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 30.10.2012 Vuoden 2013 kuntajaolla. Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7) Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 51 (7) VAPAA-AJAN ASUMISSAARTEN YHTEENLASKETUT LUKUMÄÄRÄT JA NIIDEN ERÄÄT OMINAISUUDET KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009 Suomen Kuntaliitto 29.1.2010 KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009 Väkilukukerroin: 0,3797194 Verotettavien tulojen kerroin: 0,000026241 1) Maksuunpantua kunnallisveroa

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väkiluku 31.13. Väestömuutos Hakijat 15.11. ARA-vuokra-asunnon saaneet Toteuma Ennuste Kaii taloudet Tyhjät ARA-vuokra-asunnot 15.11. 15.11. Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as

euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as VM/kuntaosasto Markku Nissinen 29.8.2012 Kuntien tulojen muutosvaikutuksia vuonna 2012, laskelmissa ei ole huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Koko maan muutosarviot ovat

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131

Lisätiedot

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '015 ARTJÄRVI X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X X X X X X X '018 ASKOLA X X X X X X X '019 AURA

Lisätiedot