Nuorisotyön menojen osuus kunnan budjetista on ollut Turussa vuosittain 600 markan tietämissä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotyön menojen osuus kunnan budjetista on ollut Turussa vuosittain 600 markan tietämissä."

Transkriptio

1 Länsi-Suomen lääni Länsi-Suomen läänissä kuntien nuorisotyöhön käyttämä osuus budjetista kasvoi 1990-luvulla alle 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin. Nuorta kohti laskien nuorisotyön menot kasvoivat Länsi- Suomen alueella vajaasta 300 markasta reiluun 400 markkaan. Erityyppisten kuntien väliset erot ovat Länsi-Suomen läänissä selvästi vähäisemmät kuin esimerkiksi Etelä-Suomen läänissä. Kuitenkin Länsi-Suomessakin maaseutumaisten kuntien nuorisotyön osuus ja nuorta kohti lasketut kustannukset ovat jonkin verran taajaan asuttuja ja kaupunkimaisia kuntia pienempiä. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakunnan kunnissa käytettiin 1990-luvulla nuorisotyöhön reilut 400 markkaa vuodessa kutakin alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Muutoksessa näkyy selvä trendinomainen kasvu vajaasta 400 markasta noin 500 markkaan vuodessa. Tämä kasvu merkitsee myös sitä, että Varsinais-Suomen maakunnan nuorta kohti lasketut nuorisotyömenot ohittivat esimerkiksi Uudenmaan maakunnan alueella nuorisotyöhön käytetyt rahamäärät 1990-luvulla. Varsinais-Suomen maakunnan alueella Turku erottuu suurena kaupunkina muista kunnista muun muassa siten, että Turun nuorisotyön menot ovat lähes kymmenkertaiset maakunnan seuraavaan kaupunkiin eli Raisioon verrattuna. Turussa käytettiin nuorisotyöhön keskimäärin 35 miljoonaa markkaa vuodessa. Turun nuorisotyöbudjetti näyttää 1990-luvulla markkamääräiseltä tasoltaan vakaalta. Vuosikymmenen mittaan menot kasvoivat vähän, mutta tasaisesti. Raision nuorisotyössä näkyy jyrkkä muutos vuonna Raision nuorisotyön budjetti kasvoi silloin neljästä miljoonasta 6,5 miljoonaan. Turun seutu oli 1990-luvun lopulla otsikoissa paitsi sitkeän työttömyyden myös räjähdysmäisesti lisääntyneiden heroiinikuolemien ansiosta. Viimeistään tämä on pannut kunnan päättäjien hälytyskellot soimaan. Taulukko 35: Nuorisotyön menot Länsi-Suomen läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 75

2 Kuvio 9: Nuorisotyön menot kolmessa Varsinais-Suomen maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Nuorisotyöhön käytetty rahamäärä kasvoi suhteellisesti eniten Alastarolla, jossa menot moninkertaistuivat 1990-luvulla. Nuorisotyön budjettinsa vähintäänkin kaksinkertaistaneita varsinaissuomalaisia kuntia ovat myös Piikkiö, Loimaan kunta, Mynämäki ja Mellilä. Sen sijaan Paimiossa, Ruskolla, Rymättylässä, Taivassalossa ja Kustavissa prosentteina katsottuna nuorisotyöhön käytettyä rahamäärää vähennettiin rajusti. Nuorisotyön menojen osuus kunnan kaikista käyttömenoista olivat suurimmillaan Piikkiössä, keskimäärin 1,23 prosenttia vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Noin yhden prosentin luokkaan yltävät myös Uusikaupunki, Pyhäranta, Raisio ja Dragsfjärd, joille on ominaista se, että niiden nuorisotyöhön käyttämien menojen osuus kunnan kaikista menoista kasvoi 1990-luvulla reilusti. Sen sijaan Kustavissa ja Rymättylässä nuorisotyön osuus kunnan kaikista käyttömenoista pieneni oleellisesti vuodesta 1997 eteenpäin. Varsinais-Suomen alueella nuorisotyöhön käytetyt markkamäärät nuorta kohti olivat suurimpia Dragsfjärdissä, Turussa ja Uudessakaupungissa keskimäärin vähintään 600 markkaa vuosina Yli 600 markan kerhoon pääsee myös Kustavi, vaikka siellä nuorisotyön budjettia karsittiinkin vuodesta 1997 alkaen reippaasti. Nuorisotyön menojen osuus kunnan budjetista on ollut Turussa vuosittain 600 markan tietämissä. Pientä kasvua Turun summissa on kylläkin nähtävissä. Toisaalta Turun budjetin suuruus ja vuosittainen tasaisuus kuvastuu myös siinä, että monet sen lähikunnat kuten Raisio, Uusikaupunki ja Piikkiö ohittivat nuorta kohti lasketuilla markkamäärillä mitattuna Turun vuosikymmenen loppuvuosina. Esimerkiksi Raisio käytti nuorisotyöhön lähes 800 markkaa kutakin alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti vuosina 1997 ja Nuorta kohti lasketut nuorisotyön menot kasvoivat vähintäänkin kaksinkertaiseksi myös Oripäässä, Liedossa, Loimaan kunnassa, Mynämäellä, Mellilässä, Mietoisessa ja Alastarolla. Sen sijaan Rymättylässä nuorta kohti lasketut menot supistuivat 400 markan vuositasolta noin 150 markkaan 1997 ja Enintään sata markkaa nuorta kohti käytettiin Merimaskussa, Särkisalossa ja Iniössä. Tosin Merimaskussa vuosina 1997 ja 1998 nuorta kohti lasketut menot yli kaksinkertaistuivat vuosikymmenen alkupuoliskoon verrattuna. Usein seutukunnasta saa nuorisotyötä tukevia palveluja, jos niitä ei ole kunnassa. Esimerkiksi Loimaan seutukunta on yhdistänyt ja jakanut kahdentoista pienen maaseutukunnan voimavarat ja saanut hyviä kokemuksia Elinolotprojektinsa kautta. Nuorisotyötä on seutukunnissa toteutettu useissa eri muodoissa ja myös viranomaisten välinen yhteistyö on parantunut. Nuorten tarpeet otetaan paremmin huomioon, tutkimustiedon käyttö on lisääntynyt ja uusia menetelmiä hyödynnetään aiempaa enemmän. Loimaan alueella nuoret on otettu aikaisempaa paremmin huomioon myös päätöksenteossa ja he ovat olleet mukana kehitystoiminnassa. Nuorten vaikuttamiskanavat ja palvelut ovat Loimaan alueella lisääntyneet. (Cederlöf 1998.) Nuorisotyöhön sijoitettuja rahamääriä seutukunnittain vertailtuna Loimaan seutukunta ei erotu Varsinais-Suomen muista seutukunnista. Kaikissa seutukunnissa nuorisotyön saama 76

3 Taulukko 36: Nuorisotyön menot Varsinais-Suomen maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Åboland-Turunmaan seutukunta: Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd. Salon seutukunta: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi, Särkisalo Turun seutukunta: Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto, Velkua. Vakka-Suomen seutukunta: Kustavi, Laitila, Mietoinen, Mynämäki, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa. Loimaan seutukunta: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne. osuus kuntien budjetista lisääntyi 1990-luvulla. Suhteellisesti suurinta kasvu oli Vakka-Suomen seutukunnassa ja vähäisintä Salon seutukunnassa. Varsinais-Suomen maakunnassa sekä budjettiosuutensa puolesta että alueen nuorta asukasta kohti laskettuna Turun seutukunta käytti nuorisotyöhön eniten rahaa. Turun seutukunnan alueella nuorta kohti laskettu rahamäärä kasvoi 450 markasta noin 550 markkaan vuodesta 1993 vuoteen Vuosikymmenen lopulla nuorisotyön saama osuus alueen kuntien budjetista kasvoi lähelle yhtä prosenttia. Vakka- Suomen seutukunnissa osuus ylsi yhteen prosenttiin vuonna Satakunta Satakunnan maakunnassa Pori ja Rauma erottuvat muista selvästi. Porin panostuksessa nuorisotyöhön tapahtui 1990-luvulla huikea muutos: nuorisotyön menot viisinkertaistuivat vuodesta 1993 vuoteen Raumankin nuorisotyöbudjetti lähes kaksinkertaistui tänä aikana. Vielä vuosina 1993 ja 1994 Rauma käytti nuorisotyöhönsä enemmän rahaa kuin Pori. Vuonna 1994 Porissa nuorisotyöbudjetti oli Kuvio 10: Nuorisotyön menot kolmessa Satakunnan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 77

4 Taulukko 37: Nuorisotyön menot Satakunnan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Rauman seutukunta: Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Lappi, Rauma. Kaakkois-Satakunnan seutukunta: Huittinen, Kokemäki, Köyliö, Punkalaidun, Säkylä, Vampula. Porin seutukunta: Harjavalta, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila. Pohjois-Satakunnan seutukunta: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Siikainen. noin kaksi miljoonaa ja Raumalla neljä miljoonaa markkaa, mutta vuonna 1998 Rauman sijoittaessa nuorisotyöhönsä noin 5 miljoonaa markkaa Pori sijoitti siihen 10 miljoonaa. Punkalaidun yli kymmenkertaisti nuorisotyöbudjettinsa 1990-luvun puolivälissä. Markkamääräisesti kasvua oli markasta vuonna 1995 noin puoleen miljoonaan markkaan vuonna Nuorisotyöhön käytetty rahamäärä vähintään kaksinkertaistui Eurajoen, Huittisen, Merikarvian ja Pomarkun kunnissa. Eurajoki ja Pomarkku erottuvat muista Satakunnan kunnista omaksi ryhmäkseen, kun nuorisotyön menot suhteutetaan kunnan kaikkiin käyttömenoihin. Ensinnäkin ne yltävät Satakunnan ainoina kuntina yli yhden prosentin tason, ja toiseksi niissä nuorisotyön menojen osuus kasvoi reippaasti vuosikymmenen lopulla. Esimerkiksi vuonna 1997 Eurajoella ja Pomarkussa käytettiin nuorisotyöhön 1,7 prosenttia kunnan menoista. Toista ääripäätä edustavat Nakkila, Säkylä ja Kodisjoki tyytyivät nuorisotyössään alle 0,2 prosentin osuuteen kunnan kokonaismenoista. Seutukunnittain tarkasteltaessa Satakunnan alueelta erottuu Rauman seutukunta muita suuremmalla nuorisotyön budjettiosuudellaan. Rauman seudun nuorisotyön menot näyttävät myös kasvaneen melko säännöllisesti vuosi vuodelta. Kasvua on toki maakunnan muissakin seutukunnissa, mutta lähtötaso oli 1990-luvun alkupuoliskolla Porin ja Kaakkois-Suomen seutukunnissa melko matala. Kaakkois-Suomen seutukunnassa nuorisotyön budjettiosuus kasvoi 0,2 prosentista vuonna 1993 noin 0,4 prosenttiin vuonna 1998 eli noin sadasta markasta noin kahteen ja puoleen sataan markkaan alueen nuorta kohti. Vastaavasti Porin seutukunnassa nuorisotyön osuus kuntien kokonaismenoista kasvoi 0,2 prosentista 0,5 prosenttiin eli vajaasta 130 markasta 350 markkaan nuorta kohti. Pirkanmaa Pirkanmaan maakunnassa erottuu Virrat, jossa nuorisotyön menot moninkertaistuivat muutamassa vuodessa 1990-luvulla; noin markasta yli viiteen miljoonaan markkaan. Maakunnan kunnista vain Tampere käytti nuo- 78

5 Kuvio 11: Nuorisotyön menot kolmessa Pirkanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). risotyöhön enemmän rahaa; noin 20 miljoonaa vuodessa. Virtain taakse jäivät muun muassa Valkeakoski, Vammala ja Nokia. Suhteessa kunnan budjettiin Virrat käytti vuosina nuorisotyöhön keskimäärin kaksi prosenttia. Vuosina 1996 ja 1997 osuus oli lähes kolme prosenttia ja vuonna 1998 osuus ylitti jo kolme prosenttia. Yhden prosentin osuuteen yltävät Äetsä ja Ruovesi. Virtain, Äetsän ja Ruoveden ohella myös Vammala ja Pirkkala erottuvat muista siinä suhteessa, että niissä nuorisotyön menojen osuus kunnan kokonaismenoista kasvoi melko selvästi pitkin 1990-lukua. Muut Pirkanmaan kunnat jäävät alle yhden prosentin keskimääräisen tason. Valkeakoski käytti nuorisotyöhön keskimäärin 0,6 prosenttia ja Nokia 0,5 prosenttia. Maakunnan keskuksessa Tampereella nuorisotyöhön kului 0,4 prosenttia kunnan menoista. Osuudeltaan samaa luokkaa ovat myös muun muassa Parkano, Viiala, Toijala, Orivesi ja Mänttä. Koko Pirkanmaan maakunnan kuntien nuorisotyön menot olivat nousussa 1990-luvulla. Alle 29-vuotiasta nuorta kohti lasketut menot kasvoivat 250 markan tuntumasta noin 400 markkaan. Virroilla nuorisotyöhön käytettiin keskimäärin 1300 markkaa nuorta kohti. Summa kasvoi 270 markasta vuonna 1993 peräti noin 1900 markkaan vuonna Myös Ruovedellä nuorta kohti laskettu markkamäärä nousi toiselle tuhannelle vuosina 1997 ja Tässä suhteessa maakunnan keskikastiin eli markan luokkaan sijoittuvat muun muassa Tampere, Nokia, Mänttä, Lempäälä, Toijala ja Orivesi. Maakunnan perää pitävät vajaan sadan markan panoksellaan Kuorevesi ja Kuhmalahti. Pirkanmaan maakunnassa Pohjois-Pirkanmaan seutukunta on omaa luokkaansa. Sen alueella nuorisotyön osuus kuntien kokonaismenoista kasvoi vajaasta puolesta prosentista vuonna 1993 yli kahteen prosenttiin vuonna Nuorta kohti laskettu markkamäärä kasvoi Pohjois-Pirkanmaan seutukunnassa 275 markasta noin 1500 markkaan. Kasvu oli poikkeuksellisen suurta myös Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa, missä nuorisotyön budjettiosuus kasvoi yhteen prosenttiin vuonna Se on vajaat 600 markkaa alueen alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Tasaisinta kehitys on ollut Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa, jossa nuorisotyö on saanut joka vuosi 0,5 prosenttia kuntien budjetista (reilut 300 markkaa nuorta kohti). Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta puolestaan erottuu alueena, jossa nuorisotyöhön sijoitettua rahamäärää on supistettu niin, että sen budjettiosuus jäi alle 0,3 prosenttiin vuosina 1997 ja Keski-Suomi Keski-Suomen maakunnan kuntien nuorisotyöhön käyttämät menot kasvoivat noin kolmanneksella vuodesta 1993 vuoteen Jyväskylä maalaiskuntineen kattaa lähes puolet koko maakunnan nuorisotyön kuluista. Jyväskylässä nuorisotyön budjetti on vaihdellut markkamäärältään melko rajusti 1990-luvun aikana. Enimmillään se ylsi yli 20 miljoonaan markkaan. Jyväskylän maalaiskunnan nuorisotyön menot olivat 8,5 miljoonaa markkaa vuonna Keski-Suomen maakunnan kunnista Muurame on käyttänyt nuorisotyöhön suurimman osuuden budjetistaan, noin 1,2 prosenttia. Yhden prosentin tasolle yltävät niin ikään Toivak- 79

6 Taulukko 38: Nuorisotyön menot Pirkanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Luoteis-Pirkanmaan seutukunta: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Viljakkala. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta: Kuhmalahti, Luopioinen, Pälkäne, Sahalahti. Etelä-Pirkanmaan seutukunta: Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Viiala. Tampereen seutukunta: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi. Itä-Pirkanmaan seutukunta: Juupajoki, Längelmäki, Orivesi. Koillis-Pirkanmaan seutukunta: Kuorevesi, Mänttä, Vilppula. Pohjois-Pirkanmaan seutukunta: Kuru, Ruovesi, Virrat. Lounais-Pirkanmaan seutukunta: Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä. Kuvio 12: Nuorisotyön menot kolmessa Keski-Suomen maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). ka, Äänekoski, Laukaa ja Multia. Äänekosken ja Multian sekä jossain määrin myös Laukaan osuudet ovat trendinomaisesti kasvaneet tarkasteltavalla ajanjaksolla. Samantyyppinen kasvu joskin alemmalla tasolla näkyy myös Leivonmäen, Viitasaaren, Keuruun, Suolahden, Uuraisten, Joutsan ja Petäjäveden kuntien osuuksissa. Alle 29-vuotiaan väestön määrään suhteutetuista luvuista erottuu Multia selvästi Keski- Suomen maakunnan muista kunnista. Multian nuorta kohti lasketut nuorisotyön menot kasvoivat 350 markasta noin 1300 markkaan vuosien 1993 ja 1998 välisenä aikana. Lähes samaa suuruusluokkaa ovat myös Leivonmäen nuorisotyön menot. Leivonmäellä nuorta kohti laskettu markkamäärä kasvoi vastaavana aikana 80

7 Taulukko 39: Nuorisotyön menot Keski-Suomen maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Jyväskylän seutukunta: Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame. Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunta: Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka. Keuruun seutukunta: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen. Jämsän seutukunta: Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti, Kuhmoinen. Äänekosken seutukunta: Konnevesi, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski. Saarijärven seutukunta: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki, Saarijärvi. Viitasaaren seutukunta: Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari. vajaasta 400 markasta 1100 markkaan. Jyväskylä käytti 1990-luvulla nuorisotyöhön keskimäärin 550 markkaa ja Jyväskylän maalaiskunta keskimäärin 370 markkaa nuorta kohti. Jämsä ja Pihtipudas sijoittivat nuorisotyöhön alle 200 markkaa nuorta kuntalaista kohti. Keski-Suomen alueella on useitakin seutukuntia, joissa nuorisotyö saa yli prosentin kuntien budjetista. Poikkeukselliseksi maakunnan seutukunnista osoittautuu vain Jämsän seutukunta, missä nuorisotyö saa tyytyä keskimääräistä selvästi pienempään osuuteen. Jämsän seutukunnassa jokaiseen alle 29-vuotiaaseen sijoitettiin 1990-luvulla markkaa, kun melkein kaikissa muissa maakunnan seutukunnissa asuva nuori sai vähintään 600 markkaa vuosikymmenen lopulla. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella nuorisotyöhön käytetty summa on kasvanut verkkaisesti mutta vakaasti, reilusta 200 markasta reiluun 300 markkaan alle 29-vuotiasta nuorta kohti. Seinäjoella nuorisotyön vuotuiset menot ovat olleet 3,5 miljoonaa ja Ilmajoen sekä Alavuksen menot noin kaksi miljoonaa. Varsinkaan Seinäjoella ja Ilmajoella summa ei ole vuosittain kovin paljoa vaihdellut. Seuraavana tulevan Alajärven nuorisotyön menot sen sijaan kasvoivat vuoden 1993 vajaasta markasta reiluun kahteen miljoonaan vuosina 1996 ja Sekä budjettiosuuksilla mitaten että nuorta kohti laskien Etelä-Pohjanmaalla erottuu Soinin kunta. Vuonna 1998 Soinissa sijoitettiin nuorisotyöhön melkein 2 prosenttia kunnan budjetista ja nuorta kohti laskettu summa kasvoi yli 81

8 Kuvio 13: Nuorisotyön menot kolmessa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). tuhannen markan. Keskimäärin Soinin kunta on käyttänyt nuorisotyöhön vuosittain lähes 800 markkaa kutakin nuorta kuntalaista kohti. Toisella laidalla Vimpeli käytti nuorisotyöhön 0,1 prosenttia kunnan menoista eli 50 markkaa kutakin nuorta kuntalaista kohti. Viiteensataan markkaan maakunnassa yltävät Alavus ja Isojoki. Seinäjoki on sijoittanut nuorisotyöhön tyypillisesti 300 markkaa nuorta kohti vuodessa. Seutukunnittain tarkasteltaessa Etelä-Pohjanmaalla erottuu yhtäällä Kuusiokuntien seutukunta muita suuremmalla sijoituksella nuorisotyöhön ja toisaalla Härmän seutukunta muita pienemmällä sijoituksellaan. Kuusiokuntien seutukunnassa kutakin alueella asuvaa nuorta kohti käytettiin vuosikymmenen lopulla lähes 500 markkaa. Härmän seutukunnassa asuva nuori sai osakseen hyvin tasaisesti 150 markkaa kunakin vuonna. Se on 0,3 prosenttia seutukunnan kuntien kokonaismenoista. Pohjanmaa Pohjanmaan maakunnassa Vaasa erottuu muista kunnista paitsi keskimäärin kahdeksan miljoonan markan nuorisotyöbudjetillaan myös nuo- Taulukko 40: Nuorisotyön menot Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Suupohjan seutukunta: Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Teuva. Pohjoisten seinänaapurien seutukunta: Ilmajoki, Nurmo, Seinäjoki, Ylistaro. Eteläisten seinänaapurien seutukunta: Jalasjärvi, Kurikka, Peräseinäjoki. Kuusiokuntien seutukunta: Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri. Härmänmaan seutukunta: Alahärmä, Kauhava, Lapua, Ylihärmä. Järviseudun seutukunta: Alajärvi, Evijärvi, Kortesjoki, Lappajärvi, Vimpeli. 82

9 risotyön markat nuorten määrään suhteuttaen. Pietarsaari käytti nuorisotyöhön keskimäärin 2,4 miljoonaa markkaa ja Mustasaari yhden miljoonan. Pohjanmaalla nuorisotyön osuudet kuntien kokonaismenoista ovat yleensä aika pieniä. Vähäkyrö yltää 0,7 prosentin tasolle, mutta muut jäävät puoleen prosenttiin tai sen alle. Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kaskisissa nuorisotyön budjettiosuudet ovatkin puoli prosenttia. Vaasan ohella Kaskinen, Vähäkyrö ja Pietarsaari nousevat esiin myös silloin, kun nuorisotyön menoja tarkastellaan suhteessa kunnan nuoren väen määrään. Ne ovat käyttäneet keskimäärin yli 300 markkaa nuorta kohti vuodessa. Alle sadan markan kuntia ovat Närpiö, Vöyri, Luoto ja Kruunupyy. Seutukunnittain tarkasteltuna Pohjanmaan maakunnassa kiinnittää huomiota Kyrönmaan seutukunnan nuorisotyömarkkojen kasvu vajaasta 180 markasta vuonna 1993 lähes 400 markkaan vuonna Toinen merkille pantava ilmiö on alueen ruotsinkielisten seutukuntien vähäiset sijoitukset nuorisotyöhön. Kuvio 14: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaalla Kokkola kustantaa valtaosan koko maakunnassa tehtävästä nuorisotyöstä. Kokkolan nuorisotyöbudjetti on keskimäärin noin 3 miljoonaa markkaa vuodessa. Maakunnan muissa kunnissa se jää selvästi alle miljoonan: Kannus on sijoittanut nuorisotyöhön keskimäärin markkaa ja Perho hieman yli puoli miljoonaa markkaa. Keski-Pohjanmaan maakunnassa nuorisotyön menojen kehitys näyttää olleen 1990-luvulla hyvinkin vakaata: nuorta kohti laskettu markkamäärä on pysytellyt tasaisesti 200 markan tuntumassa. Maakunnan menojen tasaisuudella on juurensa Kokkolan vakaissa nuorisotyöbudjeteissa Edes Kannuksen ja Perhon kuntien heilahtelevat menot eivät juurikaan heijastu koko maakunnan lukemiin. Nuorta kohti lasketut vuotuiset menot vaihtelevat Perhossa 200 markan ja 580 markan välillä ja Kannuksessa 160 markan ja 570 markan välillä. Kokkolan menot sen sijaan eivät näytä vaihdelleen juuri lainkaan. Keski-Pohjanmaan kunnissa nuorisotyön menojen osuus kuntien kokonaismenoista on yleensä hyvin pieni. Suurimmillaan nuorisotyön budjettiosuus on Perhossa ja Kannuksessa, joissa se ei yllä edes 0,7 prosenttiin kunnan kokonaismenoista. Valtaosassa Keski-Pohjanmaan kuntia Kokkola mukaan lukien nuorisotyöhön käytetään alle puoli prosenttia kunnan budjetista. Keski-Pohjanmaan maakunnan kummassakin seutukunnassa sijoitukset nuorisotyöhön jäävät vähäisiksi. Kaustisten seutukunnassa nuorisotyö sai keskimäärin 0,3 prosenttia kunnan budjetista, eikä Kokkolan seutukunnassakaan osuus kasva juuri yli 0,4 prosentin. 83

10 Taulukko 41: Nuorisotyön menot Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kyrönmaan seutukunta: Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö. Vaasan seutukunta: Korsnäs, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Vaasa, Vöyri. Sydösterbottens kustregion: Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö. Jakobstadsregionen: Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersören, Uusikaarlepyy. Taulukko 42: Nuorisotyön menot Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kaustisten seutukunta: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli. Kokkolan seutukunta: Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja. Kuvio 15: Nuorisotyön menot kolmessa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 84

11 Itä-Suomen lääni Itä-Suomen läänin kunnissa nuorisotyön menojen osuus kuntien kokonaiskustannuksista lisääntyi 1990-luvulla 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin. Maaseutumaisissa kunnissa menojen kehitys jäi muita kuntia selvästi vaatimattomammaksi. Kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa nuorisotyön menojen budjettiosuus oli vuosikymmenen jälkipuoliskolla jo lähellä 0,9 prosenttia, kun taas maaseutukunnissa nuorisotyömenojen osuus ei juurikaan kasvanut 0,5 prosenttia suuremmaksi. Alueen nuorten määrään suhteutettu markkamäärä kasvoi noin sadalla markalla (333 markasta 425 markkaan) tarkastelujakson aikana. Itä-Suomessa kasvu oli suurinta taajaan asutuissa kunnissa, joissa keskimääräiset nuorta kohti lasketut menot lisääntyivät 269 markasta 535 markkaan. Vuosikymmenen loppua kohti taa- jaan asuttujen ja maaseutukuntien välinen ero kasvoi Itä-Suomen alueella huomattavaksi. Etelä-Savo Etelä-Savon maakunnassa nuorisotyön menot kutakin nuorta kuntalaista kohti kasvoivat vuoden 1993 noin kolmesta sadasta vuoden 1998 vajaaseen viiteen sataan markkaan. Mikkeli käytti nuorisotyöhön keskimäärin 5,4 miljoonaa, Savonlinna 3,5 miljoonaa ja Pieksämäki 2,7 miljoonaa markkaa. Mäntyharju kasvatti 1990-luvulla nuorisotyön budjettia suhteellisesti muita enemmän yltäen keskimäärin lähes puoleentoista miljoonaan markkaan. Mäntyharjulla nuorisotyön menot nelinkertaistuivat vuoden 1993 noin markasta 2,5 miljoonaan markkaan vuonna Suhteutettaessa nuorisotyön menoja kuntien kokonaismenoihin Etelä-Savon maakunnassa vain Kangaslampi, Mäntyharju ja Pieksämäki Taulukko 43: Nuorisotyön menot Itä-Suomen läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 85

12 Kuvio 16: Nuorisotyön menot kolmessa Etelä-Savon maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). yltävät noin yhden prosentin tuntumaan. Mikkelissä osuus on keskimäärin 0,75 prosenttia ja Savonlinnassa 0,5 prosenttia. Suhteellisessa tarkastelussa erottuu Kangaslammen ja Mäntyharjun ohella Joroinen: nuorisotyön menojen osuus kasvoi Joroisissa vuosien 1993 ja 1997 välisenä aikana 0,2 prosentista yli yhteen prosenttiin. Kangaslammella nuorta kohti laskettu summa kahdeksankertaistui vajaasta 200 markasta lähes 1500 markkaan. Mäntyharjulla summa kasvoi niin ikään vastaavana aikana selvästi; vajaasta 300 markasta reiluun tuhanteen markkaan. Pieksämäki investoi nuorta kuntalaistaan kohti keskimäärin lähes 600 markkaa, Mikkeli 450 markkaa ja Savonlinna 350 markkaa vuodessa. Seutukunnittain tarkasteltaessa näkyvät Joroisten seutukunnan kasvaneet sijoitukset nuorisotyöhön. Vuosina 1993 ja 1994 pari sataa markkaa alle 29-vuotiasta asukasta kohti nuorisotyöhön sijoittanut Joroisten seutukunta käytti 700 markkaa vuonna Joroinen ylittikin nuorisotyömarkoissa laskien maakunnan muut seutukunnat. Etelä-Suomen alueella Savonlinnan seutukunta on sijoittanut nuorisotyöhön suhteellisesti vähiten; noin 300 markkaa nuorta kohti vuodessa. Juvan seutukunta ei to- Taulukko 44: Nuorisotyön menot Etelä-Savon maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Mikkelin seutukunta: Anttola, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mikkelin mlk, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina. Juvan seutukunta: Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava. Savonlinnan seutukunta: Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna, Savonranta. Joroisten seutukunta: Heinävesi, Joroinen, Kangaslampi. Pieksämäen seutukunta: Haukivuori, Jäppilä, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Virtasalmi. 86

13 Kuvio 17: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjois-Savon maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). sin käytä nuorisotyöhön juurikaan Savonlinnan seutukuntaa enemmän. Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakunnan selvästi suurimpana kaupunkina Kuopio käyttää nuorisotyöhön noin kolmasosan koko maakunnan kuntien nuorisotyön budjetista. Kuopiossa nuorisotyöhön sijoitettu summa on pysynyt melko tasaisesti miljoonan markan tietämissä. Seuraavina tulevissa Iisalmessa nuorisotyöhön käytettiin 1990-luvulla keskimäärin 6 miljoonaa ja Varkaudessa 5,5 miljoonaa markkaa. Vuotuinen vaihtelu on ollut suurinta Varkaudessa, joskin tarkastelujaksolla Varkauden nuorisotyössä voi havaita jossain määrin trendinomaista kasvua. Tarkasteltaessa nuorisotyön budjetin suhteellisia osuuksia ja nuorta kuntalaista kohti laskettuja markkamääriä trendinomainen kasvu näkyy Varkauttakin selkeämpänä Rautalammilla (noin 300 markasta 1300 markkaan), Kaavissa (vajaasta 300 markasta lähes 900 markkaan) ja Nilsiässä (reilusta 300 markasta lähes 700 markkaan nuorta kohti). Sekä nuorta kuntalaista kohti että nuorisotyön budjettiosuuksina laskien Pohjois-Savossa erot- Taulukko 45: Nuorisotyön menot Pohjois-Savon maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Ylä-Savon seutukunta: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä. Kuopion seutukunta: Kuopio, Siilinjärvi, Vehmersalmi. Koillis-Savon seutukunta: Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara, Tuusniemi. Varkauden seutukunta: Leppävirta, Varkaus. Sisä-Savon seutukunta: Karttula, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto. 87

14 tuu Iisalmi nuorisotyön suurimpana investoijana. Iisalmessa nuorisotyö on saanut keskimäärin yli yhden prosentin osuuden kunnan kokonaismenoista. Iisalmessa nuorisotyöhön on laitettu eniten rahaa myös nuorta kohti (keskimäärin lähes 700 markkaa vuodessa). Varkaus, Rautalampi ja Kaavi yltävät lähelle yhden prosentin budjettiosuutta ja niissä nuorta kuntalaista kohti lasketut nuorisotyön menot ovat keskimäärin 600 markkaa luvulla Pohjois-Savon alueen seutukunnat käyttivät nuorisotyöhön melko tasavahvasti 0,5 0,7 prosenttia kuntien menoista. Nuorisotyön budjettiosuus kasvoi jonkin verran kaikissa Pohjois-Savon seutukunnissa. Seutukuntien väliset erot ovat pieniä, mutta Kuopion seutukunnassa kasvu näyttää jääneen muita vähäisemmäksi. Toisaalta Varkauden seutukunta erottuu muita seutukuntia suhteellisesti suuremmalla sijoituksella nuorisotyöhön. Vuonna 1997 Varkauden seutukunnassa käytettiin yksi prosentti kuntien menoista nuorisotyöhön, mikä on markoissa mitaten lähes 700 markkaa seutukunnan alueella asuvaa nuorta kohti. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa kutakin alle 29-vuotiasta nuorta kohti suhteutetut nuorisotyön menot ovat pysyneet melko vakaasti noin 400 markan tuntumassa koko tarkastellun jakson ( ) ajan. Vierasmaalaisia asukkaita häiriköineillä ja kaupunkikuvaa tärvelleillä skinheadeillä valtakunnalliseen julkisuuteen ponkaisseessa Joensuussa nuorisotyö on saanut vuosittain keskimäärin 8,5 miljoonaa markkaa. Lieksa käytti nuorisotyöhön keskimäärin kolme miljoonaa markkaa. Miljoonan markan nuorisotyöbudjetti ylitettiin keskimäärin myös Kiteellä, Nurmeksessa, Kontiolahdella, Pyhäselällä ja Juuassa. Pohjois-Karjalan maakunnassa lähimmäksi yhden prosentin budjettiosuutta yltää Pyhäselkä, jossa nuorisotyöhön käytettiin keskimäärin reilu 0,9 prosenttia kunnan menoista. Lieksa näyttää tarkastellulla ajanjaksolla kasvattaneen Kuvio 18: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjois-Karjalan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti) nuorisotyön budjettiosuutta verraten tasaisesti; noin 0,7 prosentista 1,15 prosenttiin. Pohjois-Karjalassa Rääkkylä on suhteellisen selvästi omaa luokkaansa, kun sijoituksia nuorisotyöhön mitataan suhteessa alueella asuvien nuorten määrään. Rääkkylässä käytettiin luvulla nuorisotyöhön keskimäärin 770 markkaa kutakin alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Toisin kuin Lieksassa, trendinomaista kasvua ei ole havaittavissa. Vuosina 1997 ja 1998 nuorta kohti lasketut menot ovatkin Lieksassa Rääkkylää suuremmat, nimittäin yli 800 markkaa. Joensuu käytti nuorisotyöhön alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti keskimäärin 435 markkaa, joka on samaa suuruusluokkaa kuin Värtsilässä ja Tuupovaarassa. Pohjois-Karjalan alueella Outokummun ja Joensuun seutukunnat erottuvat melko tasaisilla vuotuisilla nuorisotyöhön sijoitetuilla budjettiosuuksillaan. Outokummun seutukunnan kunnat ovat käyttäneet nuorisotyöhön keskimäärin 0,5 prosenttia ja Joensuun seutukunnan kunnat 0,6 prosenttia menoistaan. Joensuun seutukunnan alueella nuorta kohti laskettu markkamäärä on kuitenkin pikemmin vähenemään päin. Keski-Karjalan seutukunnan alueella nuorisotyöhön on sijoitettu tasaisesti muita seutukuntia enemmän. Pielisen Karjala taas erottuu nuorisotyöhön rahaa selvästi 88

15 Taulukko 46: Nuorisotyön menot Pohjois-Karjalan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Outokummun seutukunta: Outokumpu, Polvijärvi. Joensuun seutukunta: Eno, Joensuu, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä. Ilomantsin seutukunta: Ilomantsi, Tuupovaara. Keski-Karjalan seutukunta: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä. Pielisen Karjalan seutukunta: Juuka, Lieksa, Nurmes, Valtimo. lisänneenä seutukuntana. Se onkin maakunnan ainoa yli yhden prosentin tason ylittänyt seutukunta. Markoissa mitaten Pielisen Karjalan nuorisotyömenot lisääntyivät 350 markasta 750 markkaan alueella asuvaa alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Oulun lääni Oulun läänin kunnissa käytettiin nuorisotyöhön vuonna 1993 keskimäärin vajaat 0,5 prosenttia kuntien kokonaismenoista ja noin 0,8 prosenttia vuonna Kaupunkien ja maaseutukuntien menot kasvoivat melko samassa tahdissa. Sen sijaan taajaan asuttujen kuntien nuorisotyön menot lisääntyivät vain vähän. Oulun läänin maaseutukunnissa nuorta kohti lasketut menot olivat 266 markkaa vuonna 1993 ja yli 500 markkaa vuonna Kaupungeissakin käytettiin vuosikymmenen lopulla noin 500 markkaa kutakin alueen alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti. Taajaan asuttujen kuntien menot puolestaan kasvoivat vastaavana aikana vain 200 markasta markan tietämille. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa keskimääräiset kuntakohtaiset menot nuorisotyöhön vaihtelevat Pulkkilan markasta Oulun 17 miljoonaan markkaan. Oulu käytti vuosikymmenen loppuvuosina nuorisotyöhönsä alkuvuosia enemmän. Samoin maakunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Raahessa nuorisotyön menot kasvoivat vuosikymmenen loppua kohti. Suhteellisesti suurinta nuorisotyöbudjetin kasvu on kuitenkin ollut Kuivaniemellä, Taivalkoskella, Iissä ja Ylikiimingissä, joissa nuorisotyön menot ovat moninkertaistuneet vuosien välisenä aikana, joissakin jopa monikymmenkertaistuneet. Kuivaniemellä nuori- 89

16 Taulukko 47: Nuorisotyön menot Oulun läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). sotyön menot kasvoivat vuosien 1993 ja 1994 noin markasta 1,3 miljoonaan markkaan vuonna 1997 ja Kuivaniemen ohella Pyhäjoki, Ruukki, Temmes, Taivalkoski ja Siikajoki erottuvat nuorisotyöhön sijoittavina kuntina myös suhteellisilla mittareilla katsottuna. Niissä kaikissa nuorisotyöhön on käytetty keskimäärin yksi prosentti kunnan budjetista. Myös nuorta kuntalaista kohti lasketut markkamäärät ovat niissä muita kuntia suuremmat. Kuivaniemen kunnassa nuorta kohti lasketut menot ovat kasvaneet markasta markkaan. Myös Taivalkoskella kasvu on ollut lähes samaa luokkaa. Taivalkosken kunnassa sijoitettiin muutama kymppi nuorta kohti vuosina 1993 ja 1994, mutta jo pari vuotta myöhemmin tuhat markkaa. Raahe käytti keskimäärin 500 markkaa ja Oulu vajaat 400 markkaa nuorta kohti vuodessa. Kuusamon ja Ylivieskan panos nuorisotyöhön oli noin 280 markkaa vuodessa. Nivala, Sievi ja Pulkkila taas ovat pysytelleet alle sadan markan kustannuksissa nuorta kohti. Seutukunnittain tarkasteltaessa Iin ja Raahen seutukunnat erottuvat melko selvästi Pohjois- Kuvio 19: Nuorisotyön menot kolmessa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 90

17 Taulukko 48: Nuorisotyön menot Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Oulun seutukunta: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu, Oulunsalo. Lakeuden seutukunta: Liminka, Lumijoki, Rantsila, Temmes, Tyrnävä. Iin seutukunta: Ii, Kuivaniemi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki. Raahen seutukunta: Pattijoki, Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki, Vihanti. Siikalatvan seutukunta: Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä. Nivala-Haapajärven seutukunta: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi. Ylivieskan seutukunta: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Ylivieska. Koillismaan seutukunta: Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski. Pohjanmaan muista seutukunnista, koska ne ovat saaneet merkittävän osuuden kunnan budjetista nuorisotyöhönsä. Molemmat seutukunnat käyttivät vuosikymmenen lopulla nuorisotyöhön yli prosentin kaikista menoistaan, mikä vastaa noin seitsemääsataa markkaa alueen nuorta kohti. Iin seutukunnassa sijoitukset nuorisotyöhön nelinkertaistuivat tarkasteltavalla aikavälillä. Raahen ja Koillismaan seutukunnassa nuorisotyön menot vastaavasti kaksinkertaistuivat. Toisaalta Siikalatvan seutukunta tyytyy sijoittamaan nuorisotyöhön 0,4 prosenttia menoistaan. Se on noin 200 markkaa alueen alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Kainuu Kajaanin sijoitukset nuorisotyöhön vaikuttavat oleellisesti Kainuun maakunnan kaikkien kymmenen kunnan yhteistulokseen. Koko maakunnan nuorisotyömenot alle 29-vuotiasta nuorta kohti kasvoivat vajaasta 400 markasta 700 markan tasolle vuodesta 1993 vuoteen Samaan aikaan Kajaani kasvatti nuorisotyöbudjettiaan 3,6 miljoonasta markasta 11,5 miljoonaan markkaan. Suomussalmi on käyttänyt nuorisotyöhön keskimäärin 3,7 miljoonaa, Kuhmo 2,3 miljoonaa, Sotkamo 1,7 miljoonaa ja Vuolijoki noin miljoona markkaa vuodessa aikavälillä Kajaanin nuorisotyön keskimääräinen bud- 91

18 vulla: Kainuun kunnissa yhteensä nuorisotyöhön käytetyt menot nuorta kohti olivat vuosikymmenen lopulla maakunnittain vertailtuna maan suurimmat. Seutukunnittain tarkastellen Kajaanin seutukunnan nuorisotyömenot yli kaksinkertaistuivat vuodesta 1993 vuoteen Sekä Kajaanin että Kehys-Kainuun seutukunnissa käytettiin vuonna 1996 jo 700 markkaa kutakin alueella asuvaa nuorta kohti. Kuvio 20: Nuorisotyön menot kolmessa Kainuun maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). jetti on ollut noin yksi prosentti kunnan kokonaismenoista. Vuolijoella ja Suomussalmella nuorisotyö on haukannut lähes puolitoista prosenttia. Vuolijoki ja Suomussalmi erottuvat selvästi muista myös nuorta kuntalaista kohti lasketulla. Niissä kutakin nuorta kohti on käytetty keskimäärin tuhat markkaa. Kajaani on käyttänyt 600 markkaa, Hyrynsalmi ja Kuhmo puolestaan reilut 500 markkaa. Paltamo pitää perää kuudellakymmenellä markallaan. Kainuun maakunta on noussut nuorisotyön menoillaan muiden maakuntien ohi 1990-lu- Lapin lääni Lapin läänin alueen maaseutumaiset kunnat erottuvat läänien välisessä vertailussa omaan luokkaansa. Niissä nuorisotyöhön käytetty budjettiosuus kasvoi 1990-luvulla vajaasta puolesta prosentista yli yhteen prosenttiin. Niin kaupungit kuin taajaan asutut kunnatkin jäivät tässä suhteessa maaseutukuntien taakse. Markkamääräisesti Lapin läänin maaseutukuntien nuorisotyömenot kasvoivat vuoden 1993 reilusta 300 markasta selvästi yli 700 markkaan alueen nuorta kohti. Läänin kaikkien kuntien keskimääräinen nuorta kohti laskettu markkamäärä kasvoi vastaavana aikana 340 markasta noin 500 markkaan. Taulukko 49: Nuorisotyön menot Kainuun maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Kehys-Kainuun seutukunta: Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi, Vaala. Kajaanin seutukunta: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vuolijoki. 92

19 Taulukko 50: Nuorisotyön menot Lapin läänin kunnissa kuntatyypeittäin vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Lappi Lapin maakunnassa nuorisotyön budjetit vaihtelevat Utsjoen markasta Kemin 6,8 miljoonaan markkaan. Torniossa nuorisotyöhön laitettiin rahaa keskimäärin 4,8 miljoonaa ja Rovaniemellä 3,5 miljoonaa markkaa vuodessa. Yli puolet maakunnan 22 kunnasta on käyttänyt nuorisotyöhönsä keskimäärin vähintään miljoona markkaa vuodessa. Alueen nuoreen väestöön suhteutettu markkamäärä kasvoi Lapin maakunnassa vuoden 1993 noin 350 markasta markan tasolle vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Maakunnassa on runsaasti kuntia, joissa nuorisotyöhön sijoitettu rahamäärä kasvoi moninkertaiseksi 1990-luvun aikana. Suhteellisesti eniten nuorisotyöhön on sijoittanut Kolari, jossa nuorisotyön budjettiosuus on 1,5 prosenttia ja nuorta kohti käytetty summa yli tuhat markkaa vuodessa. Aivan tarkastelujakson lopulla (vuosina 1997 ja 1998) Kolariakin enemmän nuorisotyöhön sijoitti Enontekiö. Tuolloin Enontekiössä käytettiin nuorisotyöhön noin 2,3 prosenttia kunnan menoista, mikä on pari tuhatta markkaa kutakin nuorta kuntalaista kohti. Kuvio 21: Nuorisotyön menot kolmessa Lapin maakunnan kunnassa ja koko maakunnassa vuosina (markkaa jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). 93

20 Taulukko 51: Nuorisotyön menot Lapin maakunnan kunnissa seutukunnittain vuosina (osuutena kuntien kaikista menoista ja markkoina jokaista alle 29-vuotiasta kuntalaista kohti). Rovaniemen seutukunta: Ranua, Rovaniemi, Rovaniemen mlk. Kemi-Tornion seutukunta: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio. Torniolaakson seutukunta: Pello, Ylitornio. Koillis-Lapin seutukunta: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski. Tunturi-Lapin seutukunta: Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Pohjois-Lapin seutukunta: Inari, Sodankylä, Utsjoki. Tunturi-Lappi erottuu seutukunnittaisessa tarkastelussa selvästi: nuorisotyö saa seutukunnassa yli 1000 markkaa alueen nuorta kohti laskien. Vuonna 1998 Tunturi-Lapissa nuorisotyön osuus kuntien budjetista oli lähes 1,5 prosenttia. Koillis-Lapin ja Torniolaakson seutukunnat ylsivät yhden prosentin tasolle. Nuorisotyön menot kasvoivat 1990-luvulla suhteellisesti eniten Tunturi-Lapin lisäksi Koillis-Lapin seutukunnassa, jossa nuorta kohti laskettu rahamäärä yli kolminkertaistui vuosina

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN 1\N\LQHQRUJDQLVDDWLRUDNHQQH Syyttäjäyksikön sijoituskihlakunta tummennettu. Helsinki Helsinki

Lisätiedot

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%)

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) 8M/1M Full 24M/1M Kunnat 1M/512k 2M/512k rate Full rate Forssa 35,47 37,50 44,62 50,72 Humppila 35,47 37,50 44,62 50,72 Jokioinen 35,47 37,50 44,62 50,72 Kylmäkoski 35,47

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003

Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003 Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003 Näin luet taulukkoa Taulukosta näkyy, miten paljon rahaa kunnat käyttivät terveydenhuoltoon asukasta kohti laskettuna (nettomenot euroa/asukas)

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

1 Alahärmä Etelä-Pohjanmaa Tampereen työvoimatoimisto Alajärvi Etelä-Pohjanmaa Tampereen työvoimatoimisto Alastaro Varsinais-Suomi Tampereen työvoimatoimisto Alavieska Pohjois-Pohjanmaa Lappeenrannan työvoimatoimisto

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Leppävirta Heinävesi Varkaus Kuntatalouden tunnusluvut Joroinen Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus 19.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI 049 Espoo 702 Espoo 235 019 235 Kauniainen 702 Espoo 8 469 Espoo Yhteensä 243 488 091 Helsinki 706 Helsinki 564 521 Helsinki Yhteensä 564 521 086 Hausjärvi 707 Hyvinkää 8 536 433 Loppi 707 Hyvinkää 8 006

Lisätiedot

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht.

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 7.2.2012 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Taulukosta puuttuu saaristo- sekä Pohjois-Suomen kuntia, rahdit sovittava erikseen.

Taulukosta puuttuu saaristo- sekä Pohjois-Suomen kuntia, rahdit sovittava erikseen. Rahtihinnasto Tiileri-tulisijat 25.02.2013 sis. alv. 24% Tulisijat toimitetaan oheisen rahtitaulukon mukaan toimitusosoitteeseen tiilikuormien mukana. Tulisijapakettia tilattaessa tulisi huomioida riittävä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013 534/2013 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2015

Lomakyytien aikataulut 2015 Lomakyytien aikataulut 2015 päivitetty 6.7.2015 / Alik Hotti VMTK Reitti 3B Pyhäntä th 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th 17:35 17:35 20:10 20:10 Sievi th 17:50

Lisätiedot

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200.00 246.00 005 Alajärvi 400.00 492.00 009 Alavieska 100.00 123.00 010 Alavus 400.00 492.00 016 Asikkala 300.00 369.00 018 Askola 100.00 123.00 019 Aura 100.00 123.00 035 Brändö 200.00 246.00

Lisätiedot

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä VM/KAO/vs, 12.12.2013 Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 2013 tasolla UUSI NYKYINEN UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 2012 YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as /as /as

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1152 1155 SISÄLLYS N:o Sivu 1152 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvostonasetuksenmuuttamisesta...

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti:

Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti: Kaikki kunnat paremmuusjärjestyksessä Näin tutkimus tehtiin Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1273. Laki. tuloverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 1273. Laki. tuloverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273 1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta... 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki... 3581 1275

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 29.12.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Rahtihintoihin lisätään kierrätys- ja pakkausmaksu sivun 1 hinnoittelun mukaisesti.

Rahtihintoihin lisätään kierrätys- ja pakkausmaksu sivun 1 hinnoittelun mukaisesti. RAHTIHINNASTO TIILERI TULISIJAT 1.1.2016 hinnat sisältävät ALV:n Rahtauksesta Toimituspaikkaan tulee olla riittävän hyvä tieyhteys, joka kestää täysperävaunuyhdistelmän. Myös tiealue täytyy olla esteetön

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen Olavi Lehtinen Virpi Tiitinen 16.2.2004 2/2004 Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrat vuonna 2003 asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.) Luetteloa tarkistetaan piirijärjestöjen esityksestä tarvittaessa,

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Ekomaksu ja jätteiden tyhjennysvälin enimmäispituus kunnittain Kunta Eko-, perus-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1396. Valtioneuvoston asetus. Luotsausliikelaitoksen luotsausmaksusta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 1396. Valtioneuvoston asetus. Luotsausliikelaitoksen luotsausmaksusta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1396 1400 SISÄLLYS N:o Sivu 1396 Valtioneuvoston asetus Luotsausliikelaitoksen luotsausmaksusta... 4245 1397 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen linjaus rakennepoliittisessa ohjelmassa Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot