Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku p. (02)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, 20700 Turku p. (02) 273 6000"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku p. (02) varsinaissuomenpiiri.mll.fi

3 Sisältö Alkusanat s. 4 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen s. 5 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 5 MLL ja Perhetalo Heideken kiinnostivat s. 5 Varsinaissuomalaiset verkostot s. 5 Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta s. 6 Järjestötoiminta s. 6 Monipuolista lapsi ja perhetoimintaa paikallisyhdistyksissä s. 6 MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa s. 6 Koulutusta nuorille ja vanhemmille s. 8 Nuorisotoiminta s. 8 Lapsiperheiden tukipalvelut s. 9 Lastenhoitotoiminta s. 9 Tukihenkilötoiminta s. 10 Ammatilliset perhepalvelut s. 13 Lapsiperhetyö s. 13 Valvotut tapaamiset s. 13 Ammatillinen tukihenkilötyö s. 13 Yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito s. 13 Kehittämishankkeet s. 14 Isä-hanke s. 14 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke s. 14 Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke ( ) s. 14 Koko Suomi Leikkii -hanke s. 14 Työllisty järjestöön -hanke s. 15 Hallinto ja talous s. 16 Luottamuselimet s. 16 Sisäiset palvelut s. 16 Perhetalo Heidekenin kiinteistö s. 16 Talous s. 16 Varainhankinta ja keräykset s. 17 Talouden riskit s. 17 Henkilökunta s. 17 Vuosikertomus

4 Alkusanat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n visiona on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. MLL:n toimintaa ohjaavat arvot ovat Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus Vuosi 2014 oli MLL:n Varsinais-Suomen piirin 64. toimintavuosi. Piirin jäsenmäärä oli vuoden lopulla , kun se edellisen vuoden lopulla oli ollut henkilöä. Jäsenmäärä oli Varsinais-Suomessa, kuten koko maassakin laskenut. Paikallisyhdistyksiä oli 66. Vuoden aikana piirin talous kehittyi suotuisaan suuntaan. Kehittämistyön painopisteenä oli yhdistysten vapaaehtoistoiminnan edellytysten parantaminen. Kuntien kanssa tapahtuva sopimuspohjainen yhteistyö vahvistui entisestään ja osassa kunnista voitiin jo puhua pitkäjänteisestä strategisesta kumppanuudesta. Raha-automaattiyhdistyksen tuella käynnistyi uusi Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke, jonka tarkoituksena on saada maahanmuuttajat mukaan MLL:n toimintaan. Lähtökohta hankkeelle oli hyvä, koska se suunniteltiin yhdessä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Valtakunnallinen liittokokous pidettiin Turussa , ja se kokosi noin 270 MLL:n aktiivitoimijaa ympäri maan. Radisson Blu Hotel Marina Palace Aurajoen rannalla tarjosi upeat puitteet valtakunnalliselle kokoontumiselle. Sää suosi tilaisuutta ja Turku saattoi esitellä parhaat puolensa. Kokouksessa tehtiin merkittäviä päätöksiä. Vahvistettiin MLL:n Suunta 2024 asiakirja ja valittiin Liiton uudeksi puheenjohtajaksi turkulainen dosentti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson. Joulukuussa MLL:n Varsinais-Suomen piiri teki merkittävän päätöksen, kun piirin uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin suuresta hakijajoukosta VTM Janina Andersson. Työnsä uusi toiminnanjohtaja aloittaa vuoden 2015 helmikuussa. Vapaaehtoistyö ja vapaaehtoisten kanssa työskentely on antoisaa. Eräs tukihenkilö kiteytti asian lauseeseen, johon varmasti moni MLL:n vapaaehtoinen ja työntekijä voi sydämestään yhtyä: Kyllä tässä saa itselleen niin hyvän mielen, jota ei voinut uskoa todeksi vielä koulutuksen aikana. Turussa Piirihallitus 4 Vuosikertomus 2014

5 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa ja tuoda lapsen näkökulma suunnitteluun ja päätöksentekoon. Piirillä on hyvä käsitys lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämäntilanteesta monien palvelujen kautta. Lastenhoito, tukihenkilötoiminta, perhekeskukset ja perhetyö ovat hyviä ikkunoita tämän päivän elämään. MLL:n tärkeänä tehtävänä valtakunnallisesti on vaikuttaa siihen, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat tulevat huomioon otetuiksi päätöksenteossa. Lapsen oikeudet ja lapsivaikutusten arviointi ovat keskeisiä tässä työssä. Tärkeää on myös, että tämä vaikuttamistoiminta laajenee maakunnalliselle ja paikalliselle tasolle. Vuoden 2014 aikana laadittiin Lapsiystävällinen Varsinais- Suomi -kooste, johon kerättiiin eri lähteistä indikaattoritietoa varsinaissuomalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. Tavoitteena on, että koottua indikaattoritietoa päivitetään vuosittain ja havaittavista muutoksista ja huolen ja ilon aiheista tilanteen kehittymisessä tiedotetaan Lapsen oikeuksien päivän aikoihin marraskuussa. MLL ja Perhetalo Heideken kiinnostivat MLL:n yhdistykset ja piiri näkyivät vuoden aikana usein tiedotusvälineissä. Aiheina olivat muun muassa kaveri-, tukihenkilö-, lastenhoito- ja tukioppilastoiminta. Piiri näkyi myös Facebook-sivuilla. Piirin kotisivut olivat kanava, jonka kautta suurin osa palvelujen käyttäjistä ja toimintaan tulijoista sai tietoa. MLL:n toiminta ja Perhetalo Heideken kiinnostivat kansalaisia. MLL:n toimintaan ja tiloihin kävikin vuoden aikana tutustumassa useita kuntien, oppilaitosten ja yhdistysten ryhmiä ja yksityisiä henkilöitä. Myös Rahaautomaattiyhdistyksen hallitus ja johtoryhmä sekä ministeri Susanna Huovinen tutustuivat Perhetaloon ja lastensuojelujärjestöjen tekemään yhteistyöhön. MLL:n Varsinais-Suomen piirin laatima Turkulaisten syntysijoilla -esitys Heidekenin matkasta synnytyssairaalasta lastensuojelujärjestöjen perhetaloksi, näytettiin useille eri ryhmille. Vuoden 2014 tapahtumat Ilo Auttaa! -kampanjan päätöstapahtuma Perheiden päivän kiitos: Raision kaupunki Perheiden taiteiden yö Lapsen oikeuksien päivän järjestömessut Perhetalo Heidekenillä, teemana leikki Vuoden vapaaehtoisen, Vuoden paikallisyhdistyksen ja Vuoden teon julkistaminen Marakatin jouluaamu Varsinaissuomalaiset verkostot MLL:n Varsinais-Suomen piiri kuuluu edustajiensa välityksellä useisiin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoihin. Verkostojen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloja. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab Turun AMK:n Hyvinvointipalvelut -tulosalueen neuvottelukunta Rikosuhripäivystyksen Lounais-Suomen aluetyöryhmä AMK:n nuorten kanssa työskentelevien työryhmä Salossa Kumppari-työryhmä Salossa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Murkkuneuvola-hankkeen ohjausryhmä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Yhdessä enemmän -hankkeen ohjausryhmä VETURI vapaaehtoistoiminnan resurssityöryhmä Valikko-vapaaehtoistoimijoiden yhteistyöryhmä Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen Turun pilotin ohjausryhmä Perhekeskus Mukulavintin kuntatiimi Laitilassa Taivassalon avoimen varhaiskasvatuksen tiimi Myrkytyskuolemia ehkäisevä työryhmä (MYKY) Turussa Turun koulujen päihdekasvatus-hankkeen ohjausryhmä Moniku-ryhmä (Turun kaupungin maahanmuuttajatyöhön keskittyvä työryhmä) Vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutustyöryhmä Vuonna 2014 palkittiin vapaaehtoisia Vuoden vapaaehtoinen: Sirkka Mäkinen, perhekummi ja perhekeskusvapaaehtoinen Vuoden paikallisyhdistys: MLL:n Taivassalon yhdistys Vuoden teko: Kerttu Routamaa, joka on käynnistänyt Halisten Perhekahvilan ja saanut sen toimimaan halislaisten lapsiperheiden yhteisenä olohuoneena Vuosikertomus

6 Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta Piirin lapsi-, nuoriso ja perhetoimintaryhmään kuuluvat järjestötoiminta, perhekeskustoiminta ja kouluyhteistyö. Järjestötoiminta MLL:n Varsinais-Suomen piirissä on 66 paikallisyhdistystä. Piiri on usean vuoden ajan kehittänyt yhdistyksille suunnattuja tukimuotoja ja vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta. Yhdistyskummit ovat yhdistyksen ja piirin välisiä yhteyshenkilöitä, jotka edistävät piirin ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä yhdistysten välistä yhteistyötä. Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä vertaisverkoissa ja ohjaustilanteissa, jotka viedään lähelle paikallisyhdistyksiä. Kuntarakenneuudistuksen myötä tuki muuttaa muotoaan, mutta pohjan muodostavat yhdistysten luontaiset yhteistoiminta-alueet. RAY:n ja kuntien avustukset mahdollistavat yhä useammassa kunnassa paikallisyhdistystyön tukemisen. MLL on haluttu kumppani paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa. Monipuolista lapsi- ja perhetoimintaa paikallisyhdistyksissä Piirin tehtävänä on tukea paikallisyhdistysten vapaaehtoisia vaativissa tehtävissään kouluttamalla, ohjaamalla ja rekrytoimalla uusia vapaaehtoisia seuduittain: Vakka-Suomi, Turku ja Turun seutu, Loimaan seutu ja Salon seutu. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena on lisätä vaikuttavan varhaisen tuen edellytyksiä koko kansalaisjärjestössä. Perhekeskustoimintaa tukevat RAY, kunnat ja OKopintokeskus. Piirin tuki paikallisyhdistyksille Yhdistyskäynnit ja tapaamiset Yhdistyskirjeet Lapsiperhetiedote 5 6 Koulutukset ja vertaisverkot Piirin ja paikallisyhdistysten perhekeskustoiminnan tavoitteena on järjestää toimintaa alueen lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Toiminta muotoutui paikallisten tarpeiden ja paikallisyhdistyksen voimavarojen mukaan MLL:n valtakunnallisia toimintaperiaatteita noudattaen. Paikallisyhdistykset järjestivät perheille ja nuorille avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kerhoja sekä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia useimmiten vapaaehtoisvoimin. MLL:n perhetoiminta tarjosi perheille mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen ja vaikuttamiseen. MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL:n Varsinais-Suomen piiri toimii seudullisesti yhdistysten tukena perhekeskusverkostoissa. Piiri ylläpitää kehittämisperhekeskus Marakattia, jossa on tavoitteena kehittää ja kokeilla uusia toimintamuotoja ja levittää ne piirin alueen yhdistyksiin. Lisäksi piiri toimii aktiivisesti alueilla. Kuntasopimus on Turun kaupungin lisäksi Laitilan, Uudenkaupungin, Taivassalon ja Raision kanssa. Osa yhteistoiminnasta perustuu sopimuspohjaiseen perhekeskustoimintaan, joka voi olla joko verkostoissa tai nimetyssä tilassa tapahtuvaa. Vuonna 2014 sopimuspohjaista toimintaa oli Turussa, Raisiossa, Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Taivassalossa. Turussa ja Raisiossa yhteistyötä tehtiin muun muassa Hyvinvoiva lapsi ja nuori (KASTE) -hankkeen kanssa. Se mikä yhdistystoiminnassa yleensäkin mieltäni askarruttaa on se piilevä raja siinä, miten paljon voi toisilta vaatia tekemään yhdistystoiminnan eteen ja miten asioita tulisi tehdä, jotta se ei kuormittaisi ketään liikaa. Mitä enemmän kurssimateriaaliin tutustui niin sitä enemmän kokonaisuus vaikuttaa samalta kuin pyörittäisi toimivaa yritystä. Ero on vain siinä, että kaikki mukana olevat tekevät työtä vapaaehtoisesti ja omien intressien pohjalta. Palkkaa tästä ei makseta, joten "korvauksena" tulee saada jotain muuta. (Miia, Ryhdistä yhdistystä -verkkokoulutus, kevät 2014) Yhdistysten toiminta Käyntejä Ryhmiä Käyntejä Ryhmiä Käyntejä Ryhmiä Perhekahvilat Vertaisryhmät Kerhot Retket ja tapahtumat Leiritoiminta Vapaaehtoiset Vapaaehtoisten työtunnit yht Vuosikertomus 2014

7 Kehittämisperhekeskus Marakatti Kehittämisperhekeskus Marakatti on lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka Turun keskustassa. Perhekeskuksessa vanhemmat saavat vertaistukea toinen toisiltaan ja perhevapaaehtoisille löytyy mielekästä toimintaa lapsiperheiden parissa. Toiminnan keskiössä ovat lasten ja perheiden osallisuus, joka näkyy säännöllisten toiveiden ja palautteiden antamisen mahdollisuutena sekä mahdollisuutena toimia vapaaehtoisena. Vanhemmat ovat toiminnassa pääsääntöisesti lapsensa kanssa ja perheitä voidaan tukea kokonaisuutena. Koulutetun ammattihenkilöstön läsnäolo perhekeskuksessa mahdollistaa vanhemmille helposti saatavilla olevan ammatillisen keskusteluavun, neuvonnan ja palveluohjauksen. Lapsiperhetoiminnan palveluiden laajentuessa perhekeskus Marakatti sai lisätiloja sisäpihan puutalosta Pikku-Heiskasta. Pikku-Heiskaan saatiin lisää kerhoja mm vuotiaiden Puuha-Ipanakerhon rinnalle tuli 3-vuotialle suunnattu Touhu- Tenavakerho. Pikku-Heiska toimii lisäksi vapaaehtoistoiminnan keskuksena, jossa mm. piirin vapaaehtoiset voivat tavata toisiaan ja perheitään. Lisäksi Pikku-Heiskaa voi varata lapsiperheiden syntymäpäivien viettoon roolirekvisiittojen kera. Perhekeskus Marakattiin perustettiin uuden kerhon myötä uusi perhekahvilapäivä perjantaille. Näin kerhosta lastaan odottavat perheet voivat viettää aikaa muun perheen kanssa kerhon ajan. Vauvahieronnan vanhempainryhmät ja Tanssitan Vauvaa -vertaisryhmät jatkuivat suosittuina toimintoina koko vuoden. Vauvahieronnan vanhempainryhmiä järjestettiin yhteensä kuusi ja niihin osallistui 36 vauvaa ja 42 vanhempaa. Tanssitan Vauvaa -ryhmiä perheille järjestettiin yhteensä kolme ja niihin osallistui yhteensä 45 vauvaa ja 44 vanhempaa. Torstai-iltaisin järjestettävät vauva- ja perhemuskarit kokoontuivat keväällä joka toinen torstai ja syksyllä viikoittain. MLL:n paikallisyhdistyksille toteutettiin kaksi Tanssitan Vauvaa ohjaajakoulutusta, josta valmistui 19 uutta ohjaajaa. Kehittämisperhekeskus Marakatissa tehdään säännöllisesti asiakaskyselyjä sekä aikuisille että lapsille. Lisäksi perheitä innostetaan osallistumaan itse toiminnan ohjaamiseen ja sisältöjen kehittämiseen. Perhekeskus Marakatin perheille tehtiin sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö Kun huomaa, että muillakin on samanlaisia ongelmia, ei ole yksin - Ammatillisesti johdettujen avointen perhekahviloiden merkitys ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä, Mira Tasanen, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Tutkimustulokset osoittivat Mannerheimin lastensuojeluliiton ammatillisesti johdettujen avointen perhekahviloiden olevan perheiden tarpeista lähteviä matalankynnyksen kohtaamispaikkoja, josta sekä vanhempi että lapsi saa vertaistukea. Lähes kaikki kävijät kokivat perhekahvilan auttavan arjessa jaksamiseen. Suurin osa koki perhekahvilan tarjoavan tukea vanhemmuuteen ja kasvatukseen sekä auttaneen vanhempaa havaitsemaan vahvuuksia omassa vanhemmuudessaan. Noin puolet vastaajista koki perhekahvilassa käynnin lisänneen vanhemman ja lapsen välistä yhdessä tekemistä. Tulokset osoittivat, että vastaajat kokivat voivansa keskustella perhekahvilassa vaikeistakin vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvistä asioista sekä työntekijöiden että toisten vanhempien kanssa. Vaikeista asioista keskusteltiin hieman enemmän työntekijöiden kanssa. Osa vastaajista sai apua perhekahvilassa vierailleelta asiantuntijalta. Perheelle sopivista muista palveluista saatiin tietoa sekä toisilta vanhemmilta, työntekijöiltä että asiantuntijavierailijoilta. Perhekahviloiden perheille tarjoama tuki vastaa ennaltaehkäisevälle lastensuojelutyölle asetettuihin tavoitteisiin ja toimii sen toteuttamisen menetelmänä Marakatti Kahvilatoiminta on ollut suuri helpotus äitiyslomallani. Suuri kiitos että tämänlaista ilmaista toimintaa järjestetään lapsiperheille! Aikuisten tutustumisen lisäksi myös lapset saavat uusia kavereita ja pääsevät tutustumaan toisiin lapsiin. (palautekysely maaliskuu 2014) Sopimuspohjainen kumppanuus muissa kunnissa Sopimuspohjaista perhekeskustoimintaa oli vuonna 2014 Laitilassa, Uudessakaupungissa, Taivassalossa ja Raisiossa. Perhekeskus Mukulavintti on avoin kohtaamispaikka Laitilan keskustassa ja sen toiminnasta vastaavat MLL:n Laitilan paikallisyhdistys, Laitilan kaupunki ja MLL:n Varsinais-Suomen piiri. Mukulavintissä työskenteli kaksi MLL:n Varsinais- Suomen piirin työntekijää: toinen perhekeskustoiminnan koordinaattorina ja toinen perhekeskustyöntekijänä. Piirin työntekijän roolina oli kytkeä toiminta osaksi paikallista ehkäisevän työn hyvinvointiverkostoa, ohjata ammatillisesti vertaisryhmää, tiedottaa toiminnasta ja tukea vapaaehtoisia sekä kutsua koolle kuntatiimiä. Vuonna 2014 uutena toimintana käynnistyi muun muassa Terhokerho. Koska Mukulavintti toimii seudullisena vapaaehtoistoiminnan keskuksena, siellä järjestettiin koulutusta vapaaehtoisille muun muassa perhekahvilaohjaajakoulutus. Uudessakaupungissa, yhteistyössä MLL:n Uudenkaupungin yhdistyksen ja kaupungin kanssa, toteutuivat Kasvu vanhemmuuteen -ryhmät perhekeskus Ipana-Messissä. Vuoden lopulla käynnistettiin neuvottelu virtuaalisesta hyvinvointineuvolasta, jossa MLL:n Varsinais-Suomen piiri ja paikallisyhdistys toimivat kumppaneina. MLL:n Taivassalon yhdistyksen ja kunnan kanssa jatkettiin kumppanuutta avoimen varhaiskasvatuksen tiimissä, toteutettiin teemaperhekahviloita sekä pidettiin Meidän Media - vanhempainilta alle kouluikäisten lasten perheille yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Raisiossa perhekeskustoiminnan yhteistyötä tiivistettiin ja muun muassa Krookilan kaupunginosassa aloitettiin yhteistyössä MLL:n Raision yhdistyksen kanssa perhekahvila. Myös senioritoimintaa aktivoitiin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin Hyvinvoiva lapsi ja nuori (KASTE) -hankkeen kanssa. Vuosikertomus

8 Koulutusta nuorille ja vanhemmille Vuonna 2014 vanhempainiltoja järjestettiin erityisesti alakoululaisten vanhemmille. Kiinnostavin aihe oli mediakasvatus ja siinä näkökulmana ristipaine median haasteiden ja positiivisten ilmiöiden välillä. Lisäksi vanhempainilloissa keskusteltiin erilaisista arjen teemoista, rajoista, vanhemman vastuusta ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Koulutustoimintaa tehtiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Koulutukset Tukioppilastoiminta Mediakasvatus-oppitunnit Ehkäisevä päihdetyö Kiusaaminen Tapakasvatus ja sosiaaliset taidot Vanhempainillat Vanhempana kaipaan itseltänikin johdonmukaisuutta. Aina ei arjen kiireessä ehdi olemaan niin valveutunut ja kiinni lasten mediankäytössä, kun ehkä olisi hyvä. Sitten taas aina välillä "aktivoidun" ja olen enemmän "sisällä". (Äiti, vanhempainilta) Nuorisotoiminta MLL:n nuorisotoiminnassa kohdataan nuori ja hänen vanhempansa erilaisissa ympäristöissä. Koulussa on aktiivista tukioppilastoimintaa ja kouluyhteistyössä tehdään suurin osa ehkäisevästä päihdetyöstä. Paikallisyhdistyksissä toimintaa järjestetään erilaisista näkökulmista. Hyvä paikallistuntemus auttaa reagoimaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. Yhteistyötä tehtiin Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnan sekä Turun kaupungin ehkäisevän päihdetyön Myky-ryhmän kanssa. Mykyryhmä järjestää kahdesti vuodessa Jos välität, et välitä - tapahtuman sekä tarvittaessa päihteisiin liittyvää koulutusta. Tukioppilastoiminta Tukioppilas on vapaaehtoinen, luotettava oppilas, joka haluaa edistää hyviä kaverisuhteita sekä parantaa koulun yhteishenkeä. MLL järjestää tukioppilaille perus- ja jatkokoulutuksia sekä tukee koulujen tukioppilasohjaajia. Vuonna 2014 järjestettiin yleisesti tarjottavien koulutusten lisäksi kaksi alueellista tapaamista Salon ja Loimaan seudun tukioppilasohjaajille ja tukioppilaille, tukioppilasohjaajien jatkokoulutus Satakunnan piirin kanssa sekä tukioppilaskouluttajien jatkokoulutus. Yhteistyössä keskusjärjestön kanssa järjestettiin tukioppilasohjaajien peruskoulutus ja Lasten oikeuksien leiri. Vuonna 2014 tukioppilastoimintaa oli 48 varsinaissuomalaisessa koulussa. Monet paikallisyhdistykset tekevät monipuolisesti yhteistyötä paikallisten tukioppilaiden kanssa ja avustavat tukioppilaiden peruskoulutusten järjestämisessä. MLL:n Turun paikallisyhdistys avusti Turun tukioppilaiden peruskoulutuksia sekä antoi kesätyöavustusta kahdeksalle tukioppilaalle. MLL:n Varsinais-Suomen piiri rekrytoi ja haastatteli kesätyöntekijät ja tarjosi nuorille työpaikkoja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti Kaikille kaveri - hankkeen ( ) osana seurakunnan Yhteisvastuu nuoresta -hanketta. Varsinais-Suomessa pilottikouluna oli Teräsrautelan koulu, jossa kehitettiin kummi- ja tukioppilastoimintaa kaverisuhteiden tukemiseksi. Hankkeen avulla kummioppilaat, heidän vanhempansa sekä kouluhenkilökunta saivat lisävalmiuksia kaverisuhteiden tukemiseen. Hankkeessa tuettiin nivelvaiheen yhteistyötä sekä järjestettiin oppilaille koulutusta. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on yhteistyössä muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä sekä herättää julkista keskustelua lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja siltä suojaavista tekijöistä. MLL järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia ja tilaisuuksia koulujen henkilökunnalle, vanhemmille, oppilaille ja ammattilaisille. Selvä Elämä -koulutus on tarkoitettu tukioppilaille ja se tuo vertaisohjauksen menetelmiä koulujen ehkäisevään päihdetyöhön. Koulutuksessa käsitellään päihteiden käyttöä eri näkökulmista ja sen tavoitteena on parantaa oppilaiden itsetuntoa sekä ihmissuhde- ja päätöksentekotaitoja. Koulutetut tukioppilaat toimivat päihteettöminä esimerkkeinä omissa yhteisöissään sekä pitävät aiheeseen liittyviä oppitunteja ja tapahtumia kouluissaan. Toisen asteen opiskelijoille on kehitetty ehkäisevän päihdetyön koulutusmalli yhteistyössä Turun koulujen päihdekasvatuksen kehittämisen hankkeen kanssa. Koulutuksessa käsitellään päihteitä ja niiden vaikutuksia yksilön, lähiyhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Koulutuksen jälkeen opiskelijat pitävät vertaisilleen eli muille opiskelijoille Päihdetietoa ja -taitoa -oppitunteja, joissa käsitellään samoja asioita kuin heidän saamassaan koulutuksessa. Koulutus järjestetään leirinä, koska yhtenä tavoitteena on ryhmäyttää ja tutustuttaa opiskelijat toisiinsa ja siten ehkäistä koulun keskeyttämistä ja lisätä kouluviihtyvyyttä. Vuonna 2014 koulutettiin noin 25 lähihoitajaopiskelijaa sekä noin 20 Turun lukioiden tutoropiskelijaa ohjaamaan päihdekasvatustunteja vertaisilleen. Lisäksi pidettiin päihteisiin liittyviä oppitunteja Turun Ammatti-instituutin eri ryhmille. Turussa ehkäisevää päihdetyötä avustaa kaupunki ja Raisiossa Lions Club Raisio. Raision avustuksen puitteissa järjestettiin tukioppilaille Selvä Elämä -koulutus, organisoitiin Jos välität, et välitä -kampanja sekä pidettiin yksi vanhempainilta ja oppitunteja 5.-luokan oppilaille. 8 Vuosikertomus 2014

9 Lapsiperheiden tukipalvelut Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitotoiminnan tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. MLL:n lastenhoitoapu on tarkoitettu tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoidon tarpeeseen. Perheet voivat saada hoitajan kotiin kaikkina vuorokaudenaikoina omien tarpeidensa mukaan. MLL:n lastenhoitoapua tarvitaan esimerkiksi kun lapsi, vanhempi tai hoitaja sairastuu, vanhempi opiskelee, harrastaa, käy asioilla tai haluaa hengähtää hetken. Piiri tekee asiakastyytyväisyyskyselyn joka toinen vuosi. Seuraava kysely lastenhoitoa käyttäneille asiakasperheille tehdään vuoden 2015 aikana. Iso kiitos. Olette korvaamattomia, kun ei asu sukulaisia lähellä ja olen yksin lasten kanssa. (asiakaskysely) Vuonna 2014 MLL:n Varsinais-Suomen piiri järjesti yhteensä kolme varsinaista lastenhoitokurssia, yhden lyhennetyn lastenhoitokurssin ja neljä perehdytystä, joihin osallistui yhteensä 73 henkilöä. Uusia hoitajia saatiin lähes kaikkien avustuskuntien alueelle. Vuoden aikana piiri järjesti 16 hoitajien ohjauksellista pienryhmää, kuusi lisäkoulutusta sekä virkistystapahtuman. Niiden tavoitteena oli tukea, kehittää ja kannustaa hoitajia työssään. Vuoden lopussa piirissä oli yhteensä 155 aktiivisesti toimivaa hoitajaa. Meillä on pelkkää hyvää sanottavaa hoitajista, lapsi on selvästi saanut huomiota ja hyvää hoitoa. On kivaa, että on eri-ikäisiä hoitajia (asiakaskysely) MLL:n lastenhoitotoimintaa avustavat kunnat. Kuntaavustusten avulla MLL kouluttaa ja ohjaa hoitajia, ylläpitää hoitajavälitystä sekä ohjeistaa perheitä kaikissa lastenhoitotoimintaan liittyvissä asioissa. Vuonna 2014 lastenhoitotoimintaa oli 11 kunnassa, jotka olivat Turku, Naantali, Kaarina, Raisio, Rusko, Lieto, Uusikaupunki, Salo, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Nousiaisissa toiminta alkoi syksyllä Lastenhoitotoiminta lukuina 2014 Järjestyneet lastenhoitotunnit 8039 Käyntikerrat 2041 Perheet 503 Hoidetut lapset 880 Suurimmassa osassa kuntia MLL:n Varsinais-Suomen piiri sai järjestettyä hoitajan perheseen prosenttisesti. Kolmessa kunnassa välitysprosentti oli Haasteita lastenhoitotoiminnan välityksessä ovat kauempana olevat asuinalueet sekä perheiden äkillinen hoitajatarve. Haasteena voidaan pitää myös päiväsaikaan vapaana olevien ja vanhempien hoitajien löytämistä kaikkien avustuskuntien alueelle. Myös erityistä hoitotaitoa vaativien lasten määrän lisääntyminen asettaa lisähaasteita hoitajavälityksessä sekä hoitajien rekrytoinnissa ja koulutuksessa. Vuoden aikana etsittiin uusia, perheitä paremmin tavoittavia tiedotuskanavia. MLL:n kautta olen saanut aina hoitajan, kun sitä olemme tarvinneet (asiakaskysely) MLL:n hoitajat MLL:n hoitajat ovat 16 vuotta täyttäneitä ja he ovat käyneet MLL:n lastenhoitokurssin. Henkilöt, jotka ovat sosiaali-, terveys-, tai kasvatusalan ammattilaisia tai näiden alojen viimeisen vaiheen opiskelijoita, perehdytetään tehtävään. 20 vuotta täyttäneille ja henkilöille, joilla on runsaasti lastenhoitokokemusta, järjestetään ajoittain lyhennettyjä lastenhoitokursseja. Kaikki hoitajat valitaan tehtävään haastattelun perusteella. MLL järjestää hoitajille myös säännöllistä ohjausta sekä lisäkoulutusta. Vuosikertomus

10 Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, lapsiperheille ja lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää vapaaehtoistoimintaa. Tukihenkilö on valittu ja koulutettu vapaaehtoinen, joka noudattaa vapaaehtoistoiminnan eettisiä periaatteita. Tukihenkilöitä oli toiminnan piirissä runsaat 150. Kaikki tukihenkilöt saavat yhteisen 20 tunnin koulutuksen, jonka jälkeen he perehtyvät valitsemaansa osa-alueeseen. Yhteisellä koulutuksella edistetään sitä, että tukihenkilö voi halutessaan siirtyä tehtävästä toiseen. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnattu vuotiaille lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja nuorille. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tai muu kunnan ammattilainen ohjaa lapsen tai nuoren tukihenkilötoimintaan. Tavoitteena on parantaa nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa muun muassa koulunkäyntiin, kaveripiiriin, kotiin ja perheeseen, itsenäistymiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kunnan työntekijä määrittelee tuettavan lapsen tai nuoren tuen tarpeen ottaessaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan. Aloituspalaverissa tuen tarvetta vielä tarkennetaan ja tukisuhteelle asetetaan tavoitteet. Toimintaa oli vuonna 2014 Turussa, Raisiossa, Salossa, Paraisilla ja Paimiossa. Vuoden 2014 aikana tukisuhteita oli 60. Suurin osa lastensuojelusta ohjautuvista tukisuhteista on kestoltaan ylivuoden pituisia. Keskimääräinen suhteen kesto oli kaksi vuotta. Tukisuhteissa nousee sisältöä määrittelevänä tekijänä ykkössijalle mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. Kaveritoiminta Kaveritoiminta on ehkäisevää, hyvin varhaisessa vaiheessa annettavaa tukea vuotiaalle lapselle tai nuorelle. Opettaja, kuraattori, psykologi, nuorisotyöntekijä tai muu ammattilainen tai vanhempi voi ohjata lapsen tai nuoren kaveritoimintaan. Toimintaan sisältyy myös ryhmämuotoista tukea ja vanhemmille mahdollisuus vanhempainiltoihin ja - ryhmiin. Lapsi tai nuori ei ole lastensuojelun asiakas. Tuen piiriin hakeudutaan silloin, kun lapsesta tai nuoresta herää koulussa huoli, hänellä ei ole kavereita, hän vetäytyy syrjään ryhmästä tai hänellä ei ole harrastuksia. Rahaautomaattiyhdistys hyväksyi Kaveritoiminnan vuoden 2013 alusta kohdennetun avustuksen piiriin. Tukisuhteita oli vuoden 2014 aikana 71. Niistä Turun seudulla (Turku, Raisio, Lieto, Uusikaupunki) 26, Salossa yhteensä 40, Paimiossa 4 ja Koskella 1. Kaverisuhteiden lähtökohtana on yhden vuoden sitoutuminen toimintaan, mutta kaverisuhdetta voidaan jatkaa, jos kaikki osapuolet ovat halukkaita ja jos jatkaminen nähdään edelleen tarpeelliseksi lapsen tai nuoren kannalta. Kaverisuhteiden keskeisin sisältö on tukihenkilön ja tuettavan yhteinen mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. Minusta oli aina kivaa kun me nähtiin, usein kaupungilla ja siitä sitten mentiin aina jonnekki. Parhaiten on mieleen jäänyt, ku naurettii nii et kokis pursu nenäst. Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa arvioidaan säännöllisesti tukisuhteiden aikana ja päätöspalaverissa. Tällöin arvioidaan tavoitteiden toteutumista tuettavan, hänen perheensä, ohjaavan tahon ja tukihenkilön kannalta. Lapsi on saanut itseluottamuksen nousemaan. Sekä kotona käyttäytymiseen on tullut selvä parannus. Tukihenkilötoiminta 2014 Avun saaneita Tukihenkilöitä odottavia Toiminnassa mukana olevia kuntia Kaveritoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Perhekummitoiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta Yhteensä Vuosikertomus 2014

11 Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on toimintaa, jossa tuki suunnataan odottaville äideille tai neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Perhekummitoiminta on ehkäisevää ja tavoitteellista toimintaa. Perhekummi on tukihenkilö, joka tukee vanhemmuutta, lapsiperheen hyvinvointia ja vanhempien elämänhallintaa. Toiminta täydentää kunnan tarjoamia peruspalveluja osana MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Vuonna 2014 toimintaa oli Turussa. Tukisuhteen tavoitteet ovat aina perhekohtaisia ja niistä sovitaan yhdessä tuettavan ja perhekummin kanssa yhteisessä aloituspalaverissa. Tavoitteita arvioidaan ja tarkistetaan 6 kuukauden jälkeen tukisuhteen alkamisesta sekä sovitaan tavoitteet viimeiselle puolelle vuodelle. Aloitus-, väli-, ja lopetuspalaverissa on aina mukana MLL:n edustaja, tukihenkilö, tuettava sekä lähettävä taho esimerkiksi terveydenhoitaja. Tukisuhde on vapaaehtoinen ja se perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen. Perhe voi hakeutua toiminnan piiriin oman lastenneuvolansa terveydenhoitajan tai muun lasta hoitavan ammattihenkilön kautta. Tukisuhteita oli vuonna 2014 yhteensä 14. Niistä 12 tukisuhdetta kohdistui yksinhuoltajaäitien tukemiseen ja kahdessa tukisuhteessa hakijana oli parisuhteessa elävä äiti, jolla oli sairaus tai muu haastava elämäntilanne. Äidit kaipasivat perheen ulkopuolista aikuista tukemaan vanhemmuutta. Parasta perhekummitoiminnassa on kun näkee, että jopa vain oma läsnäolo ja pienet asiat tuovat toiselle hyvää oloa. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan päätavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajaäitien vanhemmuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään. Toiminnalla tuetaan maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista, laajennetaan sosiaalisia verkostoja sekä vähennetään ennakkoluuloja. Toiminnan kautta maahanmuuttajaäidit saavat ystäväkseen suomenkielisen naisen, jonka kanssa he voivat harjoitella suomen kielen puhumista sekä tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin tapoihin. Suomea puhuva vapaaehtoinen puolestaan pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Tähän vapaaehtoistoimintaan voi halutessaan ottaa oman lapset mukaan, sillä tarkoituksena on tavata arkisissa ympyröissä, kuten leikkipuistossa, yhteisellä kävelylenkillä tai kauppareissulla tai vaikka jommankumman kotona. Vuonna 2014 tukisuhteita oli yhteensä 39. Maahanmuuttajaäitejä oli mukana 15 eri maasta: Marokosta, Iranista, Irakista, Turkista, Syyriasta, Somaliasta, Uzbekistanista, Egyptistä, Afganistanista, Kongosta, Thaimaasta, Venäjältä, Malesiasta, Sudanista ja Kolumbiasta. Olen harrastanut musiikkia ja pidän kulttuurista ja taiteesta, mutta harrastusmahdollisuuksia ei ole aiemmin oikein löytynyt. Ystäväpari-toiminta on auttanut tässä. Tukihenkilöiden koulutus, ohjaus ja virkistys Tukihenkilöiden peruskoulutuksia järjestettiin sekä Salon että Turun seuduilla yhteensä seitsemän. Kaikille tukihenkilöille järjestettiin neljä toiminnanohjausiltaa. Tarjolla oli myös kuusi monipuolista jatkokoulutusta. Lisäksi tukihenkilöille ja tuettaville järjestettiin tapahtumia, joihin heillä oli mahdollisuus osallistua yhdessä: teatteripajoja, leivontailtoja, retkiä, askartelua ja Tulipysäkki-toimintaa. Kyllä tässä saa itselleen niin hyvän mielen, jota ei voinut uskoa todeksi vielä koulutuksen aikana. Vuosikertomus

12 Tukihenkilöiden itsearviointi (52 vastaajaa) (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Tukihenkilötoiminta on ollut palkitsevaa 4,25 Olen saanut riittävästi tukea tukihenkilötoiminnan ohjaajalta tukihenkilönä toimiessani Tukihenkilön peruskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 4,08 Tukihenkilön täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 3,85 Tiedottaminen on toiminut hyvin 4,44 Tukihenkilötoiminta on ollut toimiva tukimuoto tuettavalle 4,25 Ryhmätapaamiset ovat olleet hyödyllisiä 4,04 Virkistystoiminta on ollut mielekästä 4,08 Yhteensä 4,18 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan ja Kaveritoiminnan tukisuhteiden arviointi 25 tukihenkilöä, 27 tuettavaa, 34 huoltajaa ja 23 ammattilaista (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) 4,48 Keskiarvo Tukisuhteesta oli hyötyä tuettavalle 4,37 Asetetut tavoitteet toteutuivat tukisuhteen aikana 4,19 Tukimuoto oli tilanteeseen sopiva 4,43 Yhteensä 4,33 Tuettavan tilanteen muutos tukisuhteen aikana 12 Vuosikertomus 2014

13 Ammatilliset perhepalvelut MLL:n Varsinais-Suomen piirin ammatilliset perhepalvelut kattavat perheitä tukevat palvelut lapsiperheiden kotipalvelusta haastavampiin tuen muotoihin, kuten valvottuihin tapaamisiin. Perhepalvelun tilaa aina kunnan ammattilainen. Vuoden aikana piirin palvelukokonaisuutta jäsenneltiin ja esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun palvelukuvauksia uudistettiin. Vuoden aikana viimeisteltiin myös sähköinen palvelunohjausjärjestelmä, jonka avulla tilausten kohdentuminen ja välittyminen sekä töiden organisointi on helpottunut. Palveluja toteutetaan Varsinais-Suomessa noin kolmenkymmenen ammattilaisen voimin. Tärkein yhteistyökumppani on kunta, joka tilaa palveluja asiakkailleen. Kaikissa palveluissa pidetään yllä lapsen näkökulmaa, arjen arvostusta, perheen kokonaisuuden huomioimista sekä ratkaisuja tukevaa toimintatapaa. Perhepalvelukokonaisuuteen kuuluvat lapsiperhetyö, valvotut tapaamiset ja ammatillinen tukihenkilötyö. huomioimista sekä ratkaisuja tukevaa toimintatapaa. Lapsiperhetyö Lapsiperhetyöhön kuuluvat lapsiperheiden kotipalvelu, ennaltaehkäisevä perhetyö ja vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito. Perhetyöntekijä hoitaa ja huolehtii lapsista sekä leikkii ja toimii yhdessä lasten kanssa. Perhetyöntekijä auttaa myös perhettä jokapäiväisissä arjen kotitöissä, kasvatuksessa ja lastenhoidossa. Apua saa silloin, kun perheen lapsella on erityistarve, vanhempien voimavarat eivät riitä, perheellä ei ole riittävää tukiverkostoa tai kun vanhemmat eivät tilapäisesti pysty huolehtimaan lapsesta. Lapsiperhetyön lähtökohtana ovat aina lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Valvotut tapaamiset Tapaamisissa lapsi ja vanhempi viettävät aikaa yhdessä touhuten ja leikkien perhetyöntekijän läsnä ollessa. Tapaamisia voidaan järjestää Perhetalo Heidekenillä tai muussa tapaamiseen soveltuvassa paikassa. Valvottu tapaaminen mahdollistaa lapsen ja hänen biologisen vanhempansa suhteen ylläpitämisen silloinkin, kun lapsi ei asu hänen kanssaan. Tapaamisia järjestetään ainoastaan sosiaalityöntekijän tilauksesta. Perhepalvelut lukuina Palvelutuote Tunnit 2014 Tunnit 2013 Ammatillinen tukihenkilötyö Ennaltaehkäisevä perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Valvotut tapaamiset Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito Yhteensä Ammatillinen tukihenkilötyö on aina tavoitteellista ja yksilöllistä, nuoren tarpeiden mukaan räätälöityä. Tukea tarvitaan esimerkiksi silloin, kun nuorella on haasteita kaverisuhteissa, vapaa-ajan vietossa, koulussa tai kun nuoren perheessä on vaikea tilanne. Nuori voi saada ammatillisen tukihenkilön sosiaalityöntekijän kautta. Yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito MLL:n Varsinais-Suomen piiri tarjoaa lastenhoitoapua palvelusopimuksen tehneen yrityksen henkilökunnalle. Yritysten lastenhoitopalvelussa MLL:n kouluttamat hoitajat huolehtivat sairaana tai toipilaana olevista perheen alle 10-vuotiaista lapsista vanhempien työpäivän ajan. Hoito tapahtuu perheen kotona. Vuonna 2014 MLL:n Varsinais-Suomen piirillä oli sopimus 40 yrityksen kanssa ja hoitotunteja tehtiin yhteensä 427. MLL:n Varsinais-Suomen piiri tarjoaa yrityksille ja yhteisöille myös ryhmähoitoa esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Ryhmähoidosta vastaavat koulutetut ryhmähoitajat. Ryhmähoitotunteja tehtiin yhteensä 428. Ammatillinen tukihenkilötyö Tukihenkilö on nuorta varten. Hänen kanssaan nuori voi tutustua harrastuksiin ja keskustella omista asioistaan luottamuksellisesti. Yhteisen tekemisen kautta nuori saa uusia kokemuksia, joiden myötä itsetunto, elämänmyönteisyys sekä elämänhallintataidot vahvistuvat. Vuosikertomus

14 Kehittämishankkeet Isä-hanke Isä-hanke oli MLL:n piirien yhteishanke, jonka tavoitteena oli tukea tasavertaista vanhemmuutta sekä isän roolia kasvattajana ja parisuhteen toisena osapuolena. RAY rahoitti hanketta vuosina Hanketta koordinoi Varsinais- Suomen piiri. Neljä ohjaajaa sijoittui Varsinais-Suomen, Hämeen ja Kainuun piireihin. Vuonna 2014 päällikön tehtävää jatkettiin kuudella kuukaudella loppuraportin tekemiseen, hankemallin kuvaamiseen ja hankkeen työmuotojen juurruttamiseen ja levittämiseen MLL:n yhdistyksiin sekä vapaaehtoisten isätoimijoiden määrän lisäämiseen, motivointiin, koulutukseen ja ohjaukseen: Maaliskuussa toteutettiin isä-lapsitoiminnan koulutus, jossa sekä MLL:n paikallisyhdistysten että piirien toimijat mallinsivat toiminnan hyviä käytäntöjä ja yhteistoimintaa. Hankkeen loppuraportti, joka sisälsi myös mallin MLL:n piirivetoisesta kumppanuushanketoiminnasta, jätettiin RAY:lle maaliskuussa. Isä-lapsitoiminnan oppaita jaettiin kaikkiin MLL:n piireihin toiminnan juurruttamiseksi. Marraskuussa tuettiin paikallisyhdistyksiä isänpäivätapahtumien toteuttamisessa, jotta isä-lapsitoiminta olisi jatkossakin näkyvästi esillä ja innostaisi uusia toimijoita mukaan. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 24 ja palaute oli innostuneen positiivista. Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke MLL:n Varsinais-Suomen piiri oli mukana keskusjärjestön koordinoimassa valtakunnallisessa Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa, jota toteutettiin vuosina RAY:n tuella. Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen tarkoituksena oli kehittää perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämalli esikoisensa saaneille perheille. Perheryhmä vahvistaa perheiden psykososiaalista tukea ja sopii suomalaiseen perhe- ja neuvolapalvelujärjestelmään. Perheryhmätoiminnalla vahvistetaan vanhemman kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Tätä kykyä kutsutaan reflektiiviseksi kyvyksi, jonka vahvistamiseen käytetään Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitettyä Parents First - menetelmää. Varsinais-Suomen piiri toimii yhtenä hankkeen vastuupiirinä ja perheryhmänohjaajien kouluttajakeskuksena. Vuonna 2014 perheryhmän ohjaajakoulutuksen kävi 14 kuntien sosiaali- tai terveydenhoitoalan työntekijää. Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta - hanke ( ) MLL:n lapsi- ja perhetoiminnassa on monia toimintoja, jotka soveltuvat hyvin maahanmuuttajille. Käytännössä maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole laajasti löytäneet MLL:n toimintaa. Toimintaa tulee kehittää niin, että se palvelee kaikkia lapsiperheitä. Osa toiminnasta voi olla monikulttuurista, osa kaksikielistä tai tietyn kulttuurin edustajille suunniteltua. RAY rahoittaa Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanketta vuosien aikana. Vuonna 2014 käytännön kehittämistyö keskittyi verkostojen luomiseen, erikielisten viestintämateriaalien tekemiseen sekä erilaisten vapaaehtoisvoimin ohjattujen ryhmien, kerhojen ja perhekahviloiden ympärille. Joulukuussa käynnistettiin lukumummi- ja -vaaritoiminta. Hankkeessa on kehitetty keinoja, joilla Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa mukana olevat äidit löytäisivät MLL:n myös vapaaehtoistoimijoina. Tähän kehittämistehtävään keskittyi erityisesti MLL:n Uudenmaan piiri, jossa oli osa -aikainen hanketyöntekijä. Vapaaehtoisen polku Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa muotoillaan palveluksi ja näitä hyviä kokemuksia siirretään valtakunnallisesti perhekeskustoiminnan koordinaattoreille Arvostava kohtaaminen - koulutuksessa, jonka suunnitteluprosessi käynnistyi yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Kumppanijärjestöjä ovat Sondip ry, Yhdessä Yhdistys ry, Suomen eestiläiset ja inkeriläiset ry, Albaaniyhdistys Bashkimi ry, Bosnialaisten kulttuurikeskus Suomessa ry, Länsi-Suomen Somaliseura ry, MLL:n Varissuon paikallisyhdistys ry, MLL:n Halisten-Kohmon paikallisyhdistys ry, MLL:n Kaarinan paikallisyhdistys ry, MLL:n Turun paikallisyhdistys ry, MLL:n Raision paikallisyhdistys ry sekä MLL:n Uudenmaan piiri ja MLL:n keskusjärjestö. Koko Suomi Leikkii -hanke ( ) Koko Suomi Leikkii on Suomen Kulttuurirahaston 75- vuotisjuhlansa kunniaksi käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke. Sen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Hankkeen koordinoinnista vastaa MLL:n keskustoimisto. Varsinais-Suomen leikkilähetti aloitti työskentelynsä MLL:n Varsinais-Suomen piirissä Yhteistyökumppaneina ovat SPR Varsinais-Suomen piiri sekä SPR Turunmaan piiri (Åbolands distrikt). Hankkeen päätavoitteena on saada leikki ja sukupolvien välinen kanssakäyminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja käynnistää jokaiseen suomalaiseen kuntaan Terhokerho. Terhokerhot ovat vapaaehtoisten ohjaamia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset voivat viettää kiireetöntä aikaa yhdessä leikkien. Terhokerhot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Toiminta on suunniteltu erityisesti vuotiaille lapsille ja ikäihmisille. Terhokerhossa voidaan leikkiä, askarrella, tarinoida, tehdä retkiä, leipoa ja pelata. Osallistujat ja ohjaajat suunnittelevat toiminnan yhdessä. Terhokerho toimii joko MLL:n paikallisyhdistyksen tai SPR:n paikallisosaston yhteydessä. Yhteistyötä tehdään paikallisesti kunnan, seurakunnan tai eri järjestöjen kanssa. Terhokerho käynnistyy leikkilähetin kokoon kutsumalla yhteisellä suunnittelupajalla. 14 Vuosikertomus 2014

15 listyy avoimille markkinoille. Vuonna 2014 tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin: 43 % asiakkaista ei ollut työttömänä työjakson päättymisen jälkeen ja 30 % oli avoimilla työmarkkinoilla. Tulos vahvistaa sen, että ohjauksessa on onnistuttu. Hankkeen kautta työmahdollisuuksia tarjonneet yhdistykset Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry MLL:n Mynämäen paikallisyhdistys Turun Seudun Vanhustuki ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Syömishäiriöliitto Turun seudun keliakiayhdistys ry Turun Seudun Nivelyhdistys ry Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Pro Sinervo ry Lisäksi rekrytointi käynnistettiin Naantalin 4H-yhdistyksen kanssa Vuonna 2014 Varsinais-Suomessa käynnistyi kymmenen kunnan alueella yhteensä 12 Terhokerhoa. Terhokerho-kunnat ovat Turku, Taivassalo, Laitila, Uusikaupunki, Tarvasjoki, Masku, Kaarina, Nousiainen ja Somero sekä Salossa käynnistyivät Halikon, Perttelin ja Perniön Terhokerhot. Lasten oikeuksien päivän kansallisena teemana oli tänä vuonna lapsen oikeus leikkiin. Lapsen oikeuksien päivän ( ) varhaisaamiais- ja tiedotustilaisuus järjestettiin yhteistyössä Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kanssa. Puhujiksi kutsuttiin yliopistolehtori, varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala sekä Sirkus Unionin taiteellinen johtaja Antti Kulmala. Lehtori Marjatta Kalliala piti myös järjestömessuilla tietoiskun, jonka aiheena oli Leikki ja luovuus luuluvat kaikille! Työllisty järjestöön -hanke Työllisty järjestöön -hanke tarjoaa työ- ja työkokeilupaikkoja pitkään työttöminä olleille henkilöille yhdistyksissä ja järjestöissä. Työmahdollisuuksia tarjotaaan työhallinnon tukimuotojen palkkatuen ja työkokeilun avulla. Työ- tai työkokeilujakson ja siihen yhdistetyn henkilökohtaisen ohjauksen ja yritysyhteistyön tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hanketta toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Hanke myös tarjoaa yhdistyksille apua työllistämiseen ja rekrytointiin sekä vapaaehtoisena esimiehenä toimimiseen liittyvissä asioissa. Työllisty järjestöön -hanke tarjosi vuonna 2014 työ- ja harjoittelumahdollisuuksia järjestöissä 42 henkilölle sekä alkuohjausta 81 henkilölle. Hankkeen kokonaisasiakasmäärä oli siten yhteensä 123. Tämä oli vähemmän kuin hankkeelle asetettu tavoite 150 henkilöä. Kesällä voimaan tullut velvollisuus tarjota työtä osa-aikaisille ennen työkokeilun ja palkkatuen käyttöä uusiin työsuhteisiin vähensi yhdistysten mahdollisuuksia työllistää. Hankkeen jatkotyöllistymistavoite on, että vähintään puolet työllistyy tai siirtyy opiskelemaan jakson jälkeen ja 10 % työl- Uusia avauksia Syksyn 2014 aikana hankkeen ohjaaja oli yhteydessä useisiin henkilöstöpalvelualan yrityksiin sekä Henkilöstöpalveluyritysten liittoon. Uudenlaisen yritysyhteistyön tavoitteena on tehdä henkilöstöpalveluala tutuksi hankkeen asiakkaille erilaisin keinoin, kuten uutiskirje-esittelyin, sekä saada alalta pitkäkestoisia kumppaneita. Yhteistyön tuloksena saatiin syksyn aikana neljä työhaastattelukutsua sekä ennakkotieto laajasta rekrytoinnista. Erittäin merkittävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että asiakkaamme ovat itse kokeneet tekemämme työn ratkaisevaksi heidän erottautumisensa kannalta, aktivoituneet pyytämään ohjausta omiin tarpeisiinsa sekä saaneet lisää uskoa työllistymiseensä. Kaiken kaikkiaan yhteistyön alustavia tuloksia voidaan pitää rohkaisevina ja yhteistyötä pyritään syventämään ja laajentamaan vuonna Henkilökohtainen ohjaus on hankkeen ydintä ja ohjaaja on opastanut hakijoita työhakemusten teossa ja CV:iden päivittämisessä sekä järjestänyt haastatteluun kutsutuille haastatteluvalmennusta. Keskeistä on ollut intensiivinen työskentely oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen, itsevarmuuden ja motivoitumisen eteen. Vuoden 2014 aikana hankkeessa on ollut voimassa 3 oppisopimussuhdetta (lastenohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja). Yritysyhteistyön tuloksia 13 yrityskontaktia 4 työhaastattelukutsua 1 oppisopimussuhde yritykseen ennakkona rekrytointitieto 20 henkilön palkkaamisesta luottamussuhde saavutettu ja yhteistyö henkilöstöpalvelualan yrityksiin luotu Vuosikertomus

16 Hallinto ja talous MLL:n Varsinais-Suomen piirin toimintaa ja taloutta säätelevät säännöt, johtosääntö, henkilöstön ohjaus- ja johtamisjärjestelmä, joka päivitettiin vuoden aikana, kolmivuotissuunnitelma, vuotuinen toimintasuunnitelma ja talousarvio. Syyskokouksessa hyväksyttiin piirin Suunnitelma vuosiksi Piiritoimiston toiminnat oli koottu neljäksi ryhmäksi; Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta, Lapsiperheiden tukipalvelut, Perhepalvelut ja Sisäiset palvelut. Jokaisen ryhmän johdossa toimi päällikkö. Päälliköt muodostivat yhdessä toiminnanjohtajan ja piirin puheenjohtajan kanssa johtoryhmän. Kesällä MLL:n valtakunnallinen liittokokous oli Turussa, Radisson Blu Marina Palacessa. MLL:n Varsinais- Suomen piiri osallistui liittokokouksen järjestelyihin. Kokoukseen osallistui noin 270 henkilöä eri puolilta maata. Kokouksessa Liiton puheenjohtaja, lastentautiopin professori Olli Simell pyysi eroa tehtävästä ja Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin dosentti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson Turusta. Kokouksessa vahvistettiin Liiton Suunta 2024 asiakirja, joka luo linjat seuraavan vuosikymmenen työlle. Luottamuselimet Piirin kevätkokous pidettiin ja syyskokous Piirihallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa ja käsitteli yhteensä 172 asiaa. Piirihallitus nimesi työvaliokunnan, toimikuntia ja ohjausryhmiä. Piirin puheenjohtajana toimi ravintolapäällikkö Taina Salmi. Puheenjohtajan lisäksi piirihallitukseen kuului 12 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Piirin kokous hyväksyi piirin sääntömuutoksen. Piirihallituksen merkittävin päätös tehtiin , jolloin piirin uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin VTM Janina Andersson. Hakijoita tehtävään oli 73. Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut -ryhmän vastuulle kuuluivat toimisto-, kokous-, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut, varainkeruu ja toimitilojen siivous. Palvelujen sujuvuutta edistivät muun muassa yhteinen verkkoasema, tilavarausjärjestelmä, Outlook-kalenteri sekä DNA-mobiilivaihde. Taloushallinnon sujuvuutta edistivät käytössä olleet taloushallinnon ohjelmistot: laskujen kierrätysjärjestelmä Circula, laskujen arkistointiohjelma Admina sekä myyntilaskutusohjelmisto Venda. Näiden ohjelmien avulla piirin on mahdollista lähettää ja vastaanottaa sähköisiä laskuja. Perhepalveluissa vuonna 2013 käyttöön otetun Vetobox-ohjelmiston avulla perhepalveluihin liittyvä tuntipalkkaisten työntekijöiden palkanmaksu on saatu tehokkaammaksi. Ohjelmiston avulla palkanmaksu on nopeampaa kuin ennen ja laskentavirheet ovat poistuneet. Myös perhetyön tilastointi on ohjelman avulla helpompaa. Piirihallitus Jäsenet Salmi Taina, puheenjohtaja Hakamäki Aila Hämäläinen Tiina Ilmanen Tuija Laakso Tiina Laaksonen Marika Mäkinen Niina Numminen Tiia Nyholm Jaana Reunanen Kristiina, vpj Sihvonen Piritta Wiirilinna Tiina Viro Kirsi Työvaliokunta Taina Salmi Kristiina Reunanen Piritta Sihvonen Raija Haataja-Nurminen Raha-asiainvalvoja Kaarina Vaaraniemi Varajäsenet Verainen Liisa-Maija Kavalto Taija Haapanen Hanna Laitila Marja-Liisa Päivi Järvilehto Susi Marita Heikkilä Jonna Rautanen Minna Lattu Mira Lankinen Anu Perttula Samuli Valtonen Suvi Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Perhetalo Heideken Perhetalo Heidekenin osakkeista Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry omistaa 54,29 % ja MLL:n Varsinais- Suomen piiri 45,71 %. Kiinteistöosakeyhtiö omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Kiinteistön isännöinnistä vastaa Varsinais-Suomen Isännöintitalo. Piirin kiinteistöön liittyvät lainanhoitokulut vuonna 2014 olivat 9627 (sisältää lainojen lyhennyksen ja lainojen korot). Vuoden lopulla piirillä oli jäljellä kiinteistöön liittyvää lainaa Kiinteistöosakeyhtiön toimintaa ohjaa yhtiöjärjestys sekä osakassopimus. Kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa on pihapiirissä sijaitseva puutalo, joka on tällä hetkellä vuokrattuna MLL:n Varsinais-Suomen piirille. Talous Piirin tilinpäätös vuodelta 2014 osoitti ,60 euron ylijäämää. Piirin maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Kunnat olivat suurin rahoittajataho, niiden avustukset ja korvaukset olivat yhteensä Osuus tuloista oli 51 %. Toiseksi suurin toiminnan rahoittaja oli RAY, jonka avustukset olivat RAY-avustuksia siirrettiin muille piireille yhteensä Piirille jääneen RAY-avustuksen osuus tuloista oli 26 %. Muiden tulojen osuus oli 23 %. 16 Vuosikertomus 2014

17 Talouden tunnusluvut Maksuvalmius suhteessa henkilöstömenoihin keskimäärin 1,30 kk 0,89 kk Quick ratio 1,06 0,87 Omavaraisuusaste 52,73 53,57 Lainojen hoitokate 7,10 5,48 Varainhankinta ja keräykset Piirin varainhankinta koostui jäsenmaksuista, vuokratuotoista, kirpputoritoiminnan tuotoista, Kevätilo- ja Päivätyö-keräyksistä ja satunnaisista lahjoituksista. Varainhankinnan nettotuotto oli Piiri osallistui Kevätilokeräykseen ja voitti liiton järjestämän kevätilokeräyskilpailun. Tukioppilastoimintaan liittyvän Päivätyökeräyksen tuotto oli Toimintaamme tukivat vuoden 2014 aikana Liedon Säästöpankki Huom!-kiinteistövälitysketju Mattilan säätiö Turku Energia Turun Satama LC Raisio Turun Rotaryklubi Lääkäriasema NEO Talouden riskit Merkittävä riski on löytää riittävä rahoitus yleishallintoon ja kiinteistöön liittyvien kiinteiden kulujen kattamiseen. Parannusta tähän on kuitenkin tulossa kun RAY:n avustuksella toteutettuihin hankkeisiin ja toimintoihin voidaan nämä kulut lisätä. Kuntien palvelujen ostot perustuvat lähes kokonaan tapauskohtaisiin maksusitoumuksiin. Palvelujen ostot ja avustukset määräytyvät vuosittain, mikä aiheuttaa talouden ennakoimattomuutta. Avustuspäätökset tulevat usein vasta avustusvuoden alussa, jolloin talousarvio on jouduttu laatimaan anotun suuruiseksi. Henkilökunta Piirin henkilöstöhallinnon periaatteista päätti ja niiden toteutusta seurasi ja valvoi piirihallitus. Toiminnanjohtaja vastasi henkilöstöhallinnon käytännön toteutuksesta yhdessä esimiesten kanssa. Piiriin on laadittu henkilöstön ohjaus- ja johtamisjärjestelmä, joka mahdollisti yhtenäiset toimintakäytännöt. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisenä tavoitteena oli parantaa eri henkilöstöryhmien välistä tasaarvoa ja yhtenäisiä toimintaperiaatteita koko työyhteisössä. Työsuojelutoimikunta esitteli edellisen vuoden lopulla tehdyn työolosuhdekartoituksen tulokset työntekijöille ja piirihallitukselle. Työsuojelutoiminta laati piiriin tasaarvosuunnitelman ja päivitti Väkivallan uhkien tunnistamiseen liittyvän ohjeen, jotka piirihallitus hyväksyi. Työsuojelutoimikunta päivitti työsuojelun toimintaohjelman ja järjesti kaikille työntekijöille suunnatun tykypäivän. Piirissä on käytössä Varhaisen tuen toimintamalli. Jokainen esimies kävi työntekijöidensä kanssa kehityskeskustelut 1-2 kertaa vuodessa. Neljä kertaa vuodessa järjestettiin työntekijöiden yhteinen suunnittelu- ja arviointipäivä. Huvitoimikunta järjesti henkilökunnalle kesä- ja joulujuhlat. Henkilöstömäärä MLL:n Varsinais-Suomen piirissä oli vuoden 2014 lopulla 31 työsopimussuhteista työntekijää. Kaksi työntekijää oli äitiys- tai vanhempainlomalla. Työsopimussuhteisista työntekijöistä 20 oli kokopäiväistä ja 11 osa-aikaista. Kaiken kaikkiaan palkkalistoilla oli vuoden aikana 117 palkansaajaa. Henkilöstön ammattirakenne Työntekijöiden ammattirakenne jakaantui siten, että 87 % työntekijöistä teki työtä pääasiassa toimisto-olosuhteissa, 13 % teki perhetyötä asiakasperheissä. Henkilöstön koulutustaso Riski ovat myös toiminnat, jotka ovat sidoksissa esimerkiksi vapaaehtoisten määrään, kuten tukihenkilötoiminta. Mikäli riittävästi vapaaehtoisia ei saada, ei voida tarjota kunnille sitä määrää palvelua, jota nämä olisivat valmiita avustamaan. Perhetalo Heideken sijaitsee vanhassa kiinteistössä. Kiinteistön ikä aiheuttaa sekä säännöllistä kunnostustarvetta että ennakoimattomia kuluja. Näihin voidaan anoa RAY:n avustusta, mutta omarahoitusosuus jää aina maksettavaksi. Säännöllisesti tulee myös ennakoimattomia korjauskuluja, jotka jäävät kokonaan osakkaiden maksettaviksi. Iäkkään kiinteistön lämmityskulut vaihtelevat vuosittain paljon säiden mukaan. Vuosikertomus

18 Henkilöstön vaihtuvuus Piirin työntekijöistä 1 irtisanoutui vuoden 2014 aikana. Piirin palveluksessa työskenteli osa-aikaisena 4-8 työllistettyä 6 12 kuukautta kerrallaan. Osa heistä työskenteli toimisto-, osa perhekeskustyöntekijöinä. Henkilöstön ikärakenne Työsopimussuhteisen henkilöstön ikäjakauma vuoden lopussa oli vuotta. Henkilöstön keski-ikä oli 43,3 vuotta. Palveluksessa oloaika alle vuosi % 1-5 vuotta % 6-10 vuotta 5 16 % yli 10 vuotta 5 16 % Henkilöstön kehittyminen MLL:n Varsinais-Suomen piirissä kehityskeskustelujen yhteydessä arvioidaan kehittymistarpeita. Piirin työntekijät käyttivät keskimäärin 68 tuntia itsensä kehittämiseen osallistumalla koulutukseen, kehittämispäiviin, työnohjaukseen tai itse opiskellen. Kehittymisraporttien yhteenveto 36 työntekijää 3731,25 tuntia = 104 t/hlö, sisältää itseopiskelun 2448,25 tuntia = 68 t/hlö, ei sisällä itseopiskelua Kehittymistunnit/ työntekijä Poissaolot Sairauspoissaolot kokonaistuntimäärästä ,94 % ,30 % ,71 % ,50 % ,03 % ,23 % Pidempiä, yli 30 työpäivää kestäviä poissaoloja oli yhdellä henkilöllä ja päivää kestäviä poissaoloja neljällä henkilöllä. Neljällä työntekijällä poissaolojen yhteismäärä oli yli 10 % kokonaistyöajasta. Lapsen sairaudesta johtuvia poissaoloja oli 0,34 % kokonaistuntimäärästä. Piirin henkilökunta 2014 Aalto-Hurme Ritva, kirpputorityöntekijä Eerikäinen Katja, toimistotyöntekijä saakka Franska Johanna, perhetoiminnan ohjaaja Haataja-Nurminen Raija, toiminnanjohtaja Hyvärinen Sirpa, perhekeskustyöntekijä/kerho-ohjaaja Karilainen Ilona, assistentti Kauppi Anne, toimitilahuoltaja Kivelä Tarja, perhetyöntekijä saakka Koivunen Ulla, projektipäällikkö Kukkonen Tuula, ohjaaja alkaen Kumpulainen Johanna, kokousemäntä saakka Kunnasvirta Sanna, toimistopäällikkö Kütük Hatice, koordinaattori alkaen Lempinen Satu, perhetoiminnan ohjaaja (äitiyslomalla alkaen) Loimisto Jaana, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Louhimaa-Hyvölä Maire, assistentti Mazravi Shahla, perhekeskustyöntekijä saakka Merikallio-Tepponen, perhetoiminnan ohjaaja alkaen Murto Jaana, toimistotyöntekijä saakka Mustiala Hanne, leikkilähetti alkaen Nurminen Jonna, perhetoiminnan ohjaaja alkaen Nyfors Sanna, perhetyöntekijä Ohlsson Anna-Maija, koordinaattori alkaen Petäjoki Jaana, ohjaaja saakka Rantanen Juhani, päällikkö Raunio Henrika, perhetyöntekijä (äitiyslomalla, vanhempainvapaalla) Rippstein Katja, päällikkö, lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta Sevola Tiina, perhekeskustyöntekijä Silanterä Marja, toimistotyöntekijä saakka Stenström Sirpa, perhetoiminnan ohjaaja Suominen Kirsi, perhetyöntekijä Tamminen Katja, perhetoiminnan ohjaaja Tommila Jenna, perhetyöntekijä saakka Toivoniemi Johanna, perhetyöntekijä Tuomainen Annukka, toimistotyöntekijä alkaen Vahalahti Ina, koordinaattori, nuorisotoiminta Vahtera Anneli, perhetoiminnan ohjaaja Virko Jaana, toimistotyöntekijä saakka Waher Essi, perhepalvelupäällikkö Vuorela Tuomas, kaveritoiminnan ohjaaja alkaen Henkilöstökulut Henkilöstökuluja ovat palkat ja palkkiot, henkilöstösivukulut ja palkkojen oikaisuerät. Piirin henkilöstökulut tilivuonna 2014 olivat yhteensä Kulut ovat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna 8,2 %. Muut henkilöstökulut, joihin kuuluvat henkilöstön kehittäminen, työterveyshuolto, työsuojelu, lahjat ja muistamiset sekä muut henkilöstökulut, olivat tilikaudella Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset olivat kasvaneet 17 %. 18 Vuosikertomus 2014

19 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Y-tunnus TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä ,02 Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä ,98 VARAINHANKINTA ,14 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA ,02 YLEISAVUSTUKSET ,00 NAISTOIMIKUNTA 224,44 TILIKAUDEN ALI/YLIJÄÄMÄ ,60 TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6 678,00 Aineelliset hyödykkeet ,39 Sijoitukset ,25 Pysyvät vastaavat yhteensä ,64 NAISTOIMIKUNNAN VARAT ,32 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus ,12 Saamiset yhteensä ,91 Rahat ja pankkisaamiset ,16 Vaihtuvat vastaavat yhteensä ,19 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,15 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA ,55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma ,50 Lyhytaikainen vieras pääoma ,10 Vieras pääoma yhteensä ,60 VASTATTAVAA ,15 Vuosikertomus

20 Yhteystiedot Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu Turku (02) varsinaissuomenpiiri.mll.fi

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Toiminnan tarkoituksena on edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisätä lapsuuden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 YHDISTYKSEN ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus VISIO MLL Leppävaaran yhdistyksen

Lisätiedot

Sisällys. Jokainen MLL:n jäsen on lasten oikeuksien puolustaja, perheiden äänitorvi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Sisällys. Jokainen MLL:n jäsen on lasten oikeuksien puolustaja, perheiden äänitorvi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toimintakertomus 2015 Sisällys Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on alueellinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Piirin alueella toimii

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus #yhdistysverkosto

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus  #yhdistysverkosto Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Päätös 8.3.2016 @yverkosto @smlinnemaki #yhdistysverkosto Vapaaehtoistoiminnan messut Kiertelyä ja jutustelua, yhteystietojen vaihtamista ja jatkosuunnitelmien tekoa.

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016 Punainen Risti Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille Kesäkuu 2016 Turvapaikanhakijoilla on osaamista, taitoja, koulutusta, työkykyä ja halu työllistyä Suomessa

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot