Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

Transkriptio

1 Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERE Tampereen kaupungin tiedotuslehti Luonto tutuksi elämysten kautta SIVU 14 Asuntomessut Tampereella OTA TAMPERE-LEHDEN MESSULIITE TALTEEN SIVUT 9 12 Rantaväylän tunneli rakennetaan yhteisvoimin s.3 Neljä terveysasemaa palvelee kesällä s. 7 Tampere-info in English p. 7

2 2 TAMPERE Viksu valinta ja reilu meininki Tampere on paras asuinpaikka Tampere on tutkitusti Suomen paras asuinpaikka. Taloustutkimuksen keväällä 2012 tekemässä imagotutkimuksessa lähes kolmannes suomalaisista voisi kuvitella muuttavansa Tampereelle. Vastaajien mielestä Tampereella on paras imago sijainnin ja kunnallisten palvelujen suhteen. Hyvänä kakkosena tässä tutkimuksessa oli Turku. Jyväskylä oli sijalla kolme ja Helsinki sijalla neljä. Yhteensä kyselyssä oli mukana 37 kaupunkia. Yleisin syy paikkakunnan vaihtamiseen on kyselyn mukaan työpaikka. Lähes 40 prosenttia kertoi, että työpaikan sijainti on ollut yksi tärkeimmistä seikoista myös nykyistä asuinpaikkaa valitessa. Tampere onkin yksi Suomen muuttovoittoisimmista kaupungeista. Viime vuoden aikana Tampereen väkiluku kasvoi lähes 2000 asukkaalla. Vuoden 2011 lopussa tamperelaisia oli Tämän vuoden toukokuussa tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Tampereelle ensimmäisenä kaupunkina Suomessa myönnettiin Reilun kaupan kaupunki -arvonimi. Se myönnetään kaupungille, joka sitoutuu omalla päätöksellään edistämään reilua kauppaa ja tekemään hankinnoissaan eettisiä valintoja. Arvonimen saaminen on meriitti sekä kaupungille että kaupunkilaisille. Suurin osa suomalaisista ei halua julkisilla varoilla hankittavan tuotteita, joiden tuotannossa on saatettu käyttää hyväksi lapsityövoimaa tai muuten loukattu työntekijöiden oikeuksia. Suomessa on vain viisi Reilun kaupan kaupunkia: Tampere, Pori, Joensuu, Espoo ja Lohja. Tampereella ollaan arvonimestä ylpeitä, mutta edelleen on paljon tehtävää, jotta reilun kaupan näkökulma aidosti huomioitaisiin kaikessa kaupungin toiminnassa. Lisäpotkua toiminnan kehittämiselle onkin tiedossa, sillä Tampere on mukana uudessa EU-rahoitteisessa Reilun kaupan kaupunki -hankkeessa, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää Reilun kaupan tuotteiden käyttöä kaupungin hankinnoissa ja tapahtumissa ja nostaa esille eettisen kuluttamisen kysymyksiä. Hanke toteutetaan yhteistyössä seurakuntien, järjestöjen, koulujen, yritysten, muiden yhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten kanssa. Reilun kaupan periaatteita: Reilussa kaupassa tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Reilun kaupan lisätuloja käytetään koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteerejä. Lisätietoja: projektikoordinaattori Enni Leppälä, puh , VIIKKO PORMESTARIN KALENTERISTA 2012 Ma Ti Pe Työviikko alkoi palaverilla apulaispormestareiden kanssa. Kävimme läpi lautakuntien ajankohtaisia asioita ja esille nousi vähentynyt vientimme ja kaupungin heikentynyt taloustilanne ja sen vaatimat säästötoimet. Niitä on pakko nyt jälleen pohtia kaikilla toimialoilla. Tapahtumatoimiston johtaja Perttu Pesä kävi kertomassa tulossa ja haussa olevista suurtapahtumista. Kesä tuo jälleen monia hienoja kulttuuri- ja urheilutapahtumia Tampereelle, ja ne tuovat toivon mukaan paljon matkailijoita kaupunkiimme. Kokouksen jälkeen otimme apulais pormestari Olli-Poika Parviaisen kanssa vastaan Näsilinnan kunnostusta vaativan kansalaisadressin. Tampereen kulttuuriyhdistys on adressillaan hyvällä asialla. Totesimme, että ensin on vain selvitettävä, millaiseen käyttöön Näsilinna korjataan. Siitä valmistuu työryhmän esitys kesäkuun alussa. Iltapäivällä pidimme ylimääräisen kaupunginhallituksen kokouksen taloustilanteen vuoksi. Kaupunginhallitus esittää kahden prosentin säästötavoitetta kaikille toimialoille, sillä alkuvuoden ennusteen perusteella alijäämä uhkaa kasvaa jopa 40 miljoonaan euroon vuoden loppuun menneessä, jos mitään ei tehdä. Illalla kokoontui kaupunginvaltuusto. Pitkän keskustelun jälkeen valtuusto hyväksyi Rantaväylän tunnelin toteuttamiseen liittyvän valtion ja kaupungin välisen sopimuksen tarkennuksen. Tunneli toteutetaan niin sanotulla allianssimallilla, joka on kaupungin näkökulmasta hyvä ratkaisu, sillä kaupunki voi vaikuttaa toteutuksen kaikkiin vaiheisiin ja riskit jaetaan osapuolten kesken. Valtio myös maksaa osuuttaan valmistusvaiheittain. Aamun kokousten jälkeen lähdin Helsinkiin Suomi-yhtiön hallituksen kokoukseen. Illalla tapasin eri alojen vaikuttajia ja keskustelimme muiden muassa valtion tuesta erilaisiin hankkeisiin. Esitin että valtio osallistuisi aiottua suuremmalla summalla Tampereen monitoimiareenan investointiin, sillä maksaahan valtio Helsingin Stadioninkin remontista jopa sata miljoonaa euroa. Ke Tapasin Asuntohallituksen entisen pääjohtajan Olavi Syrjäsen. Hän tutkii asuntopolitiikkaa ja erityi sesti vuokra-asumisen tilannetta. Monet kunnat ovat myyneet vuokraasuntojaan ja yksityinen sijoittaja on vähitellen muuttanut ne omistusasunnoiksi. Tampere ei ole tälle tielle lähtenyt. Meille on tärkeää, että täällä on hyvin niin tavallisia kuin kovan rahan vuokra-asuntoja. Iltapäivällä pidimme talousinfon johtaville virkamiehille. Kaupungin säästöohjelmaa aletaan valmistella viipymättä, ja samalla tehdään ensi vuoden talousarviota, josta myös on pakko tehdä varsin tiukka, jotta talous saadaan tasapainoon, monista lamoista tässä on selvitty. Illalla kävin Hämeenpuistossa Eurooppalaisen torin avajaisissa ja käytin siellä puheenvuoron. Tapahtuma on vallan mainio ja täydentää hyvin joulutorin ja kesätapahtumien rinnalla Tampereen tapahtumatarjontaa. To Työpäivä kului erilaisissa kokouksissa ja palavereissa. Haastattelin muiden muassa hallinto- ja Pormestari Timo P. Nieminen promovoitiin kunniatohtoriksi Tamperetalossa 18. toukokuuta. henkilöstöjohtaja Pekka Palolan seuraajaehdokkaita. Palola on tehnyt kaupungin palveluksessa 40 vuoden uran ja jää hyvin ansaitulle eläkkeelle kesäkuun alussa. Illalla alkoikin sitten erikoinen tilai suus: Tampereen teknillisen yliopiston tohtoripromootion harjoitukset. Niiden jälkeen olin harvinaisessa roolissa, kun pääsin vieraana Raatihuoneen vastaanotolle ja promootioon liittyviin tanssiaisiin. Tapasin myös muut kunniatohtorin arvonimen saajat ja saatoin esitellä heille Raatihuonetta. Koko päivä kului tohtoripromootion tapahtumissa. Tampere-talolla sai tohtorinhatun 175 väitellyttä tohtoria ja me kahdeksan kunniatohtoria. Harvoin olen istunut niin oppineessa seurassa! Tilaisuus oli erittäin juhlallinen ja koin suurena kunnianosoituksena saamani huomionosoituksen. Se on kunnianosoitus myös kaupungille ja tekemällemme monipuoliselle hyvälle yhteistyölle Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Yliopistot ovat Tampereelle erittäin tärkeitä. La Kävin päivällä Ratinan Stadionilla seuraamassa harvinaista jalkapallokisaa: neljän maan parlamentaarikot ottivat mittaa toisistaan viheriöllä. Itävallan, Saksan, Sveitsin ja Suomen kansanedustajien jalkapalloturneen voitti tällä kertaa Itävalta ja Suomi oli kolmas. Illalla isännöin palloilevia parlamentaarikkoja ja heidän seuralaisiaan Raatihuoneella. Läsnä oli noin 70 kansanedustajaa neljästä maasta. Aika harvoin on niin paljon kansanedustajia koolla Tampereella. Ilta päättyi urheilullisesti, sillä seurasimme screeniltä Bayern Münchenin ja Chelsean välisen ottelun. Se kiinnosti ulkomaisia vieraita enemmän kuin jääkiekon MM-kisat, vaikka yritin niitä puolustaa. Timo P. Nieminen Tampereen pormestari TAMPERE-lehti 3/2012 Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa: helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki Tampereen kaupunki PL 487, Tampere puh Toimitus: Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2012 Painos: kappaletta Kannen kuva: Ari Järvelä. Jenna Lehtimäki (vas.), Lotta Haapakoski ja Alisa Härkölä kirjoittavat runoa Kiimajoen koskella Luontokoulu Korennossa. ISSN: X (painettu) (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Tampere-lehti verkossa:

3 TAMPERE 3 Rantaväylän tunnelihankkeessa tilaaja ja rakentaja ovat samalla puolella Tampereen kaikkien aikojen suurimpiin liikennehankkeisiin lukeutuva Rantaväylän tunneli toteutetaan niin sanotulla allianssimallilla. Idea on lähtöisin Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Mallin avulla tunnelin kustannukset pysyvät kurissa ja rakentaminen aikataulussa. Riskit ja hyödyt jaetaan kumppaneiden kesken, kertoo tunnelista vastaava Liikenneviraston projektipäällikkö Mauri Mäkiaho. Kyse on mallista, joka otettiin käyttöön ensi kertaa Euroopassa Lielahden ja Kokemäen välisen junarataosuuden parannustöissä. Ratatyöt valmistuvat vuonna Tampereen kaupungille Rantaväylän tunnelihanke on samalla sen ensimmäinen allianssimallilla toteutettu kohde. Malli on sittemmin otettu käyttöön muun muassa yliopisto- ja sairaalarakentamisessa. Rantaväylän tunnelille etsitään parhaillaan rakentajaa, josta tulee allianssiin Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston yhteistyökumppani. Alkujaan tarjouksia pyydettiin viideltä eri toimijalta. Niistä neljä lähetti tarjouksensa, joita kaikkia Mäkiaho luonnehtii erinomaisiksi. Loppusuoralla ovat mukana Lemminkäisen ja YIT:n ympärille kootut yhteenliittymät. Valinta julkistetaan juhannukseen mennessä. Valituksi tulee ryhmittymä, joka on kyvykkäin toteuttamaan tunnelin yhdessä Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Valinnan keskeisiä argumentteja ovat kustannustehokkuus ja innovatiivisuus, sanoo Mauri Mäkiaho. Sitoutuminen on tärkeää Valittavalta rakentajalta edellytetään myös sitoutumista allianssin periaatteisiin ja avoimeen kumppanuuteen. Sen on hyväksyttävä myös tavoitehinta, joka määritellään yhdessä heinäkuussa alkavan kehitysvaiheen aikana. Jos yksimielisesti hyväksyttävää tavoitehintaa ei saada aikaan, varsinaista rakennustyötä ei voida aloittaa. Tähänastisen suunnittelun ja selvitysten mukaan kustannusarvio on 185 miljoonaa euroa. Allianssi tavoittelee kuitenkin tämän hinnan alittamista. Mauri Mäkiaho kertoo, että valintaprosessi on ollut hyvin avoin. Tavoitteena on ollut mahdollisimman suuren luottamuksen synnyttäminen osapuolten välille. Luottamus on keskeistä allianssimallissa. Jokaisen toimijan taloudellinen tulos riippuu koko allianssiin saavuttamasta tuloksesta. Siksi avoimuus on keskeistä, sanoo Mäkiaho. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa Rantaväylän tunnelihankkeelle 185 miljoonan euron talousarvion. Siitä valtio maksaa 61 miljoonaa euroa. Apulaispormestari Timo Hanhilahti uskoo, ettei budjetti ainakaan kasva eikä veronmaksajien kukkaroista tarvitse hakea lisäeuroja, vaikka monissa julkisissa hankkeissa kustannukset ovat nousseetkin projektien aikana merkittävästi. Valmistelu on allianssimallin vuoksi perinpohjaista. Kaikki yksityiskohdat on käyty tai käydään läpi. Osallisten ansaintalogiikka perustuu kulukuriin. Siksi kustannusjahti on perinpohjaista. Silti rakennetaan laadukkaasti ja innovatiivisesti, lupaa Hanhilahti. Rakennustöihin syksyllä 2013 Pitkään kaupunkilaisia puhuttanut tunnelihanke etenee niin, että kesäkuisen palveluntuottajan valinnan jälkeen alkaa vuodenmittainen kehitysvaihe, jolloin rakennetaan yksityiskohtaiset Jos Rantaväylän tunnelin toteutus etenee suunnitellusti tunnelissa ajetaan vuonna Havainnekuvassa näkyy tunnelin sisäänmeno Naistenlahdessa. Santalahdesta Naistenlahteen ulottuvan nelikaistaisen tunnelin pituudeksi tulee 2,3 kilometriä. Havainnekuvassa näkyy Santalahden puoleinen sisäänmeno Haarlan tehtaan kohdalla. Näin toimii allianssi tilaajan ja palveluntuottajan yhteinen elin korkea sitoutuminen tavoitteet tehdään yhdessä tavoitehinta sovitaan yhdessä allianssissa tehdään vain yksimielisiä päätöksiä sopimuksissa ei ole riidanratkaisupykäliä sopimus kirjoitetaan me-muodossa. allianssin johtoryhmässä on jokaisen toimijan edustus toteutussuunnitelmat. Ne ovat valmiita syksyllä Jos kaikki menee hyvin, rakennustöihin päästään jo lokakuussa 2013 ja tunnelissa ajetaan vuonna 2016, sanoo Timo Hanhilahti. Työ tehdään niin, että alueen liikenne voi jatkua koko projektin ajan ennallaan. Junaliikennekään ei häiriinny, vaikka tunnelia rakennetaan myös rautatien alla. Tunnelin päällä on keskimäärin metrin kalliokatto. Kalliota on vähimmilläänkin kahdeksan metriä. Tammerkosken alituskohdassa kalliokattoa on 15 metriä. Hankkeen juuret 1980-luvulta Keskustelu Rantaväylän tunnelista on vellonut jo vuosikymmeniä. Suomen vilkkaimmin liikennöidyn pääkaupunkiseudun ulkopuolisen maantien tukkoisuus tiedostettiin jo 1970-luvulla, jolloin työmatkaliikenteen ruuhkat alkoivat näkyä. Liikennöinti oli haaste joukkoliikenteellekin. Rantaväylä on ollut myös onnettomuusaltis. Rantaväylä on tärkeässä roolissa Suomen päätieverkostossa. Se on myös seudullisen läpikulkuverkoston osa, jonka merkitys tuntuu kymmenien kilometrien päässä Tampereesta, sanoo projektipäällikkö Mauri Mäkiaho. Paasikiventien ja Kekkosentien tieosuutta kulki tulevan tunnelin kohdalla vuonna 2010 peräti ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrä on voimakkaassa kasvussa. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 kertoo, että silloin Rantaväylää ajaa jo reilusti yli autoa vuorokaudessa. Tampereen läntisen kehätien avaaminen vuonna 2008 vähensi hetkeksi Rantaväylän liikennemääriä. Nyt määrät ovat palanneet ennalleen ja kasvavat koko ajan, tietää Mäkiaho. Tilanne on johtanut ajonopeuksien alenemiseen ja jonojen lisääntymiseen. Ongelmat ovat kärjistyneet ruuhka-aikoina. Tunneli muuttaa kaupunkikeskustaa Mauri Mäkiaho sanoo, että Rantaväylän tunnelilla ratkaistaan Rantaväylän liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Se vähentää myös ympäristöhaittoja. Mäkiaho uskoo, että tunneli vaikuttaa myös Tampereen keskustan elinvoimaisuuteen. Se antaa mahdollisuuden maankäytön kehittämiseen. Tun nelin valmistuminen mahdollistaa Ranta-Tampellan uuden asuinalueen rakentamisen. Apulaispormestari Timo Hanhilahti sanoo, ettei ole kauan siitä, kun Tampereen teolliseen historiaan kuuluvat Finlaysonin ja Tampellan alueet olivat kaupunkilaisille Kiellettyä kaupunkia, jonne ei ollut asiaa. Rantaväylän tunneli siirtää tämän ajan lopullisesti menneisyyteen. Se tarjoaa mahdollisuuden kehittää Tampereen keskustaa järveltä järvelle. Tunneli muuttaa koko keskustaa. Kävelijästä tulee kunkku, kun Hämeenkadun liikenne järjestellään uudelleen. Siihen vaikuttavat tietysti myös uudet suuret parkkihallit. Väylän ensimmäiset kehittämistutkimukset tehtiin jo 1980-luvulla. Paasikiventien yleissuunnitelma valmistui vuonna Samalla vuosikymmenellä tutkittiin jo soveltuvia tunneliratkaisuja. Esillä oli muun muassa Onkiniemen tunneli. Sen toteuttamiseksi varauduttiin Santalahden ja Mustanlahden eritasoliittymään. Myöhemmin 2000-luvun alussa liikenneosayleiskaavan yhteydessä tuli vaihtoehdoksi tunneliratkaisu, joka ulottuisi Santalahdesta Naistenlahteen. Kaava tuli voimaan vuonna Rantatie kuului aikaisemmin Tampereen katuverkkoon. Siitä tuli valtion maantie 1990-luvulla. Virallinen nimi on Valtatie 12, mutta Tampereella väylä tunnetaan edelleen Paasikiventien ja Kekkosentien nimisinä. Teksti: Matti Wacklin Liikenneviraston Mauri Mäkiaho (vas.) ja Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti luottavat tunneliprojektissa allianssimallin voimaan. Tunnelin sisäänmeno sijoittuu taustalla näkyvän vaalean kerrostalon kohdalle.

4 4 TAMPERE Tampereen keskustan vetovoima kohenee yhteistyössä Tampereen vetovoiman ytimessä on kaupungin keskusta, josta huolehtiminen kuuluu monelle taholle myös kaupungin organisaatiossa. Erityistä vastuuta keskustan kehittämisestä on annettu kaupungin strategiselle Keskusta-hankkeelle, joka sai uuden vetäjän alkuvuodesta. Toivon, että saisimme työhön mukaan paitsi kaupungin väen myös muut toimijat kuten yrittäjät, kiinteistönomistajat ja asukkaat. Yhteistyössä voimme pitää huolta keskustan vetovoimasta ja kehittää sitä hallitusti, hankejohtaja Tero Tenhunen sanoo. Esimerkiksi kaupunkiseudun yhteisessä rakennesuunnitelmassa Tampereen keskustaan on tavoitteena sijoittaa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa. Hankejohtaja kantaa huolta siitä, että nuo luvut toteutuisivat ja vieläpä siten, että keskustan ilme säilyy laadukkaana tai jopa kohenee. Keskustan kehittäminen näyttäytyy helposti erillisinä hankkeina, ja taustalta unohtuu kokonaisajatus, se mihin tähdätään: Tampereen ja sen keskustan on oltava niin vetovoimaisia, että voimme kilpailla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kanssa työpaikoista, asukkaista ja tapahtumista. Täytyy kysyä, olemmeko käyttäneet tarpeeksi hyväksi kaikkia vahvuuksiamme keskustassa. Olemmeko esimerkiksi hyödyntäneet tarpeeksi rantojamme? Meillä on hienot järvet ja kosken rannat, Tero Tenhunen pohtii. Keskustan kehittämisen pohjana on Viiden tähden keskustaksi nimetty kehittämisohjelma, jota toteutetaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Sen tavoite on esimerkiksi henkilöautojen poistaminen Hämeenkadulta. Tähän liittyy myös tärkeänä osana joukkoliikenteen kehittäminen. Nyt siihen alkaa olla mahdollisuuksia, kun maanalaista pysäköintiä kehitetään ja Hämpin Parkki valmistuu ja Kunkun Parkin kaavoitus on käynnistymässä. Tämä mahdollistaa myös sen, että yhteistyössä omistajien kanssa voidaan miettiä keskustakortteleiden sisäpihojen kehittämistä ja lisätä liikekeskustan houkuttelevuutta, Tenhunen kertoo. Suunnitelmat vievät kohti tavoitteita Kaupunkiympäristön kehittämisessä eivät riitä pelkät pohdinnat ja ideoinnit. Ennen erilaisten vaikkapa keskustaaluetta koskevien muutosten tekemistä tarvitaan suunnittelua ja päätöksiä. Käytännön työtä tehdään osana maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelua. Esimerkiksi meneillään oleva kaupungin keskustan liikenneverkon suunnittelu ja siihen sisältyvä Hämeenkadun tulevaisuuden pohdinta vievät keskustan kehittämistä eteenpäin. Keskustahanke pitää osaltaan huolta, että suunnitelmat tehdään sovittujen tavoitteiden mukaan. Tampereen Kansi ja Keskusareena muuttavat valmistuessaan merkittävästi Tampereen keskustan kaupukikuvaa. Ensi syksynä aloitettava keskustan strateginen yleiskaavoitus on väline, jolla keskustan kehittämisen päälinjoja voidaan virallistaa ja kytkeä osaksi kaupunkistrategiaa. Keskustan strategiseen osayleiskaavoitukseen liitetään osallistumismahdollisuuksia, joiden toivotaan vetävän tamperelaisia hyvin mukaan. Jo tähän mennessä asukkaiden näkemyksiä keskustan kehittämisestä on saatu laajasti tietoon erilaisilla kyselytutkimuksilla. Jos kaupungin keskustaa ei kehitetä ennakoivasti, niin kehitys menee hallitsemattomasti keskustan tai kaupungin reuna-alueille tai aluekeskuksiin. Myös keskusta-alueen yrittäjille on tärkeää tietää, että keskustaa kehitetään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Silloin on helpompaa tehdä päätös keskustaan jäämisestä tai sinne siirtymisestä, Tero Tenhunen sanoo. Tampereen keskustan kehittäminen Meneillään olevia hankkeita Tampereen Kansi ja Keskusareena, uusi asuinalue ja monitoimihalli aseman eteläpuolelle Rantatunneli (VT 12) ja Ranta-- Tampellan uusi asuinalue Ratinan etelärannan asuinalue valmistumassa ja toimitilarakentaminen käynnissä Eteläpuiston arkkitehtuurikilpailun järjestäminen Täydennysrakentaminen, esimerkiksi Tammelan alue ja keskustakorttelien kehittäminen Hämpin Parkki valmistuu Hämeenkadun itäpäähän, Kunkun Parkki tulisi länteen STUDIO DANIEL LIBESKIND FOR NCC Tampereen keskustan kehittäminen on yhteinen asia. Keskustahankkeen hankejohtaja Tero Tenhunen aloitti työnsä alkuvuodesta. Keskustan viihtyisyydesta huolehditaan muun muassa kukkaistutuksin. Millainen sitten on se tulevaisuuden keskusta, johon hankejohtaja haluaa tulla? Voisin tulla keskustaan omalla autolla Kunkun parkkiin, ja lähteä siitä ostoksille Hämeenkadulle. Sitten menisin Kannen kautta Keskusareenalle konserttiin ja sen jälkeen keskustaan Tammerkosken rannalle ravintolaan syömään. Kotiin pääsisin halutessani kätevästi myös kaupunkiratikalla. Teksti: Anna-Leea Hyry Kuvat: Ari Järvelä Ajankohtaisia suunnitelmia Keskustan liikenneverkkosuunnittelu ja Hämeenkadun yleissuunnittelu meneillään Tampereen ydinkeskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnittelu meneillään Kaupunkiraitiotie, ensimmäisen vaiheen alustava yleissuunnitelma valmis, jatkotyötä valmistellaan Keskustan strateginen osayleiskaavoitus, aloittamista valmistellaan Tammelan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, valmistuu kesäkuussa Ratapihankadun alueen asemakaavoitus meneillään Rongankadun alikulku täydentää pyöräilyn pääreittiä keskustassa Pyöräilijät ja jalankulkijat saivat uuden sujuvan kulkuyhteyden, kun Rongankadun alikulku avattiin kesäkuun alussa. Pyöräilijät ja jalankulkijat voivat nyt alittaa radan keskustan ja Tammelan välillä kevyelle liikenteelle tarkoitettua alikulkutunnelia pitkin. Rongantunneli parantaa myös itä-länsisuuntaisen kevyen liikenteen pääväylän jatkuvuutta keskustassa. Alikulkukäytävän keskustan puo leinen sisääntulo sijaitsee Rongankadun itäpäässä. Rongankadulta tunneliin jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat omia kaistojaan pitkin. Rongankadulle tulee lisäksi 20 pyöräpysäköintipaikkaa. Tunnelista väylä kaartaa Tammelaan Vellamonkadulle. Alikulku palvelee myös junamatkustajia, sillä tunnelista on katetut hissi- ja porrasyhteydet ratapihalle. Tunnelin pyöräväylän pohja on asfalttia, ja kävelyväylä kuulapuhallettua graniittia. Betonipintaiset seinät on töhrysuojattu ja alakatto terästä. Tunnelissa on kameravalvonta. Kuutisen miljoonaa euroa maksanut Rongankadun alikulku on rakennettu Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston yhteistyönä. Samoihin aikoihin alikulkukäytävän kanssa valmistuu Tammelan puolella Vellamonkadun yhdistet ty jalankulku- ja pyörätie. Tänä vuonna rakennetaan yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä myös Rautatien kadun postitalon puoleiseen reunaan välille Hämeenkatu Rongankatu. Vanhan postitalon edustalle saadaan 20 pyöräpysäköintipaikkaa. Väylä valmistuu loppusyksystä. Teksti ja kuva: Tarja Nikupaavo-Oksanen Guylain Tati Dos Santos rakensi jalkakäytävän kiveystä Rongankadun työmaalla toukokuussa.

5 TAMPERE 5 selvästi muualla asuvia tyytymättömimpiä asuinalueensa pyöräilyolosuhteisiin. Pyöräilyolosuhteisiin tyytyväisimpiä olivat Hallilassa, Atalassa, Ikurissa, Lentävänniemessä ja Hatanpäällä asuvat. Keskustassa ja sen reunamilla asuvat antoivat myös eniten palautetta pyörätieverkon kehittämiseksi. Uusista jalankulku- ja pyöräreiteistä annettiin lähes 600 toivetta. Varsinkin järvien rannoille toivottiin korkealuokkaisia pyöräilyyn ja jalankulkuun soveltuvia reittejä, Kalenoja kertoo. Hänen mukaansa ankeiksi jalankulku- ja pyöräily-ympäristöiksi arvioitiin useimmiten ne reitit, jotka kulkevat isojen teiden tai katujen vierellä. Yleisimpiä havaittuja ongelmia olivat korkeat reunakivet, autojen ehdoilla toimiva valo-ohjaus, kapeat jalkakäytävät, suojateiden puute, opasteiden puute sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille jaettujen yhteisten väylien ongelmat. Joukkoliikennepalveluihin tyytyväisiä olivat erityisesti keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa asuvat. Huonoimmiksi oman asuinalueensa joukkoliikennepalvelut arvioivat Tampellassa, Vehmaisissa, Lukonmäessä ja Hallilassa asuvat. Myös joukkoliikenteen reittitoiveita annettiin kyselyssä paljon, suurin osa niistä koski uusia linja-autoreittejä tai katuratikkaa. Lisäksi toivottiin uusia poikittaislinjoja ja keskustan ohittavia nopeita itä-länsi-suuntaisia linjoja. Uusien linjojen lisäksi palautetta annettiin nykyisten linjojen aikatauluista varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin. Karttapohjaisella kyselyllä saatiin tamperelaisilta palautetta tärkeistä kehittämiskohteista kaupungissa asukasta arvioi Tampereen ulkoista ilmettä, tunnelmaa ja toimintamahdollisuuksia. Kyselyn tuloksia käytetään hyödyksi alueiden suunnittelussa. Tamperelaiset arvostavat kaupungin tunnelmaa Tampereen kaupunki keräsi viime vuoden ja alkuvuoden aikana asukkailta näkemyksiä elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselyyn osallistui noin vastaajaa. Asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi kaupunkiympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista. Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkijan Hanna Kalenojan mukaan kyselyn perusteella tamperelaiset arvostavat eniten ympäristön tunnelmaa ja toimintamahdollisuuksia. Oman asuinympäristönsä palveluille asukkaat antoivat melko hyviä arvioita. Virkistysalueisiin asukkaat olivat lähes yhtä tyytyväisiä eri alueilla. Sen sijaan kauppapalvelut sekä pankki- ja postipalvelut herättivät monilla alueilla tyytymättömyyttä, Kalenoja sanoo. Asukkaat arvioivat kyselyssä oman elinympäristönsä ulkoista ilmettä, ympäristön tunnelmaa, toimintamahdollisuuksia ja sosiaalista ilmapiiriä. Varsinkin Olkahisissa, Hallilassa, Ruotulassa, Amurissa ja Petsamossa asuvat olivat tyytyväisiä ympäristön ulkoiseen ilmeeseen ja tunnelmaan. Toimintamahdollisuudet arvioitiin parhaaksi Amurissa, Kalevassa, Hervannassa ja Tammelassa. Huonoimpia arvosanoja eri osatekijöille antoivat Multisillassa, Pohjois-Hervannassa, Härmälässä ja Hatanpäällä asuvat. Keskustassa ulkoista ilmettä ja ympäristön tunnelmaa arvioitiin myönteiseksi erityisesti Koskenrannassa, Pato - sillan ympäristössä, Finlaysonin alueel la, Sorsapuistossa, Laukontorilla ja Näsinpuistossa. Kielteisiä arvioita annet tiin erityisesti rautatieaseman ja Keskustorin ympäristöstä, yleisesti Hämeenkadun ympäristöstä, Kuninkaankadun pohjoisosasta sekä Tullin ja Sorin alueesta. Runsaasti toiveita uusista reiteistä Vastaajat arvioivat tutkimuksessa oman asuinalueensa jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita ja kuvasivat kartalle käyttämiään reittejä. Keskustassa asuvat olivat Kehittämiskohteet merkittiin kartalle Eniten kohennettavia kohteita elinympäristöstään vastaajat nostivat Hervannassa, keskustassa, Kaukajärvellä, Santalahden alueella, Nekalassa ja Hatanpäällä. Kohennettavia kohteita olivat yleisimmin epäsiistit ja epäviihtyisät, vastaajan mielestä huonosti kaupunkiympäristöön sopivat alueet tai rakennukset. Myös liikenneympäristö keräsi paljon kohennusehdotuksia. Erityisesti teiden varsien istutukset ja katujen yleisilme sekä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö nousivat esille kohentamiskohteina. Paljon palautetta annettiin myös puistojen, virkistysalueiden ja kaupunkiluonnon kehittämiseksi. Uusia rakennuksia toivottiin eniten Linnainmaalle, Kalevanharjulle, Tammelaan ja Nalkalaan sekä Hatanpäälle, Tullin alueelle ja Lielahteen. Yleisimmin uudet toivotut rakennukset olivat asuinrakennuksia, palvelu- tai liikerakennuksia tai vapaa-ajan kohteita. Hanna Kalenojan mukaan tutkimuksella saatiin arvokasta tietoa elinympäristön suunnitteluun. Kartalle merkittyjä kehittämiskohteita ja ympäristön laatuarviointeja on mahdollista hyödyntää monipuolisesti alueiden kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa sekä palveluverkon suunnittelussa. Kyselyssä saatua tietoa käytetään apuna esimerkiksi täydennysrakentamisen ja keskustan strategisen osayleiskaavan valmistelussa. Kysely tehtiin osana täydennysrakentamiseen tähtäävää Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella eli EHYT-hanketta. Kysely toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tekesin rahoittaman Urbaani Arki tutkimushankkeen kanssa. Tampere pyöräilykaupungiksi Toukokuussa alkanut Minä poljen -pyöräilykampanja tekee pyöräilyä näkyväksi Tampereella. Vuoden loppuun jatkuvan kampanjan aikana kerrotaan Tampereen pyöräilymahdollisuuksista, järjestetään tapahtumia ja näytään iloisella ilmeellä. Kampanja nostaa esiin kymmenkunta merkittävää pyöräilytekoa Tampereella vuonna Isoja edistysaskelia ovat esimerkiksi Rongankadun alikäytävän avaaminen kesäkuussa ja Palatsinraitin sillan valmistuminen marraskuussa. Minä poljen -kampanjassa ovat mukana Tampereen kaupungin ja ECO 2 - hankkeen lisäksi tamperelaiset pyöräilyseurat Kaupin Kanuunat ry ja Tampereen polkupyöräilijät ry sekä Ekokumppanit Oy. Lisätietoa: Tampereen kaupungin pyöräteot Parkkiruutuja pyöräpysäköintiin Hämeenkadulle ja Tuomiokirkonkadulle. Autojen parkkiruutuihin sijoitetaan touko-kesäkuussa viisi autonmuotoista siirrettävää parkkitelinettä. Niillä voidaan ottaa parkkiruutuja pyöräpysäköinnin käyttöön tarpeen mukaan. Yhteen pyöräparkkiin mahtuu 10 pyörää. Lisäksi yksi teline on hankittu Tampereen tapahtumatoimistoon yleisötapahtumien käyttöön. 2. Kaikkien käytössä oleva kiinteä pyöräpumppu asennettiin toukokuussa Puutarhakadulle pyörälaskurin läheisyyteen. 3. Pyöräilyviikolla toukokuussa järjestettiin pyöräilyaiheisia tapahtumia ja tempauksia. 4. Kaupunkipyörille kolme uutta kaupunkipyöräparkkia ja lisää vuokrauspisteitä. Kaupunkipyörän avaimen saa rekisteröitymällä Suurella Sydämellä -verkkokaupassa ja hakemalla avaimen Rautatieasemalta matkailutoimistosta. Tänä kesänä avaimia voi vuokrata myös yhdeksi päiväksi, ilman rekisteröitymistä, kolmesta kesäkahvilasta Hämeenpuistossa, Sorsapuistossa ja Koskipuistossa. Uudet telineparkit ovat tulossa Tampereen yliopistolle ja Vapriikin alueelle sekä Tampereen kylpylään. Lisätietoja 5. Tampereen ratapihan alittavan Rongankadun kevyen liikenteen alikulku otetaan käyttöön kesäkuun alussa. Rongankadun alikäytävä muodostaa uuden kävelyja pyöräily-yhteyden keskustan ja Tammelan välille. 6. Kevyen liikenteen reittioppaasta otettiin käyttöön päivitetty versio, jossa on muun muassa hier arkkinen pyörätieverkko. Reitti oppaan verkko-osoite kevytliikenne.tampere.fi 7. Rautatienkadun itäpuolen pyörätie valmistuu syksyllä Teiskontien pohjoispuolen pyörätie valmistuu syksyllä Loppusyksystä valmistuva Palatsinsilta yhdistää Tampellan ja Finlaysonin alueet toisiinsa uudella kävely- ja pyöräilyreitillä. 10. Kaupunki palkitsee syksyllä eniten Kilometrikisassa pyöräilleen tamperelaisjoukkueen. Kilometrikisaa käydään Eniten pyöräillyt joukkue saa palkinnoksi pyöränhuoltolahjakortteja.

6 6 Varhaiskasvatuksen kerhot tuovat vaihtelua päiviin. Pyry ja Pinja lukevat yhdessä äitinsä Katja Malbergin kanssa kirjoja Hennerin leikkitoimintakeskuksen avoimessa perhekerhossa. Pinja palaa äidin hoitovapaan jälkeen Hyhkyn päiväkotiin Neljävuotiaan Pinjan päivät kuluvat leppoisasti kotona yhdessä äidin ja pikkuveli Pyryn kanssa. Kotonaolosta Pinja saa nauttia pitkään, sillä hänen äitinsä on hoitovapaalla vielä reilun vuoden ajan. Sen jälkeen äiti palaa töihin ja Pinja Hyhkyn päiväkotiin. Hoitopaikan säilymisen hoitovapaan ajan on mahdollistanut päivähoitopaikkatakuu. Sen avulla lapsi voi olla pois päiväkodista esimerkiksi vanhempainvapaan ajan ja palata sen jälkeen takaisin samaan päiväkotiin. Lyhimmillään sopimuksen voi tehdä kolmeksi kuukaudeksi. Päivähoitopaikkatakuu tuntui hyvältä ratkaisulta. Huojentuneella mielellä voi olla kotona, kun tietää, että Pinja pääsee takaisin päiväkotiin, kertoo Pinjan äiti Katja Malmberg. Tampereella päivähoitopaikkatakuu on ollut käytössä kaikissa kunnallisissa päiväkodeissa vuoden 2011 alusta saakka. Ensimmäisen vuoden aikana takuuta käytti yhteensä 160 perhettä. Tällä hetkellä meillä on 77 lasta pois hoidosta takuun perusteella. Määrä on aika pieni, kun päivähoitoikäisiä lapsia on Tampereella kaikkiaan 7 700, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Pia Kola-Torvinen Tampereen kaupungilta. Katja Malmberg kertoo, että jos mahdollisuutta hoitopaikan säilyttämiseen ei olisi ollut, Pinja olisi saattanut jatkaa hoidossa parina päivänä viikossa hoitovapaan ajan. Kavereita Pinja tapaa kahdesti viikossa varhaiskasvatuskerhossa Hennerin leikkitoimintakeskuksessa. Kerhossa on ohjattua toimintaa: musiikkia, nukketeatteria ja askartelua. Kolme tuntia kestävän kerhon aikana äidillä on tilaisuus hoitaa omia asioitaan. Voin käydä rattailla Pyryn kanssa kaupungilla eikä tarvitse ottaa aina isompaa lasta mukaan, kertoo Katja Malmberg. Vuodenvaihteessa pikkuveli Pyry täyttää kaksi vuotta ja silloin hänkin pääsee kerhoon. Se on kevyt laskeutuminen ryhmässä olemiseen ilman äitiä päiväkotia varten. Kerran viikossa Pinja ja Pyry käyvät yhdessä äidin kanssa avoimessa perhekerhossa Hennerissä. Perhekerhossa vanhemmat tapaavat toisiaan ja lapset voivat leikkiä tai askarrella. Teksti: Marika Haapala TAMPERE Päivähoitopaikkatakuu Takaa lapselle hoitopaikan samasta päiväkodista vähintään kolme kuukautta kestävän poissaolon, esimerkiksi vanhemman hoito- tai vanhempainvapaan tai työttömyyden, jälkeen. Hoidosta poissa ollessa perheellä on oikeus kotihoidontukeen sekä mahdollisuus osallistua avoimen varhaiskasvatuksen kerhoihin. Takuu koskee ainoastaan kunnallista päiväkotihoitoa. Takuusta tehdään kirjallinen sopimus päiväkodinjohtajan kanssa. Sopimusta ei voi tehdä pelkästään kesä-elokuuksi. Kerhot ovat elokuusta lähtien maksuttomia Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot ovat vaihtoehto päivähoidolle. Niissä voivat käydä myös päivähoitopaikkatakuulla olevat lapset. Kolmen tunnin pituisiin varhaiskasvatuskerhoihin lapset osallistuvat ilman vanhempia. Niihin haetaan päivähoitohakemuksella. Avoimissa perhekerhoissa taas lapsi on yhdessä vanhemman kanssa eikä niihin tarvitse hakea tai ilmoittautua. Elokuusta 2012 alkaen kaupunki tarjoaa lapselle 12 ilmaista kerhokertaa kuukaudessa. Kerhoihin osallistuminen ei vie mahdollisuutta kotihoidontukeen tai Tampere-lisään. Ensi syksynä jatkavat kaikki viime talvena toimineet kerhot Ankkaria lukuun ottamatta. Uusina aloittavat Annalan ja Makasiinin kerhot. Kerhojen toimintakausi on Syys-, joulu- ja talvilomilla ei pidetä kerhoja. Lisätietoa: Neljä terveysasemaa Tänä kesänä Tampereen omista terveysasemista koko kesän auki ovat Hatanpää, Hervanta, Tammelakeskus ja Tesoma näillä neljällä terveysasemalla hoidetaan vain kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Silloin ei uusita reseptejä, tehdä pitkäaikaissairauksien kontrolleja eikä kirjoiteta todistuksia esimerkiksi ajokorttia varten. Potilaiden vaivat eivät kesällä suuresti poikkea talvesta. Terveyskeskuslääkärin työssä suurin ero on pitkäaikaissairaiden kontrollikäyntien puuttuminen. Kesällä työ on tavallaan kevyempää, kun ei ole pitkäaikaissairaiden kontrollikäyntejä, jotka työllistävät paljon ja vaativat monen asian selvittämistä. Kesällä potilailla on yleensä yksi vaiva yhdellä kertaa hoidettavana, kertoo terveyskeskuslääkäri Maria Wirtanen Tesoman terveysasemalta. Kesän aikana omalääkärijärjestelmä ei ole voimassa vaan potilaat ohjataan sille terveysasemalle, josta saa nopeimmin ajan lääkärille. Siksi lääkäri ei välttämättä ole tuttu potilaalle eikä potilas lääkärille. Jos potilas ei ole oma, niin taustan selvittämiseen menee vähän aikaa. Omista potilaistaanhan hyvin muistaa heidän sairaudet ja lääkkeet, kertoo Wirtanen. Kun sairastuu, kannattaa ottaa yhteyttä terveyspalvelujen neuvontaan (puh ), joka palvelee kaikkia tamperelaisia kesälläkin joka päivä kello Sieltä saa sairaanhoitajalta hoito-ohjeita, opastuksen oikeaan hoitopaikkaan ja tarvittaessa ajan lääkärille. Mistä sitten tietää, milloin kannattaa ottaa yhteyttä Terveyspalvelujen neuvontaan? Yhteyttä kannattaa ottaa kaikissa niissä tilanteissa joissa ajattelee, että on ilmennyt uusi, huolestuttava oire tai pitkäaikaissairaus on muuttunut, opastaa Wirtanen. Jos sairastuu yöllä terveyspalvelujen neuvonnan ollessa kiinni, ja on vakuuttunut siitä, että vaiva ei voi odottaa hoitoa aamuun saakka, kannattaa ottaa yhteyttä Ensiapu Acutaan. Terveyskeskuslääkäri Maria Wirtanen hoitaa potilaita Tesoman terveysasemalla, joka on auki koko kesän ajan. Vuorekseen saadaan uuden ajan koulukeskus ARKKITEHTITOIMISTO AAREN VON BOEHM Vuorekseen rakennetaan parhaillaan yli oppilaan koulukeskusta. Se otetaan käyttöön vaiheittain siten, että ensimmäiset oppilaat aloittavat syksyllä Koulukeskus rakennetaan Vuo reksen keskuspuiston viereen, Mäyrän mäenkadun ja Vuoreksen puistokadun risteykseen. Keskukseen tulee koulu, päiväkoti, hyvinvointineuvola ja hammashoitola. Ensimmäisenä valmistuvat syksyk si 2013 alakoulun oppilaiden tilat, päiväkoti sadalle lapselle, esiope tus tilat, hyvinvointineuvola ja hammashoitola. 900 neliön liikunta halli saadaan käyttöön vuoden 2013 lopussa. Koulukeskuksen rakentaminen jatkuu vuoteen 2016 saakka, jolloin valmistuvat muun muassa yläkoulun luokkatilat, auditorio ja erikoisluokkia. Keskuksen tilat on suunniteltu muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi. Keskuksen on tarkoitus palvella kaikkia Vuoreksen asukkaita siten, että tilat olisivat iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden käytettävissä harrastus- ja muuhun toimintaan. Ekologisuus on Vuoreksessa keskeinen teema. Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät myös koulukeskuksessa päiväkodista yläkouluun saakka. Opetuksessa voidaan käyttää entistä enemmän tutkivan ja havainnollisen oppimisen menetelmiä. Rakennukseen sijoitetaan uusiutuvan energian ja uusien ratkaisujen demonstraatiojärjestelmiä, joiden avulla voidaan esitellä ilmastonmuutosta torjuvia ratkaisuja koululaisille. Näitä järjestelmiä ovat aurinkopaneeli, tuulivoimala ja kuivakäymälä. Ennen koulukeskuksen valmistumista Vuorekseen saadaan päivähoitopaikkoja 40 lapselle, kun ensi syksynä valmistuva Klaavan päiväkoti aloittaa toimintansa Vuoreksen liikekeskuksen yhteydessä.

7 TAMPERE 7 palvelee koko kesän kiireellistä hoitoa tarvitsevia Terveysasemat Tampereen kaupungin terveysasemien palvelut keskitetään neljälle terveysasemalle: Hatanpään terveysasema Hatanpäänkatu 24 Sisäänkäynti Hatanpään n kantasairaalan pääovesta. Hervannan terveysasema Insinöörinkatu 38 Tammelakeskuksen terveysasema Itsenäisyydenkatu 21 B Tesoman terveysasema Kohmankaari 9 Terveysasemat ovat avoinna maanantaista torstaihin kello sekä perjantaisin ja aattopäivinä kello Terveysasemille on ajanvaraus terveys palvelujen neuvonnasta, puh Se palvelee viikon jokaisena päivänä kello Kesän aikana avoinna olevilla terveysasemilla hoidetaan vain kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Omalääkärijärjestelmä ei ole käytössä, vaan potilas ohjataan sille terveysasemalle, minne hän voi saada nopeimmin vastaanottoajan. Sairaanhoitajien vastaanotot toimivat ilman ajanvarausta Ostopalvelulääkäriasemista Pihlajanlinnan lääkäriasema toimii normaalisti koko kesän ajan. Attendo Hervannan terveysasema on sen sijaan suljettuna , mutta yksi Attendon lääkäreistä työskentelee kesän ajan Hervannan terveysasemalla. Hammashoitolat Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanotot keskitetään kolmeen hammashoitolaan: Tammelan hammashoitola, Ilmarinkatu 16 D Hatanpään terveysaseman hammashoitola, Hatanpäänkatu 24 Suupoli, Tampereen kaupunki, Biokatu 6b Lisäksi avoinna on osa pie - nemmistä hoitoloista. Kesän aikana avoinna olevissa hammashoitoloissa hoidetaan pääsääntöisesti kii - reellistä hammashoitoa tarvitsevia potilaita. Ajanvaraus kaikkiin hammashoitoloihin on numerosta maanantaista perjantaihin klo Kiireellistä ensiapua tarvitseville annetaan päivystysaikoja Ensiapu Acutaan maanantaista perjantaihin klo 8 13 numerosta Viikonloppuisin ja arkipyhinä ajanvaraus on kello 8 12 terveyspalvelujen neuvonnasta, puh Äitiys- ja lastenneuvolat Neuvoloiden terveydenhoitajien lomat ovat pääosin Jos tavoittelemasi terveydenhoitaja on lomalla, puhelu ohjautuu toiselle hoitajalle tai puhelinvastaaja kertoo, mihin numeroon voit soittaa. Eteläisen alueen asukkaat Seuraavat neuvolat palvelevat : Hatanpään neuvola Hatanpään puistokuja 22 A, puh , klo 9 11 Hatanpään, Härmälän, Multisillan ja Peltolammin neuvolan asiakkaat Hervannan neuvola Lindforsinkatu 1, puh , klo 9 11 Hervannan, Hallilan, Muotialan ja Koivistonkylän neuvolan asiakkaat Kaukajärven neuvola Keskisenkatu 9, puh , klo 9 11 Kaukajärven neuvolan asiakkaat Läntisen alueen asukkaat Haukiluoman lastenneuvola on kiinni ja sinä aikana asiakkaat hoidetaan Tesoman neuvolassa (Virontörmänkatu 9, puh , , , klo 12 13). Lentävänniemen äitiys- ja lastenneuvola on kiinni ja sinä aikana asiakkaat hoidetaan Lielahden neuvolassa (Ollinojankatu 6, puh , , , klo 12 13) Muut läntisen alueen äitiys- ja lastenneuvolat ovat auki normaalisti. Itäisen alueen asukkaat Kämmenniemen neuvola on pääosin kiinni Tänä aikana yhteyttä voi ottaa Olkahisen neuvolaan. Olkahisen neuvolan terveydenhoitajan tavoittaa puhelinnumerosta klo Olkahisen neuvola on pääosin kiinni ja Tänä aikana puheluihin vastaa Kämmenniemen neuvolan terveydenhoitaja, joka käy tarvittaessa Olkahisen neuvolassa. Kämmenniemen terveydenhoitajan tavoittaa puhelinnumerosta klo Muut itäisen alueen äitiys- ja lastenneuvolat ovat auki. Keskuslastenneuvola on suljettuna Aikuisneuvolat Amurin aikuisneuvola on suljettu Asiakkaat ohjataan Pyynikin aikuisneuvolaan ja sekä Pispalan aikuisneuvolaan Atalan ja Kämmenniemen aikuisneuvolat ovat suljettuina Asiakkaat ohjataan Linnainmaan aikuisneuvolaan. Haukiluoman ja Raholan aikuisneuvolat ovat suljettuina Asiakkaat ohjataan Pyynikin aikuisneuvolaan ja sekä Pispalan aikuisneuvolaan ja Hatanpään aikuisneuvola on suljettu sekä Asiakkaat ohjataan Viinikan aikuisneuvolaan ja Hatanpään terveysasemalle Kaukajärven aikuisneuvola on suljettu , , ja Asiakkaat ohjataan Hervannan aikuisneuvolaan. Koivistonkylän ja Palokallion aikuisneuvolat ovat suljettuina Asiakkaat ohjataan Viinikan aikuisneuvolaan ja Hatanpään terveysasemalle Lielahden aikuisneuvola on suljettu Asiakkaat ohjataan Tesoman aikuisneuvolaan. Pispalan aikuisneuvola on suljettu Asiakkaat ohjataan Pyynikin aikuisneuvolaan. Pyynikin aikuisneuvola on suljettu Asiakkaat ohjataan Pispalan aikuisneuvolaan. Viinikan aikuisneuvola on suljettu Asiakkaat ohjataan Hatanpään aikuisneuvolaan ja sekä Hatanpään terveysasemalle Ikäluokittaisia terveystarkastuksia ei tehdä Kaaos-klinikka suljettuna Dehkohoitajilla ei ole vastaanottoa Hervannan terveysasemalla , Sote-talolla ja Vellamontuvan neuvolassa ja Diabetesvastaanotto ja endokrinologian poliklinikka ovat kiinni Terveysasemien fysioterapiaosastot ovat kiinni Tammelakeskuksen ja Hatanpään terveysaseman fysioterapiaosastot ovat auki koko kesän Apuvälineyksikkö on auki ma to klo 8 16 ja pe Perhe- ja sosiaalipalvelut Perheoikeudelliset palvelut suljettuna Perheneuvola suljettuna Perhesuunnitteluneuvola suljettuna Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan Tesoman toimintakeskus sekä Aurinkomaan, Pellavan, Tuomikallion, Pappilanpuiston ja Wärjäämön toimipisteet ovat kiinni Mielenterveyspalvelut Psykiatrian poliklinikat ovat suljettuna seuraavasti: Etelä-Tampere Hervanta Kaukajärvi Linnainmaa Nuorisopsykiatrian poliklinikka Maahanmuuttajien psykiatrinen poliklinikka Hallituskadun psykiatrian poliklinikat Itä-Tampere Keski-Tampere 1 ja 2 suljettuna Länsi-Tampere ei sulkua Tesoma Päiväsairaalat ovat suljettuna Akuuttipsykiatrian poliklinikka ja tehostettu psykiatrisen kotisairaanhoidon työryhmä ovat toiminnassa koko kesän. Selviämis- ja katkaisuhoitoasema sekä Tampereen asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö toimivat normaalisti koko kesän. Opiskelijaterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto suljettuna Ikäihmisten palvelut Männistöntuvan, Peipontuvan ja Venlantuvan korttelikerhot ovat suljettuina Päiväkeskuksista Annikki on kiinni ja Kullervo Palvelukeskukset toimivat normaalisti kesän ajan. Hatanpään kantasairaala Leikkausosastolla on viisi leikkaussalia, joista kaksi on kiinni ja yksi Päiväkirurgian neljä leikkaussalia ovat suljettuina ja kaksi salia kiinni ja Korva- ja silmäyksikkö on suljettu Reumasairauksien poliklinikka on suljettu Vuodeosastoista B2 on kiinni Kotisairaalassa 20 paikkaa käytössä normaalin 30:en sijasta ajalla Tampere-info in English If you fall ill, call health care counselling When a person living in Tampere falls ill, he/she should call health care counselling at (03) Health care counselling nurses provide treatment instructions, guide the patient to the correct health care facility, when necessary, and make doctor s appointments. Often a phone call is enough and the patient does not need to seek help from elsewhere. Health care counselling is open daily 7 am 10 pm. Of Tampere s own health centres, Hatanpää, Tammelakeskus, Hervanta and Tesoma are open throughout this summer. Other health centres are closed from 25 June to 5 August. During these six weeks, the doctors at the health centres that are open only treat patients in need of urgent care. Health centres Between 25 June and 5 August, the health centre services provided by the City of Tampere will be centralised to four health centres: Hatanpää Health Centre Hatanpäänkatu 24 Entry through the main door of the Hatanpää Hospital. Tammelakeskus Health Centre Itsenäisyydenkatu 21 B Hervanta Health Centre Insinöörinkatu 38 Tesoma Health Centre Kohmankaari 9 The health centres are open Mon Thu, 8 am 3:30 pm and on Fridays and on days before public holidays 8 am 3 pm. Appointments to health centres can be made at health care counselling, tel. (03) It is open daily 7 am 10 pm. The health centres that are open in the summer only treat patients in need of urgent care. The dedicated doctor system is not in use and patients are referred to the health centre offering the earliest available appointment. Nurses receive patients without appointment from 25 June to 5 August. The Pihlajalinna outsourced health clinic will operate normally throughout the summer, but the Attendo Hervanta outsourced health clinic will be closed from 25 June to 5 August. Dental clinics Between 2 July and 3 August, dentist and dental hygienist services will be centralised to three dental clinics: Tammela Dental Clinic, Ilmarinkatu 16 D Dental Clinic at the Hatanpää Health Centre, Hatanpäänkatu 24 Suupoli, Biokatu 6b (3. and 4. floor), entrance through the main door of Coxa In addition, some of the smaller dental clinics are open. The dental clinics that are open in the summer only treat patients in need of urgent dental care. Appointments to all dental clinics can be made at (03) Mon Fri, 8 am 5 pm. Those in need of urgent first aid may call ER Acuta for an appointment Mon Fri, 8 am 1 pm, tel. (03) During weekends and midweek holidays, appointments can be made 8 am 12 am at health care counselling, tel. (03) Maternity and child welfare clinics Residents in the southern region The call-in time for maternity and child welfare clinics is 9 11 am. The following maternity and child welfare clinics are open from 2 to 29 July: Hatanpää Clinic Hatanpään puistokuja 22 A, tel (Customers of the Hatanpää, Härmälä, Multisilta and Peltolammi Clinics) Hervanta Clinic Lindforsinkatu 1, tel. (03) (Customers of the Hervanta, Hallila, Muotiala and Koivistonkylä Clinics) Kaukajärvi Clinic Keskisenkatu 9, tel (Customers of the Kaukajärvi Clinic) Residents in the western region The call-in time for maternity and child welfare clinics is from noon to 1 pm. Haukiluoma Clinic is closed from 23 July to 5 August. Customers should contact to the Tesoma Clinic (Virontörmänkatu 9, tel , , ). Lentävänniemi Clinic is closed from 25 June to 27 July. Customers should contact to the Lielahti Clinic (Ollinojankatu 6, tel , , ) Other clinics in the western region are open normally. The services of the Immigrant Advice Centre will be available as usual until the end of June. The Advice Centre will be on a summer break for two weeks from 2 July until 15 July. The Advice Centre will open its doors again on Monday 16 July. The new timetable will be updated on the website of the Immigrant Advice Centre: www. tampere.fi/english/familyandsocialservices/immigrant/advice.html. You can ask the Advice Centre about affordable summer events and activities for both adults and children, or you can follow the Immigrant Advice Centre s Facebook page ( for more information. Residents in the eastern region Kämmenniemi Clinic is mainly closed from 6 to 19 August. Customers should contact to the Olkahinen, tel , the call-in time is am. Olkahinen Clinic is mainly closed from 25 June to 1 July and from 16 to 29 July. The nurse of the Kämmenniemi Clinic will answer the calls and take care of customers (tel , the call-in time is am.) Other clinics in the eastern region are open normally. Immigrant Advice Centre on holiday in July Initial interview leads forward Greetings, recent immigrant to Finland! Did you know that every new immigrant who arrives in Finland, regardless of their reason for coming, is entitled to an initial interview? Your current situation and your need for training in the Finnish language can be discussed in the interview, and you may be guided forward to an assessment of your language skills or expertise. Whether you are employed, unemployed, a student or a stay-at-home mother you are always welcome to enquire more about the interview at the Immigrant Advice Centre, and they will guide you forward from there.

8 8 TAMPERE Ortogeriatrinen kuntoutus parantaa lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisen tuloksia Hatanpään sairaalassa on aloitettu huhtikuun alussa lonkkamurtumapotilaiden ortogeriatrinen kuntoutus, joka perustuu Lääkäriseura Duodecimin kesäkuussa 2011 julkaisemaan lonkkamurtuman hoidon Käypä hoito -suositukseen. Kuntoutusta tehdään nimensä mukaisesti yhteistyössä ortopedien ja geriatrien kanssa. Taysissa ortopedi leikkaa potilaan, mutta hänen jatkohoitonsa tapahtuu Hatanpään sairaalassa, jossa geriatri tarkistaa kaatumisen syyt ja mahdollisen osteoporoosin sekä selvittää ravitsemuksen ja D-vitamiinin tarpeen yhdessä osaston henkilökunnan kanssa. Ravitsemus hoidetaan nopeasti kuntoon, koska joka toinen lonkkamurtumapotilas on aliravittu, kertoo osastonylilääkäri Pirkko Jäntti Hatanpään sairaalan yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjalta. Kuntoutus alkaa heti leikkauksen jälkeen, jolloin liikkuminen on tärkeä asia: pari tuntia päivässä pienissäkin erissä pitäisi olla jalkeilla. Fysioterapeutin ohella osaston henkilökunnalla on kuntoutuksessa tärkeä osuus, sanoo Jäntti. Tutkimusten mukaan ortogeriatrinen kuntoutus lyhentää sairaalahoidon tarvetta sekä vähentää komplikaatiota ja pysyvästi laitoshoitoon joutumisen tai kuoleman riskiä. Tällä hetkellä lonkkamurtumapotilaan kuntoutumisen ennuste on huono, sillä noin kolmannes kotona lonkkansa murtaneista joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon murtuman jälkeen ja joka toinen ei enää saavuta entistä liikuntakykyään. Sukupuolitautien vastaanotolle on nyt ajanvaraus Kuntoutus nopeuttaa sairaalasta kotiin pääsyä Kaupin sairaalassa on onnistuttu lyhentämään potilaiden hoitojaksoja ja lisäämään kotiutusten määrää. Syitä onnistumiseen on monia. Potilaiden hoitoa ja kuntoutusta sekä kotiutumiskäytäntöjä on kehitetty. Kaupin sairaalassa hoidetaan enimmäkseen iäkkäitä tamperelaisia kotihoidon asiakkaita, jotka tarvitsevat akuuttihoidon jälkeistä kuntoutusta. Lisäksi Kauppiin tulee kiireellistä hoitoa tarvitsevia vanhuspotilaita esimerkiksi Ensiapu Acutasta tai suoraan kotihoidosta Kaupin geriatrisen poliklinikan kautta. Kyseisillä potilailla keskimääräinen hoitoaika on noin 40 vuorokautta. Toiminnan kehittämisen keskeinen tavoite on asiakaslähtöisyys. Siksi tavoitteeksi on otettu, että sairaalaan tullessa potilaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä potilaan, hänen omaistensa ja kotihoidon kanssa. Jo tässä vaiheessa arvioidaan potilaan kotiutumisaika. Potilaan kuntoutumiseen vaikuttaa oleellisesti tieto siitä, minkälainen hänen toimintakykynsä on ollut ennen sairaalaan tuloa. Sairaalahoidon aikana lähes puolella yli 80-vuotiaista potilaista toimintakyky heikkenee. Sairauden lisäksi syitä ovat taustalla olevat ongelmat, esimerkiksi aliravitsemus ja tasapaino- tai muistiongelmat. Näihin halutaan puuttua. Siksi hoitojakso aloitetaan selvittämällä potilaan aikaisempi tilanne, kertoo Kaupin sairaalan ylilääkäri Jukka Rönneikkö. Osa tavoitteellista kuntoutusta on viriketoiminta. Sillä voidaan esimerkiksi aktivoida muistia tai harjoittaa kädentaitoja. Se auttaa myös elämän mielekkyyden säilymisessä sairaalassa olon aikana. Toiminta on yksilöllistä: joku voi haluta tuntea lämpimän maan paljaiden jalkojen alla, toinen tehdä lumipalloja. Onpa sairaalassa pelattu sählyäkin videotykillä heijastettuun maaliin. Viriketoiminta on osa potilaan Anja Aalto (kesk.) kertoo osastonhoitaja Kirsti Taskiselle (vas.) ja ylilääkäri Jukka Rönneikölle viihtyneensä hyvin Kaupin sairaalassa, vaikka hoitajilla onkin kova kiire. hoito- ja kuntoutumissuunnitelmaa, kertoo Rönneikkö. Kuntoutuksen hyvät, näyttöön perustuvat käytännöt kirjataan tekeillä olevaan käsikirjaan. Sen avulla pyritään takaamaan tasalaatuinen hoito kaikkialla sairaalassa. Tuli potilas hoitoon mille tahansa osastolle, saa hän samankaltaisen hoidon, kertoo vastaava osastonhoitaja Kirsti Taskinen. Eläkkeellä oleva suomenkielen opettaja Anja Aalto on sairaalassa jalkakivun takia. Hän toivoisi saavansa enemmän kuntoutusta. Sairaalan kuntosalissa hän on käynyt polkemassa ja pitänyt siitä kovasti. Kuntosali on oikein hyvä. Olisin siellä mielelläni joka päivä, jos joku ehtisi viedä minut sinne, kertoo Aalto. Kauppi on kotisairaanhoidon tukisairaala Kaupin sairaalan kantava ajatus on olla kotisairaanhoidon tukisairaala. Tukisairaala toimii yhteistyössä muiden vanhuspotilaita hoitavien sairaaloiden, kotihoidon työntekijöiden ja omalääkärien kanssa. Aina potilaan ei tarvitse tulla lainkaan sairaalaan, jos yhteistyö toimii ja potilaan tarpeet pystytään ennakoimaan. Yritämme olla askeleen edellä, jotta potilaan ongelmat eivät kriisiydy päivystystarpeeksi, sanoo Rönneikkö. Kaupin sairaalan geriatrian poliklinikka muodostaa yhdessä Rauhaniemen ja Hatanpään puistosairaalan kanssa Geripolin. Geripolilta erikoislääkäri tai poliklinikan muu työntekijä voi tarvittaessa mennä vanhuksen luo kotikäynnille ja arvioida hänen kuntonsa sekä tukea kotihoidon työntekijöitä potilaan hoidossa. Kaupissa toimintaa halutaan kehittää avoimesti. Kesän aikana TampereSeniorhankkeen internetsivuille on tulossa kuntalaisten nähtäväksi tietoa kehittämistyöstä ja sen etenemisestä. Tulevaisuudessa sivuille on tarkoitus saada myös kommentointimahdollisuus, kertoo Rönneikkö. Teksti: Marika Haapala Tampereen kaupungin sukupuolitautien vastaanotolle on uuden käytännön mukaan varattava aika etukäteen. Näin asiakkaat välttyvät jonotukselta. Sukupuolitautien vastaanotto on tarkoitettu tamperelaisille ja löytyy osoitteesta Itsenäisyydenkatu 17 A. Käynti ja tutkimukset ovat maksuttomia. Uudet aukioloajat ja ajanvarausnumerot: Sukupuolitautien vastaanotto: maanantai klo ja keskiviikko klo torstai klo Puhelinneuvonta ja ajanvaraus (myös testeihin) maanantai keskiviikko klo maanantai perjantai klo Vaikuta terveyspalveluihin nappia painamalla Reijo Hautalahti antamassa palautetta Hervannan terveysasemalla. Tampereen kaupungin kaikilla terveysasemilla on nykyään asiakaspalautelaite, jolla kerätään tietoa asiakkaiden palvelukokemuksista. Pa lautteiden perusteella kehi tetään terveysasemien toimintaa. Palautelaitteen avulla asia kas voi antaa palautetta yksinkertaisella tavalla, nopeasti ja nimettömästi. Hänellä on valittavanaan hymiönappeja hymynaamasta yrmeään naamaan. Yksi napin painallus riittää. Palautelaite on sijoitettu terveysasemilla näkyvälle paikalle, yleensä naulakon läheisyyteen tai ovensuuhun. Kaikissa Tampereen terveysasemien palautelaitteissa on sama, kuukausittain vaihtuva kysymys. Asiakkailta on pyydetty arviota muun muassa siitä, ovatko he kyseisenä päivänä saaneet juuri sen palvelun, jota tulivat hakemaan. Koska kysymys on sama kaikilla asemilla, voidaan asemien tuloksia vertailla keskenään. Palautelaitteet ovat myös kahdella ostopalvelulääkäriasemalla. Näin kaupunki pys - tyy katsomaan, onko asia kas - tyy ty väi syy dessä eroja julkisen ja yksityisen palveluntuot ta jan välillä. Pa laute lait - teet ovat terveysasemilla ai na kin tämän vuoden loppuun saakka. Jos kokeiluun ollaan tyytyväisiä, laitteet han kitaan terveysasemille pysy västi.

9 ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA T Tervetuloa, messuvieraat! Rakennusprojektin loppu - metreillä Kauttojen perhe on kasvanut yhdellä uudella jäsenellä: uuteen taloon muuttaa kaikkiaan viisi lasta. Kuvassa Karo liina ja Markus Kauton kanssa Ilari, Karin, Eerik ja vielä nimeämätön poikavauva. Kuvasta puuttuu lapsista vanhin, Ingrid. KOHDE 17 Kauton perheen taloa viimeistellään On kulunut noin vuosi siitä, kun kaivinkone kolautti kauhansa ensimmäisen kerran maaperään Markus ja Karoliina Kauton omakotitontilla Vuoreksen asuntomessualueella. Nyt Kauttojen messutalo vaatii enää pientä viimeistelyä. Emme ole aivan pysyneet omassa, mutta messujen vaatimassa aikataulussa kuitenkin, Markus Kautto myöntää. Heinäkuun 13. päivä, asuntomessujen avautuessa, talo on pienintäkin sisustuksen yksityiskohtaa ja pihaa myöten valmis, eikä kiirekään ole tullut siitä Kautot ovat varmoja. Nyt taloprojektin loppukirin aikaan tunnelma on odottava. Yli satatuhatta kriittisestikin taloa arvioivaa silmäparia ei Kauttoja pelota: messuvieraat ovat lämpimästi tervetulleet. Alkuun mietin sitä, että taloa tulee katsomaan kauheasti ihmisiä, mutta lopulta sitä on vain rakentanut omaa kotia, Karoliina Kautto tuumaa. Ja uuteen omaan kotiin Kautot ovat tyytyväisiä. Kun miettii lähtökohtaamme eli sitä, että kaikki ison perheen tarvitsemat toiminnot on mahduttava kaavan mukaiseen 180 neliöön, olen tosi tyytyväinen. Erityisesti keittiö-olohuoneyhdistelmä tuntuu toimivalta, Karoliina Kautto sanoo. Tampere-lehti on seurannut Kauton perheen asuntomessuille valmistuvaa rakennusprojektia. Messuilla 39 näyttelykohdetta Asuntomessutapahtumassa on esillä 27 omakotitaloa sekä neljä rivi-, kolme pari- ja kolme kerrostaloasuntoa. Lisäksi messuilla esitellään kehitysvammaisten palvelukodin toimintaa sekä tuotetalossa eri rakennusmateriaaleja ja -tapoja. Omakotitaloissa on sekä yksilöllisiä että valmistalomalleja, joiden julkisivuissa on käytetty niin puuta, rappausta, tiiltä kuin hirttäkin. Yli kolmannes omakotitaloista on passiivi- tai nollaenergiatasoisia. Pari-, rivi- ja kerrostaloasunnoissa on edustettuna kaikki hallintamuodot: omistus-, vuokraja asumisoikeusasuminen. Suurin osa näyttelyasunnoista on perheille suunniteltuja, mutta mukana on Rakennustoimisto Pohjola Oy / Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Eemeli asuntoja myös yksin asuville, nuorille pariskunnille sekä lapsiperheen arjen taakseen jättäneille pariskunnille. Asuntojen huoneistoalat vaihtelevat 32 ja 270 neliön välillä. Asuntojen pohjaratkaisut ovat avaria. Olohuoneeseen yhdistyvät keittiöt ja ruokailutilat ovat suosittuja. Asuntoihin on varattu reilusti tilaa perheen ja ystävien yhdessäoloon. Harrastustiloista löytyy niin kuntosaleja, kirjastoja kuin karaokehuonekin. Asunnoissa on myös työtiloja etätyöhuoneista oman yrityksen toimistoon ja ateljeehen. Keittiöt ovat selkeitä ja toiminnallisia. Osassa asunnoissa on huomioitu myös asumisen erityistarpeet. Esimerkiksi yksi kerrostalokohteista (SOS-Lapsikylien kohde 3) on suunniteltu sijaisperhetoimintaan. Aitoja esimerkkejä energiatehokkaasta rakentamisesta Rakentamisen energiamääräykset muuttuvat kesällä 2012, juuri Asuntomessujen aikaan. Uudisrakennuk sille lasketaan kokonaisenergian käyttöä määrittelevä uusi E- eli ener gialuku. E-lukuun vaikuttaa erityisesti energian tuotantotapa mutta myös esimerkiksi talon tiiviys, läm möneristys ja ilmanvaihdon läm mön talteenotto. Vuoreksen messualueella jokaisen omakotitalon E-luku ja vuotuiset energiakustannukset ovat näkyväs ti esillä. Mitä pienempi E-luku on, sitä energiatehokkaampi rakennus on kyseessä. Uudet määräykset suosivat uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Näistä messukohteet tarjoavat monipuolisesti esimerkkejä: taloissa on maa- ja ilmalämpöpumppuja, erilaisia puulämmitysratkaisuja sekä aurinkokeräimiä käyttöveden lämmitykseen. Nollaenergiataloissa on myös aurinkopaneelit omaa sähköntuotantoa varten. Liitteen tekstit: Reetta Hynynen, Päivi Pajula, Anna-Leea Hyry, Jaana Kalliomäki ja Veijo Kajan Kuvat: Ari Järvelä ja Reetta Hynynen

10 10 ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA T Sisustuksissa korostuu ekohenkisyys Vuoreksen näyttelyasuntojen sisustuksissa näkyy luonnonläheisyys ja ekologisuus aiempien vuosien asuntomessuja enemmän. Luonnonläheisyys korostuu ennen kaikkea materi aaleissa ja väreissä. Ekologinen kestä vyys näyttäytyy laadukkaina, pitkäikäisinä ja kotimaisina tuotteina sekä kierrätysmateriaalien ja -kalusteiden monipuolisena ja kekseliäänä käyttämisenä. Miltei täysin kierrättäen ja vanhaa muokaten sisustetaan kaksi kohdetta (kohteet 8 ja 35). Esimerkiksi Talo PikkuPuuhun (kohde 35) tulee suvulta perittyjä, ystäviltä saatuja ja kirpputoreilta löydettyjä vintage-tuotteita ja kierrätystavaroita muokattuna tarvittaessa omannäköisiksi ja omaan tarpeeseen soveltuviksi. Moni omakotirakentaja on myös halunnut tuoda Vuoreksen metsäisen luonnon sisälle suurien ikkunoiden sekä parvekkeiden kautta. Laajat ja osin myös katetut terassit yhdistävät sisä- ja ulkotilat kesällä. Useassa asunnossa korostuu skandinaavisen selkeälinjainen sisustus. Värisävyt ovat pitkälti harmonisia ja luonnonläheisiä, mutta osassa kohteista ei ole pelätty käyttää voimakkaita ja kirkkaita värejäkään. Asunnoissa on runsaasti suomalaista muotoilua sekä taidetta maalauksista designtekstiilitöihin. Jämerä-Loft-paritalossa (kohde 31) esitellään monikäyttöisesti Finlaysonin painokankaita. SRV:n kohteessa As Oy Tampereen Vuoreksen Matti on muun muassa kierrätysmateriaaleista tehty olohuoneen pöytä (oik.). Designtalon kohteessa Käpylä 163 on käytetty luonnonläheisiä tekstiilejä (alla). KOHDE 2 Asuntomessualueen pihoilla sadepuutarhoja Vuoreksessa messuvieraat voivat tutustua pihoihin, joissa sade- ja valumavedet käsitellään luonnonmukaisilla menetelmillä. Yleisin tapa käsitellä sade- ja valumavedet eli hulevedet messualueen omakotitalojen pihoilla ovat sadepuutarhat eli kasvillisuuden peittämät viivytyspainanteet. Hulevesiä johdetaan myös maanalaisiin viivytyskaivoihin sekä säiliöihin, jolloin vettä voidaan hyödyntää kasteluvetenä. Rivi- ja kerrostalojen pihassa hulevesiä viivytetään maanalaisten kennostojen avulla. Pihoilla hulevesiä viivytetään ja imeytetään, ja ylivuoto johdetaan sadevesiviemäriin tai puistoalueilla sijaitseviin viivytysaltaisiin. Sadevesiviemäristä hulevedet purkautuvat Vuoreksen keskuspuiston monivaiheiseen suodatus- ja viivytysjärjestelmään. Hulevesijärjestelyillä ehkäistään maaperän kiintoaineksen ja kuormittavien ravinteiden pääsy Vuoreksen pieniin järviin sekä turvataan valuma-alueiden sisäinen vesitasapaino. Kaupunginosaan on rakentumassa Suomen laajin hulevesien hallintakokonaisuus. Terasseja ja hyötypuutarhoja Asuntomessualueen omakotitalojen pihoihin on suunniteltu myös hyötypuutarhoja, kasvihuoneita sekä yrtti- ja istutuslaatikoita. Pihoilla on laajoja terassialueita, eikä kesäkeittiöitä tai lasten leikkipaikkojakaan ole suunnitelmista unohdettu. Viherpalstoja ja runomuureja Viherrakentamiseen panostetaan myös asuntomessualueen puistoissa. Hyötykasvatusta asukkaat voivat halutessaan harrastaa yksi- ja monivuotisilla viljelypalstoilla, joista osaa esitellään asuntomessuilla. Alueen keskelle sijoittuu taideaiheinen Kirjailijanpuisto. Messualueen eteläosassa on leikkipuisto, jonka teemana on formula-autoilu. Puiston sponsorina on leikkivälinevalmistaja Lappset Group ja yhteistyötahona SOS-Lapsikylä. Jätteet kulkevat putkia pitkin koonta-asemalle Asuntomessualueella kerätään jätteet putkeen, valaistaan kadut led-tekniikalla ja surfataan huippunopeassa verkossa. Asuntomessualueen ja muun Vuoreksen kunnallistekniikan rakentamisessa on hyödynnetty uudenlaisia ratkaisuja. Asukkaiden lajitellut jätteet kulkevat syöttöpisteistä laji kerrallaan maanalaisia putkia pitkin Vuoreksen yhteiselle koonta-asemalle. Asemalta ne jatkavat konteissa eri jätelajien vastaanottajille. Jätteiden putkikeräysjärjestelmä on vielä harvinaisuus Suomessa, eikä tekniikaltaan vastaavanlaista järjestelmää kuin Vuoreksessa ole tässä laajuudessa toteutettu Jätteiden putkijärjestelmän keräyspaikoilla on omat syöttöpisteet biojätteelle, paperille, kartongille ja sekajätteelle. KOHDE 37 Forte kivitalot / Casa Forte aiemmin koko maailmassa. Jätteiden putkikeräysjärjestelmän energiantarve ja siitä aiheutuvat päästöt ovat vain viidenneksen raskaalla ajoneuvolla tapahtuvaan jätteiden noutoon verrattuna. Myös turvallisuus ja hygieenisyys lisääntyvät. Järjestelmän rakennuttaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tytäryhtiö Pirkan Putkikeräys Oy ja toimittaa suomalainen MariMatic Oy. Kaupunginosan katujen ja puistojen valaistus toteutetaan led-tekniikalla. Led-valaistuksessa energiaa säästyy erityisesti valaisinkohtaisen ohjausjärjestelmän mahdollistaman säädettävyyden ansiosta. Valaistusta voidaan esimerkiksi katukohtaisesti himmentää haluttuun tasoon liikennemäärien mukaan. Koko Vuoreksen kaupunginosaan toteutetaan valokuidulla 100/100 Mbps:n tietoverkko, joka parantaa huomattavasti esimerkiksi etätyö- ja -opiskelumahdollisuuksia sekä pilvipalveluiden ja kodin automaation käyttöönottoa. Nopeiden yhteyksien avulla myös esimerkiksi netti-tv:n, videokirjastojen ja pelien käyttö on sujuvaa myös teräväpiirtoisena.

11 ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA T Tavoitteena luontoa kunnioittava asuminen Tiina ja Kari Sievin unelmien koti on sellainen, jossa asumiskustannukset jäävät pieniksi ja heidän nelihenkinen perheensä voi elää ympäristöystävällisesti lapsiperheelle soveltuvalla asuinalueella. Pian unelmista tulee totta. Sievit ovat rakennuttaneet asun tomessualueelle Vuorekseen yhden Suomen ensimmäisistä nolla energiataloista, Aurinkotuulian. Talon on tarkoitus tuottaa ener giaa yhtä paljon kuin se kuluttaa. Käyttökustannukset pysyvät kurissa eristämisen ja talon yhteydessä tuotetun uusiutuvan energian ansiosta. Vaikka rakentaminen on hieman tavoiteaikataulua jäljessä, Sievit ovat tyytyväisiä talonsa edistykselliseen energiatekniikkaan. Katolle kiinnitetyt aurinkopaneelit ja maaperän lämpöä putkiston avulla imevä maalämmönsiirrin tuottavat energiaa talon tarpeisiin. Lämpöenergiaa kerätään talteen ilmanvaihdossa käytettävillä lämmöntalteenottolaitteilla ja poistoilmalämpöpumpulla. Jokainen talon 150 neliöstä on hyödynnetty mahdollisimman tehokkaasti. Olemme suunnitelleet talon yhteistyössä monen eri rakennusalan ammattilaisen kanssa ja seuranneet kiinnostuneena työn etenemistä, Kari Sievi kertoo. Myös talon modernissa sisustuksessa on otettu huomioon ekologisuus. Sievit suosivat kotimaisia kulutusta kestäviä huonekaluja ja kodin tavaroita. Olohuoneen katossa roikkuvat jo käsityönä tammesta ja saarnista tehdyt näyttävät kattovalaisimet, joissa käytetään led-valoja. Pihaan on valmistumassa viihtyisä terassi, puutarha ja kasvihuone. Uudessa kodissa Sievit aikovat harrastaa omavaraista viljelyä, joten he haluavat hyödyntää myös pihapiirin viljelypalstoja. Odotan innokkaasti, että pääsen kitkemään kasvimaata ja touhuamaan lasten kanssa omalla kotipihalla, Tiina Sievi sanoo. KOHDE 25 Tiina ja Kari Sievin talossa tuotetaan sähköä aurinkopaneelien avulla (alla). Sievien perheen olohuoneen katseenvangitsijana toimivat tammesta ja saarnista tehdyt kattovalaisimet (yllä). Nykyaikainen puutalo on ekoteko Modernia Tervakukka-puutaloa maalataan parhaillaan Vuoreksen messualueella. Talon rakennuttajat Anna ja Mikko Kuitunen suunnittelivat kodin, jonka lähtökohtana on ekologisuus ja arjen helppous. Meillä on molemmilla partiolaistausta ja luonto lähellä sydäntä. Halusimme yhdistää arvomme myös asumiseen, Mikko Kuitunen kertoo. Tervakukan erityispiirteitä ovat vähähiilisyys ja energiatehokkuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että talo on rakennettu pääasiassa puusta. Näin rakentaminen on aiheuttanut mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Sähkölämmi tyksen, ilmanvaihdon lämmön talteenoton ja ilmalämmityksen yhdistelmä takaavat talon passiivi tason, eli vähäisen energiankulutuksen. Kuituset ovat valinneet myös kotinsa sisäpinnoiksi paljon koti maista, lähellä käsiteltyä puuta. Tervakukan ekologista kestävyyttä arvioiva Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen Kuitusten valintoihin, sillä puu on uusiutuva luonnonvara ja puurakenteet ovat helppoja korjata sekä kierrättää. Lisäksi puu varastoi hiiltä, mistä on hyötyä ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Kun Kuitusten kotipiha on valmis, sen näkymiä kaunistaa muun muassa luonnonvarainen kasvillisuus. Piha toteutetaan siten, ettemme tarvitse sen hoitamiseen lainkaan ruohonleikkuria, Mikko Kuitunen paljastaa. Rakennuttaminen on ollut opettavainen ja aikaa vievä ponnistus. Vaikka Kuituset ovat itse heiluttaneet lapioita vain kerran, rakennusmateriaalien tilaaminen ja vastaanottaminen ovat vieneet aikaa ja vaatineet hyviä organisointitaitoja. Messutalojen hyvä puoli on kuitenkin se, että kaikki talot valmistuvat varmasti asuntomessuihin mennessä, Mikko Kuitunen sanoo luottavaisesti. KOHDE 38 Anna ja Mikko Kuitusen talossa on käytetty mahdollisimman pitkälle kotimaista, lähellä käsiteltyä puuta. Veistosmuuri istuttaa taidetta asuntomessualueelle Kirjailijanpuiston aaltoilevan veistosmuurin on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Asuntomessualueen sydämeen, Kirjailijapuiston puistokaistaleelle on sijoitettu veistosmuuri, joka tuo hienolla tavalla todeksi koko Vuoreksen alueen idean taiteen ottamisesta kiinteästi osaksi uutta asuinaluetta. Koko 200 metrin pituudeltaan aaltoilevan, graniittipintaisen matalan teoksen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Kirjailijapuiston vierellä on kävelykäytävä, jota kulkiessa voi lueskella muurin päällä olevia lainauksia tamperelaisten runoilijoiden tekstejä. Muurin vieressä on pensas- ja perennaistutuksia sekä levähdyspaikkoja. Vuoreksen alueen suunnittelussa on ollut alusta asti ajatuksena ottaa taide mukaan koko asuinalueelle. Tähän on päästy muun muassa sillä, että alueen suunnittelukilpailuissa osallistujien on haluttu tekevän yhteistyötä taiteilijoiden kanssa. Myös rakentajat ovat nähneet taiteen mahdollisuudet, ja rakennuksiin onkin tulossa monipuolisesti taidetta. Messualueella toinen pysyvä taideteos on kerrostalojen autokatosten taideseinä. Muualla Vuoreksessa taide näkyy monipuolisesti niin osana rakennuksia kuin julkisissa tiloissa. Taidetaloja ja teoksia asuntomessuilla Asuntomessujen aikana taidetta on esillä messualueella ja esittelykohteissa. Pala taivasta -kaupunkitaidehankkeen osana messualueella on kaksi leikkimökin kokoista taidetaloa. Taidetaloja on nähtävillä myös eri puolilla Tampereen keskustaa. Pala taivasta -taidetalot ovat suunnitelleet Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuuriopiskelijat. Talojen toteutuksessa on ollut apuna paikallisia sisustuspuuseppä- sekä koru- ja metallituotevalmistuksen opiskelijoita. Talot on rakennettu pääosin vanerista, teräksestä ja polykarbonaatista. Messualueelle tulevien talojen teokset ovat tehneet taiteilijat Outi Heiskanen ja Janne Laine sekä Janne Nytorp ja Johanna Lonka. Messujen ajaksi näyttelyalueelle tulee myös muuta taidetta tilapäisesti. Muun muassa messuvieraat tervetulleeksi toivottava portti on itsessään taideteos Puusto, joka voitti arkkitehti- ja kuvataitelijaopiskelijoille järjestetyn kilpailun.

12 12 ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA T Pelastuslaitos opastaa paloturvalliseen asumiseen Tampereen asuntomessuilla esillä olevassa turvallisuusperäkärryssä voidaan havainnollistaa, miten sprinkleri toimii alkavassa tulipalossa. Tampereen aluepelastuslaitos on mukana asuntomessuilla, ja teemana on luonnollisesti asumisen paloturvallisuus. Kolme keskeistä teemaa ovat asuntosprinklauksen tunnetuksi tekeminen, omakotitalon ennaltaehkäisevä kunnossapito paloturvallisuuden näkökulmasta ja iäkkäiden ihmisten turvallinen asuminen. Pelastuslaitoksen messuosasto koostuu turvallisuusperäkärrystä, jonka avulla voidaan konkreettisesti esittää asumisen paloturvallisuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi automaattisen sammutuslaitteiston eli sprinklerin toiminta tulipalossa on helppo havainnollistaa messuvieraille ja näin oikoa vääriä mielikuvia, joita sprinklereistä usein esitetään. Sprinkleri antaa lisäaikaa pelastautua tulipalosta, ja se pelastaa omaisuutta. Omakotitaloasumisessa tärkeätä on myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Tämä onkin ajankohtainen asia, sillä usein omakotitaloa hankittaessa ei aina muisteta, että se vaatii jatkuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Paloturvallisuuden kannalta huolto on usein yksinkertaista ja helppo itse toteuttaa, kunhan tämä huollon tarve tiedostetaan. Tampereen aluepelastuslaitos tuo messuilla esille myös iäkkäiden ihmisten paloturvallisuusasiat. Usein iäkäs ihminen asuu hoiva- tai hoitolaitoksessa, jossa paloturvallisuusasiat on hoidettu mallikkaasti muun muassa automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Pelastuslaitos ha luaakin muistuttaa, onko myös omakotitaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten paloturvallisuus kunnossa. Messuilla on huomioitu myös lapset, joille on suunnattu turvallisuusaiheista toimintaa. Ajankohtaisista asioista esillä ovat kevythormit, tulisijojen suojaetäisyydet, biotakat, palovaroittimet ja alkusammutuskalusto. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Asuntomessut Tampereella ovat avoinna päivittäin klo Lipunmyynti päättyy tuntia ennen sulkemisaikaa. Lippujen hinnat Aikuiset 19 Lapset (7 15 v.) 10, 0 6-v. lapset vanhempien kanssa ilmaiseksi Opiskelijat, eläkeläiset, invalidit ja varusmiehet 15 Perhelippu (kaksi aikuista ja 7 15 v. lapset) 38 Ryhmälippu 16 / hlö edellyttää vähintään 15 henkilön samanaikaista vierailua asuntomessuille sekä ennakkoilmoittautumista Asuntomessutapahtuman järjestävät yhteistyössä Tampereen kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Messuosastolta Tampere-tietoa Messuvieraille esitellään Tampe retta, seudun matkailua ja Vuorek sen kaupunginosaa omalla osas tolla. Tietoa saa esimerkiksi Tampereen kaupungin eri yksiköistä, palveluista ja hankkeista. Esillä ovat muun muassa ECO 2 -hanke,tampereen joukkoliikenne, Tampereen kaupungin rekry, kiin teistötoimi ja Tampereen teknilli nen yliopisto. Tampereen messuosasto sijaitsee alueen keskellä Taatanaukiolla aivan ravintoloiden vieressä. Se on avoinna päivittäin messujen aukioloaikojen mukaisesti kello Osastolla järjestetään joka päivä kello 13 lyhyitä tietoiskuja, joissa näytteilleasettajat esittäytyvät. Tamperetta esittelevä osasto palvelee sekä messuvieraita, matkailijoita, Tampereelle muuttoa suunnittelevia että täällä jo asuvia. Matkailijoiden toivomme viipyvän pitempäänkin kaupungissa. Tampereen kärkikohteita, tapahtumia ja aktiviteettien viikko-ohjelmaa esitellään osoitteessa Siihen kannattaa tutustua myös tamperelaisten ja heidän kesä vieraidensa, vinkkaa mark kinointi johtaja, vs. ohjelmajohtaja Marjut Raiskio Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeasta. Messuinfoa Saapuminen messuille Vuores sijaitsee Tampereen eteläosassa Hervannan kaupunginosan vieressä noin seitsemän kilometrin päässä keskusta-alueelta. Tamperelaisille suositellaan messuille saapumista linja-autolla tai vaikkapa pyörällä. Tampereen joukkoliikenteen bussilla Tampereen keskustasta messualueelle ja takaisin pääsee Tampereen joukkoliikenteen linjan 5 bussilla. Menomatka maksaa joukkoliikenteen hinnaston mukaisesti, mutta paluumatka keskustaan on maksuton messualueen pysäkiltä kyytiin noustessa. Keskustassa bussi kulkee rautatieaseman, Keskustorin, Koskipuiston ja linja-autoaseman kautta. Bussin kyytiin voi nousta myös muilta linjan 5 normaaliin reittiin kuuluilta pysäkeiltä. Asuntomessutapahtuman ajan bussi liikennöi 15 minuutin vuorovälein. Myös Hervannan kaupunginosasta pääsee messualueelle ja takaisin linjan 5 bussilla, joka liikennöi 30 minuutin vuorovälein. Pyörällä tai kävellen Pyörällä tai kävellen messualueelle saapuville on opastus Lahdesjärven ABC:ltä (Automiehenkatu 39) ja Ruskontieltä. Reitti kulkee e Vuoreksen puistokatua pitkin. Pyöräparkki sijaitsee messualueen portin vieressä. Moottoripyörä- ja invapysäköinti Maksuttomat lehdistö- ja köintipaikat sekä maksulliset mootto- invapysäripyörien pysäköintipaikat at sijaitsevat aivan messuportin vieressä. tipaikoille on opasteet pääteiltä. Moottoripyörien pysäköintimaksu ksu on 8 / Pysäköin- pyörä, ja se sisältää varustesäilytyksen messualueella. Omalla autolla Omalla autolla saapuvien messuvieraiden pysäköintialue sijaitsee pereen Messu- ja Urheilukeskuksessa (Ilmailunkatu 20). Pysäköintialueelle on opasteet pääteiltä. Tam- Pysäköinti maksaa lippukassalta ostettaessa 8 /auto ja paikoitusalueelta ostettaessa 10 /auto. Pysäköintialunoin 10 mieelta on maksuun sisältyvä nuuttia kestävä non-stop-bussikuljetus messualueen portille ja takaisin. Bussit liikennöivät kello Huom. Messualueen läheisyydessä ei ole pysäköintimahdollisuutta omalla autolla saapuville messuvieraille VAIN näytteilleasettajille, motoristeille, lehdistölle ja inva-pysäköintiluvan iluvan halti- joille. Lisätietoa: Poimintoja muusta messusisällöstä Neuvontapisteet Asuntomessuilla on asiantuntijoiden ylläpitämät maksuttomat sisustus-, rakennus ja remontointi-, piha-, energia-, sisäilma- ja keittiöneuvontapisteet. Lasten leikkiasuntomessut Asuntomessuille rakennetaan oma leikkiasuntomessualue, jonne nousee viisi leikkimökkiä jokainen omalla, erottuvalla teemallaan. Alueelle ei ole erillistä sisäänpääsymaksua, ja myös työpajat ovat maksuttomia. Tekes Smart House Tekesin Smart House -teltassa messukävijät saavat nähdä ja kokea arkielämäänsä helpottavia ratkaisuja, jotka liittyvät liikkumiseen ja ulkoiluun, vapaa-aikaan, energiaan ja kodintekniikkaan sekä keittiöön ja kodinhoitoon. Esiteltävien ratkaisujen kirjo ulottuu asuinalueen hiilijalanjäljen mittaamisesta vesitarpeesta twiittaavaan kukkapurkkiin. Taide- ja designlainaamo Tampereen Taiteilijaseura ry:n taidelainaamo ja ja Modus ry:n designlainaamo palvelevat messukävijöitä koko tapahtuman ajan. Lainaamo pisteessä on esillä pirkanmaalaisten ammattitaiteilijoiden ja -muotoilijoiden teoksia. Taidelainaamoiden teoksia on nähtävillä myös näyttelykohteissa osana sisustusta. Myös nämä teokset ovat vuokrattavissa, mutta vasta messujen päätyttyä. Taide- ja designlainaus on teosten vuokraamista asiakkaalle kuukausi kerrallaan. Teoksen voi halutessaan lunastaa itselleen, jolloin maksetut kuukausierät hyvitetään hinnasta.

13 TAMPERE 13 Kaupunkikuva kohenee vähitellen kennuskantaan. RANE:n toimipiste on ollut vuoden alusta Frenckellissä. Muttonen-Mattila korostaa, että kaupunkiympäristön parantaminen on yhteistyötä. Siihen vaikuttavat rakennuslupien harkinnan lisäksi muun muassa maan hankinta ja kaavoitus. Maasta hyväksi kaupunkiympäristöksi on hyvä ohjenuora kaikille meille, jotka työskentelemme kaupunkiympäristön kohentamisen parissa. Jo opiskeluaikanaan Tamperetta arkkitehdin silmällä katsoneen Muttonen-Mattilan suosikkirakennus on Hotelli Tammer. Kärkikymmenikköön kuuluvat ilman muuta myös Kalevan kirkko ja Tuomiokirkko. Yksityisin varoin entisöity Finlaysonin Pikku Palatsi ja ennen kaikkea rakennuksen alakerrassa oleva Tuula Lehtisen hieno mosaiikkityö saavat kiitosta rakennustarkastajalta. Eniten Muttonen-Mattilan mielestä parantamisen varaa on teollisuusrakentamisessa. Siellä on rakennuksia, jotka eivät tosiaankaan korista millään tavalla kaupunkiympäristöä. On hyvä muistaa, etteivät tehokkuus ja raha ole ainoita arvoja rakentamisessa. Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Ari Järvelä Timo Laitinen näki Vuoreksen synnyn Eija Muttonen-Mattilan toimistohuoneen oven vieressä Frenckellissä on kolmen entisen viranhaltijan valokuvat. He ovat johtaneet Tampereen kaupungin rakennusvalvontaa. Kaikki ovat miehiä. Lisäksi heitä yhdistää insinöörin tausta. Ehkä edeltäjänäni Kalevi Lammi oli minua pragmaattisempi, käytännönläheisempi, arvelee Muttonen-Mattila. Hän on Tampereen ensimmäinen naispuolinen rakennustarkastaja. Hän johtaa noin 30 virkamiehen rakennusvalvontaa. Kolme vuotta sitten työssään aloittanut Muttonen-Mattila eroaa herraseurasta myös koulutukseltaan. Hän on arkkitehti. Koulutus näkyy viranhoidossa. Tampereella opiskellut arkkitehti on ollut luomassa uutta työvälinettä, jonka uskotaan vaikuttavan myönteisesti rakennettuun ympäristöön. Kaupunginhallitukselle lausuntoja antava kaupunkikuvatoimikunta aloitti vuonna Kaupunkikuvatoimikunta antaa lausuntoja rakennuskohteista arkkitehtuurin näkökulmasta. Mukana on alan huippuammattilaisia, kuten arkkitehtuurin professorit Tore Tallqvist ja Ilmari Lahdelma. Uskon, että toimikunnan työ näkyy vähitellen entistä parempana kaupunkikuvana, sanoo Muttonen- Mattila. Eija Muttonen-Mattila työskenteli ennen Tampereelle tuloa Vaasassa Eija Muttonen-Mattila on ensimmäinen nainen Tampereen rakennustarkastajana. 11 vuotta. Pohjalaiskaupungin toimintaympäristö oli erilainen kuin pitkän teollisen historian Tampereella, jossa kaupunkikuvaan paneutuminen ei ole ollut erityisen keskeisessä roolissa. Ajat kuitenkin muuttuvat. Nyt kaupunkikuvan kehittäminen on otettu osaksi Tampereen strategiaa, mikä on hieno juttu. Aikoinaan arkkitehtiopiskelijana Verkatehtaan purkamista vastustanut Muttonen-Mattila johtaa itse puhetta kaupunkikuvatoimikunnassa. Käsiteltäväksi tulevat kaikki kaupunkikuvallisesti merkittävät hankkeet. Hän uskoo, että ympäristötietoisuus on kasvanut sen verran, ettei Verkatehtaan purkamisen tai Kauppahallin virastotalon purkuhankkeen kaltaisia kiistoja voi enää syntyä. Rakentamisen ajallisen kerroksellisuuden ja teollisen historian arvo tunnustetaan. Toisaalta myös vuoden 2000 uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vaikuttaa siihen, ettei purkamisessa pääse tapahtumaan mitään äkillisiä ylilyöntejä. RANE neuvoo Frenckellissä Rakennusvalvonnassa painottuvat nykyisin myös neuvonta ja ohjaus. Eija Muttonen-Mattila sanoo, että silläkin tähdätään laadukkaaseen, terveelliseen, turvalliseen ja energiatehokkaaseen ra- Tarkastusinsinööri Timo Laitisen mukaan taloista on nykyisin hyvin vähän huomautettavaa. Se, että Timo Laitinen tuntee Vuoreksen asuntomessualueen pientalojen kokonaisuuden paremmin kuin kai kukaan muu, on ammatinvalintakysymys. Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri on työssään nähnyt, kuinka Vuoreksen vanha metsämaa muuttuu moderniksi kaupunkikyläksi. Käyn lupa-asioissa tontilla ennakkokatselmuksessa ennen kuin yhtään lapion iskua on isketty tai kaivurin kauhallista nostettu. Koko tarkastusprosessin aikana talot ja ihmiset tulevat tutuiksi, kertoo Laitinen. Vuores on ollut tarkastusinsinöörille kiintoisa urakka. Messutalojen energiateema on saanut Laitisenkin näkemään rakentamista osin uusin silmin. Yksi nyt jo seitsemän vuotta tarkas tusinsinöörin virkaa hoitaneen Laitisen kohteista on ollut Jenni Aholan talo, jonka lupa-asiat käyvät niin sanotun tavallisen tapauksen esimerkiksi. Rakennuttajan ja tarkastusinsinöörin yhteistyö alkaa yleensä aloituskokouksella, johon osallistuvat tarkastusinsinöörin lisäksi ainakin vastaava työnjohtaja ja talon pääsuunnittelija. Siinä käydään läpi rakennusten sijoittelu tontilla ja tehdään pohjakatselmus, jossa katsotaan maaperää. Myös asiakirjat tarkastetaan. Hartiapankkirakentajia on entistä vähemmän. Vuoreksessakin lähes kaikista erillistalojen rakentamisesta on vastannut jokin firma. Se helpottaa tarkastajankin työtä, koska ammattilaiset tuntevat rakennuslain pykälät. Jenni Aholan talo ei ole talopaketti, vaan se on tehty paikalla niin kuin kaikki muutkin Vuoreksen asuntomessualueen erillispientalot Laitinen on kulkenut työnsä vuoksi hänen hoidossaan on monta kohdetta Vuoreksessa tasaisin väliajoin ja nähnyt, miten talot ovat nousseet vähitellen lopulliseen muotoonsa. Tarkastusinsinöörin toinen virallinen käynti talotyömaalla on runkokatselmus. Siinä katsotaan läpi rakenteet kattoja myöten. Kolmannen kerran tarkastaja tutkailee valmistuvaa taloa, kun savuhormit ovat paikallaan. Loppukatselmus tehdään, kun pihakin on jo valmis. Rakennustarkastajan ilmaantuminen rakennustyömaalle vertautui takavuosina autokatsastukseen, jossa yrmeäilmeinen, vähäsanainen insinööri herätti jopa pelkoa. Moderni rakennustarkastus on kuitenkin toista maata. Palveluhenkisyys on kunniassa. Tavoitteena on, että byrokratiaa on mahdollisimman vähän. Lain pykälät pitää kuitenkin täyttyä. Tampereen kaupungin rakennusvalvonnalla on pienemmät resurssit kuin monilla muilla suurilla suomalaiskaupungeilla. Silti rakennusluvan käsittelyajat on saatu pysymään kohtuullisina. Rakennusluvan saanti kestää maksimissaan 40 päivää. Se on aika, jota nykyresursseilla on tavoiteltukin. Yksi tämän vuoden tavoitteita on, että saamme lyhennettyä lupien käsittelyaikaa. Uusia resursseja ei kuitenkaan ole luvassa, tietää rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila. Metsäasiat esillä asukkaille poikkea Vanhalle kirjastotalolle Asukkaat ovat tervetulleita tutustumaan ajankohtaisiin metsäasioihin Vanhalle kirjastotalolle kesäkuun 14. päivä. Luentosalin ovet ovat avoinna asukkaille klo 12 ja välisenä aikana. Tarjolla on tietoa muun muassa Pyynikin, Kauppi-Niihaman ja Länsi-Tampereen metsäalueiden hoitoa koskevien suunnitelmien päivittämisestä. Lisäksi kävijät voivat tutustua esimerkiksi ehdotukseen Teisko-Aitolahden uudeksi metsäsuunnitelmaksi. Paikalla on kaupungin metsien hoidosta vastaavia toimijoita. Suunnitteluasioiden ohella asukkaille on tarjolla vinkkejä kalastuksesta kaupungin vesillä. Samalla voi osallistua eri puulajien taimien tunnistuskilpailuun ja voittaa Pirkanmaan ulkoilukartan tai vapaalipun museokeskus Vapriikkiin. Ajankohtaiset metsäasiat Vanhalla kirjastotalolla klo Katso tarkempi ohjelma metsat Avoimet karttakyselyt Ota kantaa retkeily- ja virkistysmahdollisuuksiin Kuntalaiset voivat kertoa kartalla mielipiteitään Tampereen retkeilyja virkistysmahdollisuuksista. Vuorovaikutteisessa karttapalvelussa voi esittää näkemyksiä esimerkiksi hie noista retkikohteista tai ideoida retkeilypalveluiden kehittämistä. Palaute annetaan kartalle erilaisin retkeily- ja virkistyspalveluita kuvaa vin merkein. Merkkiin voi liittää halutessaan vapaan kommentin tai antaa palautetta muiden kommenteista. Kyselyssä tarkastellaan koko Tampereen kaupungin aluetta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kaupungin retkeilypalveluiden arvioinnissa. Tavoitteena on selvittää millaisia tarpeita retkeilyn kehittämiselle on olemassa, minkä pohjalta arvioidaan kaupungin mahdollisuudet vastata esiin nousseisiin tarpeisiin. Lisäksi selvitetään jatkosuunnittelun edellytykset. Retkeily- ja virkistyskyselyyn voi vastata osoitteessa Kysely on avoinna saakka. Länsi-Tampereen metsien hoidon suunnitteluun voi osallistua karttakyselyssä Länsi-Tampereen metsäsuunnitelman uudistaminen käynnistyy tänä vuonna. Asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä suunnittelutyön tueksi selvitetään karttapohjaisella kyselyllä. Kyselyyn voi vastata kesäheinäkuun ajan. Karttakyselyyn voi merkitä näkemyksiään muun muassa metsien hoitotarpeista ja kauniista maisemista. Kuntalainen voi merkitä kartalle vaikkapa toiveen lähimetsän hoitamistarpeesta. Kyselyn tuloksia ja luonnosta Länsi-Tampereen metsien hoidon suunnitelmaksi esitellään myöhemmin tänä vuonna kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa. Luonnosta esitellään myös Länsi-Alvarille. Länsi-Tampereen metsäkyselyyn voi vastata osoitteessa Satavuotiasta insinöörikoulutusta juhlitaan syksyllä Tampereella Ensi lokakuussa tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Tampereella aloitti toimintansa maan ensimmäinen teknillinen opisto. Syksyllä 1912 opistoon pääsi 29 reaalilyseon käynyttä ja hyvämaineista nuorukaista. Ammattiosastoja oli neljä: huonerakennusosasto, konerakennusosasto, sähköteknillinen osasto ja tehdasteollisuusosasto. Sadassa vuodessa on tultu pitkä ja vaikuttava matka nykyiseen insinöörikoulutukseen. Insinöörien kouluttamisesta vastaa tällä hetkellä 22 ammattikorkeakoulua Suomessa. Sadan vuoden aikana työelämässä on vaikuttanut yli suomalaista insinööriä. Insinöörikoulutuksen satavuotisjuhlaa vietetään Tampereella lokakuuta. Juhlaviikon järjestelyistä vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu. Lisätietoja:

14 14 TAMPERE Luontokoulupäivän alkajaisiksi koululaiset valitsevat nimipyykkipojan 1700 aakkostetun pyykkipojan joukosta. Terälahdessä sijaitseva luontokoulu Korento on tuttu paikka monelle tamperelaiselle lapselle ja nuorelle ja miksei nuorelle aikuisellekin, sillä koulussa on saanut tankata ympäristötietoa luonnon helmassa jo 10 vuotta. Aurinkoisena päivänä toukokuussa koululla vierailee tavalliseen tapaan yksi päiväkotiryhmä ja yksi koululaisryhmä. Leinolassa sijaitsevan Orimuksen päiväkodin lapset seikkailevat metsässä luolamiehinä opetellen muinaisen ihmisen selviämistaitoja, ja Lielahdenkoulun seiskaluokkalaiset tutustuvat selkärankaisten elämään veden äärellä. Koululaisryhmiä ohjaa Jenni Skaffari ja päiväkotiryhmiä Sanna Lehtiniemi. Tavoitteena on, että jokainen tamperelainen pääsisi luontokouluun kolmesti: päiväkoti-ikäisenä sekä neljäs- ja seitsemäsluokkalaisena. Lapset ja nuoret tulevat luontokouluun päiväksi, ja heille on tarjolla erilaisia ohjelmapaketteja vuodenaikojen mukaan. Luontokoulu Korento on erinomainen oppimisympäristö jo sijaintinsa puolesta. Läheltä löytyy jylhää metsää, Kiimajoki koskineen, rantaa ja peltoa. Luontokoulussa painotamme tutkivaa, elämyksellistä ja käytännönläheistä oppimista. Tehtävämme on tarjota asiantuntevaa ja pätevää ympäristökasvatusta opetussuunnitelman mukaisesti, Jenni Skaffari kiteyttää. Mikroskooppisen pieni eliökin on tärkeä Koululaiset saapuvat luontokouluun oman opettajansa ja päiväkotiryhmät ohjaajiensa kanssa. Päiväkotiryhmät saapuvat koululle kello 10 ja koululaiset noin kello 11. Ryhmien tulo- ja lähtöajat on suunniteltu siten, että bussivuoroissa on tilaa. Ryhmät aterioivat koululla, ja heillä on mukanaan myös eväitä. Makkaran paisto ja eväiden syönti laavulla ovatkin päivän kohokohtia. Jenni Skaffarin mukaan lapset ja nuoret miltei poikkeuksetta lähtevät luontokoulupäivän jälkeen koteihinsa hyvillä mielin. Yksi luontokoulun suosituimmista aiheista vuosien varrella on ollut selkärangattomien elämä veden äärellä. Oppilaat saavat pyydystää haavilla Kiimajoen rannasta ja lammikoista pohjaeläimiä ja planktonia, joita he sit ten tutkivat mikroskoopilla koululla. Oppilaat oppivat ymmärtämään selkärangattomien merkityksen luonnon kiertokulussa. Ne ovat isompien eliöiden ruokaa, ja osa niistä suodattaa vettä, Skaffari havainnollistaa. Luontokoulu Korennolla on hyvät tilat ja tutkimusvälineet. Varustukseen kuuluu muun muassa mikroskooppeja, kiikareita, stereomikroskooppeja ja luuppeja. Kylmien säiden varalle on myös vaihto- ja lisävaatteita. Ohjelmaa voidaan muokata säiden mukaan. Kiimajoen varrella nuoret pysähtyvät ihmettelemään linnunmunan kuorta. Ohjaaja Jenni Skaffari arvelee, että sininen munakuori on lähtöisin jonkun tiaisen pesästä. Luonnossa syntyy runoja Kello yhdentoista maissa luokallinen Lielahden koulun oppilaita tupsahtaa luontokoulun pysäkillä ulos bussista opettajansa Katja Karhunperän kanssa. Heidät vastaanottaa Jenni Skaffari kertoen päivän ohjelmasta ja pelisäännöistä. Päivän teemana on tällä kerralla selkärankaiset. Luokka ohjataan aluksi syömään, ja oppilaat saavat nimellään varustetut pyykkipojat rinnuksiin. Nimellisiä pyykkipoikia meillä on jo 1700 aakkosjärjestyksessä, ja jos jonkun ni- Orimuksen päiväkodin lapset opettelevat tunnustelemaan sormen avulla, mistä päin tuulee. Ohjaaja Sanna Lehtiniemi opastaa pieniä luolaihmisiä selviytymään metsässä. meä ei löydy joukosta, hänelle tehdään uusi nimikyltti, Jenni Skaffari naurahtaa. Ovatko linnut selkärankaisia? kysyy Jenni Skaffari oppilailta luokassa. Luontokoulupäivä alkaa vesilintupalapelien kokoamisella ryhmissä. Päivä jatkuu ulkona, ja välillä arvuutellaan omituisia otuksia ja kisaillaan lajien tuntemuksessa. Oppilaat rauhoittuvat kuuntelemaan, kuinka monen eri lintulajin laulua kuuluu. Lammikoissa nähdään sammakonpoikasia ja surviaissääsken toukkia. Retkue patikoi eteenpäin Kiimajoen rannan tuntumassa. Kalalajien tuntemusta opetellaan virtuaalikalastuksella. Joku bongaa oikeankin ahvenen Kiimajoessa. Kiimajoen koski virtaa keväällä vuolaana. Kosken kohdalla oppilaita innostetaan luovuuteen. Tehtävänä on kirjoittaa ryhmissä runo, jonka säkeet alkavat ryhmäläisten nimien alkukirjaimella. Oppilaat paneutuvat tehtäväänsä asiaankuuluvalla hartaudella, ja runoja alkaa ilmestyä paperilapuille. Seuraavaksi ryhmä kiiruhtaa laavulle odotetulle evästauolle. Luontokoulupäivä jatkuu vielä luonnossa ja luokassa. Koululaisille ja päiväkotiryhmille pidettävien luontokoulupäivien lisäksi luontokoulu Korento auttaa kummikoululuokkia ympäristökasvatuksessa Vihreä lippu -ympäristökasvatusohjelman mukaisesti, kouluttaa opettajia ja päiväkotihenkilöstöä sekä järjestää kesäkursseja. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuvat: Ari Järvelä Lisätietoja luontokoulusta ja sen toiminnasta luontokoulu/ Luontoretket jatkuvat loppukesällä Kesän 2012 luontoretket jatkuvat loppukesällä, jolloin suunnataan Lasse Kososen opastuksella kolmelle luonnonsuojelualueelle: Halimasjärvelle, Peltolammi-Pärrinkoskelle ja Vattulan säästömetsään. Sunnuntai Halimasjärvi Halimasjärven alueelta löytyy järvenrantaa, soita, kallioalueita jyrkänteineen, puroja, lähde, siirtolohkareita, kuusimetsikkö ja lehto. Kasvisto on lajistoltaan runsas ja sienistö monipuolinen. Halimasjärvessä pesii kaakkuri, jonka poikaset ovat tähän aikaan lähes lentokykyisiä. Tänä kesänä järvelle rakennetaan uusi kaakkurilautta pesintää varten. Retken aikana nähdään, onko kaakkuri hyväksynyt lautan pesintäpaikaksi. Lähtö kello 10 Halimas jär ven lounaispään uimarannalta. Sunnuntai Peltolammi-Pärrinkoski Peltolammin-Pärrinkosken tyyppisiä arvokkaita lehtoalueita on Tampereella jäljellä vain muutama. Suojelualueen parhaat maisemat löytyvät Myllypuron varsilta. Alueella kasvaa pääasiallisesti rehevää ja monipuolista lehtokasvillisuutta. Toukokuu on monien lehtokasvien kukinta-aikaa, mutta elokuussa kukkivat monet muut kasvit. Lintujen laulu on jo vaiennut, mutta sen sijaan ensimmäiset sienet ovat ilmestyneet maan pinnalle. Lähtö kello 10 Peltolammin pohjoispään uimarannalta. Sunnuntai Teiskon Vattulan säästömetsä Vattulan säästömetsä rauhoitettiin 1959, ja se on Tampereen ensimmäinen luonnonsuojelualue. Tampereen ainoa edustava vanha aarnimetsä on hyvää sienimaastoa, joten sienikorin voi varata retkelle mukaan. Luonnonsuojelualuetta laajennettiin reippaasti vuonna 2003, ja se nyt 61 hehtaarin laajuisena Tampereen suurin suojelualue. Lähtö kello 10 Sorilas ta Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksestä omin kulkuneu voin. Lisätietoja ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen puh

15 TAMPERE 15 Tampereella on hyviä kalapaikkoja jopa keskustassa Tammerkoski tarjoaa upeat puitteet kalastukseen. Maiseman lisäksi Tammerkoski on tunnettu myös kaloistaan. Koskella voi vieheeseen tarttua kirjolohi tai taimen, joita kaupunki istuttaa tänä vuonna koskeen yhteensä 1500 kiloa. Koskesta nousee myös siikaa ja hyvällä kalaonnella järvilohta ja harjusta. Koskelle kalalle aikovan on kuitenkin ensin tutustuttava alueen kalastusmääräyksiin. Tammerkoskelle lupia myydään muun muassa Koskilinnan R-kioskissa. Luvan voi hankkia myös Koskipuiston ravintolan seinustalla olevasta lupa-automaatista. Esimerkiksi kuuden tunnin kalastuslupa automaatista hankittuna maksaa 4 euroa. Kaikkia kaupungin kalastuslupia, kuten verkkomerkkejä myydään kaupungin rahatoimistossa Puutarhakatu 6 G:ssä. Lähde kalaan kaupungin vesialueille Keskustan tuntumassa pääsee sujuvasti kalaan myös Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle. Näsijärvelle kaupunki istuttaa siikaa ja järvitaimenia. Pyhäjärvellä velvoiteistutukset ovat merkittävät, mistä johtuen muita istutuksia ei kaupungin rahoituksella tehdä. Kalastusmahdollisuuksia täydentävät Tampereen pikkujärvet, joista muun muassa Tohloppi, Vaakkolampi, Tesomajärvi, Ahvenisjärvi ja Peltolammi ovat kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Pikkujärviin istutetaan keväisin kirjolohia, joita voi narrata yhdellä vavalla pelkällä valtion kalastuksenhoitomaksulla. Alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ei tarvitse maksaa sitäkään. Muista uudet määräykset pyydysten merkinnässä Kalastuslain ensimmäisen vaiheen muutosten myötä pyydysten merkintää koskevat säännökset muuttuivat. Kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä lain mukaan siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Pyydysten merkinnässä lähtökohtana on vesialueiden jako vesiliikenteen käyttämiin alueisiin ja muihin alueisiin. Kaupungin omistamat vesialueet Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä ovat pääasiassa vesiliikenteen käyttämiä alueita. Pyydyksiin tulee jatkossa muistaa merkitä myös nimi ja yhteystiedot. Ravustusmääräysten muutoksilla tavoitellaan parempia rapusaaliita Tuloksekkaiden istutusten seurauksena Pyhä- ja Näsijärveen kehittyivät elinvoimaiset täplärapukannat 2000-luvulle tultaessa. Viime vuosina kehitys on kuitenkin kääntynyt epäedulli seen suuntaan. Tampereen kaupungin keräämien ravustuskirjanpitotietojen perusteella Näsijärvellä suur ten rapujen yksikkösaalis on parin viime vuoden aikana puolittunut edeltäviin vuosiin verrattuna. Saman aikaisesti Pyhäjärvellä kaikenkokoisten rapujen yksikkösaalis on laskenut alle kolmannekseen parhaista pyyntivuosista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan kalatalouskeskus alkavat kesällä 2012 selvittää epäedullisen kannanrakenteen syntyyn johtaneita syitä ja keinoja tilanteen korjaamiseksi. Tutkimus on osa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen täplärapukantojen taloudellisesti kestävää hyödyntämistä tutkivaa valtakunnallista hanketta. Pyhäjärvellä rapukannan tila vaatii välittömiä toimenpiteitä. Vuonna 2012 otetaan käyttöön 11 sentin alamitta. Tämä tulee väliaikaisesti pienentämään kokonaissaalista, mutta tulevina vuosina järvessä on toivon mukaan nykyistä enemmän ravustettavaa. Näsijärvellä täpläravulla ei ole alamittaa. Tutkimuksen ja sen perusteella tehtävien ravustuksen ohjaustoimien onnistumiseksi ravustuskirjanpidon palauttaminen on tulevina vuosina aiempaa tärkeämpää, sillä tutkimus perustuu pääosin ravustuskirjanpitoaineistoihin. Toivomme, että ravustajat pitä vät kirjaa saaliistaan luvan myyn nin yhteydessä jaettavan entistä yksityiskohtaisemman kirjanpito kaa vakkeen mukaisesti. Etsimme myös aktiivisia ravustajia, jotka olisivat valmiita säilyttämään ennalta sovitut päiväsaaliinsa tutkimuslaitoksen tarkempia mittauksia varten pari kertaa pyyntikauden aikana, sanoo Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Tampereella uidaan erinomaisissa uimavesissä Tampereen vilkkaimmille uimarannoille tuodaan tänä kesänä EU:n edellyttämät uimaveden laadusta kertovat symbolit. Kolme tähteä kyltissä tarkoittaa sitä, että uimarannan vesi on erinomaista ja kaksi tähteä, että vesi on hyvää. Uimavesisymbolit viedään uimarannoille, joilla arvioidaan käyvän yli sata uimaria päivässä uimakauden aikana. Niitä ovat Alasjärvi, Eliander, Hervantajärvi, Kaukajärven Riihiniemi, Kaukajärven uimala, Lahdesjärvi, Peltolammin uimala, Pyynikki, Rauhaniemi, Suolijärvi, Suomensaari, Tahmela, Tesomajärven Ristimäki ja Tohlopin uusi ranta. Uimavesiluokitus perustuu neljän viimeisimmän vuoden ajalta otettuihin uimavesinäytteisiin. Periaatteena on, että mitä pienempiä näytteistä tutkitut mikrobipitoisuudet ovat olleet ja mitä pienempää mikrobipitoisuuksien vaihtelu on, sitä parempaan luokkaan uimavesi luokittuu. Tampereella nämä rannat kuuluvat luokkaan erinomainen Tahmelaa lukuun ottamatta, jonka uimavesi on luokiteltu hyväksi, kertoo ympäristöinsinööri Paula Saxholm ympäristöterveysyksiköstä. Uimavesiluokkasymbolit ovat kaikkialla EU:n alueella samat, joten niistä on helppo tarkistaa, millaista uimaveden laatu rannalla on. Lisäksi uimarantojen infotaulusta löytyy muutakin perustietoa uimarannasta ja sen vedenlaadusta. Infotaulussa on tiivistelmä uimavesiprofiilista, joka tehtiin rannoille edelliseksi uimakaudeksi. Uimavesiprofiilissa kerrotaan muun muassa, maantieteellinen sijainti ja kuvaus, vesityyppi, rantatyyppi, uimarannan pohjan laatu, rannan varustelu ja uimaveden laatu. Uimavesiprofiilit löytyvät internetistä sivulta terveyspalvelut/ymparistoterveys/ terveydensuojelu/uimavesiprofiilit. Uimarantojen vedenlaatua seurataan kesäisin uimakaudella säännöllisesti. Keskimäärin rannoilta otetaan 3 4 näytettä uimakaudessa. Tulokset tuodaan rannalle, ja ne löytyvät kootusti myös internetistä sivulta fi/terveyspalvelut/ymparistoterveys/terveydensuojelu/uimavesienlaatu. Uimavesinäytteiden tulokset ovat olleet viime vuosina hyviä, eikä bakteerimäärissä ole juuri ollut ylityksiä. VALVIRA Tänä kesänä Rantaperkiön, Kum - pu lan, Niemen, Kaupinojan ja Raholan uimapaikat varustetaan wc-ti loilla, ja Pyynikin uimarannan wc-tilat uusitaan. Tahmelan uimarannalle rakennetaan uusi pukusuojarakennus ja Kaukajärven Riihiniemeen uusi laituri. Tilavia jäteastioita tuokaan kaupungin jokaiselle 30 uimaran nalle. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Lisätietoja Tampereen kalastus- ja ravustusmääräyksistä, Tammerkoskel la kalastamisesta, kaupungin vesialueista ja pyydysten merkinnästä löytyy kaupungin sivuilta osoitteessa Uimavesiluokkasymbolista näkee silmäyksellä uima veden laadun rannalla. Rannan uimavesiluokka perustuu neljän viimeisimmän vuoden ajalta otettuihin näytteisiin. MISKA KOIVUMÄRKI Kuva on viimekesäisestä uimakoulusta Tohloppijärven rannalta.

16 16 TAMPERE Ystäväkylä tuo maaseudun lähemmäs kaupunkia Ekokumppanit vetää Pirkanmaan laajuista, EU-rahoitteista Ystäväkylähanketta, joka pyrkii lähentämään kaupunki- ja maaseututoimijoita toisiinsa. Yksi toimintatapa on, että kaupunginosayhdistykset voivat lähteä hankkeen matkassa tutustumaan maaseudun kyläyhdistysten toimintaan. Tällainen vierailu järjestettiin toukokuisena sunnuntaina, kun tamperelaiset Kalkun omakotiyhdistys ja perhekahvila lähtivät Nokian Siuroon. Päivän ohjelmaan kuului osallistuminen perennanvaihtotapahtumaan ja peräkonttikirpputorille sekä vierailu paikallisessa osto- ja myyntiliikkeessä. Kutsujina toimivat Siuron koulun vanhempainyhdistys ja Kuloveden kylät ry. Päivän aikana keskusteltiin muun muassa koulujen keskittämisistä, sillä koulujen ja ryhmäkokojen suurentuminen tuntuu olevan arkipäivää niin Nokian kylissä kuin Tampereen kaupunkialueillakin. Kalkkulaiset kiittelivät tapahtuman tunnelmaa. Retkelle osallistunut Sanna Pikku-Pyhältö piti Ystäväkylä-hanketta mainiona tapana kehittää maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Lähdin mukaan, koska tapahtuma kuulosti houkuttelevalta. On mukava ajatus, että kylä- ja kaupunginosa-aktiivit voivat olla yhteyksissä toisiinsa. Yhdistyksillä on usein samankaltaista toimintaa, hän toteaa. Paluumatkalla kalkkulaiset innostuivat ideoimaan peräkonttikirppistä omaankin kesäjuhlaansa, joka järjestetään lauantaina Ystäväkylä-hankkeen toimijaryhmiä ei ole tiukasti rajattu, oleellista on paikallislähtöisyys. Hankkeen tapahtumat keskittyvät seuraaviin teemoihin: lähiruoka, lähikulttuuri, lähimatkailu ja lähiluonto. Ajatuksena on lähellä sijaitsevien, hyvien asioiden tuominen yhä useampien tietoisuuteen. Lisätiedot: projektisuunnittelija Sari Poutiainen, puh , Siniset bussit kurvasivat kesään Tampereen siniset bussit ovat siirtyneet kesäkauden aikatauluihin maanantaina 4.6. Kesän aikataulukirjaa ei jaeta kotitalouksiin, vaan sen voi noutaa ilmaiseksi kaikista Tampereen kirjastoista, joukkoliikenteen asiakaspalvelusta Frenckellistä, linja-autoasemalta ja isoimmista marketeista. Kesän muutoksia Linjan 3 poikkeusreitti jatkuu Ratinan sillan saneeraustöiden ajan. Linja ajetaan Lahdesjärven suunnasta Hatanpään valtatietä Hämeenkadulle ja Keskustorille. Linja ei aja poikkeusreitillä Bussit GPS-paikannuksessa: Pysäkkinäytöt kertovat milloin bussi tulee Viime syksynä käyttöön otettubussien informaatiojärjestelmä tuottaa bussimatkustajille reaaliaikaista tietoa bussien kulkemisesta. Järjestelmä perustuu busseihin asennettuihin GPS-laitteisiin, joiden avulla seurataan autojen sijaintia. Bussinäytöt kertovat pysäkille tulossa olevien bussien odotusaikoja, ja samat tiedot on mahdollista saada myös internetiin ja omaan kännykkään. Internetissä toimiva palvelu on Repa Reittioppaan hyvä kaveri Lissu Liikenteenseuranta. Lissu tarjoaa samaa tietoa kuin pysäkkinäytöt, mutta internetissä. Lissu Liikenteenseuranta tarjoaa paitsi minuuttitietoa tulevista busseista, myös esimerkiksi oppilaitoksissa tai muissa julkisissa tiloissa toimivan virtuaalimonitoripalvelun. Tietokoneen näytölle voi avata koko ruudun kokoisen pysäkkinäytön, josta yhden tai useamman pysäkin odotusaikoja voi seurata. Virtuaalimonitoria voi käyttää vapaasti internetin kautta. Infojärjestelmään kuuluvat lisäksi bussien sisänäytöt, jotka näyttävät seuraavan pysäkin nimeä. Lisäksi järjestelmään on kytketty liikennevaloetuuksia. Bussi voi esimerkiksi saada vihreää valoa nopeammin, jos se on aikataulustaan myöhässä. Pysäkkien näyttötauluilla, bussien matkustamonäytöillä ja Lissussa voidaan tiedottaa esimerkiksi poikkeuksellisista aikatauluista ja reiteistä. Laitteita on noin 170 autossa ja pysäkkinäyttöjä on yhteensä 21. Liikennevaloetuuksia on kaikkiaan noin 90, muun muassa Hatanpään valtatiellä ja Sammon valtatiellä. Matkustajien lisäksi myös liikennesuunnittelu hyötyy infojärjestelmästä, sillä se saa suunnittelun pohjaksi tietoa esimerkiksi eri linjojen ajoajoista ja aikataulussa pysymisestä. Jos näytössä on odotusaika minuutteina, reaaliaikainen paikannus on käytössä ja odotusaika perustuu bussin todelliseen kulkemiseen reitillä. Jos näytössä näkyy kellonaika, bussi ei ole vielä lähtenyt päätepysäkiltä tai sillä ei ole yhteyttä gpspaikantimeen, jolloin odotusaika perustuu suunniteltuun aikatauluun. Tampereen valtatien, Hämeenpuiston, Nalkalan eikä Eteläpuiston kautta. Linja 4 liikennöi rautatieasemalta Särkänniemeen. Linja 11 liikennöi reitillä Pere Keskustori Pere, eli Kalkun osuus jää kesäksi pois. Linja 24 ei liikennöi Hervannassa Insinöörinkadun kautta. Linjalle 30 on lisätty vuorotarjontaa maanantaista lauantaihin. Linja Y16 ei liikennöi Pohtolaan, vaan linja ajetaan reittiä Keskustori Lentävänniemi Ryydynpohja Keskustori. Linjan 5 reitti jatkuu Vuoreksesta Lahdesjärven kautta Keskustorille. Keskustaan tultaessa reitti ajetaan Rautatienkadun kautta. Linja liikennöi alkukesän 30 minuutin vuorovälillä. Asuntomessujen ajan linjalla 5 liikennöidään maa nantaista sunnuntaihin 15 minuu tin vuorovälillä. Bussit ajossa myös juhannusaaton iltana Aiemmista vuosista poiketen bussit liikennöivät nyt juhannusaattona myös illalla. Tähän asti liikenne on loppunut juhannusaattona kello 14, mutta nyt yölinjoilla liikennöidään noin kello 23:een asti. Juhannusaaton aikataulut ja reitit löytyvät kesän aikataulukirjasta sivuilta Vaihda vanha matkakorttisi uuteen vuoden loppuun mennessä Tampereen joukkoliikenteessä on siirrytty uuteen maksujärjestelmään, joka mahdollistaa muun muassa matkakorttien nettipalvelut. Vanhojen pantillisten Tampereen matkakorttien käyttötuki päättyy tammikuussa 2013, joten ne kannattaa vaihtaa uuteen vuoden 2012 loppuun mennessä. Matkakortin vaihtamisesta ei aiheudu kuluja. Vanhan kortin panttimaksu (6,70 euroa) palautetaan, joka kattaa uuden kortin korttimaksun (5 euroa). Kortilla olevat liput siirretään uudelle matkakortille. Uuden matkakortin voi hankkia henkilö- tai haltijakohtaisena. Uuden henkilökohtaisen matkakortin etuja ovat erityislippujen lataus (esimerkiksi seniori- ja opiskelija-alennukset, työsuhdeliput), sulkupalvelu, saldotietojen nettipalvelu sekä tulevaisuudessa nettilatauspalvelu. Henkilökohtaisen matkakortin hankkijalla tulee olla suoma lainen henkilötunnus. Haltijakohtaisen matkakortin voi hankkia kuka tahansa ja kortille voi ladata haltijakohtaisia lippuja. Korttia ei voi sulkea eikä sille ole nettipalveluita. Jos vanhasta matkakortista luopuu kokonaan, panttimaksu ja lippusaldo voidaan hyvittää käteisellä. Kortin voi palauttaa tai vaihtaa uuteen Tampereen joukkoliikenteen asiakaspalvelussa. Tampereen joukkoliikenne, asiakaspalvelu, Frenckellinaukio 2 B, p Avoinna ma pe klo , 6.8. alkaen ma pe klo joukkoliikenne.tampere.fi, joukkoliikenne@tampere.fi Keskustorin pysäkki löytyy nyt kirjaimen avulla Keskustorin pysäkkien selkeyttämiseksi Tampereen joukkoliikenne nimeää pysäkit kirjaimilla. Kirjaimet ilmestyvät katosten takaseinään, pysäkkien linjakilpiin, bussien sisänäytöille sekä nettipalveluihin. Painetuissa pysäkkikartoissa kirjaimia on käytetty jo useampia vuosia. Sanna ja Isla Pikku-Pyhältö saapuivat Siuron peräkonttikirpputorille Ystäväkylä-hankkeen matkassa Tampereen Kalkusta. Pali-bussissa matkustajaa palvellaan Tiesitkö, että Tampereen palveluliikenne eli Pali toimii 17 pikkubussin voimin 16 Tampereen alueella? Pali-bus si vie asiakkaat kotiovelta lähialueen palveluiden äärelle, kuten kauppaan, pankkiin, postiin ja terveyspalveluihin. Palveluliikenne palvelee kaikkia, erityisesti vanhuksia, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia. Pali-bussin kyytiin pääsee palveluliikenteen pysäkeiltä tai kättä nostamalla myös muualta kuin pysäkeiltä. Jos liikkuminen on hankalaa, bussin voi soittaa hakemaan kotiovelta. Pali-bussissa matkustajia palvellaan. Kuskit ja avustajat auttavat nousemaan kyytiin ja pois sekä tarvittaessa avustavat myös kantamusten kanssa. Palveluliikenteessä maksuvälineenä käy Tampereen matkakortti tai käteinen raha. Matkustaa voi kaikilla matkakorttiin ladattavilla lipuilla. Myös seniorialennus ja veteraanilippu ovat käytössä palveluliikenteessä. Lisätietoa: Kotitorilta,Palvelupiste Frenckellistä tai Pali-bussi palvelee kaikkia, erityisesti vanhuksia, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia.

17 TAMPERE 17 Vanha kauppaoppilaitos on nyt uusi monitoimitalo Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema, vuonna 1913 valmistunut kauppaoppilaitos Satakunnankadulla on kokenut remontissa arvoisensa muodonmuutoksen. Se avaa ovensa 8. elokuuta kaikenikäisiä kaupunkilaisia palvelevana monitoimitalo 13:na. Rakennus on peruskorjattu vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen, toiminnallisuudesta tinkimättä. Ajanmukaista harrastus- ja toimintatilaa on viidessä kerroksessa peräti 2500 neliötä. Uuden hissin ja esteettömyyden kohentumisen ansiosta taloon pääsee hyvin myös pyörätuolilla Suunnittelussa on kuunneltu käyttäjien ja työntekijöiden mielipiteitä. Arkkitehti, suunnittelijat ja rakennuttaja ottivat ehdotuksia huomioon vielä työn edetessäkin, toiminnanjohtaja Jukka Etu-Seppälä Tampereen kaupungin nuorisopalveluista kiittää. Perusajatuksena on ollut monikäyttöisyys. Vaikka taloa hallinnoi nuorisopalvelut, tilaa löytyy kaikenikäisille. Samaan aikaan yläkerrassa voi olla eläkeläisten konsertti, studiossa nuorten bändin nauhoitukset ja alakerrassa eskarilaisten tapahtuma. Myös järjestöjen toimintamahdollisuudet paranevat, sillä tiloista vuokrataan vakio- ja yksittäisiä käyttövuoroja, Etu-Seppälä kertoo. Nykyaikaisella äänentoisto-, valo- ja kokoustekniikalla varustetut salit palvelevat monessa käytössä. Wivi Lönn -sali toimii juhlatilana sekä teatteri-, tanssi ja musiikkiesityksissä. Strömmer- ja Stenvall -salit on tehty kokoustiloiksi. Rennommin sisustettu Vintti tarjoaa puitteet luovempiin kokouksiin. Klubitila Stagella esiintyvät rockbändit ja tanssijat. Entinen kauppaoppilaitos on nyt monitoimitalo 13, joka tarjoaa tamperelaisille 2500 neliötä ajanmukaista harrastus-, toiminta- ja kokoontumistilaa aivan keskustassa. Musiikkiohjaaja Teemu Haapakoski (oik.) ja toiminnanjohtaja Jukka Etu-Seppälä silmäilivät remontin etenemistä neljännen ja viidennen kerroksen välisen kaiteen takaa. Arkkitehti Bertel Strömmer piirsi Wivi Lönnin suunnittelemaan taloon viidennen kerroksen Vuoltsu muuttaa Satakunnankadulle Kaikki Vuoltsun toiminnot muuttavat kesän aikana uuteen monitoimitalo 13:een. Sinne majoittuvat nettikahvila Konehuone, kahvila Pannuhuone, nuorten taide- ja audiovisuaalisten pajojen tukikohta Pajasto sekä mediaryhmien Medialounge. Uutuutena avaa pelimaailma Ohjaamo talon aulassa. Interaktiiviset pelit mahdollistavat pelaamisen kilpakumppanin kanssa, oli tämä sitten Suomessa, Euroopassa tai vaikkapa Afrikassa. Kolmas kerros on omistettu kädentaidoille. Nimet Keramiikka, Korula, Tekstiili ja Verstas kertovat, mitä missäkin voi loihtia Vuoltsulta tuttujen ohjaajien vinkkien kannustamana. Uralle vauhtia Teemun studiosta Musiikkiohjaaja Teemu Haapakosken valtakunnasta voivat tulevat popedat ja negativet ponnistaa maailmalle. Haapakoski isännöi studiota, jota aloittelevat bändit saavat edullisesti varata ajan demonauhan äänittämiseen. Nykyisessä Helapuiston studiossa saattaa kuulua sählyn peluu seinien läpi. Uusi studio on suunniteltu täysin tarkoitustaan varten, hän iloitsee Uusimman tekniikan lisäksi tiloissa on perussoittimet nauhoitukseen. Levynkannen suunnittelu ja musavideon tekeminen hoituvat Medialoungessa. Nuorisopalveluiden äänitysstudion ansiosta levy-yhtiöitä on vuosittain päässyt lähestymään parisataa tamperelaista kellaribändiä. Monet laittavat materiaalia suoraan nettiin. Uusi studio kasvattanee demojen teon suosiota entisestään. Monitoimitalo 13:ssa nuoret saavat mahdollisuuden osallistua monella tavalla. Nettikahvilaa pyörittävät nuoret työharjoittelijat. Pajatoiminta antaa oman panostuksensa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, kun pajoihin otettavien määrä tuplaantuu. Osallistujat muun muassa tuottavat sisältöä nuorten Tampere sivuille ja hoitavat tapahtumien äänentoistoa. Mediaryhmä voi kuvata bändin keikan ja kirjoittaa siitä jutun nettiin, Etu-Seppälä kuvailee. Teksti: Jaana Kalliomäki Kuvat: Ari Järvelä Lisätietoja ja hakemus monitoimitalo 13:n tilojen käyttövuoroista löytyy osoitteessa Nuoret agentit arvioivat kaupungin palveluja Satuitko kevään aikana näkemään innokkaan, mutta salaperäisen näköisen nuoren tutkimassa kirjaston tai uimahallin toimintaa? Kyseessä saattoi olla palveluagentti, jonka tehtävänä oli salaisesti arvioida saamaansa asiakaspalvelua. Palveluagentit on uusi ja ennakkoluuloton keino arvioida kaupungin palveluja. Viime helmi-huhtikuun aikana 5 8-luokkalaiset vapaaehtoiset palveluagentit kiersivät eri vapaa-ajan palveluissa arvioimassa asiakaspalvelun laatua. Agentit arvioivat kirjallisesti saamaansa palvelua kirjastoissa, Museokeskus Vapriikissa, Tampereen taidemuseossa, TR1 taidehallissa, mediamuseo Rupriikissa, nuorisokeskuksissa ja uimahalleissa. Tuloksia käytetään hyödyksi kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että kaupungin asiakaspalvelussa taataan hyvä palvelu myös lapsille ja nuorille. Agenttitoiminnasta saatiin hyviä kokemuksia, ja toimintaa aiotaan jatkaa ensi syksynä. Uusia, innokkaita agentteja siis tarvitaan jatkossakin. Palveluagenteiksi voi ryhtyä kuka tahansa tamperelainen luokkalainen, joten jos kiinnostuit, käy katsomassa lisätietoja nettisivuilta fi/index.php/nuoret. Annie valloittaa Tampere-talon ensi syksynä Tampereella nähdään ensi syksynä Broadwaylta tuttu musikaaliklassikko Annie, jonka toteuttavat Tampere-talo ja Tampereen Komediateatteri. Orpotyttö Anniesta kertova tarina on samaan aikaan sekä koskettava että koominen. Musikaali saa ensi-iltansa Tampere-talossa 13. syyskuuta Esityksiä on kymmenen syyskuuta. Annien nimiroolin esittäjä valittiin tiukan karsinnan jälkeen yli 350 koelauluun ilmoittautuneen joukosta. Tomeran orpotytön roolissa esiintyy Ronja Alatalo. Samasta joukosta löytyivät myös 21 muiden orpotyttöjen rooleihin valittua taitavaa 7 14-vuotiasta tyttöä. Musikaalin muissa rooleissa esiintyvät Satu Silvo, Jukka Leisti, Ilmari Saarelainen, Aku Sajakorpi ja Heikki Railevirta. Teoksen ohjaa Panu Raipia ja vastaava kapellimestari on Eeva Kontu. Annien rooliin valitun 13-vuotiaan Ronja Alatalon unelma-ammatti on laulava näyttelijä, ja hänen toiveissaan on joskus myös ohjata näytelmiä ja musikaaleja. Seitsemänvuotiaana hän sai pienen roolin Kaisa Rastimon Myrsky-elokuvasta, jonka kuvaukset herättivät mielenkiinnon näyttelemiseen. Viime kesänä hänet valittiin Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen erityiskoulutukseen. Thomas Meehanin käsikirjoittama, Charles Strousen säveltämä ja Martin Charninin sanoittama menestysmusikaali Annie esitettiin ensi kerran Broadwayllä Se voitti useita Tony-palkintoja ja esitettiin kuuden vuoden aikana kaikkiaan ennätykselliset 2377 kertaa. Musikaalin suomenkielinen teksti on Esko Elstelän. Suomessa Annie on ollut Lahden kaupunginteatterin ohjelmistossa Annien tarina sai alkunsa Harold Grayn luomana sarjakuvahahmona nimellä Little Orphan Annie, joka nähtiin ensi kertaa Chicago Tribunen sivuilla vuonna Musikaaliin perustuva John Houstonin ohjaama elokuvaversio sai ensi-iltansa Lisätiedot:

18 18 TAMPERE Viikinsaaressa tanssitaan ties monettako kesää ja orkestereita on moneen makuun. Tanssitiistaisin taas niin aiemmin tanssineilla kuin aloittelijoillakin on mahdollisuus pyörähdellä parketeilla. Koordinaattori Ulla Majamaa Tampereen kaupungin kulttuuripalveluista kertoo, että Viikinsaaren tanssitiistait ovat niittäneet suosiota jo useita vuosia. Viikinsaareen kannattaa tulla, koska kaupungissa ei ole muita luonnon lähellä olevia tanssilavoja, hän vinkkaa. Tanssitiistaissa voi tutustua lyhyesti joka viikko eri tanssilajiin. Joka tiistai tarjolla on yhden tanssilajin kattava opetus, jota voi sitten oman mielenkiintonsa mukaan vaikka syksyllä jatkaa. Iltoihin ei tarvitse ilmoittautua ja tapahtumiin voi tulla ilman paria. Majamaa muistelee, että joskus paikalla on ollut enemmistö jopa miehiä. Tanssitiistait sopivat kaikille, jotka pitävät perinteisistä suomalaisista tansseista, niin aloittelijoille kuin alkeet jo osaaville, hän sanoo. Lavatanssit kuuluvut Viikinsaaren kesään Lavatanssit torstaisin kuuluvat myös osaksi Viikinsaaren kesää. Kulttuuripalvelut on järjestänyt Viikinsaaressa tansseja siitä asti, kun saari tuli kaupungin omistukseen 1980-luvulla. Tätä ennenkin Viikinsaari oli tanssipaikkana jo vuosia, koordinaattori Tarja Järvinen kulttuuripalveluista kertoo. Kesän tanssiohjelma on tarkkaan valittu tanssijoita miellyttäväksi. Saaressa voi pyörähdellä tänä kesänä esimerkiksi yhtyeiden J.Eskelinen ja Onnen kulkurit, Yötaivas ja Tanssiorkesteri Wähäkosket seurassa. Koko tarjonnassa on satsattu siihen, että paikalla on takuuvarmoja tanssiorkestereita. Järviselle on jäänyt tansseista paljon hyviä muistoja vuosien varrelta. Siellä sattuu ja tapahtuu ja jo laivalla katsotaan sillä silmällä mahdollisia tanssikumppaneita. Tanssijat myös kehuvat, että Viikinsaaressa on hyvä tanssilattia. Saaressa vallitsee vanhanajan kesän lavatanssitunnelma ja livemusiikkia on hauska kuunnella idyllisessä luonnonmaisemassa, Järvinen sanoo. Viikinsaaressa tanssitaan joka torstai aina elokuun loppuun asti ja joka tiistai kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun asti. Tarkempi tanssiohjelma ja ohjeet paikalle saapumiseen: Teksti: Pama Alavilo Idyllistä lavatanssin tunnelmaa Viikinsaaressa Puistokonsertit kuuluvat kesään Puistoista ja toreilta raikaava laulu ja soitto ovat kuuluneet Tampereen kesien äänimaisemaan jo vuosikymmenten ajan. Kuorojen, soittokuntien ja bändien ohjelmistosta nautitaan myös tänä kesänä. Yksittäisiä esiintymisiä nähdään yli 170, ja esiintymispaikkoja on kaiken kaikkiaan 36. Kesäkuussa kuorokimara, heinäkuussa teemakonsertit Kesän aikana konsertteja kuullaan kahviloiden pihoissa, laitureilla ja puutarhoissa. Eniten konsertteja järjestetään Finlaysonin alueen lavalla sekä juhannukseksi valmistuvalla uudella Laikunlavalla. Suurimpien estradien konsertteja on teemoitettu aiempia vuosia enemmän. Kesäkuussa Finlaysonin alueen lavaa tähdittävät tamperelaiset kuorot tiistaija torstai-iltaisin aina juhannukseen saakka. Juhannuksen jälkeen kulttuuripalvelujen järjestämä tapahtumatoiminta Finlaysonin lavalla hiljenee ja tapahtumat siirtyvät uudelle Laikunlavalle. Laikunlavan tiistai- ja torstai-iltojen konserttien vaihtuvia teemoja ovat muun muassa jazz, swing, rock, torvimusiikki ja kuorojen kesäjäähyväiset. Lisäksi Laikunlavalla lauletaan maanantaisin yhteislauluja ja torstaisin tanssitaan salsaa. Teksti: Jaakko Laurila Taide levittäytyy eri puolille kaupunkia Viggo Wallensköld, Sankari, TR1 Taidehallissa avautuu Pirkanmaan 5. triennaali, jossa esitellään Tampereen kuvataidetta. Näyttely levittäytyy kaupunkitilaan sekä moneen muuhunkin museoon, kuten Taidekeskus Mältinrantaan, Werstaalle ja Lenin-museoon. Triennaali järjestetään Triennaalin taiteilijavalinnat teki kuraattori Veikko Halmetoja. Hän kutsuu mukaan myös niin sanottuja satelliittinäyttelyitä, jotka vastaavat itse omasta sisällöstään, mutta linkittyvät teemallisesti päänäyttelyyn. Valitsin näyttelyn taiteilijat teemaa ja tiloja ajatellen. Olen painottanut vahvasti taiteilijoita, jotka ovat suunnitelleet tekevänsä jotain erityistä juuri tähän näyttelyyn. Jokaiselle valitulle taiteilijalle olen miettinyt käytettävän tilan valmiiksi. Moni taiteilija oli valmis toteuttamaan teoksensa kaupunkitilaan, Halmetoja sanoo. Pirkanmaan 5. Triennaalin järjestävät Tampereen taidemuseo, Pirkanmaan taidetoimikunta ja Tampereen Taiteilijaseura ry ja se on samalla Pirkanmaan kuvataiteen aluenäyttely. Lisätiedot: pirkanmaantriennaali.fi Fair nähdäänn Laikunlavalla Folk n Pop -illassa. Laikunlava valmistuu Keskustorin kupeeseen juhannukseksi. TEEMU KESKINEN Valoa ja vaahtokarkkeja Haiharan kesässä Haiharan taidekeskuksen kesänäyttelykauden myötä tunnelmallisiin saleihin ja ympäristöön ilmestyy tuoretta ja raikasta taidetta uusilta nimiltä ja jo tutuiksi tulleilta taiteilijoilta historiallisen miljöön vastapainoksi. Taidekeskuksen kahdessa näyttelytilassa, kartanossa ja tallissa kesä 2012 on makea ja valoa tulvillaan. Taideyhdistys Elon näyttely on esillä tallissa ja Etelä- Karjalan taiteilijaseuran näyttely Valon kautta kartanossa ja tallissa Elokuussa suussa maistuu sokeri, ja ilma on pastellivärejä täynnä. Haiharan taidekeskuksen kuudennen valtakunnallisen kutsunäyttelyn teemana on vaahtokarkki. Kimmoisa karamelli muuntuu moneksi Näyttelyt ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin kello Haiharan kartano sijaitsee Haiharankadulla Kaukajärven kainalossa. Haiharaan mahtuu kesällä myös nukketeatteria, lasten kesäteatteria, puistokonsertteja sekä historian ystäville juhlat, joissa matkataan kivikaudelta 1800-luvulle asti. Näyttelyt ja suurimman osan tapahtumista järjestää Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Lisätiedot:

19 Teatterikesä tähyää tulevaisuuteen TAMPERE 19 Ensi elokuussa Tampereella eletään taas teatterin hurmoksessa, kun 44. Tampereen Teatterikesä valtaa kaupungin. Tänä vuonna Teatterikesässä nähdään sellaisia teatterin tekemisen muotoja, jotka vihjaavat tulevaisuuteen. Vuorovaikutus, osallistuvuus, video- ja livekuvan käyttö teatteriesityksissä kertovat muuttuvasta teatterista. Teatterikesän kotimaisessa ohjelmistossa yleisölle tarjotaan koskettavia ja kantaaottavia esityksiä, jotka pohtivat muun muassa valtaa sen eri muodoissa. Ohjelmistossa on Andryi Zholdakin ohjaama Klockriketeaternin Morbror Vanja, Pirkko Saision käsikirjoittama ja ohjaama Kansallisteatterin Homo!, Ryhmäteatterin komedia Jatkuvaa kasvua, Q- teatterin Broken Heart Story, Kotkan Kaupunginteatterin Tsaarin kakarat, Leea Klemolan käsikirjoittama ja ohjaama Kuopion kaupunginteatterin Jessikan pentu, Takomon Perheenjäsen, Tampereen Työväen Teatterin ja Lahden kaupunginteatterin Villisorsa, sekä Kokkolan Kaupunginteatterin Viimeinen aamutähti. Taidemuseon kesänäyttelyssä taide humanisoi tekniikkaa Vuonna 1972 perustettu Dimensio on yksi maailman vanhimmista aktiivisesti toimivista taiteilijaryhmistä. Tampereen taidemuseo esittelee Dimension 40-vuotisjuhlanäyttelyssä ryhmän 25 jäsenen taidetta. Taidemuseon kesänäyttely on avoinna 5. elokuuta asti. Poikkitaiteellisen taiteilijaryhmä Dimension tarkoitus on ollut taiteen ja tekniikan yhdistäminen, kokeilevuus ja uusien ilmaisumuotojen kehittäminen. Dimensiolaiset tunnetaan erityisesti valoon ja liikkeeseen perustuvista mekaanisista teoksista sekä konstruktiivisesta maalaustaiteesta. Suurin osa Dimension jäsenistä on kuvataiteilijoita, mutta joukossa on myös arkkitehteja, insinöörejä, säveltäjiä, muusikoita ja elokuvantekijöitä. Dimensio Taide humanisoi tekniikkaa Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34, avoinna tiistai sunnuntai kello taidemuseo Ulkomaisessa ohjelmistossa nähdään lähinnä eurooppalaisia esityksiä. Virolaisen Teater NO99:n The Rise and Fall of Estonia -esityksessä Tampere-talon Isossa salissa tuhatpäinen yleisö saa seurata jättimäisen livevideokuvan välityksellä esitystä, jossa kamerat paljastavat näyttelijöiden pienimmätkin eleet. Englantilais-saksalaisen ryhmän, Gob Squadin, esitys Gob Squad s Kitchen tuo näyttämölle Andy Warholin 1960-luvun underground-elokuvat ja purkaa katsojien ja esiintyjien välisen seinän. Euroopan arvostetuimpiin ohjaajiin lukeutuva Ivo van Hove puolestaan tulkitsee John Cassavetesin Husbandselokuvaklassikkoa mestarillisin ottein. Hänen Toneelgroep Amsterdam -ryhmänsä on vieraillut Teatterikesässä aikaisemminkin, vuonna Viisikymmenvuotisjuhliaan viettävä Schaubühne Berlin on Saksan johtavia teattereita, jonka esitykset kiertävät myös ympäri maailmaa. Teatterin vierailuesitys The Talented Mr. Ripley perustuu Patricia Highsmithin psykologiseen trilleriin, joka on tullut erityisesti tunnetuksi 1990-luvun Hollywood-elokuvana. Liettuan kansallisteatterin ohjaaja Yana Ross on tehnyt Mika Myllyahon Kaaos-näytelmästä vahvan ja persoonallisen tul kinnan. Kansainväliseen ohjelmistoon on saatu mukaan vielä Smeds Ensemblen & Von Krahl Teaterin 12Karamazovia sekä Lone Twinin, karismaattisen englantilaisen duon Nine Years. Myös joukko suomalaisia lapsia pääsee näyttämölle pohtimaan luonnonkatastrofeja ääni-installaatioiden avulla esityksessä Building after Catastrophes, jonka ovat ideoineet esitystaiteilijat Eva Meyer-Keller ja Sybille Müller. Teatterikesän ohjelmateltta nousee Keskustorille tänä vuonna kolmannentoista kerran. Teltan illat aloittaa Kaj Chydeniuksen Laulustudio. Ohjelmiston esiintyjäkaartiin kuuluu tunnettuja näyttelijöitä Petra Karjalaisesta Martti Suosaloon ja moniin muihin. Lavalla kuullaan Stingin tuotantoa Rajaton-yhtyeen tenorin Hannu Lepolan tulkitsemana ja muistellaan Juice Leskistä hänen laulujensa kautta. Runouden ystäville Teltta tarjoaa Anna-Mari Kähärän ja Jussi Tuurnan sävellyksiä Eeva-Liisa Mannerin runoihin. Teltassa kuullaan myös etnopopyhtye AiA:aa ja irlantilaista komediennea Karen Egania. Tampereen Teatterikesä VILLE HYVÖNEN Barbara Tieaho Joutsen yöllä, Tv:stä tutut hahmot kirmaavat lastenkulttuurin kesään Hei, tuolla puiden katveessa vilahti jotain kirjavaa! Mikäköhän se mahtaa olla? Tänä kesänä Tampereen kaupunginosissa voi törmätä vallan värikkääseen kaksikkoon Mimiin ja Kukuun. Lastenkulttuurin kesäkonsertit leviävät yhä uusiin kaupunginosiin Pikku Kakkosestakin tuttujen hahmojen Mimin ja Kukun mukana. Heidät voi bongata kesän aikana muun muassa Hervannassa, Multisillassa, Vehmaisissa tai vaikka Hatanpään Arboretumissa, joissa järjestetään maksuttomia koko perheen kesäkonsertteja. Osa paikoista on tuttuja, osa vieraampia. Meistä on ihanaa päästä kiertämään kotikontuja. Tamperelaiset ovat meidän perheemme, Mimi eli Majka Nurminen kertoo. Kaksikko nähdään muuallakin, sillä konsertteja voi kertyä kuukaudelle jopa kolmekymmentä. Yleisömme on meille valtavan rakas. Lapset ovat avoimia ja vilpittömiä. He reagoivat herkästi näyttämön tapahtumiin, joten opimme heiltä uutta jokaisella keikalla, Majka kertoo. Pikku Kakkosesta tuttuja hahmoja seikkailee lastenkulttuurin kesässä Tampereen tapahtumia kesällä 2012 Kesäkuussa Tanssipidot Juhannusjuna Tampereella Tammerkosken sillalla Kirjastotalon puiston avajaiset Heinäkuussa Tammerkosken sillalla Tammerfest Asuntomessut Tampere Pride Love Music Festival enemmänkin. 14. heinäkuuta Lastenkulttuurikeskus Rullassa aukeaa Pikku Kakkosen näyttely, jossa pääsee tutustumaan suositun lastenohjelman historiaan ja tekemään tämän päivän ohjelmista tuttuja juttuja. Etenkin avajaisissa nähdään paljon tv-ruudulta Rullaan karanneita kasvoja. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut on koonnut kesälle lapsiperheiden iloksi monipuolisen ohjelman, joka koostuu niin vanhoista tutuista klassikoista kuten Viikinsaaren ja Haiharan lastenpäivistä ja viime kesänä käynnistyneistä, Tampereen kaupunginosiin levittäytyvistä kesäkonserteista. Mukana on paljon koko perheen tapahtumia kuten Kirjastotalon puiston avajaiset Keskustorilla lauantaina ja Tapahtumien yönä 9.8. järjestettävät Lasten minifestarit Väinö Linnan aukiolla. Lisätietoja: Koko lastenkulttuurin kesän ohjelman löydät osoitteesta Flamenco-viikko Kukkaisviikot Stadium sports camp Elokuussa Teatt erikesä Tapahtumien yö 9.8. Ranskalainen ruokatori Keskustorilla Hämeenpuiston puistofiesta Finlaysonin Niittyjuhlat Blockfest Chilifest Kukkaisviikkojen sambakulkue nähdään jälleen tänä kesänä keskustan kaduilla.

20 20 TAMPERE Vihaiset linnut Särkänniemen tämän kesän vetonaula Särkänniemen Elämyspuiston tämän kesän suurin uutuus on maailman ensimmäinen Angry Birds Land, joka on erityisesti perheille ja pienille lapsille suunniteltu, teemoitettu kokonaisuus. Angry Birds Landin sydämenä on Seikkailurata, siellä on myös 12 laitetta, pelejä, Angry Birds kauppa, teemaan sopivia ruokapisteitä sekä Magic Place. Kaksi puiston uutuuslaitetta Angry Birds Ride ja Majakka löytyvät myös alueelta. Vihaisista linnuista ja vihreistä possuista odotetaan varsinaista Särkänniemen tämän kesän vetonaulaa, sillä jo alkukesästä uutuus vaikutti kiinnostavan laajasti sekä kotimaista että ulkomaista huvipuistoväkeä. Vuonna 2009 julkaistu ja Suomessa kehitetty Angry Birds on tällä hetkellä maailman suosituin mobiilipeli. Angry Birds tuoteperheeseen kuuluvia pelejä on ladattu jo yli miljardi kertaa. Halusimme luoda ainutlaatuisen teema-alueen ja liittää siihen vahvan ja tunnetun elementin. Angry Birds -hahmot ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja, kaikenikäisten suosikkeja sekä suomalaissyntyisiä, joten ne sopivat erinomaisesti Särkänniemeen, kertoo Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä. Alue on suunniteltu yhteistyössä Särkänniemen oman henkilökunnan, Rovio Entertainmentin ja huvipuistoihin erikoistuneen amerikkalaisen BDR Design -suunnittelutoimiston kanssa. Uutuuksia muuallakin puistossa Särkänniemessä uutuuksia on myös Planetaariossa, Akvaariossa ja Lasten Eläintarhassa, ja kesäohjelmaa on lisätty. Delfinaarion pullokuonoviisikko on harjoitellut uusi näyttäviä tehtäviä. Lasten Eläintarhaan muuttaa mikropossuja ja Akvaarion altaiden uusia asukkaita ovat poikasiaan imettävät kiekkokalat, ilman silmiä suunnistavat sokkotetrat ja aksolotlit. Planetaariossa kesän uusi fulldome-elokuva on nimeltään Tähtien salatut elämät. Myös keskikesän ohjelmatarjontaa on lisätty. Kesän aikana Sär känniemessä esitetään Herra Hakkarainen-näytelmää, jonka on tuottanut Suomen Teatteriopisto. Heinäkuussa Särkänniemen lavalla esiintyvät muun muassa lasten suursuosikki Tuttiritari, Sorin Sirkus ja Riesa-Pelle. Kaikki ohjelmatarjonta on Särkännie men asiakkaille maksutonta. Jatkoa saa myös viime kesänä asiak kailta kiitosta saanut kokeilu, jossa portit alueelle avattiin jo kello 10. Seson ki aikaan juhannuksesta elokuun puoliväliin huvitteluaikaa on siis päivittäin kello Särkänniemen lippuja voi ostaa ennakkoon edullisemmin 671 kau pasta ympäri Suomen. Lippuja myyvät kaikki Suomen Siwat, Valintatalot ja Euromarketit. Koko päivän voimassa oleva elämysavain maksaa 35 euroa yli 120 senttisille, ennakkoon ostettuna lipun saa kaksi euroa edullisemmin. Stadium Sports Campillä urheilu on hauskaa Heinä-elokuussa Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on täynnä vauh tia 1800 nuoren voimalla, kun vuotiaat rynnistävät paikalle kahdelle viikon mittaiselle urheiluleirille. Rennon liikunnan ohella Stadium Sports Campillä tärkeimmäksi nousee hauskanpito ja uusien ystävien tapaaminen. Leirit alkavat 22. ja 29. heinäkuuta. Niillä on mahdollisuus kokeilla uusia urheilulajeja tai harrastaa laadukkaissa oloissa omaa suosikkilajiaan. Kaikki aloittelijoista aktiiviharrastajiin ovat tervetulleita saamaan hauskoja elämyksiä urheilun parissa, Stadium Sports Camp AB:n toiminnanjohtaja Niclas Westerdahl kertoo. Stadium Sports Campiä on järjestytty Ruotsin Norrköpingissä jo vuodesta Nyt leiri rantautuu Norrköpingin ystävyyskaupunkiin Tampereelle, jossa se toteutetaan voittoa tavoittelemattoman Stadium Sports Camp AB -yhtiön, Tampereen kaupungin ja paikallisten urheiluseurojen yhteistyönä. Tarkoituksena on tehdä siitä jokakesäinen perinne myös tänne. Lajeina leirillä ovat jääkiekko, voimistelu, jalkapallo, tanssi ja salibandy sekä multisport, jossa on mahdollisuus kokeilla viikon aikana useampia lajeja. Urheiluseurat toteuttavat lajien harjoittelun ja työllistävät nuoriaan leirillä. Kaikki leiriltä saatava tuotto lahjoitetaan lajiharjoittelusta vastaaville paikallisseuroille, Wersterdahl kertoo. Tampere haluaa innostaa liikkumaan Tampereen kaupungin liikuntapalveluja suunniteltaessa nousee jatkuvasti esiin kysymys, miten lapset ja nuoret saataisiin innostumaan liikunnasta. Ehdotus Stadium Sports Campin järjestämisestä tulikin oivalliseen saumaan: Näimme positiivista palautetta saaneen konseptin toimivana. Leirin kautta saamme houkuteltua lapsia ja nuoria iloitsemaan liikunnasta, kertoo tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Tampereen kaupungin sivistysja elämänlaatupalveluista. Stadium Sports Camp hoitaa kaikki leirin kustannukset. Kaupunki järjestää tilat ja rakentaa kokonaisuuden yhdessä Stadium Sports Campin kanssa. Urheiluseurat vastaavat lajiharjoittelun toteuttamisesta. Tilojen järjestämisen lisäksi kaupunki työllistää leirille nuorta kesätyöntekijää apuohjaajiksi. Varat siihen tulevat jo aiemmin budjetoidusta vaihtoehtoisesta toimeentulotuesta, eli erityisesti tätä tapahtumaa varten ei tarvittu lisärahaa, Savisaari sanoo. Jääkiekkoharjoittelua lukuun ottamatta kaikki toiminta tapahtuu Messu- ja Urheilukeskuksessa, jonne rakennetaan leiriolosuhteet katon alle: nukkuma- ja ruokailutilat sekä erikoisuutena ActivityTown, jonne tulee muun muassa kiipeilyseiniä, mahdollisuuksia pelata pelejä ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Särkänniemen Elämyspuisto on tutkitusti Suomen suurin ja monipuolisin vapaaajankeskus. Särkänniemi valittiin viime vuonna Taloustutkimuksen kyselyssä Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi, ja tärkeimpänä kriteerinä siihen oli alueen monipuolinen tarjonta. Särkänniemessä on kuusi nähtävyyskohdetta: huvipuisto, Delfinaario, Planetaario, Akvaario, Näsinneula ja Lasten Eläintarha. Alueella on myös Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo. Tampereen Särkänniemi Oy perustettiin vuonna 1966, ja sen omistaa Tampereen kaupunki. Näsinneula avattiin vappuna 1971 ja huvipuisto Särkänniemen toiminta-ajatuksena on tarjota perheille elämyksiä kannattavana ja itse investointinsa maksavana yrityksenä. Kesäaikaan Särkänniemessä vierailee noin asiakasta, koko vuoden asiakasmäärä on Särkänniemessä on 90 vakituista työntekijää. Se on myös Tampereen suurimpia nuorten kesätyöllistäjiä; kesäisin alueella työskentelee 535 henkeä. Lisätiedot: Tappara tuo leirille jääkiekon Tampereen Pallo-Vei kot (TPV), Tappara ry, Tampereen Voimistelijat ry ja Hip Hop House järjestävät lajiharjoittelut Stadium Sports Campille. Tappara on mukana Stadium Sports Campillä, koska haluamme olla näköalapaikalla mukana kaikessa uudessa, mitä alallamme tapahtuu. Lisäksi haluamme tuottaa liikunnallisia elämyksiä, ja tuoda samalla omaa toimintaamme tunnetuksi, Tappara ry:n toiminnanjohtaja Kari Aaltonen sanoo. Aaltosen mukaan tapparalaiset vakuutti se, että Tampereen kaupunki on tapahtumassa pääyhteistyökumppanina. Kun kaupungilla oli todettu leiri hyväksi projektiksi, oli helppo lähteä luottavaisena mukaan. Tämä on leirinä erikoislaatuinen. Esimerkiksi jääkiekkoleirejä järjestetään jo melkeinpä liikaa, ja niissä harjoitellaan hyvin totisella otteella. Stadium Sports Campillä urheilua lähestytään hauskojen harjoitusten ja yhdessä tekemisen kautta pyrkien onnistumisiin ja elämyksiin. Toivottavasti saadaan paljon väkeä paikalle. Ainakin puitteet ovat kunnossa, Aaltonen sanoo. Teksti: Mari Tiensuu Lisätietoa ja ilmoittautumiset: